52014DC0410

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Espanjan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Espanjan vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[2] ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[3],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat[4],

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä.

(2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3) Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4) Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen Espanjan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Espanjan vuosien 2012–2016 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio antoi 15 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/2013[5] mukaisesti lausuntonsa Espanjan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2014[6].

(5) Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen[7], mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[8], jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7) Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Espanjaa koskevan perusteellisen tarkastelun[9] tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Espanjan makrotaloudessa on epätasapainotiloja, jotka edellyttävät erityisseurantaa ja määrätietoisia politiikkatoimia. Erityisesti viime vuonna liiallisiksi todettujen epätasapainotilojen sopeutus on edennyt selvästi monella alalla, ja paluu positiiviseen kasvuun on vähentänyt riskejä. Epätasapainotilojen, erityisesti kotimaisen ja ulkomaisen velan sekä korkean työttömyysasteen, suuruus ja niiden keskinäinen riippuvuus kuitenkin merkitsee, että heikkouksia on edelleen olemassa.

(8) Espanja toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on pystytty ottamaan huomioon.

(9) Vuoden 2014 vakausohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2016 mennessä ja saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite vuoteen 2017 mennessä. Ohjelmassa vahvistetaan keskipitkän aikavälin tavoite eli rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema, joka on vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytettyä tiukempi. Ohjelman mukaan alijäämä on kuitenkin tarkoitus supistaa 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, mutta ohjelmassa kaavailtu (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman vuotuinen koheneminen jää vuodesta 2014 alkaen alle suositellun tason. Suunnitelman mukaan edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vuonna 2017 riittävää, mutta tämä ei ehkä ole tarpeeksi tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa ilmoitettuna vuonna. Ohjelman mukaan julkisen talouden velkasuhteen huippu (101,7 prosenttia suhteessa BKT:hen) saavutetaan vuonna 2015, minkä jälkeen se alkaa laskea. Ohjelman mukaisen julkisen talouden strategia on vain osittain vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Ohjelmassa julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jota ei ole laatinut tai vahvistanut riippumaton elin, on vuoden 2014 osalta pääpiirteissään uskottava, mutta vuoden 2015 osalta siihen kohdistuu heikkenemisriskejä verrattuna komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteeseen. Ohjelman mukainen BKT:n kasvu vuosina 2016 ja 2017 vaikuttaa varsin optimistiselta, kun sitä verrataan talouden potentiaalisen kasvuvauhdin tämänhetkisiin arvioihin ja vielä kriisin jälkeen tarvittaviin talouden sopeutustarpeisiin. Näin ollen myös alijäämän ja velan sopeuttamisuriin kohdistuu heikkenemisriskejä. Julkisen sektorin alijäämätavoitteiden tueksi ei myöskään ole vielä määritelty riittävästi konkreettisia toimenpiteitä vuodesta 2015 alkaen. Erityisesti tämä koskee verolainsäädännön muutoksia osana suunniteltua verouudistusta. Muut riskit liittyvät ehdollisiin sitoumuksiin ja suunniteltujen säästöjen tuottoon paikallis- ja aluetasolla. Komission ennusteen perusteella vuosien 2013–2014 julkisen talouden vakauttamistoimet jäävät 1,1 prosenttiyksikköä rakenteellisen rahoitusaseman (korjatusta) muutoksesta (vaikka tätä lukua nostavat viimeaikaiset muutokset potentiaalisen tuotannon arviointimenetelmissä) ja 0,4 prosenttiyksikköä niiden toimenpiteiden määrästä, jotka katsottiin tarpeellisiksi liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetun suosituksen ajankohtana. Neuvosto katsoo ohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että julkisen talouden strategiaa tukevia toimenpiteitä on täsmennettävä edelleen ja lisätoimia tarvitaan, jotta liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annettuja neuvoston suosituksia voidaan noudattaa täysimääräisesti.

(10) Julkisen talouden rakenteellisella puolella on edistytty talousarvion toteuttamista koskevassa raportoinnissa ja sääntöjen vastaisesti toimiviin hallinnollisiin elimiin sovellettavien korjaustoimenpiteiden täytäntöönpanossa. Sääntöjen vastaisesti toimivien alueiden suhteen olisi kuitenkin syytä ottaa käyttöön uusia täytäntöönpanon valvonnan mekanismeja, joista on säädetty Espanjan julkisen talouden vakautta koskevassa orgaanisessa laissa. Uusia toimia on toteutettu, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla hallintotasoilla maksut kaupallisille toimittajille suoritetaan keskimäärin 30 päivässä. Riippumaton finanssipolitiikan instituutio perustettiin lailla marraskuussa 2013, ja sille nimitettiin johtaja helmikuussa 2014. Instituutio ei kuitenkaan ollut toiminnassa ajoissa, jotta se olisi voinut arvioida vuoden 2014 vakausohjelmaa. Vuoden 2014 kansallisessa uudistusohjelmassa myös tunnustetaan tarve parantaa terveydenhuollon ja lääkemenojen kustannustehokkuutta esimerkiksi keskittämällä farmaseuttisten tuotteiden ostot, tarkistamalla palvelukoria, luomalla digitaalinen potilastietokanta ja lujittamalla terveydenhuoltolaitosten hallintoa. Koska suurin osa suunnitelluista julkisen talouden vakauttamistoimista kohdistuu menojen karsimiseen, olisi hyödyllistä toteuttaa kaikilla hallintotasoilla järjestelmällinen menotarkastelu, jotta voitaisiin kartoittaa alat, joilla säästöt edistäisivät parhaiten kasvua, ja samalla huolehtia vähäosaisimpien tarpeista.

(11) Espanja toteutti vuonna 2013 lisätoimenpiteitä puuttuakseen velanoton suosimiseen yritysverotuksessa. Se edistyi vuoden 2013 aikana jonkin verran myös verosäännösten noudattamisessa voimistamalla veropetosten ja pimeän työn torjuntaa, mutta sillä on edessään vielä suuria haasteita. Espanja alensi vuosina 2013 ja 2014 sosiaaliturvamaksuja yrityksiltä, jotka palkkasivat nuoria ja uusia työntekijöitä. Hallituksen nimeämä asiantuntijaryhmä esitti verouudistusta koskevan kattavan raportin, jonka perusteella viranomaiset aikovat esittää konkreettisia lakiehdotuksia vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Niillä pyritään vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelman mukaisesti nykyaikaistamaan verojärjestelmää, vähentämään työnteon vastaisia asenteita, tehostamaan veronkantoa, edistämään taloudellista kehitystä, varmistamaan markkinoiden yhtenäisyys ja verotuksen neutraliteetti ja lisäämään Espanjan talouden kilpailukykyä samalla, kun julkista taloutta vakautetaan. Tämän uudistuksen rakenne ja toteuttaminen on hyvin tärkeää taloudellisten näkymien ja julkisen talouden kannalta.

(12) Julkista taloutta on vakautettu pääomittamalla pankkeja ja järjestelemällä pankkisektoria uudelleen sekä panemalla täysimääräisesti täytäntöön heinäkuussa 2012 aloitettu Euroopan vakausmekanismia koskeva ohjelma rahoituslaitosten pääomittamiseksi. Ohjelma saatiin päätökseen 22 päivänä tammikuuta 2014. Espanjan finanssisektorilla on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita, joita on valvottava ja hallittava tarkasti. Lisäksi pankkirahoituksen myöntämisedellytysten parantuminen näkyy pk-yritysten rahoittamisessa vasta vähitellen. Tästä eteenpäin on tärkeä varmistaa, että talouden elinkelpoiset sektorit saavat edelleen luottoa, vaikka yksityissektorin velkaantumista vähennetään. Viranomaiset ovat toteuttaneet useita toimenpiteitä, joilla on parannettu yritysten mahdollisuuksia saada pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta ja helpotettu yritysten velkojen uudelleenjärjestelyä, mutta lisää politiikkatoimia tarvitaan.

(13) Työmarkkinat osoittavat merkkejä vakautumisesta, ja vuonna 2014 on odotettavissa lievää kohenemista, kun työllisyysaste kasvaa ja työttömyysaste supistuu. Työttömien osuus oli vuonna 2013 kuitenkin keskimäärin 26,1 prosenttia, joten työttömyysaste on edelleen hyvin korkea. Erityisen huolestuttavia ilmiöitä ovat korkea nuorisotyöttömyys, 54,3 prosenttia, ja vuonna 2013 pitkäaikaistyöttömien määrässä koettu merkittävä piikki, 49,7 prosenttia kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömyys on erityisen yleistä ikääntyneiden ja matalan osaamistason työntekijöiden keskuudessa. Vuoden 2012 työmarkkinauudistuksesta saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan todeta, että uudistus ja työmarkkinaosapuolten sitoutuminen palkkamalttiin vuosina 2012–2014 ovat osaltaan lisänneet yritysten sisäistä joustoa ja työpaikkoja on menetetty aiempaa vähemmän. Uudistuksessa on priorisoitu yrityskohtaisia työehtosopimuksia, ja sen ansiosta yrityksillä on ollut enemmän mahdollisuuksia jättäytyä pois keskitetyistä sopimuksista. Uudistuksen avulla on myös pienennetty kustannuksia, joita aiheutuu epäoikeudenmukaisiin irtisanomisiin liittyvistä korvauksista, ja vähennetty tuomioistuimessa käsiteltävien irtisanomisiin liittyvien riita-asioiden määrää. Lisäksi on otettu käyttöön uusi sopimus, jolla kannustetaan pk-yrityksiä palkkaamaan henkilöstöä pysyviin työsuhteisiin. Vuonna 2013 ja alkuvuonna 2014 otettiin käyttöön myös lisätoimia pysyvien osa-aikaisten työsuhteiden helpottamiseksi ja uusiin jatkuviin työsopimuksiin liittyvien sosiaaliturvamaksujen vähentämiseksi väliaikaisesti. Segmentoituminen on kuitenkin edelleen merkittävä haaste Espanjan työmarkkinoilla. Erityyppisiä työsopimuksia on paljon, ja vielä uudistuksen jälkeenkin ero määräaikaisten ja jatkuvien työsopimusten irtisanomiskorvausten välillä on EU:n suurimpia. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistuksessa on edistytty; muun muassa vuotuinen työllisyyssuunnitelma (PAPE) on hyväksytty. Toimet valtion työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi ja lisäämiseksi vaikuttavat toteutuvan hitaasti, mikä uhkaa haitata uuden kehyksen täytäntöönpanon onnistumista. Keskistetyn työpaikkaportaalin täysimääräinen käyttöönotto on viivästynyt. Yhteistyötä yksityisten työnvälitystoimistojen kanssa on lisätty, mutta lisätyötä tarvitaan.

(14) Nuorisotyöttömyysastetta ja pitkäaikaistyöttömyyttä pahentavat koulutuksen puutteellinen kohdentaminen työmarkkinoiden tarpeisiin ja vailla virallista tutkintoa olevien työttömien suuri osuus (35,2 prosenttia). Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen EU:n keskiarvoa suurempi ja jyrkässä kasvussa. Koulutuksen keskeyttävien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on edelleen hyvin suuri (23,5 prosenttia), vaikkakin vähenemässä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on pysynyt ennallaan, mutta ammattikoulutusta ja oppisopimusohjelmia hyödynnetään edelleen liian vähän. Keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun suorittaneiden taidot ovat EU:n keskiarvoa heikompia. Espanja toteuttaa myös toimenpiteitä nuorisotyöllisyyden edistämiseksi. Maaliskuussa 2013 esitettyä vuosien 2013–2016 kansallista nuorisotyöllisyys- ja yrittäjyysstrategiaa pannaan parhaillaan täytäntöön, vaikka kaikkia sen toimia ei ole vielä toteutettu. Espanja on toteuttanut strategian pohjalta toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. Koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntatoimenpiteet ovat edistyneet jonkin verran, mutta olisi keskeisen tärkeää toteuttaa ne täysimääräisesti ja käyttää rahoitus tehokkaasti. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävän ammattikoulutusjärjestelmän virtaviivaistaminen edellyttää kaikilta sidosryhmiltä – myös päättäjiltä ja opettajilta – jatkuvaa koordinointia. Samoin koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden olisi kohdattava paremmin ja tämäntyyppisen koulutuksen mallien olisi oltava yhteensopivia kaikilla alueilla. 

(15) Pääasiassa työmarkkinatilanteen tuloksena, mutta myös sen vuoksi, ettei sosiaaliturvajärjestelmä ole pystynyt poistamaan köyhyyttä tuloksellisesti, Espanja alittaa köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä osoittavien pääindikaattorien osalta EU:n keskiarvon. Erityisen heikossa asemassa ovat lapset ja nuoret aikuiset. Kriisin seurauksena kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen väheneminen sekä tuloerot olivat Espanjassa EU:n suurimpia. Keskeisiä haasteita ovat sosiaaliavustusten hakumenettelyjen yksinkertaistaminen sekä hallintotavan ja hallintorakenteiden välisen koordinoinnin parantaminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Vuodet 2013–2016 kattavassa sosiaalista syrjäytymistä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään asianmukainen toimintakehys, jonka mukaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa voidaan mukauttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden tilanteeseen, lasten köyhyyden torjuntaan ja perheiden tukipalvelujen tehokkuuden parantamiseen. Lisäksi sosiaalituilla ja -etuuksilla on rajallinen uudelleenjakoa edistävä vaikutus eri riskiryhmissä, mikä saattaa olla merkki siitä, että niiden kohdentaminen on heikkoa. Myös työvoima- ja sosiaalipalvelujen välisen koordinoinnin rajoittuneisuus (myös alue- ja paikallistasoilla) ja vähimmäistulojärjestelmien piiriin pääsyyn liittyvä hallinnollinen rasite vaikeuttaa sujuvaa siirtymistä sosiaalituen piiristä takaisin työmarkkinoille.

(16) Espanja edistyi rakenneuudistuksissa, joiden tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä ja sopeutusta, pääosin vuotta 2013 koskevaan kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien suunnitelmien mukaisesti. Markkinoiden yhtenäisyyden takaamista koskeva laki hyväksyttiin joulukuussa 2013, ja sen monimutkainen täytäntöönpano on meneillään. Syksyllä 2013 annettu yrittäjyyttä koskeva laki on parantanut yritysten maksukyvyttömyysmenettelyjen kehystä ja mahdollistanut yrityksille joustavammat oikeudelliset muodot sekä järkeistänyt yritysten kansainvälistymisen tukijärjestelyjä. Nopean luvanmyöntämismenettelyn käyttöä on laajennettu, mikä on yksinkertaistanut pienten vähittäismyyntiliikkeiden avaamista. Yritysten lupamenettelyjen helpottamiseksi on toteutettu muitakin toimenpiteitä. Vielä ei kuitenkaan ole hyväksytty johdettua lainsäädäntöä, jonka avulla olisi mahdollista perustaa osakeyhtiöitä keskitettyjen palvelupisteiden kautta syyskuussa 2013 annetussa yrittäjyyttä koskevassa laissa vahvistetuissa lyhyemmissä määräajoissa. Lisäksi olisi jatkuvasti tarkasteltava sääntelystä johtuvia, myös verotuksellisia, yritysten kasvun esteitä, sillä Espanjan ja muiden euroalueen maiden yritysten kokoero on suuri. Pitkään odotettu itsenäisten ammatinharjoittajien palveluiden uudistaminen on viivästynyt yhä uudelleen, joten sitä on vauhditettava. Suurten vähittäisliikkeiden perustamista koskevia rajoituksia ei ole millään tavoin pyritty poistamaan. Espanjan T&I-järjestelmässä on parannettava tieteellisten tuotosten laatua, edistettävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja helpotettava tutkimuksen ja innovoinnin tulosten muuntamista kaupallisiksi tuotteiksi. Espanjan hallitus hyväksyi vuonna 2013 kansallisen tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategian, jonka tueksi olisi vielä saatava julkista rahoitusta. Lisäksi on tarkoitus perustaa valtion tutkimusvirasto, jonka tehtävänä on julkisten T&K-investointien tehokas hallinnointi. Perustaminen on kuitenkin vielä kesken.

(17) Tappiollisiin sähkönhintoihin on puututtu merkittävin toimin, erityisesti vähentämällä järjestelmän kustannuksia, vaikka uudistuksen tarkka vaikutus erityisesti uusiutuviin energialähteisiin ei ole vielä selvillä. Hallitus tutkii parhaillaan tapoja, joilla voitaisiin minimoida maksukyvyttömien tullimoottoriteiden kielteisiä heijastusvaikutuksia julkiseen talouteen. Viranomaiset ovat laatineet ennen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja laadittavien analyysien tueksi tietokannan, joka sisältää tietoja talouteen, ympäristöön ja liikenteeseen liittyvistä sekä muista indikaattoreista. Vielä ei kuitenkaan ole perustettu riippumatonta seurantakeskusta avuksi tulevien suurten infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa. Rautateiden rahti- ja matkustajaliikenteen todellisella kilpailulla on edelleen teknisiä ja oikeudellisia esteitä, jotka haittaavat laajan infrastruktuurikannan tehokasta käyttöä.

(18) Julkishallinnon uudistus etenee. Joulukuussa 2013 hyväksyttiin paikallishallintouudistus, ja julkishallinnon uudistamista varten perustetun komitean työ jatkuu edelleen vielä vuosina 2014 ja 2015. Oikeuslaitoksen uudistaminen etenee epätasaisesti ja olisi saatava päätökseen. Viimeaikaisen korruptiontorjuntatyön tuloksena on syntynyt joulukuussa 2013 hyväksytty läpinäkyvyyttä, tiedon julkista saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskeva laki sekä kaksi lakiesitystä puoluerahoituksen valvonnasta ja korkeassa asemassa olevien virkamiesten vastuuvelvollisuudesta. Vuodet 2012–2014 kattavaa kansallista suunnitelmaa laittoman työn ja sosiaaliturvaetuuksien väärinkäytön torjumiseksi toteutetaan parhaillaan. Espanja on myös laajentanut kansainvälisten sopimusten verkostoa vaihtaakseen verojen määräytymiseen tarvittavia tietoja ja aloittanut yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa hankkeen, jossa tutkitaan etuusjärjestelmän hallinnoinnin mahdollisia parannuksia.

(19) Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Espanjan talouspolitiikasta. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(20) Neuvosto on tutkinut Espanjan vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[10] ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(21) Neuvosto on tutkinut Espanjan kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 8.

(22) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Myös Espanjan olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

SUOSITTAA, että Espanja toteuttaisi vuosina 2014–2015 toimia, joilla se

1.           lujittaa vuodesta 2014 julkisen talouden strategiaa erityisesti täsmentämällä täysimääräisesti vuotta 2015 ja sitä myöhempiä vuosia koskevat, tavoitteita tukevat toimenpiteet ja varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla vuoteen 2016 mennessä toteuttamalla liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa määritellyt rakenteelliset sopeutustoimet; julkisen talouden epätasapainotilojen korjaaminen kestävällä tavalla edellyttää, että toteutetaan uskottavasti päämäärätietoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouden sopeutumiskykyä ja edistävät kasvua ja työllisyyttä; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellisia sopeutustoimia keskipitkän aikavälin tavoitteen (vähintään 0,5 prosenttia vuosittain tai enemmänkin hyvissä taloudellisissa olosuhteissa) saavuttamiseksi tai tarvittaessa varmistaa, että velkasääntöä noudatetaan, jotta suuri julkisen velan suhde saadaan pysyvästi laskusuuntaan; varmistaa, että uusi riippumaton finanssipoliittinen viranomainen saadaan toimintaan mahdollisimman pian ja että julkisen talouden vakautta koskevassa orgaanisessa laissa säädetyt ehkäisy-, korjaus- ja täytäntöönpanotoimenpiteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön kaikilla hallintotasoilla siten, että myös julkisen sektorin maksurästit poistetaan; toteuttaa viimeistään helmikuussa 2015 järjestelmällisen menotarkastelun kaikilla hallintotasoilla julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi; jatkaa terveydenhuoltoalan kustannustehokkuuden parantamista erityisesti järkeistämällä lääkemenoja esimerkiksi sairaaloissa ja lisäämällä eri hoitomuotojen välistä koordinointia, mutta varmistaa samalla terveydenhuollon saatavuuden vähäosaisille; vahvistaa vuoden 2014 loppuun mennessä kattavan verouudistuksen yksinkertaistaakseen verojärjestelmää, jotta sillä edistettäisiin kasvua ja työpaikkojen syntyä, ympäristönsuojelua ja tulojen vakauttamista; siirtää tätä varten tulorakennetta vähemmän vääristäviin veroihin, esimerkiksi kulutus- ja ympäristöveroihin (esimerkiksi moottoripolttoaineet) ja juokseviin kiinteistöveroihin; poistaa tehottomat henkilö- ja yritystuloverohyvitykset; harkitsee työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentamista erityisesti pienipalkkaisilta työntekijöitä; jatkaa toimenpiteitä velanoton suosimisen poistamiseksi yritysverotuksessa; toteuttaa toimenpiteitä sen estämiseksi, että verotus estää Espanjan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan; vauhdittaa veronkierron torjuntaa;

2.           saattaa päätökseen säästöpankkisektorin uudistuksen antamalla johdettua lainsäädäntöä ja viemällä loppuun valtion omistamien säästöpankkien rakenneuudistuksen niiden täyden elpymisen vauhdittamiseksi ja yksityisomistukseen palaamisen helpottamiseksi; edistää pankkien toimia vahvan vakavaraisuussuhteen ylläpitämiseksi ja valvoo Sarebin toimintaa, jotta voidaan varmistaa omaisuuden oikea-aikainen myynti ja samalla minimoida veronmaksajalle aiheutuvat kustannukset; saattaa päätökseen meneillään olevat toimenpiteet, joilla laajennetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja erityisesti toimenpiteet muiden kuin pankkien tarjoaman rahoituksen lisäämiseksi; poistaa jäljellä olevat pullonkaulat yritysten maksukyvyttömyysmenettelyistä erityisesti parantamalla konkurssipesän hoitajien asiantuntemusta ja oikeusjärjestelmän valmiuksia hoitaa maksukyvyttömyystapauksia sekä laatii pysyvän kehyksen henkilökohtaisille velkajärjestelyille;

3.           aloittaa uusia toimenpiteitä, joilla vähennetään työmarkkinoiden segmentoitumista ja edistetään kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista esimerkiksi vähentämällä työsopimustyyppien määrää ja varmistamalla tasapuoliset mahdollisuudet irtisanomissuojaan; jatkaa työmarkkinauudistusten säännöllistä valvontaa; edistää reaalipalkkakehitystä siten, että edistetään uusien työpaikkojen luomistavoitteita; painottaa työttömyysetuuksien yhteydessä työnhakuvaatimusta; parantaa aktiivisille työmarkkinatoimenpiteille, myös tilapäiselle rekrytoinnille, myönnettävän tuen tehokkuutta ja kohdentamista, erityisesti sellaisten henkilöiden suhteen, joilla on vaikeuksia päästä työelämään; parantaa työmarkkinoiden ja koulutuspolitiikan välistä koordinointia; vauhdittaa julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista tehokkaan henkilökohtaisen neuvonnan, riittävän koulutuksen ja työvoiman ja työpaikkojen yhteensaattamisen varmistamiseksi siten, että erityinen painopiste on pitkäaikaistyöttömissä; varmistaa julkisen ja yksityisen sektorin tehokkaan yhteistyön toteutumisen työvoimapalveluissa ennen vuoden 2014 loppua ja valvoo tarjottujen palvelujen laatua; varmistaa keskitetyn työpaikkaportaalin tehokkaan toiminnan ja yhdistää sen muihin toimenpiteisiin työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi;

4.           toteuttaa vuosien 2013–2016 kansallisen nuorisotyöllisyys- ja yrittäjyysstrategian ja arvioi sen tehokkuuden; tarjoaa nuorille laadukkaita työllistämis-, oppisopimus- ja harjoittelutilaisuuksia ja pyrkii saavuttamaan myös ne nuoret, jotka eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen käyttäjiksi, nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti; panee tosiasiallisesti täytäntöön uudet opetusjärjestelmät, joilla parannetaan perus- ja keskiasteen koulutuksen laatua; lisää niille ryhmille tarjottavaa ohjausta ja tukea, joilla on riski keskeyttää koulunkäynti; kohdentaa ammatti- ja korkeakoulutusta paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin erityisesti lisäämällä yhteistyötä työnantajien kanssa ja tukemalla opettajien ja kouluttajien kouluttamista;

5.           panee täytäntöön vuosina 2013–2016 sovellettavan sosiaalista syrjäytymistä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman ja arvioi sen tehokkuuden kaikkien tavoitteiden osalta; lisää hallinnollisia valmiuksia ja työvoima- ja sosiaalipalvelujen välistä koordinointia, jotta voidaan tarjota integroituja järjestelyjä riskialttiille henkilöille ja yksinkertaistaa menettelyjä, joilla tuetaan sujuvaa siirtymistä sosiaalituen piiristä takaisin työmarkkinoille; parantaa perheiden tukijärjestelyjen ja laadukkaiden palvelujen kohdentamista erityisesti sellaisille kotitalouksille suunnattujen järjestelyjen osalta, joissa on lapsia, jotta voidaan varmistaa sosiaalisten tulonsiirtojen progressiivisuus ja tehokkuus;

6.           varmistaa markkinoiden yhtenäisyyden takaamista koskevan lain nro 20/2013 kunnianhimoisen ja nopean täytäntöönpanon kaikilla hallintotasoilla; toteuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja ja ammatillisia yhdistyksiä koskevan kunnianhimoisen uudistuksen, jossa määritellään ammattialan järjestöön rekisteröitymistä edellyttävät ammatit ja ammattielinten avoimuus- ja vastuuvelvollisuussäännöt, puretaan perusteetonta toiminnan sääntelyä ja suojataan markkinoiden yhtenäisyyttä Espanjan itsenäisten ammatinharjoittajien palvelujen käyttämisen ja harjoittamisen suhteen; vähentää edelleen toimivan yrityksen perustamiseen tarvittaviin menettelyihin kuluvaa aikaa ja menettelyjen kustannuksia ja määrää; puuttuu suurten vähittäisliikkeiden perustamista koskeviin perusteettomiin rajoitteisiin erityisesti tarkistamalla voimassa olevia alueellisia kaavamääräyksiä; hakee rahoituslähteitä uutta kansallista tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa varten ja saattaa uuden valtion tutkimusviraston toimintavalmiuteen;

7.           varmistaa vuoden 2013 uudistuksen jälkeen, että sähköverkon vaje poistetaan tosiasiallisesti vuodesta 2014 alkaen tarvittaessa uusien rakenteellisten toimenpiteiden avulla; puuttuu maksukyvyttömien tullimoottoriteiden ongelmaan valtiolle aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi: perustaa vuoden 2014 loppuun mennessä riippumattoman seurantakeskuksen avustamaan tulevien suurten infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa; toteuttaa toimenpiteitä rautateiden rahti- ja matkustajaliikenteen tehokkaan kilpailun varmistamiseksi;

8.           panee kaikilla hallintotasoilla täytäntöön julkishallinnon uudistamista käsittelevän komitean suositukset; lujittaa hallinnollisten päätösten valvontamekanismeja ja lisää niiden läpinäkyvyyttä erityisesti alue- ja paikallistasoilla; saattaa päätökseen meneillään olevat toimenpiteet harmaan talouden ja pimeän työn torjumiseksi ja valvoo niiden täytäntöönpanoa; hyväksyy meneillään olevat oikeuslaitoksen rakenteen ja tuomioistuinten sijaintipaikkojen uudistukset ja huolehtii hyväksyttyjen uudistusten täytäntöönpanosta.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[2]               EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

[3]               COM(2014) 410 final.

[4]               P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129.

[5]               EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.

[6]               C(2013) 8003 final

[7]               COM(2013) 800 final.

[8]               COM(2013) 790 final.

[9]               SWD(2014) 80 final.

[10]             Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.