5.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 356/49

—

korostaa, että paikallis- ja aluetason – joka tekee yhteistyötä teollisuuden kanssa ja pyrkii tutkimaan sen ensi vaiheita ja tukemaan sitä – ja valtiollisen ja unionin tason välisten tiiviiden yhteyksien tulisi olla EU:n teollisuuspolitiikan olennainen piirre.

—

on yhtä mieltä siitä, että EU:n avaruusalaa koskevan kysyntäsuuntautuneen julkisen päätöksenteon tarkoituksena on vahvistaa käyttäjien asemaa mutta että sitä ei voida kaventaa vain kuluttajille maksettaviksi tuiksi.

—

kehottaa komissiota vahvistamaan julkisten viranomaisten toimivaltuuksien ja tarpeiden yleisen hyödyllisyyden kriteerit, joita käytetään käyttäjien kysynnän arvioinnissa.

—

haluaa kiinnittää huomion paikallisista ja alueellisista parhaista käytännöistä saatuun näyttöön siitä, että valtaosassa tapauksia Copernicuksen/GMES:n loppukäyttäjille tarjottavat palvelut tyydyttävät julkisen toiminnan tarpeet ja ovat osoittaneet hyödyllisyytensä julkisten tavoitteiden kannalta.

—

ehdottaa, että avaruusteknologian pohjalta kehitetyt palvelut ja sovellukset yhteisrahoitettaisiin rakennerahastoista, mikä edellyttää, että rahaston hallinnoijilla on riittävästi poliittista tahtoa ja valveutuneisuutta.

—

Tämäntyyppistä mekanismia on jo käytetty vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä, jossa käyttämätön koheesiorahoitus/EAKR-rahoitus kohdennettiin uudelleen, uuteen tavoitteeseen eli syrjäisten alueiden satelliittipohjaiseen laajakaistainternetiin.

—

toteaa, että Copernicus-ohjelman toimintavaihe on ratkaisevan tärkeä teknologiassa tapahtuvan uuden kehityksen taloudellisen läpimurron kannalta mutta että lukuisat käyttäjät tarvitsevat taloudellista tukea voidakseen selvitä uuden teknologian käyttöönottoon liittyvistä käynnistysvaiheen kustannuksista.

Esittelijä

Adam STRUZIK (PL, PPE),Masovian voivodikunnan aluejohtaja

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n avaruusteollisuuspolitiikka – Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla

COM(2013) 108 final

1.

on tyytyväinen komission tiedonantoon, jossa selvästi todetaan EU:n avaruusteollisuuspolitiikan tärkeys.

2.

korostaa, että avaruusala on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden, erityisesti innovaatiounionin ja teollisuuspolitiikan keskeinen elementti. Avaruusteknologialla on erityinen merkitys tietopohjaisen talouden kannalta. Se vaikuttaa tulevaan taloudelliseen kilpailukykyyn ja tuottaa välineitä maapallon muiden kiireellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Avaruusalan spin-off-ilmiö voidaan määritellä siten, että siinä on kyse asiasta, joka on opittu tai jota on muutettu avaruusalan toiminnan aikana ja jota sitten käytetään hyväksi muissa taloudellista arvoa tuottavissa yhteyksissä.

3.

huomauttaa, että avaruussovelluksien lisäarvoa tuottavia loppupään sektoreita koskevan ESAn arvioinnin mukaan Euroopan markkinat ovat maailmanmarkkinoihin verrattuna pienemmät eivätkä yksityisten markkinoiden osalta yhtä pitkälle erikoistuneet. Toisin kuin muissa avaruusvaltioissa puolustusteollisuus ei myöskään määrää mitään perusstandardeja ja -toimintoja. Maailmanlaajuisesti useimmat yritykset toimivat useilla segmenteillä ja koko arvoketjussa. Euroopassa tuskin minkään toimijan voi todeta hallitsevan koko arvoketjua. Kaiken kaikkiaan erikoistuminen on Euroopassa (joka keskittyy satelliittinavigointisovelluksiin) hieman vähäisempää kuin muualla maailmassa.

4.

on varsin tietoinen EU:n avaruusalan keskeisistä poliittisista kysymyksistä, joita ovat markkinajärjestely, hallinnon yksinkertaistaminen, hankintaperiaatteet, tiedonsaanti, julkisten laitosten asiakkuus ja sääntelykehys.

5.

toteaa, että EU:n avaruusteollisuudella on yleisesti ottaen merkittävä vaikutus Euroopan tieteelliseen ja teknologiseen asemaan. Tämä koskee muun muassa Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan edistämistä sekä avaruusteknologian laajempia vaikutuksia talouteen yleensä.

6.

yhtyy 30. toukokuuta 2013 annettuihin neuvoston päätelmiin aiheesta ”EU:n avaruusteollisuuspolitiikka – Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla”, joiden mukaan tasapainoisen teollisen perustan kehittämisessä pk-yritysten osallistuminen toimitusketjuun on Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä, ja kehottaa neuvoston tavoin komissiota arvioimaan edelleen uusien innovatiivisten rahoitusvälineiden tarvetta.

7.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta on erityisen tärkeää, että EU:n politiikoissa tuetaan avaruusalan sovellusten käyttöä ja että EU:n olisi siksi suunniteltava tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä vauhdittamaan avaruusalan sovellusten kehittämistä ja käyttöä kaikkien julkisten ja yksityisten käyttäjien, erityisesti paikallisviranomaisten keskuudessa ja pk-sektorilla, ja liitettävä niihin innovoinnin tukitoimia.

8.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että avaruusala on EU:n ja sen kansalaisten kannalta äärimmäisen tärkeä, ja panee komission tavoin merkille suuret haasteet, joiden edessä EU:n avaruusteollisuus on, kun otetaan huomioon kehittymässä olevissa avaruusvalloissa (kuten Kiinassa ja Intiassa) tapahtuva edistys. Kuten tiedonannossa todetaan, tämä tilanne johtuu riittämättömästä rahoituksesta eikä niinkään Euroopan avaruusalan tehokkuuden puutteesta.

9.

ymmärtää, että aikana, jolloin EU ja sen jäsenvaltiot ovat taloudellisissa vaikeuksissa, EU:n avaruusteollisuuspolitiikassa olisi keskityttävä luomaan perusta alan tulevaisuuden vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla ja poistamaan esteet, jotka voivat vaikeuttaa tätä prosessia. Siksi komitea tukee täysin tiedonannossa kuvattuja tavoitteita, jotka ovat sääntelykehyksen luominen, kilpailukykyisen teollisen perustan kehittäminen, kustannustehokkuuden parantaminen, markkinoiden kehittäminen avaruusalan sovelluksille ja teknologisen riippumattomuuden ja itsenäisen avaruuteen pääsyn varmistaminen.

10.

tukee väitettä, jonka mukaan tehokas eurooppalainen avaruusasioiden hallinnointi edellyttää sopimusta keskeisten tahojen, kuten Euroopan komission, ESAn ja jäsenvaltioiden kesken, mutta huomauttaa, että poliittisesta näkökulmasta yhteistä eurooppalaista puolustuspolitiikkaa koskeva päätös helpottaisi yhteistyötä kansallisten sotilasalojen kesken, mistä myös siviiliavaruustoiminnan ala hyötyisi.

11.

tunnustaa Euroopan sotilasalan menestyksen markkinoilla erityisesti satelliittiviestinnän alalla ja tukee komissiota sen pyrkimyksissä pitää tämä segmentti kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla. Tästä näkökulmasta komitea tukee voimakkaasti aloitetta eurooppalaisten operaattorien radiotaajuuskanaville pääsyn takaamisesta. Asia on tärkeä alueiden kannalta, koska satelliittiviestintä antaa keinon parantaa laajakaistayhteyksiä harvaan asutuilla seuduilla.

12.

tunnustaa Euroopan avaruusalan teknologisen riippumattomuuden tärkeyden ja kannattaa ehdotettuja ratkaisuja, kuten avaruusalan ja muiden alojen välistä vuorovaikutusta, Horisontti 2020 -puiteohjelman asiaankuuluvien ehdotuspyyntöjen käynnistämistä ja investoimista avaruusteollisuuden tarvitseman ammattitaitoisen työvoiman koulutukseen.

13.

pohtii kuitenkin, onko saatavilla oleva rahoitus (esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelmasta) riittävä edistämään merkittävästi teknologisen riippumattomuuden luomista. Komitea kehottaakin komissiota esittämään yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, miten tämä tavoite on tarkoitus saavuttaa.

14.

ehdottaa, että ammattitaitoisen työvoiman etsintä aloitetaan ensin uusissa jäsenvaltioissa, jotka kaikki ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita liittymisestä avaruusvaltioiden joukkoon ja tavoittelevansa sitä ja joilla lisäksi on tarjota korkeatasoista koulutusta tekniikan ja fysiikan aloilla.

15.

tukee voimakkaasti markkinoiden kehittämistä avaruussovelluksille ja -palveluille ja huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla keskeinen rooli tässä prosessissa.

16.

haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat avaruuspalvelujen tärkeitä loppukäyttäjiä. Jotta avaruussovellusten potentiaali voidaan hyödyntää täysimittaisesti, paikallis- ja alueviranomaiset olisi saatava paremmin tietoisiksi niiden eduista. Palveluntuottajan ja loppukäyttäjän välillä tarvitaan tiiviimpää vuoropuhelua.

17.

katsoo lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaiset kokoavat alueillaan yhteen erilaiset innovaatiokolmioon kuuluvat talouden toimijat. Paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat innovoinnista ja pk-yritysten ohjelmista, jotka voitaisiin liittää avaruusalaan ja jotka voisivat siten strategisesti edistää avaruusmarkkinoiden vahvistamista.

18.

huomauttaa myös, että paikallis- ja alueviranomaisilla on suurta yleisöä lähellä olevana tahona pääsy erilaisten yhteiskunnan ryhmien pariin alueellaan, joten ne ovat ihanteellisessa asemassa tiedottamaan ihmisille avaruuspalvelujen eduista. Tässä paikallis- ja alueviranomaisten verkostot, kuten NEREUS-verkosto (Network of European Regions Using Space Technologies) ovat erityisen tärkeitä.

19.

toteaa siitä näkökulmasta, että alueet ovat yksi satelliittisovellusten, erityisesti Copernicuksen/GMES:n palveluiden ja tuotteiden tärkeimmistä käyttäjistä, että EU:n avaruusteollisuuspolitiikan tulisi tukea teknistä innovointia ja poistaa esteet, jotka haittaavat sen kehittämistä. EU:n avaruuspolitiikan onnistumista mitataan tulevaisuudessa kasvulla, kustannusten välttämisellä, heijastumisella eri aloille ja korkeaa ammattitaitoa vaativilla, tuottavilla työmahdollisuuksilla.

20.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kysyntäpuolen innovoinnin edistäminen on keskeinen haaste, johon EU:n avaruuspolitiikassa on löydettävä ratkaisu, jotta EU:n alueille ja kansalaisille voidaan tuottaa taloudellisia etuja puiteohjelmissa avaruusalaan jo investoiduista määrärahoista.

21.

on yhtä mieltä siitä, että EU:n avaruusalaa koskevan kysyntäsuuntautuneen julkisen päätöksenteon tarkoituksena on vahvistaa käyttäjien asemaa mutta että sitä ei voida kaventaa vain kuluttajille maksettaviksi tuiksi.

22.

kehottaa komissiota vahvistamaan julkisten viranomaisten toimivaltuuksien ja tarpeiden yleisen hyödyllisyyden kriteerit, joita käytetään käyttäjien kysynnän arvioinnissa.

23.

panee merkille alueellisesta näkökulmasta sen, että paikalliset ja alueelliset käyttäjät hyödyntävät Copernicuksen palveluja ja tuotteita vain, jos ne näkevät niiden käytössä selkeän liiketoimintamahdollisuuden.

24.

suosittaa, että komissio paneutuu nykyisille ja mahdollisille loppukäyttäjille tarkoitettuihin rahoitusmekanismeihin, joita EU ja sen jäsenvaltiot voisivat tarjota, kun palvelut otetaan käyttöön. Euroopassa kuten muuallakin maailmassa maanhavainnointi on julkista infrastruktuuria, ja pyrkimys yleiseen etuun tuo mukanaan riippuvuuden tutkimuksen ja kehityksen sekä palvelujen operatiivisen käyttöönoton julkisesta rahoituksesta.

25.

toteaa, että Copernicus-ohjelman toimintavaihe on ratkaisevan tärkeä teknologiassa tapahtuvan uuden kehityksen taloudellisen läpimurron kannalta mutta että lukuisat käyttäjät tarvitsevat taloudellista tukea voidakseen selvitä uuden teknologian käyttöönottoon liittyvistä käynnistysvaiheen kustannuksista.

26.

olettaa, että paikallis- ja alueviranomaisten ja pk-yritysten kaltaiset käyttäjät tarvitsevat jatkossakin kannustimia ja tukea EU:lta ja jäsenvaltioilta, ja huomauttaa, että myös ESA voitaisiin ottaa mukaan tarjoamaan tukea käyttäjille.

27.

haluaa kiinnittää huomion paikallisista ja alueellisista parhaista käytännöistä saatuun näyttöön siitä, että valtaosassa tapauksia Copernicuksen/GMES:n loppukäyttäjille tarjottavat palvelut tyydyttävät julkisen toiminnan tarpeet ja ovat osoittaneet hyödyllisyytensä julkisten tavoitteiden kannalta.

28.

ehdottaa, että avaruusteknologian pohjalta kehitetyt palvelut ja sovellukset yhteisrahoitettaisiin rakennerahastoista, mikä edellyttää, että rahaston hallinnoijilla on riittävästi poliittista tahtoa ja valveutuneisuutta. Tämäntyyppistä mekanismia on jo käytetty vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä, jossa käyttämätön koheesiorahoitus/EAKR-rahoitus kohdennettiin uudelleen uuteen tavoitteeseen eli syrjäisten alueiden satelliittipohjaiseen laajakaistainternetiin.

29.

toteaa, että avaruusalalle ovat luonteenomaisia pitkäkestoiset kehityssyklit. Se lisää markkinariskejä, koska uusien sovellusten markkinapotentiaali on arvioitava etukäteen. Näin ollen avaruusalan yrittäjien on vaikea houkutella investoijia. Lisäksi avaruusresurssien pitkä käyttöikä (tietoliikennesatelliitin tapauksessa 10–15 vuotta) tekee markkinoista erittäin sykliset, ja tarjontaa on hyvin vaikea sopeuttaa nopeasti muuttuviin kysyntäolosuhteisiin.

30.

toteaa, että tuotantoketjun alkupään mittavista t&k-investoinneista ja pitkistä kehittämisajoista johtuvat korkeat kiinteät kustannukset sekä markkinoiden pieni koko estävät mittakaavaetujen synnyn, mikä edistää suuntausta kohti keskittymistä (esimerkiksi laukaisuliiketoiminnassa). Toisaalta suuret mittakaavaedut ovat mahdollisia tuotantoketjun loppupäässä, mikä tekee suuremmat markkinat taloudellisesti kannattavammiksi. Näiden haasteiden luonne merkitsee, että julkisen vallan keskeistä roolia Euroopan avaruustaloudessa ei voida jättää huomiotta.

31.

korostaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on ehdottoman tärkeää tehdä yhdessä ESAn kanssa viipymättä tarpeelliset poliittiset, oikeudelliset ja tekniset päätökset turvatakseen tarvittavat taloudelliset resurssit, jotta ne voivat varmistaa riippumattoman pääsyn avaruuteen, saattaa päätökseen parhaillaan kehitettävänä olevat tai suunnitellut avaruusjärjestelmät sekä edistää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja innovatiivisten avaruuspalvelujen ja sovellusten kehittämistä.

32.

katsoo, että avaruusalan valmistusteollisuus ei strategisesta merkityksestään huolimatta ole kansallisissa talouksissa vieläkään keskeinen voima Euroopan muihin teollisuudenaloihin verrattuna, ja kehottaa varmistamaan EU:n tulevassa avaruusteollisuuspolitiikassa EU:n riippumattomuuden strategisten komponenttien saannista kolmansista maista.

33.

kannustaa ESAa jatkamaan tukeaan avaruusteknologian siirtämiseksi muille toimialoille rahoittamalla toteutettavuustutkimuksia, markkina-analyyseja ja prototyyppien valmistusta. Tukea uusille yrityksille on saatavissa yrityshautomoiden kautta sekä ESAn teknologiasiirron ohjelmatoimistolta (Technology Transfer Programme Office, TTPO) saatavissa olevan kannustusrahoituksen (tai siemenrahoituksen) avulla. Komitea myös edellyttää vuoropuhelua, joka voisi johtaa paikallisten ja alueellisten toimijoiden mahdollisuuksien lisääntymiseen.

34.

katsoo, että jos EU haluaa välttää jäämisen jälkeen kansainvälisistä kilpailijoistaan, sen on olennaisen tärkeää edistää ”älykästä erikoistumista” ja yhteistyötä alueellisten ohjelmien ja innovoinnin rahoitusohjelmien välillä.

35.

yhtyy neuvoston päätelmiin, joiden mukaan älykkään erikoistumisen olennainen osatekijä on alueiden osallistuminen keskeisinä toimijoina Euroopan innovaatiopolitiikkaan, mikä voi lisäksi auttaa tutkimusalaa saamaan käyttöön EU:n alueellisten rahastojen laajat rahoitusmahdollisuudet. Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen maanhavainnointiin liittyvien palvelujen alalla on paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta erityisen tärkeää.

36.

vaatii koordinoitua EU:n ja kansallisen tason politiikkaa vauhdittamaan Euroopan maanhavainnointialan kypsymisprosessia sekä tarjonta- että kysyntäpuolella. Viimeaikainen vakauttamisaalto on merkki siitä, että toimiala itse on valmistautumassa seuraavaan vaiheeseen. Ratkaisevan tärkeiden asiakasryhmien kuten hallitusten on aika siirtyä laajamittaisiin maanhavainnointisovelluksiin. Jos EU:n alueen hallitukset onnistuvat yhdistämään kysynnän, se lisää kysyntää ja antaa toisaalta mahdollisuuden standardointiin (ja toimialan mittakaavaetuihin).

37.

panee merkille, että lukuisat biotieteisiin liittyvät avaruusalan teknologian oheistuotteet ovat EU:ssa nykyään hyödyntämättä ja että Euroopan tasolla olisi saavutettavissa valtavia etuja hyvin suunnatulla tietyn avaruusohjelman käynnistysvaiheen spin-off-strategialla, joka sisältäisi muiden toimialojen edustajien entistä laajemman osallistumisen.

38.

korostaa satelliittiteknologia merkitystä EU:n avaruusalalla ja toteaa, että arviolta kaksi kolmannesta kaikesta satelliittimyynnistä liittyy televiestintäsovelluksiin. Siksi EU:n avaruusteollisuuspolitiikassa on tärkeää ottaa huomioon se tosiseikka, että nämä markkinat ovat olleet alttiita suhdannevaihteluille, mikä on näkynyt ensisijaisesti muutoksina geosynkroniselle kiertoradalle lähetettävien televiestintäsatelliittien ja niihin liittyvien laukaisupalvelujen kysynnässä.

39.

toteaa, että matkapuhelimet, internet, luottokortit, tiemaksut, televisiolähetykset ja sääennusteet ovat vain muutamia esimerkkejä päivittäisistä toiminnoista, jotka ovat osittain tai kokonaan riippuvaisia satelliiteista. Muihin, strategisempiin toimintoihin kuuluvat esimerkiksi maatalous, valtamerten ja tuulivirtausten seuranta, laivojen ja lentokoneiden navigointi ja hätätilanteiden, saastumisen, ilmaston ja ympäristön seuranta.

40.

toteaa myös, että avaruusalan yksityisten toimijoiden lisääntyminen on auttanut tekemään avaruusteknologiasta ja -palveluista kohtuuhintaisempia ja helpommin saatavia, mikä on mahdollistanut sen, että vailla kansallisia avaruusohjelmia olevat valtiot ja kehittyvät valtiot voivat saavuttaa joitain avaruusalan tuottamia hyötyjä.

41.

toteaa, että EU:n tutkimuksen puiteohjelma (seitsemäs puiteohjelma) on tärkeällä tavalla edistänyt Galileo- ja EGNOS-järjestelmiä ja niihin liittyviä palveluja koskevaa innovointia. Voidaan kuitenkin pitää valitettavana sitä, että seitsemännen puiteohjelman yhteydessä mielenkiinto hakemuksia kohtaan on ollut hyvin vähäistä ja se on keskittynyt tuotantoketjun alkupäähän.

42.

pohtii, onko tähänastinen työmarkkinoihin, infrastruktuuriin ja kilpailusääntöjen noudattamiseen (toisin sanoen taloudellisen ympäristön laatuun) rajoittunut painotus riittävä, vai pitäisikö painopiste sen sijaan siirtää kykyyn tuottaa vientikelpoisia tavaroita ja palveluja.

43.

on tyytyväinen, että Galileo- ja Copernicus-ohjelmat on huomioitu EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2014–2020.

44.

korostaa, että vaikka EU:n vuosia 2014–2020 koskeva strategia keskittyy tutkimukseen ja kehitykseen ja huipputeknologiaan, EU saattaa menettää kilpailuetunsa tällä alalla suhteessa nopeasti kehittyviin teollistuviin maihin kuten Intiaan, Kiinaan ja Brasiliaan, jos jäsenvaltioiden tutkimusta ja kehitystä koskevat talousarviot jäävät alle Lissabonin strategiassa asetetun tavoitteen.

45.

huomauttaa, että kaiken teollisuuspolitiikan menestys on myös erottamattomasti yhteydessä EU:n ja kansallisten talouksien makrotaloudellisiin suuntauksiin, ja kehottaa kehittämään huipputeknologista, tutkimusintensiivistä teollista tuotantoa, jossa kilpailuetua voidaan käyttää hyväksi.

46.

pitää tärkeänä Eurooppa 2020 -strategian tasapainoista täytäntöönpanoa ja pohtiikin, onko innovatiivisten alojen kilpailukyky riittävä parantamaan koko EU:n talouden työllisyyttä ja kasvua. Komitea kehottaa antamaan tukea koko avaruusalalle, jotta alan rakenteesta tulee suurten, keskisuurten ja pienten yritysten osalta tasapainoisempi.

47.

toteaa, että vaikka Euroopan komissiolla on käytettävissään välineitä (kuten älykäs erikoistuminen), joilla se voi varmistaa avainalojen teollisuuspolitiikkaa koskevan maantieteellisemmän lähestymistavan, paljon on vielä tehtävää riittävän rahoituksen (riskipääoman) saannin varmistamiseksi lähteistä, joihin voi myös liittyä jonkin verran riskejä.

48.

korostaa, että paikallis- ja aluetason – joka tekee yhteistyötä teollisuuden kanssa ja pyrkii tutkimaan sen ensi vaiheita ja tukemaan sitä – ja kansallisen ja unionin tason välisten tiiviiden yhteyksien tulisi olla EU:n teollisuuspolitiikan olennainen piirre.

49.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja avaruuden aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia, erityisesti määritellä ja panna täytäntöön ohjelmia, ilman että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. Jaettu toimivalta kestää kunnes unioni luo näitä aloja koskevan EU:n sekundaarilainsäädännön, ja tuolloin kansallisten parlamenttien on kumottava kaikki sen kanssa ristiriidassa oleva kansallinen lainsäädäntö.

50.

toteaa, että avaruustutkimukseen käytettävissä olevan rahoituksen pilkkoutuneisuutta ja niukkuutta pidetään yhtenä avaruustoiminnan kehittämisen keskeisenä esteenä, ja vaatiikin EU:n, ESAn ja jäsenvaltioiden avaruusalan toimien parempaa koordinointia, jotta EU voi toimia maailmanlaajuisesti johtavana tekijänä avaruusalalla. EU:n on tärkeää osallistua avaruustutkimuksen rahoitukseen, mitä tukee se tosiasia, että monet avaruustutkimustoimet eivät toteutuisi ilman Euroopan komission tukea. EU:n toimintaa pidetään siis tämän vuoksi välttämättömänä.

51.

katsoo, että tiedonannossa ehdotetut toimet ovat välttämättömiä, koska käsiteltävänä olevaan kysymykseen sisältyy rajatylittäviä näkökohtia, joita jäsenvaltiot eivät voi tyydyttävästi säännellä, ja koska nykyiset EU:n toimenpiteet ja tälle alalle varattu kohdennettu tuki eivät ole riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetut toimet tarjoavat sirpaleisiin kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimiin verrattuna pääasiassa mittakaavaeduista johtuen eli laajuutensa ja tehokkuutensa vuoksi selviä hyötyjä, koska kattavat avaruusohjelmat vaativat investointitoimintaa, johon jäsenvaltioilla ei yksin ole varaa.

52.

toteaa lisäksi, että tarkasteltavana olevalla aloitteella ei pyritä korvaamaan jäsenvaltioiden tekemiä aloitteita. Sillä pyritään täydentämään niiden toteuttamia toimia ja vahvistamaan koordinointia siellä, missä se on tarpeen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

53.

katsoo, että perustelut ovat selkeitä, riittäviä ja vakuuttavia. Siksi tässä tiedonannossa suunnitellut toimet ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia.

54.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että suhteellisuus merkitsee sitä, että EU:n tulee antaa säädöksiä vain niiltä osin kuin se on tarpeen. Ensisijaisesti olisi edistettävä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, koordinoitava kansallisia toimia tai täydennettävä ja tuettava kyseisiä toimia mm. antamalla suuntaviivoja ja perustamalla tiedonvaihtomekanismeja. EU:n tulevan avaruuspolitiikan puitteissa säänneltäviä olennaisia asioita ovat teollisuuden standardit, teknisiin toimintoihin liittyvät kysymykset sekä satelliittiviestintäinfrastruktuurin kaupallinen hyödyntäminen.