20.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 415/1

Esittelijä

Witold Krochmal, Wołówin kaupungin- ja kunnanvaltuuston jäsen (PL, EA)

Viiteasiakirja

Tiedonanto aiheesta ”Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus”

COM(2014) 168 final

1.

on tyytyväinen Euroopan komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoittamaan tiedonantoon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta. Tiedonannossa todetaan, että Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus on välttämätön tekijä talouskriisin voittamiseksi ja eurooppalaisten yritysten saamiseksi vakaan ja kilpailukykyisen kasvun tielle.

2.

katsoo, että tiedonannossa ehdotetut toimet auttavat vakiinnuttamaan Euroopan talouden rahoituksen perusperiaatteet, mikä voi edistää uusien työpaikkojen luomista.

3.

Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus auttaa lisäämään suurten infrastruktuuri-investointien rahoitusmahdollisuuksia, jolloin paikallis- ja alueyhteisöjen on helpompi toteuttaa tällaisia hankkeita.

4.

Tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen lähteet tulisi suunnata EU:n politiikan tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisiin taloudellisiin hankkeisiin ottaen huomioon vuoteen 2030 ulottuva ilmasto- ja energiapaketti.

5.

on vakuuttunut siitä, että Euroopan talouden pitkäaikaisen rahoituksen järjestelmää koskevan asianmukaisen oikeudellisen sääntelyn tuloksena mahdollisten sijoittajien riskinoton välttely väistyy.

6.

kehottaa näin ollen laatimaan EU:n toimintapoliittisen kehyksen, jotta edistetään julkisten investointien laatua EU:n toiminnan piiriin kuuluvissa asioissa, kuten korostetaan joulukuussa 2012 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Niissä kehotetaan jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä hyödyntämään vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa ”EU:n olemassa olevan finanssipoliittisen kehyksen tarjoamia mahdollisuuksia tasapainottaa tarve tehdä tuottavia julkisia investointeja julkisen talouden kurinalaisuustavoitteiden kanssa” (1).

7.

painottaa, että edelleen jatkuva rahoitus-, talous- ja sosiaalinen kriisi on perusluonteisesti muuttanut reaalitalouden rahoittamisedellytyksiä. Tätä taustaa vasten julkiset ja yksityiset pitkäaikaiset investoinnit ovat yhä enemmän täydentäviä. Julkiset investoinnit paitsi kannustavat yksityisiin investointeihin myös ovat lähes aina aluetalouden asianmukaisten rakenteellisten edellytysten luomisen ennakkoehto, ja ne toimivat automaattisena vakauttajana, eli suhdanteita tasaavana puskurina vaikeina taloudellisina aikoina. Julkiset investoinnit palvelevat myös yleishyödyllisten tavoitteiden toteuttamista aloilla (kuten koulutus, ammattikoulutus, tutkimus, perusrakenteet, terveydenhuolto ja ympäristö), missä tarvitaan julkisen vallan toimia, koska niistä yhteiskunnalle aiheutuvat laajemmat hyödyt eivät vastaa yksityissijoittajien investointimalleja, ja näin ollen markkinoiden epäonnistuminen johtaa todennäköisesti varojen vajaakäyttöön.

8.

toteaa, että rahoitusmekanismeja pitää tarkastella osana koko työelämän uudistumista. Tarkoituksenmukaisilla säännöksillä voidaan luoda edellytyksiä digitaalisuuden mahdollistamalle työelämän merkittävälle uudistumiselle ja työpaikkojen synnylle. Lisäksi tällä tavoin voidaan lisätä myös mahdollisuuksia kanavoida säästöjä avoimen, turvallisen ja kilpailukykyisen finanssialan kautta. Nämä yhdessä parantavat näin Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukykyä.

9.

korostaa, että kaikessa sääntelyssä, joka koskee maksuvalmiuden hallintaan liittyviä pääomavaatimuksia, tulee ottaa huomioon näiden sääntöjen vaikutus pankkien kykyyn myöntää pitkäaikaisia luottoja.

10.

toteaa, että alueellisilla ja kunnallisilla pankeilla voisi olla joissain jäsenvaltioissa erityisrooli pitkäaikaisessa rahoituksessa, sillä ne tuntevat parhaiten alueellisen talouden ja pystyvät usein toteuttamaan tuloksekasta ja kustannustehokasta talouden pitkäaikaisen rahoituksen politiikkaa kotialueellaan.

11.

katsoo lisäksi, että tilinpäätösraportoinnin järjestelmän tulisi olla erityisesti pk-yrityssektorilla niin avointa ja uskottavaa, että myös yrityksen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat pankit pystyvät tekemään vastuullisia päätöksiä taloudellisesta tuesta yrityksille.

12.

toistaa tukevansa (2) Euroopan pankkisektorin rakenneuudistusta koskevaa ehdotusta (3), joka perustuu siihen, että erotetaan toisistaan rahoitustoiminta, joka perustuu yritystalouden antolainaukseen, ja spekulatiivinen toiminta. Tällaisen sääntelyn avulla tulee voida rajoittaa spekulatiivisen toiminnan rahoittamista talletusten avulla ja suunnata varoja reaalitalouden toimintaan.

13.

kehottaa luomaan edellytykset sille, että vakuutusyritykset voivat tarjota talouden pitkäaikaista rahoitusta; tämä koskee investointeja infrastruktuuriin, pk-yrityksiin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin.

14.

toteaa, että eläkerahastoilla on parhaat mahdollisuudet varojen pitkäaikaiseen investointiin, koska niillä on pitkäaikaisia vastuita. Komitea kehottaa EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden toimielimiä luomaan vakuusjärjestelyt, jotka riskin alentamisen avulla kannustavat sijoittajia käyttämään eläkerahastojen ja vakuutuskassojen varoja pitkäaikaiseen rahoitukseen.

15.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan uuden eurooppalaisen siirrettävän säästötuotteen luomista, koska eläkerahastojen ja pitkäaikaisten vakuutusjärjestelmien vuosituotto on alhainen etenkin markkinoiden maakohtaisen hajanaisuuden vuoksi. Tuote sertifioitaisiin eläkesäästötuotteita koskevalla eurooppalaisella toimiluvalla vaihtuvapääomaisiin sijoitusyhtiöihin sovellettavan nykyisen mallin mukaisesti. Tällaisen järjestelmän pitäisi antaa mahdollisuus käyttää yksilöllisiä eläketuotteita pitkäaikaisiin investointeihin turvallisen ja tehokkaan rahoituksen avulla.

16.

toteaa, että julkista rahoitusta hyödynnetään yhä liian vähän, minkä vuoksi julkisten investointien tuotto on aivan liian alhainen ja yksityisten investointien vipuvaikutukset ovat vähäisiä, mikä vähentää niiden panosta talouskasvuun.

17.

katsoo, että Euroopan talouden rahoituslähteitä monipuolistettaessa tulee luoda optimaaliset edellytykset eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehittämiselle siten, että rahoitusvälineiden rakenne antaa mahdollisuuden investoida listattuihin pk-yrityksiin.

18.

toteaa, että on levitettävä tietoa pääomamarkkinoiden toiminnasta sekä yritysten että mahdollisten sijoittajien keskuudessa. Unionin toimielinten ja virastojen on tehtävä yhteistyötä valtiollisten ja alueellisten elinten kanssa pyrittäessä lisäämään mahdollisuuksia tukea pääoman avulla taloutta, pk-yritykset mukaan luettuina.

19.

kiinnittää huomiota siihen, että suunnattujen osakeantien markkinat kehittyvät eräissä EU-maissa ja että Yhdysvaltojen suunnattujen osakeantien markkinoille tulevien eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden määrä on kasvussa. Komitea kehottaa unionin toimielimiä ottamaan käyttöön säännöt, joilla poistetaan näiden markkinoiden kehitystä haittaavat, erityisesti liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvät esteet.

20.

kehottaa komissiota vauhdittamaan työtä luottoluokitusta koskevien EU:n periaatteiden laatimiseksi sekä koko EU:n pk-yrityksiä koskevien tietojen harmonisoinnin / vertailukelpoisuuden parantamisen toteutettavuuden arvioimiseksi.

21.

katsoo, että koska infrastruktuuri-investointien tavanomaiset rahoituslähteet ovat kulumassa loppuun, rahoitukseen on omaksuttava uusi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kaikki EU:n nykyiset politiikat. Siinä tulee ottaa huomioon erilaiset rahoituslähteet, myös yksityiset, sekä infrastruktuurin kehitystilanne EU:n eri jäsenvaltioissa.

22.

pahoittelee Euroopan komission vähäistä kiinnostusta ottaa käyttöön EU:n laajuinen säästötili. Komissio tyytyy vain ilmoittamaan, että sen yksiköt laativat vuoden 2014 loppuun mennessä tutkimuksen mahdollisista markkinahäiriöistä ja muista puutteista, jotka koskevat rajojen yli kulkevia säästövirtoja, ja sisällyttävät siihen yhteenvedon jäsenvaltioissa käytössä olevista säästötilien muodoista ja arvion mahdollisuudesta ottaa käyttöön EU:n laajuinen säästötili (4).

23.

kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia tekemään rakenteellisia investointeja, joiden tuotto on tarpeeksi korkea houkuttelemaan infrastruktuuriin investoivia sijoitusrahastoja tekemään yhteistyötä infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa.

24.

toteaa, että on levitettävä hyviä käytänteitä yksityisen pääoman investoimisesta infrastruktuuriin sekä julkisten elinten että mahdollisten sijoittajien keskuudessa. Hyvien käytänteiden avulla voidaan luoda toimintamalleja infrastruktuurien rahoitusprosessin yksinkertaistamiseksi.

25.

toteaa, että tulee tukea kaikkia paikallisia ja alueellisia investointialoitteita, joiden tavoitteena on rahoittaa infrastruktuuria sellaisella yksityisellä pääomalla, jolla on kytköksiä kyseisen infrastruktuurin toiminta-alueeseen. Tämä edistää merkittävästi sitä, että sijoittajat että asukkaat kokevat hankkeet omikseen ja ottavat niistä vastuuta.

26.

on varauksetta yhtä mieltä siitä, että pääoman saaminen Euroopan talouden pitkäaikaiseen rahoitukseen riippuu suurelta osin sekä unionin että yksittäisten jäsenvaltioiden talouden sääntely- ja liiketoimintaympäristöistä.

27.

pitää erittäin tärkeinä seuraavia komission tiedonannossa kuvattuja EU:n toimielinten toimia: