52013DC0898

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman loppuarviointi

1.           Johdanto

Euroopan unioni on todennut, että tieto- ja viestintätekniikka on keskeisessä asemassa, kun pyritään käsittelemään väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia. Euroopan komissio on erityisesti käsitellyt tätä aihetta tiedonannossaan Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa (2007)[1] ja on myöntänyt huomattavasti rahoitustukea tätä alaa koskevaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin. Komissio vahvisti edelleen unionin sitoumusta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen aktiivisena ja terveenä ikääntymisen edistämisessä tiedonannossaan Euroopan digitaalistrategia (2010)[2]. Unionin osallistuminen tietotekniikka-avusteista asumista koskevaan yhteiseen ohjelmaan (yhteinen AAL-ohjelma / Ambient Assisted Living Joint Programme) on mainitun sitoumuksen keskeinen osatekijä.

Yhteisen AAL-ohjelman perustivat 20 EU:n jäsenvaltiota ja kolme assosioitunutta maata[3] vuonna 2008. Unioni päätti täydentää osallistuvien valtioiden myöntämää tukea antamalla rahoitustukea seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 185 artiklan nojalla[4].

Yhteisessä AAL-ohjelmassa keskitytään ikääntyvälle väestölle tarkoitettujen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien tuotteiden ja palvelujen sovellettuun tutkimukseen  ja innovointiin. Näiden tuotteiden ja palvelujen markkinoilletuontiaika on kahdesta kolmeen vuotta. Ohjelman pääomistajia ovat osallistuvat valtiot, jotka panevat sen täytäntöön kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman yhteenliittymän kautta (AAL Association, AALA), jota hallinnoi yleiskokous ja jonka toimintaa tukee keskitetty hallinnointiyksikkö. Komissiolla on yleiskokouksessa tarkkailijan asema ja vuotuista toimintaohjelmaa koskeva veto-oikeus. Komissio on myös sopimuspuolena AALA:n kanssa tehtävissä sopimuksissa EU:n rahoitusosuudesta.

Vuoden 2008 päätöksessä yhteisön rahoitusosuudesta yhteiseen AAL-ohjelmaan säädettiin ohjelman loppuarvioinnista, joka oli määrä tehdä vuoden 2013 loppuun mennessä; loppuarvioinnin on tehnyt riippumaton korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi entinen EU:n tutkimuskomissaari Philippe Busquin.

Ryhmä arvioi saavutettuja tuloksia ja edistymistä yhteisen AAL-ohjelman tavoitteissa ja antoi strategisia ja operatiivisia jatkosuosituksia komissiolle ja jäsenvaltioille.

Tässä kertomuksessa analysoidaan asiantuntijaryhmän keskeisiä suosituksia ja ehdotetaan toimia, joita komissio toteuttaa yhdessä muiden EU:n toimielinten ja sidosryhmien kanssa ja hyödyntäen asemaansa yhteisessä AAL-ohjelmassa.

2.           Tausta: väestön ikääntymisen aiheuttama haaste

Perustiedot Euroopan ikääntyvästä väestöstä osoittavat sellaista välitöntä ja merkittävää muutosta yhteiskunnassa ja taloudessa, johon EU ei edelleenkään ole hyvin valmistautunut. Terveydenhoitoalan työntekijöitä arvioidaan olevan jopa kaksi miljoonaa liian vähän vuoteen 2020 mennessä – jos ei toteuteta korjaavia toimenpiteitä – mikä johtaisi siihen, että 15 prosenttia välttämättömästä työstä yleisterveydenhuollossa olisi vailla tekijöitä[5]. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten (15–64-vuotiaat) suhde oli noin 1:4 vuonna 2008, ja sen arvioidaan muuttuvan siten, että se on 1:3 vuonna 2020 ja 1:2 vuonna 2050, mikä rasittaa sukupolvien välistä solidaarisuutta[6]. Väestön ikääntymisestä johtuvalla kustannusten kasvulla on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen[7], mutta myös yksityiseen varallisuuteen. Yli 50-vuotiailla on merkittävät käytettävissä olevat tulot, ja eläkeläisten tulot ovat olleet kasvussa[8]. Toisaalta erot ovat valtavia, sillä 19 prosenttia EU:n ikääntyneistä on köyhyysvaarassa, ja tämä luku nousee nopeasti erityisesti EU-10-maissa[9].

Väestön ikääntymisen haasteeseen voidaan vastata vain yhdistämällä johdonmukaisesti sosiaali-, talous-, terveys- ja innovaatiopolitiikat sekä digitaalialaa koskeva politiikka[10]. Jos aletaan toimia nyt, voidaan saavuttaa kolminkertainen tulos:

· kansalaisten parempi elämänlaatu

· yhteiskunnan kannalta kestävämpi hoito ja

· uusia työpaikkoja ja yrityksiä kasvavan ”senioritalouden” ansiosta.

Tieto- ja viestintätekniikan muuttava ja uudistava luonne antaa mahdollisuuden todellisiin innovaatioihin siinä, miten ikääntyneiden hoito organisoidaan, jolloin voidaan vähentää byrokratiaa, toteuttaa hoiva tehokkaammin ja vaikuttavammin ja antaa siten hoitotyöntekijöille enemmän aikaa vietettäväksi asiakkaiden kanssa. Tieto- ja viestintätekniikka voi myös auttaa parantamaan omaishoitajien kuten perheenjäsenten työskentelyolosuhteita ja hyvinvointia. Lisäksi se voi edesauttaa ikääntyneiden terveellistä ja aktiivista elämäntapaa terveysjohtamisen kautta, kun työpaikkoja mukautetaan ja annetaan ikääntyneille mahdollisuus jatkaa aktiivista osallistumista talouteen ja yhteiskuntaan laajassa merkityksessä. Kasvava joukko tapaustutkimuksia osoittaa, että hoitoalalla toteutettavat toimenpiteet voivat johtaa 10–30 prosentin tehokkuushyötyyn, korkeampaan käyttäjätyytyväisyyteen ja yli 10 prosentin vuotuiseen liiketoiminnan kasvuun[11].

Väestön ikääntyminen on mainittu Eurooppa 2020 -strategiassa[12] sekä haasteena että mahdollisuutena älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta. Lippulaivahankkeissa Eurooppalainen digitaalistrategia ja Innovaatiounioni[13] väestön ikääntyminen on prioriteetti. Ensin mainitussa keskitytään tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamiin innovatiivisiin palveluihin, tuotteisiin ja prosesseihin, ja digitaalisilla ratkaisuilla ja yhteisen AAL-ohjelman toimilla on merkittävä asema aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevässä eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (EIP‑AHA).

3.           Arviointimenettely

Loppuarviointi kattaa yhteisen AAL-ohjelman kuusi toimintavuotta (2008–2013). Asiantuntijaryhmän toimeksiannon mukaisesti siinä arvioidaan

· edistymistä ohjelman tavoitteiden ja väliarvioinnin suositusten saavuttamisessa

· edistymistä ohjelman laadukkaassa operatiivisessa toteutuksessa ja 185 artiklaan perustuvan lähestymistavan toimivuutta tällä alalla.

Lisäksi siinä esitetään suosituksia mahdollisiksi yhteisen AAL-ohjelman jatkotoimiksi Horisontti 2020 -aloitteen puitteissa.

Asiantuntijaryhmä koottiin siten, että varmistettiin hyvä teknologian, terveystalouden ja käyttäjien tarpeiden ymmärrys, kokemus ohjelmien arvioinnista sekä jatkuvuus, sillä ryhmä oli vastuussa väliarvioinnista.

Ryhmän havainnot perustuivat laajan tausta-asiakirja-aineiston analyysiin; näitä olivat muun muassa väliarviointia koskeva kertomus, tapaustutkimukset, tilastotiedot yhteisestä AAL-ohjelmasta sekä noin 20 sidosryhmähaastattelua. Arviointi tehtiin toukokuun 2013 ja syyskuun 2013 välisenä aikana, ja loppuraportti[14] annettiin lokakuussa 2013.

Arviointi tapahtui samaan aikaan kun laadittiin komission ehdotusta yhteisen AAL-ohjelman jatkotoimista Horisontti 2020 -aloitteesta annettavan rahoitustuen avulla, ja alustavia havaintoja hyödynnettiin lopullisen ehdotuksen valmistelussa.

4.           Arvioinnin tulokset ja suositukset

Loppuarviointia koskevassa kertomuksessa vahvistetaan yhteisen AAL-ohjelman suuri lisäarvo ja tärkeimmät saavutukset. Asiantuntijaryhmän päätelmänä oli erityisesti, että

(1)          yhteinen AAL-ohjelma on edistynyt hyvin ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, ja Kuneva-ryhmän väliarvioinnissa (2010) esitettyihin suosituksiin on reagoitu hyvin;

(2)          väestön ikääntymisen kasvava merkitys, joka on yhteinen ja kiireellinen haaste kaikkialla Euroopassa, on selkeä peruste yhteisen AAL-ohjelman olemassaololle;

(3)          yhteinen AAL-ohjelma toimii johdonmukaisena kehyksenä, joka tuottaa selvää lisäarvoa Euroopalle;

(4)          ohjelmaan liittyvä tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta on saavuttamassa kriittisen massan;

(5)          teollisen hyödyntämisen edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet ovat laajentuneet merkittävästi väliarvioinnin jälkeen;

(6)          ohjelma on hyvin johdettu, ja sillä on hyvin toimivat hallintojärjestelyt; ja

(7)          ohjelman piirissä tapahtunut edistyminen on rohkaisevaa, vaikkakaan laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ei vielä ole nähtävissä.

Ryhmä totesi myös joitain merkittäviä saavutuksia ja varhaisia tuloksia, joita pidettiin lupaavina merkkeinä merkittävästä yleisvaikutuksesta, kuten

· pk-yritysten hyvä osallistumisaste (yli 40 %);

· toimialaa edustavien osapuolten arvioidut omat yli 325 miljoonan euron investoinnit (pääasiassa pk-yrityksiä), ja tämän lisäksi 150 miljoonaa euroa yhteisiä investointeja EU:lta ja 220 miljoonaa euroa osallistuvilta mailta;

· noin 130 hankkeen käynnistäminen tähän mennessä, ja loppukäyttäjien hyvä osallistuminen;

· se, että lähes 50 prosenttia kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön hankkeista on jo varmistanut teollis- ja tekijänoikeudet tulostensa suhteen; 25 prosenttia on varmistanut rahoituksen uusien tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen markkinointia varten – näihin kuuluu esimerkiksi hälytysjärjestelmiä, etävalvontaa, robottijärjestelmiä, viestintävälineitä ja ikääntyneille tarkoitettuja pelipohjaisia harjoituksia;

· useat sellaiset kaupalliset tuotteet ja palvelut, jotka ovat suoraan peräisin ensimmäisistä yhteisen AAL-ohjelman hankkeista; ja

· uuden innovoinnin ”ekosysteemin” luominen – tämä näkyy erityisesti viidessä AAL-foorumissa, jotka on järjestetty vuosittain vuodesta 2009 alkaen; niiden osallistujamäärä on noussut 500:sta 1 200:aan ja samanaikaisesti näytteillepanijoiden, kaupallisten sponsorien ja aktiivisten mediakumppaneiden määrä on kasvanut.

Asiantuntijaryhmä esitti useita suosituksia mahdollisista jatkokehityskohteista, myös väliarvioinnin yhteydessä esiin nousseista kysymyksistä, joihin kuuluu muun muassa loppukäyttäjien tiiviimpi osallistuminen, toiminnan kohdentaminen entistä enemmän sosiaalisiin ja palveluinnovaatioihin, huomion kiinnittäminen liiketoimintamalleihin ja suunnitteluun, parempi kokemusten vaihto ja keskushallintoyksikön tehtävän vahvistaminen.

Asiantuntijaryhmä piti myös tervetulleena komission ehdotusta yhteisen AAL-ohjelman jatkotoiminnasta Horisontti 2020 -aloitteen puitteissa, ja antaa suosituksia sen käynnistämisestä ja toteutuksesta kokonaisvaikutuksen maksimoimiseksi. Yksityiskohtainen luettelo ryhmän suosituksista esitetään liitteessä.

Komission vastaus ryhmän suosituksiin esitetään pääpiirteissään jäljempänä.

4.1.        Yleisiä huomioita

Komissio pitää tervetulleena loppuarviointia koskevaa kertomusta. Suositukset perustuvat selkeään ja kriittiseen analyysiin. Komissio tekee yhteistyötä osallistuvien valtioiden ja muiden sidosryhmien kanssa suositusten tiimoilta, kuten jäljempänä esitetään.

Komissio ryhtyy erityisesti toimiin tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman (yhteisen AAL-ohjelman) ehdotettuja jatkotoimia koskevan oikeuskehyksen ehdottamiseksi ja panemiseksi myöhemmin täytäntöön.

Komissio tunnustaa arvon, joka liittyy kumppanuuteen jäsenvaltioiden kanssa SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna esitetyt selvät sitoumukset sen varmistamiseksi, että yhteisestä AAL-ohjelmasta saadaan lupaavia alustavia tuloksia. Huolimatta vaikeasta alusta uudessa tilanteessa, yhteinen AAL-ohjelma on osoittanut selvästi merkityksellisyytensä ja on täyttänyt tai ylittänyt alkuperäiset tavoitteensa. On luotu uusi toimijajoukko, joka edustaa käyttäjäorganisaatioiden, toimialan (josta yli 40 prosenttia on pk-yrityksiä), palveluntarjoajien, investoijien ja tutkimusorganisaatioiden ketjua. Rahoitusta on myönnetty yli 130 hankkeelle, mikä tarkoittaa 150 miljoonan euron EU-investointeja, joita ovat täydentäneet osallistuvien valtioiden mittavat yli 220 miljoonan euron investoinnit; näin on saatu ohjelman osallistujat osallistumaan yli 250 miljoonan euron yhteisrahoituksella. Osallistuvien valtioiden osuus on huomattava, koska se ylittää niiltä lain mukaan edellytetyn osuuden lähes 50 prosentilla.

Toiminnallisesti tarkasteltuna yhteinen AAL-ohjelma on parantunut merkittävästi väliarvioinnin jälkeen, vaikkakin lisäparannuksille on vielä tilaa – ne ovatkin tarpeen, jotta ohjelma säilyy merkityksellisenä erityisesti pk-yrityksille, jotka vaativat joustavuutta toimien sisällön ja sopimus- ja maksumääräaikojen suhteen.

4.2.        Suositukset jäsenvaltioille

Komissio on samaa mieltä asiantuntijaryhmän suosituksesta, jonka mukaan olisi pyrittävä edelleen parantamaan yhteisen AAL-ohjelman toiminnallista suorituskykyä; se on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta nyt, kun ohjelma on täydessä vauhdissa ja on houkutellut mukaan laajan joukon sidosryhmiä. Menettelyjä ja hallintorooleja olisi tarkasteltava kriittisesti, jotta havaitaan mahdolliset pullonkaulat ja osa-alueet, joita voidaan virtaviivaistaa ja parantaa. Tähän liittyen komissio on jo pyytänyt yhteistä AAL-ohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan, että osallistuvat valtiot asettaisivat yhteisiä sitovia tavoitteita sopimuksentekoon tai maksujen suorittamiseen kuluvan ajan suhteen.

Komissio yhtyy suosituksiin, joiden tarkoituksena on tulevien ehdotuspyyntöjen suuntaaminen sosioekonomisiin haasteisiin sekä sellaisten ketterämpien välineiden ja yhteistyöhankkeiden hyödyntäminen, jotka heijastavat tulevaa markkinadynamiikkaa ja ohjelman kattamalla alueella tapahtuvaa kehitystä.

Komissio on jo tarkastellut näitä näkökulmia Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä, ja sen yhteistä AAL-ohjelmaa koskevaan jatkoehdotukseen sisältyy mahdollisuus käyttää erilaisia lisävälineitä kuten palkintoja ja innovaatioavustuksia, jotta tarvittaessa on mahdollista saada aikaan nopeita interventioita.

Komissio on samaa mieltä myös suosituksesta, jonka mukaan ohjelmaa olisi entisestään suunnattava hyödyntämiseen, ja ehdotuksesta, jonka mukaan olisi sovellettava vahvempaa mittajärjestelmää ja systemaattista seurantaa, jotta saataisiin selvempi kuva hankkeiden vaikutuksista tulevan täytäntöönpanon ohjaamista varten. Tällaisista mittajärjestelmistä määrätään tulevissa sopimuksissa, joita tehdään komission ja AALA:n välillä.

Asiantuntijaryhmä suosittelee myös, että sen lisäksi, että  käyttäjien hyvä määrällinen osallistuminen on tavoitteena, myös  osallistumisen laatua (käyttäjät ja kysyntäpuolen toimijat kuten palveluntarjoajat ja vakuutusyhtiöt) olisi parannettava jatko-ohjelmassa, jotta varmistetaan, että se leviää laajemmalle maantieteelliselle alueelle ja että sitä pidetään yllä koko hankkeen elinkaaren läpi.

Komissio jakaa tämän näkemyksen ja on jo esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan osallistuvien valtioiden olisi pyrittävä tukemaan käyttäjä- ja kysyntäpuolen organisaatioiden osallistumista kansallisten yhteisen AAL-ohjelman rahoitusohjelmien puitteissa.

Komissio on samaa mieltä myös siitä ryhmän suosituksesta, jonka mukaan viestintätoimia ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtääviä toimia, jotka ovat niin keskeisiä ohjelman kannalta, olisi edelleen vahvistettava. Tämä tulee näkymään tulevissa tukitoimenpiteissä sekä  AALA:n tehtävänkuvassa.

Edellä mainittuja suosituksia käsitellään myös ehdotuksessa, joka koskee toisen yhteisen AAL-ohjelman soveltamisalan laajentamista aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen, sekä suunnitelluissa (ja jo toteutuneissa) läheisissä suhteissa AAL-ohjelman ja asiaan liittyvien eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP-AHA) yhteisöjen välillä.

4.3.        Suositukset komissiolle

Suositellaan, että komissio auttaa vahvistamaan entisestään johdonmukaisuutta ja synergiaa tutkimuksen, innovoinnin ja käyttöönottotoimien välillä, kun on kyse tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä aktiivisena ja terveenä ikääntymisessä. Tämä on tervetullut suositus, ja erinäisiä askelia on jo otettu tähän suuntaan.

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti 2020” koskevassa ehdotuksessa nähdään jo toinen yhteinen AAL-ohjelma täydentävänä pitkäaikaisempaan T&K-toimintaan sekä yhteiskunnalliseen haasteeseen 1 (Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi) kuuluviin innovoinnin pilottihankkeisiin nähden. Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa yhteisessä AAL-ohjelmassa käsitellään markkinasuuntautunutta tutkimusta ja innovointia ja pyritään muuntamaan tutkimustulokset tieto- ja viestintätekniikkaan perustuviksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka tulevat markkinoille vastauksena käyttäjien tarpeisiin. Sitä täydennetään myös yhteisellä ”Lisää vuosia, parempaa elämää” -tutkimusaloitteella (More Years, Better Lives), jossa keskitytään uuteen väestörakenteen muutosta käsittelevään monialaiseen tutkimukseen, jolla vastataan toimintapoliittisiin tarpeisiin.

Komissio varmistaa myös toiminnan täydentävyyden Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin suunnitellun terveenä ikääntymistä käsittelevän osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa.

Lopuksi mainittakoon, että eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AHA) on vahvistanut innovoinnin avainkohteet ja tulee käsittelemään erilaisia esteitä, jotka haittaavat aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevien innovatiivisten ratkaisujen tuomista markkinoille nopeammin ja oikeassa laajuudessa. Vahvaa synergiaa saadaan aikaan laajentamalla yhteisen AAL-ohjelman toimintakenttää samassa linjassa EIP-AHA:n toimintakentän kanssa.

5.           Päätelmät

Komissio on tyytyväinen yhteisen AAL-ohjelman loppuarviointia koskevaan kertomukseen, jossa esitetään EU:n ja osallistuvien valtioiden voimien yhdistämisestä saatava positiivinen vaikutus. Kertomuksen havaintojen ja suositusten pitäisi johtaa siihen, että yhteisen AAL-ohjelman jatkotoimista Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa saadaan aikaan entistäkin suurempi vaikutus ja vankempi synergia erilaisten asiaan liittyvien aloitteiden kesken niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi harkittava osallistumista toiseen yhteiseen AAL-ohjelmaan, mikä vahvistaisi eurooppalaista yhdentymiskehitystä tällä alalla entisestään.

Yhteinen AAL-ohjelma on hyvä esimerkki Eurooppa 2020 -strategiasta toiminnassa, sillä siinä tieto- ja viestintätekniikka ja innovointi laajimmassa merkityksessään auttavat Eurooppaa käsittelemään merkittävää yhteiskunnallista haastetta, ja samalla luodaan merkittävästi uusia kasvun mahdollisuuksia toimialalle sekä paljon kaivattuja työpaikkoja.

Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyydetään antamaan lausuntonsa tämän kertomuksen analyyseistä ja suosituksista ja tukemaan ehdotetun toimen täytäntöönpanoa.

[1]               KOM(2007) 332 lopullinen, 14. kesäkuuta 2007.

[2]               KOM(2010) 245 lopullinen/2, 19. toukokuuta 2010.

[3]               Belgia, Tanska, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta (osallistuvat jäsenvaltiot) sekä Israel, Norja ja Sveitsi.

[4]               Päätös N:o 742/2008/EY, 9. heinäkuuta 2008.

[5]               Euroopan komission alustavat arviot perustuvat Eurostatin ja OECD:n tietoihin.

[6]               SEC(2008) 2911.

[7]               KOM(2009) 545, 17. syyskuuta 2009.

[8]               Euroopan alueiden Silver Economy Network -verkosto.

[9]               Talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteinen eläkkeitä koskeva väliraportti, 28. toukokuuta 2010.

[10]             KOM(2006) 571, KOM(2009) 180, väestön ikääntymistä koskeva kertomus 2009, European Economy ‑julkaisusarja.

[11]             Euroopan komission ennakkoarviointi ehdotetun yhteisen AAL-ohjelman  vaikutuksista, SWD/2013/0251, 9. marraskuuta 2012. 

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=SWD:2013:0251:FIN:EN:PDF.

[12]             KOM(2010) 2020, 3. maaliskuuta 2010.

[13]             KOM(2010) 1161, 6. lokakuuta 2010.

[14]             https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/second-interim-evaluation-artemis-and-eniac-joint-technology-initiatives.