This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0173
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the European Union Agency for Law Enforcement Cooperation and Training (Europol) and repealing Decisions 2009/371/JHA and 2005/681/JHA
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta
/* COM/2013/0173 final - 2013/0091 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta /* COM/2013/0173 final - 2013/0091 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan poliisivirasto (Europol) aloitti
toimintansa hallitustenvälisenä elimenä, jonka toimintaa säänneltiin vuonna
1999 voimaan tulleella jäsenvaltioiden välisellä yleissopimuksella. Vuonna 2009
hyväksytyn neuvoston asetuksen nojalla Europolista tuli EU:n virasto, joka saa
rahoituksensa EU:n talousarviosta. Europolin tehtävänä on tukea kansallisten
lainvalvontayksikköjen toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä vakavan
rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa. Europol edistää
tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä ja laatii
rikollisuutta koskevia analyyseja jäsenvaltioiden poliisivoimien avuksi niiden
toteuttaessa rajatylittäviä tutkintatoimia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 88 artiklassa määrätään, että Europolin
toimintaa säännellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen
annettavalla asetuksella. Siinä myös edellytetään, että on säädettävä
menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa
yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) perustettiin
vuonna 2005 EU:n viraston muodossa hoitamaan lainvalvonnasta vastaavien
virkamiesten koulutusta. Sen tarkoituksena on helpottaa kansallisten
poliisivoimien välistä yhteistyötä järjestämällä eurooppalaista
poliisitoimintaa koskevia kursseja. Se laatii yhteisiä oppijaksoja eri
aiheista, levittää alan tutkimustuloksia ja parhaita käytänteitä, koordinoi
johtavien poliisivirkamiesten ja kouluttajien vaihto-ohjelmaa ja voi toimia
kumppaniosapuolena EU:n avustuksella toteutettavissa hankkeissa. Eurooppa-neuvosto esitti asiakirjassa Tukholman
ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten[1], että Europolista olisi tehtävä ”jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja
ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi”, ja vaati perustamaan sekä
kansallisella että EU:n tasolla lainvalvonta-alan ammattilaisille tarkoitettuja
eurooppalaisia koulutus- ja vaihto-ohjelmia, joiden yhteydessä CEPOLilla olisi
keskeinen tehtävä eurooppalaisen ulottuvuuden varmistajana. Komissio yksilöi tiedonannossaan EU:n
sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti
turvallisempaa Eurooppaa[2] EU:n sisäistä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin liittyvät keskeiset
haasteet, periaatteet ja suuntaviivat. Lisäksi se ehdotti useita toimenpiteitä,
joihin myös Europolin ja CEPOLin olisi osallistuttava, jotta vakavan
rikollisuuden ja terrorismin aiheuttamia turvallisuusriskejä voitaisiin
vähentää. Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on
kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntynyt EU:ssa, minkä lisäksi myös
rikollisuuden muodot ovat monipuolistuneet.[3] Europolin
vuonna 2013 laatimassa Euroopan unionin uhkakuva-arviossa (European Union
Serious and Organised Crime Threat Assessment, EU SOCTA) todetaan, että vakava
ja järjestäytynyt rikollisuus ovat jatkuvasti kehittyvä ja yhä monimutkaisempi
ilmiö, joka muodostaa merkittävän uhkan EU:n turvallisuudelle ja vauraudelle.[4] Selvityksen mukaan globalisoitumisen vaikutukset yhteiskunnassa ja
liike-elämässä ovat helpottaneet myös merkittävien uusien rikollisuuden
muotojen leviämistä, kun rikollisverkostot hyödyntävät lainsäädännön aukkoja,
internetiä ja talouskriisiin liittyviä olosuhteita hankkiakseen laittomia
voittoja pienellä riskillä.[5] Internetiä hyödynnetään rikollisen toiminnan organisoinnissa ja
toteuttamisessa. Se tarjoaa rikollisille yhteydenpitovälineen, markkinapaikan,
värväystoimiston ja rahoituspalvelut. Sen avulla on myös entistä helpompi
toteuttaa uudenlaisia verkkorikoksia, kuten maksukorttipetoksia, ja levittää
lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.[6] Vakavat rikokset aiheuttavat uhreille yhä pahempia
haittoja ja laajamittaisia taloudellisia vahinkoja. Ne murentavat
turvallisuudentunnetta, jonka puuttuessa kansalaiset eivät voi käyttää
vapauksiaan ja yksilön oikeuksiaan tehokkaasti. Sen lisäksi että ihmiskauppa[7], huumeiden[8] ja aseiden[9] laiton kauppa, talousrikokset kuten korruptio[10], petokset[11] ja rahanpesu[12], sekä verkkorikollisuus[13]
muodostavat uhkan Euroopassa elävien ihmisten henkilökohtaiselle ja
taloudelliselle turvallisuudelle, ne myös tuottavat rikollisverkostoille
valtavia voittoja, jotka vahvistavat niiden valtaa ja riistävät viranomaisilta
kipeästi kaivattuja tuloja. Terrorismi on edelleen merkittävä uhka EU:n
turvallisuudelle, ja eurooppalaiset yhteiskunnat ovat edelleen alttiita
terrori-iskuille.[14] Rikollisuus on yksi unionin kansalaisten viidestä
suurimmasta huolenaiheesta.[15] Kun heiltä kysyttiin, mille aloille EU:n toimielinten olisi
keskitettävä toimintansa, rikoksentorjunta mainittiin neljäntenä.[16] Tuoreen selvityksen mukaan internetinkäyttäjät ovat erittäin
huolissaan verkkoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta EU:ssa.[17] Tätä varten tarvitaan EU:n virastoja, jotka
voivat tehokkaasti ja tuloksellisesti tukea lainvalvontayhteistyötä,
tiedonjakoa ja koulutusta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio
hyväksyivät heinäkuussa 2012 EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen
lähestymistavan[18], jossa esitetään periaatteet Europolin ja CEPOLin kaltaisten
erillisvirastojen hallinnon järjestämiseksi. Yhteisen lähestymistavan mukaan ”virastojen
yhdistämistä olisi harkittava silloin, kun niillä on päällekkäisiä tehtäviä,
kun synergiat ovat mahdollisia tai kun virastot olisivat tehokkaampia osana
suurempaa rakennetta”. Yhdistämällä Europol ja CEPOL yhdeksi
virastoksi, joka sijaitsisi Europolin nykyisessä päämajassa Haagissa,
voitaisiin saavuttaa merkittäviä synergiaetuja ja tehostaa toimintaa. Kun
Europolin taitotieto operatiivisen poliisiyhteistyön alalla yhdistetään CEPOLin
kokemukseen ja asiantuntemukseen alan koulutuksesta, voidaan lujittaa yhteyksiä
ja luoda synergiaa näiden kahden toiminta-alan välille. Kun operatiivinen ja
koulutuksesta vastaava henkilöstö työskentelee samassa virastossa, on helpompi
selvittää koulutustarpeita ja lisätä siten EU:n tarjoaman koulutuksen arvoa ja
siitä saatavaa hyötyä EU:n poliisiyhteistyön alalla yleensä. Samalla voidaan
välttää kahden viraston tukitoimintojen päällekkäisyys, ja näin muodostuvat
säästöt voidaan kohdentaa keskeisiin operatiivisiin toimiin ja koulutukseen.
Tämä on erityisen tärkeää vallitsevassa taloustilanteessa, kun sekä kansalliset
että EU:n varat ovat vähissä ja EU:n lainvalvontakoulutuksen kehittämiseen
olisi muuten vaikea löytää lisäresursseja. Sen vuoksi tässä asetusehdotuksessa esitetään
oikeudellinen kehys uudelle Europolille. Se korvaa nykyisen Europolin, joka on
perustettu Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6 päivänä
huhtikuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS, ja Euroopan
poliisiakatemian, joka on perustettu Euroopan poliisiakatemian (CEPOL)
perustamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS. Ehdotus on Lissabonin sopimuksen vaatimusten,
Tukholman-ohjelmaan perustuvien odotusten, EU:n sisäisen turvallisuuden
strategian toteuttamissuunnitelmassa asetettujen painopisteiden ja EU:n
erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukainen. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
TULOKSET Europolin, CEPOLin ja EU:n
lainvalvontakoulutuksen uudistamisesta käytiin vuosina 2010 ja 2011
vuoropuhelua komission, Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston,
Europolin ja CEPOLin hallintoneuvostojen sekä kansallisten parlamenttien
edustajien kesken. Parempaan sääntelyyn tähtäävän politiikan
mukaisesti komissio on laatinut kaksi vaikutustenarviointia Europolin ja
CEPOLin uudelleenjärjestelyä koskevista vaihtoehtoisista toimintatavoista.[19] Europolia koskeva vaikutustenarviointi
perustuu kahteen toimintatavoitteeseen, jotka koskevat jäsenvaltioiden
Europolille toimittamien tietojen lisäämistä ja sellaisen
tietojenkäsittely-ympäristön luomista, jonka avulla Europol voisi
täysimääräisesti tukea jäsenvaltioita vakavan rikollisuuden ja terrorismin
ehkäisemisessä ja torjumisessa. Tietojen toimittamista koskevan tavoitteen
osalta arvioitiin kahta toimintavaihtoehtoa: i) selkeytetään jäsenvaltioiden
oikeudellista velvoitetta toimittaa Europolille tietoja, säädetään kannustimista
ja mekanismista, johon eri jäsenvaltioiden suoritukset kirjataan, ja ii)
annetaan Europolille pääsy asianmukaisiin kansallisiin lainvalvonta-alan
tietokantoihin ”osuma / ei osumaa” ‑tyyppisten hakujen tekemistä varten.
Tietojenkäsittely-ympäristöä koskevan tavoitteen osalta arvioitiin niin ikään
kahta toimintavaihtoehtoa: i) yhdistetään nykyiset kaksi analyysitietokantaa,
ja ii) luodaan uusi tietojenkäsittely-ympäristö ja vahvistetaan menettelylliset
takeet tietosuojaperiaatteiden täytäntöönpanoa varten niin, että korostetaan
erityisesti sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta. CEPOLia koskeva vaikutustenarviointi perustuu
kahteen toimintatavoitteeseen: i) rajatylittävää rikollisuutta koskevan
lainvalvontaviranomaisten koulutuksen laadun, koordinoinnin ja yhtenäisyyden
parantaminen sekä koulutusta saavien määrän lisääminen, ja ii) puitteiden
luominen tätä varten EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan
pohjalta. Komissio ehdottaa lainvalvontaviranomaisten koulutuskehystä, jonka
täytäntöönpanoon tarvitaan lisäresursseja. Tätä varten se tutki eri
toimintavaihtoehtoja, kuten CEPOLin vahvistamista ja sen toiminnan tehostamista
erillisviraston puitteissa tai joidenkin tai kaikkien CEPOLin toimintojen
yhdistämistä Europolin kanssa uudeksi Europol-virastoksi. Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti
kutakin toimintavaihtoehtoa arvioitiin komission yksiköiden välisen
ohjausryhmän avulla tarkastelemalla niiden vaikutuksia turvallisuuteen,
kustannuksiin (mm. EU:n toimielinten talousarvioon) ja perusoikeuksiin. Kokonaisvaikutusten analyysin perusteella
laadittiin parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto, joka esitetään tässä
ehdotuksessa. Arvioinnin perusteella parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon
avulla voidaan entisestään tehostaa Europolin toimintaa virastona, joka tarjoaa
kattavaa tukea Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisille. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotuksen oikeusperustan muodostavat
SEUT-sopimuksen 88 artikla ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohta. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ja
sisältö Ehdotuksen tarkoituksena on ·
mukauttaa Europol Lissabonin sopimuksen
vaatimuksiin vahvistamalla sen oikeudellinen toimintakehys asetuksella ja
ottamalla käyttöön mekanismi, jonka avulla Euroopan parlamentti voi valvoa
Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Näin voidaan
parantaa Europolin demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta unionin
kansalaisia kohtaan; ·
täyttää Tukholman ohjelmassa asetetut tavoitteet
tekemällä Europolista ”jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen
tietojenvaihdon keskipiste” ja perustamalla eurooppalaisia koulutus- ja
vaihto-ohjelmia, joihin voivat osallistua kaikki lainvalvonta-alan
ammattilaiset sekä kansallisella että EU:n tasolla; ·
osoittaa Europolille uusia vastuualueita, jotta se
voi tarjota jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille kattavampaa tukea. Tähän
sisältyy lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyvien CEPOLin nykyisten
tehtävien siirtäminen Europolille ja kehyksen luominen lainvalvontaviranomaisten
koulutusta varten. Europol voi myös tarjota puitteet sen toimivaltaan kuuluvien
eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneiden keskusten, kuten Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen, erityisasiantuntemuksen kehittämiselle; ·
huolehtia siitä, että Europolilla on käytössään
vahva tietosuojajärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa erityisesti
Europolin tietosuojavaltuutetun riippumattomuus ja tehokkuus ja riittävät
toimivaltuudet; ·
parantaa Europolin hallintoa tehostamalla toimintaa
ja noudattamalla EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa
vahvistettuja periaatteita. Ehdotuksessa toteutetaan nämä tavoitteet
seuraavasti: 1. Europolin mukauttaminen Lissabonin
sopimuksen vaatimuksiin lisäämällä sen vastuuvelvollisuutta Asetuksella varmistetaan, että Europolin
toimintaa valvovat EU:n kansalaisten demokraattisesti valitut edustajat.
Ehdotukset valvontaa koskeviksi säännöiksi perustuvat komission vuonna 2010
hyväksymään tiedonantoon menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti valvoo
Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.[20] Näiden sääntöjen mukaan Euroopan parlamentti
ja kansalliset parlamentit ·
saavat tietoa vuosittain laadittavien
toimintakertomusten ja tilinpäätösten kautta; ·
saavat tiedoksi Europolin tavoitteeseen liittyvät
uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset, Europolin
tilaamat selvitykset ja arvioinnit sekä kolmansien maiden viranomaisten kanssa
sovitut käytännön järjestelyt, jotka liittyvät näiden maiden ja Euroopan
unionin välillä tehtyjen kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon; ·
saavat tiedoksi monivuotiset ja vuotuiset
työohjelmat sen jälkeen kun ne on hyväksytty; ·
saavat selvitykset kunkin jäsenvaltion Europolille
toimittamien tietojen määrästä ja laadusta ja niiden kansallisten yksikköjen
suorituskyvystä; ·
voivat keskustella Europoliin liittyvistä
kysymyksistä viraston pääjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan kanssa,
pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen. Lisäksi Euroopan parlamentti ·
suorittaa tehtävänsä budjettivallan käyttäjänä eli
ottaa vastaan ehdotuksen ennakkoarvioksi ja selvityksen varainhoitovuoden
talousarvio- ja varainhallinnosta, voi pyytää kaikki kyseistä varainhoitovuotta
koskevan vastuuvapausmenettelyn toteuttamista varten tarvittavat tiedot, ja
myöntää pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden; ·
antaa lausuntonsa Europolin vuotuisesta
työohjelmasta; ·
saa tiedoksi Europolin vuotuisen työohjelman; ·
voi kutsua Europolin hallintoneuvoston valitseman
pääjohtaja- tai apulaispääjohtajaehdokkaan toimivaltaisen parlamentin
valiokunnan kuultavaksi; ·
voi kutsua pääjohtajan vastaamaan tehtäviensä
hoitoa koskeviin kysymyksiin. Jotta Euroopan parlamentti voi käyttää
valvontavaltaansa niin, että samalla voidaan turvata operatiivisten tietojen
luottamuksellisuus, Europolin ja Euroopan parlamentin on sovittava käytännön
järjestelyistä, joilla säännellään pääsyä Euroopan unionin
turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin
turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita
käsitellään sen välityksellä. 2. Europol jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipisteenä Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa
tiedustelutietoihin perustuvaa Europolin tilannekuvaa tehostamalla tietojen
toimittamista jäsenvaltioilta Europolille, jotta se voisi paremmin palvella
jäsenvaltioita ja antaa parempia tietoja EU:n politiikan suunnitteluun. Tätä
varten vahvistetaan jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa Europolille
tarvittavia tietoja. Kannustimeksi lainvalvontayksiköille tarjotaan entistä
laajemmat mahdollisuudet saada rahoitustukea rajatylittäviin tutkintatoimiin myös
muissa kuin euron väärentämistä koskevissa tapauksissa. Käyttöön otetaan
mekanismi, jonka avulla seurataan tietojen toimittamista jäsenvaltioilta
Europolille. Europolin tietojenkäsittelyarkkitehtuuri
uudistetaan, jotta Europol voisi helpommin havaita yhteyksiä sen hallussa jo
olevien tietojen välillä ja analysoida niitä. Tietokantoja tai ‑järjestelmiä
ei enää määritellä ennalta, vaan noudatetaan sisäänrakennetun yksityisyyden
suojan periaatetta ja täydellistä avoimuutta suhteessa Europolin
tietosuojavastaavaan ja Euroopan tietosuojavaltuutettuun. Tietosuojan ja
tietoturvallisuuden korkea taso saavutetaan tietotyyppien mukaan eriytettyjen
menettelyllisten takeiden avulla. Asetuksessa esitetään yksityiskohtaisesti
tietojenkäsittelytoimet (ristiintarkistus, strategiset analyysit tai muut
yksittäisiä tapauksia koskevat yleisluonteiset operatiiviset analyysit),
tietolähteet ja se, kenellä on pääsy tietoihin. Siinä myös luetellaan eri
henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä
kutakin tietojenkäsittelytoimea varten. Näin Europol voi mukauttaa
IT-arkkitehtuuriaan tulevien haasteiden ja EU:n lainvalvontaviranomaisten
tarpeiden mukaan. Kun uusi arkkitehtuuri on käytössä, Europol voi sen avulla
linkittää ja analysoida tietoja, tunnistaa nopeammin suuntauksia ja toisiinsa
liittyviä asioita ja vähentää tietojen säilyttämistä monessa eri paikassa.
Samalla voidaan taata tietosuojan korkea taso. Euroopan tietosuojavaltuutettu
valvoo sääntöjen noudattamista. Tällä tavoin Europolin analyytikot saisivat
laajemman käsityksen vakavasta rikollisuudesta ja terrorismista EU:ssa. He
voisivat tunnistaa nopeasti suuntauksia ja toisiinsa liittyviä asioita kaikilla
rikollisuuden aloilla ja laatia tämän pohjalta kattavampia ja osuvampia
tiedusteluraportteja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten avuksi. 3. Uudet vastuualueet: koulutus ja eri
rikostyyppien torjuntaan erikoistuneet EU:n keskukset Jotta voidaan varmistaa, että
poliisitoimintaan osoitettavasta EU:n tuesta saadaan synergiaetuja ja jotta
voidaan luoda edellytykset yhdessä tämän ehdotuksen kanssa esitettävän
lainvalvontaviranomaisten koulutuskehyksen[21] täysimittaiselle täytäntöönpanolle, Europol ryhtyy hoitamaan ja
kehittämään tähän asti CEPOLille kuuluneita tehtäviä. Tiivistämällä yhteyksiä
koulutuksen ja operatiivisen toiminnan välillä voidaan
lainvalvontaviranomaisten koulutusta kohdentaa paremmin ja täsmentää sen
sisältöä. Europol ryhtyy uuden, Europol-akatemiaksi
kutsutun osaston avulla hoitamaan lainvalvontaviranomaisten koulutuksen
tukitoimintoja, kehittämistä, tarjontaa ja koordinointia myös strategisella
tasolla eikä pelkästään ylempien poliisiviranomaisten tasolla (kuten CEPOL
tekee voimassa olevan päätöksen nojalla). Näiden toimien avulla voidaan
levittää tietoa kansainvälisistä ja unionin välineistä ja parantaa niiden
tunnettuutta, kannustaa rajatylittävän yhteistyön tekemiseen, syventää rikollisuuden
ja poliisitoiminnan eri osa-alueiden erityistuntemusta ja valmistautua
osallistumaan kolmansissa maissa toteutettaviin EU:n siviilioperaatioihin.
Europol-akatemia kehittää ja arvioi koulutusvälineitä, joiden avulla pyritään
vastaamaan koulutustarpeiden säännöllisen arvioinnin yhteydessä havaittuihin
vaatimuksiin. Europol-akatemia edistää alan tutkimustyötä ja pyrkii tarpeen
mukaan luomaan kumppanuuksia unionin elinten ja yksityisten oppilaitosten
kanssa. Hallintoneuvoston kokoonpano, tehtävät ja menettelyt
heijastavat lainvalvonta-alan koulutukseen liittyviä Europolin uusia
vastuualueita sekä EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä
lähestymistavassa vahvistettuja parhaita käytänteitä. Hallintoneuvostoa avustaa koulutusta
käsittelevä tiedekomitea, jonka tehtävänä on varmistaa Europolin
koulutustoiminnan tieteellinen laatu ja antaa sitä koskevia ohjeita. Jotta voidaan parantaa EU:n valmiuksia
reagoida erityisiin rikollisuuden ilmiöihin, jotka erityisesti vaativat
yhteisiä toimia, Europolille annetaan mahdollisuus kehittää eri rikostyyppien
torjuntaan erikoistuneita keskuksia, esimerkkinä Euroopan
verkkorikostorjuntakeskus. Tällaiset EU:n keskukset, jotka yhdistävät
toiminnassaan eri lähestymistapoja tietyn rikostyypin torjuntaa varten,
toisivat lisäarvoa jäsenvaltioiden toimintaan. Ne voisivat toimia esimerkiksi
tietokeskuksina ja koota yhteen asiantuntemusta, jotta jäsenvaltioita
voitaisiin avustaa valmiuksien kehittämisessä ja tukea niitä tutkintatoimien
toteuttamisessa. Keskukset voisivat myös toimia Euroopan
lainvalvontaviranomaisia edustavien tutkijoiden yhteisenä äänenä kyseisellä
erityisalalla. 4. Vahva tietosuojajärjestelmä Ehdotuksessa lujitetaan Europolin toimintaan
sovellettavaa tietosuojajärjestelmää toteuttamalla erityisesti seuraavat toimenpiteet: ·
Europolin voimassaolevaa erillistä
tietosuojajärjestelmää lujitetaan noudattaen ennen muuta yksilöiden suojelusta
yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä
ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen (EY) N:o 45/2001[22] taustalla olevia periaatteita.
Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn
erityispiirteet on tunnustettu SEUT-sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro
21, Europolin tietosuojasäännöt on yhdenmukaistettu muiden oikeudellisen
yhteistyön ja poliisiyhteisyön alalla sovellettavien tietosuojasäännösten
kanssa. Näitä ovat muun muassa Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108[23] ja suositus R (87) 15[24] sekä poliisiyhteistyössä ja
rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien
henkilötietojen suojaamista koskeva neuvoston puitepäätös 2008/977[25]. Näin voidaan taata yksilöiden
korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä ja ottaa samalla
asianmukaisella tavalla huomioon lainvalvonta-alan erityispiirteet. ·
Jäsenvaltioiden pääsy Europolin hallussa oleviin
operatiivisia analyyseja koskeviin henkilötietoihin on rajoitettu epäsuoraan
pääsyyn osuma / ei osumaa ‑tyyppisten hakujen pohjalta: jos pyynnön
esittävän jäsenvaltion tiedot täsmäävät Europolin hallussa olevien tietojen
kanssa, automaattinen vertailu tuottaa tulokseksi anonyymin ’osuman’. Osumaan
liittyvät henkilö- tai tapaustiedot toimitetaan vasta erillisen seurantapyynnön
perusteella. ·
Uhrien, todistajien, muiden kuin epäiltyjen ja
alaikäisten henkilötietojen käsittely on kielletty, ellei se ole ehdottoman
välttämätöntä. Tätä rajoitusta sovelletaan myös tietoihin, jotka koskevat rotua
tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskontoa tai vakaumusta tai
ammattiliittoon kuulumista sekä terveyttä ja seksuaalista käyttäytymistä (ns.
arkaluonteiset henkilötiedot). Lisäksi arkaluonteisia henkilötietoja voidaan
käsitellä vain silloin kun ne täydentävät Europolin jo käsittelemiä muita
henkilötietoja. Europolin on esitettävä Euroopan tietosuojavaltuutetulle
puolivuosittain katsaus kaikista arkaluonteisista henkilötiedoista. Lisäksi
säädetään, että päätöksiä, jotka tuottavat rekisteröidylle oikeusvaikutuksia,
ei saa tehdä pelkästään arkaluonteisten henkilötietojen automaattisen
käsittelyn perusteella, ellei siihen ole annettu erikseen valtuutusta EU:n tai
kansallisessa lainsäädännössä tai Euroopan tietosuojavaltuutetun toimesta. ·
Läpinäkyvyyden lisäämiseksi vahvistetaan yksilön
oikeuksia tutustua Europolin hallussa oleviin häntä koskeviin henkilötietoihin.
Asetuksessa luetellaan, mitä tietoja Europolin on toimitettava henkilölle, joka
haluaa tutustua omiin tietoihinsa. ·
Ehdotuksessa asetetaan selkeät säännöt
vastuunjaolle tietosuoja-asioissa. Europolin on muun muassa säännöllisin
väliajoin tarkistettava, onko kaikkien henkilötietojen säilyttämistä tarpeen
jatkaa. ·
Lokitietoja ja dokumentointia koskevaa
velvollisuutta laajennetaan niin, että se kattaa tietoihin pääsyn lisäksi myös
muita tietojenkäsittelytoimia: tietojen keräämisen ja muuttamisen, tietoihin
pääsyn sekä tietojen paljastamisen, yhdistämisen ja poistamisen. Asetuksessa
kielletään lokitietojen muuttaminen, jotta voidaan varmistaa, että tietojen
käyttöä valvotaan tiukemmin ja että on tiedossa, kuka niitä on käsitellyt. ·
Kuka tahansa voi vaatia Europolilta korvausta
luvattoman tietojenkäsittelyn tai minkä tahansa tämän asetuksen säännösten
kanssa ristiriidassa olevan toimenpiteen vuoksi. Tällaisessa tapauksessa
Europol ja jäsenvaltio, jossa vahinko on aiheutunut, ovat yhteisvastuullisia
(Europol SEUT-sopimuksen 340 artiklan ja jäsenvaltio kansallisen
lainsäädäntönsä nojalla). ·
Europolin ulkopuolisen tietosuojavaltuutetun asemaa
lujitetaan. Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivalta valvoa Europolin
suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Näin voidaan taata Euroopan unionin
tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvan riippumattomuuden vaatimuksen
täyttyminen sekä tietosuojavalvonnan tehokkuus Euroopan tietosuojavaltuutetun
täytäntöönpanovaltuuksien avulla. ·
Kansallisilla tietosuojaviranomaisilla on kuitenkin
edelleen toimivalta valvoa jäsenvaltioiden toimesta tapahtuvaa henkilötietojen
tallentamista, hakemista ja toimittamista Europolille. Kansallisten
tietosuojaviranomaisten vastuulla on myös tutkia, loukkaako tällainen tietojen
tallentaminen, hakeminen tai toimittaminen rekisteröidyn oikeuksia. ·
Asetuksella otetaan käyttöön ”yhteiseen valvontaan”
liittyviä tekijöitä Europoliin siirrettyjen ja siellä käsiteltävien tietojen
osalta. Erityiskysymyksissä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, Euroopan
tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten olisi tehtävä
yhteistyötä omien toimivaltuuksiensa puitteissa, jotta voidaan varmistaa tämän
asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla Euroopan unionissa. 5. Hallinnon parantaminen Ehdotuksella pyritään kehittämään Europolin
hallintoa tehostamalla toimintaa ja keventämällä menettelyjä erityisesti
hallintoneuvoston ja pääjohtajan osalta sekä yhdenmukaistamalla Europolin
toimintaperiaatteet EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa
esitettyjen periaatteiden kanssa. Komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina
Europolin hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen
toimintaa. Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden viraston kahtalainen
toimenkuva (operatiivisen tuen ja koulutuksen tarjoaminen lainvalvonnan
alalla), hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet nimitetään heidän
lainvalvontayhteistyöhön liittyvän asiantuntemuksensa perusteella ja
varajäsenet heidän lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan asiantuntemuksensa
perusteella. Varajäsenet toimivat varsinaisina jäseninä, kun käsitellään
koulutukseen liittyviä kysymyksiä tai tehdään sitä koskevia päätöksiä.
Hallintoneuvostoa avustaa koulutusta liittyvissä teknisissä kysymyksissä
tiedekomitea (koulutusta käsittelevä tiedekomitea). Hallintoneuvostolle annetaan tarvittavat
valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen
toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja
suunnitteluasiakirjat, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten
helposti seurattavat työmenetelmät, hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen ja
nimittää pääjohtajan. Päätöksentekomenettelyjen keventämistä varten
hallintoneuvosto voi myös päättää perustaa johtokunnan. Tällainen suppea
johtokunta, jossa myös komissio olisi edustettuna, voisi osallistua tiiviimmin
Europolin toiminnan seurantaan ja lujittaa siten hallinnon ja varainhoidon
valvontaa erityisesti tarkastusten osalta. Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas
päivittäinen toiminta, pääjohtaja toimii viraston oikeudellisena edustajana ja
johtaa sen toimintaa. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti ja
varmistaa, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät.
Pääjohtajan vastuulla on erityisesti laatia Europolin vuotuisen ja monivuotisen
työohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavat talousarvio- ja
suunnitteluasiakirjat, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä,
sekä muita suunnitteluasiakirjoja. 4. VAIKUTUS TALOUSARVIOON CEPOLin ja Europolin täydellinen yhdistäminen
luo synergiaa ja tehostaa toimintaa. Näin
voidaan säästää kaudella 2015–2020 arviolta 17,2 miljoonaa euroa ja 14
kokoaikaisen työntekijän työpanos. Vaikka ehdotuksessa hyödynnetään näitä
säästöjä ja olemassa olevia resursseja, Europoliin tarvitaan lisäresursseja,
jotta se voi toteuttaa lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyvät uudet
tehtävät sekä käsitellä ja analysoida muun muassa Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen kautta tulevia kasvavia tietovirtoja. Ehdottomasti eniten resurssitarpeeseen vaikuttaa
tulevan Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminta ja jatkokehittäminen. Lisäresurssitarpeista huolimatta CEPOL ja Europol
osallistuvat kaikkia EU:n virastoja koskevaan tavoitteeseen, jonka mukaan
henkilöstömäärää olisi vähennettävä 5 prosenttia, minkä lisäksi ne luovuttavat
virkoja kohdennettavaksi uudelleen EU:n virastoihin uusien tehtävien ja
virastojen perustamisvaiheen kattamista varten. Lisäresursseja tarvitaan 12 kokoaikaisen
työntekijän verran, jotta voidaan toteuttaa lainvalvontaviranomaisten
koulutukseen liittyvät uudet tehtävät eli panna täytäntöön samanaikaisesti
tämän asetuksen kanssa ehdotettu lainvalvontaviranomaisten eurooppalainen
koulutuskehys. Uusien koulutustoimien
toteuttamiseen tarvittavat henkilöresurssit saadaan yhdistämällä CEPOL
Europoliin, minkä ansiosta säästyy 14 tointa. Tämä vastaa 10,1 miljoonan euron
menoja kaudella 2015–2020. CEPOLin toteuttaman
14 toimen vähennyksen pitäisi täyttää tavoite henkilöstön määrän vähentämisestä
5 prosentilla ja toimien siirtämisestä kohdennettavaksi uudelleen. Lisäksi samana ajanjaksona säästetään noin 7,1
miljoonaa euroa, kun rakennus- ja laitekustannukset sekä hallintoneuvoston
kustannukset supistuvat. Noin 40 työntekijän
siirto CEPOLin nykyisestä sijaintipaikasta Bramshillistä (Yhdistynyt
kuningaskunta) Haagiin (Alankomaat) tuonee jonkin verran kertaluonteisia
säästöjä, joiden määräksi arvioidaan 30 000 euroa.
Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut sulkevansa Bramshillin
toimipaikan, joten CEPOLin olisi joka tapauksessa täytynyt siirtyä muualle. Lisäksi tarvitaan 3 kokoaikaista työntekijää,
jotta voidaan suoriutua tietojenkäsittelyvaatimusten lisääntymisestä, sillä
Europolille toimitettavien tietojen määrän odotetaan lisääntyvän tämän
ehdotuksen seurauksena (koska siinä lujitetaan jäsenvaltioiden velvollisuutta
toimittaa Europolille tietoja ja antaa taloudellista tukea yksittäisiin
tutkimuksiin ja seurantaraporttien laatimiseen). Nämä
työntekijät otetaan palvelukseen asteittain vuosina 2015–2017, niin että
henkilöstökulut ovat noin 1,8 miljoonaa euroa kaudella 2015–2020. Noin kaksi kolmasosaa kustannuksista voidaan
kuitenkin kompensoida CEPOLin kanssa yhdistymisestä kertyvien säästöjen avulla: kaksi kokoaikaista työntekijää saadaan niistä
kahdesta jäljellä olevasta toimesta, jotka säästyvät CEPOLin kanssa
yhdistymisen ansiosta. Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen
palkataan 41 kokoaikaista työntekijää kaudella 2015–2020. Tämän henkilöstön työtehtävät yksilöidään oheisessa
komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen muiden kustannusten on arvioitu olevan samalla
kaudella 16,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013
Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen siirretään jo 44 kokoaikaista
työntekijää Europolin sisäisen uudelleenjärjestelyn nojalla, minkä lisäksi
Europol on pyytänyt vuotta 2014 koskevassa talousarvioesityksessä vielä 17
kokoaikaista työntekijää. Jotta voitaisiin noudattaa vaatimusta
henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla ja siirtää toimia kohdennettaviksi
uudelleen, Europolista olisi lakkautettava vuonna 2014 lakkautettavien 12
kokoaikaisen toimen lisäksi vuosina 2015–2018 vielä 34 kokoaikaista tointa. Myös Euroopan tietosuojavaltuutettu tarvitsee
tämän ehdotuksen vuoksi lisäresursseja, joiden määräksi on arvioitu 1
kokoaikainen työntekijä. Tietosuojavalvontaa
koskevien järjestelyjen muutosten vuoksi Europol voi säästää vuosina 2015–2020
noin 3 miljoonaa euroa, kun sen ei enää tarvitse tukea yhteistä
valvontaviranomaista. Euroopan tietosuojavaltuutetulle aiheutuu samana aikana
1,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Säädösehdotuksen kokonaisvaikutus
talousarvioon on näin ollen yhdistetyn viraston osalta 623 miljoonaa euroa
kaudella 2015–2020, minkä lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu tarvitsee 1,5
miljoonaa euroa.[26] 2013/0091 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja
-koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja
2005/681/YOS kumoamisesta EUROOPAN
PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan ja
87 artiklan 2 kohdan b alakohdan, ottavat huomioon
Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun
esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ovat kuulleet
Euroopan tietosuojavaltuutettua, noudattavat
tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat
seuraavaa: (1) Europol perustettiin
neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS[27]
Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona, jonka
tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten
toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon
vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan
rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Neuvoston päätöksellä
2009/371/YOS myös korvattiin Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus,
jäljempänä ’Europol-yleissopimus’.[28] (2) Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa on säänneltävä
asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat, joilla
Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten
parlamenttien kanssa. Sen vuoksi neuvoston päätös 2009/371/YOS on korvattava
asetuksella, jossa vahvistetaan parlamentin harjoittamaa valvontaa koskevat
säännöt. (3) Euroopan poliisiakatemia, jäljempänä
’CEPOL’, perustettiin neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS[29] helpottamaan kansallisten
poliisivoimien välistä yhteistyötä järjestämällä ja koordinoimalla
eurooppalaista poliisitoimintaa koskevaa koulutusta. (4) Asiakirjassa Tukholman
ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten[30] todetaan, että Europolista
olisi tehtävä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon
keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi.
Europolin toiminnasta laaditun arvioinnin perusteella tämän tavoitteen
saavuttaminen edellyttää Europolin operatiivisen toiminnan tehostamista.
Lisäksi Tukholman ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi todellisen eurooppalaisen
lainvalvontakulttuurin luominen perustamalla sekä kansallisella että EU:n
tasolla lainvalvonta-alan ammattilaisille tarkoitettuja eurooppalaisia
koulutus- ja vaihto-ohjelmia. (5) Laajat rikollis- ja
terroristiverkostot muodostavat vakavan uhkan unionin sisäiselle
turvallisuudelle sekä kansalaisten turvallisuudelle ja toimeentulolle.
Käytettävissä olevat uhka-arviot osoittavat, että rikollisryhmät harjoittavat
yhä monialaisempaa rikollisuutta ja laajentavat toimintaansa yli rajojen.
Kansallisten lainvalvontaviranomaisten on sen vuoksi tehtävä tiiviimpää
yhteistyötä muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojensa kanssa. Tätä varten
on tarpeen antaa Europolille paremmat edellytykset tukea jäsenvaltioita
rikollisuuden ehkäisemisessä, analysoinnissa ja tutkimisessa kaikkialla
unionissa. Tämä on vahvistettu myös päätöksiä 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS
koskevissa arvioinneissa. (6) Kun otetaan huomioon
Europolin ja CEPOLin tehtävien väliset yhteydet, näiden virastojen toimintojen
yhdistäminen ja järkeistäminen parantaisi operatiivisen toiminnan vaikuttavuutta,
koulutuksen merkityksellisyyttä ja unionin poliisiyhteistyön tehokkuutta. (7) Päätökset 2009/371/YOS ja
2005/681/YOS olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, joka
perustuu kummankin päätöksen täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin. Tällä
asetuksella perustettavan Europolin olisi korvattava kumottavilla päätöksillä
perustetut Europol ja CEPOL ja otettava hoitaakseen niiden tehtävät. (8) Koska rikollisuus usein
leviää unionissa yli sisäisten rajojen, Europolin olisi tuettava ja lujitettava
jäsenvaltioiden toimia ja niiden yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon
vaikuttavan järjestäytyneen vakavan rikollisuuden ehkäisemisessä ja
torjunnassa. Koska terrorismi on yksi suurimmista unionin turvallisuuteen
kohdistuvista uhkista, Europolin olisi autettava jäsenvaltioita kohtaamaan
tähän liittyviä yhteisiä haasteita. EU:n lainvalvonta-alan virastona Europolin
olisi myös tuettava ja lujitettava toimia ja yhteistyötä EU:n etuihin
kohdistuvien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Sen olisi tarjottava tukea
myös sellaisten liitännäisrikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa, jotka tehdään
Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden
hankkimiseksi, tällaisten tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi tai niiden
rankaisematta jäämisen varmistamiseksi. (9) Europolin olisi
varmistettava, että kaikki lainvalvontaviranomaiset arvoasteesta riippumatta
voivat saada laadukkaampaa, koordinoitua ja yhdenmukaista koulutusta, joka
perustuu koulutustarpeiden pohjalta laadittuun selkeän kehykseen. (10) Europolin olisi voitava pyytää
jäsenvaltioita aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkintaa
tietyissä tapauksissa, joissa rajatylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa.
Europolin olisi ilmoitettava tällaisista pyynnöistä Eurojustille. (11) Jotta voitaisiin tehostaa
Europolin toimintaa unionin tietojenvaihdon keskipisteenä, jäsenvaltioille
olisi asetettava selkeät velvoitteet toimittaa Europolille tiedot, jotka se
tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näiden velvoitteiden täyttämisen
yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että
niiden toimittamat tiedot ovat merkityksellisiä sellaisten rikosten
torjunnassa, jotka on asianomaisissa unionin politiikan välineissä määritelty
strategisiksi ja operatiivisiksi painopisteiksi. Jäsenvaltioiden olisi myös
toimitettava Europolille jäljennös toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai
monenvälisesti vaihdetuista tiedoista, jotka koskevat Europolin toimivaltaan
kuuluvia rikoksia. Samalla Europolin olisi lisättävä tukeaan jäsenvaltioille,
jotta niiden keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa voidaan tehostaa.
Europolin olisi esitettävä kaikille unionin toimielimille ja kansallisille
parlamenteille vuosikertomus, jossa selvitetään, minkä verran tietoja kukin
jäsenvaltio on sille toimittanut. (12) Jotta voitaisiin varmistaa
Europolin ja jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö, kuhunkin jäsenvaltioon olisi
perustettava kansallinen yksikkö. Sen olisi toimittava ensisijaisena
yhteyspisteenä kansallisten lainvalvontaviranomaisten ja koulutuslaitosten sekä
Europolin välillä. Jotta voitaisiin vahvistaa jatkuva ja tehokas tietojenvaihto
Europolin ja kansallisten yksiköiden välillä ja helpottaa niiden yhteistyötä,
kunkin kansallisen yksikön olisi lähetettävä Europoliin ainakin yksi
yhteyshenkilö. (13) Kun otetaan huomioon eräiden
jäsenvaltioiden hajautettu hallintorakenne ja tarve varmistaa tietyissä
tapauksissa nopea tietojenvaihto, Europolin olisi voitava tehdä yhteistyötä
yksittäisissä tutkimuksissa suoraan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten
kanssa, samalla kun Europolin kansalliset yksiköt pidettäisiin ajan tasalla. (14) Jotta voitaisiin varmistaa,
että unionin tasolla annettava lainvalvonta-alan koulutus on laadukasta,
koordinoitua ja yhdenmukaista, Europolin olisi toimittava unionin
lainvalvonta-alan koulutuspolitiikan mukaisesti. Unionin tasolla annettavan
koulutuksen olisi oltava kaikkien lainvalvontaviranomaisten saatavilla
arvoasteesta riippumatta. Europolin olisi varmistettava, että koulutusta arvioidaan
ja että koulutustarpeiden arviointia koskevat päätelmät otetaan huomioon
suunnittelussa, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyttä. Europolin olisi
edistettävä unionin tasolla annettavan koulutuksen tunnustamista
jäsenvaltioissa. (15) Olisi myös parannettava
Europolin hallintoa pyrkimällä toiminnan tehostamiseen ja menettelyjen
keventämiseen. (16) Komission ja jäsenvaltioiden
olisi oltava edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jotta ne voivat
tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden
viraston kahtalainen toimenkuva (operatiivisen tuen ja koulutuksen tarjoaminen
lainvalvonnan alalla), hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet olisi nimitettävä
heidän lainvalvontayhteistyöhön liittyvän asiantuntemuksensa perusteella ja
varajäsenet heidän lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan
asiantuntemuksensa perusteella. Varajäsenten olisi toimittava varsinaisina
jäseninä näiden poissa ollessa ja aina kun keskustellaan tai päätetään
koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Hallintoneuvoston olisi saatava neuvoja
tiedekomitealta, kun on kyse koulutukseen liittyvistä teknisistä kysymyksistä. (17) Hallintoneuvostolle olisi
annettava tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii
talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat
varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, vahvistaa Europolin pääjohtajan
päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät ja hyväksyy vuotuisen
toimintakertomuksen. Sen olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa
suhteessa viraston henkilöstöön, pääjohtaja mukaan lukien.
Päätöksentekomenettelyjen keventämiseksi ja hallinnon ja varainhoidon valvonnan
lujittamiseksi hallintoneuvostolla olisi myös oltava valtuudet perustaa
johtokunta. (18) Jotta voidaan varmistaa
Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtajan olisi toimittava viraston
oikeudellisena edustajana ja johdettava sitä hoitaen tehtäviään täysin
riippumattomasti sen varmistamiseksi, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa
säädetyt tehtävät. Pääjohtajan olisi vastattava erityisesti talousarvion ja
suunnitteluasiakirjojen valmistelusta, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä
päätöksensä, ja Europolin vuotuisen ja monivuotisen työohjelman sekä muiden
suunnitteluasiakirjojen toteuttamisesta. (19) Europolin on saatava
käyttöönsä mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot, jotta se voi
ehkäistä ja torjua toimivaltaansa kuuluvaa rikollisuutta. Tätä varten Europolin
olisi voitava käsitellä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten
järjestöjen ja unionin elinten sille toimittamia sekä julkisista lähteistä
saatavia tietoja, jotta se voi perehtyä rikollisiin ilmiöihin ja suuntauksiin,
kerätä tietoja rikollisverkostoista sekä havaita yhteyksiä rikosten välillä. (20) Jotta voidaan
tehostaa Europolin edellytyksiä toimittaa jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisille yksityiskohtaisia rikosanalyyseja, sen olisi
käytettävä tietojenkäsittelyssä uutta teknologiaa. Europolin olisi voitava
havaita nopeasti yhteyksiä tutkittavien tapausten ja yleisten toimintatapojen
välillä eri rikollisverkostojen puitteissa, tarkistaa tietoja ristiin ja
hankkia selkeä yleiskuva suuntauksista, samalla kun säilytetään yksilöiden
tietosuojan korkea taso. Sen vuoksi Europolin tietokantoja ei pitäisi
määritellä ennalta, vaan Europolin olisi voitava valita tätä varten tehokkain
järjestelmärakenne. Tietosuojan korkean tason varmistamiseksi olisi säädettävä
tietojenkäsittelytoimien tarkoituksesta ja oikeudesta päästä tietoihin sekä
erityisistä lisätakeista. (21) Jotta voidaan kunnioittaa tietojen
omistajuutta ja tietosuojaa, jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden
viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava määrittää ne
tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä niiden toimittamia tietoja, ja
rajoittaa oikeuksia päästä näihin tietoihin. (22) Sen varmistamiseksi, että
tietoihin pääsevät vain ne, joille se on tarpeen heidän tehtäviensä
suorittamista varten, asetuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt
eriasteisista pääsyoikeuksista Europolissa käsiteltäviin tietoihin. Tällaiset
säännöt eivät saisi vaikuttaa tietojen toimittajien asettamiin
pääsyrajoituksiin, vaan olisi noudatettava tietojen omistajuuden periaatetta.
Jotta voidaan tehostaa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemistä
ja torjuntaa, Europolin olisi ilmoitettava kullekin jäsenvaltiolle sen tietoon
tulleista kyseistä jäsenvaltiota koskevista tiedoista. (23) Jotta voidaan tehostaa
virastojen operatiivista yhteistyötä ja erityisesti luoda yhteyksiä eri
virastojen hallussa jo olevien tietojen välille, Europolin olisi voitava antaa
Eurojustille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) pääsy Europolin
käytettävissä oleviin tietoihin ja mahdollisuus tehdä niihin hakuja. (24) Europolin olisi pidettävä yllä
yhteistyösuhteita muihin EU:n elimiin, kolmansien maiden
lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan koulutuslaitoksiin,
kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin siinä määrin kuin sen
tehtävien suorittaminen edellyttää. (25) Toiminnan tehokkuuden
varmistamiseksi Europolin olisi voitava vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja
lukuun ottamatta, muiden unionin elinten, kolmansien maiden
lainvalvontaviranomaisten ja lainvalvonta-alan koulutuslaitosten ja
kansainvälisten järjestöjen kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.
Koska yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, valtiosta riippumattomilla
järjestöillä ja muilla yksityisillä osapuolilla on asiantuntemusta ja tietoja,
joilla on välitöntä merkitystä vakavan rikollisuuden ja terrorismin
ehkäisemisen ja torjunnan kannalta, Europolin olisi voitava vaihtaa tällaisia
tietoja myös yksityisten osapuolten kanssa. Jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua
verkko- ja tietoturvallisuuden poikkeamiin liittyvää verkkorikollisuutta,
Europolin olisi [toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan
varmistamiseksi koko unionissa] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin[31]
mukaisesti voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, henkilötietoja lukuun
ottamatta, verkko- ja tietoturvallisuudesta vastaavien kansallisten
viranomaisten kanssa. (26) Europolin olisi voitava
vaihtaa henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa siinä määrin kuin on
tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. (27) Vakavalla rikollisuudella ja
terrorismilla on usein yhteyksiä EU:n alueen ulkopuolelle. Sen vuoksi Europolin
olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden
lainvalvontaviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Interpolin,
kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. (28) Europolin olisi voitava
siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle
järjestölle sellaisen komission päätöksen perusteella, jonka mukaan kyseisen
maan tai järjestön tietosuojan taso on riittävä, tai siinä tapauksessa, että
tällaista päätöstä ei ole tehty, sellaisen kansainvälisen sopimuksen
perusteella, jonka unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 218 artiklan nojalla, tai Europolin ja kyseisen kolmannen maan
välillä ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyn yhteistyösopimuksen
perusteella. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa nro 36 olevan 9 artiklan mukaisesti
tällaisten sopimusten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä
sopimuksia ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten
nojalla. (29) Jos henkilötietojen siirtoa ei
voida toteuttaa tietosuojan tason riittävyyttä koskevan komission päätöksen
perusteella eikä unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen eikä voimassa olevan
yhteistyösopimuksen perusteella, hallintoneuvoston ja Euroopan
tietosuojavaltuutetun olisi voitava valtuuttaa tällainen siirto tai siirtojen
sarja, edellyttäen että varmistetaan riittävät takeet. Jos mitään edellä
olevista ei voida soveltaa, pääjohtajan olisi voitava hyväksyä tietojensiirto
poikkeustilanteessa ja tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen jonkin jäsenvaltion
olennaisten etujen suojelemiseksi, rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän
välittömän vaaran estämiseksi, jos siirto on muutoin tarpeen tai lain vaatima
tärkeän yleisen edun turvaamiseksi, jos rekisteröity on suostunut siihen tai
kyseessä on rekisteröidyn elintärkeiden etujen suojaaminen. (30) Europolin olisi voitava
käsitellä yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja
vain jos ne on siirtänyt Europolille jäsenvaltion kansallinen Europol-yksikkö
kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tai sellainen kolmannessa maassa
sijaitseva yhteyspiste, jonka kanssa tehdään vakiintunutta yhteistyötä ennen
tämän asetuksen voimaantuloa päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti
tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella, tai kolmannen maan viranomainen tai
kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen
sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.
(31) Tietoja, jotka kolmas maa tai
kansainvälinen järjestö on selvästi hankkinut tavalla, joka loukkaa
ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä. (32) Europolin tietosuojasääntöjä
olisi lujitettava, ja niiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 45/2001[32] taustalla olevien
periaatteiden mukaiset, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen
suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Koska lainvalvonta-alalla
suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet tunnustetaan Euroopan
unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 21,
Europolin tietosuojasääntöjen olisi oltava itsenäiset ja ne olisi
yhdenmukaistettava muiden Euroopan unionissa tehtävän poliisiyhteistyön alalla
sovellettavien tietosuojasäännösten kanssa, joita ovat erityisesti Euroopan
neuvoston yleissopimus nro 108[33]
ja suositus nro R(87) 15[34]
sekä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa
yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskeva neuvoston
puitepäätös 2008/977/YOS[35]
[korvataan hyväksymisen yhteydessä viittauksella asianomaiseen voimassa
olevaan direktiiviin]. (33) Henkilötiedot olisi
mahdollisuuksien mukaan eriteltävä niiden tarkkuuden ja luotettavuuden mukaan.
Tosiseikat olisi erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan
varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta Europolin käsittelemien
tietojen laatu ja luotettavuus. (34) Poliisiyhteistyön yhteydessä
käsitellään eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja. Sen vuoksi
Europolin olisi mahdollisimman selkeästi erotettava toisistaan eri ryhmiin
kuuluvien rekisteröityjen henkilötiedot. Erityisesti olisi suojeltava
esimerkiksi uhrien, todistajien, merkityksellisiä tietoja omaavien henkilöiden
sekä alaikäisten henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin ei pitäisi käsitellä
tällaisia tietoja ellei se ole ehdottoman välttämätöntä sen toimivaltaan
kuuluvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa varten ja vain jos kyseiset tiedot
täydentävät muita, Europolin jo käsittelemiä tietoja. (35) Kun otetaan huomioon
henkilötietojen suojaa koskevat perusoikeudet, Europolin ei pitäisi säilyttää
henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. (36) Europolin olisi toteutettava
tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen
turvallisuuden varmistamiseksi. (37) Jokaisella olisi oltava oikeus
tutustua häntä itseään koskeviin henkilötietoihin, oikaista itseään koskevat
virheelliset tiedot sekä vaatia niiden poistamista tai suojaamista
tietokannassa, jos niitä ei enää tarvita. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden
käyttö eivät saisi vaikuttaa Europolin velvollisuuksiin, ja niihin olisi
sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia. (38) Rekisteröidyn oikeuksien ja
vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen velvollisuuksien
selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vastattava Europolille
toimittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta sekä
tällaisten tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta. Europolin olisi vastattava muilta
tahoilta saamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta.
Europolin olisi myös varmistettava, että tietoja käsitellään asianmukaisesti ja
lainmukaisesti, että ne kerätään ja niitä käsitellään nimenomaisesti
määriteltyä tarkoitusta varten, että ne ovat asianmukaisia ja olennaisia, mutta
eivät liian laajoja siihen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään,
ja ettei niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen tuon tarkoituksen
toteuttamiseksi. (39) Europolin olisi pidettävä
kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä
niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan
tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja
varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Europol olisi velvoitettava tekemään
yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja esittämään pyydettäessä
tietojenkäsittelyä koskevat lokitiedot tai asiakirjat, jotta
tietojenkäsittelytapahtumia voidaan seurata niiden pohjalta. (40) Europolin olisi nimettävä
tietosuojavastaava, jonka tehtävänä on avustaa sitä tämän asetuksen säännösten
noudattamisen valvonnassa. Tietosuojavastaavan olisi voitava täyttää
velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. (41) Henkilötietojen käsittelyn
valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi
valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn
lainmukaisuutta. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin
suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta hoitaen tehtäviään
täysin riippumattomasti. (42) Euroopan tietosuojavaltuutetun
ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä
sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten
viranomaisten osallistumista, ja varmistettava tämän asetuksen johdonmukainen
soveltaminen kaikkialla unionissa. (43) Koska Europol käsittelee myös
sellaisia henkilötietoja, jotka eivät liity mihinkään rikostutkintaan,
tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001. (44) Euroopan tietosuojavaltuutetun
olisi kuultava rekisteröityjen kanteluita ja tutkittava ne. Kantelu olisi
tutkittava siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asianmukaista, ja ratkaisu
olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Tietosuojavaltuutetun olisi
ilmoitettava rekisteröidylle kantelun käsittelyn etenemisestä ja kantelua
koskevasta ratkaisustaan kohtuullisen ajan kuluessa. (45) Jokaisella luonnollisella
henkilöllä olisi oltava oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan
Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen. (46) Europoliin olisi sovellettava
unionin toimielimiin, virastoihin ja muihin elimiin sovellettavia,
sopimusvastuuta ja sopimuksenulkoista vastuuta koskevia yleisiä sääntöjä,
laitonta tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta lukuun ottamatta. (47) Asianomaiselle yksilölle
saattaa olla epäselvää, johtuuko hänelle laittoman tietojenkäsittelyn
seurauksena aiheutunut vahinko Europolin vai jäsenvaltion toiminnasta. Sen
vuoksi Europolin ja sen jäsenvaltion, jossa vahinko on aiheutunut, olisi
vastattava siitä yhteisvastuullisesti. (48) Jotta voidaan varmistaa
Europolin sisäisen organisaation täysimääräinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus,
olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaisesti
myös vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti valvoo
Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, ottaen
asianmukaisella tavalla huomioon tarve turvata operatiivisten tietojen
luottamuksellisuus. (49) Europolin henkilöstöön olisi
sovellettava asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68[36] vahvistettuja Euroopan
yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen
muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. Europolin olisi
voitava ottaa palvelukseensa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten
henkilöstöä väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden palvelusaikaa olisi
rajoitettava kierrätysperiaatteen noudattamiseksi, sillä näiden henkilöiden
paluu toimivaltaisen viranomaisen palvelukseen helpottaisi tiivistä yhteistyötä
Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen
varmistamiseksi, että Europolin palveluksessa väliaikaisina toimihenkilöinä
olevat henkilöt voivat palvelusaikansa Europolissa päätyttyä palata sen
kansallisen viranomaisen palvelukseen, josta he ovat lähtöisin. (50) Europolin tehtävien ja
pääjohtajan aseman luonteen vuoksi pääjohtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto
ja vastaamaan toimivaltaisen Euroopan parlamentin valiokunnan esittämiin
kysymyksiin ennen kuin hänet nimitetään tehtäväänsä tai ennen kuin hänen
toimikauttaan jatketaan. Pääjohtajan olisi myös esiteltävä vuosikertomus
Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan parlamentin olisi
voitava pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta. (51) Europolin täyden
itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava
oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi Euroopan unionin
talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä
olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut
unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen
olisi suoritettava viraston tilintarkastus. (52) Europoliin olisi sovellettava
unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja
neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annettua asetusta
(EU, Euratom) N:o 966/2012[37]. (53) Europoliin olisi sovellettava
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä
toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY)
N:o 1073/1999[38]. (54) Europol käsittelee tietoja,
jotka edellyttävät erityistä suojelua, koska niihin kuuluu EU:n
turvallisuusluokiteltuja tietoja ja arkaluonteisia
turvallisuusluokittelemattomia tietoja. Europolin olisi sen vuoksi
vahvistettava salassapitosuojaa ja tällaisten tietojen käsittelyä koskevat
säännöt, joissa otetaan huomioon turvallisuussäännöistä EU:n
turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tehdyssä neuvoston päätöksessä
2011/292/EU[39]
vahvistetut perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset. (55) Tämän asetuksen soveltamista
olisi arvioitava säännöllisesti. (56) Tarvittavat säännökset, jotka
koskevat Europolin sijoittamista jäsenvaltioon, jossa sen toimipaikka
sijaitsee, eli Alankomaihin, sekä Europolin henkilöstöön ja heidän
perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava
toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi
varmistettava parhaat mahdolliset olosuhteet Europolin moitteettoman toiminnan
varmistamiseksi, mukaan lukien lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja
liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja
mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. (57) Tällä asetuksella perustettava
Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä
2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden seuraajana. Siksi sen olisi
oltava niiden oikeusseuraaja myös suhteessa kaikkiin niiden tekemiin
sopimuksiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä niiden vastuihin ja niiden
hankkimaan omaisuuteen. Päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja
päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin tekemien kansainvälisten sopimusten
olisi pysyttävä voimassa, lukuun ottamatta CEPOLin tekemää toimipaikkaa
koskevaa sopimusta. (58) Jotta Europol voi jatkaa
päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS
perustetun CEPOLin tehtävien hoitamista parhaan kykynsä mukaan, olisi
vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti
hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa sekä Europolin talousarvion tietyn osan
kohdentamista koulutukseen kolmeksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulon
jälkeen. (59) Jäsenvaltiot eivät voi
riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on
lainvalvonta-alan yhteistyöstä ja koulutuksesta unionin tasolla vastaavan
yksikön perustaminen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi
saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on
tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. (60) [Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan
mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän
asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen] TAI [Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan
mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen,
asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista].
(61) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan
mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido
Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. (62) Tässä asetuksessa kunnioitetaan
perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa
tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa ja
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua
oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyydensuojaan, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I
luku YLEISET SÄÄNNÖKSET JA
EUROPOLIN TAVOITTEET 1 artikla Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusviraston
perustaminen 1. Perustetaan Euroopan unionin
lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirasto, jäljempänä ’Europol’, jonka
tavoitteena on parantaa Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisten keskinäistä
yhteistyötä, lujittaa ja tukea niiden toimia sekä laatia yhdenmukainen
eurooppalainen koulutuspolitiikka. 2. Tällä asetuksella
perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja
päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden seuraajana. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan a) ’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla
viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita
lainvalvontayksiköitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa
rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta; b) ’analyysilla’ tietojen keräämistä,
käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaminen rikostutkinnassa; c) ’unionin elimillä’ toimielimiä,
yksiköitä, operaatioita ja virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista
tehdyllä sopimuksella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai
niiden perusteella; d) ’lainvalvontaviranomaisilla’
poliisi- ja tulliviranomaisia ja muita alan yksiköitä, myös unionin elimiä,
jotka vastaavat vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan
rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun
kohdistuvien rikollisuuden muotojen ehkäisemisestä ja torjunnasta sekä
siviilikriisinhallinnasta ja merkittäviin tapahtumiin liittyvästä
kansainvälisestä poliisitoiminnasta; e) ’kolmansilla mailla’ maita, jotka
eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita; f) ’kansainvälisillä järjestöillä’
kansainvälisiä järjestöjä ja niiden alaisia julkisoikeudellisia elimiä tai
muita elimiä, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä
sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella; g) ’yksityisillä osapuolilla’ jäsenvaltion
tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä,
erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä, kaupallisia yhteenliittymiä, voittoa
tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu f
alakohdan soveltamisalaan; h) ’yksityishenkilöillä’ kaikkia
luonnollisia henkilöitä; i) ’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia
tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, jäljempänä
’rekisteröity’, koskevia tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä,
joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa, erityisesti henkilönumeron
taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen,
psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella; j) ’henkilötietojen käsittelyllä’, jäljempänä
’käsittely’, kaikkia sellaisia toimia tai toimien kokonaisuuksia, joita
kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai
muutoin, kuten tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen,
säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, tiedon haku, kysely, käyttö,
luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville,
yhteensovittaminen tai yhdistäminen sekä suojaaminen, poistaminen tai
tuhoaminen; k) ’vastaanottajalla’ luonnollista
henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle
tietoja luovutetaan, oli kyseessä sivullinen tai ei; niitä viranomaisia, jotka
mahdollisesti saavat tietoja erityisen tutkimuksen puitteissa, ei kuitenkaan
pidetä vastaanottajina; l) ’henkilötietojen siirtämisellä’
mitä tahansa henkilötietojen välittämistä siten, että ne saatetaan aktiivisesti
saataville rajoitetulle määrälle tunnistettuja osapuolia, kun lähettäjän
tiedossa tai tarkoituksena on, että vastaanottaja saa pääsyn henkilötietoihin; m) ’henkilötietojen
rekisteröintijärjestelmällä’, jäljempänä ’rekisteröintijärjestelmä’, kaikkia
sellaisia järjestettyjä henkilötietojen kokoelmia, joista tiedot ovat
saatavilla tietyin perustein, oli kokoelma sitten keskitetty, hajautettu taikka
toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu; n) ’rekisteröidyn suostumuksella’
vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdonilmaisua, jolla rekisteröity
hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn; o) ’hallinnollisilla henkilötiedoilla’
kaikkia Europolin käsittelemiä henkilötietoja pois lukien ne, joita käsitellään
3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi. 3 artikla Tavoitteet 1. Europol tukee ja tehostaa
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä
yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden,
terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun kohdistuvien
rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa liitteen 1 mukaisesti. 2. Europol tukee ja tehostaa
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä
yhteistyötä myös 1 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyvien rikosten
ehkäisemisessä ja torjunnassa. Tällaisiksi liitännäisrikoksiksi katsotaan
seuraavat rikokset: a) rikokset, jotka tehdään Europolin
toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden
hankkimiseksi; b) rikokset, jotka tehdään Europolin
toimivaltaan kuuluvien tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi; c) rikokset, jotka tehdään Europolin
toimivaltaan kuuluvien tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi. 3. Europol tukee, kehittää,
tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutustoimintaa. II
luku LAINVALVONTAYHTEISTYÖHÖN
LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 4 artikla Tehtävät 1. Europol on Euroopan unionin
virasto, jonka tehtävänä on tämän asetuksen mukaisesti: a) kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida
ja vaihtaa tietoja; b) ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä
niitä koskevista tiedoista ja rikosten keskinäisistä yhteyksistä; c) koordinoida, suunnitella ja toteuttaa
tutkimuksia ja operatiivisia toimia, i) jotka toteutetaan yhdessä
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; tai ii) jotka toteutetaan yhteisten
tutkintaryhmien avulla 5 artiklan mukaisesti, tarvittaessa yhteistyössä
Eurojustin kanssa; d) osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin sekä
ehdottaa niiden perustamista 5 artiklan mukaisesti; e) toimittaa tiedustelutietoja ja
analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien
yhteydessä; f) laatia uhka-arvioita, strategisia ja operatiivisia
analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia; g) kehittää, jakaa ja edistää
rikoksentorjuntamenetelmiä, tutkintamenetelmiä sekä teknisiä ja
rikostekniikkaan liittyviä menetelmiä koskevaa erityisasiantuntemusta ja antaa
jäsenvaltioille neuvontaa; h) antaa jäsenvaltioille teknistä ja
taloudellista tukea rajatylittäviä operaatioita sekä tutkintaa, myös yhteisiä
tutkintaryhmiä, varten; i) tukea, kehittää, tarjota, koordinoida ja
toteuttaa lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden
koulutuslaitosten verkoston kanssa; j) toimittaa Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen V osaston nojalla perustetuille unionin elimille ja Euroopan
petostentorjuntavirastolle (OLAF) rikostiedustelutietoja ja analyysitukea
niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla; k) antaa tietoja ja tukea Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille EU:n
kriisinhallintarakenteille ja kriisinhallintaoperaatioille; l) luoda Europolin toimivaltaan kuuluvien
eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita unionin keskuksia ja erityisesti
Euroopan verkkorikostorjuntakeskus. 2. Europol laatii strategisia
analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan
rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet. Europol myös
avustaa näiden painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa. 3. Europol toimittaa strategisia
tiedustelutietoja edistääkseen operatiiviseen toimintaan ja sen tukemiseen
kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta
ja tuloksellista käyttöä. 4. Europol toimii euron
väärentämisen torjunnan keskustoimistona euron suojelemisesta väärentämiseltä
nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi 12 päivänä
heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/511/YOS[40] mukaisesti. Europol myös
edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisten
tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden
yhteensovittamista, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten ja kolmansien
maiden viranomaisten kanssa. 5 artikla Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin 1. Europol voi osallistua sen
toimivaltaan kuuluvia rikoksia käsittelevien yhteisten tutkintaryhmien
toimintaan. 2. Europol voi avustaa kaikessa
yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja vaihtaa tietoja kaikkien sen jäsenten
kanssa sen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyissä rajoissa, jonka alueella
yhteinen tutkintaryhmä toimii. 3. Jos Europolilla on aihetta
olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin
tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja
toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän
perustamisessa. 4. Europol ei saa soveltaa
pakkokeinoja. 6 artikla Rikostutkinnan aloittamista koskevat Europolin pyynnöt 1. Kun Europol katsoo, että
jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen
toimivaltaan kuuluvan rikoksen osalta, se ilmoittaa asiasta Eurojustille. 2. Samalla Europol pyytää 7
artiklan 2 kohdan nojalla perustettuja asianomaisen jäsenvaltion kansallisia
yksiköitä aloittamaan tai suorittamaan rikostutkinnan tai koordinoimaan sitä. 3. Kansallisten yksiköiden on
ilmoitettava Europolille viipymättä tutkinnan aloittamisesta. 4. Jos asianomaisten
jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla noudattamatta
Europolin pyyntöä, niiden on esitettävä Europolille tätä koskevat perustelut
kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Perustelut voidaan jättää
esittämättä, jos niiden esittäminen a) vahingoittaisi keskeisiä kansallisia
turvallisuusetuja; tai b) vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan
onnistumisen tai yksittäisten henkilöiden turvallisuuden. 5. Europol ilmoittaa
Eurojustille jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä aloittaa
tutkinta tai kieltäytyä tutkinnan aloittamisesta. 7 artikla Jäsenvaltioiden yhteistyö Europolin kanssa 1. Jäsenvaltioiden on tehtävä
Europolin kanssa yhteistyötä sen tehtävien suorittamiseksi. 2. Kunkin jäsenvaltion on
perustettava tai nimettävä kansallinen yksikkö, joka toimii yhteyselimenä
Europolin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten sekä
lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten välillä. Kunkin jäsenvaltion on
nimitettävä virkamies kansallisen yksikön päälliköksi. 3. Jäsenvaltioiden on
varmistettava, että niiden kansalliset yksiköt pystyvät suorittamaan niille
tässä asetuksessa osoitetut tehtävät ja erityisesti että niillä on pääsy
kansallisiin lainvalvontatietokantoihin. 4. Europol voi tehdä
yksittäisten tutkintojen yhteydessä yhteistyötä suoraan jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten kanssa. Siinä tapauksessa Europol ilmoittaa asiasta viipymättä
kansalliselle yksikölle ja toimittaa sille jäljennöksen kaikista Europolin ja
kyseisten toimivaltaisten viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon yhteydessä
vaihdetuista tiedoista. 5. Jäsenvaltioiden on
kansallisen yksikkönsä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kautta
erityisesti a) toimitettava Europolille tiedot, jotka se
tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Europolille on toimitettava viipymättä
tiedot muun muassa sellaisilta rikollisuuden aloilta, jotka on unionissa
määritelty painopisteiksi. Europolille on toimitettava jäljennös myös toisen
jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti
vaihdetuista tiedoista siltä osin kuin tietojenvaihto liittyy Europolin
toimivaltaan kuuluvaan rikollisuuteen; b) varmistettava tehokas yhteydenpito ja
yhteistyö kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja
jäsenvaltioissa toimivien lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten sekä
Europolin välillä; c) levitettävä tietoa Europolin toiminnasta. 6. Kansallisten yksiköiden
päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti, erityisesti keskustelemaan
Europolin kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön yhteydessä esiin tulevista
ongelmista ja ratkomaan niitä. 7. Kunkin jäsenvaltion on
määritettävä kansallisen yksikön organisaatio ja henkilöstö oman kansallisen
lainsäädäntönsä mukaisesti. 8. Jäsenvaltioiden on vastattava
kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta,
yhteysmaksuja lukuun ottamatta. 9. Jäsenvaltioiden on
varmistettava kaikkien Europolin kanssa toteutettavassa yhteydenpidossa
käytettävien järjestelmien vähimmäisturvallisuustaso. 10. Europol laatii vuosittain
kertomuksen, johon kootaan tiedot kunkin jäsenvaltion Europolille 5 artiklan a
alakohdan perusteella toimittamien tietojen määrästä ja laadusta ja sen
kansallisen yksikön toiminnasta. Vuosikertomus toimitetaan Euroopan
parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille. 8 artikla Yhteyshenkilöt 1. Kunkin kansallisen yksikön on
lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. Jollei tässä asetuksessa
toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion
lainsäädännön alaisia. 2. Yhteyshenkilöt muodostavat
Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja he saavat ohjeita Europolin
kansallisilta yksiköiltään heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen
lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti. 3. Yhteyshenkilöt avustavat
Europolin ja jäsenvaltioidensa välisessä tietojenvaihdossa. 4. Yhteyshenkilöt avustavat
jäsenvaltioidensa ja muiden jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden välisessä
tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisessa
kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria
kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikoksista,
jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Yhteyshenkilöiden
oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin määrittää hallintoneuvosto. 5. Yhteyshenkilöillä on
tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset 65 artiklan mukaiset erioikeudet ja
vapaudet. 6. Europol huolehtii siitä, että
yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan
mukaan kaikkeen sen toimintaan siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä
suorittamiseksi. 7. Europol kattaa kustannukset,
jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön
Europolin toimitiloissa, ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille,
jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista yhteyshenkilöiden
nimeämisestä sekä heidän varusteistaan aiheutuvista kustannuksista vastaa
heidät lähettävä jäsenvaltio, jollei budjettivallan käyttäjä päätä toisin
hallintoneuvoston suosituksen perusteella. III
luku LAINVALVONTAVIRANOMAISTEN
KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 9 artikla Europol-akatemia 1. Tällä asetuksella
perustettava Europol-akatemiaksi kutsuttu Europolin yksikkö tukee, kehittää,
tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta, joka
liittyy erityisesti vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan
rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, suuria yleiseen järjestykseen
liittyviä riskejä sisältävien tapahtumien ja urheilutapahtumien hallintaan,
ei-sotilaallisten EU-operaatioiden strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen
sekä lainvalvonta-alan johtamiseen ja kieltenopetukseen ja jonka tarkoituksena
on erityisesti a) levittää tietoa i) lainvalvontayhteistyötä koskevista
unionin ja kansainvälisistä välineistä; ii) unionin elimistä, erityisesti
Europolista, Eurojustista ja Frontexista, sekä niiden toiminnasta ja
tehtävistä; iii) lainvalvontayhteistyön oikeudellisista
näkökohdista sekä käytännön tietoa siitä, mistä tietoa on saatavilla; b) kannustaa alueellisen ja kahdenvälisen
yhteistyön kehittämistä sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja
kolmansien maiden välillä; c) käsitellä erityisiä rikollisuuden tai
poliisitoiminnan osa-alueita, joilla unionin tason koulutus voi tuoda
lisäarvoa; d) laatia erityisiä
lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla
heitä voidaan kouluttaa osallistumaan unionin siviilioperaatioihin; e) tukea jäsenvaltioita kahdenvälisten lainvalvontavalmiuksien
kehittämisessä kolmansissa maissa; f) kouluttaa kouluttajia ja avustaa hyvien
oppimiskäytäntöjen vaihdossa. 2. Europol-akatemia kehittää ja
päivittää säännöllisesti oppimisvälineitä ja ‑menetelmiä ja soveltaa
niitä elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen lainvalvontaviranomaisten
taitojen kehittämiseksi. Europol-akatemia arvioi näiden toimien tuloksia
voidakseen parantaa tulevien toimien laatua, johdonmukaisuutta ja
vaikuttavuutta. 10 artikla Europol-akatemian tehtävät 1. Europol-akatemia laatii
monivuotisia strategisten koulutustarpeiden analyyseja ja monivuotisia
koulutusohjelmia. 2. Europol-akatemia laatii ja
toteuttaa koulutustoimia ja opetustuotteita, esimerkiksi a) kursseja, seminaareja, konferensseja ja
verkko-opiskeluvälineitä; b) yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla
levitetään tietoa, paikataan aukkoja ja/tai helpotetaan yhteisten
lähestymistapojen omaksumista rajatylittäviin rikollisiin ilmiöihin; c) koulutusmoduuleja, jotka on porrastettu
asteittain tai tasoittain asianomaisen kohderyhmän tarvitsemien taitojen
vaativuuden perusteella ja joissa keskitytään joko tiettyyn maantieteelliseen
alueeseen tai rikollisen toiminnan alaan tai tiettyihin ammatissa tarvittaviin
taitoihin; d) lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja
vaihto-ohjelmia operatiivisiin tarpeisiin perustuvan koulutusmenetelmän
puitteissa. 3. Jotta voidaan varmistaa
yhdenmukainen eurooppalainen koulutuspolitiikka kolmansissa maissa
toteutettavien siviilioperaatioiden ja valmiuksien kehittämisen tukemiseksi,
Europol-akatemia a) arvioi nykyisten unioniin liittyvien
lainvalvonta-alan koulutuspolitiikkojen ja ‑aloitteiden vaikutuksia; b) laatii ja tarjoaa koulutusta, jonka
avulla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat valmistautua
osallistumaan siviilioperaatioihin muun muassa hankkimalla tarvittavan
kielitaidon; c) laatii ja tarjoaa koulutusta kolmansien
maiden ja erityisesti unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden
lainvalvontaviranomaisille; d) hallinnoi erityisiä unionin ulkoisen avun
varoja, joilla tuetaan kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä
asianomaisilla toiminta-aloilla unionin vahvistamien painopisteiden mukaisesti. 4. Europol-akatemia edistää
jäsenvaltioiden lainvalvonta-alan koulutuksen ja siihen liittyvien
eurooppalaisten laatunormien keskinäistä tunnustamista. 11 artikla Koulutukseen liittyvä tutkimustoiminta 1. Europol-akatemia edistää
tässä luvussa tarkoitettujen koulutustoimien kannalta merkityksellisen
tutkimustoiminnan kehittämistä. 2. Europol-akatemia edistää ja
luo kumppanuuksia unionin elinten sekä julkisten ja yksityisten oppilaitosten
kanssa ja kannustaa lujempien kumppanuussuhteiden muodostamista yliopistojen ja
lainvalvonta-alan oppilaitosten välillä jäsenvaltioissa. IV
luku EUROPOLIN ORGANISAATIO 12 artikla Europolin hallinto- ja johtamisrakenne Europolin johtamis-
ja hallintorakenne muodostuu seuraavasti: a) hallintoneuvosto, jonka tehtävät
vahvistetaan 14 artiklassa; b) pääjohtaja, jonka velvollisuudet
vahvistetaan 19 artiklassa; c) koulutusta käsittelevä tiedekomitea
20 artiklan mukaisesti; d) tarvittaessa mikä tahansa muu
neuvoa-antava elin, jonka hallintoneuvosto perustaa 14 artiklan 1 kohdan p
alakohdan mukaisesti; e) tarvittaessa johtokunta 21 ja 22
artiklan mukaisesti. 1 JAKSO HALLINTONEUVOSTO 13 artikla Hallintoneuvoston kokoonpano 1. Hallintoneuvosto koostuu
yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta,
joilla kaikilla on äänioikeus. 2. Hallintoneuvoston jäsenet
nimitetään ottaen huomioon heidän kokemuksensa julkisen tai yksityisen sektorin
organisaatioiden hallinnosta ja lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa. 3. Jokaista hallintoneuvoston
jäsentä edustaa varajäsen, joka nimitetään ottaen huomioon hänen kokemuksensa
julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnosta ja
lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan kansallisen politiikan
tuntemuksensa. Varajäsen toimii varsinaisena jäsenenä, kun käsitellään
lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Varajäsen edustaa
varsinaista jäsentä tämän poissaollessa. Varsinainen jäsen edustaa varajäsentä,
kun tämän poissaollessa käsitellään lainvalvontaviranomaisten koulutukseen
liittyviä kysymyksiä. 4. Kaikkien hallintoneuvostossa
edustettuina olevien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa
vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus.
Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen
hallintoneuvostossa. 5. Varsinaisten jäsenten ja
varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen
toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on
nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen. 14 artikla Hallintoneuvoston tehtävät 1. Hallintoneuvosto a) hyväksyy vuosittain Europolin työohjelman
seuraavaksi vuodeksi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja 15 artiklan
mukaisesti; b) hyväksyy monivuotisen työohjelman
jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 15 artiklan mukaisesti; c) hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan
enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Europolin
talousarvioon liittyvät tehtävät XI luvun mukaisesti; d) hyväksyy Europolin toimintaa koskevan
konsolidoidun vuosikertomuksen ja lähettää sen viimeistään seuraavan vuoden 1
päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle,
tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. Toimintaa
koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan; e) hyväksyy Europoliin sovellettavat
varainhoitosäännöt 63 artiklan mukaisesti; f) hyväksyy viimeistään 31 päivänä
tammikuuta monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman otettuaan huomioon
komission lausunnon; g) hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka
on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien
toimenpiteiden kustannustehokkuuden; h) hyväksyy säännöt jäseniinsä ja koulutusta
käsittelevän tiedekomitean jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja
hallinnointia varten; i) käyttää 2 kohdan mukaisesti Europolin
henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun
henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen
valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän
viranomaisen valtuudet’; j) vahvistaa tarvittavat
henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen
ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan
mukaisesti; k) nimittää pääjohtajan ja
apulaispääjohtajat ja tarvittaessa pidentää heidän toimikauttaan tai erottaa
heidät virasta 56 ja 57 artiklan mukaisesti; l) vahvistaa suoritusindikaattorit ja
valvoo pääjohtajan toimintaa, muun muassa hallintoneuvoston päätösten
täytäntöönpanoa; m) jollei henkilöstösäännöistä ja muuhun
henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää
tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti; n) nimittää koulutusta käsittelevän
tiedekomitean jäsenet; o) huolehtii siitä, että sisäisen tai
ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja
suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten
perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet; p) tekee päätökset Europolin sisäisten
rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta; q) hyväksyy työjärjestyksensä. 2. Hallintoneuvosto tekee
henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1
kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6
artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta
pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan
keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen. Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät,
hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän
viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa
nimittävän viranomaisen toimivallan siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa
itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle,
joka on muu kuin pääjohtaja. 15 artikla Vuotuinen työohjelma ja monivuotinen työohjelma 1. Hallintoneuvosto hyväksyy
vuotuisen työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta pääjohtajan
esittämän luonnoksen perusteella, ottaen huomioon komission lausunnon. Se
toimittaa työohjelman Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja
kansallisille parlamenteille. 2. Vuotuisessa työohjelmassa on
esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset,
suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus
rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset
ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin
periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4
kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi
ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on
muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. 3. Hallintoneuvosto muuttaa
hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi
tehtävä. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset
muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen
vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet
tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia. 4. Hallintoneuvosto hyväksyy
myös monivuotisen työohjelman ja päivittää sitä viimeistään kunkin vuoden 30
päivänä marraskuuta, ottaen huomioon komission lausunnon ja kuultuaan Euroopan
parlamenttia ja kansallisia parlamentteja. Hyväksytty monivuotinen työohjelma toimitetaan
Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille
parlamenteille. Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä
strategiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan
lukien. Siinä on myös mainittava kuhunkin tavoitteeseen osoitettujen
määrärahojen ja henkilöstön määrä monivuotisen rahoituskehyksen ja monivuotisen
henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Siinä on esitettävä strategia suhteiden järjestämiseksi
29 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin
järjestöihin. Monivuotinen ohjelma on pantava täytäntöön
vuotuisten työohjelmien avulla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä ulkoisten
ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on
tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa. 16 artikla Hallintoneuvoston puheenjohtaja 1. Hallintoneuvosto valitsee
jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan
enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta
puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. 2. Puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran.
Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän ollessaan
puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, toimikausi päättyy samaan aikaan ilman
eri toimenpiteitä. 17 artikla Hallintoneuvoston kokoukset 1. Hallintoneuvoston kokoukset
kutsuu koolle puheenjohtaja. 2. Europolin pääjohtaja
osallistuu kokouksiin. 3. Hallintoneuvosto pitää
vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu
puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa
hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää. 4. Hallintoneuvosto voi kutsua
kenet tahansa henkilön, jonka lausunnolla voi olla merkitystä keskustelussa,
osallistumaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta. 5. Hallintoneuvoston jäsenillä
voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen
työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu. 6. Europol vastaa
hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä. 18 artikla Äänestyssäännöt 1. Hallintoneuvosto tekee
päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan,
16 artiklan 1 kohdan ja 56 artiklan 8 kohdan soveltamista kuitenkaan
rajoittamatta. 2. Kullakin jäsenellä on yksi
ääni. Jäsenen poissaollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää
äänioikeutta. 3. Puheenjohtaja osallistuu
äänestykseen. 4. Pääjohtaja ei osallistu
äänestykseen. 5. Hallintoneuvoston
työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat
järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen
puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset. 2 JAKSO PÄÄJOHTAJA 19 artikla Pääjohtajan tehtävät 1. Pääjohtaja vastaa Europolin
hallinnosta. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle. 2. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään
täysin riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään
hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
komission, hallintoneuvoston tai johtokunnan toimivaltaa. 3. Pääjohtaja raportoi
pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää
pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta. 4. Pääjohtaja on Europolin
laillinen edustaja. 5. Pääjohtaja vastaa Europolille
tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla
on erityisesti a) Europolin päivittäisen toiminnan
hallinnointi; b) hallintoneuvoston tekemien päätösten
täytäntöönpano; c) vuotuisen työohjelman ja monivuotisen
työohjelman valmistelu ja niiden toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen,
kun komissiota on kuultu; d) vuotuisen työohjelman ja monivuotisen
työohjelman täytäntöönpano ja siitä raportoiminen hallintoneuvostolle; e) Europolin toimintaa koskevan vuotuisen
konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen
hallintoneuvoston hyväksyttäväksi; f) toimintasuunnitelman laatiminen
sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusraporttien ja suositusten
perusteella ja raportointi komissiolle edistymisestä kahdesti vuodessa ja
hallintoneuvostolle säännöllisesti; g) unionin taloudellisten etujen suojaaminen
soveltamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä
toimenpiteitä ja toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia, OLAFin
tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, ja jos väärinkäytöksiä havaitaan,
perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä
tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia
seuraamuksia; h) Europolin petostentorjuntastrategian
valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi; i) Europoliin sovellettavien
varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu; j) Europolin tuloja ja menoja koskevan
ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion täytäntöönpano; k) monivuotisen henkilöstösuunnitelman
luonnoksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle sen jälkeen kun
komissiota on kuultu; l) hallintoneuvoston puheenjohtajan
tukeminen hallintoneuvoston kokousten valmistelussa; m) rikoksentorjuntaa koskevien unionin
strategisten ja operatiivisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskeva
säännöllinen tiedottaminen hallintoneuvostolle. 3 JAKSO KOULUTUSTA
KÄSITTELEVÄ TIEDEKOMITEA 20 artikla Koulutusta käsittelevä tiedekomitea 1. Koulutusta käsittelevä
tiedekomitea on riippumaton neuvoa-antava elin, joka takaa koulutukseen
liittyvän Europolin toiminnan tieteellisen laadun ja ohjaa sitä. Tämän vuoksi
pääjohtajan on otettava koulutusta käsittelevä tiedekomitea jo varhaisessa
vaiheessa mukaan kaikkien 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen valmisteluun
siltä osin kuin ne koskevat koulutusta. 2. Koulutusta käsittelevään
tiedekomiteaan kuuluu yksitoista jäsentä, jotka edustavat korkeinta akateemista
tai ammatillista asiantuntemusta tämän asetuksen III luvun soveltamisalaan
kuuluvilla aloilla. Jäsenet nimittää hallintoneuvosto Euroopan unionin
virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen hakuilmoituksen ja
valintamenettelyn perusteella. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla
koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäseniä. Koulutusta käsittelevän tiedekomitean
jäsenet ovat riippumattomia. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita
miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. 3. Europol julkaisee
verkkosivuillaan luettelon koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenistä ja
pitää sen ajan tasalla. 4. Koulutusta käsittelevän
tiedekomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sitä ei voida uusia, ja
jäsenet voidaan erottaa, jos he eivät täytä riippumattomuuden vaatimusta. 5. Koulutusta käsittelevä
tiedekomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan viiden vuoden
toimikaudeksi. Se antaa lausuntonsa jäsentensä ääntenenemmistöllä.
Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi
tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia joko oma-aloitteisesti tai
vähintään neljän komitean jäsenen pyynnöstä. 6. Pääjohtaja, koulutuksesta
vastaava apulaispääjohtaja tai heidän edustajansa kutsutaan kokouksiin
tarkkailijana ilman äänioikeutta. 7. Koulutusta käsittelevää
tiedekomiteaa avustaa sihteeri, joka on komitean nimeämä Europolin henkilöstön
jäsen ja jonka pääjohtaja nimittää. 8. Koulutusta käsittelevän
tiedekomitean tehtävänä on erityisesti a) neuvoa pääjohtajaa ja koulutuksesta
vastaavaa apulaispääjohtajaa vuotuisen työohjelman ja muiden strategisten
asiakirjojen laatimisessa, jotta voidaan varmistaa niiden tieteellinen laatu ja
yhdenmukaisuus asianmukaisia aloja koskevien unionin politiikkojen ja
painopisteiden kanssa; b) antaa riippumattomia lausuntoja ja
neuvoja hallintoneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa; c) antaa riippumattomia lausuntoja ja
neuvoja oppijaksojen laadusta, sovellettavista opiskelumenetelmistä,
opiskeluvaihtoehdoista ja tieteellisestä kehityksestä; d) suorittaa muita neuvoa-antavia tehtäviä,
jotka liittyvät koulutusta koskevan Europolin toiminnan tieteellisiin
näkökohtiin, hallintoneuvoston tai pääjohtajan tai koulutuksesta vastaavan
apulaispääjohtajan pyynnöstä. 9. Koulutusta käsittelevän
tiedekomitean vuotuinen talousarvio osoitetaan Europolin talousarvion
erilliseen budjettikohtaan. 4 JAKSO JOHTOKUNTA 21 artikla Perustaminen Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan. 22 artikla Tehtävät ja organisaatio 1. Johtokunnan tehtävänä on
avustaa hallintoneuvostoa. 2. Johtokunnalla on seuraavat
tehtävät: a) valmistella hallintoneuvoston päätökset; b) huolehtia yhdessä hallintoneuvoston
kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja
arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan
petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien raporttien ja
suositusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet; c) avustaa ja neuvoa pääjohtajaa
hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon valvonnan
lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklassa lueteltuja
pääjohtajan velvollisuuksia. 3. Silloin kun se on asian
kiireellisyyden vuoksi tarpeen, johtokunta voi tehdä hallintoneuvoston puolesta
tiettyjä väliaikaisia päätöksiä erityisesti hallinnollisista kysymyksistä,
kuten nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä. 4. Johtokunnan muodostavat
hallintoneuvoston puheenjohtaja, yksi komission edustaja hallintoneuvostosta ja
kolme muuta jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää keskuudestaan.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja
osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta. 5. Johtokunnan jäsenten
toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän
jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. 6. Johtokunta pitää vähintään
yhden sääntömääräisen kokouksen kolmen kuukauden välein. Lisäksi se kokoontuu
puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä. 7. Johtokunta noudattaa
hallintoneuvoston laatimaa työjärjestystä. V
luku TIETOJENKÄSITTELY 23 artikla Tietolähteet 1. Europol käsittelee ainoastaan
tietoja, joita sille ovat toimittaneet a) jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä
mukaisesti; b) unionin elimet, kolmannet maat ja
kansainväliset järjestöt VI luvun mukaisesti; c) yksityiset osapuolet 29 artiklan 2 kohdan
mukaisesti. 2. Europol voi suoraan hakea ja
käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista
lähteistä, kuten tiedotusvälineistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien. 3. Europol voi hakea ja
käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin kansallisista, unionin
tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, myös automaattista
tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen, siltä osin kuin sillä on siihen
valtuutus unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten
oikeudellisten välineiden nojalla. Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden
käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai
kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin
sisältyvät, tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia
kuin tämän asetuksen säännöt. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain
asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin henkilöstön jäsenillä siltä osin kuin
on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi. 24 artikla Tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset 1. Europol käsittelee tietoja,
myös henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa
säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, ainoastaan seuraavia tarkoituksia
varten: a) ristiintarkistaminen tietojen
keskinäisten yhteyksien havaitsemiseksi; b) strategiset tai aihekohtaiset analyysit; c) yksittäistapauksia koskevat operatiiviset
analyysit. 2. Eri henkilötietoluokat ja ne
rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä kutakin 1 kohdassa
mainittua tarkoitusta varten, luetellaan liitteessä 2. 25 artikla Tietojenkäsittelytoimien tarkoituksen määrittäminen 1. Edellä 24 artiklassa
tarkoitetun tietojenkäsittelyn tarkoituksen määrittää se jäsenvaltio, unionin
elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja
Europolille. Jos se ei ole tehnyt sitä, Europol määrittää kyseisten tietojen
merkityksen sekä tarkoituksen, jota varten niitä käsitellään. Europol voi
käsitellä tietoja muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jota varten tiedot on
toimitettu, vain tietojen toimittajan antaman valtuutuksen perusteella. 2. Jäsenvaltiot, unionin elimet,
kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tiedonsiirron
yhteydessä tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista
yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen poistaminen tai tuhoaminen
mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tiedonsiirron
jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europolin on
noudatettava tällaisia rajoituksia. 3. Europol voi rajoittaa jäsenvaltioiden,
unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä
tietoihin tai niiden oikeutta käyttää tietoja, jotka ovat peräisin julkisista
lähteistä. 26 artikla Jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsy Europolin tallentamiin
tietoihin 1. Jäsenvaltioilla on oltava
pääsy ja niiden on voitava tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu
24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja
kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista
pääsy- ja käyttörajoituksista. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset
viranomaiset, joilla on valtuudet tehdä tällaisia hakuja. 2. Jäsenvaltioilla on oltava
osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka
on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuja tarkoituksia
varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden,
unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan
2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa
osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot
voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen
mukaisesti. 3. Pääjohtajan asianmukaisesti
valtuuttamalla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin käsittelemiin
tietoihin siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi. 27 artikla Eurojustin
ja OLAFin pääsy Europolin tietoihin 1. Europol toteuttaa tarvittavat
toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja Euroopan
petostentorjuntavirastolla (OLAF) on toimivaltuuksiensa puitteissa pääsy ja
oikeus tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1
kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja
kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista
pääsy- ja käyttörajoituksista. Europolille on ilmoitettava, jos Eurojustin tai
OLAFin tekemä haku tuottaa osuman Europolin käsittelemissä tiedoissa. 2. Europol toteuttaa kaikki
tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja OLAFilla
on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta
epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c
alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai
kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien
rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn,
jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa, tiedot Europolille toimittaneen
jäsenvaltion, unionin elimen, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön
tekemän päätöksen mukaisesti. 3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan
mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö
Eurojustin tai OLAFin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien
tietojen kanssa. 4. Europol sallii 1 ja 2 kohdan
mukaiset haut vasta saatuaan Eurojustilta ja OLAFilta tiedot siitä, ketkä
Eurojustin kansalliset jäsenet, varajäsenet, avustavat jäsenet ja Eurojustin
henkilöstöön kuuluvat sekä OLAFin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään
tällaisia hakuja. 5. Jos Europol tai jäsenvaltio
toteaa yksittäiseen tutkimukseen liittyvien Europolin tietojenkäsittelytoimien
yhteydessä, että tarvitaan Eurojustin tai OLAFin toimivaltuuksien mukaista
koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta niille ja
aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen
jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust tai
OLAF neuvottelee Europolin kanssa. 6. Eurojust, mukaan lukien sen
kollegio, kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustavat jäsenet sekä Eurojustin
henkilöstöön kuuluvat, ja OLAF noudattavat kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden
käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot,
unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet
25 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 28 artikla Velvollisuus ilmoittaa jäsenvaltioille 1. Jos Europolin on 4 artiklan 1
kohdan b alakohtaan perustuvan tehtävänsä mukaisesti ilmoitettava
jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista, ja pääsyä näihin tietoihin on
rajoitettu 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti tavalla, joka estää niiden
jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen
toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen. Ilman tätä lupaa tietoja ei saa jakaa. 2. Mahdollisista
pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle sitä
koskevista tiedoista, jos a) se on ehdottoman tarpeellista vakavaan
rikollisuuteen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi;
tai b) se on olennaisen tärkeää kyseisen
jäsenvaltion yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan
ehkäisemiseksi. Tällaisessa tapauksessa Europolin on ilmoitettava
tietojen toimittajalle kyseisten tietojen jakamisesta mahdollisimman nopeasti
ja perusteltava tilannearvionsa. VI
luku SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN 1 JAKSO YHTEISET SÄÄNNÖKSET 29 artikla Yhteiset säännökset 1. Europol voi luoda ja pitää
yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin näiden elinten tavoitteiden mukaisesti
sekä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan
koulutuslaitoksiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin
siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. 2. Europol voi suoraan vaihtaa
kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, 1 kohdassa tarkoitettujen
yksiköiden kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi,
jollei 25 artiklan 2 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista
muuta johdu. 3. Europol voi vastaanottaa
henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yksiköiltä, yksityisiä osapuolia
lukuun ottamatta, ja käsitellä niitä, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien
suorittamiseksi, ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. 4. Europol voi siirtää
henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille
järjestöille vain jos se on tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja tämän luvun mukaisesti, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 36 artiklan 4 kohdan soveltamista. Jos siirrettävät tiedot on
toimittanut jäsenvaltio, Europolin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion
suostumus, paitsi jos a) suostumus voidaan olettaa annetuksi,
koska jäsenvaltio ei ole nimenomaisesti rajoittanut edelleen tehtävien
siirtojen mahdollisuutta; tai b) kyseinen jäsenvaltio on etukäteen antanut
tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisen tai erityisehdoin
rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa. 5. Jäsenvaltiot, unionin elimet,
kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt eivät saa siirtää henkilötietoja
edelleen, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista suostumustaan. 2 JAKSO HENKILÖTIETOJEN VAIHTAMINEN/SIIRTÄMINEN 30 artikla Henkilötietojen siirtäminen unionin elimille Jollei 25 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla
asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu, Europol voi suoraan
siirtää henkilötietoja unionin elimille siltä osin kuin on tarpeen sen tai
vastaanottajana olevan unionin elimen tehtävien suorittamiseksi. 31 artikla Henkilötietojen siirtäminen kolmansille
maille ja kansainvälisille järjestöille 1. Europol voi siirtää
henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle
siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, seuraavien välineiden
perusteella: a) päätös, jonka komissio on hyväksynyt
[yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta
liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin 95/46/EY 25–31 artiklan] mukaisesti ja jossa todetaan, että
kyseinen maa tai kansainvälinen järjestö tai kyseisen maan tai järjestön
tietojenkäsittelyn sektori tarjoaa riittävän tietosuojan tason (tietosuojan
tason riittävyyttä koskeva päätös); tai b) kansainvälinen sopimus, joka on tehty
unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa
annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat
riittävät takeet; tai c) yhteistyösopimus, joka on tehty Europolin
ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen
2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää. Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa. Europol voi sopia tällaisten sopimusten tai
tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista
käytännön järjestelyistä. 2. Pääjohtaja voi 1 kohdasta
poiketen hyväksyä henkilötietojen siirtämisen kolmansille maille tai
kansainvälisille järjestöille tapauskohtaisesti, jos a) tietojen siirtäminen on ehdottoman
tarpeellista yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi
Europolin tavoitteiden puitteissa; b) tietojen siirtäminen on ehdottoman
tarpeellista rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran
estämiseksi; c) siirto on muutoin tarpeen tai lain
vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi,
esittämiseksi tai puolustamiseksi; tai d) siirto on tarpeen rekisteröidyn tai
jonkun muun henkilön elintärkeiden etujen suojelemiseksi. Lisäksi hallintoneuvosto voi Euroopan
tietosuojavaltuutetun suostumuksella hyväksyä siirtojen sarjan edellä olevan
a–d alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon yksilöiden yksityisyyden sekä
perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat takeet, enintään
yhden vuoden ajaksi kerrallaan. 3. Pääjohtajan on ilmoitettava
hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle tapauksista, joissa hän
on soveltanut 2 kohtaa. 32 artikla Yksityisiltä osapuolilta saadut henkilötiedot 1. Europol voi käsitellä
henkilötietoja, jotka ovat peräisin yksityisiltä osapuolilta, siltä osin kuin
on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että ne on toimittanut
Europolille a) jäsenvaltion kansallinen yksikkö
kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti; b) kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa
Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan
mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai c) kolmannen maan viranomainen tai
kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen
sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla. 2. Jos toimitetut tiedot
vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä
viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle. 3. Europol ei saa ottaa suoraan
yhteyttä yksityisiin osapuoliin henkilötietojen saamista varten. 4. Komissio arvioi yksityisten
osapuolten kanssa toteutettavan henkilötietojen suoran vaihdon tarpeellisuutta
ja mahdollisia vaikutuksia viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen
soveltamisen alkamisesta. Tällaisessa arvioinnissa on täsmennettävä muun muassa
syyt, joiden vuoksi Europolin on tarpeen vaihtaa henkilötietoja yksityisten
osapuolten kanssa. 33 artikla Yksityishenkilöiltä saadut tiedot 1. Europol voi käsitellä
yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, myös henkilötietoja, edellyttäen
että ne on toimittanut Europolille a) jäsenvaltion kansallinen yksikkö
kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti; b) kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa
Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan
mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai c) kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen
järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla. 2. Jos Europol saa tietoja, myös
henkilötietoja, sellaisessa kolmannessa maassa asuvalta yksityishenkilöltä,
jonka kanssa ei ole tehty kansainvälistä sopimusta päätöksen 2009/371/YOS 23
artiklan eikä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan
nojalla, Europol voi toimittaa kyseiset tiedot edelleen asianomaiselle
jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle vain jos niiden kanssa on tehty tällainen
kansainvälinen sopimus. 3. Europol ei saa ottaa suoraan
yhteyttä yksityishenkilöihin tietojen saamista varten. VII
luku TIETOSUOJATAKEET 34 artikla Yleiset tietosuojaperiaatteet Henkilötietojen osalta on noudatettava
seuraavaa: a) henkilötietoja on käsiteltävä
asianmukaisesti ja lainmukaisesti; b) henkilötiedot on kerättävä tiettyä
nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin
käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Myöhempää
käsittelyä historiantutkimusta taikka tilastollisia tai tieteellisiä
tarkoituksia varten ei pidetä yhteensopimattomana sillä edellytyksellä, että
Europol toteuttaa asianmukaiset suojatoimet varmistaakseen erityisesti sen,
ettei tietoja käsitellä mitään muita tarkoituksia varten; c) henkilötietojen on oltava asianmukaisia
ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa niihin tarkoituksiin,
joita varten niitä käsitellään; d) henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja
tarvittaessa päivitettyjä; on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi,
että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset tiedot poistetaan tai
oikaistaan viipymättä; e) henkilötiedot on säilytettävä muodossa,
josta rekisteröity on tunnistettavissa, ja ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen
niiden tarkoitusten toteuttamiseksi, joita varten niitä käsitellään. 35 artikla Henkilötietojen eriasteinen tarkkuus ja
luotettavuus 1. Tiedot toimittavan
jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin
oleva tiedon lähde käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja: (A): tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta
ja pätevästä lähteestä tai tiedot on toimittanut aiemmin kaikissa tapauksissa
luotettavaksi osoittautunut lähde; (B): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa
tapauksissa osoittautunut luotettavaksi; (C): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa
tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi; (X): lähteen luotettavuutta ei voida arvioida. 2. Tiedot toimittavan
jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta saadut tiedot
niiden luotettavuuden pohjalta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja: (1): tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus; (2): tiedot, jotka tiedon lähde tuntee
henkilökohtaisesti, mutta joita niitä välittävä virkailija ei
henkilökohtaisesti tunne; (3): tiedot, joita tiedon lähde ei
henkilökohtaisesti tunne, mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat; (4): tiedot, joita tiedon lähde ei
henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa. 3. Jos Europol jo hallussaan
olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että arviointia on
korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia
arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta
ole tällä tavoin sovittu. 4. Jos Europol saa joltakin
jäsenvaltiolta tietoja ilman arviointia, Europol yrittää mahdollisuuksien
mukaan arvioida lähteen tai tietojen luotettavuuden hallussaan jo olevien
tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava
yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi
myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja
tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa
saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja
antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun
arviointikoodin 4. 5. Jos Europol saa tietoja
kolmannelta maalta tai kansainväliseltä järjestöltä tai unionin elimeltä, tätä
artiklaa on sovellettava soveltuvin osin. 6. Europol arvioi julkisista
lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja
arviointikoodeja. 36 artikla Eri tietoluokkiin kuuluvien ja eri
ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevien henkilötietojen käsittely 1. Rikoksen uhrien, todistajien
tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alle
18-vuotiaiden henkilöiden henkilötietojen käsittely on kielletty, paitsi jos se
on ehdottoman tarpeellista Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen
ehkäisemistä tai torjumista varten. 2. Sellaisten henkilötietojen
käsittely, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittiset
mielipiteet, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon
kuulumisen, sekä terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien
tietojen käsittely, automaattisesti tai muulla tavoin, on kielletty, paitsi jos
se on ehdottoman tarpeellista Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen
ehkäisemistä tai torjumista varten ja jos nämä tiedot täydentävät Europolin jo
käsittelemiä muita tietoja. 3. Vain Europolilla saa olla
pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa
asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon virkamiehiä, joilla on pääsy näihin tietoihin,
siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi. 4. Mitään sellaista päätöstä,
jolla on rekisteröityyn nähden oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä ainoastaan 2
kohdassa tarkoitetun automaattisen käsittelyn perusteella, jollei päätös nimenomaisesti
ole sallittu kansallisen tai unionin lainsäädännön tai tarvittaessa Euroopan
tietosuojavaltuutetun suostumuksen nojalla. 5. Edellä 1 ja 2 kohdassa
tarkoitettuja henkilötietoja ei saa siirtää jäsenvaltioille, unionin elimille,
kolmansille maille eikä kansainvälisille järjestöille, jollei se ole ehdottoman
tarpeellista yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin toimivaltaan
kuuluvia rikoksia. 6. Europol esittää Euroopan
tietosuojavaltuutetulle kuuden kuukauden välein yhteenvedon kaikista
käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetuista henkilötiedoista. 37 artikla Henkilötietojen säilyttämistä ja
poistamista koskevat määräajat 1. Europolin on säilytettävä
käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan tavoitteidensa saavuttamiseksi
tarvittavan ajan. 2. Europolin on joka tapauksessa
tarkasteltava tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden
kuluttua siitä kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että
henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan tarkasteluun saakka, joka on
suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen
jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on
perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa,
tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä. 3. Jos 36 artiklan 1 ja 2
kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan,
asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle. 4. Jos jäsenvaltio, unionin
elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti
ilmoittanut henkilötietojen siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat
tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europolin on poistettava kyseiset
henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos tietojen säilyttämistä
katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi sellaisten
tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan
käytettävissä olleet tiedot, Europolin on pyydettävä tietojen toimittajalta
lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö. 5. Jos jäsenvaltio, unionin
elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa kansallisista
tietokannoistaan tietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava
siitä Europolille. Europolin on poistettava nämä tiedot, paitsi jos niiden
säilyttämistä katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tavoitteiden
täyttämiseksi sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin
tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot. Europolin on ilmoitettava
tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja
esitettävä sille tätä koskevat perustelut. 6. Henkilötietoja ei saa
poistaa, jos a) tämä vahingoittaisi suojaa vaativan
rekisteröidyn etuja. Tässä tapauksessa tietoja saa käyttää ainoastaan
rekisteröidyn suostumuksella; b) rekisteröity kiistää tietojen
paikkansapitävyyden, jolloin tiedot suojataan ajaksi, jonka kuluessa
jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Europol voi varmistaa niiden
paikkansapitävyyden; c) henkilötiedot on säilytettävä todistelua
varten; d) rekisteröity vastustaa tietojen
poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista. 38 artikla Käsittelyn turvallisuus 1. Europolin on toteutettava
tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen
suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa
tapahtuvalta häviämiseltä, luvattomalta luovuttamiselta, luvattomalta
muuttamiselta tai tietoihin pääsyltä ja kaikelta muulta luvattomalta käsittelyltä.
2. Europolin on toteutettava
automaattista tietojenkäsittelyä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on a) estää asiaankuulumattomia henkilöitä
käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden
käytön valvonta); b) estää tietovälineiden luvaton lukeminen,
jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta); c) estää tietojen luvaton tallentaminen
järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton
tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta); d) estää asiaankuulumattomia henkilöitä
käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä
tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta); e) varmistaa, että automaattisen
tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät ainoastaan
valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin (pääsynvalvonta); f) varmistaa, että on mahdollista tarkastaa
ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tai on välitetty
tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta); g) varmistaa, että on mahdollista tarkastaa
ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen
tietojenkäsittelyjärjestelmään ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on
tallennettu (tallentamisen valvonta); h) estää henkilötietojen luvaton lukeminen,
jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai
tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirron valvonta); i) varmistaa, että häiriön tapahtuessa
käytetyt järjestelmät voidaan välittömästi korjata (toimintakunnon
palauttaminen); j) varmistaa, että järjestelmä toimii
virheettömästi, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus)
ja ettei virhe toimintajärjestelmässä voi turmella säilytettyjä tietoja
(eheys). 3. Europolin ja jäsenvaltioiden
on määritettävä mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että
turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen. 39 artikla Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus 1. Jokaisella rekisteröidyllä on
oikeus saada kohtuullisin väliajoin tieto siitä, käsitteleekö Europol häntä
koskevia henkilötietoja. Jos näitä henkilötietoja käsitellään, Europolin on
annettava rekisteröidylle seuraavat tiedot: a) vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä
koskevia tietoja vai ei; b) tiedot ainakin käsittelyn tarkoituksesta,
käsiteltävistä tietoluokista ja tietojen vastaanottajista, joille tiedot
luovutetaan; c) tiedot käsiteltävistä tiedoista
rekisteröidylle ymmärrettävässä muodossa sekä kaikki käytettävissä olevat
tiedot tietojen alkuperästä. 2. Jokainen rekisteröity, joka
haluaa käyttää tiedonsaantioikeuttaan, voi esittää asiaa koskevan pyynnön
valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle
viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia.
Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja
viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. 3. Europolin on vastattava
pyyntöön viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön
vastaanottamisesta. 4. Europolin on neuvoteltava
asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiassa
tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy tietoihin
edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin ja niiden jäsenvaltioiden välillä,
joita rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jos
jäsenvaltio vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava
vastustamisensa perusteet Europolille. 5. Pääsy henkilötietoihin
evätään tai sitä rajoitetaan, jos tämä on tarpeen a) Europolin tehtävien asianmukaiseksi
suorittamiseksi; b) jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen
järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi; c) sen takaamiseksi, ettei kansallisia
tutkintatoimia vaaranneta; d) kolmansien osapuolten oikeuksien ja
vapauksien turvaamiseksi. 6. Europolin on ilmoitettava
rekisteröidylle kirjallisesti pääsyn epäämisestä tai rajoittamisesta, päätöksen
perusteluista ja rekisteröidyn oikeudesta tehdä kantelu Euroopan
tietosuojavaltuutetulle. Päätöksen taustalla olevia tosiseikkoja ja oikeudellisia
perusteluja ei tarvitse ilmoittaa, jos tällainen tieto tekisi 5 kohdassa
säädetystä rajoituksesta tehottoman. 40 artikla Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen, poistamiseen tai suojaamiseen 1. Jokaisella rekisteröidyllä on
oikeus pyytää Europolia oikaisemaan häntä koskevat virheelliset henkilötiedot
ja tarvittaessa täydentämään tai päivittämään niitä, jos se on mahdollista. 2. Jokaisella rekisteröidyllä on
oikeus pyytää Europolia poistamaan häntä koskevat henkilötiedot, jos niitä ei
enää tarvita niitä tarkoituksia varten, joihin ne lainmukaisesti kerättiin tai
jota varten niitä myöhemmin käsitellään. 3. Henkilötiedot on suojattava
eikä poistettava, jos on kohtuullinen syy olettaa, että niiden poistaminen
voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja. Suojattuja tietoja saa
käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, joka esti niiden poistamisen. 4. Jos Europol on saanut 1, 2 ja
3 kohdassa tarkoitetut tiedot kolmansilta mailta tai kansainvälisiltä
järjestöiltä tai Europolin omien analyysien tuloksena, Europolin on oikaistava,
poistettava tai suojattava kyseiset tiedot. 5. Jos Europol on saanut 1, 2 ja
3 kohdassa tarkoitetut tiedot suoraan jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on
oikaistava, poistettava tai suojattava kyseiset tiedot yhteistyössä Europolin
kanssa. 6. Jos virheelliset tiedot on
toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden
toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesti
suoritetusta tietojen toimittamisesta tai Europolin suorittamasta tietojen
virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tallentamisesta, haltuun
ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tiedot
yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. 7. Kaikille tietojen vastaanottajille
on 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava asiasta
viipymättä. Myös vastaanottajien on sen jälkeen oikaistava, poistettava tai
suojattava tiedot omassa järjestelmässään heihin sovellettavien sääntöjen
mukaisesti. 8. Europolin on ilmoitettava
rekisteröidylle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa, että häntä koskevat tiedot on oikaistu, poistettu tai suojattu. 9. Europolin on ilmoitettava
rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen oikaiseminen, poistaminen tai
suojaaminen on evätty, mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan
tietosuojavaltuutetulle ja oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimessa. 41 artikla Tietosuojavastuu 1. Europolin on säilytettävä
henkilötietoja siten, että on mahdollista varmistaa niiden lähde 23 artiklan
mukaisesti. 2. Vastuu 34 artiklan d
alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen laadusta on sillä jäsenvaltiolla,
joka toimitti henkilötiedot Europolille, ja Europolilla niiden henkilötietojen
osalta, joita sille ovat toimittaneet unionin elimet, kolmannet maat tai
kansainväliset järjestöt tai jotka Europol on hankkinut itse julkisista
lähteistä. 3. Europol on vastuussa 34
artiklan a, b, c ja e alakohdassa säädettyjen periaatteiden noudattamisesta. 4. Tiedonsiirtojen
lainmukaisuudesta vastaa a) tiedot toimittanut jäsenvaltio, kun on
kyse jäsenvaltioiden Europolille toimittamista henkilötiedoista; ja b) Europol, kun on kyse Europolin
jäsenvaltioille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille
toimittamista henkilötiedoista. 5. Kun kyseessä on tiedonsiirto
Europolin ja unionin elimen välillä, siirron lainmukaisuudesta vastaa Europol.
Edellisen virkkeen soveltamista rajoittamatta siirron lainmukaisuudesta
vastaavat sekä Europol että tietojen vastaanottaja, jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan
pyynnön perusteella. Lisäksi Europol vastaa kaikista toteuttamistaan
tietojenkäsittelytoimista. 42 artikla Ennakkotarkastus 1. Sellaisten henkilötietojen
käsittely, joiden on tarkoitus muodostaa uuden rekisteröintijärjestelmän osa,
on tarkastettava ennakolta, kun a) tarkoitus on käsitellä 36 artiklan 2
kohdassa tarkoitettuja erityisiä tietoluokkia; b) käsittelytapaan, varsinkin jos se
perustuu uusien tekniikkojen, mekanismien tai menettelyjen käyttöön, liittyy
muutoin erityisiä rekisteröityjen perusoikeuksiin ja ‑vapauksiin ja
etenkin henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä. 2. Ennakkotarkastukset suorittaa
Euroopan tietosuojavaltuutettu saatuaan ilmoituksen tietosuojavastaavalta,
jonka on neuvoteltava Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa, jos
ennakkotarkastuksen tarpeellisuudesta on epäselvyyttä. 3. Euroopan
tietosuojavaltuutettu antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen
vastaanottamisesta. Tämän määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes
Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut mahdollisesti pyytämänsä lisätiedot.
Jos asian monimutkaisuus sitä edellyttää, tätä määräaikaa voidaan Euroopan
tietosuojavaltuutetun päätöksellä pidentää uudella kahden kuukauden
määräajalla. Tästä päätöksestä on ilmoitettava Europolille ennen alkuperäisen
kahden kuukauden määräajan päättymistä. Jos lausuntoa ei ole annettu kahden kuukauden
määräajan kuluessa, jota on mahdollisesti pidennetty, sen katsotaan olevan
myönteinen. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo
lausunnossaan, että ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa tämän asetuksen
jotakin säännöstä, hänen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän rikkomisen
välttämiseksi. Jos Europol ei tämän johdosta muuta käsittelyä, Euroopan
tietosuojavaltuutettu voi käyttää hänelle 46 artiklan 3 kohdassa uskottua
toimivaltaa. 4. Euroopan
tietosuojavaltuutettu pitää rekisteriä kaikista hänelle 1 kohdan nojalla
ilmoitetuista käsittelytoimista. Tämä rekisteri yhdistetään asetuksen (EY) N:o
45/2001 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin. 43 artikla Lokitiedot ja dokumentaatio 1. Europol pitää kirjaa
henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden
paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa
tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa
tietojen eheys ja tietoturva. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on
tuhottava kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos tietoja tarvitaan edelleen
valvontaa varten. Lokitietojen muuttaminen ei saa olla mahdollista. 2. Edellä olevan 1 kohdan
mukaisesti laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan tietosuojan
valvontaa varten Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyynnöstä. Euroopan
tietosuojavaltuutettu saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tietosuojan
valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja
tietoturvan varmistamista varten. 44 artikla Tietosuojavastaava 1. Hallintoneuvosto nimittää
tietosuojavastaavan henkilöstöön kuuluvien joukosta. Hänen on tehtäviään
suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla. 2. Tietosuojavastaava valitaan
hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä
erityisesti tietosuojaa koskevan erityisasiantuntemuksensa perusteella. 3. Tietosuojavastaavan valinta
ei saa aiheuttaa eturistiriitaa hänelle tämän aseman perusteella kuuluvien ja
hänen muiden virkavelvollisuuksiensa välille, erityisesti tämän asetuksen
säännöksiä sovellettaessa. 4. Tietosuojavastaava nimitetään
toimikaudeksi, jonka pituus on kahdesta viiteen vuotta. Hänet voidaan nimittää
uudeksi toimikaudeksi niin, että toimikausi voi olla yhteensä enintään kymmenen
vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi
vaadittavia edellytyksiä, hänet nimittänyt unionin toimielin tai elin voi
erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun
suostumuksella. 5. Nimittämisen jälkeen
tietosuojavastaavan nimittäneen toimielimen tai elimen on ilmoitettava hänen
nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle. 6. Tietosuojavastaava ei saa
vastaanottaa mitään tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita. 7. Tietosuojavastaavalle
kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietoihin liittyvät tehtävät, Europolin
henkilöstön jäsenten henkilötiedot sekä hallinnolliset henkilötiedot pois
lukien: a) huolehtia riippumattomalla tavalla
henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja tämän asetuksen asiaa koskevien
säännösten noudattamisesta; b) huolehtia, että toimitetut ja
vastaanotetut henkilötiedot kirjataan tämän asetuksen mukaisesti; c) huolehtia, että rekisteröidyille ilmoitetaan
heidän pyynnöstään heidän tästä asetuksesta johtuvista oikeuksistaan; d) tehdä yhteistyötä
tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan
Europolin henkilöstön kanssa; e) tehdä yhteistyötä Euroopan
tietosuojavaltuutetun kanssa; f) laatia vuosikertomus ja toimittaa se
hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. 8. Lisäksi tietosuojavastaavan
on suoritettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt tehtävät Europolin
henkilöstön jäsenten henkilötietojen ja hallinnollisten henkilötietojen osalta. 9. Suorittaessaan tehtäviään
tietosuojavastaavalla on oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin
tietoihin ja kaikkiin Europolin tiloihin. 10. Jos tietosuojavastaava katsoo,
että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole
noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä
korjaamaan tilanne tietyn määräajan puitteissa. Jollei pääjohtaja korjaa
tietojen virheellistä käsittelyä annetussa määräajassa, tietosuojavastaavan on ilmoitettava
tästä hallintoneuvostolle ja sovittava sen kanssa määräaika vastauksen
antamiselle. Jollei hallintoneuvosto korjaa tietojen virheellistä käsittelyä
sovitussa määräajassa, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan
tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. 11. Hallintoneuvosto hyväksyy
tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä
täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan
valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja
toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita.
Europolin on annettava tietosuojavastaavalle hänen tehtäviensä hoitamisessa
tarvittava henkilöstö ja resurssit. Näillä henkilöstön jäsenillä on oltava
pääsy Europolin käsittelemiin henkilötietoihin ja Europolin tiloihin vain siltä
osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi. 45 artikla Kansallisen valvontaviranomaisen
suorittama valvonta 1. Kukin jäsenvaltio nimeää
kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on valvoa riippumattomasti ja
kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama
henkilötietojen siirto, haku ja mikä tahansa toimittaminen Europolille on
luvallinen, ja tutkia, loukkaako tällainen siirto, haku tai toimittaminen
rekisteröidyn oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on
oltava kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy asianomaisen
jäsenvaltion Europolille toimittamiin tietoihin sovellettavien kansallisten
menettelyjen mukaisesti. 2. Kansallisilla valvontaviranomaisilla
on valvontatehtävänsä suorittamista varten oltava pääsy Europolissa olevien
yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin. 3. Kansalliset
valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjensä mukaisesti kansallisten
yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa siltä osin kuin toiminnalla on
merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava
Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, joita ne toteuttavat
Europolin suhteen. 4. Jokaisella on oikeus pyytää
kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on
toiminut lainmukaisesti siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää
koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja.
Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista
lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään. 46 artikla Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama
valvonta 1. Euroopan
tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa sellaisten tämän asetuksen säännösten
soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja
-vapauksien suojelua Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn
yhteydessä, sekä antaa ohjeita Europolille ja rekisteröidyille kaikista
henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten hänen on
suoritettava 2 kohdassa säädetyt tehtävät ja käytettävä 3 kohdassa myönnettyjä
valtuuksia. 2. Euroopan
tietosuojavaltuutetun tehtävänä on tämän asetuksen nojalla: a) vastaanottaa ja tutkia kanteluita sekä
ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan
kuluessa; b) suorittaa tutkimuksia joko omasta
aloitteestaan tai kantelun perusteella sekä ilmoittaa rekisteröidyille niiden
tuloksista kohtuullisen määräajan kuluessa; c) valvoa tämän asetuksen ja muiden
sellaisten unionin säädösten soveltamista, jotka liittyvät luonnollisten
henkilöiden suojeluun Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn
yhteydessä; d) neuvoa Europolia joko omasta
aloitteestaan tai vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa henkilötietojen
käsittelyä koskevissa asioissa, erityisesti ennen kuin Europol laatii sisäiset,
yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojaan liittyvät säännöt
henkilötietojen käsittelyä varten; e) määritellä, perustella ja julkaista 36
artiklan 4 kohdassa tarkoitetut poikkeukset, suojatoimet, luvat ja ehdot; f) pitää rekisteriä hänelle 42 artiklan 1
kohdan nojalla ilmoitetuista ja 42 artiklan 4 kohdan nojalla rekisteröidyistä
käsittelytoimista; g) suorittaa hänelle ilmoitettuihin
käsittelyihin kohdistuvia ennakkotarkastuksia. 3. Euroopan
tietosuojavaltuutettu voi: a) antaa rekisteröidyille neuvontaa heille
kuuluvien oikeuksien käyttämisessä; b) ottaa yhteyttä Europoliin, jos
henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä väitetään rikotun ja tehdä tarvittaessa
ehdotuksia rikkomisen korjaamiseksi ja rekisteröityjen suojan parantamiseksi; c) määrätä, että tietoja koskevien tiettyjen
oikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt täytetään, jos ne on evätty 39–40 artiklan
vastaisesti; d) antaa Europolille huomautuksen tai
varoituksen; e) määrätä sellaisten tietojen
oikaisemisesta, suojaamisesta, poistamisesta tai tuhoamisesta, joita on
käsitelty henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisesti sekä
näistä toimenpiteistä ilmoittamisesta niille sivullisille, joille tietoja on
luovutettu; f) kieltää käsittelyn väliaikaisesti tai
lopullisesti; g) saattaa asioita Europolin ja tarvittaessa
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission käsiteltäviksi; h) saattaa asioita Euroopan unionin
tuomioistuimen käsiteltäväksi perussopimuksessa määrättyjen edellytysten
mukaisesti; i) olla väliintulijana käsiteltäessä
Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita. 4. Euroopan
tietosuojavaltuutetulla on toimivalta: a) saada Europolilta pääsy kaikkiin
henkilötietoihin ja kaikkiin tutkimuksissaan tarvitsemiinsa tietoihin; b) päästä kaikkiin tiloihin, joissa Europol
harjoittaa toimintaansa, kun on olemassa kohtuullinen syy olettaa, että niissä
harjoitetaan tässä asetuksessa tarkoitettua toimintaa. 5. Euroopan tietosuojavaltuutettu
laatii vuosikertomuksen Europolia koskevista valvontatoimista. Tämä kertomus on
osa asetuksen (EY) N:o 45/2001 48 artiklassa tarkoitettua Euroopan
tietosuojavaltuutetun toimintaa koskevaa vuosikertomusta. 6. Euroopan
tietosuojavaltuutetun jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus 69
artiklan mukaisesti. 47 artikla Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten
yhteistyö 1. Euroopan
tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä
keskenään yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät
kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan
tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee
jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti
lainvastaisia tiedonsiirtoja Europolin tiedonvaihtokanavien käytössä tai yhden
tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa
ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä. 2. Edellä 1 kohdassa
tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten
valvontaviranomaisten on kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihdettava
asiaa koskevia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten suorittamisessa,
tutkittava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia,
selvitettävä riippumattoman valvontavallan tai rekisteröidyn oikeuksien
käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisten
ratkaisujen antamiseksi ongelmiin ja edistettävä tarpeen mukaan tietoisuutta tietosuojaa
koskevista oikeuksista. 3. Kansalliset
valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu pitävät tarvittaessa
kokouksia. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden tapaamisten
kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään
työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti. 48 artikla Hallinnolliset henkilötiedot ja
henkilöstöä koskevat tiedot Asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan kaikkiin
Europolin henkilöstön henkilötietoihin sekä Europolin hallussa oleviin
hallinnollisiin henkilötietoihin. VIII
luku OIKEUSSUOJAKEINOT JA VASTUU 49 artikla Oikeus tehdä kantelu Euroopan
tietosuojavaltuutetulle 1. Jokaisella rekisteröidyllä on
oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että
häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen
säännöksiä. 2. Jos kantelu koskee 39 tai 40
artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen
jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia tai toimivaltaista
oikeusviranomaista, josta tiedot ovat peräisin, tai jäsenvaltiota, jota asia
välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa se
voi evätä tietojen luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen
valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen oikeusviranomaisen kanssa. 3. Kun kantelu koskee
jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan
tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on toimitettu
asianmukaisesti, tiiviissä yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion
kansallisen valvontaviranomaisen kanssa. 4. Kun kantelu koskee EU:n
elimien, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille
toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa,
että Europol on toimittanut tarvittavat tarkastukset. 50 artikla Oikeus oikeussuojakeinoihin Euroopan
tietosuojavaltuutettua vastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin
voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa. 51 artikla Vastuuta ja oikeutta korvaukseen koskevat yleiset säännökset 1. Europolin sopimusperusteinen
vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti. 2. Euroopan unionin
tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa
mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla. 3. Jos kyseessä on sopimukseen
perustumaton vastuu, Europol korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien
yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka sen yksiköt tai
henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet, 52 artiklan
soveltamista kuitenkaan rajoittamatta. 4. Euroopan unionin
tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa
tarkoitettujen vahinkojen korvaamista. 5. Europolin henkilöstöön
kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin
sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa. 52 artikla Vastuu laittomasta henkilötietojen käsittelystä ja oikeus korvaukseen 1. Jokaisella yksilöllä, jolle
on aiheutunut vahinkoa laittoman tietojenkäsittelytoimen vuoksi, on oikeus
saada korvausta kärsimästään vahingosta joko Europolilta Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti tai siltä jäsenvaltiolta,
jossa vahinko on aiheutunut, sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksilön
on nostettava kanne Europolia vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai
jäsenvaltiota vastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa. 2. Europolin ja jäsenvaltioiden
väliset riidat siitä, kuka viime kädessä on vastuussa yksilölle 1 kohdan
mukaisesti myönnettävästä korvauksesta, käsittelee hallintoneuvosto, joka tekee
päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta oikeutta hakea tähän päätökseen muutosta Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti. IX
luku PARLAMENTAARINEN VALVONTA 53 artikla Parlamentaarinen valvonta 1. Hallintoneuvoston
puheenjohtaja ja pääjohtaja osallistuvat Euroopan parlamentin ja kansallisten
parlamenttien pyynnöstä Euroopan parlamentin istuntoon keskustellakseen
Europoliin liittyvistä kysymyksistä, pidättymistä ja luottamuksellisuutta
koskevat velvollisuudet huomioon ottaen. 2. Euroopan parlamentin yhdessä
kansallisten parlamenttien kanssa harjoittama Europolin toiminnan
parlamentaarinen valvonta on toteutettava tämän asetuksen mukaisesti. 3. Tässä asetuksessa säädettyjen
tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Europolin on toimitettava Euroopan
parlamentille ja kansallisille parlamenteille, pidättymistä ja
luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen, seuraavat: a) Europolin tavoitteeseen liittyvät
uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset sekä Europolin
tilaamien selvitysten ja arviointien tulokset; b) 31 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyt
käytännön järjestelyt. 54 artikla Euroopan parlamentin oikeus tutustua turvallisuusluokiteltuihin
tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä 1. Jotta Euroopan parlamentti
voisi toteuttaa parlamentaarista valvontaa Europolin toiminnan suhteen 53
artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja sen edustajille voidaan
pyynnöstä myöntää oikeus tutustua Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin
tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita
Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä. 2. Oikeus tutustua Euroopan
unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin
turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin on toteutettava 69 artiklassa
tarkoitettujen perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien mukaisesti. Tähän
liittyviä yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä
tehtävän käytännön järjestelyn mukaisesti. X luku HENKILÖSTÖ 55 artikla Yleiset säännökset 1. Europolin henkilöstöön sovelletaan
Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta
henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten
täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten
yhteisellä päätöksellä, lukuun ottamatta henkilöstöä, jolla tämän asetuksen
soveltamispäivänä on Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemä
työsopimus. 2. Europolin henkilöstö koostuu
väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä.
Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin
tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten lähettämää henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattava
henkilöstö otetaan palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ainoastaan
määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi. 56 artikla Pääjohtaja 1. Pääjohtaja otetaan
palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien
palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti. 2. Hallintoneuvosto nimittää
pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman
ehdokasluettelon perusteella. Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia
edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen
nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle
valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 3. Pääjohtajan toimikausi on
viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa
tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä Europolin tulevia
tehtäviä ja haasteita. 4. Hallintoneuvosto voi
komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio,
jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi. 5. Hallintoneuvoston on
ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan
toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan
pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle
valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 6. Pääjohtaja, jonka toimikautta
on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen
toimen valintamenettelyyn. 7. Pääjohtaja voidaan erottaa
toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission
ehdotuksen perusteella. 8. Hallintoneuvosto tekee
päätökset pääjohtajan ja/tai apulaispääjohtajan/apulaispääjohtajien
nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja virasta erottamisesta äänivaltaisten
jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. 57 artikla Apulaispääjohtajat 1. Pääjohtajaa avustaa neljä
apulaispääjohtajaa, joista yksi vastaa koulutuksesta. Koulutuksesta vastaava
apulaispääjohtaja vastaa Europol-akatemian ja sen toiminnan johtamisesta.
Pääjohtaja määrittelee muiden apulaispääjohtajien tehtävät. 2. Apulaispääjohtajiin
sovelletaan 56 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien
nimittämistä tai virasta erottamista. 58 artikla Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö 1. Europol voi käyttää
kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston
palveluksessa. 2. Hallintoneuvosto tekee
päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä
siirtämisestä Europolin palvelukseen. XI
luku VARAINHOITOA KOSKEVAT
SÄÄNNÖKSET 59 artikla Talousarvio 1. Europolin kaikista tuloista
ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio,
jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon. 2. Europolin talousarvioon
otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. 3. Europolin tulot muodostuvat
Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta,
muita resursseja kuitenkaan rajoittamatta. 4. Europol voi saada unionin
rahoitusta valtuutussopimusten sekä kertaluonteisten ja poikkeuksellisten
avustusten muodossa unionin politiikkojen tukemista koskevien välineiden
mukaisesti. 5. Europolin menoihin kuuluvat
henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot. 60 artikla Talousarvion laatiminen 1. Pääjohtaja laatii ja
toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin
seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy
henkilöstötaulukko. 2. Hallintoneuvosto laatii tähän
ehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja
menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Väliaikainen ennakkoarvio
Europolin tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle vuosittain viimeistään
[varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä]. Hallintoneuvosto toimittaa
lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys,
komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä
maaliskuuta. 3. Komissio toimittaa
ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan
esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä
’budjettivallan käyttäjä’. 4. Tämän ennakkoarvion
perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan yleiseen
talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella
välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän.
Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti. 5. Budjettivallan käyttäjä
hyväksyy Europolille tarkoitetut määrärahat. 6. Budjettivallan käyttäjä
vahvistaa Europolin henkilöstötaulukon. 7. Hallintoneuvosto vahvistaa
Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio
on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti. 8. Kaikkiin hankkeisiin,
erityisesti rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus
talousarvioon, sovelletaan [varainhoidon puiteasetuksen] säännöksiä. 61 artikla Talousarvion toteuttaminen 1. Pääjohtaja vastaa Europolin
talousarvion toteuttamisesta. 2. Pääjohtaja toimittaa
vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen
kannalta tärkeät tiedot. 62 artikla Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen 1. Europolin tilinpitäjä
toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja
tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä
seuraavan maaliskuun 1 päivänä. 2. Europol toimittaa selvityksen
varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille,
neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden
päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. 3. Komission tilinpitäjä
toimittaa Europolin alustavan tilinpäätöksen yhdistettynä komission
tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden
päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. 4. Saatuaan Europolin alustavaa
tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on
laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, tilinpitäjä laatii
Europolin lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen
hallintoneuvostolle lausuntoa varten. 5. Hallintoneuvosto antaa
lausunnon Europolin lopullisesta tilinpäätöksestä. 6. Pääjohtaja toimittaa
viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä
lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan
parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja
kansallisille parlamenteille. 7. Lopullinen tilinpäätös
julkaistaan. 8. Pääjohtaja toimittaa
tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen vuosikertomuksessa esitettyihin
huomautuksiin viimeistään [varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä].
Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle. 9. Pääjohtaja antaa Euroopan
parlamentille tämän pyynnöstä varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan
mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn
asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot. 10. Euroopan parlamentti myöntää
neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle viimeistään
vuoden N+2 15 päivään toukokuuta mennessä vuoden N talousarvion toteuttamista
koskevan vastuuvapauden. 63 artikla Varainhoitosäännöt 1. Hallintoneuvosto vahvistaa
Europolin varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan.
Varainhoitosäännöt voivat poiketa [varainhoidon puiteasetuksesta] ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä
erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta
suostumuksensa. 2. Koska kansallisten
koulutuslaitosten verkoston jäsenet ovat luonteeltaan erityisiä siksi, että ne
ovat ainoat elimet, joilla on asianomaisten koulutustoimien toteuttamiseen
tarvittavat ominaispiirteet ja tekniset valmiudet, niille voidaan myöntää
avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o
1268/2012[41]
190 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. XII
luku ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 64 artikla Oikeudellinen asema 1. Europol on unionin elin, joka
on oikeushenkilö. 2. Europolilla on kaikissa
jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön
mukaan oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa
kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä. 3. Europolin kotipaikka on Haag
Alankomaissa. 65 artikla Erioikeudet ja vapaudet 1. Europoliin ja sen
henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa
pöytäkirjaa. 2. Yhteyshenkilöiden ja heidän
perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden
kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä
sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat
tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten. 66 artikla Kielijärjestelyt 1. Europoliin sovelletaan
asetuksessa N:o 1[42]
vahvistettuja säännöksiä. 2. Euroopan unionin elinten
käännöskeskus huolehtii Europolin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista. 67 artikla Avoimuus 1. Europolin hallussa oleviin
asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001[43]. 2. Kuuden kuukauden kuluessa
tämän asetuksen voimaantulosta hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan
esityksestä yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001
soveltamisesta Europolin asiakirjoihin. 3. Päätöksistä, jotka Europol on
tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä
kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 228 artiklassa
määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin
tuomioistuimessa perustamissopimuksen 263 artiklassa määrättyjen
edellytysten mukaisesti. 68 artikla Petostentorjunta 1. Helpottaakseen asetuksen (EY)
N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden
laittomien toimien torjuntaa Europol liittyy kuuden kuukauden kuluessa siitä,
kun se aloittaa toimintansa, 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn
toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF)
sisäisistä tutkimuksista[44]
ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen
asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Europolin kaikkiin työntekijöihin. 2. Tilintarkastustuomioistuimella
on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden
avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin
perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. 3. Euroopan
petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä
tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF)
tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja komission paikan päällä
suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen
taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten
estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa
(Euratom, EY) N:o 2185/96[45]
vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, sen selvittämiseksi, onko
Europolin rahoittamiin avustuksiin tai sopimuksiin liittynyt unionin
taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta
toimintaa. 4. Europolin kolmansien maiden
ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa sekä sen
muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on
nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille
valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia
ja tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 69 artikla Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat
turvallisuussäännöt Europol laatii omat sääntönsä pidättymistä ja
luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamisesta sekä Euroopan
unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten
turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamisesta ottaen huomioon
päätöksessä 2011/292/EU vahvistetut vähimmäisvaatimukset. Tämä koskee muun
muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista. 70 artikla Arviointi ja uudelleentarkastelu 1. Viimeistään viiden vuoden
kuluttua [tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi
komissio teettää arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti Europolin ja sen
toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa
tarkastellaan erityisesti tarvetta muuttaa Europolin tavoitteita ja tällaisten
muutosten taloudellisia vaikutuksia. 2. Komissio toimittaa
arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle,
kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle. 3. Joka toisen arvioinnin
yhteydessä komissio arvioi myös Europolin saavuttamat tulokset ottaen huomioon
sen tavoitteet, valtuutuksen ja tehtävät. Jos komissio toteaa, että Europolin
olemassaolo ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet
ja tehtävät, se voi ehdottaa tämän asetuksen muuttamista tai kumoamista. 71 artikla Hallinnolliset tutkimukset Europolin toiminta
kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti. 72 artikla Toimipaikka 1. Vastaanottavan jäsenvaltion
Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä
pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän
perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt
vahvistetaan Europolin ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa
koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt
ja viimeistään [2 vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen]. 2. Vastaanottavan jäsenvaltion
on varmistettava Europolin moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset
edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet
sekä asianmukaiset liikenneyhteydet. XIII
luku SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 73 artikla Yleinen oikeusseuraanto 1. Tällä asetuksella perustettu
Europol on päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä
2005/681/YOS perustetun CEPOLin yleinen oikeusseuraaja kaikkien niiden tekemien
sopimusten, niitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken niiden hankkiman
omaisuuden suhteen. 2. Tämä asetus ei vaikuta niiden
sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2009/371/YOS
perustettu Europol on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää. 3. Tämä asetus ei vaikuta niiden
sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2005/681/YOS
perustettu CEPOL on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää. 4. Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen
päätöksen 2005/681/YOS perusteella tehdyn toimipaikkaa koskevan sopimuksen
voimassaolo päättyy tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen. 74 artikla Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäkauden järjestelyt 1. Päätöksen 2005/681/YOS 10
artiklan nojalla perustetun CEPOLin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi
päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivänä]. 2. Päätöksen 2009/371/YOS 37
artiklan nojalla perustetun Europolin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi
päättyy [tämän asetuksen soveltamispäivänä]. 3. Voimaantulo- ja
soveltamispäivän välisenä aikana päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla
perustettu hallintoneuvosto: a) hoitaa tämän asetuksen 14 artiklassa
tarkoitettuja hallintoneuvoston tehtäviä; b) laatii hyväksymistä varten pidättymistä
ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä tämän asetuksen 69 artiklassa
tarkoitetut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat
säännöt; c) laatii kaikki tämän asetuksen
soveltamista varten tarvittavat välineet; ja d) tarkistaa päätöksen 2009/371/YOS
täytäntöönpanoa varten annetut muut kuin lainsäädännölliset toimenpiteet, jotta
tämän asetuksen 13 artiklalla perustettu hallintoneuvosto voi tehdä 78 artiklan
2 kohdassa tarkoitetun päätöksen. 4. Komissio toteuttaa viipymättä
tämän asetuksen voimaantulon jälkeen toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13
artiklan mukaisesti perustettu hallintoneuvosto voi aloittaa toimintansa [tämän
asetuksen soveltamispäivänä]; 5. Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen
voimaantulopäivästä niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimittäneet
hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 13 artiklan mukaisesti. 6. Tämän asetuksen 13 artiklan
nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa [tämän
asetuksen soveltamispäivänä]. Tässä kokouksessa se tekee tarvittaessa 78
artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen. 75 artikla Johtajia ja apulaisjohtajia koskevat siirtymäkauden järjestelyt 1. Päätöksen 2009/371/YOS 38
artiklan nojalla nimitetty johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi
ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 19 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä.
Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi
päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen, mutta ennen [tämän
asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä siten, että
se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä. 2. Jos johtaja ei halua tai voi
jatkaa tehtävässä 1 kohdan mukaisesti, komissio nimeää komission virkamiehen
virkaa tekeväksi pääjohtajaksi hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä
enintään 18 kuukauden ajan, kunnes 56 artiklassa tarkoitettu nimitys on tehty. 3. Päätöksen 2009/371/YOS 38
artiklan nojalla nimitettyihin apulaisjohtajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan
säännöksiä. 4. Päätöksen 2005/681/YOS 11
artiklan 1 kohdan nojalla nimitetty CEPOLin johtaja osoitetaan toimikautensa
jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan koulutuksesta vastaavan Europolin
apulaispääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät
muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän]
jälkeen, mutta ennen [tämän asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman
eri toimenpiteitä siten, että se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen
soveltamispäivästä. 76 artikla Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset 1. Tämän asetuksen voimaantuloa
seuraavina kolmena varainhoitovuotena Europolin operatiivisista menoista
varataan vuosittain vähintään 8 miljoonaa euroa koulutukseen III luvun
mukaisesti. 2. Päätöksen 2009/371/YOS 42
artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely
toteutetaan päätöksen 2009/371/YOS 43 artiklassa vahvistettujen sääntöjen ja
Europolin varainhoitosääntöjen mukaisesti. XIV
luku LOPPUSÄÄNNÖKSET 77 artikla Korvaaminen Tällä asetuksella korvataan ja kumotaan päätös
2009/371/YOS ja päätös 2005/681/YOS. Viittauksia korvattuihin päätöksiin pidetään
viittauksina tähän asetukseen. 78 artikla Kumoaminen 1. Kumotaan kaikki päätöksen
2009/371/YOS ja päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat
lainsäädäntötoimenpiteet tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen. 2. Euroopan poliisiviraston
(Europol) perustamista koskevan päätöksen 2009/371/YOS ja CEPOLin perustamista
koskevan päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat muut kuin
lainsäädäntötoimenpiteet pysyvät voimassa [tämän asetuksen soveltamispäivän]
jälkeen, jollei Europolin hallintoneuvosto tämän asetuksen
täytäntöönpanemiseksi toisin päätä. 79 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä
päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa
lehdessä. 2. Sitä sovelletaan
[soveltamispäivästä]. Edellä olevaa 73, 74 ja 75 sovelletaan kuitenkin
[tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Tehty Brysselissä Euroopan
parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE 1 Luettelo
rikoksista, joiden osalta Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä tämän
asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti - terrorismi - järjestäytynyt rikollisuus - laiton huumausainekauppa - laiton rahanpesu - ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin
liittyvät rikokset - laittoman maahantulon järjestäminen - ihmiskauppa - varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan
liittyvä rikollisuus - tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja
vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen - ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa - ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin
ottaminen - rasismi ja muukalaisviha - ryöstö - kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki-
ja taide-esineiden laiton kauppa - kavallus ja petos, mukaan lukien unionin
taloudellisiin etuihin kohdistuvat petokset - suojelurahan vaatiminen ja kiristys - tuotteiden luvaton väärentäminen ja
jäljentäminen - hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen
ja kaupankäynti väärennöksillä - rahan ja maksuvälineiden väärentäminen - tietotekniikkarikollisuus - lahjonta - aseiden, ammusten ja räjähteiden laiton
kauppa - uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa - uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden
laiton kauppa - ympäristörikollisuus, mukaan lukien alusten
aiheuttama meren pilaantuminen - hormonivalmisteiden ja muiden kasvua
edistävien aineiden laiton kauppa - naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
ja seksuaalinen riisto. LIITE 2 Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan
kerätä ja käsitellä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua
ristiintarkistamista varten 1. Ristiintarkistamista varten kerättävien ja
käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin: a) henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion
kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan
kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on
tuomittu tällaisesta rikoksesta; b) henkilöt, joiden osalta on kansallisen
lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä
epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä
koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraaviin luokkiin kuuluvia
henkilötietoja: a) sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet
ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi; b) syntymäaika ja -paikka; c) kansalaisuus; d) sukupuoli; e) asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka; f) sosiaaliturvatunnukset, ajokortit,
henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja g) tarvittaessa muut henkilöllisyyden
toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti
havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja
DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta). 3. Edellä 2 kohdassa mainittujen tietojen
lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä voidaan kerätä ja käsitellä
seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja: a) rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden
(väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa; b) näiden rikosten teossa käytetyt tai
mahdollisesti käytettävät keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot; c) asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden
käyttämät asiakirjaviitteet; d) epäily henkilön kuulumisesta
rikollisjärjestöön; e) rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin
toimivaltaan kuuluvista rikoksista; f) tietojen tallentaja. Nämä tiedot voidaan toimittaa Europolille myös
siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä
koskevia täydentäviä tietoja, joita Europolilla ja kansallisilla yksiköillä on
hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille ja Europolille
niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava
kansallista lainsäädäntöä. 5. Jos asianomaista henkilöä koskevasta
menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään
lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on
poistettava. Henkilötietoluokat
ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 24
artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen strategisten ja
yleisluonteisten analyysien sekä operatiivisten analyysien laatimista varten 1. Strategisia ja muita yleisluonteisia
ja operatiivisia analyyseja varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen
on liityttävä seuraaviin: a) henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion
kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan
kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on
tuomittu tällaisesta rikoksesta; b) henkilöt, joiden osalta on kansallisen
lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä
epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia; c) henkilöt, jotka voidaan kutsua
todistamaan käynnissä olevassa rikostutkinnassa tai siitä johtuvassa
rikosoikeudenkäynnissä; d) käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai
henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan
tällaisen rikoksen uhreja; e) henkilöt, joihin asianomainen on
yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja f) henkilöt, jotka voivat antaa tietoja
käsiteltävinä olevista rikoksista. 2. Edellä 1 kohdan a ja b
alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta voidaan kerätä seuraaviin
luokkiin kuuluvia henkilötietoja sekä niihin liittyviä hallinnollisia tietoja: a) Henkilötiedot: i) nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet ii) nykyiset ja entiset etunimet iii) tyttönimi iv) isän nimi (jos tarpeen tunnistamista
varten) v) äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista
varten) vi) sukupuoli vii) syntymäaika viii) syntymäpaikka ix) kansalaisuus x) siviilisääty xi) peitenimi xii) kutsumanimi xiii) omaksuttu tai väärä nimi xiv) nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka. b) Fyysinen kuvaus: i) fyysinen kuvaus ii) erityiset tuntomerkit
(merkit/arvet/tatuoinnit jne.). c) Tunnistuskeinot: i) henkilöasiakirjat/ajokortti ii) kansallisen henkilökortin/passin numero iii) kansallinen
henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä iv) kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot v) rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut
tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n
koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot. d) Ammatti ja erityistaidot: i) nykyinen työpaikka ja ammatti ii) entinen työpaikka ja ammatti iii) koulutus
(koulu/yliopisto/ammattioppilaitos) iv) pätevyys v) erityistaidot ja muut tiedon alueet
(kielet/muu). e) Taloudelliset ja raha-asioita koskevat
tiedot: i) raha-asioita koskevat tiedot
(pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.) ii) käteisvarat iii) osakkeet / muut varat iv) omaisuustiedot v) yhteydet yrityksiin vi) pankki- ja luottotiedot vii) verotuksellinen asema viii) muut asianomaisen henkilön raha-asioiden
hoitoa koskevat tiedot. f) Käyttäytymistä koskevat tiedot: i) elämäntyyli (kuten yli varojensa
eläminen) ja jokapäiväinen elämä ii) liikkuminen iii) paikat, joissa asianomaisella on tapana
käydä iv) aseet ja muut vaaralliset välineet v) vaarallisuusluokitus vi) erityiset riskit, kuten pakenemisen
todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin vii) rikoksiin liittyvät piirteet ja
profiilit viii) huumausaineiden väärinkäyttö. g) Henkilöt, joihin asianomainen on
yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen
tyyppi ja luonne; h) Asianomaisen henkilön käyttämät
viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite,
sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys (‑yhteydet); i) Asianomaisen henkilön käyttämät
kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen
tunnistetiedot (rekisterinumerot); j) Tiedot rikollisesta toiminnasta: i) aikaisemmat tuomiot ii) epäilty osallisuus rikolliseen
toimintaan iii) tekotavat iv) keinot, joita on käytetty tai voidaan
käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä v) rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja
asema ryhmässä/järjestössä vi) tehtävä rikollisjärjestössä vii) rikollisen toiminnan maantieteellinen
ulottuvuus viii) tutkinnan kuluessa kerätty aineisto,
kuten videot ja valokuvat. k) Viittaukset muihin tietokantoihin, joissa
asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään: i) Europol ii) poliisi-/tulliviranomaiset iii) muut täytäntöönpanoviranomaiset iv) kansainväliset järjestöt v) julkisyhteisöt vi) yksityiset elimet. l) Tiedot, jotka koskevat e ja j
alakohdassa mainittuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä: i) oikeushenkilön nimi ii) sijainti iii) perustamispäivämäärä ja -paikka iv) hallinnollinen rekisteröintinumero v) oikeudellinen muoto vi) pääoma vii) toiminta-alue viii) kansalliset ja kansainväliset
tytäryhteisöt ix) johtajat x) yhteydet pankkeihin. 3. Edellä 1 kohdan e alakohdassa
tarkoitetuilla ’henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat
hänen seurassaan’, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että
tämän liitteen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja
analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan,
edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 1 kohdan a, b, c, d ja f
kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ’Henkilöt, joihin asianomainen on
yhteydessä’, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 1 kohdan a ja b
alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ’Henkilöt, jotka ovat hänen
seurassaan’, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 1 kohdan a ja b
alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on
yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdan mukaiset tiedot
voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja
tarvitaan analysoitaessa heidän asemaansa tällaisina henkilöinä. Tässä yhteydessä olisi noudatettava seuraavaa: a) näiden henkilöiden suhde 1 kohdan a ja b
alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on selvitettävä mahdollisimman pian; b) jos olettamus näiden henkilöiden ja 1
kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden suhteesta osoittautuu
perusteettomaksi, tiedot on poistettava viipymättä; c) jos tällaisia henkilöitä epäillään Europolin
toimivaltaan kuuluvan rikoksen tekemisestä tai jos heidät on tuomittu
tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen
lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä
syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen, kaikki 2 kohdan
mukaiset tiedot voidaan tallentaa; d) tietoja henkilöistä, jotka ovat
yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin
asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa
tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkä tyyppistä ja
luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 1 kohdan a ja b alakohdassa
tarkoitettujen henkilöiden kanssa; e) jos edellisten alakohtien mukaiset
selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä
myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tallentamisen tarpeellisuudesta ja
laajuudesta. 4. Sellaisten 1 kohdan d
alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka ovat olleet jonkin
tarkasteltavana olevan rikoksen uhreja tai joiden voidaan tiettyjen seikkojen
perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja, voidaan säilyttää tiedot,
joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2
kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat
tiedot: a) uhrin tunnistamista koskevat tiedot b) uhriksi joutumisen syy c) vahingot
(fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut) d) henkilöllisyyden suojaaminen e) mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa f) 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta
henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien
tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, jos tämä on tarpeen 1 kohdan a ja
b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamiseksi. Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan
tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan
analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina. Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää
analyysia varten, on poistettava. 5. Sellaisten 1 kohdan c
alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan
tarkasteltavina oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa
rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän
liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii
luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot: a) tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta
koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän
suhteestaan muihin henkilöihin b) henkilöllisyyden suojaaminen c) suojelu ja sen antaja d) uusi henkilöllisyys e) mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa. Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan
tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa
näiden henkilöiden asemaa todistajina. Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää
analyysia varten, on poistettava. 6. Sellaisten 1 kohdan f
alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja
tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tiedot, joita
tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan
c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot: a) koodatut henkilötiedot b) toimitetun tiedon tyyppi c) henkilöllisyyden suojaaminen d) suojelu ja sen antaja e) uusi henkilöllisyys f) mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa g) negatiiviset kokemukset h) palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset). Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan
tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan
analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina. Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää
analyysia varten, on poistettava. 7. Jos analyysin aikana käy
vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö olisi
sijoitettava muuhun tämän liitteen mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon
hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä
henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja
kaikki muut tiedot on poistettava. Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen
tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä kahteen tai
useampaan tämän liitteen mukaiseen ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa
näissä ryhmissä sallittuja tietoja. SÄÄDÖKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Ehdotus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin
lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston
päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[46] Toimintalohko:
Sisäasiat Toiminto:
18.02 Sisäinen turvallisuus 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne þ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen.[47]
¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Euroopan
poliisivirasto (Europol) aloitti toimintansa hallitustenvälisenä elimenä, jonka
toimintaa säänneltiin vuonna 1999 voimaan tulleella jäsenvaltioiden välisellä
yleissopimuksella. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS Europol muutettiin 1.
päivästä tammikuuta 2010 EU:n erillisvirastoksi, jonka tarkoituksena oli tukea
ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa vakavan ja
järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Neuvoston
päätöksessä määriteltiin yksityiskohtaisesti myös Europolin tavoitteet ja
tehtävät. Lissabonin
sopimuksella on luovuttu Euroopan unionin pilarirakenteesta ja sisällytetty
poliisiyhteistyö yhteisön säännöstöön. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 88 artiklassa määrätään, että Europolin toimintaa säännellään
tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavalla asetuksella. Sopimuksessa
myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat ja mekanismi, joiden
avulla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten
parlamenttien kanssa. Tukholman ohjelmassa[48], jossa
vahvistetaan oikeus- ja turvallisuusasioita koskeva EU:n monivuotinen
strategia, kehotetaan lisäksi tekemään Europolista jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja
ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi. Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään
toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöstön koulutuksen tukemista sekä
henkilöstövaihtoon liittyvää yhteistyötä. Tukholman ohjelman mukaan on erittäin
tärkeää kehittää koulutusta EU:hun liittyvissä kysymyksissä, jotta voidaan
luoda todellinen eurooppalainen oikeudellinen ja lainvalvontakulttuuri, ja
pyrkiä järjestelmällisen eurooppalaisen koulutuskehyksen laatimiseen. Sen
vuoksi komissio esittää tämän ehdotuksen ohessa lainvalvontaviranomaisten
eurooppalaista koulutuskehystä CEPOLin tällä hetkellä hoitamien tehtävien
pohjalta. Tällä ehdotuksella on tarkoitus yhdistää molemmat virastot ja antaa
uudelle (yhdistetylle) virastolle tehtäväksi koulutuskehyksen toteuttaminen. 1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet)
sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä Toiminto 18 05: Turvallisuus ja vapauksien suojelu ERITYISTAVOITE 3 Tehostaa
lainvalvontayhteistyötä jäsenvaltioiden välillä erityisesti helpottamalla
tietojenvaihtoa lainvalvontaviranomaisten kesken, mahdollistamalla pääsy
tarvittaviin tietoihin ja varmistamalla samalla tietosuojaperiaatteiden
noudattaminen sekä Europolin ja Cepolin aseman lujittaminen jäsenvaltioiden
kumppaneina vakavan rikollisuuden torjunnassa ja poliisiviranomaisten
kouluttamisessa. Tärkeimmät
toimenpiteet vuonna 2013 – Asetus, jolla yhdistetään Europol ja CEPOL Europol-asetus: Erityistavoite 1: Toimia
ensisijaisena tukikeskuksena lainvalvontaoperaatioissa ja lainvalvontaa
koskevan asiantuntemuksen alalla Erityistavoite 2: Toimia
EU:n rikosoikeudellisten tietojen keskipisteenä Erityistavoite 3: Koordinoida
lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa ja toteuttaa
alaan liittyviä EU:n tason koulutus- ja vaihto-ohjelmia Erityistavoite 4: Vahvistaa
EU:n valmiuksia torjua verkkorikollisuutta, jotta voidaan välttää vahinkojen ja
menetysten aiheutuminen EU:n kansalaisille, yrityksille ja EU:n taloudelle Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä Toiminto
18 05: Turvallisuus ja vapauksien suojelu 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Europolin
tehtävänä on tukea kansallisten lainvalvontayksikköjen keskinäistä yhteistyötä
vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa.
Europol-asetusta koskevassa ehdotuksessa säädetään Europolin uudesta
oikeudellisesta kehyksestä. Käyttöön otettava uusi oikeusperusta lujittaa EU:n
turvallisuutta, koska se parantaa Europolin tehokkuutta ja tuloksellisuutta
vakavan rajatylittävän rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja
torjunnassa ja antaa Europolille uusia tehtäviä, jotka liittyvät EU:n tasolla
annettavaan lainvalvonta-alan koulutukseen sekä puitteiden tarjoamiseen eri
rikostyyppien, esimerkiksi verkkorikollisuuden, torjuntaan erikoistuneille EU:n
lainvalvonta-alan keskuksille. Ehdotuksen
tarkoituksena on parantaa tiedustelutietoihin perustuvaa Europolin
tilannekuvaa, jotta se voi paremmin palvella jäsenvaltioita ja antaa tietoja
EU:n politiikan muotoilua varten. Europol ja sen toiminta sopeutetaan paremmin
Lissabonin sopimuksen ja Tukholman ohjelman asettamiin vaatimuksiin.
Ehdotuksella myös lujitetaan Europolin vastuuvelvollisuutta ja sen
tietosuojajärjestelmää. Sen ansiosta Europol kykenee tarjoamaan kaikkia
tarvittavia ja ajantasaisia palveluita ja tuotteita jäsenvaltioille, jotta
voidaan tukea ja helpottaa niiden työtä EU:n kansalaisiin vaikuttavan vakavan
rikollisuuden torjunnassa. Kun jäsenvaltioista saadaan enemmän tietoja muun
muassa verkkorikollisuudesta ja tietojenkäsittelyjärjestelyjä parannetaan niin,
että samalla varmistetaan vahva tietosuojajärjestelmä, ja lisätään
koulutusvalmiuksia, tämä kaikki vahvistaa Europolin roolia jäsenvaltioiden
tukemisessa. Yksityisiltä
osapuolilta peräisin olevia tietoja voivat toimittaa Europolille kaikki
jäsenvaltiot (Europolin kansallisen yksikkönsä välityksellä). Tämä vähentää
viivytysten tai tietojen toimittamatta jäämisen riskiä. Tietojenvaihtoa
kolmansien maiden kanssa virtaviivaistetaan, mikä edistää yhteistyötä ja
sisäistä turvallisuutta sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. Tämän ansiosta
taas on mahdollista vastata rikollisuuteen koordinoidummin ja kattavammin. Ehdotuksessa
annetaan Europolille uusi tehtävä, jonka myötä sille siirretään tätä nykyä
CEPOLille kuuluvia, lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä
ja laajennetaan niitä jossain määrin. Operatiivisen ja koulutustoiminnan
yhdistäminen samaan virastoon ja niiden järkeistäminen luo toivon mukaan
molempia vahvistavaa dynamiikkaa. Resurssit, jotka säästyvät, kun vältetään
tukitoimintojen päällekkäisyys, voidaan kohdentaa uudelleen koulutustoimintaan
ja erityisesti lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen
toteuttamiseen. Näin voidaan tarjota tasokkaampaa koulutusta, joka vuorostaan
parantaa poliisitoiminnan tasoa eri puolilla unionia, lujittaa
lainvalvontaviranomaisten keskinäistä luottamusta, edistää yhteisen
lainvalvontakulttuurin kehittymistä ja tehostaa siten EU:n kykyä vastatta
yhteisiin turvallisuushaasteisiin. Lisäksi
ehdotus lujittaa Europolin vastuuvelvollisuutta ja yhdenmukaistaa sen
hallintojärjestelyjä muiden Euroopan unionin erillisvirastojen kanssa. Ehdotuksella
annetaan Europolille toinenkin uusi tehtävä, joka liittyy vuoden 2013 alussa
perustettuun Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen. Verkkorikostorjuntakeskus
parantaa merkittävästi EU:n valmiuksia torjua kasvavaa verkkorikollisuuden
uhkaa, sillä sen tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia
tällä alalla. Jäsenvaltioille on tuntuvaa hyötyä yhteyspisteestä, jolla on
käytettävissään uusin tekniikka ja asiaan perehtynyt henkilöstö ja joka voi sen
ansiosta tarjota monenlaisia palveluja ja tuotteita. Tulevia suuntauksia
ennakoiva keskus, joka analysoi uhkakuvia ja antaa strategista neuvontaa
verkkorikollisuuden torjumiseksi, tuo jäsenvaltioille huomattavaa lisäarvoa.
Tämä parantaa myös EU:n virastojen ja elimien valmiuksia puuttua
verkkorikollisuuden tuomiin haasteisiin. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan –
käyttäjätyytyväisyys operaatioiden tai tutkimusten
yhteydessä tarjottavan operatiivisen tuen suhteen –
Europolille välitetty osuus jäsenvaltioiden
lähettämistä SIENA-viesteistä –
kunkin jäsenvaltion lähettämien tietojen määrä ja
laatu suhteessa kaikkien jäsenvaltioiden lähettämien tietojen kokonaismäärään
ja laatuun –
Europolin tukemien tutkimusten lukumäärä –
ristiintarkistuksia koskevien raporttien lukumäärä –
operatiivisia analyyseja koskevien raporttien
lukumäärä –
yhteisten tutkimusten ja erityisesti Europolin
tukemien yhteisten tutkintaryhmien lukumäärä –
Europolin ulkopuolisille kumppaneille toimittamien
SIENA-pyyntöjen ja -viestien lukumäärä –
ulkopuolisten kumppanien Europolille toimittamien
SIENA-pyyntöjen ja -viestien lukumäärä –
uusien SIENA-tapausten lukumäärä –
jäsenvaltioissa tunnistettujen, pidätettyjen ja
syytteeseenpantujen epäiltyjen lukumäärä –
teknisissä ja/tai rikostekniikkaa koskevissa
kysymyksissä annettua tukea koskevien tapausten lukumäärä (ml. paikalla annettu
tuki) –
koulutukseen osallistuneen henkilöstön lukumäärä –
strategisten tuotteiden laatu (yksityiskohtaisuus,
laajuus, analyysimenetelmä). Koulutuksen
osalta: –
tarveanalyysien lukumäärä –
laadunvarmistustuotteiden lukumäärä –
yhteisten oppijaksojen lukumäärä –
(verkko)koulutusmoduulien lukumäärä –
toteutettujen kurssien lukumäärä –
järjestettyjen vaihtojen määrä –
käyttäjätyytyväisyys. Verkkorikostorjuntakeskuksen
toiminnan vaikutusten arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia
pääindikaattoreita: –
Missä määrin verkkorikostorjuntakeskus on edistänyt
verkkorikollisverkostojen hajottamista koordinoimiensa ja/tai tukemiensa
onnistuneiden rajatylittävien operaatioiden avulla (tunnistettujen epäiltyjen,
pidätettyjen ja syytettyjen sekä uhrien lukumäärä) –
keskuksen laatimien uhkien- ja riskienarviointien /
suuntauksia koskevien ennusteiden strategiset ja/tai operatiiviset vaikutukset
EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla –
verkkorikollisuutta käsittelevään
erityiskoulutukseen osallistuvan henkilöstön (lainvalvontaviranomaiset ym.)
määrän kasvu –
missä määrin keskuksen aloitteesta laadittuja tai
sen koordinoimia tai kehittämiä uusia teknisiä välineitä käytetään keskuksen
operaatioissa ja/tai jäsenvaltioissa –
missä määrin julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuusaloitteet ovat helpottaneet keskuksen työtä –
jäsenvaltioiden kokonaistyytyväisyys suhteessa
kaikkiin keskuksen tuotteisiin ja palveluihin. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella
vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Europolin
uudistus on osa laajempaa prosessia, jonka tavoitteena on luoda Tukholman
ohjelmassa tarkoitettu Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän
suojeluaan varten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tukholman ohjelmassa
kehotetaan muun muassa tekemään Europolista ”jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja
ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi”. Toimielinten välillä vallitseekin
vahva yhteisymmärrys Europolin asemasta jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisten tukemisessa ja sen toiminnan kehittämisestä
tulevaisuudessa. Toisaalta
Europolin toiminta on Lissabonin sopimuksen ja erillisvirastoista annetun
yhteisen julkilausuman seurauksena saatettava Euroopan parlamentin ja
kansallisten parlamenttien säännöllisen valvonnan alaiseksi ja sen hallinto on
yhdenmukaistettava kaikkia EU:n erillisvirastoja koskevien vaatimusten
mukaiseksi. Lisäksi
Europolin tietosuojajärjestelmän vaatimukset on yhdenmukaistettava muiden
tietosuojavälineiden kanssa, ja yksilöiden oikeutta tutustua heitä itseään
koskeviin henkilötietoihin on lujitettava säätämällä vaihtoehtoisesta
menettelystä, jonka avulla voidaan varmistaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus. Ehdotus
parantaa lainvalvontakoulutuksen tasoa, mikä puolestaan kehittää
poliisitoiminnan laatua eri puolilla unionia, edistää lainvalvontaviranomaisten
keskinäisen luottamuksen lujittamista ja yhteisen lainvalvontakulttuurin
kehittymistä ja tehostaa siten EU:n kykyä vastatta yhteisiin
turvallisuushaasteisiin. Vaikka
verkkorikollisuus on jatkuvasti kasvava ja yhä monimutkaisempi ilmiö, EU:ssa ei
ollut ennen verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista asianmukaisia valmiuksia
puuttua siihen, koska kyseessä on erittäin monimuotoinen ja nopeasti kehittyvä
ilmiö, jonka ominaisuuksien ja toimintatapojen ymmärtäminen vaatii suurta
teknistä asiantuntemusta. Ilmiöstä ei myöskään ollut saatavilla riittävästi
tietoja. Kansallisella ja EU:n tasolla hankittua korkeatasoista asiantuntemusta
on vaihdettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken, jotta EU voi parantaa
valmiuksiaan reagoida verkkorikollisuuteen, sillä kyseessä on perusluonteeltaan
rajatylittävä ilmiö, johon puuttuminen edellyttää yhteistyötä. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo EU:ssa
ei voida tehdä lainvalvontayhteistyötä ilman tehokasta tietojen ja rikoksia
koskevien tiedustelutietojen vaihtoa lainvalvontaviranomaisten ja muiden alalla
toimivien yksiköiden kesken sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Tehokkaan
rikoksentorjunnan kannalta on välttämätöntä voida tutustua rikoksia koskeviin
ajantasaisiin tietoihin sekä jakaa ja analysoida niitä. Europol soveltuu
erinomaisesti tukemaan tällä alalla tehtävää yhteistyötä ja huolehtimaan
toiminnan koordinoinnista EU:n tasolla. Kansalliset
poliisivoimat eivät yksinään pysty tehokkaasti ehkäisemään ja torjumaan
rajatylittävää rikollisuutta. Siihen tarvitaan koordinoitua yhteistoimintaa,
johon osallistuvat sekä julkiset että yksityiset sidosryhmät eri puolilla
EU:ta. Europol on ainoa EU:n virasto, joka tukee jäsenvaltioiden
lainvalvontaviranomaisia tässä tehtävässä. Se tarjoaa niille ainutlaatuisia
operatiivisia palveluja rajatylittävän rikollisuuden torjuntaa varten (mm.
rikoksia koskevia analyyseja, rikostekniikkaa ja operatiivista tukea
rajatylittävissä tutkimuksissa). Nykyisen lainsäädäntökehyksen puitteissa
Europol ei kuitenkaan voi toimia täydellä teholla eikä antaa jäsenvaltioiden
käyttöön tarvittavia kattavia ja ajantasaisia välineitä. Säädöskehystä voidaan
muuttaa vain EU:n tason lainsäädäntöuudistuksella. Sitä ei voida toteuttaa
kansallisella, alueellisella eikä paikallistasolla eikä Europolin sisäisin
toimenpitein. Lisäksi
Lissabonin sopimuksessa edellytetään, että on otettava käyttöön mekanismi
Europolin parlamentaarisen valvonnan toteuttamiseksi, ja erillisvirastoja
koskevassa julkilausumassa vaaditaan yhdenmukaistamaan Europolin hallinto
muiden EU:n erillisvirastojen hallinnon kanssa. Tämä edellyttää EU:n
lainsäädäntötoimia. EU
voi tuoda lainvalvonta-alan koulutukseen lisäarvoa varmistamalla koordinoidun
lähestymistavan koulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tällä alalla onkin
jo tehty paljon sekä kansallisella tasolla jäsenvaltioiden toimesta että EU:n
tasolla CEPOLin toimesta. Kuten tämän ehdotuksen ohella annettavassa
lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä koskevassa
tiedonannossa esitetään, lisätoimia kuitenkin tarvitaan sen varmistamiseksi,
että koulutus vastaa EU:n tasolla asetettuihin rikoksentorjunnan painopisteisiin
perustuvia tarpeita. Lisäksi tarvitaan johdonmukainen lähestymistapa, jotta
EU:n tason koulutus voidaan toteuttaa tiukimpien laatuvaatimusten mukaisesti. Verkkorikostorjuntakeskus
perustettiin, jotta voitaisiin voittaa esteet, jotka haittaavat verkkorikollisuuden
tehokasta tutkintaa ja rikoksentekijöiden syytteeseenpanoa EU:n tasolla. Se on
osa EU:n kokonaisstrategiaa, jonka tarkoituksena on parantaa
verkkoturvallisuutta ja tehdä verkosta oikeusalue, jolla ihmisoikeudet ja
perusvapaudet taataan kaikkien sidosryhmien yhteistyön avulla. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Europolia
koskevan neuvoston päätöksen ulkoinen arviointi on antanut aineksia pohdintaan
siitä, miten Europolin toimintaa voitaisiin tehostaa. Arviointi vahvisti, että
Europol on hyvin toimiva virasto, jolla on operatiivista merkitystä ja joka tuo
lisäarvoa unionin kansalaisten turvallisuuteen. Arvioinnissa todettiin
kuitenkin useita seikkoja, joita on parannettava. Europolin uudistamista
koskeva ulkoisten sidosryhmien kuuleminen sekä useat Europolin laatimat
vuotuis- ja erityiskertomukset ovat niin ikään osaltaan auttaneet selvittämään,
mitä Europolissa on tarpeen muuttaa. Eri yhteyksissä mainittiin ongelmiksi se,
että jäsenvaltiot eivät toimita Europolille riittävästi tietoja, ja liian
tiukat oikeudelliset rajoitukset, jotka vaikeuttavat suoraa yhteistyötä sekä
yksityisen sektorin että kolmansien maiden kanssa (viimeksi mainittuja
säännöksiä on muutettava Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi). Laajemmissa
yhteyksissä on osoittautunut, että pääsy rikoksia koskeviin merkityksellisiin
ja ajantasaisiin tietoihin ja niiden jakaminen lainvalvontavirastojen kesken on
olennainen edellytys, jotta rajatylittävään rikollisuuteen voidaan puuttua.
Tämä on tullut esiin myös eräiden muiden EU:n toimenpiteiden, kuten
Prüm-päätöksen (2008/615/YOS ja 2008/616/YOS) ja Ruotsin aloitteeseen
perustuvan puitepäätöksen (2006/960/YOS), täytäntöönpanon yhteydessä. Koulutuksen
osalta oheinen lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä koskeva
tiedonanto perustuu CEPOLin vuonna 2012 laatimaan kartoitukseen sekä
jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien
virastojen laajaan kuulemiseen. Tulosten perusteella tarvitaan koordinoidumpaa
lähestymistapaa, minkä lisäksi EU:n virastolla olisi oltava keskeinen rooli
koulutuskehyksen täytäntöönpanon johtamisessa ja koordinoinnissa, tiiviissä
yhteistyössä muiden virastojen ja kansallisten koulutuslaitosten kanssa.
CEPOLista on laadittu vuonna 2011 viisivuotisarviointi ja komission tilaama
ulkoinen selvitys, jotka tukevat vaikutustenarvioinnin laatimista. Tulosten
perusteella on tarpeen lisätä poliisitoimintaa koskevan koulutuksen
EU-ulottuvuutta, jotta CEPOLin, jäsenvaltioiden ja muiden virastojen toimintaa
voidaan koordinoida paremmin sekä parantaa CEPOLin hallintoa ja organisaatiota. Lisäksi
verkkorikollisuuteen puuttuminen kattavasti edellyttää, että käytössä on
teknisesti erittäin kehittyneitä välineitä, sillä perinteiset tutkintakeinot
eivät riitä, kun kyseessä on tällainen rikollisuus. Ilman
lainvalvontaviranomaisten korkeatasoista tietotekniikkakoulutusta, joka auttaa
ymmärtämään käytettävän tekniikan hienouksia, digitaalisen aineiston
rikostutkinnassa käytettäviä uusia välineitä ja kykyä pysyä verkkorikollisten nopeasti
muuttuvan teknologian ja toimintatapojen perässä EU:n valmiudet puuttua
verkkorikollisuuteen asianmukaisella tavalla jäävät laahaamaan jälkeen.
Nopeasti kehittyvän teknologian vuoksi tarvitaan yhtä tehokkaita välineitä
verkkorikollisuuden torjuntaan sekä henkilöstöä, joka kykenee mukautumaan
kehitykseen ja hyödyntämään aiempaa tietämystä ja asiantuntemusta. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Europol-asetus
tekee virastosta rikostiedustelun keskipisteen Euroopassa ja edistää siten
Tukholman ohjelmassa asetettua tavoitetta luoda avoin ja turvallinen
Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten. Operatiivisen ja
koulutustoiminnan yhdistäminen samaan virastoon luo molempia vahvistavaa
dynamiikkaa, joka tehostaa operatiivista toimintaa ja parantaa EU:n tason
koulutuksen merkityksellisyyttä. Tehokas
Europol pystyy myös paremmin edistämään EU:n sisäisen turvallisuuden strategian
toteuttamissuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa asetettujen
tavoitteiden saavuttamista ja lujittamaan poliisiyhteistyötä EU:ssa yleensä. Ehdotettu
Europolin hallinnon kehittäminen edistää EU:n erillisvirastojen yhdenmukaista
hallintomallia asiasta annetun julkilausuman mukaisesti. Europolin toiminnan
parlamentaarisen valvonnan käyttöönoton ja kolmansien maiden kanssa tehtävän
yhteistyön uusien välineiden avulla Europol täyttää Lissabonin sopimuksen
vaatimukset (joiden mukaan toimivalta neuvotella tiedonjakamista koskevia
kansainvälisiä sopimuksia kuuluu komissiolle eikä Europolille). Ehdotuksessa
pyritään myös määrittelemään selkeästi Europolin toimivallan rajat, välttämään
päällekkäisyydet muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen
kanssa ja virtaviivaistaa niiden yhteistyötä Europolin kanssa. Tämän prosessin
vahvistamiseksi asetuksessa ehdotetut ratkaisut (mm. jäsenvaltioille osoitetut
pyynnöt aloittaa rikostutkinta ja ilmoittaa niistä Eurojustille) olisi aikaa
myöten otettava vastaavasti huomioon myös muiden virastojen (mm. Eurojustin)
oikeusperustassa. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa
ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa verkkorikostorjuntakeskuksen
osalta vuonna 2013 ja Europolin uudistuksen ja koulutustoiminnan yhdentämisen
osalta vuonna 2015, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[49] þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
þ Euroopan unionin perustamille elimille[50] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Taloudellisia
ja henkilöstöresursseja koskeviin lukuihin on yhdistetty Europolille vuoteen
2020 ulottuvien suunnitelmien mukaan osoitettu kokonaismäärä sekä tarvittavat
lisämäärärahat, jotka tarvitaan Europolin laajemman, myös koulutustoiminnan
sisältävän toimenkuvan toteuttamiseen tässä esitetyllä tavalla. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset Europolin
tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää seurata ja arvioida sen toimien
täytäntöönpanoa. EU:n erillisvirastoista annetun yhteisen julkilausuman
mukaisesti Europolin on seurattava työohjelmaansa sisältyvien toimien
toteuttamista keskeisten suoritusindikaattorien avulla. Tämän jälkeen Europolin
toimintoja tarkastellaan näiden indikaattorien perusteella vuotuisessa
toimintakertomuksessa. Erillisvirastoihin
sovellettavien horisontaalisten hallintosääntöjen lisäksi Europolin on
laadittava erityisesti vuosikertomus, minkä lisäksi säädetään, että komissio
laadituttaa viiden vuoden välein viraston toimintaa käsittelevän
kokonaisarvioinnin. Jäsenvaltioiden
velvollisuutta toimittaa Europolille tietoja seurataan säännöllisesti siten,
että Europol raportoi kunkin jäsenvaltion suorituksista vuosittain Euroopan
parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksissa esitetään yksityiskohtaiset
määrälliset ja laadulliset indikaattorit ja kuvataan toimintaan liittyviä
suuntauksia. Ehdotuksessa
vahvistetaan myös säännöt Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien
harjoittamaa Europolin toiminnan valvontaa varten. Käytännössä valvonta koskee
Europolin työohjelman ja talousarvion toteuttamista. Europolin
hallintoneuvoston vastuulla on valvoa, että virastoa johdetaan
hallinnollisesti, operatiivisesti ja varainhoidon kannalta tehokkaasti. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Rikollisten
toiminta on nykyään entistä monimutkaisempaa, monipuolisempaa ja
kansainvälisempää. Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan
uhan EU:n ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Rikollisten toiminta suuntautuu
yhä useampiin hyödykkeisiin ja yhä useammille aloille ja laajenee entistä
useammin yli rajojen. Kansalliset lainvalvontaviranomaiset eivät voi enää
työskennellä erillään toisistaan, vaan niiden on tehtävä yhteistyötä sekä
keskenään että Europolin kanssa, josta on tarkoitus tehdä EU:n rikostiedustelun
keskus. Europolin henkilöstömäärää on lisättävä, jotta voidaan mukautua
viraston uusiin tehtäviin ja uudessa asetuksessa vahvistettaviin vaatimuksiin.
Mahdollisuudet viraston nykyistä henkilöstöä koskeviin sisäisiin siirtoihin on
jo hyödynnetty. Jos pyydettyjä uusia virkoja ei myönnetä, seurauksena on
sovellettavan unionin lainsäädännön jatkuva rikkominen ja EU:n sisäisen
turvallisuuden vaarantuminen. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Europoliin
kohdistetaan seuraavat tarkastustoimet: varainhoidon valvonta, sisäinen
tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset, vuotuinen
vastuuvapauden antaminen unionin talousarvion toteuttamisesta sekä mahdolliset
OLAFin suorittamat tutkimukset. Näiden keinojen avulla voidaan varmistua virastoille
osoitettujen resurssien moitteettomasta käytöstä. Europolin toiminta kuuluu
oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen perustamissopimuksen 228 artiklan
määräysten mukaisesti. Näihin hallinnollisiin tarkastuksiin liittyy useita
menettelyllisiä takeita, joiden avulla varmistetaan, että sidosryhmien edut
otetaan huomioon. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Petosten,
lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan
asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä rajoituksetta, kuten asetuksen 68
artiklassa säädetään. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM ([51]) || EFTA-mailta[52] || ehdokasmailta[53] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet || [XX.YY.YY.YY] || JM/EI-JM || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat[54] Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || 18.02YYYY: Europol || JM || EI || EI || EI || EI 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus Europol || || || Vuosi 2015[55] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Osasto 1 || Sitoumukset || (1) || || || || || || || Maksut || (2) || || || || || || || Osasto 2 || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || Maksut || (2a) || || || || || || || Osasto 3 || Sitoumukset || (3a) || || || || || || || || Maksut || (3b) || || || || || || || Europolin määrärahat yhteensä[56] [57] || Sitoumukset || =1+1a +3a || 99,675 || 100,667 || 102,657 || 104,689 || 106,760 || 108,874 || 623,322 Maksut || =2+2a +3b || 99,675 || 100,667 || 102,657 || 104,689 || 106,760 || 108,874 || 623,322 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ PO: Sisäasiat || Henkilöresurssit || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 3,690 Muut hallintomenot || 0,038 || 0,288 || 0,288 || 0,038 || 0,288 || 0,288 || 1,228 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 4,918 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 4,918 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 100,328 || 101,570 || 103,560 || 105,342 || 107,663 || 109,777 || 628,240 Maksut || 100,328 || 101,570 || 103,560 || 105,342 || 107,663 || 109,777 || 628,240 Vaikutus Euroopan tietosuojavaltuutetun menoihin || ||
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Henkilöresurssit || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,666 Muut hallintomenot || 0,139 || 0,142 || 0,145 || 0,148 || 0,150 || 0,153 || 0,877 EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN MENOT YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,250 || 0,253 || 0,256 || 0,259 || 0,261 || 0,264 || 1,543 3.2.2. Arvioidut vaikutukset viraston
määrärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ || Tyyppi[58] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Yhteensä || Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1[59] Toimia ensisijaisena tukikeskuksena lainvalvontaoperaatioissa ja lainvalvontaa koskevan asiantuntemuksen alalla || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || Rajatylittävien tutkimusten tukeminen tiedustelutietojen ja operatiivisten analyysiraporttien avulla; yhteisten operaatioiden koordinointi || 0,009 || 3800 || 31,244 || 3509 || 31,582 || 3560 || 32,041 || 3600 || 32,400 || 3660 || 32,941 || 3745 || 33,704 || 21874 || 193,912 || - tuotos || Erikoisalojen alustojen ja tietotuotteiden tarjoaminen sekä uusien tekniikoiden jakaminen rikoksentorjuntaa varten || 0,163 || 50 || 7,811 || 48 || 7,895 || 49 || 8,010 || 50 || 8,100 || 51 || 8,235 || 52 || 8,426 || 300 || 48,477 || Erityistavoite 1 - välisumma || || 39,055 || || 39,477 || || 40,051 || || 40,501 || || 41,177 || || 42,131 || || 242,390 || ERITYISTAVOITE 2 Toimia EU:n rikosoikeudellisten tietojen keskipisteenä || || - tuotos || Vakavaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia koskevien strategisten uhka-arvioiden laatiminen || 0,298 || 45 || 12,888 || 44 || 13,027 || 44 || 13,217 || 45 || 13,365 || 46 || 13,588 || 47 || 13,903 || 271 || 79,988 || - tuotos || Tehokkaiden ja suojattujen tiedonjakovälineiden ja viestintäkanavien tarjoaminen jäsenvaltioille || 0,672 || 20 || 12,888 || 19 || 13,027 || 20 || 13,217 || 20 || 13,365 || 20 || 13,588 || 21 || 13,903 || 120 || 79,988 || - tuotos || Analyysivalmius paranee, kun analyysijärjestelmiä ja henkilöstön erikoistumista kehitetään || 0,554 || 25 || 13,279 || 24 || 13,423 || 25 || 13,617 || 25 || 13,771 || 25 || 14,001 || 26 || 14,325 || 150 || 82,416 || Erityistavoite 2 - välisumma || || 39,055 || || 39,477 || || 40,051 || || 40,501 || || 41,177 || || 42,131 || || 242,390 || ERITYISTAVOITE 3 Koordinoida lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa ja toteuttaa alaan liittyviä EU:n tason koulutus- ja vaihto-ohjelmia || || - tuotos || Tarpeiden arviointi, koordinointi ja laadunvarmistustuotteet || 0,222 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 36 || 7,807 || - tuotos || Yhteiset oppijaksot ja (verkko)koulutusmoduulit || 0,108 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 108 || 11,393 || - tuotos || Ei järjestetä kursseja || 0,038 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 810 || 30,728 || - tuotos || Ei järjestetä vaihtoja || 0,003 || 415 || 1,245 || 145 || 0,434 || 196 || 0,587 || 248 || 0,743 || 300 || 0,901 || 354 || 1,063 || 1658 || 4,971 || Erityistavoite 3 - välisumma || || 9,566 || || 8,755 || || 8,908 || || 9,064 || || 9,222 || || 9,384 || || 54,899 || ERITYISTAVOITE 4 Vahvistaa EU:n valmiuksia torjua verkkorikollisuutta, jotta voidaan välttää vahinkojen ja menetysten aiheutuminen EU:n kansalaisille, yrityksille ja EU:n taloudelle || || - tuotos || Tuetaan jäsenvaltioiden tutkimuksia verkkorikollisverkostojen tuhoamiseksi || 1,237 || 2 || 4,500 || 2 || 4,860 || 2 || 5,117 || 2 || 5,484 || 3 || 5,695 || 3 || 5,711 || 14 || 31,367 || - tuotos || Tietojenvaihto kaikkien sidosryhmien kesken ja tietojen yhdistäminen || 0,516 || 4 || 3,750 || 4 || 4,049 || 5 || 4,265 || 5 || 4,570 || 5 || 4,745 || 5 || 4,759 || 28 || 26,138 || - tuotos || EU:n laajuisten strategisten arvioiden laatiminen, teknisen rikostutkinnan välineiden kehittäminen, julkisten ja yksityisten kumppanuuksien avulla toteutettava koulutus || 0,344 || 6 || 3,750 || 6 || 4,049 || 7 || 4,265 || 7 || 4,570 || 8 || 4,745 || 8 || 4,759 || 42 || 26,138 || Erityistavoite 4 - välisumma || || 12,000 || || 12,958 || || 13,647 || || 14,624 || || 15,185 || || 15,229 || || 83,643 || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 99,675 || || 100,667 || || 102,657 || || 104,689 || || 106,76 || || 108,874 || || 623,322 || 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
Europolin henkilöresursseihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: –
Oletus: Henkilöstömuutokset tapahtuvat keskellä
vuotta –
Luvuissa on otettu huomioon CEPOLin yhdistämisestä
Europoliin aiheutuva säästö eli 14 väliaikaisen toimihenkilön toimea, mikä
kaudella 2015–2020 tekee 10,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä || Vuosi 2015[60] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Virkamiehet (AD-ura-alue) || || || || || || Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || || Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 106 || 106 || 106 || 106 || 106 || 106 Väliaikaiset toimihenkilöt || 502 || 497 || 492 || 492 || 496 || 500 Kansalliset asiantuntijat || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5 YHTEENSÄ || 653,5 || 648,5 || 643,5 || 643,5 || 647,5 || 651,5 milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2015[61] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Virkamiehet (AD-ura-alue) || || || || || || || Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || || || Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 44,520 Väliaikaiset toimihenkilöt || 65,107 || 65,435 || 64,780 || 64,452 || 64,714 || 65,238 || 389,726 Kansalliset asiantuntijat || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 21,294 YHTEENSÄ || 76,076 || 76,404 || 75,749 || 75,421 || 75,683 || 76,207 || 455,540 3.2.3.2. Henkilöstöresurssien arvioitu
tarve vastuullisessa pääosastossa –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
(tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö) || 18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[62] 18 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || XX 01 04 yy[63] || - päätoimipaikassa[64] || || || || || || - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || YHTEENSÄ || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5 XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä. Toimen hallinnointi ei edellytä henkilöstömäärän
lisäämistä hallinnoinnista vastaavassa pääosastossa tätä tarkoitusta varten. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Edustaa komissiota viraston hallintoneuvostossa. Laatia komission lausunto vuotuisesta työohjelmasta ja valvoa sen täytäntöönpanoa. Valvoa talousarvion toteuttamista. Yhden virkamiehen tehtävänä on valvoa koulutustoimien täytäntöönpanoa ja avustaa niiden kehittämisessä. Yhden virkamiehen tehtävänä on valvoa verkkorikostorjuntakeskuksen toimintaa ja varmistaa, että se saavuttaa tavoitteensa. Tähän sisältyy komission edustaminen verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmässä. Virkamiehen tehtävänä on myös toimia yhteyshenkilönä verkkorikostorjuntakeskuksen ja sen kannalta kiinnostavien komission toimien välillä. Ulkopuolinen henkilöstö || Kaksi kansallista asiantuntijaa avustaa virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä em. tehtävissä ja virastoa sen toiminnan kehittämisessä EU:n politiikkojen mukaisesti, muun muassa osallistumalla asiantuntijakokouksiin. Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön
kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteen 3 kohdassa. 3.2.3.3. Euroopan tietosuojavaltuutetun
henkilöresurssien arvioitu tarve – ¨ Ehdotus/aloite ei
edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio
kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö) || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65 XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[65] XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35 XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || XX 01 04 yy[66] || - päätoimipaikassa[67] || || || || || || - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || YHTEENSÄ || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 3.2.3.4. Arvioitu muiden hallintomenojen
tarve Euroopan tietosuojavaltuutetun osalta Muut hallintomenot || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || YHTEENSÄ || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Kokoukset || 0,082 || 0,084 || 0,085 || 0,087 || 0,089 || 0,091 || 0,517 || Virkamatkat || 0,007 || 0,007 || 0,007 || 0,007 || 0,008 || 0,008 || 0,044 || Julkaisut / käännökset || 0,050 || 0,051 || 0,052 || 0,053 || 0,054 || 0,055 || 0,315 || YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,139 || 0,142 || 0,145 || 0,148 || 0,150 || 0,153 || 0,877 || 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
þ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[68]. Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
osallistuminen rahoitukseen –
þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja
seuraavasti (arvio): Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Kuluvana varainhoitovuonna käytettävissä olevat määrärahat: || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[69] Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti ............ || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: […] Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä […] Rahoitusselvityksen liitteet Liite 1: Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstötarve 2013–2019 Henkilöstö 2013 Europol
osoittaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen 5 tointa ja 7 avoinna
olevaa tointa. Avoinna olevat toimet täytetään seuraavassa järjestyksessä: –
1 analyytikko, AD6, Europolin pääanalyytikon
rekrytoinnin jälkeen –
3 spesialistia AD6 Cyborg-, Twins- ja
Terminal-analyysityöryhmiin –
2 spesialistia AD6 tietojen yhdistäminen –
1 kokenut spesialisti AD7 rikostekniikka Keskus
saattaa saada lisäksi yhden kansallisen asiantuntijan (neuvottelut kesken) 2013 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Perustaso 2012 (väliaikaiset toimihlöt) || 4 || 1 || 1 || 1 || 17 || 1 || 25 Perustaso 2012 (kans. asiantuntijat) || || 1 || || || 5 || || 6 väliaikaisten toimihlöiden uudelleenkohdentaminen || || || +1 || || || +3 || +4 kans. asiantuntijoiden uudelleenkohdentaminen || || || +1 || || || || +1 avoimien toimien uudelleenkohdentaminen || || || +1 || +2 || +4 || || +7 uudet kans. asiantuntijat || || +1 || || || || || +1 VÄLIAIK. TOIMIHLÖT 2013 YHTEENSÄ || 4 || 1 || 3 || 3 || 21 || 4 || 36 KANS. ASIANTUNTIJAT 2013 YHTEENSÄ || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2014 Koska Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen tarpeita ei voitu täyttää vuonna 2013, vuodeksi
2014 pyydetään 17 tointa väliaikaisille toimihenkilöille. Tarkemmat
perustelut liitteessä 2. Nämä 17 tointa jakautuvat seuraavasti: –
11 AD5: Tietojen
yhdistäminen – 1, Operaatiot – 7, Kenttätyö/viestintä – 2, Koulutus – 1 –
3 AD6: Rikostekniikka –
3 –
2 AD7: Johto – 1,
Strategia – 1 –
1 AD12: Johto – 1 2014 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 4 || 1 || 3 || 3 || 21 || 4 || 36 Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || +1 || +2 || +4 || +1 || +7 || +2 || +17 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 5 || 3 || 7 || 4 || 28 || 6 || 53 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2015 Vuodelle 2015 pyydetään 21 tointa. Tarkemmat perustelut
liitteessä 2. Nämä 21 tointa jakautuvat seuraavasti: –
19 AD5: Operaatiot – 10, Kenttätyö/viestintä – 1,
Tutkimus – 1, Tietojen yhdistäminen – 7 –
1 AD6: Strategia – 1 –
1 AD7: Rikostekniikka – 1 2015 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 5 || 3 || 7 || 4 || 28 || 6 || 53 Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || +1 || +1 || +2 || +7 || +10 || || +21 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 6 || 4 || 9 || 11 || 38 || 6 || 74 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2016 Vuodelle 2016
pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2. Nämä 4 tointa
jakautuvat seuraavasti: –
4 AD5: Operaatiot – 2, Rikostekniikka – 1,
Strategia – 1 2016 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 6 || 4 || 9 || 11 || 38 || 6 || 74 Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || +1 || || +1 || || +2 || || +4 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 4 || 10 || 11 || 40 || 6 || 78 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2017 Vuodelle 2017
pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2. Nämä 4 tointa
jakautuvat seuraavasti: –
4 AD5: Operaatiot – 3, Kenttätyö – 1 2017 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 7 || 4 || 10 || 11 || 40 || 6 || 78 Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || || +1 || || || +3 || || +4 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 10 || 11 || 43 || 6 || 82 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2018 Vuodelle 2018
pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2. Nämä 4 tointa
jakautuvat seuraavasti: –
3 AD5: Operaatiot – 3 –
1 AD6: Rikostekniikka – 1 2018 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 10 || 11 || 43 || 6 || 82 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || || || +1 || || +3 || || +4 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 11 || 11 || 46 || 6 || 86 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Henkilöstö 2019 Vuodelle 2019
pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2. Nämä 4 tointa
jakautuvat seuraavasti: –
4 AD5: Operaatiot – 2, Tietojen yhdistäminen – 1,
Koulutus - 1 2019 || Strategia ja ennaltaehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikostekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistäminen || Operaatiot || Johto || YHTEENSÄ Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 11 || 11 || 46 || 6 || 86 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 uudet väliaik. toimihlöt || || || +1 || +1 || +2 || || +4 uudet kans. asiantuntijat || || || || || || || Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 12 || 12 || 48 || 6 || 90 Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8 Liite 2: Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstötarpeiden perustelut Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen
toiminta-alat 1. TIETOJEN YHDISTÄMINEN Määritelmä Tietojen yhdistäminen on Europolissa uusi toiminto, jota Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen perustaminen edellyttää. Komissio ja RAND ovat
analyysissaan todenneet sen olevan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnan
kannalta välttämätön. Komissio toteaa verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista koskevassa
tiedonannossaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille seuraavaa: ”Tietojen yhdistämistoiminnan avulla voitaisiin varmistaa, että
käytettävissä olevia verkkorikollisuutta koskevia poliisitietoja voidaan
täydentää mahdollisimman laajalti erilaisista julkisista, yksityisistä ja
avoimen koodin lähteistä kerätyillä tiedoilla.” Neuvosto puolestaan toteaa
(4.6.2012 annetuissa) päätelmissään, että siitä olisi tehtävä
tietoverkkorikollisuuden torjunnan keskus unionissa, jotta voidaan edistää
nopeampaa reagointia verkkohyökkäyksiin. Palvelut Tietojen yhdistämistoiminnon tarjoamat palvelut voidaan jaotella
seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi
tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen: 1. UUSI TEHTÄVÄ – Täyttää
aukot tiedoissa, joita on saatavilla verkkoturvallisuudesta ja
verkkorikollisuuteen puuttumisesta vastaavilta yhteisöiltä. Yksi toimista
koskee niiden vaatimusten tiukentamista, joiden mukaan verkkorikoksista on
ilmoitettava kansallisille lainvalvontaviranomaisille; 2. UUSI TEHTÄVÄ – Esittää
jäsenvaltioille yleiskatsaus EU:ssa ilmenneistä merkittävistä tapauksista ja
tutkimuksista, jotta voidaan koordinoida ehkäiseviä tai tutkintatoimia ja saada
siten mahdollisimman hyvät tulokset mahdollisimman vähillä resursseilla; 3. UUSI TEHTÄVÄ – Tutkia
toimintaympäristöä ennakoivasti, jotta voidaan tunnistaa uusia uhkia sitä mukaa
kuin niitä syntyy ja tiedottaa niistä sidosryhmille; 4. UUSI TEHTÄVÄ – tarjota
jäsenvaltioiden lainvalvontayksiköille ympärivuorokautinen verkkorikollisuutta
koskeva tukipalvelu; 5. UUSI TEHTÄVÄ –
koordinoida Europolin CERT-toimintaa, jotta voidaan tehostaa tietojenvaihtoa
CERT-organisaatioiden välillä (CERT, Computer Emergency Response Team); Resurssit Europolilla ei ole palveluksessaan henkilöstöä, jolla olisi tietojen
yhdistämiseen tarvittavaa erityisosaamista. Siksi verkkorikostorjuntakeskuksen
tämä osa on asetettava painopisteeksi vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2013 ja
siihen asti että kaikki myönnetyt toimet saadaan täytettyä, tätä varten luodaan
vain perustason rakenne kiertotekniikoita käyttäen. Kyseessä ei ole pitkän
aikavälin ratkaisu eikä se edusta sellaista ihannetason palvelua, jota
komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot sekä muut sidosryhmät odottavat Euroopan
verkkorikostorjuntakeskukselta. 2014 (+ 1 AD5) = 4 väliaikaista toimihenkilöä Vuonna 2014 tietojen yhdistämisestä vastaava henkilöstö keskittyy
edellä mainittuihin tehtäviin 1, 4 ja 5. Tehtävät 2 ja 3 käynnistetään, mutta
ne pääsevät täyteen vauhtiin vasta vuonna 2015. 2015 (+ 7 AD5) = 11 väliaikaista toimihenkilöä Vuodelle 2015 pyydetty lisähenkilöstö on se, mitä vähintään tarvitaan,
jotta tämä keskeisen tärkeä palvelu voidaan kehittää hyväksyttävälle tasolle.
Vuodelle 2015 pyydetyn lisähenkilöstön avulla tietojen yhdistäminen pääsee
normaaliin toimintavauhtiin. Se auttaa osaltaan täyttämään komission ja
neuvoston asettamat vähimmäisvaatimukset. Koska tietojen yhdistämisen olisi
oltava käytettävissä ympärivuorokautisesti, palvelua hoitamaan tarvitaan
vähintään 8 kokoaikaista työntekijää + 1 ryhmänvetäjä. Muut 2 kokoaikaista
työntekijää keskittyvät tehtäviin 1, 2 ja 3. 2016–2019 (+ 1 AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä Tavoitteena on, että vuonna 2019 väliaikaisia toimihenkilöitä olisi 12,
jolloin voidaan varmistaa asianmukainen tuki kaikissa tehtävissä ja hyödyntää
verkkoturvallisuutta koskevan tiedon volyymin nousevia suuntauksia. 2. OPERAATIOT Määritelmä Operaatioista vastaava yksikkö koordinoi
merkittäviä rajatylittäviä operaatioita (tai tutkimuksia), toimittaa
operatiivisia analyyseja ja niihin liittyvää tukea ja tekee sekä tekniseen
rikostutkintaan että digitaalisen aineiston rikostutkintaan liittyviä
tutkimuksia paitsi laboratoriossa myös kentällä. Se tarjoaa korkeatasoista teknistä,
analyyttistä ja rikostekniikan asiantuntemusta verkkorikollisuutta koskeviin
yhteisiin tutkimuksiin ja pyrkii tukemaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen
pääsemistä sekä helpottamaan yhteydenpitoa EU:n ulkopuolella toimivien
lainvalvontaviranomaisten kanssa. Tiiviissä yhteistyössä Eurojustin ja
Interpolin kanssa se tukee ja koordinoi monimutkaisia rajatylittäviä tapauksia,
jotta voidaan välttää toimien päällekkäisyys jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden
verkkorikollisuusyksiköiden toiminnassa. Palvelut Operaatioista vastaavan yksikön tarjoamat palvelut voidaan jaotella
seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi
tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen: 1. KEHITTÄMINEN –
Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tietojen analysointi, jotta voidaan tukea
jäsenvaltioiden operaatioita ja helpottaa operatiivisen tiedustelutiedon
toimittamista. Tämä tukee merkittäviä tutkimuksia / operaatioita,
monimutkaisten rajatylittävien tapausten tutkintaa ja yhteisten tutkintaryhmien
työtä; 2. KEHITTÄMINEN –
Teknisen tuen antaminen jäsenvaltioille joko paikalla tai Europolin
päätoimipaikassa. Tukea voidaan antaa siirrettävän välineistön avulla tai
antamalla analyytikkojen ja/tai spesialistin antaa suoraa rikosteknistä tukea
vireillä olevissa tutkimuksissa. Tukea voidaan myös antaa käyttäen Europolin
päätoimipaikassa sijaitsevaa verkkorikollisuutta käsittelevää rikosteknistä
laboratoriota; 3. KEHITTÄMINEN – Operaatioiden
koordinointi järjestämällä operatiivisia kokouksia, tukemalla yhteisiä
tutkintaryhmiä ja avustamalla verkkorikollisuutta, verkossa tapahtuvaa lasten
seksuaalista hyväksikäyttöä ja maksukorttipetoksia koskevien
EMPACT-painopisteiden toteuttamisessa. Resurssit 2014 (+ 7 AD5) = 28 väliaikaista toimihenkilöä 2015 (+ 10 AD5) = 38 väliaikaista toimihenkilöä 2016–2019 (+10 AD5) = 48 väliaikaista toimihenkilöä Resurssien
kohdentaminen operaatioista vastaavaan yksikköön perustuu lähinnä RAND Europen
laatimaan toteutettavuustutkimukseen, jonka pohjalta komissio laati Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista koskevan tiedonannon. Resurssien
kohdentamista vuoden 2014 lopussa koskeva RANDin ehdotus riippuu
verkkorikollisuuden ja tukitoimia edellyttävien tapausten määrästä. Tietovirrat
Europolin suojatussa tiedonvaihtoverkkosovelluksessa (SIENA) ovat kahden viime
vuoden aikana huomattavasti lisääntyneet. SIENAn käyttöä koskevat luvut
osoittavat selvästi, että Europolin lähettämien ja vastaanottamien pyyntöjen
määrä on noussut jonkin verran (14 %) ja että sellaisten merkittävien
operaatioiden määrä, joita Europol tukee TWINS‑, TERMINAL- ja
CYBORG-analyysityöryhmiensä avulla, on noussut huomattavasti (62 %). Tarvitaan
lisää kapasiteettia sen varmistamiseksi, että näillä erikoisyksiköillä on
riittävästi henkilöstöä toimittaa myös jatkossa laadukkaita
rikostiedustelutietoihin perustuvia analyyseja verkkorikollisuutta koskevissa
asioissa. Vuoden 2012 aikana
17 väliaikaista toimihenkilöä antoi tukea 44 merkittävässä operaatiossa ja
vastasi 2 593 operatiiviseen pyyntöön. Tämän perusteella tarvitaan alle 1
väliaikainen toimihenkilö kahta merkittävää operaatiota ja 153 operatiivista
pyyntöä kohti. Vuonna 2013 toimintaan saatiin 4 väliaikaista toimihenkilöä
lisää, mutta koska tapausten lukumäärä kasvaa edelleen ja merkittävät
operaatiot edellyttävät jatkuvaa tukea 6–24 kuukauden ajan, operaatioista
vastaavan yksikön henkilöresurssit ovat edelleen liian niukat. Alla olevassa
taulukossa hahmotellaan operaatioista vastaavan yksikön tarjoamien tukitoimien
kehitystä vuoteen 2019, olettaen että pyyntöjen määrä kasvaa samassa suhteessa
kuin tähän asti ja että merkittävien operaatioiden lukumäärä vakiintuu noin
sataan vuoden 2014 jälkeen. || 2012 || 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 Väliaikaisia toimihlöitä || 17 || 21 || 28 || 38 || 40 || 43 || 46 || 48 pyyntöjä || 2593 || 2956 || 3369 || 3841 || 4379 || 4992 || 5691 || 6488 pyynnöt / väliaikainen toimihlö || 153 || 141 || 120 || 101 || 109 || 116 || 124 || 135 merkittäviä operaatioita || 44 || 71 || 100 || 100 || 100 || 100 || 100 || 100 väliaikaisia toimihlöitä / merkittävä operaatio || 0,39 || 0,29 || 0,28 || 0,38 || 0,40 || 0,43 || 0,46 || 0,48 Taulukko osoittaa,
että henkilöstömäärän lisääntyminen ei huomattavasti paranna operatiivista
tukea, vaan se pysyy suunnilleen kohtuullisella tasolla. Koska merkittävät
operaatiot edellyttävät jatkuvaa tukea 6–24 kuukauden ajan, kaikilla toimialaan
kuuluvilla aloilla on edelleen suoritettava priorisointia, kun uusia tapauksia
otetaan käsiteltäväksi. Tämän seurauksena joudutaan tarjoamaan perustason
palveluja myös sellaisissa tapauksissa, jotka todellisuudessa edellyttäisivät
täysimittaista tukea. Huomattakoon, että
RAND Europen laatimassa toteutettavuustutkimuksessa sovelletun menetelmän
perusteella verkkorikollisuuden kasvun edellyttämä työmäärä lisääntyy niin,
että operaatioista vastaavassa yksikössä pitäisi olla kokoaikaisina
työntekijöinä yli 70 väliaikaista toimihenkilöä vuonna 2014. Siihen nähden
Europolin pyyntö, 48 väliaikaista toimihenkilöä ja 2–6 kansallista
asiantuntijaa vuonna 2019 (jäsenvaltioiden valmiuksista riippuen), on enemmän
kuin kohtuullinen, kun tavoitteena on vastata EU:n kansalaisten odotuksiin
tiukan budjettipolitiikan puitteissa. Pyydettyihin
toimiin on tarkoitus rekrytoida spesialisteja ja analyytikkoja
verkkorikostorjuntakeskuksen eri toiminta-aloille. Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen muut kuin operatiiviset
toiminta-alat Vaikka Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen ydintoiminnot ovat luonteeltaan operatiivisia,
komissio ja neuvosto ovat korostaneet, että keskuksen on luotava
verkkorikollisuuteen puuttumista varten myös laajempia kumppanuussuhteita, eli
toimivaltaisten yksiköiden lisäksi olisi luotava yhteyksiä myös julkisiin ja
yksityisiin elimiin. Päätelmissään
neuvosto KOROSTAA sen
varmistamista, että Euroopan verkkorikostorjuntakeskus toimii tiiviissä
yhteistyössä muiden asiaankuuluvien virastojen ja toimijoiden, kuten
Eurojustin, CEPOLin, Interpolin, ENISAn ja laajemman tietotekniikan
kriisiryhmäyhteisön (CERT), sekä erityisesti myös yksityisen sektorin kanssa,
jotta Euroopan tietoverkkorikollisuudesta saataisiin käytännön tietoa ja
vaihdettaisiin parhaita käytäntöjä; TÄHDENTÄÄ myös
tarvetta varmistaa, että Euroopan verkkorikostorjuntakeskus tekee tiivistä
yhteistyötä tietoverkkorikollisuutta käsittelevien unionin nykyisten elimien
kanssa ja tukee niiden toimintaa ja hyödyntää niiden kokemusta”. 3. T&K, RIKOSTEKNIIKKA ja KOULUTUS Määritelmä T&K-toiminnasta,
rikostekniikasta ja koulutuksesta vastaavan yksikön erikoisaloja ovat teknisten
uhka-analyysien laatiminen ja haavoittuvuuksien kartoittaminen, takavarikoitujen
tietovälineiden tekninen rikostutkinta (static forensics), parhaat
käytänteet ja koulutus sekä työvälineiden kehittäminen. Se koordinoi toimia
kustannustehokasta lähestymistapaa noudattaen, jotta voidaan hyödyntää
synergiaetuja muiden toimijoiden, kuten EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen,
kanssa. Se kehittää
korkeatasoista digitaalisen aineiston rikostutkintaa ja siihen liittyviä
valmiuksia, jotta niitä voidaan käyttää apuna jäsenvaltioiden tutkimuksissa. Se suunnittelee ja
hallinnoi verkkorikollisuuteen liittyvän koulutuksen toteuttamista tiiviissä
yhteistyössä CEPOLin ja Euroopan verkkorikollisuutta koskevaa koulutusta
käsittelevän eurooppalaisen ryhmän (European Cybercrime Training and Education
Group, ECTEG) sekä yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Palvelut T&K-toiminnasta, rikostekniikasta ja koulutuksesta vastaavan
yksikön tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta
ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän
kehittäminen: 1. UUSI – Kootaan
keskitetysti rikosteknisiä välineitä koskevat jäsenvaltioiden tarpeet, jotta
(mm. seitsemänteen puiteohjelmaan osoitettuja) EU:n varoja voidaan käyttää
mahdollisimman tehokkaasti näiden kipeästi kaivattujen välineiden kehittämiseen
ja jakaa niitä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. 2. KEHITTÄMINEN –
Akkreditoidut rikostekniset valmiudet, joiden avulla voidaan tarjota
laadukkaita ratkaisuja, kuten korkeatasoista salauksenpurkua sekä
tietokoneista, digitaalisista laitteista tai digitaalisista tietovälineistä
saatujen käyttötietojen palauttamista ja analysointia. Yksiköllä on oma tieto-
ja viestintäverkko, erityiset laitteistot ja ohjelmistot, minkä lisäksi se
tukee tietojenkäsittelyä analyysitietokantojen puitteissa. Se noudattaa
ISO-standardeja, jotta voidaan maksimoida prosessien ja niiden tulosten
luotettavuus; 3. KEHITTÄMINEN –
Yhtenäinen menetelmä jäsenvaltioissa tapahtuvaa koulutusta ja valmiuksien
kehittämistä varten, jotta voidaan kehittää sekä perustason että pidemmälle
menevää tutkintavälineiden, menettelyjen ja suuntausten tuntemusta, niin että
kaikki jäsenvaltiot voivat vastata kasvaviin haasteisiin tällä nopeasti
kehittyvällä rikollisuuden alalla; 4. UUSI – Yksilöidään
verkkotutkintatekniikoihin liittyviä hyviä käytänteitä ja vahvistetaan
digitaalisen todistusaineiston keräämistä ja toimittamista koskevat vaatimukset
yhteistyössä Eurojustin ja muiden alan yhteistyökumppanien kanssa. Resurssit 2014 (+ 1 AD5 ja 3 AD6) = 7 väliaikaista toimihenkilöä Rikostekniikka:
+ 3 kokenutta spesialistia AD6 Rikosteknisen avun
antaminen toimivaltaisille yksiköille on Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen
tärkeimpiä tehtäviä. Kaikilla toimivaltaisilla yksiköillä on käytettävissään
rikoslaboratorio, mutta eräisiin kaikkein monimutkaisimpiin analyyseihin
pyydetään usein avuksi Europolin asiantuntemusta. Useimmiten tukea haetaan
kuitenkin erikoislaboratorioilta lainvalvonta-alan ulkopuolelta. Euroopan
verkkorikostorjuntakeskus voi tarjota näitä palveluja, jos sillä on
käytettävissä riittävästi resursseja. Lisäksi jäsenvaltioiden laboratorioilla
on analysoitavanaan valtava määrä digitaalista todistusaineistoa, jopa niin paljon,
että eräillä laboratorioilla on yli kahden vuoden ruuhka. Keskittämisen
ansiosta Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen laboratorio voi laatia
tekniikoita ja raportteja sekä takavarikoitujen että edelleen käytössä olevien
tietovälineiden rikosteknisen tutkinnan alalla (advance forensics) talon
sisällä ja paikan päällä ja tukea siten jäsenvaltioita digitaalisen
todistusaineiston keräämisessä nopeasti. Yksikkö käyttää Euroopan
T&K-toiminnan laatimia kehittyneitä tekniikoita tuottaakseen tutkijoiden
käyttöön entistä tehokkaampia välineitä. Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen
suunnitteilla olevaan laboratorioon olisi rekrytoitava 3 kokenutta
spesialistia vuonna 2014, jotta voidaan kattaa asiantuntemuksen
perusosa-alueet eli digitaalisen aineiston tekninen rikostutkinta,
mobiililaitteita koskeva rikostekniikka, verkossa kulkevaa tietoliikennettä
koskeva rikostekniikka ja haittaohjelmien takaisinmallinnus. Koulutus: + 1
spesialisti AD5 Neuvosto vahvistaa
tiedonannossaan, että ”Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen olisi
toimittava Euroopan tietoverkkorikollisuuden tiedotuskeskuksena, siihen olisi
koottava verkkorikollisuutta käsittelevä asiantuntemus jäsenvaltioiden
tukemiseksi valmiuksien luomisessa ja sen olisi tuettava
tietoverkkorikostutkintaa jäsenvaltioissa”. Vaikka koulutusta
ja valmiuksien kehittämistä toteutetaan yhteistyössä CEPOLin ja muiden
kumppanien kanssa, näihin tehtäviin tarvitaan yksi koulutuskoordinaattori. Tämä
on vähimmäishenkilöstömäärä, joka tarvitaan varmistamaan lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille
sekä yksityiselle sektorille tarkoitetun koulutuksen ja tiedotusaloitteiden
koordinoitu kehittäminen ja toteutus. Tämä henkilöstö laatii myös ehdotuksia
verkkorikollisuutta koskevien lainvalvontamenettelyjen yhtenäistämiseksi, jotta
voidaan varmistaa, että kaikki jossakin jäsenvaltiossa kerätyt todisteet
tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa ja otetaan vastaan kaikissa
tuomioistuimissa. 2015 (+ 1 AD5 ja 1 AD7) = 9 väliaikaista toimihenkilöä T&K: + 1
spesialisti AD5 Potentiaalisten
EU-hankkeiden lukumäärä kasvaa edelleen. Tätä varten tarvitaan yksi spesialisti
lisää tunnistamaan Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen ja jäsenvaltioiden
kannalta kiinnostavia aloitteita. Verkkorikollisuutta
koskevien tutkintapyyntöjen ja kehittämistoimien koordinointi EU:ssa
yhteistyössä eurooppalaisen lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkoston
(European Network of Law Enforcement Technology Services, ENLETS) kanssa on
lainvalvonnan kannalta olennaisen tärkeää, jotta tutkimuksen avulla saadaan
käyttöön päteviä, kustannustehokkaita ja nopeita välineitä ja tietoa alati
kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Tämän ansiosta Euroopan
verkkorikostorjuntakeskus voi esittää päteviä ja hyödyllisiä hankkeita
Horisontti 2020 ‑ohjelmaan. Tämä henkilöstö vastaa myös lisääntyviin
pyyntöihin osallistua T&K-yhteenliittymiin neuvonantajana. Rikostekniikka:
+ 1 kokenut spesialisti AD7 Ottamalla
palvelukseen erittäin pätevä spesialisti voidaan parantaa rikosteknisen
analysoinnin laatua. Vuoteen 2015 mennessä on tarpeen varmistaa kaikkien
laboratoriossa toteutettavien rikosteknisten toimintojen jatkuvuus. Näin
varmistetaan akkreditoitujen korkeatasoisten rikosteknisten ratkaisujen
saatavuus mahdollisimman pian vuoden 2015 aikana (salauksenpurkualustan
perustaminen, rikosteknisen laboratorion ISO 17020-akkreditointi). Tämän
henkilön tehtävänä on koordinoida rikosteknistä toimintaa ja toimia
digitaalisen rikospaikkatutkinnan koordinaattorina merkittävissä
verkko-operaatioissa, joissa on tehtävä useita eri rikosteknisiä linjoja
koskevia päätöksiä. 2016–2019: (+1AD6 +2AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä Lisähenkilöstön tehtävänä on varmistaa uusien koulutustoimien
asianmukainen koordinointi, rikosteknisen toiminnan perusteellisuus ja
laajempialainen tuki EU:n T&K-hankkeille. 4. STRATEGIA-ENNALTAEHKÄISY-KENTTÄTYÖ Määritelmä Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja
kenttätyöstä vastaava yksikkö analysoi suuntauksia, laatii varhaisvaroituksia
ja tilannekartoituksia, ennaltaehkäisee rikoksia ja suunnittelee
toimintapolitiikkaa sekä vastaa strategisesta suunnittelusta ja sidosryhmiin
liittyvästä hallinnoinnista. Koska valtaosaa merkityksellisistä tiedoista
säilytetään lainvalvonnan toimivaltuuksien ulkopuolella, yksikön tehtävänä on
rakentaa luottamusta yksityisen sektorin ja lainvalvontaviranomaisten välillä
sekä hyödyntää keskeisiä kumppanuussuhteita CERT-yhteisön, Euroopan verkko- ja
tietoturvaviraston (ENISA), puolustusvoimien ja turvallisuuspalvelujen,
kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa verkkorikollisuuden,
verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja verkkopetosten
torjunnassa. Se toimii eurooppalaisten
verkkorikostutkijoiden yhteyspisteenä, joka voi myös edustaa heitä yhteyksissä
yksityisiin osapuoliin, tutkijoihin ja kansalaisiin. Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja kenttätyöstä
vastaava yksikkö tarjoaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskukselle erityisaseman
julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa, minkä ansiosta se voi saada
paremman käsityksen verkkorikollisuuden tilanteesta reaaliajassa sekä
strategisten ja kehityssuuntauksia koskevien skenaarioiden puitteissa. Palvelut Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja kenttätyöstä vastaavan yksikön
tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta
ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän
kehittäminen: 1. KEHITTÄMINEN:
Strategisten analyysien tekeminen laatimalla EU:n uhka-arvioita
verkkorikollisuudesta, verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta
hyväksikäytöstä, maksukorttipetoksista ja näihin liittyvistä verkko-uhkista;
erityiset aihekohtaiset arviot nousevista suuntauksista, rikollisista
menettelyistä ja avustajista; teknologian ja muun ulkoisen kehityksen ennakoiva
kartoittaminen, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset riskit, haavoittuvuudet ja
keskeiset ongelmat politiikan suunnittelijoita ja lainsäätäjiä varten. 2. KEHITTÄMINEN:
Varmistaa verkkorikollisuuden ehkäiseminen yhteistyössä alan toimijoiden
kanssa, edistää ehkäisemistä ja tiedottamista koskevia aloitteita
verkkorikollisuuden, verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön,
maksukorttipetosten ja muiden verkkouhkien alalla, ja osallistua uusien
tällaisten aloitteiden laatimiseen; haavoittuvuuksien ja menettelyissä olevien
puutteiden kartoittaminen, jotta ne voidaan ottaa huomioon politiikan
suunnittelussa ja ottaa turvallisuusnäkökohdat huomioon myös tuotteiden
suunnitteluvaiheessa. 3. KEHITTÄMINEN: Luoda ja
pitää yllä luottamuksellisia suhteita lainvalvontayhteisön keskuudessa (EMPACT,
CIRCAMP, EUCTF, VGT); hallinnoida operatiivisia yhteyksiä Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen
ja Euroopan yhteysviranomaisten verkoston (ELO) välillä, varmistaa
asianmukainen viestintä ja sitoutuminen; luoda monialaisia luottamusta lisääviä
verkostoja, joissa ovat mukana lainvalvontaviranomaiset, teollisuus, tutkijat
ja kansalaisjärjestöt ja joiden tarkoituksena on parantaa operatiivista ja
strategista reagointia verkkorikollisuuteen. 4. UUSI: Edustaa EU:n
verkkorikollisuuden tutkijoita: tuoda esiin EU:n näkemyksiä, kantoja ja
tuloksia verkkorikollisuuden alalla; tulla verkkorikollisuutta käsitteleväksi
EU:n keskustoimistoksi; koordinoida EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen
panosta internetin hallinnointiin ja edistää toimintatapojen yhdenmukaistamista
ja hyvien käytänteiden omaksumista verkkorikollisuuden alalla. 5. UUSI: hallinnoida ja
kehittää verkossa toimivaa yhteistyöalustaa (Secure Platform for Accredited
Cybercrime Experts, SPACE), joka helpottaa strategisten ja teknisten tietojen
ja asiantuntemuksen vaihtoa ja jakamista lainvalvontaviranomaisten ja
yksityisen sektorin välillä verkkorikollisuuden, verkossa tapahtuvan lasten
seksuaalisen hyväksikäytön ja verkkopetosten alalla. 6. UUSI: Tuottaa
räätälöityjä tiedotteita rikollisuuden nousevista suuntauksista, teknologian
kehityksestä ja muista alan uutisista. Tarvittavat tiedot saadaan aktiivisista
kumppanuussuhteista tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja teollisuuden kanssa. Resursseja saadaan
lisää, kun oikeuskehys mahdollistaa tiiviimmät yhteistyösuhteet yksityisiin
osapuoliin. Resurssit 2014 (+ 2 AD5 ja 1 AD7) = 8 väliaikaista toimihenkilöä Strategia: +1
kokenut spesialisti AD7 Jotta voitaisiin
saada laajempi kokonaiskäsitys tilanteesta, pyydetään 1 kokeneen strategisen
analyytikon toimi. Siinä missä Europolin perinteinen strateginen analyysi
perustuu lähinnä lainvalvontaviranomaisilta saataviin tietoihin,
verkkorikollisuutta koskevat tiedot perustuvat erittäin usein aktiivisiin
kumppanuussuhteisiin eri alojen tutkijoiden ja vakuutusyhtiöiden edustajien
kanssa, ja niiden avulla ennustetaan verkkorikollisuuden tulevia suuntauksia ja
uhkia ja laaditaan tähän liittyviä strategioita. Tämän vuoksi tämä toimi
edellyttää hyvin erilaista pätevyyttä kuin Europolin analyytikoilta
perinteisesti vaaditut ominaisuudet. Kyky tuottaa realistisia uhka-arvioita ja
niihin perustuvia strategioita verkkorikollisuuden alalla on Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnan menestyksen avain. Rekrytoitavalta
henkilöltä edellytetään kokemusta, jotta hän voi ohjata työryhmää niin, että se
pystyy tuottamaan riittävän laadukkaita, johdonmukaisia ja kohdennettuja
analyysituotteita. Kenttätyö: + 2 spesialistia AD5 Neuvoston
päätelmien perusteella Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen tarvitaan myös
henkilöstöä toteuttamaan kenttätyöhön ja viestintään liittyviä tehtäviä.
Valtaosa verkkorikollisuutta koskevista tiedoista saadaan
lainvalvontaviranomaisten ulkopuolisista lähteistä. Jos Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksesta halutaan tehdä tämän alan huippuyksikkö, joka
tuottaa lisäarvoa operatiiviseen toimintaan, on rakennettava vahvat suhteet ja
tehtävä yhteistyötä muiden verkkorikollisuudesta kiinnostuneiden toimijoiden
kanssa. Tämän toiminnan tukemiseen tarvitaan 1 kenttätyön spesialisti vuonna
2014. Jotta voitaisiin helpottaa viestintää verkkorikollisuuden
asiantuntijoiden kesken, olisi varmistettava, että SPACE-yhteistyöalustaa
voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Vuonna 2014 tarvitaan 1 spesialisti
hallinnoimaan alustan sisältöä ja moderoimaan sitä. Lisäksi tämän spesialistin
tehtäviin kuuluu verkkorikollisuuteen liittyvien tapahtumien, kuten vuosittain
pidettävän Interpolin ja Europolin verkkorikollisuuskonferenssin,
järjestäminen. 2015 (+ 1 AD5 ja 1 AD6) = 10 väliaikaista toimihenkilöä Strategia: + 1
kokenut spesialisti AD6 Koska
verkkorikollisuus on erittäin monimutkainen ja monimuotoinen ala, tarvitaan
lisäresursseja, joiden tehtävänä on valvoa strategista kirjoa ja laatia
laadukkaita ennakkoarvioita. Tässä työssä painotetaan vahvasti ennaltaehkäisyä
monialaisen lähestymistavan avulla yhdessä kaikkien merkityksellisten
kumppanien kanssa sekä politiikan suunnittelun että operatiivisen toiminnan
tasolla. Näihin tehtäviin tarvitaan 1 kokenut spesialisti (AD7). Kenttätyö: + 1 spesialisti AD5 Yksi uusi
spesialisti rekrytoidaan, jotta voidaan laajentaa Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen kenttätyön alaa sitten kun keskuksen toiminta
pääsee täyteen vauhtiin. Tämän spesialistin tehtävänä on paitsi hallinnoida
suhteita yksityisiin ja julkisiin osapuoliin myös toimittaa ennakoivasti
tietoja sekä sisäistä että eri kohdeyleisöille osoitettua ulkoista viestintää
varten Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksessa tehdyn työn ja sen saavuttamien
kokemusten pohjalta. 2016–2019: (+ 2 AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä Lisähenkilöstö parantaa strategisten analyysituotteiden laatua ja
esitystiheyttä. Sen avulla voidaan myös kehittää keskuksen kenttätyötä. 5. Johto Vuosina 2014–2019 näihin tehtäviin pyydetään vain kaksi väliaikaista
toimihenkilöä lisää. Yksi toimi korvaa AD12-toimen, jonka Europol luovuttaa
keskuksen hallinnointiin. Toinen vastaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen strategisiin
toimintoihin liittyviä uusia tehtäviä: –
UUSI: Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimiminen ja toimien
koordinointi –
UUSI: Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmän puitteissa perustettavien neuvoa-antavien
ryhmien johtaminen –
UUSI: koordinointi ja
sihteeristön tehtävät seuraavissa työryhmissä: CIRCAMP, VGT, EUCTF, EFC, ECTEG. Näiden tehtävien lisäksi toimenhaltija vastaa Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen eri valmiuksien operatiivisesta ja hallinnollisesta
koordinoinnista. Lisäksi tehtävänä on varmistaa, että Euroopan
verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnassa noudatetaan Europolin strategiaa ja
työohjelmaa. 2014–2019 (+ 1 AD12 ja 1 AD7) = 6 väliaikaista toimihenkilöä [1] EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1. [2] KOM(2010) 673 lopullinen. [3] Europol (2011). EU organized crime threat assessment. [4] Europol (2013). Serious and Organised Crime Threat
Assessment (SOCTA). [5] Europol (2013). Serious and Organised Crime Threat
Assessment (SOCTA). [6] Europol (2011). EU:n järjestäytynyttä rikollisuutta
koskeva uhkakuva-arvio. [7] YK:n huume- ja rikosjärjestö UNOCD arvioi, että
Euroopassa on noin 140 000 ihmiskaupan uhria, jotka tuottavat
hyväksikäyttäjilleen vuosittain noin kolmen miljardin Yhdysvaltain dollarin
suuruiset bruttotulot. Koska hyväksikäyttö kestää keskimäärin kaksi vuotta,
uusia uhreja olisi joka vuosi noin 70 000. Järjestön mukaan suuntaus
näyttää jatkuvan vakaana. [8] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön
seurantakeskuksen laatimassa vuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessa Euroopan
huumeongelmasta todetaan, että vuonna 2011 kaikkien 15–39-vuotiaiden
eurooppalaisten kuolemantapauksista 4 prosenttia johtui huumausaineista ja että
Euroopassa arvioidaan olevan 1,4 miljoonaa opioidien käyttäjää. [9] UNOCD totesi vuonna 2010, että aseiden dokumentoidun
laillisen kaupan arvo oli vuonna 2006 koko maailman tasolla noin 1,58 miljardia
Yhdysvaltain dollaria, minkä lisäksi dokumentoimattomista, mutta laillisista
liiketoimista kertyi vielä noin 100 miljoonaa dollaria. Laittomien
asemarkkinoiden arvoksi mainitaan useimmiten 10–20 prosenttia laillisten
markkinoiden arvosta, mikä olisi noin 170–320 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria
vuodessa. [10] Korruption arvioidaan maksavan EU:n taloudelle vuosittain
120 miljardia euroa, ks. KOM(2011) 308 lopullinen. [11] Europolin vuonna 2011 laatiman EU:n järjestäytynyttä
rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät
keräsivät vuonna 2009 yli 1,5 miljardin euron tulot maksukorttirikosten avulla. [12] UNODC:n arvion mukaan rikollisuuden vuosituotto
(veronkierto mukaan lukien) vuonna 2009 oli 2,1 biljoonaa Yhdysvaltain
dollaria, mistä arviolta 70 prosenttia päätyi pestäväksi. [13] Europolin laatiman, vakavaa ja järjestäytynyttä
rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA 2013) mukaan verkkorikollisuutta
esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa. Selvityksessä viitataan Euroopan komission
laatimaan tutkimukseen, jonka mukaan 8 prosenttia internetin käyttäjistä EU:ssa
on joutunut henkilötietovarkauden kohteeksi ja 12 prosenttia jonkinlaisen
verkkopetoksen uhriksi. Lisäksi haittaohjelmat häiritsevät miljoonia talouksia,
ja verkkorikollisuuteen liittyvien pankkipetosten kokonaismäärä kasvaa
vuosittain. [14] EU:n sisäisen turvallisuuden strategian
toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa. KOM(2010)
673 lopullinen. Vuonna 2011 EU:n jäsenvaltioissa tehtiin 174 terrori-iskua.
Te-SAT 2012. [15] Eurobarometri 77, kevät 2012. [16] Eurobarometri 77, kevät 2012. Eurooppalaisista 27
prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n toimielinten olisi tehostettava
rikoksentorjuntaa tulevina vuosina. [17] Erityiseurobarometri nro 390: Cyber Security,
heinäkuu 2012. Vastaajista 74 prosenttia oli sitä mieltä, että riski joutua
verkkorikoksen uhriksi oli edellisen vuoden aikana kasvanut. [18] Euroopan
parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma
erillisvirastoista, 19.7.2012
(http://europa.eu/agencies/documents/joint_statement_and_common_approach_2012_en.pdf). [19] SWD (2013)98 final. [20] KOM(2010) 776 lopullinen. [21] COM(2013) 172 final. [22] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [23] Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen
automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tehty Strasbourgissa 28.1.1981. [24] Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R(87) 15
henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, 17.9.1987. [25] EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60. Komissio on ehdottanut
puitepäätöksen korvaamista direktiivillä, ks. COM(2012) 10 final. [26] Virkojen lopullinen määrä ja kokonaisbudjetti määräytyvät
sekä erillisvirastojen resurssitarpeita kaudella 2014–2020 koskevan komission
sisäisen tarkastelun että monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen
perusteella, ottaen erityisesti huomioon keskenään kilpailevien
resurssipyyntöjen arviointi ns. todellisten tarpeiden kannalta tilanteessa,
jossa budjettiresursseja on käytettävissä hyvin niukalti ja jossa virastojen on
noudatettava periaatetta henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla. [27] EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37. [28] EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1. Suomenkielinen
toisinto julkaistu oikaistuna EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9. [29] EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63. [30] EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1. [31] To insert reference to the adopted Directive
(ehdotus: COM (2013) 48 final). [32] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [33] Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa
tietojenkäsittelyssä, tehty Strasbourgissa 28.1.1981. [34] Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R(87) 15
henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, 17.9.1987. [35] EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60. [36] EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1. [37] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. [38] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. [39] EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17. [40] EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35. [41] EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1. [42] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385. [43] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. [44] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15. [45] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. [46] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [47] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49
artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [48] Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia
ja heidän suojeluaan varten, EUVL C 115, 4.5.2010. [49] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [50] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
185 artiklassa. [51] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [52] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [53] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [54] Nykyiset budjettikohdat 18.050201, 18.050202, 18.050501 ja
18.050502, jotka liittyvät Europoliin ja CEPOLiin, korvataan yhdellä uudella
budjettikohdalla. [55] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [56] Virkojen lopullinen määrä ja kokonaisbudjetti määräytyvät
sekä erillisvirastojen resurssitarpeita kaudella 2014–2020 koskevan komission
sisäisen tarkastelun että monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen
perusteella, ottaen erityisesti huomioon keskenään kilpailevien
resurssipyyntöjen arviointi ns. todellisten tarpeiden kannalta tilanteessa,
jossa budjettiresursseja on käytettävissä hyvin niukalti ja jossa virastojen on
noudatettava periaatetta henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla. [57] Luvuissa on otettu huomioon CEPOLin yhdistämisestä Europoliin
kaudella 2015–2020 kertyvä 17,2 miljoonan euron säästö (10,1 milj. euroa
henkilöstökustannuksia ja 7,1 milj. euroa kiinteistö- ja muista
hallinnollisista kustannuksista). [58] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita
(esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [59] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”. [60] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [61] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [62] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt
SNE = kansalliset asiantuntijat. vuokrahenkilöstö, SNE = kansalliset
asiantuntijat. [63] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [64] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [65] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt
SNE = kansalliset asiantuntijat. vuokrahenkilöstö, SNE = kansalliset
asiantuntijat. [66] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [67] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [68] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [69] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on
ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja
vastaava 25 prosentin osuus.