20.11.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 414/13

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2014/C 414/09

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (2)

”PÖLLAUER HIRSCHBIRNE”

EY-nro: AT-PDO-0005-01190 – 16.12.2013

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Nimityksellä ”Pöllauer Hirschbirne” tarkoitetaan yksinomaan Hirschbirne-siideripäärynälajikkeesta (vanha paikallislajike) saatuja jalostamattomia hedelmiä sekä niistä valmistettuja kuivattuja päärynöitä ja käymätöntä mehua.

Pöllauer Hirschbirne on hyvin myöhään kypsyvä siideripäärynä, jota käytetään vain erittäin harvoin tuoreena. Se korjataan tuotantoalueella, kun se on valmis syötäväksi, ja kuivataan sen jälkeen tai jalostetaan mehuksi, koska kypsänä se ei juurikaan sovellu varastoitavaksi.

Hedelmänä Pöllauer Hirschbirne -päärynällä on seuraavat ominaisuudet, joissa esiintyy luontaista vaihtelua:

—	Muoto: bergamottimainen, keskeltä leveys on suurempi kuin pituus (keskim. pituus/leveysindeksi 0,94), pyöreä poikkileikkaus

—	Koko: Pieni tai keskisuuri hedelmä, pituus 35–68 mm, keskim. 50,4 mm; leveys 38–78 mm, keskim. 53,9 mm

—	Paino: 26–203 g, keskim. 80,5 g

—	Kuoren pohjaväri kellanvihreä, aurinkoon päin olevalla puolella punaista peiteväriä (joka voi usein puuttua); täysin kypsänä keltainen; kuoressa paljon keskikokoisia vaaleanruskeita huokosia, jotka aurinkoon päin olevalla puolella ovat usein punareunaisia

—	Malto kermanvärinen, kiinteä, kova (vailla kermamaista pehmeyttä), mehukas

—	Maljamainen siemenkota, avoin pystyakseli; hyvin kehittyneet, suuret mustat siemenet

—	Siemenkotaa ympäröivä karkearakeinen kivisolurengas on pallon tai lyhyen sukkulan muotoinen; renkaan ulkopuolella on tuskin lainkaan kivisoluja

—	Hedelmän verholehdet ovat nukkaiset

—	Hedelmät kypsyvät syksyllä syyskuun viimeisestä viikosta lokakuun kolmanteen viikkoon pinnankorkeudesta riippuen

—	Maku: syötäväksi valmiilla siideripäärynällä vain hyvin kevyesti supistava, tasapainoinen

—	Tuoksu: kanelimainen (ei havaittavissa kaikissa hedelmissä).

Kuivatulla Pöllauer Hirschbirne -päärynällä on seuraavat ominaisuudet:

—	Muoto: päärynän muotoinen mutta pinnaltaan erittäin ryppyinen ja kuivausprosessista johtuen epäsäännöllisen muotoinen

—	Koko: Pituus noin 23–47 mm, keskim. 36,4 mm; leveys noin 24–44 mm, keskim. 32,5 mm

—	Paino: 7–27 g, keskim. 13 g

—	Tummanruskea kuori, jossa esiintyy tunnusomaista vaalean siniharmaata vahaa

—	Malto: ulkopinta kova, kuiva ja kiinteä, sisus pehmeän tarttuva, väriltään keskiruskeasta tummanruskeaan

—	Siemenkota: tunnusomaisen ontto

—	Tuoksu: lajikkeelle ominainen, kevyen mausteinen, hienostunut kuivatun hedelmän tuoksu vailla vieraita hajuja

—	Maku: karamellimainen makea kuivatun päärynän maku.

Mehuksi jalostetulla Pöllauer Hirschbirne -päärynällä on seuraavat ominaisuudet:

—	Väri: vaalean kullankeltaisesta voimakkaan kullankeltaiseen, harvoin lähes pronssinruskea

—	Selkeys: Valmistusmenetelmästä riippuen mehu voi olla joko kirkasta tai luonnollisen sameaa

—	Tuoksu: kuivatun hedelmän tuoksu, jossa voi esiintyä kevyen mausteisia (meirami) ja asetaldehydin vivahteita

—	Maku: aromaattinen, kuivatulle päärynälle ominainen, tyypillisen hedelmäinen vihreään päärynään vivahtava; tasapainoinen sokeri-, happo- ja tanniinisuhde; hapan jälkimaku

—	Muuta: tanniinia voi laskeutua osittain pyöreiden hiukkasten muodostamana sakkana.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Pöllauer Hirschbirnen tuotannon raaka-aineena käytetään yksinomaan Hirschbirne-siideripäärynälajikkeen hedelmiä. Ne erottuvat 3.2 kohdassa esitettyjen hedelmän ominaisuuksien perusteella.

Lisäysaineiston (villipäärynäpuun (Holzbirne) tai soveltuvien (pienihedelmäisten) siideripäärynäpuiden hedelmistä saadut siemenet, varttamisoksat, silmulliset oksat sekä istutettaviksi soveltuvat puut) on oltava peräisin maantieteelliseltä alueelta.

Pöllauer Hirschbirne vartetaan yksinomaan perusrunkoihin, jotka ovat lyhyt- tai korkearunkoisia puita, jotta saadaan leveälatvuksisia voimakaskasvuisia puita. Sitä ei saa varttaa ylöspäin suuntautuvaan muotoon heikkokasvuisiin perusrunkoihin, koska tällainen viljely aiheuttaa lajikkeelle tyypillisten ominaisuuksien – erityisesti maun – muuttumista.

Ainoastaan täysin kypsät hedelmät soveltuvat jatkojalostukseen, koska Pöllauer Hirschbirne saa vasta siinä vaiheessa sille ominaisen tasapainoisen maun, joka on olennainen tekijä 3.2 kohdassa kuvattujen jalostettujen tuotteiden ominaisuuksien kannalta.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Tuotteen korkean laadun varmistamiseksi kaikkien tuotantovaiheiden lisäysaineiston tuotannosta mehun valmistukseen ja hedelmien kuivaamiseen on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Koska Pöllauer Hirschbirne korjataan syötäväksi valmiina (täysin kypsänä), sitä voidaan varastoida vain lyhyen aikaa ja se on hyvin altis mekaaniselle vahingoittumiselle (esimerkiksi kuljetuksen yhteydessä). Sen vuoksi on välttämätöntä, että jalostusprosessi vahingoittumattomiksi lopputuotteiksi tapahtuu samalla yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Eritelmän mukaisesti tuotettujen päärynöiden, kuivattujen päärynöiden ja päärynämehun päällysmerkinnöissä on ilmoitettava nimi ”Pöllauer Hirschbirne g.U.” (Pöllauer Hirschbirne SAN) ja EU:n tunnus. Lisäksi pakkauksissa tai säiliöissä on oltava nauha, jossa on maininta ”Pöllauer Hirschbirne g.U.” (Pöllauer Hirschbirne SAN), EU:n tunnus sekä yksilöity juokseva tunnistenumero. Nauhan pakollisen käytön tarkoituksena on yksinomaan varmennettujen tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Pöllauer Talin laakso (luonnonpuisto) on Pöllauer Hirschbirne -päärynäpuun viljelyn ja Pöllauer Hirschbirne -päärynän jalostuksen perinteistä ydinaluetta. Tuotantoalue käsittää jäljempänä luetellut hallinnolliset alueet Steiermarkin ja Niederösterreichin osavaltioissa.

—   Steiermark: Südoststeiermarkin (ainoastaan entisen Feldbachin piirikunnan alue), Hartberg-Fürstenfeldin, Grazin, Graz-Umgebungin, Hartbergin ja Weizin piirikunnat

—   Niederösterreich: Neunkirchenin ja Wiener Neustadt-Landin piirikunnat.

Raaka-aine on peräisin samalta alueelta.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys

Yksilöity maantieteellinen alue käsittää osia molemmista Steiermarkin ilmastovyöhykkeistä ”Steirisches Randgebirge” ja ”Vorland” sekä vastaavanlaiset ilmastovyöhykkeet Niederösterreichissa. Siellä vallitsevan lauhkean ilmaston ansiosta Pöllauer Hirschbirne voi kasvaa, kukkia ja tuottaa hedelmiä ihanteellisissa olosuhteissa siten, että hedelmän laadulliset ominaisuudet ja erityispiirteet pääsevät kehittymään huippuunsa.

Ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ovat pakkaspäivien vähäinen määrä (n. 80–110) tuotantoalueen viljelyyn soveltuvissa osissa ja kasvukauden pituus n. 185–245 päivää). Koska Hirschbirne-päärynäpuun kukka reagoi herkästi myöhäisiin pakkasiin, tuotantoalueen parhaiten soveltuvat osat sijaitsevat rinteillä ja harjanteilla noin 300–800 metrin korkeudessa merenpinnasta laaksojen ja tasankojen lämpötilainversioaluiden tai kylmien ilmamassojen ulottumattomissa. Tätä korkeammalla hedelmät voivat kypsyä enintään 1 000 metrin korkeuteen saakka ainoastaan poikkeuksellisen suotuisissa paikoissa.

Pöllauer Hirschbirne -päärynäpuulla on ihanteelliset kasvuedellytykset yksilöidyn maantieteellisen alueen melko kevyessä, tuoreessa ja pääosin vain vähän kalkkia sisältävässä maaperässä, johon ei kerry seisovaa vettä. Maaperä on karkearakenteista ja sisältää vain vähän humus- tai savipitoisia aineksia. Vaikka Pöllauer Hirschbirne onkin tunnetusti vaatimaton maaperän ravinnepitoisuuden suhteen, sen onnistunut viljely edellyttää silti perusravinteiden saantia maaperästä, mikä on riittävässä määrin mahdollista yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

Tuottajien tekninen asiantuntemus on ratkaiseva tekijä tuotannon kannalta, ja se perustuu Pöllauer Hirschbirnen tuotantoon ja jalostukseen liittyvään perinteiseen osaamiseen maantieteellisellä alueella; nämä eritystaidot ovat kehittyneet ja siirtyneet siellä sukupolvelta toiselle vuosisatojen kuluessa (todistettavasta jo ainakin 1800- luvulta lähtien; tuotantoalueen viljelijät esittelivät Pöllauer Hirschbirnen jo vuoden 1888 Itävalta-Unkarin hedelmänäyttelyssä). Osaaminen ilmenee viljelyyn liittyvässä teknisessä tietämyksessä ja kokemuksessa (ainoastaan alueelta peräisin olevien perusrunkojen perinteinen käyttö ja tarvittavien siementen tuotanto), päärynäpuiden varttamisessa sekä sijaintikorkeuden, ilmaston (lämpötila, altistuminen pakkaselle, kasvukauden pituus) ja maaperän ominaisuuksien kannalta ihanteellisen paikan valinnassa. Pöllauer Hirschbirnen jalostuksen onnistuminen riippuu suuresti myös hedelmien kypsymisprosessin vaiheisiin liittyvästä asiantuntemuksesta, jotta osataan valita täsmälleen sopiva sadonkorjuuajankohta päärynöiden jalostamiseksi mehuksi tai kuivatuiksi hedelmiksi.

5.2   Tuotteen erityisyys

Vanhasta paikallisesta Hirschbirne-lajikkeesta tuotetun ja päärynälajikkeista kaikkein viimeisimpänä syksyllä kypsyvän Pöllauer Hirschbirnen (nimi juontaa juurensa juuri tästä: Hirschbirne tarkoittaa syyspäärynää (Herbstbirne), joka on johdettu syksyä (Herbst) tarkoittavasta murteellisesta ilmaisusta Hi(a)rscht) lajiketyypilliset ominaisuudet ovat sen karamellimainen makea kuivatun päärynän maku ja hedelmien, mehun ja kuivattujen päärynöiden erityinen aromi. Pöllauer Hirschbirnen hedelmät saavat vaaditun makeusasteen ja niille ominaisen sokeri-, happo- ja tanniinisuhteen ainoastaan maantieteellisen alueen erityisen suotuisilla kasvupaikoilla paikallisten viljelijöiden oikean sadonkorjuuajankohdan valintaan liittyvän osaamisen ansiosta. Sadonkorjuu ja jalostus tapahtuvat ajankohtana, jolloin tanniinien (polyfenolien) pitoisuus on vielä riittävän korkea, sillä se on ehdoton edellytys mehun selkeytymiselle. Tanniinipitoisuus on kuitenkin valittuna sadonkorjuuajankohtana jo sen verran alhainen, että mehuun kehittyy miellyttävän tasapainoinen sokeri-, happo- ja tanniinisuhde, joka on olennainen erottava tekijä muihin päärynämehuihin nähden, ja kuivatut päärynät saavat selvästi tunnistettavan karamellimaisen maun ja pehmeän tarttuvan rakenteen. Ihanteellinen sadonkorjuuajankohta (sokeri-, happo- ja tanniinisuhteen ollessa tasapainoinen) todetaan perinteisesti aistinvaraisesti. Pöllauer Hirschbirnen erityispiirteisiin kuuluu niiden korkea polyfenolipitoisuus (kypsyysasteesta riippuen 0,83–2,2 %) sekä suuri kuitupitoisuus (7,9–10,5 g/100 g), joka on lähellä täysjyvävehnäjauhon vastaavaa pitoisuutta (10 g/100 g) ja noin viisi kertaa korkeampi kuin syötäväksi tarkoitetuilla päärynöillä. Sen vuoksi tuottajien kokemus hedelmien ulkonäön ja makuominaisuuksien arvioinnista on keskeinen osa Pöllauer Hirschbirnen perinteiseen jalostukseen liittyvää osaamista.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Pöllauer Hirschbirnen erityinen laatu johtuu sen erinomaisesta sopeutumisesta viljelyyn yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Lajike on kehittynyt maantieteellisellä alueella luonnollisen valinnan seurauksena, ja hedelmät ovat peräisin yksinomaan vanhaan paikalliseen Hirschbirne-lajikkeeseen kuuluviin perusrunkoihin vartetuista lyhyt- tai korkearunkoisista puista. Leveälatvuksisilla voimakaskasvuisilla puilla on lajikkeelle tyypilliset ominaisuudet, jotka ovat kehittyneet maantieteellisellä alueella vuosisatojen kuluessa luonnollisen ja ihmisen suorittaman valinnan tuloksena ja joiden ansiosta Pöllauer Hirschbirne saa sille ominaisen maun ja aromin.

Maantieteellisen alueen ilmasto ja maaperäolosuhteet tekevät mahdolliseksi Pöllauer Hirschbirnen viljelyn; kyseessä on myöhäisin päärynälajike, joka tarvitsee maantieteellisen alueen tarjoaman pitkän kasvukauden, jotta sen tyypilliset laatuominaisuudet pääsevät kehittymään. Pöllauer Hirschbirnen hedelmät saavat vaadittavan makeuden ja aiemmin kuvatun tasapainoisen sokeri-, happo- ja tanniinisuhteen ainoastaan suotuisilla kasvupaikoilla.

Yhdessä nämä ilmastoon ja maaperään liittyvät tekijät sekä paikallisten tuottajien perinteinen taito valita istutuspaikka (pinnankorkeus, suotuisat ilmasto-olot ja maaperä), viljelymenetelmät, tarhojen hoitotoimenpiteet, sadonkorjuutapa ja -ajankohta (ainoastaan syötäväksi valmiiden hedelmien kerääminen, kypsyysasteen aistinvarainen arvioiminen), varastointimenetelmät sekä tuotantoon ja jalostukseen liittyvä kokemus ovat ratkaisevan tärkeitä Pöllauer Hirschbirnen laadun kannalta, ja ne ovat myötävaikuttaneet vanhan alueellisen Hirschbirne-lajikkeen säilymiseen; Pöllauer Hirschbirnen erinomainen maine perustuukin näin sen korkeaan laatuun.

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (3) 5 artiklan 7 kohta)

Eritelmän täydellinen teksti on ladattavissa osoitteessa http://www.patentamt.at/Media/Poellauer_Hirschbirne_Antrag.pdf

tai menemällä suoraan Itävallan patenttiviraston kotisivulle (www.patentamt.at) ja seuraamalla polkua ”Markenschutz/Schutzrechte/Herkunftsangabe”. Eritelmä löytyy kyseiseltä sivulta vastaavan laatumerkinnän nimen alta.

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(3)  Katso alaviite 2.

---