52013DC0375

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Slovakian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovakian vuosien 2012–2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat[3],

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)       Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten perusteella suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[4]. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)       Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)       Neuvosto antoi 6 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen Slovakian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Slovakian vuosien 2011–2015 tarkistetusta vakausohjelmasta.

(5)       Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen[5]. Tästä alkoi vuoden 2013 talouspolitiikan EU-ohjausjakso. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[6], jossa se katsoi, että Slovakia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)       Slovakia toimitti vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa 24 päivänä huhtikuuta 2013 ja vuosia 2012–2016 koskevan vuoden 2013 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)       Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vuoden 2013 vakausohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että Slovakia on supistanut julkisen talouden alijäämää 7,7 prosentista 4,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana toteuttamalla huomattavia vakauttamistoimia ja että tämänhetkisten odotusten perusteella se etenee asianmukaisesti liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi. Julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission ennusteeseen verrattuna Slovakian viranomaiset ennustavat vastaavanlaista BKT:n kasvua, joskin koostumus on hieman erilainen. Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saavuttaa rahoitusasema, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. Hallitus on vahvistanut, että tavoitteen saavuttamiseksi Slovakia pyrkii vuonna 2013 supistamaan alijäämän alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetun neuvoston suosituksen mukaisesti. Julkisen talouden vuotuiset toimet ovat vuosina 2010–2013 keskimäärin 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ylittää selvästi neuvoston suosittaman 1 prosentin suhteessa BKT:hen. Suuren osan vuoden 2013 menosäästöistä odotetaan tulevan paikallishallinnolta ja muilta julkisyhteisöiltä, joihin keskushallinnolla ei ole suoraa vaikutusvaltaa. Tavoitteen saavuttaminen voi tämän vuoksi vaarantua, myös siksi että aiemmin on esiintynyt menojen ylityksiä. Ohjelmassa vahvistetaan aiempi keskipitkän aikavälin tavoite –0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka on määrä saavuttaa viimeistään vuonna 2018. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Liiallisen alijäämän odotettua korjaamisajankohtaa seuraavina vuosina (uudelleen laskettu) julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema paranee ennusteen mukaan asianmukaisesti vuonna 2014 (0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) ja vuonna 2015 (0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), mutta vuonna 2016 rahoitusasema paranee liian hitaasti (0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Slovakian odotetaan noudattavan menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa. Ohjelman mukaan julkisen velan ennustetaan pysyvän vuoteen 2016 saakka alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen, joka on perussopimuksessa asetettu viitearvo. Komission kevään talousennusteen mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa 54,6 prosenttiin vuonna 2013 ja 56,7 prosenttiin vuonna 2014.

            Viranomaiset ovat vuodesta 2011 pyrkineet huomattavaan alijäämän supistamiseen myös vähentämällä julkisista varoista rahoitettavia investointeja, mikä ei kenties ole keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kestävä eikä suositeltava toimintalinja. Lisäksi on toteutettu kertaluonteisia toimenpiteitä. Tulevaisuudessa on vakauttamis- ja lähentymisprosessin jatkuessa turvattava kasvua edistävät menot muun muassa koulutukseen, innovaatioihin ja liikenneinfrastruktuuriin.

(9)       Slovakia pystyy hankkimaan lisävaroja laajentamalla veropohjaa, vaikeuttamalla verolakien rikkomista ja veronkiertoa sekä kasvattamalla verotuloja niistä lähteistä, kuten omaisuus- ja ympäristöverotuksesta, jotka haittaavat vähiten kasvua. Slovakia hyväksyi vuonna 2012 veropetosten torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, jossa keskitytään erityisesti arvonlisäverotukseen. Strategian onnistuminen edellyttää lisätoimia. Erityisesti on parannettava tietotekniikkainfrastruktuuria, laajennettava viranomaisten toimivaltaa ja tarkastusvalmiuksia sekä varmistettava oikeudelliset jatkotoimenpiteet.

(10)     Slovakia hyväksyi vuonna 2012 eläkeuudistuksen, jolla parannetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Slovakian pitkän aikavälin kestävyysvaje on kuitenkin 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ylittää selvästi EU:n keskiarvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kestävyysvaje johtuu suurelta osin väestön ikääntymisestä. Eläkemenojen vaikutus on 1,5 prosenttiyksikköä ja terveydenhuoltomenojen 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Koska Slovakian terveydenhuoltomenojen arvioidaan kasvavan huomattavasti pitkällä aikavälillä, sen lisäksi, että edistytään eläkejärjestelmän kestävyyden parantamisessa, on toteutettava terveydenhuollon uudistus julkisen talouden luotsaamiseksi kestävälle perustalle. Terveydenhuoltojärjestelmän kustannusvaikuttavuutta voitaisiin parantaa vaikuttavien kannustinjärjestelmien ja valvontamekanismien käyttöönotolla.

(11)     Työttömyys on edelleen yksi Slovakian talouden suurimmista haasteista. Slovakia on toteuttanut viime kuukausien aikana toimia, joilla uudistetaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Uudistuksen onnistuminen riippuu kuitenkin suuresti siitä, onko julkisilla työvoimapalveluilla kapasiteettia sen tehokkaaseen toteuttamiseen. Tarvitaan myös vähäosaisimpiin työnhakijoihin suoraan kohdistettuja lisätoimia. Sosiaaliturvan myöntämisen olisi oltava tiiviimmin yhteydessä ihmisten aktivointiin. Lisäksi vero- ja etuusjärjestelmästä on poistettava pienipalkkaisen työn kannattavuutta heikentävät tekijät. Lisäämällä naisten ja ikääntyneiden henkilöiden työvoimaosuutta voitaisiin nostaa yleistä työllisyysastetta ja saavuttaa vuoteen 2020 mennessä tavoitteena oleva 72 prosentin kansallinen työllisyysaste. Asianmukaisten päivähoitopalvelujen puuttuminen erityisesti alle kolmivuotiailta lapsilta vaikeuttaa äitien palaamista työmarkkinoille.

(12)     Slovakian nuorisotyöttömyysaste on EU:n korkeimpia. Vuonna 2012 toteutettiin uudistuksia, joilla parannetaan koulutuksen laatua ja merkityksellisyyttä työelämän kannalta. Tästä huolimatta koulutuksesta työelämään siirtyminen on edelleen vaikeaa, eikä koulutusjärjestelmä pysty riittävän hyvin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Asukasta kohden lasketuissa koulutusmenoissa suositaan määrää laadun kustannuksella, ja opetustoimintaan (opettajat, oppimateriaalit ja laitteet) osoitetaan vähän varoja. Parantamalla korkea-asteen koulutuksen laatua ja lisäämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä voitaisiin myös kehittää toimiva osaamiskolmio, lisätä T&K:hon tehtävien investointien tuloksellisuutta ja houkuttelevuutta sekä parantaa Slovakian talouden innovointikykyä.

(13)     Työvoiman vajaakäyttö koskee myös syrjäytyneitä yhteisöjä, joiden jäsenillä on suuria ongelmia pyrkiessään osallistumaan työmarkkinoille ja koulutukseen. Vuonna 2012 ei kuitenkaan toteutettu tuloksellisia toimia. Romanien ja muiden syrjäytyneiden yhteisöjen elinolot ovat edelleen huonot. Slovakian on vauhditettava toimia, joilla parannetaan syrjäytyneiden ryhmien oppimistuloksia, ja varmistettava, että aikuisväestöön kohdistetaan aktivointitoimia.

(14)     Huomattavasta edistymisestä huolimatta Slovakia on EU:n viidenneksi energiaintensiivisin jäsenvaltio. Tämä johtuu osittain siitä, että teollisuuden osuus maan taloudesta (25,9 prosenttia BKT:sta) on suurin koko EU:ssa. Myös sähkön hinta on suhteellisen korkea erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusasiakkaille. Slovakia on viime vuosina pyrkinyt osittain vapauttamaan energiamarkkinat, mutta markkinoiden toimintaa pystytään vielä parantamaan erityisesti lisäämällä läpinäkyvyyttä (muun muassa määrittämällä verkkotariffit) ja parantamalla sääntelyyn liittyvien päätösten taloudellisia perusteita ja ennakoitavuutta. Slovakia voi myös parantaa energian toimitusvarmuutta ja asettaa kunnianhimoisemmat energiatehokkuustavoitteet.

(15)     Slovakia aloitti vuonna 2012 mittavan julkishallinnon uudistuksen, jolla lisätään kansalaisille ja yrityksille tarjottavien julkisten palvelujen asiakassuuntautuneisuutta. Uudistusta ei kuitenkaan tässä vaiheessa sovelleta keskushallintoon eikä sen yleiseen laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuomioistuinjärjestelmän uudistamisessa ei ole edistytty, minkä vuoksi oikeudenkäyntimenettelyt kestävät edelleen kauan erityisesti maksukyvyttömyystapauksissa. Myöskään vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä ei käytetä riittävästi. Slovakia uudisti vastikään julkisia hankintoja koskevat säännöt ja vahvisti myös julkisista hankinnoista vastaavan viraston riippumattomuutta. EU:n rakennerahastojen varojen käytöstä saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että tämän alan sääntöjen tehokkaassa soveltamisessa riittää vielä haasteita.

(16)     Komissio on EU-ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Slovakian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Slovakian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(17)     Neuvosto on tutkinut Slovakian vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[7] ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.

(18)     Komissio on EU-ohjausjakson osana myös analysoinut koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Myös Slovakian olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

SUOSITTAA, että Slovakia toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se

1.           toteuttaa vuoden 2013 talousarvion suunnitellusti korjatakseen liiallisen alijäämän kestävällä tavalla ja toteuttaakseen liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa määritellyt julkisen talouden toimet; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellisia sopeutustoimia siten, että Slovakia voi saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen viimeistään vuonna 2017; välttää kasvua edistävien menojen leikkauksia ja vauhdittaa toimia, joilla parannetaan julkisten menojen tehokkuutta; jatkaa jo toteutetun eläkeuudistuksen pohjalta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamista supistamalla julkisen eläkejärjestelmän rahoitusvajetta ja parantamalla terveydenhuoltosektorin kustannusvaikuttavuutta;

2.           nopeuttaa veropetosten torjuntaan tähtäävän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja jatkaa arvonlisäveron kantamista tehostavia toimia, erityisesti lisäämällä verohallinnon analyyttisia ja tarkastusvalmiuksia; parantaa verosäännösten noudattamista; ottaa kiinteistöjen verotuksessa huomioon niiden markkina-arvon;

3.           lisää julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia, jotta ne voivat tarjota työnhakijoille yksilöllisiä palveluja, ja vahvistaa aktivointitoimien ja sosiaaliturvan välistä yhteyttä; puuttuu tehokkaammin pitkäaikaistyöttömyyteen aktivointitoimilla ja räätälöidyllä koulutuksella; parantaa päivähoitopalvelujen tarjontaa erityisesti alle kolmevuotiaille lapsille; supistaa pienituloisten työntekijöiden verokiilaa ja mukauttaa etuusjärjestelmää;

4.           vauhdittaa toimia, joilla puututaan korkeaan nuorisotyöttömyyteen, esimerkiksi nuorisotakuun avulla; toteuttaa toimia nuorten houkuttelemiseksi opetusalan ammatteihin ja parantaa oppimistuloksia; lisää ammatillisessa koulutuksessa mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen; perustaa korkea-asteen koulutuksessa paremmin työsuuntautuneita kandidaattiohjelmia; kannustaa tehokkaampaan tietämyksen siirtoon edistämällä korkeakoulujen, tutkimusyksikköjen ja yrityssektorin välistä yhteistyötä; vauhdittaa toimia, joilla parannetaan syrjäytyneiden ryhmien, mukaan lukien romanit, pääsyä laadukkaan ja osallistavan esiopetuksen ja muun opetuksen piiriin;

5.           vauhdittaa toimia, joilla parannetaan energiamarkkinoiden toimintaa; parantaa erityisesti lainsäätäjän vastuuvelvollisuutta tariffien määritysmekanismin läpinäkyvyyden lisäämiseksi; vahvistaa liitäntäverkkoja naapurimaiden kanssa; parantaa energiatehokkuutta erityisesti rakennussektorilla ja teollisuudessa;

6.           vahvistaa julkishallinnon riippumattomuutta muuttamalla virkamieslakia; parantaa henkilöresurssien hallintoa julkisyhteisöissä; vauhdittaa toimia, joilla lisätään keskeisten ministeriöiden analyyttisia valmiuksia ja samalla parannetaan kykyä hyödyntää EU:n varoja; toteuttaa toimia, joilla parannetaan oikeuslaitoksen tehokkuutta; kannustaa lisäämään vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[2]               COM(2013) 375 final.

[3]               P7_TA(2013)0052 ja P7_TA(2013)0053.

[4]               Neuvoston päätös 2013/208/EU, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013.

[5]               COM(2012) 750 final.

[6]               COM(2012) 751 final.

[7]               Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.