PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002[1], jotta EU voisi reagoida suurkatastrofeihin EU:ssa ja maissa, jotka neuvottelevat liittymisestä EU:hun. Rahasto on yleisesti saavuttanut tavoitteensa hyvin, mutta sitä ei pidetä riittävän reagointikykyisenä ja näkyvänä, ja joitakin sen käyttöönottoon liittyviä kriteereitä pidetään liian monimutkaisina ja epäselvinä.

Komissio esitti vuonna 2005 ehdotuksen uudeksi solidaarisuusrahastoasetukseksi[2]. Euroopan parlamentti suhtautui siihen myönteisesti[3], mutta neuvosto ei hyväksynyt sitä. Komissio peruutti virallisesti ehdotuksen kesäkuussa 2012.

Komissio esitti lokakuussa 2011 solidaarisuusrahaston tulevaisuutta koskevan tiedonannon[4], jossa arvioidaan nykyisen välineen toimintaa ja ehdotetaan vaihtoehtoja toiminnan parantamiseksi. Nykyisen politiikan analyysi sisältyi myös erilliseen lukuun solidaarisuusrahastoa koskevassa vuosikertomuksessa vuonna 2008[5].

Tämä ehdotus on tehty vuosia 2014–2020 koskevan uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Lisäksi ehdotuksella täydennetään hiljattaista komission ja korkean edustajan yhteistä ehdotusta SEUT-sopimuksen 222 artiklaan[6] kirjatun solidaarisuuslausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä; siinä korostetaan solidaarisuusrahaston roolia yhtenä unionin keskeisenä välineenä perussopimuksen tämän määräyksen soveltamisessa.

2.           KUULEMISTEN TULOKSET

Lokakuussa 2011 annettu tiedonanto toimi jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen pohjana.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan parlamentti antoivat raportteja, joissa yleisesti oltiin samaa mieltä tiedonannossa esitetyn analyysin kanssa ja tuettiin komission ajatuksia rahaston kehittämiseksi asetuksen mukautuksilla.[7] [8]

Jäsenvaltiot esittivät kantojaan rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF) ja neuvoston rakennetoimityöryhmän kokouksissa.

3.           EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

Ehdotuksen päätavoitteena on parantaa solidaarisuusrahastovälineen toimintaa parantamalla sen reagointinopeutta ja näkyvyyttä kansalaisten kannalta, yksinkertaistamalla sen käyttöä ja selkeyttämällä sitä koskevia säännöksiä. Tähän päästään tekemällä joitakin teknisiä mukautuksia asetukseen. Välineen periaatteet pysyvät ennallaan samoin kuin monivuotisesta rahoituskehyksestä erillinen rahoitusmenetelmä ja todennäköinen menotaso.

Ehdotus sisältää ne solidaarisuusrahastoasetuksen muutokset, joita käsiteltiin vuoden 2011 tiedonannossa solidaarisuusrahaston tulevaisuudesta:

· Määritellään selvästi solidaarisuusrahaston soveltamisala niin, että rajoitetaan se koskemaan luonnonkatastrofeja, mukaan luettuna ihmisen aiheuttamat katastrofit, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista (ketjureaktio). Näin poistetaan nykyinen soveltamisalaan liittyvä oikeudellinen epävarmuus ja vältetään sellaisten hakemusten esittäminen, jotka eivät täytä ehtoja.

· Otetaan käyttöön uusi ja yksinkertainen kriteeri solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten nk. poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän kynnysarvon perusteella. Kuten vuoden 2011 tiedonannossa tuotiin esiin, nykysäännösten epäselvyys solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa koskevista ehdoista poistuu, kun asetetaan alueellisten katastrofien aiheuttamien vahinkojen kynnysarvoksi 1,5 prosenttia BKT:stä NUTS 2 -tasolla. Näin yksinkertaistetaan ja nopeutetaan merkittävästi hakemusten valmistelua tukikelpoisissa valtioissa ja niiden arviointia komissiossa. Samalla vähennetään merkittävästi hylättyjen hakemusten lukumäärää, kun hakijat tietävät alusta lähtien, täyttyvätkö kriteerit. Uudeksi kynnysarvoksi ehdotetaan 1,5:tä prosenttia alueellisesta BKT:stä, koska aiempien hakemusten tarkassa analyysissä on tullut esiin, että se johtaa lähes samaan tulokseen kuin aiemmin mutta yksinkertaistaa menettelyä merkittävästi ja nopeuttaa huomattavasti päätöksentekoa ja avustusten maksamista.

· Otetaan käyttöön mahdollisuus suorittaa nopeita ennakkomaksuja katastrofin kohteena olevan jäsenvaltion pyynnöstä; ennakkomaksu voi olla 10 prosenttia rahoitustuen odotetusta määrästä ja enintään 30 miljoonaa euroa. Solidaarisuusrahastosta ja koheesiovälineistä (Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja koheesiorahastosta) maksetut ja jäsenvaltioilta takaisin perityt varat olisi asetettava solidaarisuusrahaston käyttöön tiettyyn vuotuiseen enimmäismäärään asti käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jotta voidaan tehdä sitoumuksia ennakkomaksuja varten unionin budjetissa käytettävissä olevista määrärahoista. Sen lisäksi, että tätä koskeva erityissäännös sisällytetään solidaarisuusrahastoa koskevaan asetukseen, säännös on sisällytettävä myös koheesiopolitiikan rahastoihin liittyvään yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen[9] ja tähän ohjelmakauteen liittyviin siirtymäsäännöksiin. Komission on tarkoitus esittää muutettu ehdotus hyväksyttäväksi samaan aikaan kuin tämä käsillä oleva ehdotus.

· Sisällytetään asetukseen erityissäännös, joka koskee hitaasti kehittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta. Kun määritetään katastrofin alkamisajankohdaksi päivä, jona viranomaiset toteuttivat ensimmäiset vastatoimenpiteet, poistetaan oikeudelliset ongelmat, jotka johtuvat nykyisestä velvoitteesta, jonka mukaan hakemus on toimitettava 10 viikon kuluessa ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä.

· Otetaan käyttöön tiettyjä säännöksiä, joilla kannustetaan tehokkaampaan katastrofien ennaltaehkäisyyn, mukaan luettuna ennaltaehkäisyä koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano, käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen asiaan liittyviin investointeihin ja tehokkaampi raportointi näistä toimista. Jos tapahtuu saman luonteinen katastrofi kuin katastrofi, jonka osalta rahaston tukea on myönnetty jo aiemmin, eikä unionin lainsäädäntöä ole noudatettu, komissio harkitsee vakavasti uuden hakemuksen hylkäämistä tai tuen myöntämistä vain alennetun määräisenä.

· Yhdistetään tuen myöntämispäätös ja täytäntöönpanosopimus yhdeksi asiakirjaksi. Tällä hallinnollisella toimenpiteellä voidaan nopeuttaa hakemusten käsittelyä komissiossa, minkä ansiosta myös tuen maksaminen nopeutuu.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Italialle L’Aquilan maanjäristyksen vuoksi maksetusta taloudellisesta tuesta laaditussa toiminnantarkastuskertomuksessa[10] esitetyt suositukset otetaan huomioon sisällyttämällä ehdotukseen selkeämpi määritelmä termeistä ”tilapäiset majoitusjärjestelyt” ja ”välittömät hätätoimet” ja säännös tulojen hankkimisesta.

Lisäksi ehdotukseen sisällytettiin muita tekijöitä, kuten erityissäännös arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja teknisen avun sulkemisesta tuen ulkopuolelle, säännös unionin lainsäädännön noudattamisvelvollisuudesta, tarkistettu säännös kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi, laajennettu jälkiraportointi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja säännös euron käytöstä ja sen muuntamisesta kansalliseen valuuttaan.

Lopuksi esitetään muutoksia, joilla saatetaan asetus yhdenmukaiseksi vuonna 2012 muutetun varainhoitoasetuksen kanssa. Tämä ei koske pelkästään terminologiaa vaan erityisesti tiettyjä sääntöjä ja velvoitteita, jotka liittyvät rahaston täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja tukikelpoisissa ehdokasmaissa (maissa, jotka neuvottelevat liittymisestä unioniin) välillisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti. Jottei vaaranneta rahaston tavoitteita – eli annetaan rahoitustuki saataville mahdollisimman pian suurkatastrofin tapahtumisen jälkeen – on kuitenkin tarpeen poiketa tietyistä varainhoitoasetuksen säännöksistä, etenkin siltä osin kuin on kyse täytäntöönpanoviranomaisten nimeämistä, myös auditointia ja valvontaa varten, koskevasta aikaavievästä prosessista ja vuosiraportoinnin aikataulusta.

4.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta ja 212 artiklan toinen kohta, jotka vastaavat nykyisen asetuksen oikeusperustaa. 212 artiklaan nojautuminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa mukaan muut kuin jäsenvaltiot, jotka ovat neuvottelemassa liittymisestään EU:hun.

Vaikka solidaarisuusrahastoa on pidettävä yhtenä unionin välineistä, joilla pannaan täytäntöön SEUT-sopimuksen 222 artiklaan kirjattu solidaarisuuslauseke, kyseinen artikla ei ole kuitenkaan asianmukainen oikeusperusta rahastolle. 222 artikla on varattu kaikkein vakavimpiin kriisitilanteisiin, kun taas solidaarisuusrahaston toimenpiteiden käyttöönottoa koskevat kriteerit määritetään tavalla, joka johtaa rahaston käyttöön useita kertoja vuodessa. SEUT-sopimuksen 222 artiklassa määrätyn lainsäädäntömenettelyn mukaisesti Euroopan parlamentille ilmoitetaan asiasta mutta se ei osallistu toimintaan aktiivisesti; tämä ei ole yhdenmukainen rahastoa koskevien määräysten kanssa, joiden mukaan parlamentti on täysimääräisesti mukana solidaarisuusrahaston rahoitustukea koskevien määrärahojen käyttöön hankkimisessa. Solidaarisuusrahastossa on lisäksi mukana joitakin ei-jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu 222 artiklan soveltamisalaan.

Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta eikä ylitetä sitä, mikä on tarpeen vuonna 2002 vahvistettujen solidaarisuusrahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös nykyinen solidaarisuusrahastoasetus perustuu toissijaisuusperiaatteeseen. Rahasto puuttuu vain tapauksiin, joissa katastrofin kohteena olevan maan kapasiteetti käsitellä tilannetta yksin joutuu äärirajoilleen. Tavoitteena ei ole käsitellä katastrofeja EU:n tasolla vaan myöntää niiden kohteena olevalle maalle taloudellista tukea, jonka avulla se voi selviytyä luonnonkatastrofin aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta. Ehdotuksessa ei käsitellä näitä perusperiaatteita eikä muuteta katastrofien tukikelpoisuuskriteereitä.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen jo nykyisessä välineessä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksessa otetaan huomioon monivuotinen rahoituskehys 2014–2020, jossa esitetään nykyisen mekanismin säilyttämistä; sen mukaan taloudellisen avun myöntämiseksi tarvittavat budjettivarat hankitaan monivuotisen rahoituskehyksen kattojen ulkopuolelta budjettivallan käyttäjän päätöksellä ja niille asetetaan 500 miljoonan euron vuotuinen enimmäismäärä (vuoden 2011 hintoina).

Päätös ilmaista rahaston vuotuiset enimmäismäärärahat vuoden 2011 hintoina (eikä nykyhintoina) tulee esiin ehdotuksessa siten, että siinä sovelletaan samaa perustaa 3 miljardin euron summaan, joka on toinen vahinkokynnysarvoista ”suurkatastrofin” määrittämiseksi. Toiseen kynnysarvoon, joka on määritetty 0,6 prosenttiin BKT:stä, ei puututa.

Tapauksissa, joissa on maksettu ennakkoa, sen määrä otetaan huomioon maksettaessa rahaston lopullinen tuki.

2013/0248 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[11],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin 11 päivänä marraskuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002[13].

(2)       Euroopan unionin solidaarisuuden olisi ulotuttava myös maihin, jotka parhaillaan neuvottelevat liittymisestään unioniin. Näiden maiden sisällyttäminen asetuksen soveltamisalaan tarkoittaa sitä, että oikeusperustana on käytettävä perussopimuksen 212 artiklaa.

(3)       Komission pitäisi pystyä tekemään pikaisia päätöksiä erityismäärärahojen sitomisesta ja maksamisesta mahdollisimman nopeasti. Hallinnollisia menettelyjä olisi mukautettava tämän mukaisesti, ja ne olisi rajoitettava ainoastaan tarpeelliseen. Tätä varten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet [xx päivänä xxkuuta vvvv] toimielinten välisen sopimuksen rahaston rahoituksesta, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta.

(4)       Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukainen terminologia ja menettelyt olisi saatettava unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[14] säännösten mukaisiksi.

(5)       Luonnonkatastrofin määritelmän, joka määrittää asetuksen (EY) N:o 2012/2002 soveltamisalan, olisi oltava yksiselitteinen.

(6)       Muuntyyppisten katastrofien aiheuttamia vahinkoja, jotka ketjureaktion kautta ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista, olisi asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaisesti pidettävä osana välitöntä vahinkoa, jonka kyseinen luonnonkatastrofi aiheutti.

(7)       Vakiintuneiden käytäntöjen kodifioimiseksi ja hakemusten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi täsmennettävä, että rahastosta maksettava tuki myönnetään vain välittömiin vahinkoihin.

(8)       Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukainen luonnonmullistus olisi määriteltävä katastrofiksi, joka on aiheuttanut välitöntä vahinkoa, joka ylittää rahoitustermein ilmaistuna tietyn kynnysarvon, ilmaistuna viitevuoden hintoina tai prosenttiosuutena kyseisen valtion bruttokansantulosta (BKTL).

(9)       Jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon niiden katastrofien erityisluonne, jotka – vaikka ovatkin merkittäviä – eivät saavuta vaadittua vähimmäistasoa rahastosta maksettavan tuen saamiseksi, olisi määritettävä alueellisia katastrofeja koskevat kriteerit niiden vahinkojen perusteella, jotka voidaan laskea suhteessa alueelliseen bruttokansantuotteeseen (BKT). Tällaiset kriteerit olisi määritettävä selvästi ja yksinkertaisesti, jotta voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sellaisten hakemusten jättämistä, jotka eivät täytä asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetettuja vaatimuksia.

(10)     Välittömän vahingon määrittämiseksi olisi käytettävä Eurostatin toimittamia yhdenmukaistetussa muodossa olevia tietoja, jotta hakemukset voidaan käsitellä yhdenvertaisesti.

(11)     Rahaston tuella olisi osallistuttava infrastruktuurin toimintakuntoon palauttamiseen, katastrofin kohteena olevien alueiden siivoukseen sekä pelastuspalvelujen ja väestön tilapäisten majoitusjärjestelyjen kustannuksiin koko täytäntöönpanokauden ajan. Ajanjakso, jonka aikana katastrofin kodittomaksi jättämien ihmisten majoitusta voidaan pitää tilapäisenä, olisi myös määritettävä.

(12)     Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 säännökset olisi saatettava yhdenmukaisiksi unionin yleisen rahoituspolitiikan kanssa arvonlisäveron osalta.

(13)     Olisi myös täsmennettävä, että tukikelpoiset toimet eivät saa sisältää tekniseen apuun liittyviä kustannuksia.

(14)     Jotteivät tuensaajavaltiot voi saada nettovoittoa rahaston rahoittamasta toiminnasta, olisi täsmennettävä edellytykset, joiden vallitessa rahastosta rahoitetut toimet voivat tuottaa tuloa.

(15)     Tietyntyyppiset luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, kehittyvät pidemmän ajanjakson kuluessa ennen kuin niiden tuhoisat vaikutukset tuntuvat. Olisi annettava säännöksiä, joiden perusteella rahastoa voidaan käyttää myös tällaisissa tapauksissa.

(16)     On tärkeää varmistaa, että tukikelpoiset valtiot toteuttavat vaaditut toimet katastrofien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi, mukaan luettuna katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano sekä käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen asiaan liittyviin investointeihin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jos jäsenvaltio ei noudata katastrofien riskinehkäisyä ja ‑hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä saatuaan rahastolta tukea aiempaa luonnonkatastrofia varten, sen samantyyppistä katastrofia koskeva uusi hakemus voidaan hylätä tai tuen määrää voidaan pienentää.

(17)     Jäsenvaltiot voivat pyytää rahoitustukea reagoidakseen katastrofiin nopeammin kuin on mahdollista tavanomaisen menettelyn kautta. Tätä varten on aiheellista säätää mahdollisuudesta suorittaa ennakkomaksuja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pian sen jälkeen, kun komissiolle on toimitettu hakemus rahastosta maksettavasta tuesta. Ennakkomäärä ei saa ylittää tiettyä määrää, ja se on otettava huomioon tuen lopullista määrää maksettaessa. Lisäksi rahastosta sekä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksettuja määriä, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, olisi tiettyyn enimmäismäärään asti pidettävä sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jotta voidaan tehdä unionin budjetissa käytettävissä olevia maksusitoumuksia ennakkomaksuista. Ennakkomaksun maksamisen ei pitäisi vaikuttaa rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen.

(18)     Tuen maksamiseen johtavien hallinnollisten menettelyjen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja aikaa säästäviä. Sen vuoksi rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset jäsenvaltioiden osalta olisi sisällytettävä tuen myöntämistä koskeviin täytäntöönpanopäätöksiin. Niiden tuensaajamaiden osalta, jotka eivät ole vielä unionin jäsenvaltioita, olisi kuitenkin säilytettävä erilliset täytäntöönpanosopimukset oikeudellisista syistä.

(19)     Asetuksella (EU, Euratom) N:o 966/2012 on otettu käyttöön yhteistyössä toteutettua ja välillistä hallinnointia koskevia muutoksia, mukaan luettuna erityiset raportointivaatimukset, jotka olisi otettava huomioon. Raportointivaatimuksissa olisi otettava huomioon rahaston toimien lyhyt täytäntöönpanokausi. Unionin varojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastuussa olevien elinten nimeämismenettelyissä olisi otettava huomioon rahoitusvälineen luonne, eivätkä ne saisi viivästyttää rahastosta maksettavan tuen maksamista. Sen vuoksi on tarpeen poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 säännöksistä.

(20)     Olisi annettava säännöksiä, joilla vältetään rahastosta rahoitettujen toimien päällekkäinen rahoittaminen muista erityisten vahinkojen korvaamiseen liittyvistä unionin rahoitusvälineistä tai kansainvälisistä oikeudellisista välineistä.

(21)     Niiden menojen ilmoittaminen, joiden maksamiseen maat ovat käyttäneet rahastosta saatua tukea, olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi. Sen vuoksi olisi käytettävä yhtä ainoaa muuntokurssia koko tuen täytäntöönpanon ajan niiden maiden osalta, jotka eivät ole euroalueen jäseniä.

(22)     Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset asetuksen (EY) N:o 2012/2002 täytäntöönpanolle rahastosta myönnettävän tuen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(23)     Unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia säännöksiä olisi täsmennettävä niin, että yksilöidään selvästi sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä.

(24)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on unionin laajuisen solidaarisuustoiminnan varmistaminen katastrofin kohteeksi joutuneen valtion tueksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla soveltamalla järjestelmällistä, säännöllistä ja tasapuolista rahoitustuen myöntämismenetelmää, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat valmiuksiensa mukaisesti, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)     Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2012/2002 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2012/2002 seuraavasti:

(1) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1.       Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan valtion, jäljempänä ’tukikelpoinen valtio’, pyynnöstä silloin, kun kyseisen valtion, sen viereisen jäsenvaltion tai sen viereisen unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion alueella tapahtuu sellainen suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi, jolla on vakavia vaikutuksia kyseisen valtion yhden tai useamman alueen elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään. Ihmisten aiheuttamien katastrofien, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista, välittömiä vahinkoja on pidettävä kyseisen luonnonkatastrofin aiheuttamina välittöminä vahinkoina.

2.       Tässä asetuksessa ’suurella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltiossa tai unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta joko yli 3 000 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,6 prosenttia sen bruttokansantulosta (BKTL).

3.       Tässä asetuksessa ’alueellisella luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen painotettuun BKT:hen.

4.       Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi viereisessä jäsenvaltiossa tai viereisessä unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa.

5.       Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään Eurostatin tuottamia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.”

(2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.        Avustus maksetaan rahastosta myönnettävänä tukena. Tuki myönnetään tukikelpoiselle valtiolle kertaluonteisena kunkin luonnonkatastrofin osalta erikseen.

2.          Rahaston tavoitteena on täydentää tukikelpoisten valtioiden toimia ja kattaa osa niiden julkisista menoista, jotta voidaan auttaa asianomaisia maita toteuttamaan katastrofin luonteen mukaan seuraavia ensisijaisia hätä- ja pelastustoimia:

(a) infrastruktuurin ja palvelujen toiminnan uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla;

(b) väestön tarvitsemista tilapäisistä majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalveluiden rahoituksesta huolehtiminen;

(c) varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden varmistaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet;

(d) tuhoja kärsineiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, puhdistaminen.

Sovellettaessa b alakohtaa ’tilapäisellä majoitusjärjestelyllä’ tarkoitetaan majoitusta, jota tarjotaan siihen asti, kun kyseinen väestö pystyy palaamaan alkuperäisiin koteihinsa niiden korjauksen tai uudelleenrakennuksen jälkeen.

3.          Rahastosta maksetaan tukea ainoastaan sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla korvataan vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia, ja se peritään takaisin 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos jokin kolmas osapuoli korvaa vahingon korjaamisesta aiheutuvat kulut myöhemmin”.

(b) Lisätään 4–7 kohta seuraavasti:

”4.        Arvonlisävero (alv) ei ole toiminnan tukikelpoinen meno, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se kansallisen alv-lainsäädännön mukaan ei ole palautukseen oikeutettu.

5.          Tekniseen apuun, mukaan luettuna hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta ja tarkastus, ei voida myöntää tukea rahastosta.

6.          Rahastosta myönnettävästä kokonaistuesta ei saa syntyä tuloa, joka ylittää hätä- ja pelastustoimista valtiolle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tuensaajavaltion on sisällytettävä tätä koskeva selvitys 8 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävään rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen.

7.          Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta voitaisiin kattaa loppuvuotenakin syntyvät tarpeet.”;

(3) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.        Valtio voi toimittaa komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen viikon kuluessa luonnonkatastrofista seuranneen vahingon ensimmäisestä esiintymispäivästä rahastosta maksettavaa tukea koskevan hakemuksen, jossa annetaan kaikki käytettävissä olevat tiedot ainakin seuraavista seikoista:

(a) katastrofin aiheuttamat välittömät vahingot yhteensä ja niiden vaikutus asianomaiseen väestöön, talouteen ja ympäristöön;

(b) arvio 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien kustannuksista;

(c) muut unionin rahoituslähteet;

(d) muut mahdolliset kansalliset tai kansainväliset rahoituslähteet, mukaan luettuna julkinen ja yksityinen vakuutusturva, jota voidaan käyttää vahingon korjaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen;

(e) katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpano;

(f) kaikki muut asiaa koskevat tiedot toteutetuista ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät katastrofin luonteeseen.”;

(b) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.     Kun kyseessä on asteittain etenevä luonnonkatastrofi, 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksia koskeva 10 viikon määräaika alkaa päivästä, jona tukikelpoisen valtion viranomaiset toteuttavat ensimmäisen kerran virallisia toimia katastrofin vaikutuksia vastaan.”;

(c) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.        Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa mahdollisimman nopeasti rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän.

Jos komissio on myöntänyt rahastosta tukea [dd//mm/yyyy] jälkeen saadun hakemuksen perusteella tietyn luonteisesta katastrofista, se voi hylätä uuden hakemuksen, joka liittyy saman luonteiseen katastrofiin, tai vähentää myönnettävää summaa, jos tukikelpoinen jäsenvaltio on rikkomusmenettelyn kohteena ja sille on toimitettu perusteltu lausunto, koska se ei ole pannut täytäntöön katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jonka aihe vastaa tapahtuneen katastrofin luonnetta.

Komissio käsittelee kaikkia rahastosta myönnettävää tukea koskevia hakemuksia tasapuolisesti.”;

(d) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.        Kun budjettivallan käyttäjä on myöntänyt tarkoitukseen määrärahat, komissio hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen rahastosta myönnettävästä tuesta ja maksaa kyseisen tuen välittömästi ja kertasuorituksena tuensaajavaltiolle. Jos on maksettu 4 a artiklan mukainen ennakkomaksu, maksetaan vain jäljellä oleva määrä.”;

(e) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.        Menojen tukikelpoisuus alkaa 1 kohdassa tarkoitettuna vahingon ensimmäisenä esiintymispäivänä. Jos kyseessä on asteittain kehittyvä luonnonkatastrofi, menojen tukikelpoisuus alkaa 1 a kohdassa tarkoitettuna päivänä.”;

(4) Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla

1.       Toimittaessaan rahastosta myönnettävää tukea koskevan hakemuksen komissiolle jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksua.

Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen.

2.       Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 10 prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 30 000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot.

3.       Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti, kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä.”;

(5) Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1.       Edellä olevassa 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen liitteeseen on sisällyttävä yksityiskohtaiset säännökset rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanosta.

Näissä säännöksissä on määriteltävä erityisesti rahastosta rahoitettavien toimien luonne ja paikka tukikelpoisen valtion tekemän ehdotuksen perusteella.

2.       Ennen kuin komissio maksaa rahastosta tukea sellaiselle tukikelpoiselle valtiolle, joka ei ole jäsenvaltio, komissio tekee kyseisen valtion kanssa delegointisopimuksen, jossa esitetään 1 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012* ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012** mukaisesti sekä katastrofin riskinehkäisyyn ja ‑hallintaan liittyvät velvollisuudet.

3.       Vastuu yksittäisten toimien valinnasta ja rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanosta on tuensaajavaltiolla tämän asetuksen ja etenkin sen 3 artiklan 2 ja 3 kohdan, 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun rahastosta maksettavan tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja tapauksen mukaan 2 kohdassa tarkoitetun delegointisopimuksen mukaisesti.

4.       Rahastosta jäsenvaltiolle maksettava tuki pannaan täytäntöön yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. Rahastosta maksettava tuki valtiolle, joka neuvottelee liittymisestä unioniin, pannaan täytäntöön välillisen hallinnoinnin puitteissa kyseisen asetuksen mukaisesti.

5.       Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta tuensaajavaltioiden on oltava vastuussa rahastosta tuettujen toimien hallinnoinnista ja toimien varainhoidon valvonnasta. Niiden on toteutettava seuraavia toimenpiteitä:

(a) Tarkistetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(b) Tarkistetaan, että rahoitetut toimet on toteutettu asianmukaisesti.

(c) Varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat moitteettomat ja säännönmukaiset.

(d) Estetään, todetaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut määrät viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyiden etenemisestä.

6.       Tuensaajavaltioiden on nimettävä elimet, jotka ovat vastuussa rahastosta tuettujen toimien hallinnosta ja valvonnasta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 ja 60 artiklan mukaisesti. Tässä niiden on otettava huomioon sisäistä ympäristöä, valvontaa, tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa koskevat kriteerit. Jäsenvaltiot voivat nimetä elimet, jotka on jo nimetty [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen][15] mukaisesti.

Näiden nimettyjen elinten on toimitettava komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdassa tai 60 artiklan 5 kohdassa säädetyt tiedot, jotka kattavat koko täytäntöönpanokauden, toimittaessaan tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen ja selvityksen.

7.       Tuensaajavaltion on tehtävä vaaditut rahoitukselliset korjaukset, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Tuensaajavaltioiden tekemien korjausten on koostuttava rahastosta maksetun tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Tuensaajavaltion on perittävä takaisin havaitun sääntöjenvastaisuuden seurauksena menetetyt määrät.

8.       Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tai tuensaajavaltion kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti tekemiä tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tehdä rahastosta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikan päällä. Komissio antaa ilmoituksen asianomaiselle tuensaajavaltiolle saadakseen kaiken tarpeellisen avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

9.       Tuensaajajäsenvaltion on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun rahastolta saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

______________

* EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

** EYVL L 362, 31.12.2012, s. 1.”;

(6) Korvataan 6 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.     Tuensaajavaltion on varmistettava, että tämän asetuksen mukaisesti korvattuja menoja ei korvata unionin muusta rahoitusvälineestä, etenkään koheesio-, maatalous- tai kalatalouspolitiikan rahoitusvälineestä.

3.       Erityisten vahinkojen korvaamiseen liittyvien unionin tai kansainvälisten välineiden nojalla korvattuun vahinkoon ei voida myöntää rahastosta tukea samaan tarkoitukseen.”;

(7) Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Rahaston rahoitusta saavien toimien on oltava perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden, unionin politiikan ja toimenpiteiden – etenkin kun on kyse varainhoidosta ja julkisista hankinnoista – sekä liittymistä edeltävien tukivälineiden mukaisia. Näillä toimilla on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ympäristönsuojelua, katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa sekä ilmastonmuutokseen mukautumista koskevan unionin politiikan tavoitteita.”;

(8) Korvataan 8 ja 9 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.       Rahastosta maksettu tuki on käytettävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin toimiin.

2.       Tuensaajavaltioiden on haettava kaikki mahdolliset korvaukset kolmansilta osapuolilta.

3.       Tuensaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun yhden vuoden määräajan päättymisestä kertomus rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta ja liitettävä mukaan selvitys menoista sekä kaikista muista kyseisten toimien rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta saadut vahingonkorvaukset.

Täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti tuensaajavaltion käyttöön ottamat tai ehdottamat ehkäisytoimenpiteet tulevien vahinkojen rajoittamiseksi ja samanlaisten katastrofien välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan, mukaan luettuna unionin rakenne- ja investointirahastojen käyttö tähän tarkoitukseen, sekä katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanne. Siinä on raportoitava myös katastrofista saadut kokemukset sekä toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi.

Täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti ja jossa vahvistetaan, että menoja koskevassa selvityksessä annetaan oikea ja riittävä kuva ja että rahastosta maksettu tuki on laillinen ja asianmukainen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan ja 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn jälkeen komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen.

4. Siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli korvaa myöhemmin vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset, komissio päättää vastaavasta määrästä, joka tuensaajavaltion on maksettava takaisin sille rahastosta myönnetystä tuesta.

9 artikla

Rahastosta maksettavaa tukea koskevassa hakemuksessa ja 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä sekä delegointisopimuksessa, kertomuksissa ja kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa ilmoitetaan kaikki summat euroina.

Kansallisen valuutan määräiset kustannukset muunnetaan euroiksi käyttämällä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistavien euron päivittäisten kurssien keskiarvoa rahastosta maksettavan tuen kattamien toimien täytäntöönpanokauden ajalta. Jos kyseisen valuutan osalta ei julkaista euron päivittäistä kurssia Euroopan unionin virallisessa lehdessä, muuntamisessa on käytettävä Euroopan komission vahvistamien kuukausittaisten laskennallisten kurssien keskiarvoa asianomaisen kauden ajalta. Tätä samaa muuntokurssia käytetään koko rahastosta maksettavan tuen kattamien toimien täytäntöönpanokauden ajan, ja sitä käytetään perustana tukea koskevassa lopullisessa täytäntöönpanokertomuksessa ja täytäntöönpanoselvityksessä sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan tai 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaadituissa tiedoissa.”

(9) Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.     Jos vahinko on uusien tietojen perusteella merkittävästi arvioitua pienempi, tuensaajavaltio palauttaa komissiolle vastaavan määrän rahastosta maksetusta tuesta.”;

(10) Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

1.       Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennaltaehkäiseviä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.       Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.       Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[16] ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[17] säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4.       Kolmansien maiden kanssa tehtyihin delegointisopimuksiin sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraaviin rahaston tuen myöntämistä koskeviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.”;

(11) Poistetaan 13 ja 14 artikla.

2 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[18]

EU:n solidaarisuusrahasto: toiminto 13.06

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[19]

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite N:o: ei sovelleta

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 13.06

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ehdotuksen päätavoitteena on parantaa solidaarisuusrahastovälineen toimintaa parantamalla sen reagointinopeutta ja näkyvyyttä kansalaisten kannalta, yksinkertaistamalla sen käyttöä ja selkeyttämällä sen säännöksiä, mihin on tarkoitus päästä joillakin asetukseen tehtävillä teknisillä mukautuksilla. Välineen periaatteet pysyvät ennallaan samoin kuin sen EU-budjetista erillinen rahoitusmenetelmä, joka perustuu toimielinten väliseen sopimukseen, ja todennäköinen menotaso.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Rahasto puuttuu vain tapauksiin, joissa katastrofin kohteena olevan maan kapasiteetti käsitellä tilannetta yksin joutuu äärirajoilleen (toissijaisuusperiaate). Tavoitteena ei ole käsitellä katastrofeja EU:n tasolla vaan myöntää niiden kohteena olevalle maalle taloudellista tukea, jonka avulla ne voivat selviytyä luonnonkatastrofin aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Vastataan tukikelpoisilta mailta (jäsenvaltiot ja EU:hun liittymisestä neuvottelevat valtiot) luonnonkatastrofien seurauksena saatuihin rahoitustukipyyntöihin.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Tämä ehdotus on tehty vuosia 2014–2020 koskevan uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Lisäksi ehdotuksella täydennetään hiljattaista komission ja korkean edustajan yhteistä ehdotusta SEUT-sopimuksen 222 artiklaan[20] kirjatun solidaarisuuslausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä; siinä korostetaan solidaarisuusrahaston roolia yhtenä unionin keskeisenä välineenä perussopimuksen tämän määräyksen soveltamisessa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Reagoinnin nopeuttamiseksi otetaan käyttöön selkeämmät kriteerit ja yksinkertaisemmat menetelmät samoin kuin mahdollisuus ennakkomaksuun.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Rahasto täydentää EU:n muita välineitä riskien ehkäisyn, vaikutusten lieventämisen ja nopean reagoinnin alalla (etenkin koheesiopolitiikan välineet ja pelastuspalvelumekanismi).

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[21]

Vuoden 2013 talousarvio: ei sovelleta

¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[22]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Vuoden 2014 talousarviosta

¨ komissio hallinnoi suoraan

– ¨  toteutuksesta vastaavat sen yksiköt, mukaan lukien unionin edustustojen henkilöstö;

– ¨  toteutuksesta vastaavat toimenpanovirastot;

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (täsmennetään);

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille;

– ¨ julkisoikeudellisille elimille;

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Rahaston tukeen tukikelpoisia maita ovat seuraavat:

1.           jäsenvaltiot, joihin sovelletaan yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin periaatetta. Täytäntöönpanoon, auditointiin ja valvontaan, mukaan luettuna raportointivelvollisuudet, osallistuvien viranomaisten nimeämistä koskevista yksityiskohdista säädetään asetuksessa.

2.           valtiot, jotka ovat neuvottelemassa liittymisestä unioniin ja joihin sovelletaan välillisen hallinnoinnin periaatetta. Ennen kuin komissio maksaa rahastosta tukea sellaiselle tukikelpoiselle valtiolle, joka ei ole jäsenvaltio, komissio tekee kyseisen valtion kanssa delegointisopimuksen, jossa annetaan varainhoitoasetuksen mukaisesti rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka vastaavat jäsenvaltioihin sovellettavia sääntöjä.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Tällä ehdotuksella ei muuteta vahvistettua seurantajärjestelmää, joka perustuu jäsenvaltioiden osalta yhteistyössä toteutettuun hallinnointiin ja tukikelpoisten ehdokasmaiden osalta välilliseen hallinnointiin, joissa on vastaavat velvollisuudet. Järjestelmää on mukautettu lyhyen täytäntöönpanokauden (1 vuosi) ja hätätilanteisiin reagoivan välineen erityispiirteiden mukaisesti. Rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta on laadittava loppukertomus kuuden kuukauden kuluessa yhden vuoden täytäntöönpanokauden päätyttyä. Kertomuksessa on selitettävä yksityiskohtaisesti omaksuttu täytäntöönpanojärjestelmä, mukaan luettuna auditointi- ja valvontatoimet, sekä esitettävä toimet täydellisesti. Lisäksi nimetyn elimen on noudatettava tapauksen mukaan 59 artiklan 5 kohdan tai 60 artiklan 5 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia toiminnan koko täytäntöönpanokaudelta.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Tuensaajavaltio toimittaa pyynnön, jonka komissio arvioi. Jos pyyntö täyttää ehdot, maksetaan 10 prosentin ennakkomaksu. Toimi päätetään loppukertomuksen perusteella, ja tällöin tehdään myös 10 prosentin ennakkomaksun selvitys. Ennakot maksetaan rakennerahastoasetuksella käyttöön otetun erityistekniikan perusteella käyttäen EAKR:sta ja koheesiorahastosta takaisinperittyjä summia. Ehdotettu järjestelmä on nykytilanteen parannettu versio.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Italialle L’Aquilan maanjäristyksen vuoksi maksetusta taloudellisesta tuesta laaditussa toiminnantarkastuskertomuksessa[23] esitetyt suositukset otetaan huomioon sisällyttämällä siihen selkeämpi määritelmä termeistä ”tilapäiset majoitusjärjestelyt” ja ”välittömät hätätoimet” ja säännös tulojen hankkimisesta.

Lisäksi ehdotukseen sisällytettiin muita tekijöitä, kuten erityissäännös arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja teknisen avun sulkemisesta tuen ulkopuolelle, säännös unionin lainsäädännön noudattamisvelvollisuudesta, tarkistettu säännös kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi, laajennettu jälkiraportointi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja säännös euron käytöstä ja sen muuntamisesta kansalliseen valuuttaan.

2.2.2.     Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Kunkin päätöksen liitteessä esitetään yksityiskohtaiset säännökset rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanoa varten. Muiden kuin jäsenvaltioiden osalta nämä säännökset annetaan delegointisopimuksessa. Tämä ei muutu nykyiseen asetukseen verrattuna. Tuensaajavaltio nimeää elimen. Rahastosta jäsenvaltiolle maksettava tuki toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä toteuttaman hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen mukaisesti. Rahastosta maksettava tuki valtioille, jotka eivät ole vielä unionin jäseniä, toteutetaan välillisen hallinnoinnin puitteissa.

Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta tuensaajavaltioiden on oltava ensisijaisesti vastuussa rahaston tukemien toimien hallinnoinnista ja toimien varainhoidon valvonnasta. Tätä varten niiden on tarkistettava, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, tarkistettava, että rahoitetut toimet on toteutettu asianmukaisesti, ja varmistettava, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat moitteettomat ja säännönmukaiset.

Komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että rahoitetut toimet toteutetaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Jokaisen tuensaajavaltion velvollisuutena on varmistaa, että sillä on tehokkaasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio tarkistaa, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa. Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tai tuensaajavaltion kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti tekemiä tarkastuksia komission virkamiehet tai muut henkilöstöön kuuluvat voivat tehdä rahastosta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikan päällä. Komissio antaa ilmoituksen asianomaiselle tuensaajavaltiolle saadakseen kaiken tarpeellisen avun. Asianomaisen tuensaajavaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Otetaan käyttöön uusi ja yksinkertainen kriteeri solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten nk. poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän kynnysarvon perusteella. Kuten vuoden 2011 tiedonannossa tuotiin esiin, nykysäännösten epäselvyys solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa koskevista ehdoista poistuu, kun asetetaan alueellisten katastrofien aiheuttamien vahinkojen kynnysarvoksi 1,5 prosenttia BKT:stä NUTS 2 -tasolla. Näin yksinkertaistetaan ja nopeutetaan merkittävästi hakemusten valmistelua tukikelpoisissa valtioissa ja niiden arviointia komissiossa. Samalla vähennetään merkittävästi hylättyjen hakemusten lukumäärää, kun hakijat tietävät alusta lähtien, täyttyvätkö kriteerit. Tämän pitäisi alentaa tarkastusten kustannuksia.

Komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemissä tarkastuksissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka estäisivät saamasta riittävää varmuutta rahaston aiemmasta käytöstä. Arvioitu virhetaso on alle 2 prosentin olennaisuusrajan.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ensisijainen vastuu petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämistä koskevissa toimenpiteissä on tuensaajavaltiolla, jonka on nimitettävä auditointielin ja tarvittaessa perittävä takaisin sääntöjenvastaiset menot. Komissiolle olisi toimitettava tiivistelmä täytäntöönpanokaudella toteutetuista auditoinneista ja tarkastuksista varainhoitoasetuksen mukaisesti. Komission auditoijat, tilintarkastustuomioistuin tai OLAF voivat tehdä auditointeja milloin tahansa.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero  […..] Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM ([24]) || EFTA-mailta[25] || ehdokas-mailta[26] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 13.060100 || Jaks. || EI || EI || EI || EI

4 || 13.060200 || Jaks. || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero …..] Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| […][XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämä osa on täytettävä hallintomenoja koskevaan taulukkoon (tähän rahoitusselvitykseen liitetty toinen asiakirja), joka ladataan CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

EU:n solidaarisuusrahasto ei sisälly budjettiin. Tosiasialliset menot riippuvat tukikelpoisten valtioiden toimittamista tukihakemuksista (ennakoimattoman) luonnonkatastrofin tapahtumisen jälkeen ja rahaston käytettävissä olevan vuotuisen määrärahan enimmäismäärästä, josta päätetään toimielinten välisessä sopimuksessa.

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Numero || …..] [Nimi ………………………………………...……….]

Pääosasto <…….> || || || Vuosi N[27] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || || || || || || ||

Maksut || (2) || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[28] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

<….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || || || || || || ||

Maksut || =2+2a +3 || || || || || || || ||

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot”

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Pääosasto REGIO ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || || || ||

<….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

Maksut || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Laji[29] || Keskimäär. kustannukset || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. yhteensä || Kustannus yhteensä

ERITYISTAVOITE nro 1…[30] || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2 ... || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[31] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || || || || || || ||

Henkilöresurssien määrärahat katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna.

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

XX 01 01 02 (lähetystöt) || 0 || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[32]

XX 01 02 01 (CA, SNE, INT – katetaan kokonaismäärärahoista) || 0 || || || || || ||

XX 01 02 02 (CA, LA, SNE, INT ja JED EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || || || || || ||

XX 01 04 yy[33] || - päätoimipaikassa || 0 || || || || || ||

- lähetystöissä || 0 || || || || || ||

XX 01 05 02 (CA, SNE, INT – epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || ||

10 01 05 02 (CA, INT, SNE – suora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || 0 || || || || || ||

YHTEENSÄ || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa. Tehtäviä suorittaa 1 AD- ja 1 AST-virkamies.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Rahastosta haetun tuen analysointi, avustuspäätösten laatiminen, maksujen seuranta, kertomusten arviointi, jne.

Ulkopuolinen henkilöstö || Ei sovelleta

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ¨  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[34]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

Ei voida arvioida ennalta

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨  vaikutukset omiin varoihin

– ¨  vaikutukset sekalaisiin tuloihin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[35]

Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

6150 ja 6500 momentti || || 50 || 50 || 50 || 50 || 50 || 50 || 50

|| || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

Ennakkomaksut olisi rahoitettava EAKR:n ja koheesiorahaston takaisinperimistä summista enintään 50 miljoonaan euroon asti. Komissio ehdottaa muutosta komission asetusehdotukseen (COM(2011) 615 final).

[1]               Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002.

[2]               KOM(2005) 108.

[3]               Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (A6-0123/2006, 31.3.2006).

[4]               KOM(2011) 613.

[5]               KOM(2009) 193.

[6]                      Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010, s. 47.

[7]               Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulevaisuus”, ECO/319, 28.3.2012.

[8]               Mietintö Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, sen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, A7-0398/2012, 20.12.2012.

[9]               Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2013) 246 final).

[10]             Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityisraportti 24 2012: ”Euroopan unionin solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”.

[11]             EUVL C […], […], s. […].

[12]             EUVL C […], […], s. […].

[13]             EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

[14]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[15]             …..

[16]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[17]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[18]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[19]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa.

[20]                    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010, s. 47.

[21]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[22]             Sellaisina kuin nämä määritellään varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[23]                    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityisraportti 24 2012: ”Euroopan unionin solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”.

[24]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[25]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto..

[26]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[27]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[28]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[29]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[30]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoite (erityistavoitteet)…”.

[31]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[32]             CA= sopimussuhteiset toimihenkilöt; LA= paikalliset toimihenkilöt, SNE = kansalliset asiantuntijat. INT=vuokrahenkilöstö ja JED = nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä.

[33]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[34]             Ks. toimielinten sopimuksen (vuodet 2007–2013) 19 ja 24 kohta.

[35]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.