21.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 19/15

1.

AK on vuodesta 2010 käsitellyt teollisuuspolitiikkaa erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tähän aiheeseen liittyvien lippulaivahankkeiden näkökulmasta ja toteuttanut strategian arvioimiseksi useita tutkimuksia ja konferensseja (1). Tämän tuloksena AK esitti Eurooppa 2020 -strategian kokonaisarvioinnin 7. maaliskuuta 2014 annetussa Ateenan julkilausumassa (2)”Alueellinen kasvu- ja työllisyyssuunnitelma”, johon liittyy väliarviointiraportti (3). Lyhyesti sanottuna AK kehottaa

2.

korostaa, että ottamalla kaupungit tiiviimmin mukaan kaikkiin politiikkasyklin vaiheisiin EU pystyy paremmin vastaamaan muutoksiin, joita kansalaiset kaikkialla Euroopassa kokevat. Tämä edellyttää monitasoisen hallinnon lähestymistavan soveltamista yhteistyössä kaikkien hallintotasojen kanssa (vertikaalinen kumppanuus) ja sidosryhmien kanssa tehtävän eritasoisen yhteistyön kautta (horisontaalinen kumppanuus).

3.

ehdottaa, että komissio vahvistaa toimiaan alueellisen ja paikallisen tason vertaisarvioinnin, kokemustenvaihdon ja vertaisoppimisen alalla, sillä niillä on ratkaiseva rooli parannettaessa teollisuuden innovointivalmiuksia ja näin ollen suuri merkitys Eurooppa 2020 -strategian kannalta. Paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisia valmiuksia näillä aloilla on vahvistettava, jotta niillä voi olla ohjaava rooli ja jotta ne voivat tarjota muille kumppaneille foorumin ratkaisujen etsimiseen.

4.

AK on arvioinut teollisuuspolitiikkapaketin alueellista ulottuvuutta ja määrittänyt paikallis- ja alueviranomaisten merkittävimmät asiakohdat ja tarpeet teollisuuspolitiikan toimeenpanossa: 1) kuntien ja alueiden rooli globaalissa arvoketjussa; 2) kriisin epätasaiset ja pitkäaikaiset vaikutukset alueelliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen; 3) monitasoinen hallinto ja politiikan koordinointi; 4) institutionaaliset valmiudet ja teollisuuspolitiikan strateginen hallinnointi; 5) valmiudet edistää yrittäjyyshenkistä oivaltamista ja säädellä markkinoita oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

5.

toteaa, että analyysiin sisältyi myös arviointi näiden ongelmien ja tarpeiden yhteydestä teollisuuspakettiin kuuluviin tiedonantoihin sekä eräiden parhaiden toimintatapojen vertailu. Päätelmissä esitettiin ehdotuksia paikallis- ja alueyhteisöille teollisen toiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi.

6.

Analyysin perusteella AK suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset kiinnittävät älykkääseen erikoistumiseen perustuvissa tutkimus- ja innovointistrategioissaan (RIS3) erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin, joiden toteutuminen edellyttää useilta osin myös komission toimenpiteitä:

7.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että vahva teollinen perusta on ensiarvoinen Euroopan kilpailukyvylle ja vakaalle kehitykselle. Tähdentäen, että teollisuus on paljon enemmän kuin perinteinen valmistusteollisuus, jota sillä tyypillisesti tarkoitetaan, ja että teollisilla prosesseilla ja ekosysteemeillä on laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan, AK kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön tässä lausunnossa ehdotetut toimet.

8.

korostaa, että Euroopan kilpailuetu maailmantaloudessa perustuu ennen kaikkea kestäviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Tästä syystä AK huomauttaa, että teollisuuden uudistumiselle välttämättömien innovaatioinvestointien väheneminen talouskriisin aikana on muodostunut vakavaksi uhkaksi Euroopan tulevaisuudelle.

9.

kehottaa painokkaasti Eurooppaa tunnustamaan tarpeen pyrkiä maailman johtoasemaan strategisilla aloilla, joilla on laadukkaita työpaikkoja. Tämä vaatii olemassa olevan teollisuuden stimuloimista investoimalla uuteen teknologiaan, parantamalla liiketoimintaympäristöä, helpottamalla markkinoillepääsyä ja rahoituksensaantia sekä varmistamalla, että työntekijöillä on asianmukaiset teolliset taidot.

10.

painottaa, että EU-alueen kaikkien aikojen pisin taantuma on tuonut korostetusti esiin vahvan, kilpailukykyisen ja kestäväpohjaisen teollisuuden merkityksen kansalaisten hyvinvoinnin perustana. Teollisuuden osuus EU:n viennistä on yli 80 prosenttia ja yksityisestä tutkimuksesta ja innovoinnista 80 prosenttia. Lähes joka neljäs yksityisen sektorin työpaikka on teollisuudessa ja edellyttää usein korkeaa ammattitaitoa. Jokainen valmistusteollisuuden uusi työpaikka synnyttää 0,5–2 työpaikkaa muille aloille.

11.

korostaa, että yhteiskunnan toimien lisäksi ratkaisevia ovat jokaisen teollisuusyrityksen itsensä reagointiherkkyys ja toimenpiteet, jotta teollisuus reaalitalouden ja hyvinvoinnin selkärankana kykenee kehittymään kilpailukykyisenä.

12.

korostaa muutoksenhallinnan osaamista paikallistasolla kaikkialla Euroopassa. Teolliseen ja myös poliittiseen osaamiseen kuuluvat enemmän kuin koskaan liiketoimintaprosessien ymmärtäminen, tiedon ja teknologian hallinta sekä henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot. Teollinen toiminta on osa yhä laajemmiksi ja monimutkaisemmiksi muuttuvia arvoketjuja ja -verkostoja, joissa eri aloilla ja eri maissa toimivat suuret yhtiöt sekä pk-yritykset nivoutuvat toisiinsa. Teollisuuden alojen suuryritysten ja pk-yritysten toimintalinjat on kytkettävä aidosti niiden sijaintivaltioiden ja -alueiden konkreettisiin teollisuuspolitiikkoihin.

13.

muistuttaa, että perinteinen tuotantoketjuajattelu kiinteine vaiheineen ja tuotannon tekijöineen on hämärtymässä, sillä todellisuudessa kyse on monimuotoisesta vuorovaikutuksesta globaalisti verkottuneissa ekosysteemeissä. Teknologiat ovat avainasemassa uusien, kestävien ratkaisujen mahdollistajina.

14.

korostaa tarvetta panostaa EU:n perinteisen teollisuuden nykyaikaistamiseen erityisesti niillä aloilla, joiden kilpailukykyyn työvoimakustannukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ja joilla on olemassa korkeatasoista osaamista, jota voidaan hyödyntää.

15.

panee merkille teollisuuden viimeaikaisen kehityksen, jossa teollisuustuotteet ja palvelut täydentävät toisiaan. Palvelujen osuus on noin 40 prosenttia eurooppalaisten teollisuustuotteiden viennin jalostusarvosta. Noin kolmannes tällaisten tuotteiden viennin synnyttämistä työpaikoista on yrityksissä, jotka toimittavat vienninharjoittajille tavaroita ja lisäpalveluita. Huollon ja koulutuksen kaltaiset palvelut ovat oleellinen osa monimuotoisten teollisuustuotteiden toimitusta. Asiantuntijapalvelujen, kuten rahoituksen, viestinnän, vakuutustoiminnan ja osaamisvaltaisten liike-elämän palvelujen (KIBS) merkitys kasvaa teollisuustuotteiden tuotannossa. Tämä selittää osaltaan palvelujen kasvavan osuuden kansantalouden kokonaistuotoksesta.

16.

korostaa tieto- ja viestintätekniikan toimintatapojen muuttumisen seurauksia. Tällä hetkellä autoissa, kuluttajaelektroniikassa, teollisuuden tuotannossa ja terveydenhuollossa on enemmän mobiileja verkkoyhteyksiä kuin niitä on ihmisten tavanomaisessa toiminnassa. Modernissa konepajayrityksessä on usein yli 10 kertaa enemmän tietokoneita ja verkkolaitteita kuin toimistoympäristössä. Verkostoitunut toiminta edellyttää tehokasta tiedon hallintaa: kokonaisuuksien tietomallinnusta sekä avointa innovaatiotoimintaa ja yhdessä tekemistä, joista kaikki hyötyvät. Tarvitaan ehdottomasti alueellista tietomallinnusta kaupunkisuunnittelussa sekä prosessinhallintaa kuntien ja alueiden tasolla.

17.

haluaa edistää yritysten yhteiskuntavastuun käsitteiden käyttöönottoa eurooppalaisessa teollisuuspolitiikassa tuottavamman, kestävämmän ja osallistavamman talouden perustana.

18.

on tyytyväinen siihen, että komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vastuuta teollisuuden elvyttämisestä ja etsimään yhteisvastuullisempia ratkaisuja Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamiseksi. AK katsoo, että Euroopan komission tulee puolestaan hyödyntää nykyistä paremmin mahdollisuuksia, joita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artikla tarjoaa teollisuuspolitiikan alalla. Erityisesti sen tulisi käyttää mahdollisuutta ”tehdä aiheellisia aloitteita [jäsenvaltioiden] yhteensovittamisen edistämiseksi [teollisuuspolitiikan alalla], erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten”.

19.

korostaa, että teollista strategiaa ei voida toteuttaa muista aloista erillään, koska se on moninaisessa vuorovaikutuksessa monien muiden toiminnanalojen kanssa. Teollisen strategian on oltava tiiviisti yhteydessä energia-, koulutus-, T&K&I-, kauppa-, infrastruktuuri-, sosiaalisen vastuun, terveys- ja turvallisuuspolitiikkoihin. Komitea kannattaakin siksi yhdennetympää ja monialaista teollisuuspolitiikan lähestymistapaa.

20.

toteaa, että pk-yritykset on tunnustettava eurooppalaisen teollisuuspolitiikan strategiseksi elementiksi soveltamalla tehokkaasti Small Business Act -aloitetta.

21.

korostaa raskaan perusteollisuuden merkitystä Euroopan biotalouskehityksessä ja esittää, että EU:n tulisi ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, joilla uusinta eurooppalaista teknologiaa ja muuta osaamista saadaan vaativiin ja suuriin perusteollisuuden uudistamishankkeisiin erityisesti vaikean työttömyyden paikkakunnilla.

22.

kiinnittää huomiota komission ehdottamiin painopistealoihin, joilla Euroopan teollisuuden kilpailukykyä tulisi pyrkiä edistämään. AK kuitenkin korostaa, että nämä ovat perusedellytyksiä, joita on edelleen kehitettävä ja jotka on pantava konkreettisesti täytäntöön.

23.

on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston 20.–21. maaliskuuta 2014 tekemiin merkittäviin päätöksiin, joilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä. Neuvosto totesi, että keskeisiä mahdollistavia teknologioita (KET) tulisi vahvistaa määrittelemällä pikaisesti Euroopan etua koskevia hankkeita, sekä kiinnitti erityistä huomiota puhtaan teknologian (cleantech) asemaan läpileikkaavana tekijänä, jolla voidaan parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

24.

katsoo tarpeelliseksi patenttialan tiiviimpää yhteistyötä koskevan asetuksen (EU) N:o 1260/2012 täytäntöönpanon yhteydessä löytää tasapaino innovointiin kannustavan teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja tulevan teknologisen edistyksen mahdollistavan maksimaalisen osaamisenvaihdon välillä. Euroopan tasolla on syytä estää patenttien käyttäminen strategisena aseena esimerkiksi kohtuuttomien ”patenttitiheikköjen” tai patenttien pirstaloimisen muodossa ja suosia tiukkoja patentoitavuuskriteerejä, jotta heikon lisäarvon patentit eivät nouse yksinoikeusasemaan.

25.

toteaa, että lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään ensi tilassa tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-taidot) alalla havaittuja puutteita ja tuomaan teollisuuden tähän entistä laajemmin mukaan. Tämän täytäntöön panemiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Näihin AK ehdottaa sisällytettäväksi myös toimia, joilla lisätään kielten osaamista ja täten parannetaan sisämarkkinoiden toimivuutta.

26.

edellyttää komissiolta Euroopan uudelleenteollistamistoimia, joissa korostuu Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla tuotettava huipputason osaaminen ja sen levitys eri puolille Eurooppaa perusteollisuuspaikkakunnille. INTERREG-ohjelmat ovat ehdottomasti tarpeellisia välineitä teollisuuspaikkakunnilla olevien soveltavan korkeakoulutuksen oppilaitosten keskinäisen verkostotoiminnan vahvistamiseksi, mutta AK pitää tiedemaailman ja teollisuuden välisen vuorovaikutuksen tiivistämisen näkökulmasta erittäin valitettavana, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ei kaudella 2014–2020 ole enää ”Tietämyksen alueet” -välinettä, vaikka se oli aiemmin toiminut puiteohjelmissa lähes kymmenen vuoden ajan erinomaisena alueellisten klusterien tutkimusohjelmien koordinointivälineenä. AK korostaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut, ettei tähän tarpeeseen ole kehitetty riittävän tehokasta uutta välinettä. Vastaava ”Tietämyksen alueet” -väline on pikaisesti uudelleen kehitettävä ja otettava käyttöön.

27.

kannustaa komissiota korostamaan yhteyksiä tieteen, yritystoiminnan, yhteiskunnan, kansalaisten ja poliittisen päätöksenteon välillä ja kannattaa alueiden tärkeää roolia kaikkien asianomaisten sidosryhmien yhteen saattamisessa Triple Helix- ja Quadruple Helix -mallien perusteella.

28.

toteaa Eurooppa-neuvoston korostaneen myös, että Euroopan kilpailukykyä ja kestävää kasvua koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi on käytettävä kaikkia saatavilla olevia välineitä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja.

29.

AK korostaa Euroopan komission, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten yhteistä vastuuta 300 miljardin euron kasvua ja työllisyyttä tukevan investointipaketin luomisessa ja täytäntöönpanossa, sillä niillä on tässä suhteessa toisiaan täydentävä lainsäädäntä- ja budjettivalta. Uudet ratkaisut, joilla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia, voivat pohjautua seuraaviin periaatteisiin:

30.

tukee vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tutkimista ekosysteemien vahvistamiseksi; niitä ovat esimerkiksi joukkorahoitus, riskipääoma ja muut innovatiiviset välineet, joilla päästään irti perinteisestä pankkilainariippuvuudesta.

31.

toteaa, että Euroopan kilpailuetu maailmantaloudessa perustuu kestäviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin sekä arvoketjujen tehokkaaseen hallintaan ja pääsyyn kaikkien maailman maiden markkinoille.

32.

korostaa, että säädösympäristön vakaus ja ennustettavuus on edellytys sille, että teolliset investoinnit toteutuvat EU:n alueella. Tämän vakauden ja ennustettavuuden pitää toteutua niin paikallis- kuin aluehallinnon tasolla sekä kansallisella ja EU:n tasolla. EU:n lainsäädännön on edistettävä – mieluiten direktiivien kautta – vakautta ja ennustettavuutta yritysten oikeusvarmuuden takaamiseksi.

33.

kannattaa komission toimintalinjaa, jonka mukaan sisämarkkinoiden kehittäminen on kilpailukykyisen ja kestäväpohjaisen teollisuuden kulmakivi. Lisäksi AK muistuttaa, että tuotteisiin ja palveluihin sovellettava sisämarkkinalainsäädäntö on keskeinen tekijä paitsi Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn myös kuluttajansuojan ja ympäristön suojelun kannalta.

34.

tukee komission näkemystä siitä, että säilyttääkseen kilpailukykynsä eurooppalaisten teollisuustuotteiden ja -palveluiden markkinat tarvitsevat sääntelykehyksen, joka tukee innovointia eikä luo turhia esteitä uusien teknologioiden nopealle omaksumiselle tai innovaatioiden saattamiselle markkinoille nopeasti. EU:n lainsäädännön ja standardien on mahdollistettava se, että uudet tuotteet, palvelut ja teknologiat tuodaan markkinoille nopeasti, jotta Eurooppa voi hyödyntää edelläkävijän asemaansa maailmanmarkkinoilla.

35.

tähdentää, että alueiden täytyy voida määrittää oma kasvupotentiaalinsa ja edistää innovointia. Paikallis- ja alueviranomaisten on oltava määrittämisessä mukana yhdistetyn ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti.

36.

toistaa ehdotuksensa alueellisista sopimuksista, jotka mahdollistavat aluekehittämishankkeisiin liittyvän yhteistyön eri tasojen organisoinnin sekä edistävät alueiden välistä yhteistyötä. Komitea ehdottaa tähän yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa, jonka avulla jäsenvaltio- ja paikallistason politiikkoja ja EU:n alakohtaisia politiikkoja ja koheesiopolitiikkaa voidaan lähentää toisiinsa alueellisella tasolla.

37.

ehdottaa, että näihin yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin liittyvät investoinnit sisällytettäisiin Euroopan investointipankin (EIP) erityiseen lainapakettiin, jotta voitaisiin luoda uusia alueellisia ekosysteemejä taloudellista ja sosiaalista innovointia varten. Tämä voisi tarjota erinomaisen keinon edistää innovatiivisia ratkaisuja, tarjota yrityksille demonstraatioita ja helpottaa yhteenliittymien muodostamista aloilla, jotka edellyttävät uudenlaista kumppanuutta yritysten välillä. Näiden ekosysteemien, jotka olisivat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, tulisi pyrkiä kahteen tavoitteeseen: yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja julkisen palvelun tehostamiseen (eli julkisten menojen rationalisointiin).

38.

on vakuuttunut siitä, että keskeinen osatekijä EU:n teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on alueellinen älykkään erikoistumisen (RIS3) politiikka, joka perustuu alueen erityispiirteiden ja innovaatio- ja kasvumahdollisuuksien systemaattiseen analyysiin.

39.

ehdottaa, että jäsenvaltiot toteuttavat aluesuunnittelupolitiikkoja, jotka antavat niille mahdollisuuden päättää hyvissä ajoin yrityskeskittymien sijoittumisesta eivätkä muodosta tarpeettomia esteitä, jotka haittaavat yritysten sijoittumista.

40.

kannustaa alueita arvioimaan omissa älykkään erikoistumisen strategioissaan (RIS3) tavoiteltua kehitystä edistävien teknologioiden välttämättömyyttä sekä nostamaan keskeisiksi rahoituskohteiksi tarvittavat teollisuuspolitiikkaa edistävät toimet ja vahvistamaan kumppanuuksia EU:n laajuisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi.

41.

kehottaa komissiota tukemaan erityisesti alueidenvälisiä verkostoja ja niiden välistä yhteistyötä sekä niiden toiminnasta oppimista. Esimerkkinä voidaan mainita Vanguard Initiative -aloite, jossa teollinen renessanssi on asetettu älykkään erikoistumisen strategioiden toimien keskipisteeseen, jotta voidaan edistää kokemustenvaihtoa ja huippuosaamisen portaikkojen luomista sekä mahdollistaa yhteisten hankeanomusten käsittely.

42.

kehottaa EU:ta tarjoamaan alueille rahoitusta, jolla niitä autetaan luomaan toimivia innovaatioekosysteemejä ja toteuttamaan eurooppalaisia yhteishankkeita. AK painottaa, että RIS3-tavoitteet voidaan saavuttaa kaikkialla Euroopassa ainoastaan EU:n tukemien hajautettujen innovointitoimien kautta.

43.

korostaa, että edelliseen ohjelmakauteen 2007–2013 verrattuna jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten määrittelemiä sääntöjä ja käytänteitä olisi uudistettava siten, että niillä painotetaan ja mitataan tuloksia ja vaikutusta. Tämä edellyttää etenkin kaikkien alueen keskeisten TKI-toimijoiden osallistumista alueen älykkään erikoistumisen strategian täytäntöönpanoon sekä tehokasta verkostoitumista EU:n tasolla.

44.

yhtyy monien toimijoiden eri puolella Euroopassa esittämään huoleen siitä, että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset eivät ole noudattaneet komission suuntaviivoja, jotka koskevat byrokratian karsimista, rahoituksen uudistamista älykkään erikoistumisen strategioihin perustuvaksi sekä joustavan käyttäjälähtöisen ERI-rahastoihin nojaavan rahoitusjärjestelmän kehittämistä.

45.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan paikallisen liiketoimintaympäristön mittauksia viranomaistoiminnan tehostamiseksi ja yrittäjiin kohdistuvan byrokratian vähentämiseksi. Näin voidaan vertailla sitä, miten erilaiset käsittelyprosessit ja tavat soveltaa sääntöjä vaikuttavat paikalliseen liiketoimintaympäristöön.

46.

kehottaa alueita tarkistamaan yhdessä komission kanssa älykkään erikoistumisen strategioitaan ja eurooppalaista kumppanuutta koskevia suunnitelmiaan keskeisten mahdollistavien teknologioiden osalta. S3-foorumin kertomuksen mukaan aluetason päätöksentekijöillä on paljon kysymyksiä, jotka liittyvät valtiontukeen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden rahoitukseen, koskien myös sääntöjä esittelyhankkeiden ja infrastruktuurien rahoituksesta.

47.

muistuttaa, että lisäksi on otettava käyttöön kansallisia välineitä: markkinapohjaisia ja muita innovatiivisia rahoitusvälineitä. Komission ja EIP:n sopimat uudet rahoitusprioriteetit ovat merkittävä mahdollisuus edelläkävijäyritysten investoinneille KET-pohjaisten teknologioiden osalta.

48.

korostaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) ja Horisontti 2020 -puiteohjelman merkitystä EU:n teollisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Erityisen tärkeää on lisätä monitieteistä huippututkimusta ja sen tulosten soveltamista käytäntöön aluetasolla. Tarvitaan monirahoitteisia toimenpidekokonaisuuksia, joilla erityisesti uusimmat ICT- ja KET-tutkimustiedot kohdennetaan teollisuuden eri alojen modernisointiin ja joilla luodaan pysyvien yhteiskunnallisten tulosten aikaansaamisessa tarvittavat uudet käytännöt.

49.

toteaa, että lisäksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) myönnettävä tuki säilyy tärkeänä käytännöllisenä välineenä, joka auttaa ihmisiä ja alueita elpymään talouskriisin seurauksista ja globalisaation vaikutuksista auttamalla irtisanottuja ihmisiä saamaan taas työpaikan.

50.

kiinnittää huomiota inhimillisen pääoman, ensiluokkaisen taitotiedon ja osaamisen ratkaisevaan rooliin ja tarpeeseen. Osaamisen kohtaanto-ongelmat ja koulutusnäkökohdat ovat tulevina vuosina keskeinen haaste EU:n teollisuudelle varsinkin, kun valmistusteknologioiden kehitys lisää erityisammattitaitojen tarvetta. Komitea pitää tarpeellisena lisätä yleistä tietoisuutta asiasta sekä luoda monitieteisiä ja monialaisia valmennus- ja koulutusohjelmia, jotta tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia voidaan kehittää edelleen, vakiinnuttaa ja ottaa käyttöön.

51.

haastaa nuoren digitaalisukupolven ja sen vasta perustamat yritykset auttamaan alueellisten älykkäiden erikoistumisen kehittämisstrategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa osallistumalla puutteiden kartoittamiseen ja tarvittavien arvoketjujen prosessien korjaamiseen alueilla. Uusissa innovatiivisissa ratkaisuissa tulisi keskittyä sekä julkisiin että yksityisiin teollisuusprosesseihin ja kansalaisten kuluttajakäyttäytymiseen.

52.

kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja alueita suuntaamaan koheesiorahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahoja kilpailukykyä parantaviin investointeihin, jotka kohdistuvat alueiden välisiin, rajatylittäviin ja monialaisiin teollisiin mahdollisuuksiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä energia-, liikenne- ja digitaali-infrastruktuuriin sekä maiden välisen yhteistyön mahdollistamiseen, tuotantoketjujen yhdentämiseen ja EU:n sisäisen kaupan kehittämiseen.

53.

on aikaisemmissa lausunnoissaan kiirehtinyt teollisuuden rakenneuudistuksia sekä korostanut yhteiskunnan ja yritysten reagointikyvyn merkitystä globalisaation ja digitalisaation aiheuttamassa kilpailussa. Samalla nämä linjaukset on kytketty toimiin vaadittavan osaamistason nostamiseksi sekä kokonaisvaikuttavuutta korostavaan elinkaariajatteluun ja ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin. Komitea on esittänyt seuraavia huomioita:

54.

on jo aiemmin tunnistanut keskeisiä teollisuuspolitiikan muutostarpeita, yritystoiminnan modernisoimiseksi tarvittavia investointitarpeita sekä näiden toteuttamisen keinoja. Seuraavat lainaukset AK:n kolme vuotta sitten hyväksymästä lausunnosta osoittavat, että nämä samat linjaukset ovat edelleen valmistelun alaisina ja että EU:n toimet ovat liian hitaita reagoimaan nopeasti muuttuvan talouden ja yritystoiminnan tarpeisiin. AK (6)

55.

tähdentää, että muutosvauhtia voidaan nopeuttaa antamalla paikallis- ja aluetason käyttöön nykyistä enemmän resursseja. Kaikkialla Euroopassa tarvitaan uutta innovatiivisia ja korkealaatuisia uraauurtavia toimintoja sekä tulosten replikointia. Alueet ovat valmiita aloittamaan kokeilemisen ja pikamallinnuksen, mikä on avainasemassa onnistumisen kannalta.

56.

on monissa lausunnoissaan osoittanut, mitä täytäntöönpanossa tulisi painottaa. Mm. seuraavat esimerkit Horisontti 2020 -lausunnosta (7), jonka AK hyväksyi kaksi vuotta sitten, ovat teollisuuspaketin täytäntöönpanossa merkittäviä. AK

57.

toteaa, että globaali kilpailutilanne on muuttunut ratkaisevasti ja että ei ole pelkästään sopeuduttava todellisuuteen sopeuduttava vaan monilta osin on siirryttävä muutoksen veturiksi. EU:n yritysten kestävälle globaalille kilpailukyvylle on annettava entistä suurempi paino arvioitaessa unionin nykyistä säännöstöä ja päätettäessä TKI-määrärahojen kohteista.

58.

korostaa, että teollisuustuotteita koskevassa unionin lainsäädännössä asetetaan tärkeimmät yrityksiä koskevat vaatimukset, jotka koskevat turvallisuutta, terveyttä ja muita yleisiä etuja. On erittäin tärkeää, ettei teollisuutta rasiteta liikaa turhan tiuhaan toistuvilla lainsäädäntömuutoksilla. Sen sijaan tarvitaan konkreettisia mekanismeja, joilla pyritään helpottamaan ja tukemaan yritysten investointeja. Hallittu sääntelyesteiden purkaminen on tärkeää tekniikan kehittyessä yhä nopeammin ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen yhdentyessä yhä pidemmälle.

59.

kannustaa Euroopan alueita ja kuntia laatimaan ja panemaan toimivalta-alueellaan täytäntöön sääntelykehys, joka edistää innovointia ja tieto- ja viestintätekniikkainvestointeja kaikilla talouden aloilla. EU:n paluu maailmanlaajuiseksi innovaattoriksi saa aikaan myönteisen kehityksen, joka johtaa tuottavuuden kasvuun, talouskasvuun ja uusiin työpaikkoihin.

60.

muistuttaa komission luvanneen, että sääntely olisi vakaata pitkällä aikavälillä ja että sääntelyä merkittävästi yksinkertaistetaan. Tätä tavoitetta on pidettävä ensisijaisena, ja se tulee pyrkiä saavuttamaan välittömästi. Uusista säädöksistä olisi tehtävä perusteelliset vaikutustenarvioinnit. EU:n standardit toimivat käytännössä esikuvina koko maailmassa, ja komissio edistää jatkossakin kansainvälistä standardointijärjestelmää.

61.

esittää jälleen komissiolle kehotuksen kehittää analysointivalmiuksiaan ja yrityksille suunnattuja tukivälineitä siten, että selvitetään mahdollisuutta perustaa pk-yrityksen ja suuryrityksen väliin sijoittuva uusi mediaaniyrityksen (henkilökunnan lukumäärä 250–750 työntekijää ja liikevaihto alle 200 miljoonaa euroa) luokka, jollaisen se on jo hyväksynyt elintarviketeollisuuden alalla. Tämä yritysluokka voisi hyötyä mukautetusta tukitasosta, joka olisi suuryritysten tukitasoa suurempi ja pk-yritysten tukitasoa pienempi (8).

62.

huomauttaa, että valtiontukien uusi yleinen ryhmäpoikkeusasetus sekä tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintaa koskevat uudet valtiontukisäännöt tulivat voimaan heinäkuussa 2014 (9). Uudet säännöt mahdollistavat aiempaa suuremmat tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit erityisesti suuriin ja kompleksisiin hankekokonaisuuksiin, ja pyrkimyksenä on vaikuttaa merkittävästi mm. teollisuustuotannon uudistumiseen.

63.

toteaa, että EU:n rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanon helpottaminen laajentamalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa on huomattava edistysaskel.

64.

toteaa, että yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään edellytykset, joiden nojalla valtiontuesta ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komissiolle, ja että siinä lisätään tuen kynnysarvoja ja tuki-intensiteettejä sekä määritellään uusia ilmoitusvelvollisuudesta vapautettuja tukimuotoja, kuten tuki innovaatioklustereille ja investointituki tutkimusinfrastruktuureille.

65.

panee merkille, että TKI-toiminnan valtiontukea koskeviin puitteisiin sisältyy tuki kokeelliselle kehitystyölle ja teolliselle tutkimukselle ja että soveltavan tutkimuksen osalta enimmäistuki-intensiteetit voivat nyt olla korkeampia.

66.

painottaa, että Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden soveltamisala ulottuu T&K-toimintaa laajemmalle sisältäen ensimmäisen toteutusvaiheen ja että näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää usein viranomaisten osallistumista huomattavalla panoksella, sillä markkinat eivät muutoin rahoittaisi tällaisia hankkeita.

67.

toistaa, että Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet voivat edistää merkittävällä tavalla talouskasvua, työllisyyttä ja EU:n teollisuuden ja talouden kilpailukykyä, sillä niillä on myönteisiä heijastusvaikutuksia sisämarkkinoihin ja EU:n yhteiskuntaan.

68.

korostaa, että jäsenvaltioiden ja teollisuuden tulisi täysimääräisesti hyödyntää uudistettujen valtionapusääntöjen tarjoamat mahdollisuudet edistettäessä yritystoimintaa ja teollisuuden uusiutumista sekä työpaikkojen syntymistä Euroopassa.

69.

korostaa, että vaikka tärkeimmillä kehittyvillä markkinoilla toimivat eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan eriarvoisin edellytyksin, eurooppalaisten yritysten on parannettava innovaatiokykyään ja noustava avaintoimijoiksi voimakkaasti laajenevien arvoketjujen verkostoissa.