15.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 114/6

1.

muistuttaa, että unionin kansalaisuus mahdollistaa erilaisten kansallisten identiteettien yhteiselon Euroopan unionissa riippumatta valtion kansalaisuuden myöntämiselle asetetuista edellytyksistä, tarjoaa kansalaisille tilaisuuden osallistua Euroopan yhdentymisprosessiin ja tukee näin myös eurooppalaisen demokratian rakentamista.

2.

korostaa, että liikkumisvapaus on EU:n taloudellisen ja poliittisen kehityksen kulmakivi, se tarjoaa EU:n kansalaisille ammatillisia ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia tiivistää eurooppalaisten välisiä yhteyksiä ja se on näin ollen keskeinen tekijä unionin kansalaisuudessa.

3.

korostaa, että on keskityttävä myös taloudelliseen ulottuvuuteen, jotta voidaan varmistaa taloudellisesti vahva Eurooppa, jolloin voidaan vahvistaa EU:n kansalaisuuden sosiaalista ulottuvuutta, sillä velkakriisi syvenee jatkuvasti ja työttömyys lisääntyy Euroopan kansalaisten ja erityisesti nuorten keskuudessa.

4.

ottaa huomioon, että osa Euroopan kansalaisista pitää unionitason päätöksentekoprosessia etäisenä, ja muistuttaa, että päätökset on tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

5.

on tietoinen, että paikallis- ja alueviranomaiset, jotka ovat kansalaisia lähinnä, ovat parhaimmassa asemassa saattamaan heidät tietoisiksi siitä, mitä unionin kansalaisuus tarkoittaa, edistämään unionin kansalaisuutta ja tuomaan esille, mitä konkreettisia etuja siitä kertyy heille.

6.

korostaa, että nyt kun Euroopan talous- ja rahaliittoa syvennetään ja samalla käydään keskustelua mahdollisuudesta vahvistaa poliittista unionia perussopimuksia tarkistamalla, on huolehdittava siitä, että integraation syventämisen ohella demokraattinen legitimiteetti lisääntyy.

7.

muistuttaa, että eurooppalaisen identiteetin ja demokratian muodostamisessa saavutettiin tärkeä ja erittäin symbolinen etappi, kun Maastrichtin sopimuksessa vahvistettiin Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille kuuluva "unionin kansalaisuuden" käsite ja kun Amsterdamin sopimuksessa tämä katsottiin jäsenvaltion kansalaisuutta täydentäväksi.

8.

tähdentää myös, että Lissabonin sopimuksen uusilla määräyksillä vahvistettiin unionin kansalaisuutta, josta on nyt tullut lisä, eikä enää vain täydennys, jäsenvaltion kansalaisuudelle, mutta joka ei kuitenkaan korvaa sitä. Euroopan kansalaisuuden ei ole tarkoitus olla poliittista järjestelmää ylläpitävien aiempien siteiden ilmentymä, vaan sen on tarkoitus tarjota sääntelypuitteet, jotka muuttavat vapauden liikkua valtiosta toiseen oikeuksiksi eikä rajoituksiksi.

9.

huomauttaa, että kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun EU:n kansalaisten oikeudet vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa, niistä ei ole vieläkään tullut arkipäivän todellisuutta kansalaisille. EU:n kansalaiset vahvistivat tämän EU:n kansalaisuutta koskeneessa laajassa julkisessa kuulemismenettelyssä, jonka yhteydessä saatiin 12 000 vastausta ja jossa EU:n kansalaiset kertoivat esimerkkejä byrokraattisista esteistä, joita he edelleenkin kohtaavat oikeuksiensa, muun muassa vapaan liikkumisen, harjoittamisessa. (1) Se, että alalla on vielä tehtävää, on käynyt ilmi kansalaisten oikeuksia (2) ja vaalioikeuksia (3) käsitelleistä Eurobarometri-kyselyistä, kansalaisten ja unioni- sekä jäsenvaltiotason poliitikkojen välisistä suorista keskusteluista ja niistä lukuisista kysymyksistä, joita kansalaiset ovat esittäneet Europe Direct -palveluille eurooppalaisista oikeuksistaan.

10.

korostaa, että oikeudet, joihin katsauksessa viitataan, ovat Euroopan unionin kansalaisille EU:n perussopimusten nojalla kuuluvia oikeuksia, mutta monet niistä ovat perusoikeuksia, joita sovelletaan myös unionin ulkopuolisten maiden kansalaisiin.

11.

toteaa, että unionin ja jäsenvaltion kansalaisuuden välinen suhde on edelleenkin epäselvä. Se riippuu yhtäältä suoraan kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä määritellystä jäsenvaltion kansalaisuudesta, joka on ainoa ehto EU:n kansalaisuudelle. Tämä aspekti rajoittaa unionin kansalaisuuden jäsenvaltion kansalaisuuteen yhteydessä olevien oikeuksien lisälähteeksi. Samaan aikaan se kuitenkin erottaa kansalaisuuden käsitteen kansallisvaltiosta ja korostaa asuinpaikkaa, yhdenvertaisten yksilöllisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien takaamista ja liikkumisvapautta unionin kansalaisena eikä enää yksilön integroitumista kansalaisten yhteisöön.

12.

toteaa, että jäsenvaltion kansalaisuuden ja sen kautta EU:n kansalaisuuden saaminen voi olla keskeinen mekanismi unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten integroitumiselle eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja että sen tulee olla kohtuullisesti niiden maahanmuuttajien ulottuvilla, jotka ovat oleskelleet EU:n alueella laillisesti pitkän aikaa. Kansalaisuuden myöntäminen näille siirtolaisille on tärkeä väline eurooppalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseksi.

13.

huomauttaa kehottaneensa jo vuonna 2010 unionin kansalaisuudesta antamassaan lausunnossa EU:ta lisäämään demokratiaa ja avoimuutta politiikoissaan ja päätöksentekoelimissään. Komitea kehotti myös ottamaan käyttöön mekanismeja kaksisuuntaisen poliittisen vuoropuhelun edistämiseksi ja toteuttamaan käytännössä osallistavan demokratian periaatetta.

14.

toteaa, että komissio esittää katsauksen tähän asti toteutetuista toimista ja pyrkii noudattamaan sitoumuksiaan EU:n kansalaisuuden edistämiseksi ehdottamalla toimenpiteitä kahdellatoista alalla.

15.

huomauttaa kuitenkin, että katsauksessa tehdään ehdotuksia, jotka koskevat etupäässä EU:n taloudellista ulottuvuutta ja vasta toissijaisesti Euroopan yhdentymisen sosiaalista tai poliittista ulottuvuutta. Siinä ei esimerkiksi tehdä lainkaan täsmällisiä ja konkreettisia ehdotuksia potilaiden oikeuksien vahvistamisesta tai rajatylittävien terveyspalvelujen tarjoamisesta, monikulttuurisuuden edistämisestä, ”sosiaalisen Euroopan” edistämisestä esimerkiksi torjumalla köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä taikka eurooppalaisen identiteetin asteittaisesta rakentamisesta.

16.

toteaa, että katsauksessa esitetyt toimet ovat lähtökohtaisesti toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Euroopan komissio perustelee yksityiskohtaisesti kaikki virallisesti ehdottamansa yksittäiset toimet, sillä osa ehdotuksista saattaa vaatia lähempää tarkastelua (esimerkiksi vapaaehtoisten yhtenäisten eurooppalaisten asiakirjojen myöntäminen). Suunnitellut toimet eivät saa myöskään aiheuttaa liiallista hallinnollista ja taloudellista rasitetta asianomaisille valtiollisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille.

17.

huomauttaa, että vuonna 2014 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen katsausta tulee myös lukea Euroopan komission tuoreen tiedonannon ja siihen liittyvän suosituksen (4) valossa. Näiden asiakirjojen tarkoituksena on vahvistaa demokraattista prosessia ja edustuksellista demokratiaa EU:ssa kannustamalla osallistumaan Euroopan parlamentin vaaleihin.

18.

muistuttaa vielä, että AK osallistui tiiviisti katsauksen valmisteluun ja että katsauksessa on otettu huomioon tulokset ja suositukset AK:n teettämästä tutkimuksesta (5), joka käsitteli paikallis- ja alueviranomaisia EU:n kansalaisuuskäsitteen ja -oikeuksien edistäjinä.

19.

ehdottaa toteutettavaksi toimenpiteitä, joilla varmistetaan kansalaisuusvalistus ja -koulutus, kansalaisten kyky käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvollisuutensa tietoisesti ja vapaasti, kansalaisuuden sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen talouskriisin syventyessä sekä unionin kansalaisten vapaata liikkumista haittaavien erilaisten esteiden poistaminen.

20.

korostaa, että maailmassa, jossa liikkuminen lisääntyy, on äärimmäisen tärkeää luoda todellinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten (6), ja huomauttaa, että sen takaaminen, että EU:n kansalaiset voivat käyttää vaivattomasti oikeuttaan liikkua vapaasti, on ratkaisevan tärkeää, koska kyseessä on EU:n perussopimukseen perustuva oikeus, jota kansalaiset arvostavat eniten ja jota he pitävät EU:n yhdentymisen tärkeimpänä saavutuksena. Tässä yhteydessä ei riitä, että tarjotaan oikeudet, vaan on myös varmistettava, että kaikki hallintotasot tekevät yhteistyötä taatakseen, että näiden oikeuksien haltijat voivat harjoittaa niitä ilman esteitä.

21.

korostaa, että vuoden 2010 katsauksen yhtenä keskeisenä päätelmänä oli, että unionin kansalaisten oikeuksiensa harjoittamisessa kohtaamat esteet eivät johdu niinkään EU:n puutteellisesta lainsäädännöstä vaan ennemminkin tekijöistä, jotka liittyvät kyseisen lainsäädännön siirtämiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa. Tätä taustaa vasten komitea katsoo, ettei Euroopan komission katsauksessa kiinnitetä erityistä huomiota panokseen, jonka alue- ja paikallisviranomaiset voivat antaa unionin kansalaisuuden harjoittamiseen ja sen laatuun.

22.

huomauttaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli osallistavissa prosesseissa, joita luodaan todellisen alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan toteuttamiseksi ja jotka antavat kansalaisille mahdollisuuden osallistua merkittävällä tavalla niiden EU:n politiikkojen määrittelyyn, jotka konkretisoivat heidän oikeutensa.

23.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa hallitsemaan unionin kansalaisten liikkumiseen ja oleskeluun liittyvä ongelmia sekä muuttajien vastaanottamista koskevia kysymyksiä ja huomauttaa, että ne pystyvät saavuttamaan ryhmät, joiden osallistuminen poliittiseen prosessiin on usein heikompaa, kuten nuoret ja siirtolaiset.

24.

on tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen, jonka tavoitteena on korjata paikallis- ja alueviranomaisten puutteet unionin kansalaisten oikeuksia koskevissa tiedoissa ottamalla käyttöön verkkokoulutusväline paikallishallintoa varten. Nämä puutteet johtavat usein väärän tiedon jakamiseen ja vaikeuttavat kyseessä olevien oikeuksien harjoittamista. Koska alueiden komitean jäsenet tuntevat hyvin kotialueidensa paikallishallinnon virkamiesten tarpeet ja valmiudet, komitea on valmis tekemään aktiivisesti yhteistyötä Euroopan komission kanssa työvälineen kehittämisessä ja sen tekemisessä tunnetuksi jäsenvaltioissa.

25.

on tyytyväinen komission aloitteisiin, joilla pyritään poistamaan unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien harjoittamisen esteet. Komitea huomauttaa kuitenkin, että jäsenvaltioissa on edelleenkin kuilu sovellettavien oikeudellisten säännösten ja kansalaisten päivittäisen todellisuuden välillä erityisesti rajatylittävissä yhteyksissä ja että asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

26.

katsoo, että unionin kansalaisuuden lujittaminen voi perustua siihen, että vahvistetaan kansalaisten aktiivista osallistumista paikallisyhteisöjen elämään. Tämä koskee erityisesti nuoria, jotka liikkuvat enemmän EU:n sisällä.

27.

pitää välttämättömänä vahvistaa unionin tasolla aloitteita, joilla edistetään sosiaalista kansalaisuutta, sillä mahdollisuus käyttää sosiaalisia oikeuksia on eräissä tapauksissa yhteydessä jäsenvaltioiden asettamiin vaatimuksiin ja kriteereihin. Tämä synnyttää erilaista syrjintää ja on unionin oikeuteen kuuluvan yhdenvertaisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista.

28.

myöntää, että Euroopan komission katsaukseen sisältyy eräitä toimenpiteitä, jotka vahvistavat sosiaalista kansalaisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita myönteinen aloite harjoittelun laatupuitteiden luomisesta, mutta ne ovat näkemyksemme mukaan vain suuntaa-antavia.

29.

kannattaa ehdottomasti sitä, että oikeutta liikkumiseen vahvistetaan erityisesti nuorten osalta, kun otetaan huomioon, että työttömyys kasvaa jatkuvasti jäsenvaltioissa.

30.

toteaa, että tässä suhteessa on vielä paljon tehtävää. Erityiseurobarometrin tulosten Alueiden komitean tutkimus ”Local and regional authorities promoting EU citizenship and citizens' rights” (2012). Tiivistelmä tutkimuksesta löytyy osoitteesta (8) mukaan kyselyyn osallistuneista vain puolet oli tietoisia Euroopan oikeusasiamiehen olemassaolosta ja vastuualueista. Heillä oli myös hyvin vähän tietoa oikeudesta vedota Euroopan parlamenttiin. (9)

31.

ehdottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset järjestävät asiaankuuluvien unionin rahastojen tuella unionin kansalaisille erityisiä ja tehokkaita valistustoimia, joiden yhteydessä kerrotaan Euroopan oikeusasiamiehestä ja oikeudesta vedota Euroopan parlamenttiin.

32.

toteaa, että Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti on laskenut jatkuvasti vuodesta 1979, ja vuonna 2009 se oli 43 prosenttia. (10) Tämä suuntaus vahvistaa sen, että unionin kansalaiset tuntevat, ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon unionitason päätöksentekoprosessissa. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 68 prosenttia kansalaisista oli tätä mieltä.

33.

kiinnittää huomiota hyviin käytänteisiin (11), jotka antavat paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden järjestää asianmukaisten EU-varojen turvin valistusohjelmia ja -kampanjoita paikallis- ja aluetasolla antaakseen alueensa asukkaille tietoa niin heidän äänestysoikeudestaan kuin heidän oikeudestaan asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa. Komitea korostaa myös paikallis- ja alueviranomaisten roolia varsinkin koululaisille ja opiskelijoille suunnatussa tiedottamisessa ja valistuksessa, jotta heitä voidaan valmistaa käyttämään aktiivisesti vaalioikeuksiaan.

34.

huomauttaa, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten poliittisia oikeuksia on vahvistettava edelleen ja kannustaa jäsenvaltioita välttämään liiallisia rajoituksia heidän mahdollisuuksiin saada jäsenvaltion kansalaisuus. Aiemmissa lausunnoissaan komitea on todennut, että jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla maahanmuuttajilla on odotuksia unionin kansalaisuuden saamisen suhteen, ja huomauttanut, että laillisten maahanmuuttajien osallistuminen poliittiseen elämään on erittäin tärkeä edistävä tekijä heidän integroitumisessaan paikallisyhteisöihin.

35.

kehottaa jokaista jäsenvaltiota helpottamaan kansalaistensa äänioikeuden käyttöä ja asettumista ehdokkaaksi riippumatta siitä, asuvatko tai oleskelevatko he kyseisessä valtiossa. Sen, että he käyttävät oikeuttaan liikkua EU:ssa, ei tule evätä heiltä poliittisia oikeuksia.

36.

katsoo, että aika on kypsä käynnistää ja syventää keskusteluita EU:n kansalaisten äänioikeuden laajentamisesta kattamaan myös asuinmaan alueelliset ja valtiolliset vaalit tämän rajoittamatta kuitenkaan kunkin jäsenvaltion suvereniteettia (jus domicilii).

37.

korostaa, että unionin kansalaisuuden käsite voi antaa uutta pontta EU:n laajentumisprosessille, joka ei rajoitu vain unionin säännöstöön perustuviin taloudellisiin ja lainsäädännöllisiin mukautuksiin, vaan edellyttää myös poliittisia toimia liittymistä valmistelevissa maissa demokraattisten rakenteiden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Mahdollisuus unionin kansalaisuuteen voi antaa konkreettista merkitystä näille toimille.

38.

muistuttaa, että paikallis- ja aluetasolla on toteutettava hallinnon yksinkertaistamistoimia, joiden ansiosta unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja erityisesti vapaa liikkuvuus voivat toteutua käytännössä ja joiden avulla voidaan poistaa kaikki painostuskäytännöt tai muut syrjinnän muodot, joiden seurauksena EU:n kansalaisia kohdellaan toisistaan poikkeavilla tavoilla erityisesti oleskeluoikeuksia myönnettäessä. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten olisi kyettävä löytämään toimivia ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin.

39.

myöntää, että komission ilmoittamat toimenpiteet edistävät asiaa jonkin verran. Ottaen huomioon, että eräät toimenpiteet edellyttävät paikallis- ja alueviranomaisten aktiivista osallistumista (12), on tehtävä arvioitava vaikutuksia ja varattava rahoitusta unionin varoista.

40.

on tyytyväinen Euroopan komission ehdotuksiin edistää katsastustodistusten tunnustamista EU:ssa sekä ehdotukseen yhdenmukaistaa moottoriajoneuvojen teknisiä tarkastuksia. Ne olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian ja siten, että voidaan varmistaa, että kansalaiset pystyvät käyttämään entistä helpommin oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen sekä siirtämään ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoja maasta toiseen.

41.

ehdottaa, että vahvistetaan yhteistyöaloitteita, joiden tarkoituksena on edistää tiedon jakamista kansalaisille heidän oikeudestaan liikkua vapaasti. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa ystävyyskaupunkitoiminta tai rajatylittävän yhteistyön aloitteet.

42.

muistuttaa (13), että vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen on hyvin tärkeää valistaa unionin kansalaisia entistä paremmin heitä kaikkia koskevista oikeuksista ja erityisesti vaalioikeuksista, jotka kuuluvat heille asuinjäsenvaltiossa, ja edistää näiden oikeuksien toteuttamista.

43.

korostaa uutta monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 silmällä pitäen, että perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskeva ohjelma ja ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelma voivat antaa huomattavan sysäyksen unionin kansalaisuuden vahvistamiseen, ja kannattaa toimia, joilla on tarkoitus edistää unionin lainsäädännön ja politiikkojen tuntemusta ja soveltamista jäsenvaltioissa.

44.

suosittaa, että sovelletaan yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa lähestymistapaa unionin kansalaisuutta koskeviin ohjelmiin liittyvien toimenpiteiden rahoittamisessa ja että määritellään tarkemmin poliittisten valintojen kanssa johdonmukaiset painopisteet sekä huolehditaan siitä, että toimenpiteiden tuloksista jaetaan tietoa niiden vaikuttavuuden vahvistamiseksi, jotta voidaan saavuttaa strategiset ja poliittiset tavoitteet. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua toimenpiteiden suunnitteluun etenkin koulutuksen ja vuosittaisten työohjelmien laatimisen osalta.