23.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 242/34

1.1

ETSK kehottaa Turkin hallitusta ja hallintoa tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa ja keskeiseksi toimijaksi prosessissa, jossa Turkki lähentyy kohti EU:n arvoja ja säännöstöä. Tavoitteena tulee olla sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla yhteiskuntaryhmillä voi olla oma tärkeä osansa. Turkin on tarpeen osallistua yhteiseen toimintaan, jolla luodaan institutionaalista ja oikeudellista kehystä monimuotoiselle ja osallistavalle vastavuoroisen tunnustamisen ja mielipiteiden vaihdon kulttuurille.

1.2

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnan perusedellytyksenä on oikeusvaltion periaatteille perustuvan vallanjaon vaaliminen kaikilla aloilla. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaa kohtuuttomasti haittaava valtion suhteeton puuttuminen esimerkiksi erityistarkastuksin ei ole tämän periaatteen mukaista. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden oikeussuojaa on myös puolustettava. Korruptiota tulisi torjua tarmokkaasti.

1.3

EU:n ja Turkin vuoropuhelussa olisi kiinnitettävä erityishuomiota perusoikeuksien ja -vapauksien täytäntöönpanoon, mukaan lukien

1.4

Vallan jakaminen lainsäädäntä-, tuomio- ja toimeenpanovaltaan sekä erityisesti hallituksen toimien ja lainsäädäntöön perustuvien hallintotoimien selvä erottaminen ja erotettavuus toisistaan ovat olennainen edellytys kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintakyvyn takaamiseksi. Varsinkin itsenäinen oikeuslaitos on jokaisen oikeusvaltion perusta.

1.5

ETSK kehottaa EU:n neuvostoa etenemään Turkin liittymistä EU:hun koskevissa neuvotteluissa kohti luvun 23 (Oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja luvun 24 (Oikeus, vapaus ja turvallisuus) avaamista liittymisprosessin tukemiseksi Turkissa.

1.6

Samalla olisi myös tuettava vertikaalisen vallanjaon periaatetta, esim. paikallista itsehallintoa.

1.7

Olisi eduksi, mikäli hallituksen (päätöksenteko)prosesseja koskeva tieto olisi Turkissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden saatavilla. Olisikin järjestettävä säännöllisesti ja avoimin säännöin kuulemisia ja konsultaatioita, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalla saavutettu tietämys ja kyseisissä organisaatioissa edustettujen yhteiskuntaryhmien edut voidaan ottaa huomioon poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Turkin hallitusta ja hallintoa kannustetaan ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan viralliseen vuoropuheluprosessiin (talous- ja sosiaalineuvosto) ja sisällyttämään asia perustuslakiin perustuslain uudistusprosessissa.

1.8

Eräät ammattiryhmät, etenkin vapaat ammatit, ovat ETSK:n näkemyksen mukaan erittäin tärkeässä asemassa oikeusvaltioperiaatteen mukaisen vapaan yhteiskunnan toteuttamisessa. Oikeus- tai terveyspalvelujen saatavuuden voivat taata vain riippumattomat ja pätevät ammattilaiset, joihin kansalaiset voivat luottaa, ilman että ulkoinen puuttuminen tai väkivalta horjuttaa heidän luottamustaan. Muun muassa asianajajien, lääkärien tai veroneuvojien antamissa luottamuksellisissa palveluissa edellytetään ammattisalaisuuden takaamista kattavin suojatoimin.

1.9

Näissä ammateissa tarvitaan vastaavasti tehokasta itsesäätelyä, jota harjoittavat esimerkiksi ammattialajärjestöt varmistaessaan, että asianosaiset voivat täyttää yhteiskunnalliset ja yksilöihin kohdistuvat erityisvelvollisuutensa ilman poliittista väliintuloa. ETSK:n tiedonkeruumatkalla havaittiin periaatetta rikotun.

1.10

Turkissa olisi aloitettava sekä kansallisen, alakohtaisen että yritystason työmarkkinavuoropuhelu, jossa työntekijät ja työnantajat olisivat samantasoisia kumppaneita. Tavoitteena tulisi myös olla työolojen, -suojelun ja -turvallisuuden parantaminen, ja tältä pohjalta on jatkossa vahvistettava kattavat työntekijöiden perusoikeudet (1).

2.1

ETSK:n vierailu Istanbuliin ja Ankaraan 9.–10. syyskuuta 2013 osoitti, että Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaoloja haitataan toisinaan kouriintuntuvasti. Muutamissa tapauksissa valtion elimet olivat rajoittaneet vakavasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien ja henkilöstön elämää ja kohdistaneet heihin jopa fyysistä väkivaltaa.

2.2

Seurantavierailulla Ankaraan ja Diyarbakıriin 1.–3. heinäkuuta 2014 oli määrä tutkia kansalaisyhteiskunnan toimintaolojen nykytilaa ja kehitystä Turkissa. Turkin kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa keskusteltiin siitä, olivatko kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaolot muuttuneet syyskuun 2013 jälkeen.

2.3

Vierailut järjestettiin Turkin liittymisprosessia EU:hun seuraavan EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean tavanomaisten kokousten lisäksi. ETSK:n jäsenillä oli tilaisuus vaihtaa mielipiteitä sellaisten kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, joita ei ollut esitetty EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean keskustelukumppaneiksi.

2.4

Monenlaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja hallituksen sekä yhden paikallisviranomaisen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa saatiin tietoa Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaoloista ja mahdollisista muutoksista niissä. Tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva erilaisten kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien yksittäisistä kokemuksista ja tulkinnoista. Tuloksena ei ole niinkään kuva oikeudellisesta kehyksestä vaan tosiasiallisiin havaintoihin perustuva tilannekuva, jolla on ratkaiseva merkitys ihmisten henkilökohtaiseen sitoutumiseen kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin.

2.5

Oletuksena on, ettei kaikkien kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien täydellistä tyytyväisyyttä toimintaoloihinsa pystytä saavuttamaan optimaalisissakaan olosuhteissa. Tavoitteena tulee sen sijaan olla kansalaistoiminnan edellytysten jatkuva optimointi eri osapuolten etuja tasapainottamalla osana käynnissä olevaa demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehittämistä, kuten se on muotoutunut kaikissa EU:n jäsenvaltioissa toteutetun aktiivisen prosessin kautta.

2.6

ETSK kehottaa sekä Turkkia että Euroopan unionia pitämään kansalaisvuoropuhelua ehdottomana edellytyksenä yhteiskuntiensa lähentymiselle ja tekemään kaikkensa sen edistämiseksi. Tässä prosessissa voidaan onnistua vain, mikäli kyseessä on jatkuvaan avoimeen vuoropuheluun perustuva molemminpuolinen oppimisprosessi.

3.1

Turkki on edistynyt merkittävästi vallanjaon ja riippumattoman itsehallinnon perusperiaatteiden toteuttamisessa, mutta siltä odotetaan vielä huomattavia ponnistuksia niiden soveltamisessa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulee voida tukeutua toiminnassaan luotettavaan oikeudelliseen kehykseen Se tarkoittaa muun muassa, että voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa niiden työskentelyyn riittävästi liikkumavaraa ja että myös valtio ja hallinto noudattavat ja soveltavat lainsäädäntöä asianmukaisesti. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden henkilöstön toimintaedellytyksiä koskevan oikeusvarmuuden on oltava avoin ja taattu.

3.2

Kritiikkiä kohdistettiin pääosin perustuslailliseen nykytilaan eli siihen, voidaanko luottaa, että valtion viranomaiset kunnioittavat yksilön oikeuksia. Riippumatta siitä, olivatko yksittäiset hallinnolliset toimet teknisesti laillisia vai rikottiinko niissä lakia, hallituksen toiminta ei kaikissa tapauksissa ollut perustaltaan tai oikeutukseltaan riittävän varmaa tai avointa, jolloin valtion toimet vaikuttivat mielivaltaisilta.

3.3

Yksittäisen toimen oikeusperusta, vastuullinen aloitteentekijä ja päätöksen tai toimen perustelu pitäisi aina ilmoittaa asianosaiselle ymmärrettävällä tavalla. Ripeän oikeudellisen muutoksenhaun mahdollisuus täytyy myös taata käytännössä ja asianmukaisesti dokumentoituna.

4.1

Muiden kansalaisten tavoin myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden henkilöstö on vastuussa toimistaan. Heidän ei tule toimintansa vuoksi joutua kärsimään epäoikeutetuista henkilökohtaisista hankaluuksista tai rajoitteista. Etenkin heidän ja heidän perheidensä yksityiselämää tulee suojata kattavasti.

4.2

ETSK sai kuulla, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia oli useissa tapauksissa uhattu sanallisesti ja oikeudellisin seuraamuksin, toisinaan henkilökohtaisesti, ja että heidän toimintaansa kansalaisyhteiskunnassa oli rajoitettu epäoikeutetusti. Osa kuvatuista rajoitteista oli asetettu touko- ja kesäkuussa 2013 järjestettyjen Gezi-puiston mielenosoitusten ja niihin liittyvien oikeustoimien yhteydessä.

4.3

ETSK:n valtuuskunta järkyttyi kertomuksista, joiden mukaan Gezi-puiston mielenosoitusten jälkeen lääkäreitä oli kielletty hoitamasta loukkaantuneita ja potilaskansioita oli vaadittu tutkittaviksi. Joidenkin lääkäreiden toimien väitettiin lisäksi joutuneen rikostutkinnan kohteeksi, sillä heidän epäiltiin muun muassa rikkoneen hallituksen määräyksiä, kun he eivät olleet noudattaneet viranomaisten ohjeita. Luottamuksellinen ja riippumaton sairaanhoito on poliittisiin tapahtumiin tai henkilöön katsomatta ihmisoikeus, jonka toteutumisesta on huolehdittava Hippokrateen valan mukaisesti. Oikeudellisen edustuksen tavoin sairaanhoidossa on kyse kaikkien asianosaisten noudattamasta ammatillisesta vaitiolovelvollisuudesta, joka on luottamukseen perustuvan toiminnan ja oikeusvaltion luonteen kulmakivi. Se, että kaikki virkamiehet kunnioittavat näitä periaatteita, on tärkeää yksityistapauksia laajemmin koko demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kattavan toteutumisen kannalta. Silloin myös väestö voi luottaa oikeuksiensa kunnioittamiseen.

4.4

ETSK kehottaa Turkin viranomaisia pyrkimään palauttamaan menettämänsä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden luottamuksen varmistamalla, että kaikilla hallintotasoilla tehdyt päätökset ovat avoimia ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja että lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanoelinten tekemät päätökset ovat täysin riippumattomia.

4.5

Kansalaisyhteiskunnan osallistumista demokraattiseen päätöksentekoprosessiin voitaisiin tukea avaamalla EU:hun liittymistä koskevissa neuvotteluissa luku 23 (Oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja luku 24 (Oikeus, vapaus ja turvallisuus) ja ryhtymällä soveltamaan ennakoivasti niiden sisältämiä perusoikeuksia ja -vapauksia.

4.6

ETSK tähdentää, että oikeuslaitoksen riippumattomuus, tuomarit mukaan lukien, on demokratiassa olennainen osa vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Tuomareiden täytyy erityisesti pystyä jakamaan oikeutta riippumattomasti ja lakia noudattaen ilman, että he saavat välillisiä ohjeita muilta elimiltä, että heitä painostetaan henkilökohtaisesti tai että heitä uhataan henkilökohtaisilla hankaluuksilla.

5.1

ETSK pitää suositeltavana, että Turkin hallitus ja hallinto hyödyntävät kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden potentiaalia nykyistä enemmän poliittisten päätösten valmistelussa ja päätöksistään tiedottamisessa kuulemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita säännöllisesti ennen päätösten tekoa ja tarjoamalla niille tietoa hallituksen päätöksentekoprosesseista vuoropuhelun käymistä varten. Moni Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatio valitti puutteellisia mahdollisuuksia saada tietoa valtion päätöksentekoprosesseista. EU:n jäsenvaltioissa päättävät tahot kuulevat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia säännöllisesti ennen päätöksentekoa sisällyttääkseen kyseisten organisaatioiden jäsenten kootut näkemykset ja tavoitteet päätökseen ja voidakseen kohentaa päätösten laatua ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Kuullessaan asianosaisia tai asiayhteyteen liittyviä yhteiskunnallisia ryhmiä pysyvänä osana lainsäädäntö- ja sääntelymenettelyjä viranomaiset voivat ennen kaikkea havaita parannusmahdollisuuksia etukäteen ja toisaalta valjastaa kyseiset organisaatiot välittämään päätökset tiedoksi vaikutuspiireilleen.

5.2

Turkin hallitusta ja hallintoa kannustetaan ottamaan kansalaisyhteiskunta – myös vähemmistöt – mukaan viralliseen ja järjestelmälliseen poliittiseen mielipiteenmuodostusprosessiin perustamalla talous- ja sosiaalineuvosto ja sisällyttämään se perustuslain uudistusprosessissa perustuslakiin.

5.3

Tiedonkeruumatkan aikaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat kokivat, että heidän sisäistä ja ulkoista viestintäänsä rajoitettiin voimakkaasti. Heidän mukaansa näkyvyys lehdistössä on median toisinaan oligopolisten rakenteiden ja toimitusten usein täysin yksipuolisten asenteiden vuoksi vaikeaa ja käytännössä jopa mahdotonta. He kertoivat huomattavista taloudellisista riippuvuuksista ja suorasta vaikuttamisesta medioihin. Heidän mielestään tästä syystä myös rajoitettiin sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnasta raportointia että mahdollisuutta poliittisista teemoista käytäviin vapaisiin keskusteluihin, joissa voitaisiin kritisoida hallitusta.

5.4

ETSK katsoo, että vapaan ja monimuotoisen mediakentän toteuttamiseksi on vielä tehtävää. Kriittisiä raportteja kirjoittavien toimittajien lannistaminen, mm. vangitseminen, on lopetettava välittömästi.

5.5

ETSK kritisoi mikroblogipalvelu Twitterin väliaikaista estämistä. Turkin hallituksen tulisi tukea sananvapautta myös sosiaalisessa mediassa ja hyväksyä tämä demokratiaan kuuluvaksi vireäksi mielipiteenvaihdoksi.

6.1

Sosiaalisten vähemmistön suojelemiseen demokratian toiminnan koetinkivenä olisi suhtauduttava vakavasti. Viranomaisten harjoittama syrjintä olisi lopetettava järjestelmällisesti, ja kolmansien osapuolten harjoittama syrjintä pitäisi saada loppumaan oikeudellisin keinoin ja ehkäistyä valistuskampanjoin. Kansalaisyhteiskunnan osallistumista demokraattisiin päätöksentekoprosesseihin voitaisiin helpottaa avaamalla EU:hun liittymistä koskevissa neuvotteluissa luku 23 (Oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja luku 24 (Oikeus, vapaus ja turvallisuus) ja soveltamalla niiden sisältämiä perusoikeuksia ja -vapauksia viipymättä.

6.2

Vaikka naisia ei olekaan mielekästä kutsua vähemmistöksi, ETSK kehottaa Turkkia hyödyntämään vähemmistöjen suojelun välineitä edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa. Siksi Turkin pitäisi panna täytäntöön naisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus. Naisten ja tyttöjen aseman edistäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla – etenkin työmarkkinoille pääsyssä, julkishallinto mukaan lukien – olisi otettava Turkissa poliittiseksi tavoitteeksi, johon pyritään aktiivisesti. Turkin valtion olisi tuettava vaikeassa elämäntilanteessa olevia äitejä tarjoamalla riippumatonta asiantuntijaneuvontaa ja saadakseen laittomat abortit vähenemään. Olisi syytä jatkaa ja vakiinnuttaa hyviksi havaittuja yhteistyökäytänteitä naisten oikeuksia puolustavien organisaatioiden ja Turkin valtion välillä.

6.3

Turkin olisi jatkettava ponnistelua sen eteen, että kurdivähemmistö integroituu osaksi Turkin yhteiskuntaa ja että kurdien kulttuuria ja kieltä edistetään.

6.4

ETSK kehottaa Turkkia suojelemaan seksuaaliselta suuntautumiseltaan ja sukupuoli-identiteetiltään erilaisia ihmisiä syrjinnältä ja integroimaan heidät yhteiskuntaan.

6.5

ETSK:lle on kerrottu, että Turkin perustuslaillista maallisen valtion periaatetta rikotaan joissakin tapauksissa, erityisesti silloin, kun uskonnon ilmoittamista vaaditaan virallisissa henkilöasiakirjoissa. Uskonnollisten vähemmistöjen jäsenillä, alaviitit mukaan lukien, vaikuttaa olevan heikompi yhteisöllinen asema ja heikommat työmahdollisuudet. Turkin olisi panostettava voimakkaammin siihen, että uskonnolliset vähemmistöt integroituvat yhteiskuntaan ilman syrjintää.

7.1

ETSK totesi puutteita työntekijöiden ottamisessa järjestelmällisesti mukaan asiaankuuluvaan päätöksentekoon. Ammattiliitot kertovat työntekijäorganisaation jäsenyyden perusehtoihin kuuluvaa järjestäytymis- ja kokoontumisvapautta rajoitetun. Sen lisäksi ETSK sai kuulla, että ammattiliittojen jäseniin, etenkin työpaikkaneuvostojen jäseniin, kohdistettiin henkilökohtaista painetta, mikä loukkaa järjestäytymisoikeutta.

7.2

ETSK pani tyrmistyneenä merkille puutteet työsuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Tiedonkeruumatkaa edeltävänä aikana niistä oli seurannut onnettomuuksia, kuten Soman kaivosonnettomuus toukokuussa 2014. Komitea kehottaa Turkin hallitusta ja hallintoa kehittämään yhdessä työntekijöiden kanssa työsuojelutoimia työntekijöiden hengen ja turvallisuuden suojaamiseksi ja varmistamaan, että ne pannaan yleisesti toimeen.

8.1

Turkissa kunnallisen itsehallinnon periaate on joillakin paikkakunnilla edelleen molemminpuolinen oppimisprosessi, jossa eri viranomaisten roolit ja toimivaltuudet on määritettävä ja pantava täytäntöön vähitellen. ETSK toteaa, että Turkissa vertikaalista vallanjakoa käytetään myös välineenä, jonka avulla valtio ja yhteiskunnalliset eturyhmät voivat verkottua. Komitea katsoo, että demokraattiset prosessit pitäisi ankkuroida tiukemmin myös alue- ja paikallistasolle. Tässä voi tarjoutua mahdollisuus sitouttaa välittömässä paikallisyhteydessä olevat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot poliittisiin päätöksentekoprosesseihin, esimerkiksi asioihin perehtyneinä kansalaisina ja riippumattomina neuvonantajina.

9.1

Valtio ja tiedotusvälineet voisivat ponnistella enemmän edistääkseen sitä, että kansa ymmärtää yhteiskuntaryhmien erilaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja etujen ajamisen tarpeellisuutta, jotta vähemmistöt nähdään oikeutettuna osana rikastuttamassa turkkilaista yhteiskuntaa.

9.2

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kehittyminen ja ammattimainen toiminta edellyttävät moniarvoista ja osallistavaa yhteiskunnallista rakennetta. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden institutionaalisin mekanismein mahdollistetun ja säädöksin turvatun toiminnan ohella sitä varten on myös ylläpidettävä kansalaistoiminnan edellyttämiä käytännön kehysedellytyksiä. Vapaaehtoistoiminta riippuu ajettaviin etuihin ja arvoihin kohdistuvan henkilökohtaisen vakaumuksen ohella myös siitä, annetaanko yksilön sitoutumiselle arvoa.

9.3

Joissakin kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että ne pitävät toimintaansa oikeutetun edunvalvonnan sijaan epätasa-arvoisena kamppailuna virkavaltaa vastaan. Yhteiskunnan tai hallituksen valtaan kohdistuvan vastustuksen, epäluulon tai vastarinnan kaltaisten ilmaisujen käyttö oli huolestuttavaa. Tällainen asenne ei johda molemminpuoliseen ymmärrykseen tai molemminpuolisin muutoksin aikaan saatavaan olennaiseen edistymiseen, ja siinä on vaarana Turkin yhteiskunnan jakautuminen erimielisten ryhmiin.

9.4

Epäluottamuksen ja pelon ilmapiirin poistamiseksi viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pitäisi aloittaa vuoropuhelu ja ryhtyä kolmikantakeskusteluun eurooppalaisten kumppaniorganisaatioiden kanssa edistääkseen keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiiriä.