PERUSTELUT

Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (Forest Law Enforcement, Governance and Trade – FLEGT)[1] koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa, jonka neuvosto hyväksyi vuonna 2003[2], esitetään sarja toimenpiteitä, joilla tuetaan puutavaraa tuottavia maita, edistetään monenvälistä yhteistyötä laittoman puukaupan ehkäisemiseksi, tuetaan yksityissektorin aloitteita sekä pyritään ehkäisemään investoimista laitonta puunhakkuuta edistävään toimintaan. Keskeinen osa toimintasuunnitelmaa ovat EU:n ja puutavaraa tuottavien maiden väliset FLEGT-kumppanuussopimukset, joilla pyritään lopettamaan laittomat hakkuut. Neuvosto antoi vuonna 2005 asetuksen (EY) N:o 2173/2005[3] mekanismin perustamisesta EU:hun FLEGT-kumppanuuden puitteissa tuotavan puutavaran laillisuuden todentamiseksi.

Joulukuussa 2005 neuvosto valtuutti komission neuvottelemaan FLEGT-kumppanuussopimukset puutavaraa tuottavien maiden kanssa.[4]

Komissio aloitti neuvottelut Indonesian kanssa tammikuussa 2007. Komissiota avusti joukko jäsenvaltioita, erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta, joka antoi käyttöön resursseja prosessin helpottamiseksi Indonesiassa. Komissio on pitänyt neuvoston ajan tasalla neuvottelujen edistymisestä ja toimittanut raportteja metsäalan työryhmälle sekä Indonesiassa toimiville EU-maiden suurlähetystöille.

Sopimus käsittelee kaikkia neuvoston antamien neuvotteluohjeiden osa-alueita. Erityisesti siinä vahvistetaan FLEGT-lupajärjestelmän puitteet, toimielimet ja järjestelmät. Siinä esitetään kehys laillisuuden valvontaa sekä järjestelmän riippumatonta tarkastusta varten. Ne kuvataan sopimuksen liitteissä, joihin sisältyy yksityiskohtainen kuvaus FLEGT-luvan takaamaa laillisuutta varmistavista rakenteista.

Vapaaehtoisessa kumppanuussopimuksessa keskitytään metsähallintoon ja metsälainsäädännön soveltamisen valvontaan. Se tarjoaa lupajärjestelmän kautta takeet siitä, että indonesialainen puutavara tuotetaan laillisesti. Sopimus merkitsee Indonesialta huomattavaa sitoumusta käsitellä laittomien hakkuiden pysyvä ongelma. FLEGT-luvan avulla vakuutetaan EU:n markkinat siitä, että indonesialaiset puutuotteet ovat peräisin varmennetuista laillisista lähteistä.

Lainsäädäntö, jonka osalta vaatimustenmukaisuus on tarkastettava, on määritelty Indonesian kanssa järjestetyn laajan sidosryhmäkuulemisen jälkeen. Indonesia työskentelee riippumattoman tarkastajan kanssa, joka laatii määräajoin julkistettavia kertomuksia järjestelmän vaikuttavuudesta. Sopimuksella pyritään myös lisäämään alan avoimuutta, esimerkiksi soveltamalla Indonesiassa tiedonsaannin vapautta koskevaa lainsäädäntöä.

Sopimuksen soveltamisala on laajempi kuin FLEGT-asetuksen (EY) N:o 2173/2005 liitteessä II ehdotettu rajattu tuotekattavuus, sillä sopimus kattaa erilaisia vientiin meneviä puutuotteita hyvin laajasti.

Sopimuksessa määrätään EU:n rajoilla tehtävistä tuontitarkastuksista, kuten FLEGT-asetuksessa (EY) N:o 2173/2005 ja sen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista toimenpiteistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1024/2008 säädetään. Sopimukseen sisältyy kuvaus Indonesian FLEGT-luvasta, joka on edellä mainitussa asetuksessa kuvatun mallin mukainen.

Sopimuksella perustetaan FLEGT-järjestelmää koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n kanssa koskeva järjestely yhteisen täytäntöönpanokomitean muodossa. Lisäksi siinä vahvistetaan sidosryhmien osallistumiseen, sosiaalisiin suojalausekkeisiin, vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen sekä sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan ja täytäntöönpanoa koskevaan raportointiin liittyvät periaatteet.

FLEGT-lupajärjestelmän odotetaan olevan täysin toimintavalmis vuoden 2013 lopulla. Lupajärjestelmää arvioidaan sopimuksessa määriteltyjen perusteiden kannalta, ennen kuin EU alkaa hyväksyä FLEGT-lupia.

2013/0205 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän[5],

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Euroopan komissio antoi toukokuussa 2003 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon ”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi”[6], jossa edellytetään toimenpiteiden toteuttamista laittomien hakkuiden torjumiseksi laatimalla vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia puutavaraa tuottavien maiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston päätelmät[7] annettiin lokakuussa 2003, ja parlamentti antoi asiasta päätöslauselman[8] 11 päivänä heinäkuuta 2005.

(2)       Neuvoston päätöksen 2011/XXX/EU[9], annettu […], mukaisesti metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskeva Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin […][10] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.

(3)       Sopimus olisi tehtävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskeva Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan sopimus.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään (yksi tai useampi) henkilö, jolla on oikeus antaa unionin puolesta sopimuksen 23 artiklassa määrätty ilmoitus sen ilmaisemiseksi, että unioni sitoutuu noudattamaan sopimusta.

3 artikla

Komissio edustaa unionia sopimuksen 14 artiklan mukaisesti perustetussa yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa.

Jäsenvaltiot voivat osallistua yhteisen täytäntöönpanokomitean kokouksiin unionin valtuuskunnan jäseninä.

4 artikla

Sopimuksen liitteiden muuttamiseksi sopimuksen 22 artiklan nojalla komissio valtuutetaan hyväksymään unionin puolesta kyseiset muutokset, asetuksen (EY) N:o 2173/2005 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

6 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja                                                                        […]

LIITE

EUROOPAN UNIONIN JA INDONESIAN TASAVALLAN VAPAAEHTOINEN KUMPPANUUSSOPIMUS METSÄLAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEN VALVONNASTA, METSÄHALLINNOSTA JA EUROOPAN UNIONIIN SUUNTAUTUVASTA PUUTUOTTEIDEN KAUPASTA

EUROOPAN UNIONI,

jäljempänä ’unioni’,

ja

INDONESIAN TASAVALTA,

jäljempänä ’Indonesia’,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

PALAUTTAVAT MIELIIN 9 päivänä marraskuuta 2009 allekirjoitetun Indonesian tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen puitesopimuksen kokonaisvaltaisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä,

OTTAVAT HUOMIOON unionin ja Indonesian läheiset yhteistyösuhteet, erityisesti Euroopan talousyhteisön sekä Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen ja Thaimaan eli Kaakkois-Aasian valtioiden liiton jäsenvaltioiden välillä vuonna 1980 tehdyn yhteistyösopimuksen,

PALAUTTAVAT MIELIIN Itä-Aasian ja muiden alueiden maiden 13 päivänä syyskuuta 2001 annetussa metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa koskevassa Balin julistuksessa antaman sitoumuksen toteuttaa välittömiä toimia kansallisten ponnistelujen lisäämiseksi ja kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen yhteistyön lujittamiseksi metsälainsäädännön rikkomisten ja metsärikollisuuden torjumiseksi, erityisesti laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän laittoman kaupan ja korruption yhteydessä, sekä niistä oikeusvaltioon kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumiseksi,

PANEVAT MERKILLE neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetun metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) käsittelevän komission tiedonannon ensimmäisenä kiireellisenä toimenpiteenä laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän puukaupan torjunnassa,

VIITTAAVAT Indonesian tasavallan metsätalousministerin ja kehitysyhteistyöstä ja ympäristöasioista vastaavien EU:n komission jäsenten yhteiseen, Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2007 allekirjoitettuun julkilausumaan,

OTTAVAT HUOMIOON vuonna 1992 annetun oikeudellisesti sitomattoman mutta velvoittavan periaatejulistuksen maailmanlaajuista konsensusta varten kaikentyyppisten metsien hoidosta, suojelusta ja kestävästä kehityksestä sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän kaikkia metsätyyppejä koskevan oikeudellisesti sitomattoman asiakirjan,

OVAT TIETOISIA ympäristöä ja kehitystä koskevassa Rion julistuksessa (1992) vahvistettujen periaatteiden merkityksestä kestävän metsänhoidon turvaamisessa, erityisesti yleisen tiedostamisen ja yleisön osallistumisen merkitystä ympäristöasioissa koskevasta periaatteesta 10 sekä alkuperäiskansojen ja muiden paikallisyhteisöjen keskeisen tärkeää roolia ympäristönhoidossa ja kehityksessä koskevasta periaatteesta 22,

OVAT TIETOISIA Indonesian tasavallan hallituksen pyrkimyksistä edistää hyvää metsähallintoa, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja laillisen puutavaran kauppaa muun muassa Sistem Verifikasi Legalitas Kayun (SVLK) kautta indonesialaisen puutavaran laillisuuden varmistavana järjestelmänä (TLAS), joka on kehitetty useita alan sidosryhmiä käsittävän prosessin kautta hyvän hallintotavan, uskottavuuden ja edustavuuden periaatteita noudattaen,

OVAT TIETOISIA siitä, että Indonesian TLAS on suunniteltu takaamaan kaikkien puutuotteiden laillisuus,

OVAT TIETOISIA siitä, että vapaaehtoinen FLEGT-kumppanuussopimus tukee kestävää metsänhoitoa ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähenemisen kautta, edistää metsien suojelua ja kestävää metsänhoitoa sekä täydentää metsien hiilivarastoja (REDD+),

OTTAVAT HUOMIOON villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) ja erityisesti vaatimuksen, että CITES-sopimuksen osapuolet myöntävät vientilupia liitteissä I, II ja III lueteltuihin lajeihin kuuluvia yksilöitä varten ainoastaan tietyin edellytyksin, kuten että yksilöä ei ole saatu kyseisen valtion eläin- ja kasvinsuojelulakien vastaisella tavalla,

OVAT PÄÄTTÄNEET pyrkiä saamaan mahdollisimman vähäisiksi sellaiset alkuperäiskansoihin ja paikallisyhteisöihin sekä köyhään väestöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joita tämän sopimuksen täytäntöönpanosta voi suoranaisesti aiheutua,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä kansainvälisesti sovittuja kehitystavoitteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien asettamia vuosituhannen kehitystavoitteita,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä monenvälisen kauppajärjestelmän periaatteita ja sääntöjä, erityisesti vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (GATT-sopimus) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyissä muissa monenvälisissä sopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja velvoitteita, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimella ja syrjimättömällä tavalla,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 ja puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 995/2010,

VAHVISTAVAT vastavuoroisen kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet ja tunnustavat osapuolille tämän sopimuksen perusteella koituvat edut,

NOUDATTAVAT asianomaisen osapuolen lakeja ja määräyksiä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tarkoitus

1.           Kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa koskevan osapuolten yhteisen sitoumuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteena on muodostaa oikeudellinen kehys sen varmistamiseksi, että kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Indonesiasta unioniin tuodut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja näin edistää puutuotteiden kauppaa.

2.           Lisäksi tämä sopimus tarjoaa perustan osapuolten vuoropuhelulle ja yhteistyölle tämän sopimuksen täysimääräisen soveltamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi ja metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan ja metsähallinnon parantamiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

(a) ’tuonnilla unioniin’ puutuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen unionissa unionin tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 79 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos tuotteita ei voida katsoa tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 1 artiklan 6 kohdassa määritellyiksi ”luonteeltaan muiksi kuin kaupallisiksi tuotteiksi”;

(b) ’viennillä’ puutuotteiden fyysistä lähtemistä tai poisviemistä mistä tahansa Indonesian maantieteellisen alueen osasta;

(c) ’puutuotteilla’ liitteessä IA ja liitteessä IB lueteltuja tuotteita;

(d) ’HS-koodilla’ Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustetussa harmonoidussa tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmässä vahvistettua neli- tai kuusinumeroista tavaran koodia;

(e) ’FLEGT-luvalla’ Indonesian varmennettua laillista (V-Legal) asiakirjaa, jolla vahvistetaan, että unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitettu puutuotelähetys on tuotettu laillisesti; FLEGT-lupa voi olla paperiversiona tai sähköisessä muodossa;

(f) ’lupaviranomaisella’ yhteisöjä, jotka Indonesia on valtuuttanut myöntämään ja vahvistamaan FLEGT-lupia;

(g) ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, jotka unionin jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaanottamaan, hyväksymään ja tarkastamaan FLEGT-lupia;

(h) ’lähetyksellä’ FLEGT-luvassa tarkoitettua puutuote-erää, jonka lähettäjä tai laivaaja on lähettänyt Indonesiasta ja joka esitetään luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen unionissa sijaitsevassa tullitoimipaikassa;

(i) ’laillisesti tuotetulla puutavaralla’ puutuotteita, jotka on korjattu tai tuotu sekä tuotettu liitteessä II ilmoitetun lainsäädännön mukaisesti.

3 artikla

FLEGT-lupajärjestelmä

1.           Tämän sopimuksen osapuolet perustavat metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan lupajärjestelmän, jäljempänä ’FLEGT-lupajärjestelmä’. Siinä vahvistetaan menettelyt ja vaatimukset, joilla pyritään FLEGT-lupien avulla varmentamaan ja vahvistamaan, että unioniin toimitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti. Unioni hyväksyy, 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 mukaisesti, kyseisten lähetysten tuonnin Indonesiasta unioniin ainoastaan, jos niillä on FLEGT-lupa.

2.           FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan liitteessä IA lueteltuihin puutuotteisiin.

3.           Liitteessä IB lueteltuja puutuotteita ei saa viedä Indonesiasta, eikä niille saa myöntää FLEGT-lupaa.

4.           Osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöön panemiseksi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

4 artikla

Lupaviranomaiset

1.           Lupaviranomainen tarkastaa, että puutuotteet on tuotettu laillisesti liitteessä II määritellyn lainsäädännön mukaisesti. Lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvat laillisesti tuotettujen puutuotteiden lähetyksille unioniin suuntautuvaa vientiä varten.

2.           Lupaviranomainen ei saa myöntää FLEGT-lupia puutuotteille, jos ne koostuvat Indonesiaan jostakin kolmannesta maasta tuoduista sellaisessa muodossa olevista puutuotteista, jonka osalta kyseisen kolmannen maan lait kieltävät viennin, tai sisältävät tällaisia tuotteita tai jos on näyttöä siitä, että kyseiset puutuotteet on tuotettu sen maan lakien vastaisella tavalla, jossa puut on korjattu.

3.           Lupaviranomainen pitää yllä FLEGT-lupien myöntämismenettelynsä ja saattaa ne julkisesti käytettäviksi. Lupaviranomainen pitää myös kirjaa kaikista FLEGT-lupien kattamista lähetyksistä ja tietosuojaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen luovuttaa nämä tiedot riippumattoman seurannan tarkoituksiin taaten samalla viejien omistusoikeutta koskevien tietojen luottamuksellisuuden.

4.           Indonesia perustaa lupatiedotusyksikön, joka toimii yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten ja lupaviranomaisten väliselle tietojen vaihdolle, kuten liitteissä III ja V esitetään.

5.           Indonesia ilmoittaa lupaviranomaisen ja lupatiedotusyksikön yhteystiedot Euroopan komissiolle. Osapuolet julkistavat nämä tiedot.

5 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.           Toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat, että jokaisella lähetyksellä on voimassa oleva FLEGT-lupa ennen kuin lähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa. Lähetyksen luovutusta voidaan lykätä ja lähetys voidaan pitää viranomaisten hallussa, jos FLEGT-luvan pätevyydestä on epäilyksiä.

2.           Toimivaltaiset viranomaiset pitävät kirjaa vastaanotetuista FLEGT-luvista ja julkaisevat tiedot vuosittain.

3.           Toimivaltaiset viranomaiset myöntävät riippumattomiksi markkinavalvojiksi nimetyille henkilöille tai elimille pääsyn asianomaisiin asiakirjoihin ja tietoihin, kansallisen tietosuojalainsäädäntönsä mukaisesti.

4.           Toimivaltaiset viranomaiset eivät harjoita 5 artiklan 1 kohdassa kuvattua toimintaa, jos kyseessä on CITES-sopimuksen liitteissä luetelluista lajeista saatuja puutuotteita käsittävä lähetys, sillä niihin sovelletaan tarkastuksia koskevia luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 säännöksiä.

5.           Euroopan komissio ilmoittaa Indonesialle toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot. Osapuolet julkistavat nämä tiedot.

6 artikla

FLEGT-luvat

1.           FLEGT-luvat myöntää lupaviranomainen vahvistaakseen, että puutuotteet on tuotettu laillisesti.

2.           FLEGT-luvat laaditaan englanninkieliselle lomakkeelle englanniksi.

3.           Osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta perustaa sähköisiä järjestelmiä FLEGT-lupien myöntämistä, lähettämistä ja vastaanottamista varten.

4.           Lupaa koskevat tekniset eritelmät esitetään liitteessä IV. FLEGT-lupien myöntämismenettely esitetään liitteessä V.

7 artikla

Laillisesti tuotetun puutavaran varmentaminen

1.           Indonesia ottaa käyttöön TLAS-järjestelmän, jolla varmennetaan, että lähetettäväksi tarkoitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja varmistetaan, että unioniin viedään ainoastaan tällaisiksi varmennettuja lähetyksiä.

2.           Järjestelmä, jolla varmennetaan, että puutuotelähetykset on tuotettu laillisesti, esitetään liitteessä V.

8 artikla

FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovutus vapaaseen liikkeeseen

1.           Menettelyt FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen unionissa kuvataan liitteessä III.

2.           Jos toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä, ettei lupa ole pätevä tai aito tai ettei se vastaa lähetystä, joka sen on tarkoitus kattaa, voidaan soveltaa liitteessä III kuvattuja menettelyjä.

3.           Jos FLEGT-lupia koskevissa kuulemisissa nousee esiin ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.

9 artikla

Sääntöjenvastaisuudet

Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos ne epäilevät FLEGT-lupajärjestelmän kiertämistä tai sääntöjenvastaisuutta tai ovat saaneet sellaisesta näyttöä muun muassa seuraavien seikkojen osalta:

(a) kaupan reittiä muutetaan esimerkiksi muuttamalla kaupan suuntaa Indonesiasta unioniin niin, että se kulkee jonkin kolmannen maan kautta;

(b) FLEGT-lupien kattamat puutuotteet sisältävät kolmansista maista peräisin olevaa laittomasti tuotetuksi epäiltyä puuta, tai

(c) FLEGT-luvan saamiseen tai käyttöön liittyy petos.

10 artikla

Indonesian TLAS-järjestelmän soveltaminen ja muut toimenpiteet

1.           Indonesia varmentaa Indonesian TLAS-järjestelmää käyttäen unionin ulkopuolisille markkinoille viedyn sekä sen kotimarkkinoilla myydyn puutavaran laillisuuden sekä pyrkii varmentamaan tuotujen puutuotteiden laillisuuden käyttäen mahdollisuuksien mukaan tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi kehitettyä järjestelmää.

2.           Näiden pyrkimysten tukemiseksi unioni edistää edellä mainitun järjestelmän käyttöä muilla kansainvälisillä markkinoilla ja kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.

3.           Unioni toteuttaa toimenpiteitä estääkseen laittomasti korjatun puun ja siitä saatujen tuotteiden saattamisen unionin markkinoille.

11 artikla

Sidosryhmien osallistuminen sopimuksen täytäntöönpanoon

1.           Indonesia kuulee säännöllisesti sidosryhmiä tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja edistää tältä osin asianmukaisia toimintastrategioita, modaliteetteja ja ohjelmia.

2.           Unioni kuulee säännöllisesti sidosryhmiä tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ottaen huomioon tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevasta vuonna 1998 tehdystä yleissopimuksesta (Århusin yleissopimus) johtuvat velvoitteensa.

12 artikla

Sosiaaliset suojalausekkeet

1.           Sopimuksen mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi osapuolet sopivat perehtyvänsä paremmin vaikutuksiin, joita kohdistuu puuteollisuuteen sekä niiden alkuperäisväestöä edustavien ja paikallisten yhteisöjen elinkeinoihin, joihin sopimus saattaa vaikuttaa, sellaisina kuin ne niiden kansallisissa laeissa ja asetuksissa kuvataan.

2.           Osapuolet seuraavat, millä tavoin tämä sopimus vaikuttaa 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin ja muihin toimijoihin, ja toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi. Osapuolet voivat sopia täydentävistä toimenpiteistä haittavaikutusten korjaamiseksi.

13 artikla

Markkinakannustimet

Kansainväliset velvoitteensa huomioon ottaen unioni edistää tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutuotteiden suotuisaa asemaa unionin markkinoilla. Tämä tarkoittaa erityisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan

(a) sellaista julkista ja yksityistä hankintapolitiikkaa, jossa tunnistetaan laillisesti korjatusta puusta saadut tuotteet ja taataan niille markkinat; ja

(b) nykyistä suotuisampaa suhtautumista FLEGT-luvaan saaneisiin tuotteisiin unionin markkinoilla.

14 artikla

Yhteinen täytäntöönpanokomitea

1.           Osapuolet perustavat yhteisen mekanismin, jäljempänä ’yhteinen täytäntöönpanokomitea’, tarkastelemaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

2.           Kumpikin osapuoli nimeää edustajansa yhteiseen täytäntöönpanokomiteaan, joka tekee päätöksensä yksimielisesti. Yhteisen täytäntöönpanokomitean puheenjohtajina toimii kaksi korkeaa virkamiestä, joista toinen on unionista ja toinen Indonesiasta.

3.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

4.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa osapuolten ennalta sopimana ajankohtana käsittelemään niiden ennalta sopimia asioita. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle jommankumman osapuolen pyynnöstä.

5.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea

(a) tarkastelee yhteisiä toimenpiteitä tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi ja hyväksyy ne;

(b) arvioi ja seuraa tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä kokonaisuudessaan, mukaan luettuna TLAS-järjestelmän ja markkinatoimenpiteiden toiminta, 15 artiklan nojalla perustettujen mekanismien havaintojen ja raporttien perusteella;

(c) arvioi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvia etua ja rajoituksia ja päättää korjaavista toimenpiteistä;

(d) tutkii raportit ja valitukset, jotka koskevat FLEGT-lupajärjestelmän soveltamista osapuolten alueella;

(e) sopii päivän, jona FLEGT-lupajärjestelmän toiminta alkaa sen jälkeen, kun TLAS-järjestelmän toiminta on arvioitu liitteessä VIII esitetyillä perusteilla;

(f) määrittelee yhteistyöalat tämän sopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

(g) perustaa tarvittaessa ylimääräisiä elimiä erityisasiantuntemusta vaativiin tehtäviin;

(h) laatii, hyväksyy, jakaa ja julkistaa vuosiraportit, kokouksia koskevat raportit sekä muut työhönsä perustuvat asiakirjat;

(i) suorittaa muut mahdolliset tehtävät, jotka se on ottanut hoitaakseen.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

Osapuolet sopivat käyttävänsä tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikuttavuuden arvioimiseen seuraavien kahden mekanismin raportteja ja havaintoja:

(a) Indonesia käyttää, unionia kuullen, määräaikaisarvioijan palveluja liitteessä VI kuvattujen tehtävien hoitamiseen;

(b) unioni käyttää, Indonesiaa kuullen, riippumattoman markkinavalvojan palveluja liitteessä VII kuvattujen tehtävien hoitamiseen.

16 artikla

Tukitoimenpiteet

1.           Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa tukeviin, 14 artiklan 5 kohdan f alakohdan nojalla määriteltyihin toimenpiteisiin tarvittavien mahdollisten resurssien järjestämisestä päätetään Indonesian kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan, unionin ja sen jäsenvaltioiden ohjelmasuunnittelun yhteydessä.

2.           Osapuolet varmistavat, että tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä koordinoidaan nykyisten ja tulevien kehitysyhteistyöohjelmien ja ‑aloitteiden kanssa.

17 artikla

Raportointi ja tietojen julkaiseminen

1.           Osapuolet varmistavat, että yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminta on mahdollisimman avointa. Sen työhön perustuvat raportit laaditaan yhteisesti ja julkistetaan.

2.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea julkaisee vuosittain raportin, jossa esitetään muun muassa yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

(a) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän puitteissa vietyjen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna;

(b) Indonesian myöntämien FLEGT-lupien lukumäärä;

(c) edistyminen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;

(d) laittomasti tuotettujen puutuotteiden viennin, tuonnin sekä kotimarkkinoille saattamisen ja kotimarkkinoilla käytävän kaupan estämiseksi toteutetut toimet;

(e) Indonesiaan tuodut puutavara- ja puutuotemäärät sekä laittomasti tuotettujen puutuotteiden tuonnin estämiseksi ja FLEGT-lupajärjestelmän lahjomattomuuden säilyttämiseksi toteutetut toimet;

(f) tapaukset, joissa FLEGT-lupajärjestelmän määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet;

(g) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, jossa tuonti unioniin tapahtui;

(h) unionin vastaanottamien FLEGT-lupien lukumäärä;

(i) sellaisten tapausten lukumäärä ja kyseessä olevien puutuotteiden määrät, joissa on sovellettu kuulemisia 8 artiklan 2 kohdan nojalla.

3.           Metsäalan parempaa hallintoa ja suurempaa avoimuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikutusten seuraamiseksi sekä Indonesiassa että unionissa osapuolet sopivat, että liitteessä IX kuvatut tiedot saatetaan julkisesti saataville.

4.           Osapuolet sopivat, oman lainsäädäntönsä mukaisesti, etteivät ne julkista tämän sopimuksen nojalla vaihtamiaan luottamuksellisia tietoja. Kumpikaan osapuoli ei anna eikä salli viranomaistensa antaa yleisön tietoon niitä tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia tai luottamuksellista kaupallista tietoa.

18 artikla

Täytäntöönpanoa koskeva tiedotus

1.           Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta virallisesta viestinnästä vastaavat seuraavat osapuolten edustajat:

Indonesia:                                                       Unioni:

Metsien käytöstä vastaava pääjohtaja             Edustuston päällikkö     Metsätalousministeriö                                     Euroopan unionin edustusto Indonesiassa

2.           Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tiedot, mukaan luettuina 1 kohtaa koskevat muutokset.

19 artikla

Alue, johon sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, ja Indonesian alueeseen.

20 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.           Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat ripeästi neuvotteluin.

2.           Jos riitaa ei saada ratkaistua neuvotteluin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvotteluja alun perin pyydettiin, kumpi tahansa osapuoli voi siirtää asian yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden. Yhteiselle täytäntöönpanokomitealle on toimitettava kaikki asiaa koskevat merkitykselliset tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti hyväksyttävän ratkaisun aikaan saamiseksi. Tätä varten yhteisen täytäntöönpanokomitean on tarkasteltava kaikkia mahdollisuuksia tämän sopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon jatkamiseksi.

3.           Jos yhteinen täytäntöönpanokomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa kahden kuukauden kuluessa, osapuolet voivat pyytää yhdessä kolmatta osapuolta antamaan apua tai toimimaan välittäjänä.

4.           Jos riitaa ei voida ratkaista 3 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimeämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimettävä toinen välimies kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa ensimmäisen välimiehen nimeämisestä. Osapuolet nimeävät yhdessä kolmannen välimiehen kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä.

5.           Välimiespäätökset tehdään äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen nimeämisestä.

6.           Ratkaisu sitoo osapuolia, eikä siitä voi valittaa.

7.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa välimiesmenettelyn työtavat.

21 artikla

Keskeytys

1.           Osapuolen, joka haluaa keskeyttää sopimuksen soveltamisen, on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sen jälkeen osapuolet keskustelevat asiasta.

2.           Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen. Soveltamisen keskeyttämistä koskeva päätös ja sen perustelut on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti.

3.           Tämän sopimuksen ehtojen soveltaminen lakkaa kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluttua tällaisen ilmoituksen antamisesta.

4.           Sopimusta aletaan soveltaa uudelleen kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluttua siitä, kun soveltamisen keskeyttänyt osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle, etteivät soveltamisen keskeyttämisen perustelut enää päde.

22 artikla

Muutokset

1.           Jos osapuoli haluaa muuttaa tätä sopimusta, sen on tehtävä muutosehdotus vähintään kolme kuukautta ennen yhteisen täytäntöönpanokomitean seuraavaa kokousta. Yhteinen täytäntöönpanokomitea keskustelee ehdotuksesta ja, jos se saavuttaa asiassa yksimielisyyden, antaa suosituksen. Jos osapuolet yhtyvät suositukseen, ne hyväksyvät sen sisäisiä menettelyjään noudattaen.

2.           Osapuolten tällä tavalla hyväksymä muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3.           Yhteinen täytäntöönpanokomitea voi tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin.

4.           Kaikista muutoksista ilmoitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Indonesian tasavallan ulkoasiainministerille diplomaattiteitse.

23 artikla

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

1.           Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen kirjallisesti tätä varten tarvittavien menettelyjensä päätökseen saattamisesta.

2.           Ilmoitus toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Indonesian tasavallan ulkoasiainministerille diplomaattiteitse.

3.           Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan peräkkäisillä viiden vuoden jaksoilla, jollei jompikumpi osapuoli irtisanoudu voimassaolon jatkamisesta ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle kirjallisesti vähintään kaksitoista kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä.

4.           Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Sopimuksen soveltaminen päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.

24 artikla

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa sopimusta.

25 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja indonesian (Bahasa Indonesia) kielellä, ja kukin teksti on todistusvoimainen. Jos tulkintaeroja esiintyy, englanninkielistä toisintoa sovelletaan ensisijaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

TEHTY Brysselissä

Euroopan unionin puolesta || Indonesian tasavallan puolesta

LIITE I

TUOTELUETTELO

Tässä liitteessä olevassa luettelossa viitataan Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustettuun harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään.

LIITE IA. HARMONOIDUT TAVARAN KOODIT PUUTAVARAA JA PUUTUOTTEITA VARTEN FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄN YHTEYDESSÄ

44 Ryhmä:

HS-KOODIT ||  TAVARAN KUVAUS

|| Polttopuu, rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; puu lastuina ja hakkeena; sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu.

||

4401.21 || -    Puu lastuina ja hakkeena – havupuuta

4401.22 || -     Puu lastuina ja hakkeena – lehtipuuta

Ex. 4404 || -    Puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat

Ex. 4407 || -     Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

4408 || Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm

|| Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä tai pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu

4409.10 || -    havupuuta

4409.29 || -    lehtipuuta – muut

4410 || Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu lastulevy ja ”oriented strand board” –levy sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristetut.

4411 || Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu.

4412 || Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu.

4413 || Tiivistetty puu, möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina.

4414 || Puiset maalausten, valokuvien, peilien ja niiden kaltaisten tavaroiden kehykset.

4415 || Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset.

4416 || Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet.

4417 || Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut.

4418 || Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut.

Ex. 4421.90 || -     Puulaatat

47 Ryhmä:

HS-KOODIT ||  TAVARAN KUVAUS

|| Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte):

4701 || -    Mekaaninen puumassa

4702 || -    Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu

4703 || -    Puusta kemiallisesti valmistettu sooda- tai sulfaattisellu, muu kuin liukosellu

4704 || -    Puusta kemiallisesti valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu

4705 || -    Puumassa, valmistettu osittain mekaanisella ja osittain kemiallisella menetelmällä

48 Ryhmä:

HS-KOODIT ||  TAVARAN KUVAUS

4802 || Päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, sekä rei’ittämätön reikäkorttipaperi ja -kartonki ja reikänauhapaperi, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muu kuin nimikkeen 48.01 tai 48.03 paperi; käsintehty paperi, kartonki ja pahvi:

4803 || Toaletti- ja kasvopyyhepehmopaperi, käsipyyhe- ja lautasliinapaperi sekä niiden kaltainen paperi, jollaista käytetään kotitalous- tai saniteettitarkoituksiin, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, myös krepattu, poimutettu, kohokuvioitu, rei'itetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai arkkeina.

4804 || Päällystämätön voimapaperi, -kartonki ja -pahvi, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeeseen 48.02 tai 48.03 kuuluva.

4805 || Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 3 huomautuksessa määrätään.

4806 || Pergamenttipaperi, rasvanpitävät paperit (voipaperit), kuultopaperit ja glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit, rullina tai arkkeina.

4807 || Kerrostettu paperi, kartonki ja pahvi (valmistettu yhdistämällä liimalla tasaisia paperi-, kartonki- tai pahvikerroksia), päällystämätön ja kyllästämätön, myös sisältä vahvistettu, rullina tai arkkeina.

4808 || Paperi, kartonki ja pahvi, aallotettu (myös liimatuin tasaisin pintalevyin), krepattu, poimutettu, kohokuvioitu tai rei'itetty, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeessä 48.03 kuvaillun kaltainen paperi.

4809 || Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (myös päällystetty tai kyllästetty paperi vahaksia tai offsetlevyjä varten), myös painetut, rullina tai arkkeina.

4810 || Paperi, kartonki ja pahvi, jotka on yhdeltä tai molemmilta puolilta sideainetta käyttäen tai ilman sitä päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella, ilman mitään muuta päällystystä, myös pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina.

4811 || Paperi, kartonki ja pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, päällystetty, kyllästetty, peitetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muut kuin nimikkeessä 48.03, 48.09 tai 48.10 kuvattujen kaltaiset tavarat.

4812 || Suodatinkappaleet, -laatat ja -levyt, paperimassaa.

4813 || Savukepaperi, myös määräkokoon leikattu tai lehtiöinä tai hylsyinä.

4814 || Paperitapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet; ikkunakuultopaperi.

4816 || Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (muut kuin nimikkeeseen 48.09 kuuluvat), paperiset vahakset ja offsetlevyt, myös rasioissa.

4817 || Kirjekuoret, kirjekortit, kuvattomat postikortit ja kirjeenvaihtokortit, paperia, kartonkia tai pahvia; paperiset, kartonkiset tai pahviset rasiat, kotelot, kansiot, salkut yms., joissa on lajitelma kirjepaperia, kirjekuoria jne.

4818 || Toalettipaperi ja sen kaltainen paperi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, jollaisia käytetään kotitalous- tai hygieniatarkoituksiin, rullina, joiden leveys on enintään 36 cm tai määräkokoon tai -muotoon leikatut; nenäliinat, kasvo-, käsi- ja muut pyyhkeet, pöytäliinat, lautasliinat, vauvanvaipat, tamponit, lakanat ja niiden kaltaiset talous-, hygienia- ja sairaalatavarat, vaatteet ja vaatetustarvikkeet, paperimassaa, paperia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa.

4821 || Kaikenlaiset paperiset, kartonkiset tai pahviset nimi- ja osoitelaput, myös painetut.

4822 || Pupiinat (bobiinit), puolat, koopit ja niiden kaltaiset pohjalliset, paperimassaa, paperia, kartonkia tai pahvia, myös rei'itetyt tai kovetetut.

4823 || Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai -muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa.

94 Ryhmä:

HS-KOODIT ||  TAVARAN KUVAUS

|| Muut istuimet, puurunkoiset:

9401.61. || -    pehmustetut

9401.69. || -    muut

|| Muut huonekalut ja niiden osat

9403.30 || -    puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa

9403.40 || -    puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä

9403.50 || -    puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa

9403.60 || -    muut puuhuonekalut

Ex. 9406.00 || -     Tehdasvalmisteiset puurakenteet

LIITE IB: HARMONOIDUT TAVARAN KOODIT PUUTAVARALLE, JONKA VIENTI ON INDONESIAN LAKIEN MUKAAN KIELLETTY

44 Ryhmä:

HS-KOODIT || TAVARAN KUVAUS

4403 || Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu:

Ex. 4404 || -     Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat.

4406 || Puiset rata- ja raitiotiepölkyt.

Ex. 4407 || -     Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, ei kuitenkaan höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm.

LIITE II

LAILLISUUDEN MÄÄRITTELY

JOHDANTO

Indonesialaisen puun katsotaan olevan laillista, jos sen alkuperä ja tuotantoprosessit sekä myöhempi jalostus, kuljetus ja kauppa varmennetaan kaikkien sovellettavien Indonesian lakien ja asetusten mukaisiksi.

Indonesialla on viisi laillisuusvaatimusta, jotka esitetään lakeihin, asetuksiin ja menettelyihin perustuvien periaatteiden, arviointiperusteiden, indikaattoreiden ja varmentajien avulla.

Kyseiset viisi vaatimusta ovat

· Laillisuusvaatimus 1: Käyttöoikeussopimuksia koskeva vaatimus talousmetsäalueen sisällä valtion omistamilla mailla,

· Laillisuusvaatimus 2: Vaatimus valtion omistamilla mailla talousmetsäalueiden sisällä sijaitsevia yhteisiä viljelymetsiä ja yhteismetsiä varten,

· Laillisuusvaatimus 3: Vaatimus yksityisomistuksessa olevia metsiä varten,

· Laillisuusvaatimus 4: Vaatimus puutavaran käyttöoikeuksia varten muilla kuin metsäalueilla valtion omistamilla mailla,

· Laillisuusvaatimus 5: Vaatimus metsäperusteisen teollisuuden ensimmäistä jalostuvaihetta ja jatkojalostusta varten.

Edellä mainittuja viittä laillisuusvaatimusta sovelletaan erityyppisiin puutavaralupiin seuraavan taulukon mukaisesti:

Luvan tyyppi || Kuvaus || Maanomistus / resurssin hallinta tai käyttö || Sovellettava laillisuus-vaatimus

IUPHHK-HA/HPH || Lupa käyttää luonnonmetsistä peräisin olevia metsätuotteita || Valtion omistuksessa / yritys hallinnoi || 1

IUPHHK-HTI/HPHTI || Lupa perustaa ja hallinnoida teollisia viljelymetsiä || Valtion omistuksessa / yritys hallinnoi || 1

IUPHHK-RE || Lupa metsäekosysteemin ennallistamiseen || Valtion omistuksessa / yritys hallinnoi || 1

IUPHHK- HTR || Yhteisiä viljelymetsiä koskeva lupa || Valtion omistuksessa / yhteisö hallinnoi || 2

IUPHHK-HKM || Yhteismetsien hallinnointia koskeva lupa || Valtion omistuksessa / yhteisö hallinnoi || 2

Yksityinen maa || Lupaa ei tarvita || Yksityisessä omistuksessa / yksityinen käyttö || 3

IPK/ILS || Lupa käyttää muilta kuin metsäalueilta peräisin olevaa puutavaraa || Valtion omistuksessa / yksityinen käyttö || 4

IUIPHHK || Lupa perustaa ensimmmäisen vaiheen jalostusyritys ja hallinnoida sitä || Ei sovelleta || 5

IUI Lanjutan tai IPKL || Lupa perustaa toisen vaiheen jalostusyritys ja hallinnoida sitä || Ei sovelleta || 5

Viisi laillisuusvaatimusta ja niihin liittyvät varmentajat esitetään seuraavassa.

LIITE II – LAILLISUUSVAATIMUS 1: KÄYTTÖOIKEUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET TALOUSMETSÄALUEEN SISÄLLÄ

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset[11]

1 || P1.  Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus || K1.1  Metsänhoito­yksikkö (käyttöoikeus-sopimukset) sijaitsee talousmetsä­alueella || 1.1.1  Puunkäyttöluvan (IUPHHK) haltija pystyy osoittamaan, että lupa on voimassa || Metsän käyttöoikeustodistus || Hallituksen asetus PP72/2010 Metsätalousministerin asetus P50/2010 Metsätalousministerin asetus P12/2010

Tosite puutavaran käyttöluvan maksusta

2. || P2. Puunkorjuu-järjestelmän ja korjuumenetelmien vaatimukset täyttyvät || K2.1    Luvanhaltijalla on hakkuualuetta varten korjuu- suunnitelma, jonka toimivaltaiset hallinto- viranomaiset ovat hyväksyneet || 2.1.1 Toimivaltainen hallintoviranomainen on hyväksynyt työsuunnitelmaan sisältyvät asiakirjat eli yleissuunnitelman ja vuotuisen työsuunnitelman liitteineen || Hyväksytty yleissuunnitelma ja siihen liitetyt asiakirjat, jotka on laadittu teknisesti pätevän henkilöstön suorittaman kattavan metsäninventoinnin pohjalta Hyväksytty, yleissuunnitelman pohjalta laadittu vuotuinen työsuunnitelma Teknisesti pätevän henkilöstön laatimat kartat, joissa esitetään työsuunnitelman kattamien alueiden karttahahmotelma ja rajat || Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P56/2009 Metsätalousministerin asetus P60/2011

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || || Kartta, jossa esitetään vuotuisessa työsuunnitelmassa puunkorjuulta suojatut alueet, sekä todiste sen noudattamisesta käytännössä ||

Puunkorjuualueet (lohkot tai kaistat) on merkitty kartalle selvästi ja tarkistettu paikalla

K2.2    Työsuunnitelma on voimassa || 2.2.1  Luvanhaltijalla on voimassa oleva työsuunnitelma, joka vastaa sovellettavia asetuksia || Puu- ja metsätuotteiden käyttöä koskeva yleissuunnitelma – asiakirja liitteineen (vireillä olevat hakemukset hyväksytään) || Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P56/2009 Metsätalousministerin asetus P60/2011

Luonnonmetsästä saatavien tukkien sijainti ja pois kuljetettavat määrät puunkorjuualueilla ovat työsuunnitelman mukaisia

|| || 2.2.2 Luvat ovat voimassa koko korjuukaluston osalta ja ne voidaan tarkastaa fyysisesti paikalla (ei sovelleta valtion metsäyhtiöön) || Kalustoa ja kaluston siirtoa koskeva lupa || Metsätalousministerin asetus P53/2009

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

3. || P3.  Pyöröhirsien kuljetuksen ja omistaja-vaihdoksen laillisuus || K3.1 Luvanhaltijat varmistavat että kaikki metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, kuljetettavat tukit on yksilöity fyysisesti ja että niiden mukana seuraavat voimassa olevat asiakirjat || 3.1.1   Kaikki korjatut tai kaupallisesta syystä pois kuljetetut suuriläpimittaiset tukit on ilmoitettu puuntuotantoraportissa || Hyväksytyt puuntuotantoraportin asiakirjat || Metsätalousministerin asetus P55/2006

3.1.2   Kaiken lupien kattamien alueiden ulkopuolelle kuljetettavan puun mukana seuraa voimassaoleva kuljetusasiakirja || Tukkien mukana metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, seuraavat voimassa olevat kuljetusasiakirjat liitteineen || Metsätalousministerin asetus P55/2006

|| || || 3.1.3   Pyöröhirret on korjattu metsänkäyttöluvassa tarkoitetuilla alueilla || Tukkien pinnassa on puutavaran hallinnoinnin merkintä tai viivakoodi (PUHH) || Metsätalousministerin asetus P55/2006

Luvanhaltija käyttää puutavaran merkintää johdonmukaisesti

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K3.2 Luvanhaltija on maksanut kaupalliseen puutavara-kuljetukseen sovellettavat maksut ja verot || 3.2.1  Luvanhaltija esittää tositteen uudelleenmetsitys-rahastoon ja/tai metsäresursseja varten maksetusta maksusta, joka vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia || Maksumääräykset uudelleenmetsitysrahastoa ja/tai metsäresurssimaksua varten || Hallituksen asetus PP22/1997 Hallituksen asetus PP51/1998 Metsätalousministerin asetus P18/2007 Kauppaministerin asetus 22/M-DAG/PER/4/2012 Hallituksen asetus PP59/1998

|| || || || Tositteet uudelleenmetsitysrahastoa ja/tai metsäresurssimaksua varten tehdyistä talletuksista ja maksukuitit

|| || || || Uudelleenmetsitysrahastoon ja/tai metsäresursseja varten suoritettu maksu vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K3.3 Saarten välinen kuljetus ja kauppa || 3.3.1  Tukkeja kuljettavat luvanhaltijat ovat rekisteröityjä saartenvälisiä puutavarakauppiaita (PKAPT) || PKAPT-asiakirjat || Kauppa- ja teollisuusministerin asetus 68/2003 Metsätalousministerin, liikenneministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003

3.3.2   Pyöröhirsien kuljetukseen käytettävät alukset purjehtivat Indonesian lipun alla ja niillä on voimassa oleva liikennelupa || Rekisteröintiasiakirjat, joista käyvät ilmi aluksen tunnistetiedot sekä voimassa oleva lupa || Kauppa- ja teollisuusministerin asetus 68/2003 Metsätalousministerin, liikenneministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

4. || P4.      Puunkorjuuseen liittyvät ympäristö-näkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon || K4.1 Luvanhaltijalla on hyväksytty ympäristö- vaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet || 4.1.1 Luvanhaltijalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät YVA-asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan || YVA-asiakirjat || Hallituksen asetus PP27/1999 Metsätalous- ja metsänviljelyministerin asetus 602/1998

|| || 4.1.2  Luvanhaltijalla on ympäristönhoito-suunnitelman ja ympäristönseuranta-suunnitelman täytäntöönpano-kertomukset, joista ilmenevät ympäristövaikutusten lieventämiseksi ja sosiaalisten etujen tarjoamiseksi toteutetut toimenpiteet || Ympäristönhoitosuunnitelma- ja ympäristönseurantasuunnitelma- asiakirjat || Hallituksen asetus PP27/1999

Todisteet ympäristönhoitosuunnitelman täytäntöönpanosta sekä merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia koskevasta seurannasta

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

5. || P5. Työlakien ja ‑asetusten noudattaminen || K.5.1 Työ- turvallisuuden ja työterveyden (OSH) vaatimukset täyttyvät || 5.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö || OSH-menettelyjen käyttö || Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 01/1978 Metsätalousministerin asetus P12/2009

OSH-varusteet

Työtapaturmia koskevat tiedot

K.5.2  Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen || 5.2.1  Työntekijöiden yhdistymisvapaus || Työntekijät kuuluvat ammattiliittoihin tai yrityksen toimintaperiaatteet sallivat työntekijöiden perustavan ammattiliittotoimintaa tai osallistuvan sellaiseen || Laki 21/2000 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001

5.2.2 Työehtosopimusten olemassaolo || Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat || Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011

5.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä || Alaikäisiä työntekijöitä ei ole || Laki 13/2003 Laki 23/2003 Laki 20/2009

LAILLISUUSVAATIMUS 2: VAATIMUKSET TALOUSMETSÄALUEIDEN SISÄLLÄ SIJAITSEVIA YHTEISIÄ VILJELYMETSIÄ JA YHTEISMETSIÄ VARTEN

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

1. || P1. Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus || K1.1 Metsänhoito­yksikkö sijaitsee talousmetsä­alueella || 1.1.1  Puunkäyttöluvan (IUPHHK) haltija pystyy osoittamaan, että lupa on voimassa || Metsän käyttöoikeustodistus || Metsätalousministerin asetus P55/2011 Metsätalousministerin asetus P37/2007 Metsätalousministerin asetus P49/2008 Metsätalousministerin asetus P12/2010

Tosite puutavaran käyttöluvan maksusta

2. || P2. Puunkorjuu­järjestelmän ja korjuu­menetelmien vaatimukset täyttyvät || K2.1    Luvanhaltijalla on hakkuualuetta varten korjuu- suunnitelma, jonka toimivaltaiset hallinto- viranomaiset ovat hyväksyneet || 2.1.1 Toimivaltainen hallintoviranomainen on hyväksynyt vuotuista työsuunnitelmaa koskevan asiakirjan || Hyväksytty vuotuista työsuunnitelmaa koskeva asiakirja || Metsätalousministerin asetus P62/2008

Kartta, jossa esitetään vuotuisessa työsuunnitelmassa puunkorjuulta suojatut alueet, sekä todiste sen noudattamisesta käytännössä

Korjattavien lohkojen sijainti on merkitty selvästi ja voidaan tarkistaa paikalla

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K2.2 Työsuunnitelma on voimassa || 2.2.1  Luvanhaltijalla on voimassa oleva työsuunnitelma, joka vastaa sovellettavia asetuksia || Puutavaran käyttöä koskeva yleissuunnitelma – asiakirja liitteineen (vireillä olevat hakemukset hyväksytään) || Metsätalousministerin asetus P62/2008

Tukkien sijainti ja pois kuljetettavat määrät puunkorjuualueeksi vahvistettavalla alueella ovat työsuunnitelman mukaisia

2.2.2  Luvat ovat voimassa koko korjuukaluston osalta ja ne voidaan tarkastaa fyysisesti paikalla || Kalustoa ja kaluston siirtoa koskevat luvat || Metsätalousministerin asetus P53/2009

|| || K2.3    Luvanhaltijat varmistavat että kaikki metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, || 2.3.1 Kaikki korjatut tai kaupallisesta syystä pois kuljetetut suuriläpimittaiset tukit on ilmoitettu puuntuotantoraportissa || Hyväksytyt puuntuotantoraportin asiakirjat || Metsätalousministerin asetus P55/2006

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| ||         kuljetettavat tukit on yksilöity fyysisesti ja että niiden mukana seuraavat voimassa olevat asiakirjat || 2.3.2   Kaikkien luvan kattaman alueen ulkopuolelle kuljetettavien tukkien mukana seuraa lainmukainen kuljetusasiakirja || Lainmukaiset kuljetus­asiakirjat asianmukaisine liitteineen kuljetuksille metsävarastosta välivarastoon ja välivarastosta ensimmäi­seen jalostus­laitokseen ja/tai rekisteröidylle puukauppiaalle || Metsätalousministerin asetus P55/2006

  || || || 2.3.3   Pyöröhirret on korjattu metsänkäyttöluvassa tarkoitetuilla alueilla || Tukkien pinnassa on puutavaran hallinnoinnin merkintä tai viivakoodi (PUHH) || Metsätalousministerin asetus P55/2006

Luvanhaltija käyttää puutavaran merkintää johdonmukaisesti

|| || || 2.3.4  Luvanhaltija voi osoittaa, että metsävarastosta kuljetettujen tukkien mukana on toimitettu tukkien kuljetusasiakirjat || Tukkien kuljetusasiakirja, johon on liitetty tukkilista || Metsätalousministerin asetus P55/2006

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K.2.4 Luvanhaltija on maksanut kaupalliseen puutavara-kuljetukseen sovellettavat maksut ja verot || 2.4.1 Luvanhaltija esittää tositteen metsäresursseja varten maksetusta maksusta, joka vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia || Maksumääräys metsäresurssien hyväksi || Metsätalousministerin asetus P18/2007 Kauppaministerin asetus 22/M-DAG/PER/4/2012

Tosite metsäresursseja varten maksetusta maksusta

Metsäresursseja varten suoritettu maksu vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia

3. || P3. Puunkorjuuseen liittyvät ympäristö-näkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon || K3.1 Luvanhaltijalla on hyväksytty ympäristö- vaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet || 3.1.1 Luvanhaltijalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät ympäristövaikutusten arviointia koskevat asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan || YVA-asiakirjat || Metsätalous- ja metsänviljelyministerin asetus 622/1999

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || 3.1.2 Luvanhaltijalla on ympäristönhoito-suunnitelman ja ympäristönseuranta-suunnitelman täytäntöönpano-kertomukset, joista ilmenevät ympäristövaikutusten lieventämiseksi ja sosiaalisten etujen tarjoamiseksi toteutetut toimenpiteet || Asianomaiset ympäristön hoitoa ja seurantaa koskevat asiakirjat || Hallituksen asetus PP27/1999

 Todisteet ympäristönhoidon toteutuksesta ja merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia koskevasta seurannasta

LAILLISUUSVAATIMUS 3: VAATIMUKSET YKSTYISOMISTUKSESSA OLEVIA METSIÄ VARTEN

Nro. || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

1. || P1. Puutavaran omistaja voidaan varmentaa || K1.1 Puunkorjuu-alueeseen liittyvän omistusoikeuden tai maan hallintaoikeuden laillisuus || 1.1.1 Yksityinen maan- tai metsänomistaja voi todistaa omistusoikeutensa maahan tai oikeutensa käyttää maata || Voimassa olevat maan omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat (toimivaltaisten viranomaisten tunnustamat maan hallintaoikeutta koskevat asiakirjat) || Laki 5/1960 Metsätalousministerin asetus P33/2010 Hallituksen asetus PP12/1998 Kauppaministerin asetus 36/2007 Kauppaministerin asetus 37/2007 Laki 6/1983 Laki 13/2003 Laki 23/2003 Act 20/2009

Maanmuokkausoikeus Yrityksen perustamisasiakirja Kauppaa harjoittavien yritysten toimilupa (SIUP) Yrityksen rekisterinumero (TDP) Veronmaksajan rekisterinumero (NPWP)

Kartta yksityismetsäalueesta ja sen rajoista maan pinnan tasolla määriteltynä

1.1.2 Hallinnointiyksiköt (joko yhden omistajan tai ryhmän omistuksessa) esittävät voimassa olevat puutavaran kuljetusasiakirjat || Puutavaran alkuperätodistus tai tukkien kuljetusasiakirja || Metsätalousministerin asetus P30/2012

Kauppalasku / myyntitosite / rahdin selvitys

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || 1.1.3 Hallinnointiyksiköt esittävät tositteet niitä puita koskevien maksujen suorittamisesta, jotka olivat alueella ennen alueen omistus- tai hallintaoikeuden siirtoa || Tositteet uudelleenmetsitysrahastoon ja/tai metsäresursseja varten suoritetusta maksusta sekä hakkuumaksun korvaamisesta valtiolle || Metsätalousministerin asetus P18/2007

2. || P2. Puunkorjuuseen liittyvät ympäristö-näkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon alueilla, joihin sovelletaan maanmuokkaus-oikeuksia || K2.1 Luvanhaltijalla on hyväksytty ympäristö- vaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet || 2.1.1 Luvanhaltijalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät YVA-asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan || YVA-asiakirjat || Hallituksen asetus PP27/1999 Metsätalous- ja metsänviljelyministerin asetus 602/1998

3. || P3. Työlakien ja ‑asetusten noudattaminen alueilla, joihin sovelletaan maanmuokkaus-oikeuksia || K3.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevien vaatimusten täyttyminen || 3.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö || OSH-menettelyjen käyttö || Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 01/1978 Metsätalousministerin asetus P12/2009

OSH-varusteet

Työtapaturmia koskevat tiedot

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K.3.2   Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen || 3.2.1 Työntekijöiden yhdistymisvapaus || Työntekijät kuuluvat ammattiliittoihin tai yrityksen toimintaperiaatteet sallivat työntekijöiden perustavan ammattiliittotoimintaa tai osallistuvan sellaiseen || Laki 21/2000 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001

   3.2.2 Työehtosopimusten olemassaolo || Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat || Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011

3.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työnteijöitä || Alaikäisiä työntekijöitä ei ole || Laki 13/2003 Laki 23/2003 Laki 20/2009

LAILLISUUSVAATIMUS 4: VAATIMUKSET PUUTAVARAN KÄYTTÖOIKEUKSIA VARTEN MUILLA KUIN METSÄALUEILLA

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

1. || P1.   Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus || K.1.1.            Puunkorjuulupa muulla kuin metsäalueella metsän oikeudellista asemaa muuttamatta || 1.1.1 Korjuutoimenpiteet sallittuja muulla oikeudellisella luvalla (ILS) / maankäytön muutosta koskevalla luvalla (IPK) vuokra-alueella || ILS-/IPK-luvat korjuutoimenpiteitä varten vuokra-alueella || Metsätalousministerin asetus P18/2011

Vuokra-aluetta koskeviin ILS-/IPK-lupiin liitetyt kartat sekä todisteet siitä, että ne vastaavat todellista tilannetta

K1.2 Puunkorjuulupa muulla kuin metsäalueella, johtaa metsän oikeudellisen aseman muuttumiseen || 1.2.1 Puunkorjuu sallittu maankäytön muutosta koskevalla luvalla (IPK) || Lupaan liitetyt toimiluvat ja kartat (tätä vaatimusta sovelletaan sekä IPK-luvan haltijoihin että toimiluvan haltijoihin) || Metsätalousministerin asetus P14/2011 Metsätalousministerin asetus P33/2010

IPK muutosalueilla

IPK-lupaan liitetyt kartat

Metsän oikeudellisen aseman muutoksen sallivat asiakirjat (tätä vaatimusta sovelletaan sekä IPK-luvan haltijoihin että toimiluvan haltijoihin)

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaan liittyvät asetukset

|| || K1.3 Lupa puutuotteiden kuljettamiseen valtion metsäalueelta uudelleen-metsityksenä perustettua viljelymetsää (HTHR) koskevaa toimintaa varten || 1.3.1. Puunkorjuu on sallittua luvalla, joka oikeuttaa kuljettamaan puutuotteita uudelleen-metsityksenä perustetuista viljelymetsistä alueilla, jotka on nimetty uudelleenmetsityksenä perustettaviksi viljelymetsiksi (HTHR) || HTHR-lupa || Metsätalousministerin asetus P59/2011

HTHR-lupiin liitetyt kartat sekä todisteet siitä, että ne vastaavat todellista tilannetta

2. || P2. Puunkorjuuta ja tukkien kuljetusta koskevien oikeudellisten järjestelmien ja menettelyjen vaatimusten noudattaminen || K2.1 IPK-/ILS-suunnitelma ja sen täytäntöönpano täyttää maankäytön suunnittelun vaatimukset || 2.1.1 Hyväksytty työsuunnitelma IPK-/ILS-lupien kattamille alueille || IPK-/ILS-työsuunnitelmaan kuuluvat asiakirjat || Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P53/2009

Voimassa oleva kalustolupa

2.1.2 Luvanhaltija voi osoittaa, että kuljetetut tukit ovat peräisin voimassa olevan maankäytön muutosta koskevan luvan / muuta käyttöä koskevan luvan (IPK/ILS) kattamilta alueilta || Metsäninventoinnin asiakirjat || Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P55/2006

Puuntuotantoraportin asiakirjat (LHP)

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || K2.2 Valtiolle suoritettavien maksujen ja verojen maksaminen sekä tukkien kuljetukseen sovellettavien vaatimusten noudattaminen || 2.2.1 Maksutositteet || Tositteet uudelleenmetsitysrahastoon ja metsäresursseja varten suoritetuista maksuista sekä hakkuumaksun korvaamisesta valtiolle || Metsätalousministerin asetus P18/2007

2.2.2 Luvanhaltijalla on asianmukaiset puutavaran kuljetusasiakirjat || Tukkien kuljetuslasku (FAKB) ja tukkilista pieniläpimittaisista tukeista || Metsätalousministerin asetus P55/2006

Tukkien laillisuutta osoittava asiakirja (SKSKB) ja tukkilista suuriläpimittaisista tukeista

3. || P3. Työlakien ja ‑asetusten noudattaminen || K3.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevien vaatimusten täyttyminen || 3.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö || OSH-menettelyjen käyttö || Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 01/1978 Metsätalousministerin asetus P12/2009

OSH-varusteet

Työtapaturmia koskevat tiedot

K.3.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen || 3.2.1 Työntekijöiden yhdistymisvapaus || Työntekijät kuuluvat ammattiliittoihin tai yrityksen toimintaperiaatteet sallivat työntekijöiden perustavan ammattiliittotoimintaa tai osallistuvan sellaiseen || Laki 21/2000 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001

Nro || Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || 3.2.2 Työehtosopimusten olemassaolo || Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat || Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011

3.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työnteijöitä || Alaikäisiä työntekijöitä ei ole || Laki 13/2003 Laki 23/2003 Laki 20/2009

LAILLISUUSVAATIMUS 5: VAATIMUKSET METSÄTUOTTEIDEN ALKU- JA LOPPUPÄÄN JALOSTUSTEOLLISUUTTA VARTEN

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

P1. Puutuotteita jalostava teollisuus tukee puutavaran laillisen kaupan toteutumista || K1.1 Toimiluvat seuraavasti: (a) jalostus­teollisuus, ja (b) jalosteiden viejillä on voimassa olevat luvat || 1.1.1 Jalostusteollisuuden yksiköillä on voimassa olevat luvat || Yrityksen perustamisasiakirja ja uusimmat asiakirjaan tehdyt muutokset (yrityksen perustamisasiakirja) || Oikeus- ja ihmisoikeusasiainministerin asetus M.01-HT.10/2006 Kauppaministerin asetus 36/2007 Kauppaministerin asetus 37/2007 Laki 6/1983 Hallituksen asetus PP80/2007 Metsätalousministerin asetus P35/2008 Metsätalousministerin asetus P16/2007 Kauppaministerin asetus 39/2011 Teollisuusministerin asetus 41/2008 Ympäristöministerin asetus 13/2010

Kaupan harjoittamiseen oikeuttava lupa (Business Licence / SIUP) tai kaupanalan elinkeinolupa, joka voi olla teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai pysyvä liiketoimintalupa (IUT) tai teollisuuden rekisteröintitodistus (TDI)

Haitta-/häiriölupa (yritykselle myönnettävä lupa, joka antaa yrityksen oikeuden vaikuttaa liiketoimintapaikkansa ympäristöön)

Yrityksen rekisteröintitodistus (TDP)

Veronmaksajan tunnistenumero (NPWP)

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || Ympäristövaikutusten arvioinnin asiakirjat käytettävissä ||

Teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai pysyvä liiketoimintalupa (IUT) tai teollisuuden rekisteröintitodistus (TDI) käytettävissä

Metsätuotteiden ensimmäisen vaiheen jalostusyritysten (IPHH) raaka-ainevarastoja koskevat suunnitelmat (RPBBI) käytettävissä

1.1.2 Jalostettujen puutuotteiden viejillä on voimassa olevat luvat sekä puutuotteiden tuottajana että niiden viejänä || Viejillä on rekisteröidyn metsätuotteiden viejän asema (ETPIK) || Kauppaministerin asetus P64/2012

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| K1.2   Käsityöläis-ryhmien tai kotiteollisuus-yritysten muodossa olevat liiketoiminta-yksiköt on laillisesti rekisteröity || 1.2.1 Yritysryhmät (osuuskunnat / rajoitetun vastuun yritykset (CV) / muut yritysryhmät ovat lain mukaisesti perustettuja || Perustamisasiakirja || Laki 6/1983

Veronmaksajan rekisterinumero (NPWP)

1.2.2 Jalostettujen puutuotteiden kauppiailla on voimassa oleva rekisteröinti viejinä ja niiden tavarantoimittajana toimii pieni ja keskisuuri jalostusteollisuus, jota ei ole rekisteröity viejiksi || Kauppiaat on rekisteröity ei tuotantoa harjoittavina metsäteollisuustuotteiden viejinä (ETPIK Non Produsen) || Kauppaministerin asetus P64/2012

|| || || Yhteistyösopimus sellaisen jalostusteollisuuden yksikön kanssa, jolla on puutavaran laillisuutta osoittava todistus (S-LK)

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

P2. Liiketoimintayksiköt käyttävät puutavaran seurantajärjestelmää, joka takaa, että puutavaran alkuperä voidaan jäljittää || K2.1 Järjestelmä metsätuotteisiin sisältyvän puun jäljittämiseksi on olemassa ja käytössä || 2.1.1 Liiketoimintayksiköt voivat osoittaa, että vastaanotettu puu on peräisin laillisista lähteistä || Myynti- ja ostoasiakirjat ja/tai materiaalien toimitussopimus ja/tai ostotosite varustettuina metsätuotteiden laillisuuden osoittavilla asiakirjoilla / metsätuotteiden laillisuuden osoittava kirje || Metsätalousministerin asetus P55/2006 Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P56/2009

Puutavaran kuljetusta koskeva hyväksytty raportti ja/tai tositteet kuljetuksesta ja/tai puutavaran virallinen tarkastusraportti; metsätuotteiden laillisuuden osoittava kirje

Tuonnin yhteydessä puutavaraa seuraavat tuonti-ilmoitusasiakirjat ja tiedot puutavaran alkuperästä sekä asiakirjat, joilla varmistetaan puutavaran laillisuus ja korjuumaa

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || Tukkien kuljetusasiakirjat ||

Kuljetusasiakirjat (SKAU/Nota) ja niitä vastaavat paikallisviranomaisen virkailijan antamat puretuista rakennuksista ja rakenteista peräisin olevaa käytettyä puuta, maasta erotettua puuta ja maahan haudattua puuta koskevat viralliset raportit

Kuljetusasiakirjat teollisuuden jätepuun osalta muodossa FAKO/Nota

Asiakirjat/raportit muutoksista pyöröhirsivarastoissa (LMKB) / raportit muutoksista pieniläpimittaisten pyöröhirsien varastossa (LMKBK) / raportit muutoksista jalostettujen puutuotteiden varastossa (LMHHOK)

Tukevat asiakirjat eli raaka-ainevarastoja koskevat suunnitelmat (RPBBI), vuotuisen työsuunnitelman virallisesti vahvistava päätöskirje (SK RKT)

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || 2.1.2 Liiketoimintayksiköt käyttävät puutavaran seurantajärjestelmää ja toimivat sallituissa tuotantorajoissa || Yhteenvetotaulukot käytetyistä raaka-aineista ja tuotoksista || Metsätalousministerin asetus P55/2006 Teollisuusministerin asetus 41/2008 Metsätalousministerin asetus P35/2008

Tuotosraportit jalosteiden tuotannosta

Yksikön tuotanto ei ylitä sallittua tuotantokapasiteettia

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || 2.1.3 Yhteistyössä muun osapuolen (toisen yrityksen tai käsityöläisten / kotiteollisuus­yrityksen) kanssa tapahtuva tuotantoprosessi edellyttää puutavaran seurantaa || Toisen osapuolen kanssa tuotteen jalostamisesta tehty yhteistyö- tai palvelusopimus || Kauppaministerin asetus 37/M-DAG/PER/9/2007 Laki 6/1983 Metsätalousministerin asetus P35/2008 Metsätalousministerin asetus P16/2007 Kauppaministerin asetus 39/M-DAG/PER/12/2011 Teollisuusministerin asetus 41/M-IND/PER/6/2008 Metsätalousministerin asetus P55/2006

Yhteistyöosapuolella on voimassa olevat periaatteen 1 mukaiset luvat

Tuotettujen tuotteiden erottelu

|| || || Dokumentaatio raaka-aineista, prosesseista, tuotannosta ja mahdollisesta viennistä, jos vienti on tapahtunut kyseisen liiketoimintayksikön kautta tai sellaisen toisen yrityksen kautta, jonka kanssa on tehty yhteistyösopimus

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

P3. Jalostetun puutavaran kaupan tai omistajanvaihdoksen laillisuus || K3.1 Saarten välinen kuljetus ja kauppa täyttää sovellettavan lainsäädännön vaatimukset || 3.1.1 Jalostettuja puutuotteita saarten välillä kuljettavat liiketoimintayksiköt ovat rekisteröityjä saarten välisiä puutavarakauppiaita (PKAPT) || PKAPT-asiakirjat || Kauppa- ja teollisuusministerin asetus 68/MPP/Kep/2/2003 Metsätalousministerin, liikenneministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003

PKAPT-raportin asiakirjat

|| || 3.1.2 Jalostetun puutavaran kuljetukseen käytettävä alus purjehtii Indonesian lipun alla ja sillä on voimassa oleva liikennelupa || Aluksen tunnistamisasiakirjat. Rekisteröintiasiakirjat, joista käyvät ilmi aluksen tunnistetiedot sekä voimassa oleva lupa || Metsätalousministerin asetus P55/2006 Metsätalousministerin asetus P30/2012 Liikenneministerin asetus KM71/2005

|| || || Alus tunnistetaan tukkien tai puutavaran kuljetusasiakirjoissa ilmoitetuksi alukseksi

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| || || || Metsätalousministerin, liikenneministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003

|| || 3.1.3 Rekisteröidyt saarten väliset puutavarakauppiaat (PKAPT) voivat osoittaa kuljetettavan puutavaran olevan peräisin laillisista lähteistä || Tukkien tai puutavaran kuljetusasiakirjat || Metsätalousministerin asetus P55/2006 Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin, liikenneministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003

Tukkien pinnassa on puutavaran hallinnoinnin merkintä tai viivakoodi (PUHH)

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

|| K3.2 Jalostetun puutavaran kuljetus vientiä varten täyttää sovellettavan lainsäädännön vaatimukset || 3.2.1 Vientiä varten tapahtuvien jalostetun puutavaran kuljetusten mukana seuraavat vienti-ilmoitukseen (PEB) sisältyvät asiakirjat || PEB || Laki 17/2006 (tulli) Valtionvarainministerin asetus 223/PMK.011/2008 Tullilaitoksen asetus P-40/BC/2008 Tullilaitoksen asetus P-06/BC/2009 Kauppaministerin asetus P64/2012 Presidentin asetus 43/1978 Metsätalousministerin asetus 447/2003

Pakkausluettelo

Kauppalasku

B/L (konossementti)

Vientilisenssiasiakirjat (V-Legal-asiakirja)

Teknisen tarkastuksen tulokset (tarkastuskertomus) tuotteista, joilla tekninen tarkastus on pakollinen

|| || || Tosite vientimaksun suorittamisesta, jos käytössä

Muut asiaankuuluvat asiakirjat (ml. CITES-luvat) niillä puutavaralajeilla, joiden kauppaa rajoitetaan

Periaatteet || Arviointiperusteet || Indikaattorit || Varmentajat || Asiaa koskevat asetukset

P4. Työoikeuden määräysten noudattaminen jalostusteollisuudessa || K.4.1  Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät || 4.1.1  Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö || OSH-menettelyjen käyttö || Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 01/1978 Metsätalousministerin asetus P12/2009

OSH-varusteet, kuten kevyet sammuttimet, henkilösuojaimet ja evakuointireitit

Työtapaturmia koskevat tiedot

K.4.2  Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen || 4.2.1  Työntekijöiden yhdistymisvapaus || Ammattiliitto tai yrityksen toimintapolitiikka, joka sallii työntekijöiden perustavan ammattiliiton tai osallistuvan ammattiliittotoimintaan || Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001

4.2.2  Työehtosopimuksen olemassaolo tai yrityksellä työntekijöiden oikeuksia koskevat toimintaperiaatteet || Työehtosopimus tai työntekijöiden oikeuksia koskevat yrityksen toimintapolitiikan asiakirjat käytettävissä || Laki 13/2013 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011

|| || 4.2.3  Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä || Alaikäisiä työntekijöitä ei ole || Laki 13/2003 Laki 23/2003 Laki 20/2009

LIITE III

EDELLYTYKSET INDONESIAN FLEGT-LUVAN KATTAMIEN PUUTUOTTEIDEN LUOVUTUKSELLE VAPAASEEN LIIKKEESEEN UNIONISSA

1.           Luvan esittäminen

1.1.        Lupa on esitettävä unionin sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa luvan kattama lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. Tämä voidaan tehdä sähköisesti tai muita nopeita tapoja käyttäen.

1.2.        Lupa hyväksytään, jos se täyttää kaikki liitteessä IV esitetyt vaatimukset eikä tämän liitteen 3, 4 ja 5 kohdan mukaista lisätarkastusta pidetä tarpeellisena.

1.3.        Lupa voidaan esittää ennen sen kattaman lähetyksen saapumista.

2.           Luvan hyväksyminen

2.1.        Lupa on mitätön, jos se ei täytä liitteessä IV esitettyjä vaatimuksia ja eritelmiä.

2.2.        Lupaan tehdyt poistot tai muutokset hyväksytään vain, jos lupaviranomainen on ne vahvistanut.

2.3.        Luvan katsotaan olevan mitätön, jos se esitetään toimivaltaiselle viranomaiselle siihen merkityn viimeisen voimassaolopäivän jälkeen. Luvan voimassaolon pidennystä ei hyväksytä, ellei lupaviranomainen ole sitä vahvistanut.

2.4.        Luvan kaksoiskappaletta tai korvaavaa lupaa ei hyväksytä, ellei lupaviranomainen ole sitä myöntänyt ja vahvistanut.

2.5.        Jos luvasta tai lähetyksestä tarvitaan tämän liitteen mukaisesti lisätietoja, lupa voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun tarvittavat tiedot on saatu.

2.6.        Jos vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyyn lähetykseen sisältyvien puutuotteiden tilavuus tai paino ei poikkea enempää kuin 10 prosenttia vastaavassa luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta, lähetyksen katsotaan vastaavan luvassa ilmoitettuja tilavuus- tai painotietoja.

2.7.        Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hyväksytystä luvasta välittömästi tulliviranomaisille sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

3.           Luvan pätevyyden ja aitouden tarkastaminen

3.1.        Jos toimivaltainen viranomainen epäilee luvan, kaksoiskappaleen tai korvaavan luvan pätevyyttä tai aitoutta, se voi pyytää lisätietoja lupatiedotusyksiköltä.

3.2.        Lupatiedotusyksikkö voi pyytää kyseistä toimivaltaista viranomaista lähettämään luvasta jäljennöksen.

3.3.        Lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi ”Duplicate”-leimalla, ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.4.        Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta kahdenkymmenenyhden kalenteripäivän kuluessa siitä, kun lisätietoja pyydettiin tämän liitteen 3.1 kohdassa tarkoitetulta lupatiedotusyksiköltä, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

3.5.        Jos luvan pätevyys varmistetaan, lupapatiedotusyksikön on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle, mieluiten sähköisesti. Palautetut jäljennökset on todistettava oikeiksi leimalla ”Validated on …” (päiväys).

3.6.        Jos lisätietojen toimittamisen ja lisätutkimuksen jälkeen päätetään, ettei lupa ole pätevä tai aito, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

4.           Luvan ja lähetyksen vastaavuuden varmentaminen

4.1.        Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät lähetyksen lisätarkastamista tarpeellisena ennen kuin ne voivat päättää, voidaanko lupa hyväksyä, voidaan tehdä tarkastuksia sen todentamiseksi, vastaako kyseessä oleva lähetys luvassa annettuja tietoja ja/tai lupaviranomaisen hallussa olevia lupaan liittyviä tietoja.

4.2.        Jos toimivaltaisella viranomaisella on epäilys siitä, ettei lähetys vastaa asianomaista lupaa, se voi pyytää lupatiedotusyksiköltä lisäselvennystä.

4.3.        Lupatiedotusyksikkö voi pyytää kyseistä toimivaltaista viranomaista lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta luvasta tai korvaavasta luvasta.

4.4.        Tarvittaessa lupaviranomaisen on peruutettava lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi ”Duplicate”-leimalla, ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.5.        Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta kahdenkymmenenyhden kalenteripäivän kuluessa 4.2 kohdassa tarkoitetusta lisäselvennyksen pyytämisestä, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

4.6.        Jos lisätietojen toimittamisen ja lisätutkimuksen jälkeen päätetään, ettei kyseessä oleva lähetys vastaa lupaa tai lupaviranomaisen hallussa olevia lupaan liittyviä tietoja, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

5.           Muut asiat

5.1.        Varmentamisen aikana aiheutuneista kustannuksista vastaa tuoja, jolleivät unionin kyseisen jäsenvaltion sovellettava lainsäädäntö tai sen sovellettavat menettelyt toisin edellytä.

5.2.        Jos lupien varmentamisen yhteydessä syntyy ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.

6.           EU:n tulli-ilmoitus

6.1.        Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi ilmoitettavat puutuotteet kattaman luvan numero ilmoitetaan tulli-ilmoitukseen käytettävän yhtenäisasiakirjan kohdassa 44.

6.2.        Kun tulli-ilmoitus tehdään tietotekniikkaa käyttäen, lupanumero annetaan asianomaisessa kohdassa.

7.           Luovutus vapaaseen liikkeeseen

7.1.        Puutuotelähetykset saa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta sitten, kun 2.7 kohdassa kuvattu menettely on saatettu asianmukaisesti päätökseen.

LIITE IV

FLEGT-LUPIA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA TEKNISET ERITELMÄT

1.           FLEGT-lupia koskevat yleiset vaatimukset

1.1.        FLEGT-lupa voi olla painettu tai sähköinen lupa.

1.2.        Sekä painetussa että sähköisessä luvassa on ilmoitettava lisäyksessä 1 mainitut tiedot lisäyksessä 2 annettujen ohjeiden mukaisesti.

1.3.        FLEGT-luvat on numeroitava siten, että osapuolet pystyvät erottamaan toisistaan unionin markkinoille tarkoitettuja lähetyksiä kattavan FLEGT-luvan ja unionin ulkopuolisille markkinoille tarkoitettuja lähetyksiä kattavan V-Legal-asiakirjan.

1.4.        FLEGT-lupa on voimassa luvan myöntämispäivästä alkaen.

1.5.        FLEGT-lupien voimassaoloaika ei saa ylittää neljää kuukautta. Viimeinen voimassaolopäivä on ilmoitettava luvassa.

1.6.        FLEGT-luvan katsotaan olevan mitätön luvan voimassaolon päättymisen jälkeen. Ylivoimaisen esteen sattuessa tai muusta pätevästä syystä, johon luvanhaltija ei ole voinut vaikuttaa, lupaviranomainen voi jatkaa voimassaoloaikaa kahdella lisäkuukaudella. Lupaviranomaisen on luvan voimassaoloaikaa jatkaessaan lisättävä lupaan uusi viimeinen voimassaolopäivä ja vahvistettava se.

1.7.        FLEGT-luvan on katsottava olevan mitätön ja se on palautettava lupaviranomaiselle, jos luvan kattamat puutuotteet on kadotettu tai turmeltu ennen niiden saapumista unioniin.

2.           Painettuja FLEGT-lupia koskevat tekniset eritelmät

2.1.        Painetut luvat on laadittava lisäyksessä 1 olevan mallin mukaisesti.

2.2.        Paperikoko on A4. Paperissa on oltava logoa kuvaava vesileima, joka on kohokuvioitu paperiin sinetin lisäksi.

2.3.        FLEGT-lupa on täytettävä kirjoituskoneella tai tietokoneella. Tarvittaessa se voidaan täyttää käsin.

2.4.        Lupaviranomaisen leimat tehdään leimasimella. Lupaviranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kohopainannalla tai lävistyksellä.

2.5.        Lupaviranomaisen on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämiseltä suojaavaa menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

2.6.        Lomakkeessa saa olla vain sellaisia yliviivauksia tai muutoksia, jotka on todistettu oikeiksi lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella.

2.7.        FLEGT-lupa painetaan ja täytetään englanniksi.

3.           FLEGT-luvan kappaleet

3.1.        FLEGT-lupa laaditaan seitsemänä kappaleena seuraavasti:

i.    alkuperäiskappale (”Original”) toimivaltaiselle viranomaiselle, valkoisella paperilla,

ii.   määrämaan tulliviranomaisen kappale (”Copy for Customs at destination”), keltaisella paperilla,

iii.   tuojan kappale (”Copy for the Importer”), valkoisella paperilla,

iv.  lupaviranomaisen kappale (”Copy for the Licensing Authority”), valkoisella paperilla,

v.   luvanhaltijan kappale (”Copy for the Licensee”), valkoisella paperilla,

vi.  lupatiedotusyksikön kappale (”Copy for the Licence Information Unit”), valkoisella paperilla,

vii.  Indonesian tullin kappale (”Copy for Indonesian Customs”), valkoisella paperilla.

3.2.        Kappaleet, joissa on merkintä ”Original”, ”Copy for Customs at destination” tai ”Copy for the Importer”, annetaan luvanhaltijalle, joka lähettää ne tuojalle. Tuojan on esitettävä alkuperäiskappale ja asianomainen kappale unionin sen jäsenvaltion tulliviranomaiselle, jossa kyseisen luvan kattama lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. Tuojan on säilytettävä kolmas kappale, jossa on merkintä ”Copy for the Importer”, tuojan arkistoitavaksi.

3.3.        Neljännen kappaleen, jossa on merkintä ”Copy for the Licensing Authority”, säilyttää lupaviranomainen arkistoitavaksi sekä myönnettyjen lupien mahdollista myöhempää varmennusta varten.

3.4.        Viides kappale, jossa on merkintä ”'Copy for the Licensee”, annetaan luvanhaltijalle luvanhaltijan arkistoitavaksi.

3.5.        Kuudes kappale, jossa on merkintä ”Copy for Licence Information Unit”, annetaan lupatiedotusyksikölle arkistoitavaksi.

3.6.        Seitsemäs kappale, jossa on merkintä ”Copy for Indonesian Customs”, annetaan Indonesian tulliviranomaiselle vientiä varten.

4.           Kadonnut, varastettu tai tuhoutunut FLEGT-lupa

4.1.        Jos alkuperäiskappale (”Original”) tai määrämaan tulliviranomaisen kappale (”Copy for Customs at destination”) tai niistä kumpikin katoaa, varastetaan tai tuhoutuu, luvanhaltija tai luvanhaltijan valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavaa lupaa. Hakemuksen ohessa luvanhaltijan tai sen valtuuten edustajan on annettava selvitys alkuperäiskappaleen ja/tai kyseisen muun kappaleen katoamisesta.

4.2.        Jos selvitys tyydyttää lupaviranomaista, sen on annettava korvaava lupa viiden työpäivän kuluessa luvanhaltijan pyynnön vastaanottamisesta.

4.3.        Korvaavassa luvassa on oltava korvattavaan lupaan sisältyneet tiedot ja kohdat, luvan numero mukaan luettuna, ja siinä on oltava merkintä ”Replacement Licence”.

4.4.        Jos kadonnut tai varastettu lupa saadaan takaisin, sitä ei saa käyttää ja se on palautettava lupaviranomaiselle.

5.           Sähköisiä FLEGT-lupia koskevat tekniset eritelmät

5.1.        FLEGT-lupa voidaan myöntää ja sitä voidaan käsitellä sähköisillä järjestelmillä.

5.2.        Jos unionin jäsenvaltiolla ei ole yhteyttä sähköiseen järjestelmään, sen käyttöön on annettava painettu lupa.

LISÄYKSET

1.           Lupalomake

2.           Ohjeet

Lisäys 1: Lupalomake

Lisäys 2. Ohjeet

Yleistä:

– Täytetään suuraakkosin.

– ISO-koodi on kaksikirjaiminen kansainvälinen maakoodi.

– Kohta 2 on tarkoitettu vain Indonesian viranomaisten käyttöön.

– Otsakkeita A ja B käytetään vain EU:hun tarkoitettujen FLEGT-lupien yhteydessä.

Otsake A || Määräpaikka || Lisätään ”European Union” (Euroopan unioni), jos lupa kattaa Euroopan unioniin tarkoitetun lähetyksen.

Otsake B || FLEGT-lupa || Lisätään ”FLEGT”, jos lupa kattaa Euroopan unioniin tarkoitetun lähetyksen.

|| ||

Kohta 1 || Issuing authority (lupaviranomainen) || Ilmoitetaan lupaviranomaisen nimi, osoite ja rekisterinumero.

Kohta 2 || Information for use by Indonesia (tietoja Indonesian käyttöön) || Ilmoitetaan tuojan nimi ja osoite, lähetyksen kokonaisarvo (USD) sekä määrämaan ja tilanteen mukaan kauttakuljetusmaan nimi ja kaksikirjaiminen ISO-koodi.

Kohta 3 || V-Legal / licence number (V-Legal-numero/lupanumero) || Ilmoitetaan myöntämisnumero.

Kohta 4 || Date of expiry (viimeinen voimassaolopäivä) || Luvan voimassaoloaika.

Kohta 5 || Country of export (vientimaa) || Kumppanimaa, josta puutuotteet on viety EU:hun.

Kohta 6 || ISO code (ISO-koodi) || Ilmoitetaan kohdassa 5 tarkoitetun kumppanimaan kaksikirjaiminen ISO-koodi.

Kohta 7 || Means of transport (kuljetusväline) || Ilmoitetaan vientipaikassa käytetty kuljetusmuoto.

Kohta 8 || Licensee (luvanhaltija) || Ilmoitetaan viejän nimi ja osoite, mukaan luettuina rekisteröidyn viejän ETPIK-numero ja veronmaksajan numero.

Kohta 9 || Commercial Description (kauppanimi) || Ilmoitetaan puutuotteiden kauppanimi. Kuvauksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta se mahdollistaa luokittelun harmonoidussa järjestelmässä (HS).

Kohta 10 || HS code (HS-koodi) || Alkuperäiskappaleessa, määrämaan tullille tarkoitetussa kappaleessa sekä tuojan kappaleessa ilmoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmän mukaisesti muodostettu neli- tai kuusinumeroinen tavaran koodi. Indonesiassa käytettäväksi tarkoitetuissa kappaleissa (liitteessä IV olevan 3.1 kohdan iv–vii alakohdassa tarkoitetut kappaleet) ilmoitetaan Indonesian tullitariffikirjan mukainen kymmennumeroinen tavaran koodi.

Kohta 11 || Common and scientific names (yleiset ja tieteelliset nimet) || Ilmoitetaan tuotteessa käytettyjen puulajien yleiset ja tieteelliset nimet. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, jossa on käytetty useampaa kuin yhtä puulajia, ilmoitetaan kunkin puulajin nimet omalla rivillään. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).

Kohta 12 || Countries of harvest (korjuumaat) || Ilmoitetaan maat, joissa kohdassa 10 tarkoitettu puulaji on korjattu. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, ilmoitetaan kunkin puulajin alkuperämaa. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).

Kohta 13 || ISO codes (ISO-koodit) || Ilmoitetaan kohdassa 12 tarkoitettujen maiden ISO-koodit. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).

Kohta 14 || Volume (m3) (tilavuus (m3)) || Ilmoitetaan kokonaistilavuus kuutiometreinä. Tieto voidaan jättää antamatta, jos kohdassa 15 tarkoitetut tiedot on ilmoitettu.

Kohta 15 || Net weight (kg) (nettopaino (kg)) || Ilmoitetaan lähetyksen kokonaispaino kilogrammoina mittausajankohtana. Nettopaino määritellään puutuotteiden nettomassaksi, johon ei lueta mukaan päällystä tai muuta pakkausta (paitsi kannattimet, alustat, tarrat jne.).

Kohta 16 || Number of units (yksikkömäärä) || Ilmoitetaan yksikkömäärä, jos se on paras tapa kuvata valmista tuotetta määrällisesti. Voidaan jättää ilmoittamatta.

Kohta 17 || Distinguishing marks (tunnisteet) || Ilmoitetaan tarvittaessa viivakoodi ja muut mahdolliset tunnisteet, esimerkiksi tavaraerän tai konossementin numero. Voidaan jättää ilmoittamatta.

Kohta 18 || Signature and stamp of issuing authority (lupaviranomaisen allekirjoitus ja leima) || Tila on varattu valtuutetun virkamiehen allekirjoitukselle ja lupaviranomaisen viralliselle leimalle. Myös allekirjoittajien nimi sekä paikka ja päiväys ilmoitetaan.

LIITE V

INDONESIAN PUUTAVARAN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄ

1.           Johdanto

Tavoite: Varmistetaan, että pyöröhirsien ja jalostettujen puutuotteiden korjuussa, kuljetuksessa, jalostuksessa ja myynnissä noudatetaan kaikkia asiaankuuluvia Indonesian lakeja ja asetuksia.

Indonesia, joka tunnetaan uraauurtavasta työstään laittoman puunkorjuun sekä laittomasti korjatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupan torjumiseksi, isännöi Balilla syyskuussa 2001 pidettyä metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa käsittelevää Itä-Aasian ministerikonferenssia, jonka päätteeksi annettiin metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa koskeva julistus (Balin julistus). Siitä lähtien Indonesia on ollut jatkuvasti hyvin keskeinen toimija laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan torjumiseksi tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä.

Näiden kysymysten ratkaisemiseen tähtäävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa yhä useammat kuluttajamaat ovat sitoutuneet toteuttamaan toimenpiteitä ehkäistäkseen laittoman puun kaupan markkinoillaan ja tuottajamaat ovat puolestaan sitoutuneet ottamaan käyttöön mekanismin puutuotteidensa laillisuuden varmistamiseksi. On tärkeää perustaa luotettava järjestelmä, jolla voidaan varmistaa korjuun, kuljetuksen, jalostuksen ja kaupan laillisuus puun ja jalostettujen puutuotteiden yhteydessä.

Indonesian puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmä (TLAS) takaa sen, että Indonesiassa tuotettu ja jalostettu puu sekä siellä valmistetut puutuotteet ovat peräisin laillisista lähteistä ja ovat täysin asiaa koskevien Indonesian lakien ja asetusten mukaisia, mikä varmistetaan riippumattoman tarkastuksen ja kansalaisyhteiskunnan toteuttaman seurannan kautta.

1.1.        TLAS-järjestelmän perustana Indonesian lait ja asetukset

Kestävän metsänhoidon tulosten arviointia ja puutavaran laillisuuden varmentamista valtion omistamissa sekä yksityisessä omistuksessa olevissa metsissä koskevista vaatimuksista ja ohjeista annetulla Indonesian asetuksella (metsätalousministerin asetus P.38/Menhut-II/2009) perustetaan TLAS sekä kestävyysohjelma (SFM) parantamaan metsähallintoa, lopettamaan laiton puunkorjuu ja siihen liittyvä puukauppa sekä takaamaan indonesialaisten puutetuotteiden uskottavuus ja parantamaan niiden mainetta.

TLAS käsittää seuraavat osat:

1.      Laillisuusvaatimukset

2.      Toimitusketjun valvonta

3.      Varmennusmenettelyt

4.      Lupaohjelma

5.      Seuranta.

TLAS on perusjärjestelmä, jota käytetään varmistamaan Indonesiassa unioniin ja muille markkinoille suuntautuvaa vientiä varten tuotetun/tuotettujen puun ja puutuotteiden laillisuus.

1.2.        TLAS-järjestelmän kehitys – mukana monia sidosryhmiä

Indonesian metsäalan sidosryhmät ovat vuodesta 2003 lähtien osallistuneet aktiivisesti TLAS-järjestelmän kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin, mikä on parantanut prosessin seurantaa, avoimuutta ja uskottavuutta. Vuonna 2009 annettin tämän monia sidosryhmiä käsittävän prosessin tuloksena metsätalousministerin asetus P.38/Menhut-II/2009 ja sen jälkeen metsien käytön tekniset suuntaviivat nro 6/VI-SET/2009 ja nro 02/VI-BPPHH/2010.

2.           TLAS-järjestelmän soveltamisala

Indonesian metsävarat voidaan jakaa omistuksen perusteella karkeasti kahteen luokkaan eli 1) valtion metsiin ja 2) yksityisessä omistuksessa oleviin metsiin/maihin. Valtion metsiin kuuluu talousmetsiä, joilla harjoitetaan pitkäkestoista kestävää puuntuotantoa erilaisilla luvilla, sekä metsäalueita, jotka ovat helposti muutettavissa muuhun kuin metsätalouskäyttöön, kuten asutukseksi tai plantaaseiksi. TLAS-järjestelmän soveltamista valtion metsiin ja yksityisessä omistuksessa oleviin metsiin/maihin kuvataan liitteessä II.

TLAS-järjestelmä kattaa puun ja puutuotteet kaikkien lupatyyppien osalta sekä kaikkien puualan kauppiaiden, loppupään jalostajien ja viejien toiminnan.

Järjestelmä edellyttää, että tuontipuu ja tuodut puutuotteet tulliselvitetään ja että ne ovat Indonesian tuontimääräysten mukaisia. Tuontipuun ja tuotujen puutuotteiden mukana on oltava asiakirjat, jotka takaavat puutavaran laillisuuden sen korjuumaassa. Tuontipuu ja tuodut puutuotteet on sijoitettava valvottuun toimitusketjuun, joka on Indonesian sääntöjen ja määräysten mukainen. Indonesia antaa ohjeet siitä, kuinka tämä toteutetaan.

Tietyt puutuotteet saattavat sisältää uusiomateriaaleja. Indonesia antaa ohjeet siitä, kuinka uusiomateriaalien käyttöä käsitellään TLAS-järjestelmässä.

Takavarikoitu puu ei kuulu TLAS-järjestelmän piiriin, eikä siihen sen vuoksi voida soveltaa FLEGT-lupaa.

TLAS-järjestelmän piiriin kuuluvat kotimarkkinoille ja kansainvälisille markkinoille tarkoitetut puutuotteet. Laillisuus varmennetaan kaikkien indonesialaisten tuottajien, jalostajien ja kauppiaiden (toimijat), myös kotimarkkinoilla toimivien, osalta.

2.1.        TLAS-järjestelmän laillisuusvaatimukset

Järjestelmä sisältää viisi puutavaran laillisuusvaatimusta. Kyseiset vaatimukset ja niiden varmentamista koskevat ohjeet esitetään liitteessä II.

TLAS-järjestelmään sisältyvät myös kestävän metsänhoidon (SFM) tulosten arviointia koskevat vaatimukset ja ohjeet. Arvioitaessa kestävää metsänhoitoa SFM-vaatimusten avulla tarkastetaan samalla, että tarkastettava täyttää asiaankuuluvat laillisuusvaatimukset. Valtion omistamilla mailla talousmetsäalueella (pysyvän metsän alue) toimivat SFM-varmennetut organisaatiot noudattavat sekä asiaankuuluvia laillisuusvaatimuksia että SFM-vaatimuksia.

3.           Puutavaran toimitusketjun valvonta

Luvanhaltijan (jos kyseessä ovat käyttöoikeudet), maanomistajan (jos kyseessä on yksityinen maa) tai yrityksen (jos kyseessä ovat kauppiaat, jalostajat ja viejät) on osoitettava, että jokainen vaihe niiden toimitusketjussa on valvottu ja dokumentoitu metsätalousministerin asetusten P.55/Menhut-II/2006 ja P.30/Menhut-II/2012, jäljempänä ’asetukset’, mukaisesti. Kyseisten asetusten mukaan maakunta- ja paikallistason metsävirkamiesten on tehtävä kenttätarkastuksia ja hyväksyttävä luvanhaltijoiden, maanomistajien tai jalostajien toimitusketjun eri vaiheissa esittämät asiakirjat.

Toimitusketjun eri vaiheissa tehtävät toiminnan tarkastukset esitetään yhteenvetona kaaviossa 1, ja tuonnin osalta ohjeita laaditaan parhaillaan.

Kaikkien toimitusketjussa olevien lähetysten on oltava varustettuja asianmukaisilla kuljetusasiakirjoilla. Yritysten on sovellettava asianmukaisia järjestelmiä erottaakseen toisistaan varmennetuista lähteistä peräisin olevan puun tai niistä peräisin olevat puutuotteet ja muista lähteistä peräisin olevan puun tai niistä peräisin olevat puutuotteet sekä pidettävä kirjaa siten, että kyseiset kaksi lähdettä pysyvät erillään toisistaan. Yritysten edellytetään pitävän toimitusketjun kussakin vaiheessa kirjaa siitä, ovatko asianomaiset tukit, tuotteet tai puutavaralähetykset TLAS-varmennettuja.

Toimitusketjun toimijoiden edellytetään pitävän kirjaa vastaanotetu(i)sta, varastoidu(i)sta, jalostetu(i)sta ja toimitetu(i)sta puusta ja puutuotteista, jotta myöhemmin voitaisiin vertailla määrällisiä tietoja tuotantoketjun eri vaiheiden ja niiden välien osalta. Kyseiset tiedot olisi annettava maakunta- ja paikallistason metsävirkamiesten käyttöön tietojen täsmäytystestien suorittamista varten. Kuhunkin toimitusketjun vaiheeseen liittyviä pääasiallisia toimintoja ja menettelyjä, mukaan luettuna täsmäytys, selitetään tarkemmin tämän liitteen lisäyksessä.

Kaavio 1: Toimitusketjun valvonta ja ketjun kussakin vaiheessa vaaditut keskeiset asiakirjat.

4.           Institutionaalinen rakenne laillisuuden varmentamista ja vientilupien myöntämistä varten

4.1.        Johdanto

Indonesian TLAS-järjestelmän perustana on toimijakohtaisten lupien toimintamalli, jolla on paljon yhteistä tuotteiden tai metsänhoidon serifiointia koskevien järjestelmien kanssa. Indonesian metsätalousministeriö nimeää joukon vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia (LP ja LV), jotka se valtuuttaa tarkastamaan puutavaran tuottajien, kauppiaiden, jalostajien ja viejien, jäljempänä ’toimijat’, toiminnan laillisuuden.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset akkreditoi Indonesian kansallinen akkreditointielin (KAN). Sopimuksia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa tekevät toimijat, jotka haluavat, että niiden toiminta varmennetaan lailliseksi, ja laitosten edellytetään toimivan asiaankuuluvien ISO:n suuntaviivojen mukaisesti. Ne ilmoittavat tarkastusten tulokset tarkastettavalle sekä metsätalousministeriölle.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset varmistavat, että tarkastettavat toimivat liitteessä II olevan Indonesian vahvistaman laillisuusmääritelmän mukaisesti, mikä tarkoittaa myös tarkastuksia sen estämiseksi, että tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa materiaalia joutuisi niiden toimitusketjuihin. Jos tarkastettavan todetaan täyttävän vaatimukset, sille myönnetään laillisuutta osoittava todistus, joka on voimassa kolme vuotta.

LV:t toimivat myös vientilupaviranomaisina, ja ne tarkastavat varmennettujen viejien toimitusketjun tarkastuksissa käytettävät järjestelmät. Jos järjestelmä täyttää vaatimukset, LV myöntää vientilisenssin V-Legal-asiakirjan muodossa. Vienti ilman vientilupaa on kiellettyä.

Indonesia on antanut asetuksen, joka takaa kansalaisyhteiskunnan ryhmille oikeuden esittää vastalause vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen suorittamasta toimijan laillisuuden varmentamisesta tai laitoksen toiminnan aikana havaitun laittoman toiminnan johdosta. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimintaa koskevia valituksia kansalaisyhteiskunnan ryhmät voivat toimittaa akkreditointielimelle (KAN).

TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien eri yksiköiden välisiä suhteita kuvataan kaaviossa 2:

4.2.        Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksilla on Indonesian järjestelmässä keskeinen asema. Niiden kanssa tehdään sopimuksia, jotta ne tarkastavat toimitusketjuun kuuluvien yksittäisten yritysten tuotanto- tai jalostustoiminnan tai kaupallisten toimien laillisuuden, mukaan luettuna toimitusketjun koskemattomuus. LV:t myöntävät myös V-Legal-asiakirjoja puutavaran yksittäisiä vientilähetyksiä varten.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia on kahdenlaisia: i) arviointilaitokset (Lembaga Penilai, LP), jotka tarkastavat metsänhoitoyksiköiden toiminnan kestävyyttä koskevien vaatimusten valossa, ja ii) varmentamiselimet (Lembaga Verifikasi, LV), jotka tarkastavat metsänhoitoyksiköt ja metsäteollisuusyritykset laillisuusvaatimusten valossa.

Jotta tarkastukset liitteessä II esitettyjen laillisuusvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi olisivat mahdollisimman laadukkaita, edellytetään, että LP:t ja LV:t kehittävät tarvittavat hallinnointijärjestelmät, jotka täyttävät pätevyyttä, johdonmukaisuutta, puolueettomuuta, avoimuuta ja arviointiprosessia koskevat vaatimukset asiakirjojen ISO/IEC 17021 (kestävää metsänhoitoa koskeva standardi – LP:t) ja/tai ISO/IEC Guide 65 (laillisuusstandardi – LV:t) mukaisesti. Kyseiset vaatimukset mainitaan TLAS-ohjeissa.

LV:t voivat toimia myös lupaviranomaisina. Tällöin LV:t myöntävät vientilisenssejä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen puutuotteiden kattamiseksi. Unionin ulkopuolisia markkinoita varten lupaviranomaiset myöntävät V-Legal-asiakirjoja, ja unionin markkinoita varten myönnetään FLEGT-lupia liitteessä IV kuvattujen vaatimusten mukaisesti. Indonesia kehittää parhaillaan vientilähetysten V-Legal-asiakirjoihin ja FLEGT-lupiin sovellettavia yksityskohtaisia menettelyjä.

Tarkastettavat tekevät LV:iden kanssa sopimuksia, jotta nämä tekisivät laillisuuden tarkastukset ja myöntäisivät laillisuuden osoittavat TLAS-todistukset ja V-Legal-asiakirjat tai FLEGT-luvat kansainvälisille markkinoille suuntautuvaa vientiä varten. LP:t tarkastavat, ovatko puutavaran tuotantoluvat SFM-standardin mukaisia. LP:t eivät myönnä vientilisenssejä.

4.3.        Akkreditointielin

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoinnista vastaa Indonesian kansallinen akkreditointielin (Komite Akreditasi Nasional, KAN). Jos jonkin LP:n tai LV:n kanssa yhteydessä ilmenee ongelmia, valitukset voi esittää KAN:lle.

KAN allekirjoitti metsätalousministeriön kanssa 14 päivänä heinäkuuta 2009 yhteisymmärryspöytäkirjan akkreditointipalvelujen tarjoamisesta TLAS-järjestelmää varten. KAN on riippumaton akkreditointielin, joka on perustettu kansallista standardointia koskevalla hallituksen asetuksella (Peraturan Pemerintah/PP) 102/2000 ja kansallista akkreditointikomiteaa koskevalla presidentin asetuksella (Keputusan Presiden/Keppres) 78/2001.

KAN noudattaa toiminnassaan ISO/IEC 17011 –standardia (Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia akkreditoiville laitoksille asetetut yleiset vaatimukset). Lisäksi se on laatinut TLAS-järjestelmää varten sisäiset asiakirjat LP:iden (DPLS 13) ja LV:iden (DPLS 14) akkreditoimista varten. KAN aikoo myös laatia vaatimukset ja ohjeet LV:iden akkreditoimiseksi vientilisenssien myöntämisen osalta.

KAN:n ovat tunnustaneet kansainvälisesti Pacific Accreditation Cooperation (PAC) ja International Accreditation Forum (IAF) akkreditoimaan sertifiointielimiä laadunhallintajärjestelmien, ympäristöasioiden hallintajärjestelmien ja tuotesertifioinnin osalta. KAN:n tunnustavat myös Asia Pacific Laboratory Accreditation Cooperation (APLAC) ja International Laboratory Accreditation Cooperation (ILAC).

4.4.        Tarkastettavat

Tarkastettavat ovat toimijoita, joille tehdään laillisuuden tarkastus. Niitä ovat metsänhoitoyksiköt (käyttöoikeuksien haltijat tai puunkäyttöluvan haltijat), yhteismetsiä koskevien lupien haltijat, yksityiset metsän- tai maanomistajat) ja metsäteollisuusyritykset. Metsänhoitoyksiköiden ja metsäteollisuusyritysten on täytettävä sovellettavan TLAS-standardin vaatimukset. Kun kyse on viennistä, metsäteollisuusyritysten on täytettävä vientilisenssille asetetut vaatimukset. Tarkastettavilla on järjestelmässä oikeus valittaa LP:lle tai LV:lle tarkastuksen suorittamisesta tai tuloksista

4.5.        Riippumaton seuranta

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli TLAS-järjestelmän riippumattomassa seurannassa. Riippumattoman seurannan tuottamia havaintoja voidaan käyttää myös osana tässä sopimuksessa edellytettyä määräaikaista arviointia.

Jos kyseessä on arviointiin liittyvä sääntöjenvastaisuus, kansalaisyhteiskunnan valitukset toimitetaan suoraan asianomaiselle LP:lle tai LV:lle. Jos valitukseen ei anneta asianmukaista vastausta, kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat ilmoittaa asian KAN:lle. Jos sääntöjenvastaisuudet liittyvät akkreditointiin, valitukset on toimitettava suoraan KAN:lle. Milloin tahansa kansalaisyhteiskunnan edustajat havaitsevat toimijoiden toimivan väärin, ne voivat tehdä asiasta valituksen kyseiselle LP:lle tai LV:lle.

4.6.        Julkinen valta

TLAS-järjestelmästä vastaa metsätalousministeriö, ja se valtuuttaa akkreditoidut LP:t suorittamaan SFM-arviointeja ja LV:t suorittamaan laillisuuden tarkastuksia ja myöntämään V-Legal-asiakirjoja.

Metsätalousministeriön alaisuudessa toimii myös lupatiedotusyksikkö. Sen vastuulla on tietojenvaihto, ja se ottaa vastaan ja varastoi tietoja V-Legal-asiakirjojen myöntämisestä sekä vastaa toimivaltaisten viranomaisten tai sidosryhmien kyselyihin.

5.           Laillisuuden varmentaminen

5.1.        Johdanto

Indonesialaisen puun katsotaan olevan laillista, jos sen alkuperä ja tuotantoprosessit sekä myöhempi jalostus, kuljetus ja kauppa varmennetaan kaikkien sovellettavien, liitteessä II ilmoitettujen Indonesian lakien ja asetusten mukaiseksi. Varmentaminen tapahtuu LV:iden suorittaman vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kautta.

5.2.        Laillisuuden varmentaminen

ISO/IEC Guide 65:n ja TLAS-ohjeiden mukaisesti laillisuuden varmennusprosessi käsittää seuraavat vaiheet:

Hakemus ja sopimuksen teko: Luvanhaltija toimittaa LV:lle hakemuksen, jossa tarkennetaan varmennuksen kohde, luvanhaltijan profiili ja muut tarpeelliset tiedot. Ennen varmennuksen aloittamista luvanhaltija ja LV tekevät sopimuksen, jossa määritellään varmennukseen sovellettavat edellytykset.

Varmennussuunnitelma: Varmennussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen LV laatii varmennussuunnitelman, jossa nimetään tarkastusryhmä sekä esitetään varmennusohjelma ja toimenpiteiden aikataulu. Suunnitelma toimitetaan tarkastettavalle, ja varmennustoimien päivämäärät sovitaan. Kyseiset tiedot on asetettava etukäteen saataville riippumatonta seurantaa varten LV:iden ja metsätalousministeriön tai joukkotiedotusvälineiden verkkosivuille.

Varmennustoimet: Varmennusta varten tehtävä tarkastus käsittää kolme vaihetta, jotka ovat i) tarkastuksen avauskokous, ii) asiakirjatarkastus ja kenttähavainnointi ja iii) tarkastuksen päätöskokous.

· Tarkastuksen avauskokous: Tarkastuksen tavoitteesta, kohteesta, aikataulusta ja menetelmistä keskustellaan tarkastettavan kanssa, jotta tämä voi esittää kysymyksiä varmennustoimien menetelmistä ja toteutuksesta.

· Asiakirjatarkastus ja kenttähavainnointi: Saadakseen näyttöä siitä, kuinka tarkastettava noudattaa Indonesian TLAS-järjestelmän vaatimuksia, LV tarkastaa tarkastettavan järjestelmät ja menettelyt sekä asiaa koskevat asiakirjat ja tiedot. Vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi LV tekee kenttätarkastuksia, mukaan luettuina virallisten tarkastuskertomusten havaintoja koskevat ristiintarkastukset. LV tarkastaa myös tarkastettavan toimijan puutavaran jäljittettävyysjärjestelmän varmistaakseen riittävän näytön perusteella, että kaikki puutavara täyttää laillisuusvaatimukset.

· Tarkastuksen päätöskokous: Varmennuksen tulokset, erityisesti mahdollisesti havaitut vaatimusten noudattamatta jättämiset, esitetään tarkastettavalle. Tarkastettava voi esittää kysymyksiä varmennuksen tuloksista ja selventää LV:n esittämää näyttöä.

Raportointi ja päätöksenteko: Tarkastusryhmä laatii varmennuskertomuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti. Kertomus toimitetaan tarkastettavalle neljäntoista kalenteripäivän kuluessa tarkastuskokouksen päättämisestä. Jäljennös kertomuksesta, jossa esitetään kaikki havaitut vaatimusten noudattamatta jättämiset, toimitetaan metsätalousministeriölle.

Kertomusta käytetään ennen kaikkea apuna LV:n tehdessä päätöstä varmennustarkastuksen tuloksista. LV päättää laillisuustodistuksen myöntämisestä tarkastusryhmän laatiman varmennuskertomuksen pohjalta.

Jos vaatimukset eivät täyty, LV pidättäytyy myöntämästä laillisuustodistusta, jolloin puun tuominen varmennetun laillisen puutavaran toimitusketjuun estyy. Kun asia vaatimusten noudattamatta jättämisen osalta on korjattu, toimija voi hakea laillisuuden varmentamista uudelleen.

Määräysten rikkomiset, jotka LV on havainnut varmennuksen yhteydessä ja ilmoittanut metsätalousministeriölle, käsitellään asiasta vastaavien viranomaisten toimesta hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä noudattaen. Jos toimijaa epäillään määräysten rikkomisesta, kansalliset, maakunnalliset tai paikalliset viranomaiset voivat päättää keskeyttää sen toiminnan.

Laillisuustodistuksen myöntäminen ja todistuksen uusiminen: LV myöntää laillisuustodistuksen, jos todetaan, että tarkastettavan osalta toteutuvat kaikki kyseisen laillisuusvaatimuksen indikaattorit mukaan luettuna puutavaran toimitusketjun valvontaa koskevien sääntöjen noudattaminen.

LV voi ilmoittaa milloin tahansa metsätalousministeriölle myönnetyistä, muutetuista tai toistaiseksi tai pysyvästi peruutetuista todistuksista, ja kolmen kuukauden välein sen on annettava raportti. Metsätalousministeriö julkaisee kyseiset raportit verkkosivuillaan.

Laillisuustodistus on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen toimijalle tehdään todistuksen uusimiseen liittyvä tarkastus. Todistus on uusittava ennen sen voimassaolon päättymistä.

Seuranta: Toimijoille, joilla on laillisuustodistus, tehdään vuosiseuranta edellä kuvattujen varmennustoimia koskevien periaatteiden mukaisesti. LV voi myös toteuttaa seurannan suunniteltua aikaisemmin ennen vuositarkastusta, jos varmennuksen kohdetta on laajennettu.

Seurantaryhmä laatii seurantakertomuksen. Jäljennös kertomuksesta, jossa esitetään kaikki havaitut vaatimusten noudattamatta jättämiset, toimitetaan metsätalousministeriölle. Seurannassa havaittu vaatimusten noudattamatta jättäminen johtaa laillisuustodistuksen peruuttamiseen toistaiseksi tai pysyvästi.

Määräysten rikkomiset, jotka LV on havainnut seurannan yhteydessä ja joista se on ilmoittanut metsätalousministeriölle, käsitellään asianomaisten viranomaisten toimesta hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä noudattaen.

Erityistarkastukset: Toimijoiden, joilla on laillisuustodistus, on ilmoitettava LV:lle kaikista sellaisista merkittävistä omistusta, rakenteita, hallinnointia tai toimintaa koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat sen laillisuustarkastusten laatuun todistuksen voimassaoloaikana. LV voi suorittaa erityistarkastuksia tutkiakseen riippumattoman seurannan suorittajien, julkisten toimielinten tai muiden sidosryhmien esittämiä valituksia tai niiden ilmoittamia riitoja tai vastaanotettuaan toimijan ilmoituksen muutoksesta, joka vaikuttaa sen laillisuuden tarkastusten laatuun.

5.3.        Julkisen vallan vastuu soveltamisen valvonnasta

Metsätalousministeriö sekä maakunta- ja paikallistason metsätoimistot vastaavat puutavaran toimitusketjujen valvonnasta ja asiaan liittyvien asiakirjojen (esim. vuotuiset työsuunnitelmat, hakkuuraportit, tukkeja koskevat taseraportit, kuljetusasiakirjat, tukit/raaka-aineet/jalosteet-taseraportit ja tuotantoa koskevat yhteenvetotaulukot) tarkastamisesta. Ristiriitaisuuksia havaittaessa metsävirkamiehet voivat olla hyväksymättä kyseisiä valvonta-asiakirjoja, mikä johtaa harjoitetun toiminnan keskeytymiseen.

Metsävirkamiesten tai riippumattoman seurannan suorittajien havaitsemat määräysten rikkomiset ilmoitetaan LV:lle, ja LV voi tarkistuksen jälkeen peruuttaa myönnetyn laillisuustodistuksen toistaiseksi tai pysyvästi. Metsävirkamiehet voivat toteuttaa aiheelliset toimenpiteet sääntelymenettelyjä noudattaen.

Metsätalousministeriö saa myös LV:ltä jäljennökset varmennuskertomuksista ja sen jälkeen seurantakertomuksista ja erityistarkastuskertomuksista. LV:iden, metsävirkamiesten tai riippumattoman seurannan suorittajien havaitsemat määräysten rikkomiset käsitellään hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä noudattaen. Jos toimijaa epäillään määräysten rikkomisesta, kansalliset, maakunnalliset tai paikalliset viranomaiset voivat päättää keskeyttää sen toiminnan toistaiseksi tai pysyvästi.

6.           FLEGT-lupien myöntäminen

Indonesian FLEGT-lupa tunnetaan ”V-Legal-asiakirjana”. Se on vientilisenssi, johon sisältyvät todisteet siitä, että vientiin menevät puutuotteet ovat liitteessä II kuvattujen Indonesian laillisuusvaatimusten mukaisia ja että ne on saatu toimitusketjusta, jossa tehdään riittävät tarkastukset tuntemattomista lähteistä peräisin olevan puutavaran torjumiseksi. V-Legal-asiakirjoja myöntävät LV:t, jotka toimivat lupaviranomaisina, ja niitä käytetään FLEGT-asiakirjoina unioniin tarkoitettujen lähetysten yhteydessä heti, kun osapuolet ovat sopineet alkavansa käyttää FLEGT-lupajärjestelmää.

Indonesia määrittelee selvästi V-Legal-asiakirjojen myöntämismenettelyt ja ilmoittaa ne viejille ja kaikille muille toimijoille, joita asia koskee, lupaviranomaistensa (LV:t) kautta sekä metsätalousministeriön verkkosivuilla.

Metsätalousministeriö on perustanut lupatiedotusyksikön pitämään yllä tietokantaa, joka sisältää jäljennökset kaikista V-Legal-asiakirjoista ja vaatimusten noudattamatta jättämisiä käsittelevistä LV:iden kertomuksista. V-Legal-asiakirjan tai FLEGT-luvan aitoutta, aukottomuutta ja pätevyyttä koskevissa virallisissa tiedusteluissa unionissa toimivat toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää lisätietoja metsätalousministeriössä sijaitsevasta lupatiedotusyksiköstä. Kyseinen yksikkö ottaa yhteyttä asianomaiseen LV:hen. Saatuaan tiedot LV:ltä lupatiedotusyksikkö vastaa toimivaltaisten viranomaisten kyselyyn.

V-Legal-asiakirja myönnetään paikassa, jossa vientilähetys todennetaan ennen kuljetusta vientipaikkaan. Menettely etenee seuraavasti:

6.1.        V-Legal-asiakirjan myöntää se LV, jolla on sopimus asianomaisen viejän kanssa, kyseiselle puutuotteita sisältävälle vientilähetykselle.

6.2.        Viejän sisäinen jäljitettävyysjärjestelmä toimittaa todisteet puutavaran laillisuudesta vientilupaa varten. Järjestelmän on katettava ainakin kaikki tuotantoketjuun liittyvät tarkastukset raaka-aineiden (esim. tukit tai välituotteet) lähettämisestä jalostuslaitokseen ja itse jalostuspaikassa tapahtuvan tuotannon kautta edelleen siihen, kun tuotteet siirretään jalostuslaitoksesta vientipaikkaan.

6.2.1.     Ensimmäisen asteen teollisuusyritysten osalta viejän jäljitettävyysjärjestelmän on katettava vähintään kuljetus tukkien varastointipaikasta tai tukkivarastosta ja kaikki sitä myöhemmät vaiheet vientipaikkaan asti.

6.2.2.     Toisen asteen teollisuusyritysten osalta jäljitettävyysjärjestelmän on katettava vähintään kuljetus ensimmäisen asteen teollisuusyrityksestä ja kaikki sitä myöhemmät vaiheet vientipaikkaan asti.

6.2.3.     Jos viejä hallinnoi tuotantoketjun varhaisempia vaiheita kuin mitä 6.2.1 ja 6.2.2 kohdassa tarkoitetaan, ne on myös sisällytettävä viejän sisäiseen jäljitettävyysjärjestelmään.

6.2.4.     Jos varhaisempia tuotantoketjun vaiheita kuin mitä 6.2.1 ja 6.2.2 kohdassa tarkoitetaan hallinnoi joku muu oikeussubjekti kuin viejä, LV:n on varmistettava, että viejän hankkija(t) tai alihankkija(t) valvoo(valvovat) kyseisiä vaiheita ja että kuljetusasiakirjoissa ilmoitetaan, onko puutavara peräisin sellaiselta hakkuualueelta, jonka laillisuutta ei ole varmennettu.

6.2.5.     Jotta V-Legal-asiakirja voitaisiin myöntää, kaikkien viejän toimitusketjussa lähetykseen osallistuvien toimittajien on oltava katettuja voimassa olevalla laillisuustodistuksella tai SFM-todistuksella ja niiden on osoitettava, että laillisesti varmennetun puutavaran toimitukset on pidetty toimitusketjun kaikissa vaiheissa erillään sellaisista toimituksista, joita ei kata voimassa oleva laillisuustodistus tai SFM-todistus.

6.3.        Voidakseen saada V-Legal-asiakirjan yrityksen on oltava rekisteröity viejä (ETPIK-todistuksen haltija), jolla on voimassa oleva laillisuustodistus. ETPIK-todistuksen haltija toimittaa LV:lle hakemuskirjeen ja liittää siihen seuraavat asiakirjat sen osoittamiseksi, että kaikki tuotteen sisältämä puuraaka-aine on peräisin varmennetusta laillisesta lähteestä:

6.3.1.     kuljetusasiakirjoihin perustuva yhteenveto kaikesta puusta/raaka-aineesta, jonka tehdas on ottanut vastaan viimeisimmän tarkastuksen jälkeen (enimmillään kahdentoista kuukauden ajalta); ja

6.3.2.     yhteenvetoraportit puu/raaka-aine-taseraporteista sekä jalostettua puutavaraa koskevista taseraporteista viimeisimmän tarkastuksen jälkeiseltä ajalta (enimmillään kaksitoista kuukautta).

6.4.        Tämän jälkeen LV suorittaa seuraavat varmennusvaiheet:

6.4.1.     tietojen täsmäytys kuljetusasiakirjoja, puu/raaka-aine-taseraportteja sekä jalostettua puutavaraa koskevia taseraportteja koskevien yhteenvetoraporttien pohjalta;

6.4.2.     hyötysuhte(id)en seuranta kunkin tuotetyypin osalta puu/raaka-aine-taseraportin sekä jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin perusteella;

6.4.3.     tarvittaessa voidaan tehdä tietojen täsmäytyksen jälkeen tarkastuskäynti paikalle, jotta voidaan varmistua V-Legal-asiakirjassa ilmoitettavien tietojen johdonmukaisuudesta. Tämä voidaan tehdä tarkastamalla vientilähetyksestä otettu otos sekä tutkimalla tehtaan toimintaa ja kirjanpitoa.

6.5.        Varmennuksen tulos:

6.5.1.     Jos ETPIK-todistuksen haltija täyttää laillisuudelle ja toimitusketjulle asetetut vaatimukset, LV myöntää V-Legal-asiakirjan liitteessä IV esitetyn mallin mukaisena.

6.5.2.     Edellä mainitut vaatimukset täyttävä ETPIK-todistuksen haltija saa käyttää tuotteissa ja/tai pakkauksissa vaatimustenmukaisuusmerkintää. Vaatimustenmukaisuusmerkinnän käyttöä koskevat ohjeet on laadittu.

6.5.3.     Jos ETPIK-todistuksen haltija ei täytä laillisuudelle ja toimitusketjulle asetettuja vaatimuksia, LV antaa V-Legal-asiakirjan sijasta vaatimusten noudattamatta jättämistä koskevan kertomuksen.

6.6.        LV

6.6.1.     toimittaa jäljennöksen V-Legal-asiakirjasta tai vaatimusten noudattamatta jättämistä koskevasta kertomuksesta metsätalousministeriölle kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa päätöksen tekemisestä;

6.6.2.     toimittaa täydellisen kertomuksen sekä julkisen yhteenvetokertomuksen, joissa ilmoitetaan myönnettyjen V-Legal-asiakirjojen lukumäärä ja havaittujen vaatimusten noudattamatta jättämisten lukumäärä ja tyyppi, kolmen kuukauden välein metsätalousministeriölle sekä niiden jäljennökset KAN:lle, kauppaministeriölle ja teollisuusministeriölle.

7.           Seuranta

Indonesian TLAS-järjestelmään sisältyvät kansalaisyhteiskunnan tekemä seuranta (riippumaton seuranta) sekä kattava seuranta. Jotta järjestelmä tukisi vielä vankemmin vapaaehtoista FLEGT-kumppanuussopimusta, siihen lisätään määräaikaisia arviointeja koskeva osio.

Riippumatonta seurantaa tekee kansalaisyhteiskunta tavoitteena arvioida, täyttävätkö toimijat, LP:t ja LV:t Indonesian TLAS-järjestelmän vaatimukset, akkreditointistandardit ja ‑ohjeet mukaan luettuina. Kansalaisyhteiskunta määritellään tässä yhteydessä indonesialaisina oikeussubjekteina, joihin kuuluvat metsäalan valtiosta riippumattomat järjestöt, metsissä ja niiden ympärillä elävät yhteisöt sekä yksittäiset Indonesian kansalaiset.

Kattavan arvioinnin tekee monesta sidosryhmästä koostuva ryhmä, joka tarkastelee Indonesian TLAS-järjestelmää ja määrittelee sen puutteet ja mahdolliset järjestelmään tehtävät parannukset metsätalousministeriön antaman mandaatin mukaisesti.

Määräaikaisen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa riippumattomasti, että Indonesian TLAS-järjestelmä toimii kuvatulla tavalla, ja näin se lisää myönnettyjen FLEGT-lupien uskottavuutta. Määräaikaisessa arvioinnissa käytetään hyväksi riippumattoman seurannan ja kattavan arvioinnin havaintoja ja suosituksia. Määräaikaisen arvioinnin periaatteet esitetään liitteessä VI.    

Lisäys – Toimitusketjun valvonta

1.           Kuvaus valtion omistamista metsistä peräisin olevan puun toimitusketjun toiminnan valvonnasta

1.1.        Hakkuualue

(a) Pääasialliset toiminnot:

– luvanhaltija suorittaa puutavaran arvioinnin (puunluku),

– luvanhaltija laatii puutavaran arviointikertomuksen,

– paikallistason metsävirkamies tarkastaa ja hyväksyy puutavaran arviointikertomuksen,

– luvanhaltija toimittaa ehdotuksen vuotuiseksi työohjelmaksi,

– maakuntatason metsävirkamies hyväksyy vuotuisen työohjelman,

– luvanhaltija suorittaa korjuutoimet, mukaan luettuna tukkien siirto varastointialueelle.

(b) Menettelyt:

– luvanhaltija suorittaa puutavaran arvioinnin (puunluku) lipukkeita käyttäen. Lipukkeet koostuvat kolmesta irrotettavasta osasta, jotka kiinnitetään kantoon, korjattuun tukkiin ja toimijan raporttiin. Kukin osa sisältää puun seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan luettuina puun numero ja sijainti,

– luvanhaltija laatii puutavaran arviointikertomuksen, jossa ilmoitetaan korjattavien puiden määrä, arvioitu tilavuus, alustava lajitunnistus ja sijainti, sekä yhteenvedon metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen,

– luvanhaltija toimittaa puutavaran arviointikertomuksen paikallistason metsävirkamiehelle. Virkamies tekee puutavaran arviointikertomuksen asiakirjatarkastuksen ja kenttätarkastuksen otoksen perusteella. Jos kaikki on kunnossa, virkamies hyväksyy kertomuksen,

– puutavaran arviointikertomus muodostaa perustan vuotuista työohjelmaa koskevalle ehdotukselle, jonka luvanhaltija laatii ja toimittaa maakuntatason metsävirkamiehelle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Virkamies arvioi vuotuista työohjelmaa koskevan ehdotuksen, ristiintarkastaa sen puutavaran arviointikertomuksen kanssa ja hyväksyy työsuunnitelman, jos se on kaikilta osin kunnossa,

– sen jälkeen kun virkamies on hyväksynyt vuotuisen työsuunnitelman, luvanhaltija voi aloittaa korjuutoimet,

– korjuun aikana käytetään lipukkeita sen varmistamiseksi, että tukit ovat peräisin hyväksytyltä hakkuualueelta, kuten edellä kuvataan.

1.2.        Tukkien varastointialue

(a) Pääasialliset toiminnot:

– tarvittaessa luvanhaltija katkoo tukit sekä merkitsee ne varmistaakseen yhtenevyyden tukkien tuotantoraportin kanssa,

– luvanhaltija arvioi tukkien tilavuuden (mittaus) ja luokittelee ne,

– luvanhaltija laatii tukkilistan,

– luvanhaltija toimittaa tukkien tuotantoraporttia koskevan ehdotuksen,

– paikallistason metsävirkamies hyväksyy tukkien tuotantoraportin.

(b) Menettelyt

– luvanhaltija merkitsee kaikki katkotut tukit,

– tukkien pysyvä fyysinen merkintä koostuu puun alkuperäisestä tunnistenumerosta sekä muista merkinnöistä, joiden avulla tukki voidaan yhdistää hyväksyttyyn hakkuualueeseen,

– luvanhaltija arvioi kaikkien tukkien tilavuuden ja luokittelee ne sekä kirjaa tiedot tukkilistaan metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen,

– luvanhaltija laatii määräajoin tukkilistan pohjalta tukkien tuotantoraportin ja yhteenvetoraportin metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen,

– luvanhaltija toimittaa määräajoin tukkien tuotantoraportin ja yhteenvedon paikallistason metsävirkamiehelle hyväksyttäväksi,

– paikallistason metsävirkamies tekee raporteille fyysisen tarkastuksen otoksen perusteella. Fyysisen tarkastuksen tulos esitetään lyhyesti tukkien tarkastusluettelossa metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen,

– jos fyysisen tarkastuksen tulos on myönteinen, virkamies hyväksyy tukkien tuotantoraportin,

– sen jälkeen kun virkamies on tarkastanut tukit, ne on pinottava erilleen kaikista vielä tarkastamattomista tukeista,

– tukkien tuotantoraporttia käytetään laskettaessa metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa varten maksettava määrä (jos sovelletaan).

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Luonnonmetsien käyttöoikeudet:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa korjattujen ja tukkien tuotantoraportissa ilmoitettujen tukkien määrän, tunnistuslipukkeet sekä kumuloituvan kokonaistilavuuden verraten niitä vuotuisessa työsuunnitelmassa hyväksyttyyn kiintiöön.

Viljelymetsien käyttöoikeudet:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa korjattujen ja tukkien tuotantoraportissa ilmoitettujen tukkien kumuloituvan kokonaistilavuuuden verraten sitä vuotuisessa työsuunnitelmassa hyväksyttyyn kiintiöön.

1.3.        Tukkivarasto

Tukit kuljetetaan varastointialueelta tukkivarastoon ja sieltä joko suoraan sahalle tai tukkien välivarastoon.

(a) Pääasialliset toiminnot:

– luvanhaltija laatii tukkilistan,

– paikallinen metsätoimisto laskuttaa ja luvanhaltija maksaa asianmukaisen määrän metsäresurssimaksua ja uudelleenmetsitysrahastoa varten. Paikallistason metsävirkamies tekee kenttätarkastuksen tukkilistan perusteella,

– jos kenttätarkastuksen tulos on myönteinen, virkamies myöntää tukkien kuljetusasiakirjan, johon liitetään tukkilista,

(b) Menettelyt:

– luvanhaltija toimittaa laskutuksesta vastaavalle paikallistason metsävirkamiehelle pyynnön saada suorittaa, pyyntöön liitetyn tukkilistan perusteella, asiaankuuluvat maksut,

– paikallistason metsävirkamies toimittaa edellä mainitun pyynnön perusteella luvanhaltijalle laskun tai laskut maksun suorittamista varten,

– luvanhaltija maksaa metsäresursseja ja/tai uudelleenmetsitysrahastoa koskevassa laskussa tai niitä koskevissa laskuissa mainitut määrät ja paikallistason metsävirkamies antaa maksusta kuitin/kuitit.

– luvanhaltija toimittaa tukkien kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön, jonka ohessa ovat maksukuitti, tukkilista ja tukkeja koskeva taseraportti,

– paikallistason metsävirkamies suorittaa kuljetettavien tukkien hallinnollisen ja fyysisen tarkastuksen ja laatii tarkastuskertomuksen,

– jos tarkastuksen tulos on myönteinen, paikallistason metsävirkamies myöntää tukkien kuljetusasiakirjan,

– luvanhaltija laatii ja päivittää tukkeja koskevan taseraportin kirjaten siihen tiedot tukkivarastolla sisään tulleiden, varastoitujen ja poiskuljetettujen tukkien määrät.

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkeja koskevan taseraportin vertaamalla toisiinsa tukkien tuotantoraporteissa ja asianomaisissa kuljetusasiakirjoissa ilmoitettuja tukkivarastolla sisään tulleiden, varastoitujen ja poiskuljetettujen tukkien määriä.

1.4.        Tukkien välivarasto

Tukkien välivarastoja käytetään silloin, kun tukkeja ei kuljeteta suoraan luvan kattamalta alueelta jalostuslaitoksen varastoon. Välivarastoja käytetään erityisesti saarten välisissä tukkikuljetuksissa tai jos kuljetustapaa vaihdetaan.

Luvan tukkien välivaraston perustamiseen myöntää metsävirkamies luvanhaltijan ehdotuksesta. Tukkien välivarastoa koskeva lupa on voimassa viisi vuotta, mutta voimassaoloaikaa voidaan jatkaa metsävirkamiehen suorittaman tarkastelun ja hyväksynnän jälkeen.

(a) Pääasialliset toiminnot:

– virkamies kumoaa tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon,

– luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin,

– luvanhaltija laatii tukkilistan,

– luvanhaltija täyttää tukkien kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti.

(b) Menettelyt:

– paikallistason metsävirkamies tarkastaa fyysisesti sisään tulevien tukkien lukumäärän, puulajin ja mitat laskemalla tukit (laskenta) tai otoksen perusteella, jos tukkien määrä on suurempi kuin sata,

– jos tarkastuksen tulos on myönteinen, virkamies kumoaa sisään tulevien tukkien osalta kuljetusasiakirjan voimassaolon,

– luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin välineeksi, jolla valvotaan tukkien sisääntuloa ja poiskuljetusta välivarastossa,

– poiskuljetettavista tukeista luvanhaltija laatii tukkilistan, joka kytketään aikaisempiin tukkien kuljetusasiakirjoihin,

– luvanhaltija täyttää tukkien kuljetusasiakirjan, jotta tukit voidaan siirtää pois tukkien välivarastosta.

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkivarastosta poiskuljetettujen ja tukkien välivarastoon kuljetettujen tukkien välisen vastaavuuden.

Luvanhaltija päivittää tukkeja koskevan taseraportin, johon kirjataan välivaraston osalta tukkien sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit asiaankuuluvien tukkien kuljetusasiakirjojen perusteella.

2.           Kuvaus yksityisessä omistuksessa olevista metsistä / yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevan puun toimitusketjun toiminnan valvonnasta

Yksityisessä omistuksessa olevissa metsissä / yksityisessä omistuksessa olevilla mailla suoritettavia puunkorjuutoimia säännellään metsätalousministerin asetuksella P.30/Menhut-II/2012, jäljempänä ’asetus’.

Yksityisillä metsän-/maanomistajilla ei ole lakisääteistä velvoitetta kiinnittää tunnistusmerkkejä korjuuta varten inventoituihin puihin tai tukkeihin. Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä / yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjatun puutavaran yhteydessä ei tavallisesti käytetä tukkivarastoja tai tukkien välivarastoja.

Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä / yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevaan puutavaraan sovellettavat tarkastusmenettelyt ovat erilaiset yhtäältä tukeilla, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen aikaan alueella olleista puista, ja toisaalta tukeilla, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen jälkeen istutetuista puista. Ne riippuvat myös korjatusta puulajista. Metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa varten maksettavia maksuja sovelletaan tukkeihin, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen aikaan alueella olleista puista, mutta niitä ei sovelleta tukkeihin, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen jälkeen istutetuista puista.

Tilanteissa, joissa tukit on saatu maanhallintaoikeuden myöntämisen jälkeen istutetuista puista, on kaksi toimintatapaa:

– asetuksen 5 §:n 1 momentissa lueteltujen lajien osalta omistaja laatii kauppalaskun, joka toimii kuljetusasiakirjana,

– muiden lajien osalta kylän päällikkö tai nimetty virkamies myöntää kuljetusasiakirjan.

Jos tukit on saatu puista, jotka olivat alueella jo ennen maanhallintaoikeuden myöntämistä, paikallistason metsävirkamies myöntää kuljetusasiakirjan.

Hakkuualue / tukkien varastointialue

(a) Pääasialliset toiminnot:

– tunnustetaan omistusoikeus,

– tarvittaessa katkotaan tukit,

– arvioidaan tilavuus (mittaus),

– laaditaan tukkilista,

– paikallistason metsävirkamies laskuttaa metsäresursseja ja/tai uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun ja omistaja maksaa laskutetun määrän,

– myönnetään tai laaditaan kuljetusasiakirja.

(b) Menettelyt:

– yksityinen metsän-/maanomistaja hakee omistusoikeutensa tunnustamista,

– kun metsän-/maanomistusoikeus on tunnustettu, omistaja laatii tukkien mittaamisen jälkeen tukkilistan.

Jos tukit on saatu puista, jotka olivat alueella jo ennen maanhallintaoikeuden myöntämistä,

– omistaja toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle tukkiluettelon ja pyynnön maksun suorittamiseksi metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa varten,

– virkamies tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (tukkien mitat, lajitunnistus ja lukumäärä),

– jos asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen tulos on myönteinen, paikallistason metsävirkamies antaa omistajalle laskun metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun suorittamista varten,

– maanomistaja toimittaa kylän päällikölle maksukuitin metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun suorittamisesta ja sen kanssa yhdessä tukkien kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön,

– kylän päällikkö tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (tukkien mitat, lajitunnistus ja lukumäärä),

– edellä mainittujen tarkastusten perusteella kylän päällikkö myöntää tukkien kuljetusasiakirjan.

Jos tukit on saatu maanhallintaoikeuden myöntämisen jälkeen istutetuista puista:

Asetuksen 5 §:n 1 momentissa luetellut lajit

– omistaja merkitsee tukit ja tunnistaa lajit,

– omistaja laatii tukkilistan,

– edellä mainitun tukkiluettelon perusteella omistaja laatii metsätalousministeriön mallin mukaisen laskun, joka toimii myös kuljetusasiakirjana.

Muut, asetuksen 5 §:n 1 momentissa olevaan luetteloon sisältymättömät lajit

– omistaja merkitsee tukit ja tunnistaa lajit,

– omistaja laatii tukkilistan,

– omistaja toimittaa tukkilistan ja kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön kylän päällikölle tai nimetylle virkamiehelle,

– kylän päällikkö tai nimetty virkamies tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (lajitunnistus, tukkien lukumäärä, korjuualue),

– edellä mainittujen tarkastusten perusteella kylän päällikkö tai nimetty virkamies myöntää kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisena.

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Kylän päällikkö tai nimetty virkamies tai paikallistason metsävirkamies vertaa korjattujen tukkien tilavuutta tukkiluetteloon.

3.           Puutavaran toimitusketjujen toiminnan valvonnan kuvaus teollisuuden ja viennin osalta

3.1.        Ensimmäisen asteen jalostus / integroitu tuotanto

(a) Pääasialliset toiminnot:

– jalostuslaitos laatii tukkeja koskevan taseraportin,

– paikallistason metsävirkamies tekee tukeille fyysisen tarkastuksen,

– virkamies kumoaa tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon,

– jalostuslaitos laatii raaka-aineita ja tuotteita koskevan yhteenvetotaulukon,

– jalostuslaitos laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin,

– jalostuslaitos täyttää puutuotteiden kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti,

– jalostuslaitos laatii myyntiraportin.

(b) Menettelyt:

– jalostuslaitos laatii tukkeja koskevan taseraportin, johon kirjataan tukkien virta sisään laitokselle ja laitoksen sisällä,

– jalostuslaitos toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle jäljennökset kutakin kyseisen laitoksen vastaanottamaa tukkierää vastaavista tukkien kuljetusasiakirjoista,

– virkamies tarkastaa raporteissa ilmoitetut tiedot vertaamalla niitä fyysisiin tuotteisiin. Tämä voidaan tehdä otoksen perusteella, jos tukkeja on enemmän kuin sata,

– jos tarkastuksen tulos on myönteinen, virkamies kumoaa tukkien kuljetusasiakirjojen voimassaolon,

– virkamies arkistoi tukkien kuljetusasiakirjojen jäljennökset ja laatii tukkien kuljetusasiakirjoista metsätalousministeriön mallin mukaisen yhteenvetoluettelon,

– jäljennökset niistä tukkien kuljetusasiakirjoista, joiden voimassaolon virkamies on kumonnut, toimitetaan yritykselle arkistoitaviksi,

– yhteenveto tukkien kuljetusasiakirjoista toimitetaan paikalliselle metsätoimistolle kunkin kuukauden lopussa,

– jalostuslaitos laatii tuotantolinjoittain raaka-aineita ja tuotteita koskevat yhteenvetotaulukot tukkien käytön ja puutuotteiden tuotoksen seuraamiseksi ja hyötysuhteen laskemiseksi,

– jalostuslaitos laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin, jossa ilmoitetaan puutuotteiden virrat laitoksen sisällä ja sieltä pois sekä varastot,

– yritys tai jalostuslaitos lähettää jalostuslaitoksen myyntiraportit paikalliselle metsätoimistolle säännöllisin väliajoin.

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Yritys tarkastaa tukkien taseraportit vertaamalla tukkien sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja tukkien kuljetusasiakirjoissa oleviin tietoihin.

Tuotantolinjojen panos- ja tuotosmäärien täsmäyttämisessä käytetään tuotannon yhteenvetotaulukkoa, ja hyötysuhdetta verrataan julkaistuun keskiarvoon.

Yritys tarkastaa jalosteita koskevat taseraportit vertaamalla tuotteiden sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja puutuotteiden kuljetusasiakirjoissa oleviin tietoihin.

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa yrityksen suorittaman täsmäytyksen.

3.2.        Toisen asteen jalostusteollisuus

(a) Pääasialliset toiminnot:

– tehdas laatii jalostettua puutavaraa (välituotteita) ja jalosteita koskevat taseraportit,

– tehdas laatii laskut, jotka toimivat myös jalostettujen puutuotteiden kuljetusasiakirjoina,

– tehdas laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin,

– yritys tai tehdas laatii myyntiraportin.

(b) Menettelyt:

– tehdas arkistoi jalostettua puutavaraa koskevat kuljetusasiakirjat (sisään tuleva materiaali) ja laatii niistä yhteenvedon, joka toimitetaan paikallistason metsävirkamiehelle,

– tehdas käyttää jalostettua puutavaraa ja jalosteita koskevaa, tuotantolinjoittain laadittua yhteenvetotaulukkoa ilmoittaakseen tehtaaseen suuntautuneet materaalivirrat ja tuotetut tuotemäärät ja laskeakseen raaka-aineiden hyötysuhteen,

– tehdas laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin jalostuslaitokseen suuntautuneiden materiaalivirtojen, tuotettujen puutuotemäärien ja varastotilanteen seuraamiseksi. Yritys tai tehdas laatii jalosteiden osalta laskut, jotka toimivat myös kuljetusasiakirjoina, ja arkistoi jäljennökset laskuista. Kuhunkin laskuun liitetään puutuotteiden luettelo,

– yritys tai tehdas lähettää myyntiraportit paikalliselle metsätoimistolle.

(c) Tietojen täsmäyttäminen:

Tehdas tarkastaa jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin vertaamalla materiaalien sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjoissa ja jalostettua puutavaraa koskevassa yhteenvetotaulukossa oleviin tietoihin.

Tuotantolinjojen panos- ja tuotosmäärien täsmäyttämisessä käytetään tuotannon yhteenvetotaulukkoa, ja hyötysuhde arvioidaan.

Yritys tarkastaa jalosteita koskevan taseraportin vertaamalla tuotteiden sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja laskuissa ilmoitettuihin tietoihin.

Edellä mainittuun sovelletaan tarkastuksia metsien käytöstä vastaavan pääjohtajan asetuksen P.8/VI-BPPHH/2011 nojalla.

4.           Vienti

Valtion omistamista metsistä sekä yksityisessä omistuksessa olevista metsistä / yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevan puutavaran viennissä sovelletaan samoja menettelyjä ja täsmäytysprosesseja.

(a) Pääasialliset toiminnot:

– Kauppaministeriö myöntää viejälle metsäteollisuustuotteiden rekisteröidyn viejän todistuksen (ETPIK),

– viejä hakee kullekin vientilähetykselle V-Legal-asiakirjaa/FLEGT-lupaa,

– LV tarkastaa asiaankuuluvien edellytysten täyttymisen ja myöntää V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan,

– viejä laatii vienti-ilmoitusasiakirjan, joka toimitetaan tulliviranomaiselle,

– tulliviranomainen myöntää vientihyväksyntäasiakirjan tulliselvitystä varten.

(b) Menettelyt:

– viejä hakee LV:ltä V-Legal-asiakirjaa/FLEGT-lupaa,

– LV myöntää V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen jälkeen sen varmistamiseksi, että puutavara tai puutuotteet ovat peräisin laillisesti varmennetuista lähteistä ja niin ollen tuotettu liitteessä II kuvatun laillisuuden määritelmän mukaisesti,

– viejä toimittaa tulliviranomaiselle hyväksymistä varten vienti-ilmoitusasiakirjan, johon on liitetty lasku, pakkausluettelo, kuitti vientitullin suorittamisesta / Bukti Setor Bea Keluar (jos säännelty), ETPIK-todistus, V-Legal-asiakirja/FLEGT-lupa, vientilupa / Surat Persetujuan Ekspor (jos säännelty), tarkastuskertomus (jos säännelty) ja CITES-asiakirja (tarvittaessa),

– jos vienti-ilmoitusasiakirjan tarkastuksen tulos on myönteinen, tulliviranomainen myöntää vientihyväksyntäasiakirjan / Nota Pelayanan Ekspor.

LIITE VI

MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN PERIAATTEET

1.           Tarkoitus

Määräaikainen arviointi on riippumaton arviointi, jonka suorittaa riippumaton kolmas osapuoli, jäljempänä ’arvioija’. Määräaikaisen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että TLAS-järjestelmä toimii kuvatulla tavalla, ja näin se lisää tämän sopimuksen nojalla myönnettyjen FLEGT-lupien uskottavuutta.

2.           Kohde

Määräaikaisarviointi kattaa seuraavat osa-alueet:

1.           Valvontatoimenpiteiden toiminta metsässä sijaitsevasta tuotantopaikasta puutuotteiden vientipaikkaan.

2.           TLAS-järjestelmää tukevat tiedonhallinnan ja puun jäljitettävyyden järjestelmät, FLEGT-lupien myöntäminen sekä tämän sopimuksen kannalta tärkeät tuotanto-, lupa- ja kauppatilastot.

3.           Arvioinnin tuotos

Määräaikaisen arvioinnin tuotoksena ovat määräajoin annettavat kertomukset, joissa esitellään arvioinnin havainnot sekä suosituksia toteutettaviksi toimenpiteiksi arvioinnin aikana todettujen puutteiden ja heikkouksien korjaamiseksi.

4.           Pääasialliset toiminnot

Määräaikaisen arvioinnin yhteydessä muun muassa

(a) tarkastetaan määräysten noudattaminen kaikkien TLAS-järjestelmän puitteissa valvontaa harjoittavien tahojen osalta,

(b) arvioidaan toimitusketjun valvonnan vaikuttavuus metsässä sijaitsevasta tuotantopaikasta paikkaan, jossa vienti Indonesiasta tapahtuu,

(c) arvioidaan TLAS-järjestelmää tukevien tiedonhallinnan ja puun jäljitettävyyden järjestelmien riittävyys sekä FLEGT-lupien myöntäminen,

(d) tunnistetaan ja kirjataan ylös määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvät tapaukset ja esitetään tarvittavat korjaavat toimet,

(e) arvioidaan aikaisemmin määriteltyjen ja suositettujen korjaavien toimien tosiasiallista täytäntöönpanoa, ja

(f) raportoidaan havainnot yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.

5.           Arviointimenetelmät

5.1.        Arvioija käyttää dokumentoituja ja näyttöön perustuvia menetelmiä, jotka täyttävät ISO/IEC 19011 -standardin vaatimukset tai vastaavat vaatimukset. Niihin sisältyvät asianomaisiin asiakirjoihin, toimintamenettelyihin ja TLAS-järjestelmän täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden toiminnasta kirjattaviin tietoihin liittyvät riittävät tarkastukset sekä määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvien tapausten tunnistaminen ja niitä vastaavien korjaavien toimien esittäminen.

5.2.        Arvioija muun muassa:

(a) tarkastelee riippumattomien arviointi- ja varmennuselinten (LP ja LV) akkreditointiprosessia,

(b) tarkastelee kunkin TLAS-järjestelmän täytäntöönpanon valvontaan osallistuvan elimen dokumentoitujen prosessien aukottomuutta ja johdonmukaisuutta,

(c) tutkii dokumentoitujen menettelyjen ja rekisterien toteutusta, myös työskentelytapoja, tekemällä käyntejä toimistotiloihin, metsänkorjuualueille, tukkivarastoihin/tukkialtaisiin, metsäntarkastusasemille, jalostuslaitoksiin sekä vienti- ja tuontipaikkoihin,

(d) tutkii määräysten noudattamisen tarkastamiseksi sääntely- ja lainvalvontaviranomaisten, LP:iden ja LV:iden sekä muiden TLAS-järjestelmässä yksilöityjen elinten keräämiä tietoja,

(e) tutkii TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien yksityisen sektorin organisaatioiden tiedonkeruuta,

(f) arvioi liitteessä IX esitettyjen julkisten tietojen saatavuutta, mukaan luettuna tiedonantomekanismien tehokkuus,

(g) käyttää hyväksi riippumattoman seurannan ja kattavan arvioinnin kertomuksissa sekä riippumattoman markkinavalvonnan kertomuksissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia,

(h) selvittää TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon joko suoraan tai välillisesti osallistuvien sidosryhmien näkemyksiä ja käyttää hyväksi niiltä saatuja tietoja, ja

(i) käyttää asianmukaisia otanta- ja pistokoemenetelmiä arvioidakseen metsäalan sääntelyvirastojen, LP:iden ja LV:iden, teollisuusyritysten ja muiden asianomaisten toimijoiden työtä metsäalan toimintojen, toimitusketjun valvonnan, puunjalostuksen ja vientilupamenettelyjen kaikilla tasoilla mukaan luettuina ristiintarkastukset unionin toimittamien, puutavaran tuontia Indonesiasta koskevien tietojen kanssa.

6.           Arvioijan pätevyysvaatimukset

Arvioija on pätevä riippumaton kolmas osapuoli, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

(a) Arvioijan on osoitettava pätevyys ja kyky täyttää ISO/IEC Guide 65- ja ISO/IEC 17021 -asiakirjoihin tai vastaaviin sisältyvät vaatimukset, mukaan luettuna pätevyys tarjota metsäalaa ja metsätuotteiden toimitusketjua koskevia arviointipalveluja.

(b) Arvioija ei saa suoraan osallistua metsänhoitoon, puunjalostukseen, puukauppaan tai metsäalan valvontaan Indonesiassa tai unionissa.

(c) Arvioijan on oltava riippumaton kaikista muista TLAS-järjestelmän osista ja Indonesian metsäalan sääntelyviranomaisesta, ja sillä on oltava järjestelmät mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Arvioijan on ilmoitettava mahdollisesti esiin nousevista eturistiriidoista ja toteutettava tehokkaita toimenpiteitä niiden lieventämiseksi.

(d) Arvioijalla ja arviointitehtäviä suorittavilla arvioijan työntekijöille on oltava osoitettu kokemus trooppisen metsänhoidon sekä puunjalostusteollisuuden ja siihen liittyvien toimitusketjujen valvonnan tarkastamisesta.

(e) Arvioijalla on oltava valmiina mekanismi ottaa vastaan ja käsitellä valituksia, joita sen toiminnan ja havaintojen seurauksena tehdään.

7.           Raportointi

7.1.        Määräaikaisarvioinnin kertomukseen sisältyvät i) täydellinen kertomus, jossa esitetään kaikki olennaiset tiedot arvioinnista, sen havainnot (ml. määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvät tapaukset) sekä suositukset, ja ii) täydelliseen kertomukseen perustuva julkinen yhteenvetokertomus, jossa esitetään keskeiset havainnot ja suositukset.

7.2.        Täydellinen kertomus ja julkinen yhteenvetokertomus on toimitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kertomusten julkistamista.

7.3.        Yhteisen täytäntöönpanokomitean pyynnöstä arvioijan on toimitettava lisätietoja havaintojensa tueksi tai selvennykseksi.

7.4.        Arvioijan on ilmoitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle kaikista vastaanotetuista valituksista sekä niiden selvittämiseksi toteutetuista toimista.

8.           Luottamuksellisuus

Arvioijan on säilytettävä toimintaa harjoittaessaan saamansa tiedot luottamuksellisina.

9.           Nimitys, jaksollisuus ja rahoitus

9.1.        Arvioijan nimittää Indonesia kuultuaan unionia yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa.

9.2.        Määräaikaisarviointi suoritetaan enintään kahdentoista kuukauden välein alkaen päivästä, josta yhteinen täytäntöönpanokomitea sopii sopimuksen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

9.3.        Määräaikaisarvioinnin rahoituksesta päättää yhteinen täytäntöönpanokomitea.

LIITE VII

RIIPPUMATTOMAN MARKKINAVALVONNAN PERIAATTEET

1.           Riippumattoman markkinavalvonnan tavoite

Riippumaton markkinavalvonta on markkinavalvontaa, jonka tekee riippumaton kolmas osapuoli, jäljempänä ’markkinavalvoja’. Riippumattoman markkinavalvonnan tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoja indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran hyväksymisestä unionin markkinoille sekä tarkastella puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan paralmentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 ja asiaan liittyvien aloitteiden, kuten julkisen sektorin ja yksityissektorin hankintapolitiikkojen, vaikutuksia.

2.           Kohde

Riippumaton markkinavalvonta kattaa seuraavat osa-alueet:

2.1.        Indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran luovutus vapaaseen liikkeeseen paikoissa, joissa se saapuu unioniin.

2.2.        Indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran menestyminen unionin markkinoilla ja unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutus indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran kysyntään.

2.3.        Muun kuin FLEGT-luvan kattaman puutavaran menestyminen unionin markkinoilla ja unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutus muun kuin FLEGT-luvan kattaman puutavaran kysyntään.

2.4.        Muiden unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutusten tutkiminen; kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa julkiset hankintapolitiikat, vihreää rakentamista koskevat määräykset ja yksityissektorin toiminta, kuten kaupan alan käytäntöjä koskevat määräykset ja yritysten sosiaalinen vastuu.

3.           Valvonnan tuotos

Riippumattoman markkinavalvonnan tuotoksena ovat yhteiselle täytäntöönpanokomitealle määräajoin annettavat kertomukset, joissa esitetään valvonnan aikana tehdyt havainnot sekä suositukset toimenpiteiksi indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran aseman vahvistamiseksi unionin markkinoilla ja markkinatoimenpiteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi pyrittäessä estämään laittomasti korjatun puun saattaminen unionin markkinoille.

4.           Pääasialliset toiminnot

Riippumattoman markkinavalvonnan yhteydessä muun muassa:

4.1.        Arvioidaan

(a) edistymistä laittomasti korjatun puun kaupan estämistä unionissa koskevien toimenpiteiden toteutuksessa ja kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia;

(b) kehityssuuntauksia puun ja puutavaran tuonnissa, joka suuntautuu unioniin Indonesiasta ja muista vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tehneistä ja kyseistä sopimusta tekemättömistä puutavaran viejämaista;

(c) painostusryhmien toimia, jotka saattavat vaikuttaa puun ja puutuotteiden kysyntään tai markkinoihin indonesialaisten metsätuotteiden kaupassa.

4.2.        Havainnoista ja suosituksista raportoidaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.

5.           Valvonnan menetelmät

5.1.        Markkinavalvojalla on oltava dokumentoidut näyttöön perustuvat menetelmät. Niihin sisältyvät olennaisten asiakirjojen asianmukaiset analyysit, käytettävissä olevissa kauppaa koskevissa tiedoissa mahdollisesti esiintyvien epäjohdonmukaisuuksien tunnistaminen ja asianomaisten toimijoiden perusteellinen haastattelu markkinatoimenpiteiden vaikutusten ja tehokkuuden keskeisistä indikaattoreista.

5.2.        Markkinavalvoja tekee havaintoja ja analyysejä muun muassa seuraavista:

(a) puun ja puutuotteiden nykyinen markkinatilanne ja markkinoiden kehityssuuntaukset unionissa;

(b) julkiset hankintapolitiikat unionissa ja kuinka niissä kohdellaan puuta ja puutuotteita, joihin sovelletaan FLEGT-lupaa, ja puuta ja puutuotteita, joihin ei sovelleta FLEGT-lupaa;

(c) puunjalostusteollisuuteen, puun ja puutuotteiden kauppaan unionin sisällä ja unioniin suuntautuvaan puun ja puutuotteiden tuontiin vaikuttava lainsäädäntö;

(d) hintaerot puun ja puutuotteiden, joihin sovelletaan FLEGT-lupaa, ja puun ja puutuotteiden, joihin ei sovelleta FLEGT-lupaa, välillä unionissa;

(e) FLEGT-luvan kattamien ja varmennettujen puun ja puutuotteiden hyväksyttävyys markkinoilla, tuotekuva ja markkinaosuus unionissa;

(f) Indonesiasta ja muista puutavaran vientimaista, riippumatta siitä, ovatko ne tehneet vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen, peräisin olevien puun ja puutuotteiden määriä ja arvoa koskevat tilastot ja kehityssuuntaukset unionin eri satamissa;

(g) kuvaus niistä oikeudellisista välineistä ja prosesseista, niiden muutokset mukaan luettuina, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset ja rajavalvontaviranomaiset unionissa hyväksyvät FLEGT-luvat ja luovuttavat lähetykset vapaaseen liikkeeseen, sekä määräysten noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset;

(h) mahdolliset ongelmat ja rajoitteet, joita viejät ja tuojat kohtaavat tuodessaan unioniin FLEGT-luvan kattamaa puutavaraa;

(i) FLEGT-luvan kattaman puutavaran menekinedistämiskampanjoiden vaikuttavuus unionissa.

5.3.        Markkinavalvoja suosittaa markkinoiden edistämistoimia indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran hyväksyttävyyden parantamiseksi markkinoilla.

6.           Riippumattoman markkinavalvojan pätevyys

Markkinavalvoja/markkinavalvojalla

(a) on riippumaton kolmas osapuoli, jolla on näyttöä aikaisemmasta ammattimaisesta toiminnasta ja koskemattomuudesta unionin puu- ja puutuotemarkkinoiden ja niihin liittyvien kaupan alan kysymysten seurannassa,

(b) on perehtynyt puun ja puutuotteiden, etenkin lehtipuun, kauppaan ja markkinoihin Indonesian ja samanlaisia tuotteita unionissa tuottavien maiden osalta;

(c) järjestelmät mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Markkinavalvojan on ilmoitettava mahdollisesti esiin nousevista eturistiriidoista ja toteutettava tehokkaita toimenpiteitä niiden lieventämiseksi.

7.           Raportointi

7.1.        Kertomukset toimitetaan joka toinen vuosi ja niihin sisältyvät i) täydellinen kertomus, jossa esitetään kaikki olennaiset havainnot ja suositukset, ja ii) täydelliseen kertomukseen perustuva yhteenvetokertomus.

7.2.        Täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus on toimitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kertomusten julkistamista.

7.3.        Yhteisen täytäntöönpanokomitean pyynnöstä markkinavalvojan on toimitettava lisätietoja havaintojensa tueksi tai selvennykseksi.

8.           Luottamuksellisuus

Markkinavalvojan on säilytettävä saamansa tiedot luottamuksellisina toimintaansa harjoittaessaan.

9.           Nimitys, jaksollisuus ja rahoitus

9.1.        Markkinavalvojan nimittää unioni kuultuaan Indonesiaa yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa.

9.2.        Riippumaton markkinavalvonta suoritetaan enintään kahdenkymmenenneljän kuukauden välein alkaen päivästä, josta yhteinen täytäntöönpanokomitea sopii sopimuksen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

9.3.        Riippumattoman markkinavalvonnan rahoituksesta päättää yhteinen täytäntöönpanokomitea.

LIITE VIII:

PERUSTEET INDONESIAN PUUTAVARAN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄN ARVIOIMISTA VARTEN

Tausta

Indonesian TLAS-järjestelmälle suoritetaan riippumaton arviointi, ennen kuin FLEGT-lupien kattaman puutavaran vienti unioniin alkaa. Teknisen arvioinnin tarkoituksena on i) selvittää TLAS-järjestelmän toimintaa käytännössä sen ratkaisemiseksi, tuottaako järjestelmä odotettuja tuloksia, sekä ii) tutkia mahdollisia muutoksia, jota TLAS-järjestelmään on tehty tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Arviointiperusteet ovat seuraavat:

1.           Laillisuuden määritelmä

2.           Toimitusketjun valvonta

3.           Varmennusmenettelyt

4.           Vientilupamenettely

5.           Riippumaton seuranta.

1.           Laillisuuden määritelmä

Laillisesti tuotettu puutavara olisi määriteltävä Indonesiassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Käytetyn määritelmän on oltava yksitulkintainen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen. Sen on käsitettävä vähintään lait, joiden soveltamisalaan kuuluvat seuraavat:

· Puunkorjuuoikeudet: lakisääteisen oikeuden myöntäminen puun korjaamiseen laillisesti määritellyltä rajatulta alueelta;

· Metsätalous: metsänhoitoa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, myös asianmukaisen ympäristö- ja työlainsäädännön noudattaminen;

· Maksut ja verot: suoraan puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin liittyviä veroja ja maksuja koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen;

· Muut käyttäjät: maa-alueita ja muita resursseja, joihin puunkorjuuoikeudet voivat vaikuttaa, koskevien toisten osapuolten laillisten omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, kun tällaisia muita oikeuksia on;

· Kauppa ja tulli: kauppaa ja tullimenettelyjä koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.

Avainkysymykset:

· Onko laillisuuden määritelmää ja laillisuuden varmentamisen vaatimuksia muutettu tämän sopimuksen tekemisen jälkeen?

· Onko asiaankuuluva työlainsäädäntö sisällytetty laillisuuden määritelmiin liitteessä II?

Jos laillisuuden määritelmää on muutettu, avainkysymyksiä ovat etenkin seuraavat:

· Onko kyseisistä muutoksista ja laillisuuden varmennusjärjestelmän mahdollisista myöhemmistä muutoksista kuultu kaikkia tärkeitä sidosryhmiä prosessissa, jossa niiden näkemykset on otettu riittävästi huomioon?

· Onko selvää, mikä säädös koskee kutakin määritelmän uutta osa-aluetta? Onko kunkin määritelmän osa-alueen noudattamisen testaamisessa käytettävät arviointiperusteet ja indikaattorit tarkennettu? Ovatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?

· Osoittavatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeästi kaikkien asianomaisten toimijoiden tehtävät ja vastuut ja arvioidaanko varmennuksessa niiden suoritus?

· Sisältääkö laillisuuden määritelmä kaikki edellä esitetyt voimassa olevan lainsäädännön keskeiset osa-alueet? Jos ei, miksi tietyt lainsäädännön osa-alueet on jätetty määritelmän ulkopuolelle?

2.           Toimitusketjun valvonta

Toimitusketjun valvontajärjestelmien on annettava varmuus siitä, että puutuotteiden kulkua toimitusketjussa voidaan seurata korjuupaikasta tai maahantuontipaikasta vientipaikkaan asti. Aina ei ole välttämätöntä pitää yllä tukkien, tukkilastin tai puutuotteen fyysistä jäljitettävyyttä vientipaikalta alkuperämetsään saakka, mutta seuranta on aina tarpeen metsän ja tuotteiden ensimmäisen sekoittumispaikan (esim. puutavaraterminaalin tai jalostuspaikan) välillä.

2.1.        Käyttöoikeudet

Alueet, joille metsävarojen käyttöoikeuksia on myönnetty, on rajattu selvästi ja kyseisten oikeuksien haltijat on määritelty.

Avainkysymykset:

· Varmistaako valvontajärjestelmä, että toimitusketjuun pääsee puutavaraa ainoastaan sellaiselta metsäalueelta, jonka osalta käyttöoikeudet ovat voimassa?

· Varmistaako valvontajärjestelmä, että korjuuoperaatioita suorittaville yrityksille on myönnetty kyseisiä metsäalueita koskevat asianmukaiset käyttöoikeudet?

· Ovatko korjuuoikeuksien myöntämismenettelyt käytettävissä ja kyseisiä oikeuksia, myös niiden haltijoita, koskevat tiedot saatavilla julkisesti?

2.2.        Toimitusketjun valvontamenetelmät

Puun kulkua toimitusketjussa korjuupaikasta vientipaikkaan seurataan tehokkaiden menetelmien avulla. Puun tunnistamiseen voidaan soveltaa eri toimintatapoja, ja ne vaihtelevat yksittäisten kappaleiden merkitsemisestä koko kuorman tai erän mukana kulkevaan asiakirja-aineistoon. Valitun menetelmän pitäisi kuvastaa puutavaran tyyppiä ja arvoa sekä riskiä siitä, voiko siihen sekoittua tuntematonta tai laitonta puutavaraa.

Avainkysymykset:

· Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjuvaihtoehdot, mukaan luettuna erilaiset puutavaran lähteet?

· Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun vaiheet?

· Onko määritelty ja dokumentoitu menetelmät, joilla a) osoitetaan tuotteen alkuperä ja b) estetään sen sekoittuminen tuntemattomista lähteistä peräisin olevaan puutavaraan toimitusketjun seuraavissa vaiheissa:

· pystypuusto

· metsässä olevat tukit

· kuljetus ja välivarasto (tukkivarastot/tukkialtaat, tukkien välivarastot/-altaat)

· saapuminen jalostuslaitokseen ja materiaalin varastointi

· tuotantolinjalle tulo ja sieltä poistuminen jalostuslaitoksessa

· jalosteiden varastointi jalostuslaitoksessa

· poistuminen jalostuslaitoksesta ja kuljetus

· saapuminen vientipaikkaan.

· Mitkä organisaatiot vastaavat puutavaran kulkuvirtojen valvonnasta? Onko niillä riittävät henkilö- ja muut resurssit valvontatehtävien hoitamiseen?

· Onko tapauksissa, joissa on todella todettu varmentamattoman puutavaran päässeen toimitusketjuun, määritelty valvontajärjestelmässä olevia heikkouksia, kuten esimerkiksi pystypuuston inventoinnin puuttuminen ennen korjuuta yksityisessä metsässä / yksityisellä maalla?

· Onko Indonesialla toimintaperiaatteet uusiomateriaalin sisällyttämisestä TLAS-järjestelmään ja jos on, onko laadittu ohjeita siitä, kuinka uusiomateriaali siihen sisällytetään?

2.3.        Määrällisen tiedon hallinta

Käytössä on vakaat ja tehokkaat menetelmät puutuotteiden määrän mittaamiseksi ja kirjaamiseksi kussakin toimitusketjun vaiheessa, muun muassa luotettavat ja tarkat ennen korjuuta tehtävät arviot pystypuuston määrästä kullakin korjuupaikalla.

Avainkysymykset:

· Tuottaako valvontajärjestelmä määrällisiä panos- ja tuotostietoja – tarvittaessa myös hyötysuhteesta – seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:

· pystypuusto

· metsässä (tukkien varastointipaikoissa) olevat tukit

· kuljetettu ja varastoitu puutavara (tukkivarastot/tukkialtaat, tukkien välivarastot/-altaat)

· saapuminen jalostuslaitokseen ja materiaalin varastointi

· tuotantolinjalle tulo ja sieltä poistuminen

· jalosteiden varastointi jalostuslaitoksessa

· poistuminen jalostuslaitoksesta ja kuljetus

· saapuminen vientipaikkaan.

· Mitkä organisaatiot vastaavat määrällisen tiedon rekisteröinnistä? Onko niillä riittävät henkilö- ja laiteresurssit?

· Minkälainen on valvotun tiedon laatu?

· Onko määrää koskevat tiedot kirjattu siten, että niitä pystytään vertaamaan nopeasti toimitusketjun aikaisempia ja seuraavia vaiheita koskeviin tietoihin?

· Mitkä toimitusketjun valvontaa koskevat tiedot julkaistaan? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

2.4.        Laillisesti varmennetun puutavaran erottaminen tuntemattomasta lähteestä peräisin olevasta puutavarasta

Avainkysymykset:

· Onko olemassa riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei mukana ole tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa tai ilman laillisia korjuuoikeuksia korjattua puutavaraa?

· Mitä tarkastustoimenpiteitä käytetään sen varmistamiseksi, että varmennettu ja varmentamaton materiaali erotetaan toisistaan koko toimitusketjun osalta?

2.5.        Tuodut puutuotteet

Käytössä on riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että tuontipuutavara on tuotu laillisesti maahan.

Avainkysymykset:

· Miten puutavaran ja -tuotteiden tuonnin laillisuus osoitetaan?

· Mitä asiakirjoja tarvitaan, jotta voidaan määritellä korjuumaa ja taata tuontituotteiden olevan peräisin liitteessä V tarkoitetusta laillisesti korjatusta puusta?

· Tunnistetaanko tuontipuu ja tuodut puutuotteet TLAS-järjestelmässä siihen asti, kun ne sekoittuvat jalosteiden valmistukseen?

· Kun tuontipuuta käytetään, voidaanko alkuperäinen korjuumaa määritellä FLEGT-luvassa (voidaan jättää ilmoittamatta yhdistelmätuotteiden osalta)?

3.           Varmennusmenettelyt

Varmentaminen käsittää riittävät tarkastukset puutavaran laillisuuden takaamiseksi. Varmentamisen on oltava riittävän perusteellista ja tehokasta, jotta voidaan taata, että vaatimusten noudattamatta jättäminen joko metsässä tai toimitusketjussa havaitaan ja toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti tilanteen korjaamiseksi.

3.1.        Organisation

Verification is carried out by a third-party organisation which has adequate resources, management systems, skilled and trained personnel, as well as robust and effective mechanisms to control conflicts of interest.

Varmentamisesta vastaa kolmantena osapuolena organisaatio, jolla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, pätevä ja koulutettu henkilöstö sekä perusteelliset ja tehokkaat mekanismit eturistiriitojen hallitsemiseksi.

Avainkysymykset:

· Onko varmentamiselimillä kansallisen akkreditointielimen (KAN) myöntämä voimassa oleva akkreditointitodistus?

· Nimittääkö hallitus elimiä suorittamaan varmentamistehtäviä? Onko mandaatti (ja siihen liittyvät vastuut) selkeä ja julkinen?

· Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja sovelletaanko niitä?

· Onko varmentamiselimillä riittävät resurssit suorittaa varmennus laillisuuden määritelmän suhteen ja puutavaran toimitusketjun valvontaan tarvittavat järjestelmät?

· Onko varmentamiselimillä kattavasti dokumentoitu hallinnointijärjestelmä, joka

· takaa, että sen henkilöstöllä on tarvittava pätevyys ja kokemus tehokkaan varmennuksen suorittamiseksi?

· soveltaa sisäistä tarkastusta tai valvontaa?

· sisältää mekanismit eturistiriitojen torjumiseksi?

· varmistaa järjestelmän avoimuuden?

· määrittelee varmentamismetodologian ja soveltaa sitä?

3.2.        Varmentaminen suhteessa laillisuuden määritelmään

Varmentamiskohteet on määritelty selkeästi. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu, ja ne takaavat, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, että sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin ja että se kattaa määritelmän kokonaisuudessaan.

Avainkysymykset:

· Kattavatko varmentamiselinten käyttämät varmentamismenetelmät laillisuuden määritelmän kaikki osa-alueet, ja sisältävätkö ne vaatimustenmukaisuuden testauksen kaikkien indikaattorien osalta?

· Tekevätkö varmentamiselimet seuraavaa:

· tarkastavat asiakirjoja, toimintaa koskevia tietoja sekä toimintaa paikalla (esimerkiksi pistokokein)?

· keräävät tietoja ulkopuolisilta tahoilta, joita asia koskee?

· pitävät kirjaa varmentamistoimistaan?

· Ovatko varmentamisen tulokset julkisia? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

3.3.        Toimitusketjun koskemattomuuden valvontajärjestelmien varmentaminen

Varmentamisen kohteena olevien arviointiperusteiden ja indikaattorien soveltamisala on selkeä, ja se kattaa koko toimitusketjun. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu, ja ne takaavat, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, että sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin, että se kattaa kaikki asianomaiset arviointiperusteet ja indikaattorit ja että se sisältää säännöllisen ja ajantasaisen tietojen täsmäytyksen ketjun kaikissa vaiheissa.

Avainkysymykset:

· Kattavatko varmentamismenetelmät toimitusketjun tarkastukset kokonaisuudessaan? Onko tämä esitetty selvästi varmentamismenetelmissä?

· Minkälaisin todistein osoitetaan, että toimitusketjun valvontatoimet on varmennettu?

· Mitkä organisaatiot vastaavat tietojen varmentamisesta? Onko niillä riittävät henkilö- ja muut resurssit tiedonhallintatehtävien hoitamiseen?

· Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan, vastaavatko pystypuuston, korjattujen tukkien ja jalostuslaitokseen tai vientipaikkaan saapuvan puutavaran määrät toisiaan?

· Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan, vastaavatko saapuvan raakapuutavaran ja tuotettujen jalosteiden määrät toisiaan sahoilla ja muissa laitoksissa? Sisältyykö näihin menetelmiin hyötysuhteen laskeminen ja tarkistaminen säännöllisin väliajoin?

· Mitä tietojärjestelmiä ja -tekniikkaa sovelletaan tietojen säilyttämiseen, varmentamiseen ja kirjaamiseen? Onko tietojen turvaamiseksi käytössä tehokas järjestelmä?

· Julkaistaanko toimitusketjun valvonnan varmentamisen tulokset? Miten intressitahot voivat tutustua näihin tietoihin?

3.4.        Mekanismit valitusten käsittelemiseksi

Käytössä on asianmukaiset mekanismit varmennusprosessin seurauksena syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemiseksi.

Avainkysymykset:

· Onko varmentamiselimillä valitusmekanismit, jotka ovat kaikkien intressitahojen käytettävissä?

· Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit riippumattoman seurannan suorittajien esittämien vastalauseiden vastaanottamiseksi ja niihin vastaamiseksi?

· Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit valtion virkamiesten havaitsemien rikkomistapausten vastaanottamiseksi ja niihin reagoimiseksi?

· Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?

3.5.        Mekanismit vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvien tapausten käsittelemiseksi

Käytettävissä on asianmukaiset mekanismit käsitellä vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyviä tapauksia, jotka on yksilöity varmennusprosessin aikana tai jotka ovat tulleet ilmi valitusten ja riippumattoman seurannan kautta.

Avainkysymykset:

· Onko olemassa tehokas ja toimiva mekanismi, jossa voidaan vaatia ja panna toimeen asianmukaisia korjaavia päätöksiä varmentamistulosten johdosta, ja toimia, jos rikkomisia todetaan?

· Määritelläänkö varmentamisjärjestelmässä edellä mainittu vaatimus?

· Onko vaatimusten noudattamatta jättämisen käsittelemiseksi kehitetty mekanismeja? Sovelletaanko niitä käytännössä?

· Onko käytettävissä riittävästi tietoa vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista ja varmentamistulosten korjaamisesta tai muista toteutetuista toimista? Arvioidaanko tällaisten toimien vaikuttavuutta?

· Onko olemassa mekanismi, jolla varmentamiselinten tekemistä varmentamiseen liittyvistä havainnoista raportoidaan hallitukselle?

· Minkälaisia tietoja vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista julkistetaan?

4.           Vientilupamenettely

Indonesia on määrännyt vastuun V-Legal-asiakirjojen/FLEGT-lupien myöntämisestä kokonaisuudessaan lupaviranomaisille. FLEGT-lupia myönnetään yksittäisille, unioniin suunnatuille lähetyksille.

4.1.        Organisatorinen rakenne

Avainkysymykset:

· Mille elimille on määrätty vastuu FLEGT-lupien myöntämisestä?

· Onko lupaviranomaisella KAN:n myöntämä voimassa oleva akkreditointitodistus?

· Onko lupaviranomaisen ja sen henkilöstön tehtävät FLEGT-luvan myöntämisessä määritelty selkeästi, ja onko tehtäväjako julkinen?

· Onko lupaviranomaisen henkilöstön pätevyysvaatimukset määritelty ja sisäiset valvontatoimenpiteet otettu käyttöön?

· Onko lupaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen?

4.2.        V-Legal-asiakirjojen myöntäminen ja niiden käyttö FLEGT-lupamenettelyssä

Tarpeelliset järjestelyt on tehty, jotta V-Legal-asiakirjoja voidaan käyttää FLEGT-lupamenettelyssä.

Avainkysymykset:

· Onko lupaviranomaisella julkisesti käytettävissä olevat dokumentoidut menettelyt V-Legal-asiakirjojen myöntämiseksi?

· Mitä näyttöä on siitä, että menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?

· On olemassa riittävästi tietoa myönnetyistä V-Legal-asiakirjoista ja tapauksista, joissa V-Legal-asiakirjaa ei ole myönnetty? Käykö tiedoista selkeästi ilmi näyttö, johon V-Legal-asiakirjan myöntäminen perustuu?

· Onko lupaviranomaisella käytössä asianmukaiset menettelyt, joilla se voi varmistaa, että jokainen puutavaralähetys täyttää laillisuuden määritelmän ja toimitusketjun tarkastusten asettamat vaatimukset?

· Onko luvan myöntämiseen sovellettavat vaatimukset määritelty selkeästi ja ilmoitettu viejille ja muille asianomaisille osapuolille?

· Mitä tietoja myönnetyistä luvista julkaistaan?

· Ovatko FLEGT-luvat liitteessä IV esitettyjen teknisten eritelmien mukaisia?

· Onko Indonesia kehittänyt FLEGT-lupia varten numerointijärjestelmän, joka mahdollistaa unionin markkinoille suunnattujen FLEGT-lupien ja unionin ulkopuolisille markkinoille suunnattujen V-Legal-asiakirjojen erottamisen toisistaan?

4.3.        Myönnettyjä FLEGT-lupia koskevat kyselyt

Käytössä on asianmukainen mekanismi käsitellä toimivaltaisten viranomaisten taholta tulevia, FLEGT-lupiin liittyviä kyselyjä, kuten liitteessä III esitetään.

Avainkysymykset:

· Onko lupatiedotusyksikkö perustettu ja vakiintunut muun muassa vastaanottamaan toimivaltaisten viranomaisten tiedusteluja ja vastaamaan niihin?

· Onko lupatiedotusyksikön ja toimivaltaisten viranomaisten välille perustettu selkeät menettelyt yhteydenpitoa varten?

· Onko lupatiedotusyksikön ja lupaviranomaisten välille perustettu selkeät menettelyt yhteydenpitoa varten?

· Onko olemassa kanavia, joiden kautta indonesialaiset tai kansainväliset sidosryhmät voivat kysyessään saada tietoa myönnetyistä FLEGT-luvista?

4.4.        Mekanismi valitusten käsittelemiseksi

Käytössä on asianmukainen mekanismi lupamenettelyn perusteella syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemiseksi. Mekanismin ansiosta voidaan käsitellä kaikki lupajärjestelmän toimintaan liittyvät valitukset.

Avainkysymykset:

· Onko käytössä dokumentoitu valitusmenettely, joka on kaikkien asianomaisten osapuolten käytettävissä?

· Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?

5.           Riippumaton seuranta

Riippumatonta seurantaa harjoittaa Indonesian kansalaisyhteiskunta, ja se on riippumaton TLAS-järjestelmän muista osista (sekä niistä, jotka koskevat metsävarojen hallintaa tai sääntelyä, että niistä, jotka koskevat riippumatonta tarkastusta). Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pitää yllä TLAS-järjestelmän uskottavuutta seuraamalla varmentamisen toteutusta.

Indonesia on tunnustanut virallisesti riippumattoman seurannan aseman, ja se sallii kansalaisyhteiskunnan lähettävän valituksia, jos akkreditointi-, arviointi- ja lupamenettelyissä todetaan sääntöjenvastaisuuksia.

Avainkysymykset:

· Onko hallitus saattanut riippumatonta seurantaa koskevat ohjeet julkisiksi?

· Sisältyykö ohjeisiin selvä vaatimus, jonka mukaan että riippumatonta seurantaa suorittavien organisaatioiden on oltava puolueettomia ja välttettävä eturistiriidat?

· Kuvataanko ohjeissa menettelyt liitteessä IX tarkoitettuihin tietoihin pääsemiseksi?

· Voiko kansalaisyhteiskunta arvioida käytännössä liitteessä IX tarkoitettuja tietoja?

· Kuvataanko ohjeissa menettelyt valitusten tekemistä varten? Ovatko nämä menettelyt julkisesti käytettävissä?

· Onko varmentamiselimiin sovellettavat raportointia ja tietojen julkistamista koskevat säännökset selkeytetty ja vahvistettu?

LIITE IX

TIETOJEN JULKISTAMINEN

1.           Johdanto

Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että keskeiset metsätalouteen liittyvät tiedot ovat julkisesti saatavilla.

Edellä mainitun tavoitteen toteutumiseksi tässä liitteessä esitetään pääpiirteittäin i) julkisesti saataville asetettavat metsätalouteen liittyvät tiedot, ii) elimet, jotka vastaavat tietojen asettamisesta julkisesti saataville, ja iii) mekanismit tietoihin pääsemiseksi.

Tarkoituksena on taata, että 1) yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminta vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä on avointa ja että sen toiminta ymmärretään, 2) on olemassa mekanismi, joka takaa osapuolille ja alan sidosryhmille metsäalan keskeisten tietojen saatavuuden, 3) TLAS-järjestelmän toiminnan tehostamiseksi tietoja on käytettävissä riippumatonta seurantaa varten, ja 4) tämän sopimuksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Tietojen julkinen saatavuus vahvistaa osaltaan merkittävästi Indonesian metsähallintoa.

2.           Tietoihin pääsyn mekanismit

Tämä liite on tiedonvälityksen vapaudesta annetun Indonesian lain nro 14/2008 mukainen. Kyseisen lain mukaan jokaisen julkisen toimielimen on laadittava tietojen julkista saatavuutta koskevat säännöt. Laissa erotetaan seuraavat neljä tietoluokkaa: 1) säännöllisesti käytettävissä olevat ja aktiivisesti jaettavat tiedot, 2) tiedot, jotka olisi julkistettava viipymättä, 3) tiedot, jotka ovat käytettävissä milloin tahansa ja jotka annetaan pyydettäessä, sekä 4) tiedot, jotka on tarkoitettu rajoitettuun jakeluun tai ovat luottamuksellisia.

Metsätalousministeriö, alueelliset ja paikalliset toimistot, kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos sekä lupaviranomaiset ovat kaikki merkittäviä toimielimiä TLAS-järjestelmän toiminnan kannalta, ja sen vuoksi niiden velvollisuuksiin kuuluu metsätalouteen liittyvien tietojen antaminen yleisölle.

Edellä mainitun lain täytäntöönpanemiseksi metsätalousministeriö, alueelliset ja paikalliset toimistot ja kaikki muut julkiset virastot, myös KAN, ovat kehittäneet tai parhaillaan kehittävät menettelyjä, joilla tiedot voidaan saattaa yleisön saataville.

KAN:lta edellytetään tietojen antamista yleisön saataville myös standardin ISO/IEC 17011:2004 8.2 kohdassa (akkreditointilaitoksen velvollisuudet). Varmentamiselimiltä ja lupaviranomaisilta tietojen julkistamista edellytetään metsätalousministerin asetusten sekä standardin ISO/IEC 17021:2006 8.1 kohdan (julkisesti saatavilla olevat tiedot) ja asiakirjan ISO/IEC Guide 65:1996 4.8 kohdan (dokumentaatio) nojalla.

Kansalaisjärjestöt toimivat metsätalousministerin asetusten nojalla yhtenä metsätalouteen liittyvien tietojen lähteenä.

Metsätalousministeri antoi 2 päivänä helmikuuta 2011 asetuksen nro P.7/Menhut-II/2011, jonka mukaan metsätalousministeriön hallussa olevia tietoja koskevat pyynnöt on osoitettava metsätalousministeriön julkisten suhteiden keskuksen johtajalle keskitetyn tiedottamispolitiikan puitteissa. Metsätalousministeriö laatii parhailla lisäohjeita täytäntöönpanoa varten. Alueellisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa saatavilla olevat tiedot ovat suoraan käytettävissä.

Tämän liitteen toimivuuden varmistamiseksi edellä mainittujen toimielinten on laadittava ja hyväksyttävä menettelyt/suuntaviivat/ohjeet tietopyyntöihin vastaamiseksi. Lisäksi on selvennettävä varmennuselimiin ja lupaviranomaisiin sovellettavia raportointi- ja tiedonjulkistamissäännöksiä.

3.           Tietoluokat TLAS-järjestelmän toiminnan seurannan ja arvioinnin parantamiseksi

Lait ja muut määräykset: Kaikki laillisuusvaatimusten yhteydessä luetellut lait, asetukset, standardit ja ohjeet.

Maa- ja metsäalueiden jako: maanjakokartat ja maakuntatason aluesuunnitelmat, maanjakomenettelyt, metsien käyttöoikeussopimukset tai käyttöoikeudet ja muut hyödyntämis- ja jalostusoikeudet sekä asianomaiset asiakirjat, kuten käyttöoikeussopimusten kattamia alueita koskevat kartat, metsäalueiden luovutusta koskevat luvat, maanhallinta-asiakirjat ja -kartat.

Metsänhoidon käytännöt: metsänkäyttösuunnitelmat, vuotuiset työsuunnitelmat mukaan luettuina kartat ja kalustolupa, pöytäkirja vuotuisen työsuunnitelman laadinnassa edellytetyistä luvan kattamalla alueella ja sen ympäristössä elävien yhteisöjen kanssa pidetyistä kuulemiskokouksista, puutavaran hyödyntämistä koskeva työsuunnitelma liitteineen, ympäristövaikutusten arvioinnin asiakirjat sekä pöytäkirja ympäristövaikutusten arviointikertomusten laadinnassa edellytetyistä julkisista kuulemiskokouksista, tukkeja koskevat tuotantoraportit sekä valtion omistaman metsämaan osalta puustoa koskevat inventointitiedot.

Kuljetusta ja toimitusketjua koskevat tiedot, esimerkiksi tukkien tai metsätuotteiden kuljetusasiakirjat liitteineen sekä puutavaran täsmäytysraportit, saarten välistä puutavaran kuljetusta koskevan rekisterin asiakirjat sekä alusten tunnistamisen mahdollistavat asiakirjat.

Jalostusta ja teollisuutta koskevat tiedot: esimerkiksi yrityksen perustamisasiakirja, liiketoimintalupa ja yrityksen rekisterinumero, ympäristövaikutusten arviointikertomus, teollisuusyrityksen toimilupa ja rekisterinumero, raaka-aineen toimitussuunnitelmat metsätuotteiden ensimmäisen vaiheen jalostusyritysten osalta, metsäteollisuustuotteiden viejän rekisteritiedot, raaka-aineita ja jalosteita koskevat raportit, luettelo jalostusoikeuksien haltijoista sekä tiedot jalostusteollisuuden yrityksistä.

Metsiin liittyvät maksut: esimerkiksi pinta-alaan perustuvat uudelleenmetsitys- ja metsäresurssirahastoihin maksettavat maksut ja asianomaiset maksukuitit, maksumääräykset ja laskut.

Varmentamista ja lupamenettelyä koskevat tiedot: akkreditointimenettelyjen laadunohjaus ja niitä koskeva standardi, kunkin akkreditoidun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen nimi ja osoite, akkreditoinnin myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä, akkreditoinnin kohteet; luettelo kuhunkin todistukseen liittyvästä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen henkilöstöstä (tarkastajat, päättäjät);tarkastussuunnitelma, jossa ilmoitetaan julkisten kuulemisten ajankohdat, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoitus tarkastuksesta; pöytäkirja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen kanssa pidetystä julkisesta kuulemisesta mukaan luettuna osallistujaluettelo; julkinen yhteenveto tarkastuksen tuloksista; tarkastuselimen yhteenvetoraportit myönnetyistä todistuksista; kaikkia tarkastuksia koskeva tilannekatsaus: hyväksytyt, hylätyt, käsiteltävänä olevat, myönnetyt sekä toistaiseksi tai pysyvästi peruutetut todistukset ja kaikki niihin tehdyt muutokset; tapaukset, joissa tarkastusten tai lupamenettelyjen kannalta olennaiset määräykset eivät täyty ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet; myönnetyt vientilisenssit; lupaviranomaisten määräajoin antamat yhteenvetoraportit.

Seuranta- ja valitusmenettelyt: vakiomenettelyt valituksen tekemiseksi KAN:lle, varmennuselimille ja lupaviranomaisille, mukaan luettuina menettelyt valituksen etenemisen seurantaa ja käsittelyn päättämistä varten.

Luettelo metsien seurannassa tärkeistä asiakirjoista ja virastoista, joiden hallussa kyseiset asiakirjat ovat, sekä menettely kyseisen tiedon saamiseksi esitetään tämän liitteen lisäyksessä.

4.           Tietoluokat vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen yleisten tavoitteiden tukemiseksi

1.      Pöytäkirja yhteisen täytäntöönpanokomitean puitteissa käydyistä keskusteluista

2.      Yhteisen täytäntöönpanokomitean vuosikertomus, jossa esitetään pääpiirteittäin

(a) Indonesiasta unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, joissa tuonti unioniin tapahtui;

(b) Indonesian myöntämien FLEGT-lupien lukumäärä;

(c) edistyminen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;

(d) laittomasti tuotettujen puutuotteiden viennin, tuonnin sekä kotimarkkinoille saattamisen ja kotimarkkinoilla käytävän kaupan estämiseksi toteutetut toimet;

(e) Indonesiaan tuodut puutavara- ja puutuotemäärät sekä laittomasti tuotettujen puutuotteiden tuonnin estämiseksi ja FLEGT-lupajärjestelmän lahjomattomuuden säilyttämiseksi toteutetut toimet;

(f) tapaukset, joissa FLEGT-lupajärjestelmän määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet;

(g) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, jossa tuonti unioniin tapahtui;

(h) unionin vastaanottamien Indonesiasta peräisin olevien FLEGT-lupien lukumäärä;

(i) niiden tapausten lukumäärä, joiden yhteydessä on käyty neuvotteluja toimivaltaisten viranomaisten ja Indonesian lupatiedotusyksikön välillä, sekä asianomaiset puutuotemäärät.

3.      Määräaikaisen arvioinnin täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus.

4.      Riippumattoman markkinavalvonnan täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus.

5.      Määräaikaista arviointia ja riippumatonta markkinavalvontaa koskevat valitukset ja niiden käsittely.

6.      Tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikataulu ja yleiskatsaus toteutetuista toimista.

7.      Muut mahdolliset tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja toiminnan kannalta merkitykselliset tiedot, joihin sisältyvät

Oikeudelliset tiedot:

· tämän sopimuksen teksti, sopimuksen liitteet ja kaikki sopimukseen tehdyt muutokset;

· kaikkien liitteessä II tarkoitettujen lakien ja asetusten teksti;

· täytäntöönpanoasetukset ja -menettelyt.

Tuotantoa koskevat tiedot:

· puutavaran kokonaisvuosituotanto Indonesiassa;

· puutuotteiden viennin vuotuiset määrät (koko määrä ja unioniin suuntautunut vienti).

Käyttöoikeussopimusten jakoa koskevat tiedot:

· metsien käyttöoikeussopimusten kattama pinta-ala yhteensä;

· käyttöoikeussopimusten luettelo sekä niiden yritysten nimet, joille sopimukset on myönnetty, ja niiden yritysten nimet, jotka niitä hallinnoivat;

· kartta kaikkien hakkuuta varten myönnettyjen käyttöoikeussopimusten kattamista alueista;

· luettelo rekisteröidyistä metsäalan yrityksistä (tuotanto, jalostus, kauppa ja vienti);

· luettelo SVLK-sertifioiduista metsäalan yrityksistä (tuotanto, jalostus, kauppa ja vienti).

Hallinnointia koskevat tiedot:

· luettelo hallinnoitavista käyttöoikeussopimuksista tyypin mukaan;

· luettelo varmennetuista metsäalan käyttöoikeussopimuksista sekä todistustyyppi, jonka mukaisesti niitä hallinnoidaan.

Viranomaisia koskevat tiedot:

· luettelo Indonesian lupaviranomaisista, myös niiden osoitteet ja yhteystiedot;

· lupatiedotusyksikön osoite ja yhteystiedot;

· luettelo unionissa toimivista toimivaltaisista viranomaisista, myös niiden osoitteet ja yhteystiedot.

Edellä mainitut tiedot asetetaan saataville osapuolten verkkosivustoilla.

1.           Tietojen julkistamista koskevien määräysten täytäntöönpano

Osana tämän liitteen täytäntöönpanoa osapuolet arvioivat

· tarvetta kehittää valmiuksia käyttää julkista tietoa riippumattomassa seurannassa;

· tarvetta lisätä tietämystä tähän sopimukseen sisältyvistä tietojen julkistamismääräyksistä.

Lisäys – Tiedot TLAS-järjestelmään liittyvän varmentamisen ja seurannan sekä järjestelmän toiminnan parantamiseksi

Nro || Julkiseksi saatettava asiakirja || Virastot, joiden hallussa asiakirja on || Tieto- luokka

VALTION OMISTAMIEN MAIDEN METSISTÄ SAATU PUUTAVARA (IUPHHK-HA/HPH, IUPHHK-HTI/HPHTI,IUPHHK RE) ja PAIKALLISYHTEISÖJEN HALLINNASSA OLEVISTA, VALTION OMISTAMIEN MAIDEN METSISTÄ SAATU PUUTAVARA (IUPHHK-HTR, IUPHHK-HKM)

1 || Metsien käyttöoikeussopimuksia koskevat luvat (SK IUPHHK-HA/HPH, IUPHHK-HTI/HPHTI, IUPHHK RE) || Metsätalousministeriö (BUK); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

2 || Käyttöoikeussopimusten kattamia alueita koskevat kartat || Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

3 || Metsänkäyttöluvat puutuotteita varten (SK IUPHHK-HTR, IUPHHK-HKm) || Metsätalousministeriö (BUK); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

4 || Metsänkäyttöalueiden (puutuotteet) kartat || Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

5 || Metsänkäyttösuunnitelma (TGHK) || Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

6 || Puutavaran hyödyntämistä koskeva työsuunnitelma (RKUPHHK) liitteineen, ml. kalustolupa || Metsätalousministeriö (BUK) || 3

7 || IUPHHK-maksumääräyksen (SPP) lupamaksu ja maksukuitti ||  Metsätalousministeriö (BUK) || 3

8 || Vuotuinen työsuunnitelma (RKT/luonnos) ml. kartta || Maakunnallinen metsätoimisto; kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa || 3

9 || Puutavaran arviointi- ja tuotantoraporttien (LHP ja LHC) asiakirjat || Paikalliset metsätoimistot; kappaleet maakunnallisissa toimistoissa || 3

10 || Kuljetusasiakirjat (skshh) || Paikalliset metsätoimistot; kappaleet maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

11 || Tukkien täsmäytysraportti (LMKB) || Paikalliset metsätoimistot ja metsätalousministeriön paikallinen yksikkö (BP2HP) || 3

12 || Tuotantomaksua koskeva maksumääräys ja kuitti (SPP) (tukkien/tilavuuden mukaan) || Paikalliset metsätoimistot || 3

13 || Maksukuitti metsäresurssimaksusta ja uudelleenmetsitys-rahaston maksusta (PSDH tai DR luonnonmetsiin liittyvän luvan haltijoilla ja PSDH viljelymetsiin liittyvän luvan haltijoilla) || Paikalliset metsätoimistot || 3

14 || Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) asiakirjat (AMDAL, ANDAL, RKL ja RPL) || Maakunnallinen tai paikallinen ympäristötoimisto (BAPEDALDA tai BLH); kappaleet metsätalousministeriölle (BUK) || 3

YKSITYISELTÄ MAALTA SAATU PUUTAVARA

15 || Voimassaoleva maanhallinta-asiakirja || Kansallinen tai maakunnallinen/paikallinen maankäyttövirasto (BPN) || 3

16 || Maanhallinta-asiakirja/kartat || Kansallinen tai maakunnallinen/paikallinen maankäyttövirasto (BPN) || 3

17 || Tukkien kuljetusasiakirja SKAU tai SKSKB-asiakirja, jossa KR-leima (yhteisön puutavara) || Kylän päällikkö (SKAU); kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa (SKSKB-KR ja SKAU) || 3

MUUNNETTAVALTA METSÄMAALTA SAATU PUUTAVARA (IPK)

18 || Puutavaran käyttöluvat: ILS/IPK ml. kalustolupa || Maakunnalliset ja paikalliset metsätoimistot || 3

19 || ILS-/IPK-asiakirjaan liitetyt kartat || Maakunnalliset ja paikalliset metsätoimistot || 3

20 || Metsäalueen luovutusta koskeva lupa || Metsätalousministeriö (BAPLAN) ja metsätalousministeriön maakunnallinen yksikkö (BPKH) || 3

21 || IPK-/ILS-työsuunnitelma || Paikalliset metsätoimistot || 3

22 || Puuston inventointitiedot valtion omistuksessa olevalta muuhun käyttöön muunnettavalta metsämaalta (IPK-/ILS-työsuunnitelman osio) || Paikalliset metsätoimistot || 3

23 || Puuntuotantoasiakirja (LHP) || Paikalliset metsätoimistot || 3

24 || Kuitti DR- ja PSDH-maksuista (ks. nro 13) || Paikalliset metsätoimistot; kappaleet metsätalousministeriössä (BUK) || 3

25 || Kuljetusasiakirjat FAKB sekä KBK- ja SKSKB-asiakirjojen liitteet ja KB-asiakirjan liitteet || Paikalliset metsätoimistot || 3

METSÄPERUSTEINEN TEOLLISUUS

26 || Yrityksen perustamisasiakirja || Oikeus- ja ihmisoikeusasiainministeriö; ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, ja maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3; toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä || 3

27 || Liiketoimintalupa (SIUP) || Paikallinen investointitoimisto tai investointien koordinointivirasto (BKPMD), kauppaministeriö. Toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä || 3

28 || Yrityksen rekisteröintinumero (TDP) || Paikallinen investointitoimisto tai investointien koordinointivirasto (BKPMD) ja kauppaministeriö || 3

29 || Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) (UKL/UPL ja SPPL) || Maakunnalliset ja paikalliset ympäristötoimistot (BAPEDALDA tai BLH); kappaleet paikallisessa kauppatoimistoissa tai investointien koordinointivirastossa (BKPMD) || 3

30 || Teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai teollisuuden rekisteröintinumero (TDI) || Ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, maakunnallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3, ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 2 000 m3; toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä || 3

31 || Teollisuuden raaka-aineen hankintasuunnitelma (RPBBI) metsätuotteiden ensimmäisen asteen jalostusyritysten (IPHH) osalta || Ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, maakunnallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3, ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 2 000 m3; kappaleet maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa || 3

32 || Metsäteollisuustuotteiden rekisteröity viejä (ETPIK) || Kauppaministeriö || 3

33 || Kuljetusasiakirjat (SKSKB, FAKB, SKAU ja/tai FAKO) || Kylän päällikkö (SKAU); kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa (SKSKB-KR, SKAU) ja maakunnallisissa metsätoimistoissa (FAKO) || 3

34 || Pyöröhirsivarastojen muutoksista raportoivat asiakirjat (LMKB/LMKBK) || Paikalliset metsätoimistot || 3

35 || Jalosteita koskeva raportti (LMOHHK) || Paikalliset metsätoimistot, kappaleet maakunnallisissa metsätoimistoissa || 3

36 || Saarten välistä puutavarakauppaa koskeva asiakirja (PKAPT) || Kauppaministeriö (kotimaan kauppaa koskeva pääosasto) || 3

37 || Aluksen tunnistusasiakirja || Paikallinen satamahallinnon toimisto (liikenneministeriön alainen); kappaleet Indonesian Classification Bureau’lle (BKI) || 3

MUUT OLENNAISET TIEDOT

38 || Lait ja muut määräykset: kaikki laillisuusvaatimusten yhteydessä luetellut lait, asetukset, standardit ja ohjeet. || Metsätalousministeriö, maakunnalliset tai paikalliset metsätoimistot || 3

39 || Varmentamista ja lupamenettelyä koskevat tiedot: || ||

a) laatuohjeistus ja standardi akkreditointia varten || Kansallinen akkreditointielin (KAN) || 1

b) jokaisen akkreditoidun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen nimi ja osoite (LP ja LV) || Kansallinen akkreditointielin (KAN) || 1

c) henkilöstöluettelo (tarkastajat, päättäjät), liitetty kuhunkin todistukseen || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV), metsätalousministeriö || 1

d) selvitys siitä, mitkä tiedot katsotaan liikesalaisuudeksi || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 1

e) tarkastussuunnitelma, josta ilmenee julkisten kuulemisten ajankohdat, tarkastuselimen ilmoitus tarkastuksesta, julkinen yhteenveto tarkastuksen tuloksista, tarkastuselimen yhteenvetoraportit myönnetyistä todistuksista || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 1

40 || Tarkastuksia koskeva tilannekatsaus: || ||

|| a) hyväksytyt, hylätyt, käsiteltävänä olevat, myönnetyt sekä toistaiseksi tai pysyvästi peruutetut todistukset ja kaikki niihin tehdyt muutokset; || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 1

|| b) tapaukset, joissa tarkastusten ja lupamenettelyjen kannalta olennaiset määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 3

|| c) myönnetyt vientilisenssit (V-Legal-asiakirja); lupaviranomaisen määräaikaiset kertomukset || Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 1

41 || Seuranta- ja valitusmenettelyt: || ||

a) valituksiin sovellettavat vakiotoimintamenettelyt akkreditointielimelle sekä kummallekin tarkastuselimelle || Kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 1

b) kansalaisyhteiskuntaa koskevat menettelyt kansalaisyhteiskunnan suorittamaa seurantaa, sen tekemiä valituksia ja sen tuottamia raportteja varten || Metsätalousministeriö, riippumaton seuranta || 1

c) asiakirjat, joilla seurataan edistymistä valitusten osalta tapahtunutta edistymistä ja niitä koskevia ratkaisuja || Kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV) || 3

Tiedonhankinnan menettelyt:

· Tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa (UU 14/2008) erotetaan neljä tietoluokkaa: 1) tiedot, jotka ovat käytettävissä ja joita jaetaan aktiivisesti säännöllisin väliajoin; 2) tiedot, jotka olisi julkistettava viipymättä; 3) tiedot, jotka ovat käytettävissä milloin tahansa ja jotka annetaan pyydettäessä, sekä 4) tiedot, jotka on tarkoitettu rajoitettuun jakeluun tai ovat luottamuksellisia.

· Tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa tarkoitettuun 3 luokkaan sisältyvät tiedot annetaan käyttöön pyynnöstä, joka esitetään asianomaisen toimielimen sisällä nimetylle elimelle (PPID), esimerkiksi metsätalousministeriön julkisten suhteiden keskukselle. Kullakin toimielimellä on omat, tiedonsaannin vapautta koskevaan lakiin perustuvat yleisölle tiedottamista koskevat täytäntöönpanosääntönsä.

· Jotkin tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa tarkoitettuun 3 luokkaan sisältyvät tiedot, kuten asetukset ja määräykset, maanjakokartat ja metsänkäyttösuunnitelmat, julkaistaan asianomaisten toimielinten verkkosivustoilla.

[1]               KOM(2003) 251.

[2]               EUVL C 268, 7.11.2003, s. 1.

[3]               EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

[4]               Neuvoston asiakirja 15102/05, rajoitettu jakelu.

[5]               EUVL C […], […], s. […].

[6]               KOM(2003) 251.

[7]               EUVL C 268, 7.11.2003, s. 1.

[8]               EUVL C 157E, 6.7.2006, s. 482.

[9]               EUVL L [...], […], s. […]; lisätään asiakirjan numero, päivämäärä ja julkaisuviite.

[10]             EUVL: lisätään allekirjoituspäivämäärä.

[11]             Tärkeimmät säädökset, mukaan luettuina niiden myöhemmät muutokset.