PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Kroatian on määrä liittyä EU:n jäseneksi 1. heinäkuuta 2013. Vaikka kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet liittymissopimusta[1], komissio on hiljattain päivittänyt monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotuksensa[2] Kroatian jäseneksi liittymistä silmällä pitäen.  Vastaavanlaiset mukautukset olisi tehtävä myös YMP:n uudistusehdotuksiin, jotta Kroatia otettaisiin niissä kaikilta osin huomioon uutena jäsenvaltiona sitten kun ehdotukset annetaan.

Komissio hyväksyi 19. lokakuuta 2011 ehdotuksen KOM(2011) 628 lopullinen/2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta. Ehdotuksen johdanto-osan 70 kappaleen mukaan komission olisi, ennen kuin annetaan uudet säännöt, jotka koskevat Euroopan maatalousrahastojen tuensaajia koskevien tietojen julkaisemista ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-92/09 ja 93/09 antama tuomio[3], laadittava seikkaperäinen analyysi ja arvio, jotta löydettäisiin soveltuvin tapa sovittaa yhteen henkilötietojen suojaa koskeva tuensaajien oikeus ja tarvittava avoimuus. Niin kauan kuin tätä analyysiä ja arviota ei ole tehty, olisi pidettävä voimassa maatalousalan nykyiset avoimuutta koskevat säännöt. Komissio on tehnyt mainitun analyysin ja arvion ja on nyt valmis ehdottamaan uusia asiaa koskevia säännöksiä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Intressitahojen kuulemista tai vaikutusten arviointia ei tarvittu, koska kyseiset mukautukset johtuvat Kroatian osalta liittymissopimuksesta.

Komission yksiköt järjestivät syyskuussa 2011 sidosryhmien kuulemisen, johon osallistui maatalousalan ammattilaisia, ammattialajärjestöjä sekä elintarviketeollisuuden ja työntekijöiden, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten edustajia. Näissä puitteissa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät unionin maatalousrahastoista tukea saavia luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemiseen ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen asianomaisia tietoja julkaistaessa. Sidosryhmän konferenssi toi esille luonnollisten henkilöiden nimien julkaisutarpeen unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja tuensaajien tuottamien julkihyödykkeiden korostamiseksi varmistaen samalla, ettei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden legitiimien päämäärien saavuttamiseksi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Mukautus tehdään muuttamalla ehdotusta KOM(2011) 628 lopullinen/2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta siten, että ehdotukseen sisällytetään

1. täydentäviin ehtoihin liittyvät säännökset, joista jo määrätään Kroatian liittymissopimuksessa. Tärkeimmät muutokset liittyvät niiden säännösten sisällyttämiseen, jotka koskevat

– seuraamusten soveltamispäivää Kroatiassa,

– pysyvän laitumen säilyttämistä,

2. uusiin sääntöihin, jotka koskevat kaikkia Euroopan maatalousrahastojen tuensaajia koskevien tietojen julkaisemista ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen  yhdistetyissä asioissa C-92/09 ja 93/09 antamassa tuomiossa esitetyt vastaväitteet, jotka kohdistuivat aiempiin sääntöihin siltä osin kuin niitä sovellettiin luonnollisiin henkilöihin. Uudet säännöt poikkeavat tuomioistuimen edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa antamassa tuomiossa pätemättömiksi julistamista säännöistä seuraavilta osin:

– ne perustuvat tarkistettuihin yksityiskohtaisiin perusteisiin, joiden keskiössä on tarve valvoa julkisesti Euroopan maatalousrahastojen käyttöä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi,

– niissä vaaditaan tarkempia tietoja varoja saaneiden toimenpiteiden luonteesta ja kuvauksesta,

– niihin sisältyy tukikynnys, jonka alittuessa tuensaajan nimeä ei julkaista.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä muutoksella ei ole talousarviovaikutuksia, lukuun ottamatta monivuotista rahoituskehystä koskevien päivitettyjen ehdotusten perusteluissa jo mainittuja vaikutuksia.

2011/0288 (COD)

Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 628 lopullinen/2: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta

Muutetaan komission ehdotus KOM(2011) 628 lopullinen/2 seuraavasti:

1)           Korvataan johdanto-osan 70 kappale seuraavasti:

”70) Yhdistetyissä asioissa C-92/09 ja 93/09* 9 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan tuomiossa Euroopan unionin tuomioistuin totesi, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 42 artiklan 8 kohdan b alakohta ja 44 a artikla sekä asetuksen N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) varoja saavia tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisen osalta 18 päivänä maaliskuuta 2008 annettu komission asetus (EY) N:o 259/2008** ovat pätemättömiä siltä osin kuin näissä säännöksissä säädetään luonnollisten henkilöiden, jotka ovat maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajia, osalta kutakin tuensaajaa koskevien henkilötietojen julkaisemisesta tekemättä eroa sellaisten merkityksellisten kriteerien mukaan kuin ajanjaksot, joina kyseiset luonnolliset henkilöt ovat saaneet tällaisia tukia, niiden toistuvuus tai niiden laji ja suuruus.

70 a) Kyseisen tuomion jälkeen, odotettaessa sellaisten uusien sääntöjen vahvistamista, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vastaväitteet, asetusta (EY) N:o 259/2008 muutettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 410/2011*** ja säädettiin nimenomaisesti, että tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisvelvollisuutta ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin.

70 b) Komissio järjesti syyskuussa 2011 sidosryhmien kuulemisen, johon osallistui maatalousalan ammattilaisia, ammattialajärjestöjä sekä elintarviketeollisuuden ja työntekijöiden, kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten edustajia. Näissä puitteissa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät unionin maatalousrahastoista tukea saavia luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemiseen ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen asianomaisia tietoja julkaistaessa. Sidosryhmän konferenssissa keskusteltiin luonnollisten henkilöiden nimien mahdollisesta julkaisutarpeesta unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja tuensaajien tuottamien julkishyödykkeiden korostamiseksi varmistaen samalla, ettei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden legitiimien päämäärien saavuttamiseksi.

70 c) Tuomioistuin ei tuomiossaan kiistänyt Euroopan maataloustukirahastosta ja Euroopan maaseuturahastosta peräisin olevien varojen käyttöä koskevan julkisen valvonnan vahvistamistavoitteen legitimiteettiä. Tätä tavoitetta olisi analysoitava ottaen huomioon uusi 1 päivästä tammikuuta 2014 sovellettava varainhoidon hallinto- ja valvontakehys. Tässä kehyksessä kansallisten viranomaisten tekemät tarkastukset eivät voi olla kaikenkattavia ja erityisesti paikalla voidaan lähes kaikissa järjestelmissä tarkastaa vain rajallinen osuus populaatiosta. Tarkastusten vähimmäismäärien lisääminen nykyisestä lisäisi kansallisten viranomaisten taloudellista ja hallinnollista taakkaa eikä olisi nykytilanteessa kustannustehokasta. Lisäksi uudessa kehyksessä jäsenvaltiot voivat eräin edellytyksin vähentää paikalla tehtävien tarkastusten määrää. Tätä taustaa vasten maatalousrahastojen tuensaajien julkaiseminen vahvistaa asianomaisten varojen julkista valvontaa ja täydentää sen vuoksi hyvin nykyistä hallinto- ja valvontakehystä, joka on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asianmukaisesti. Kansallisten viranomaisten olisi uusia unionin varojen täytäntöönpanoon liittyviä, hallinnollista menettelyä yksinkertaistavia ja hallinnollisia kustannuksia alentavia sääntöjä soveltaessaan voitava luottaa julkiseen valvontaan ja erityisesti sen ennaltaehkäisevään ja pelotevaikutukseen, jolla torjutaan petoksia ja julkisten varojen väärinkäyttöä, koska se hillitsee yksittäisten tuensaajien sääntöjenvastaista toimintaa.

70 d) Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytön julkisen valvonnan tavoite, johon tuensaajien julkistamisella pyritään, voidaan saavuttaa ainoastaan, jos varmistetaan tiettyjen tietojen saattaminen yleisön tietoon. Kyseisiin tietoihin olisi kuuluttava tuensaajan henkilötiedot, myönnetty määrä, se, mistä rahastosta kyseinen määrä on myönnetty, sekä asianomaisen toimenpiteen tarkoitus ja luonne. Kyseiset tiedot olisi julkaistava haitaten mahdollisimman vähän Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tunnustettuja oikeuksia eli tuensaajien oikeutta yksityiselämänsä kunnioitukseen yleensä ja erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan.

70 e) Kun julkaistaan tiedot toimenpiteestä, jonka nojalla viljelijällä on oikeus saada tukea, sekä tuen luonne ja tarkoitus, yleisö saa konkreettista tietoa tuetusta toiminnasta ja myönnetyn tuen käyttötarkoituksesta. Tämä lisää taloudellisen edun suojaamiseen liittyvän julkisen valvonnan ennaltaehkäisevää ja pelotevaikutusta.

70 f)  Jotta saavutettaisiin tasapaino toisaalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytön julkisen valvonnan tavoitteen ja toisaalta tuensaajien yksityiselämänsä kunnioitukseen yleensä ja henkilötietojen suojaan liittyvien oikeuksien välillä, tuen suuruus olisi otettava huomioon. Perusteelliset analyysit ja sidosryhmien kuuleminen osoittivat, että tällaisen julkaisemisen tehokkuuden parantamiseksi ja tuensaajien oikeuksien rikkomisen estämiseksi tukimäärille olisi vahvistettava kynnys, jonka alittuessa tuensaajan nimeä ei julkaista.

70 g) Kynnyksen olisi kuvastettava YMP:n tukijärjestelmien tasoa ja perustuttava siihen. Koska eri jäsenvaltioiden maatalouselinkeinot vaihtelevat huomattavasti ja voivat poiketa merkittävästi unionin keskimääräisestä maatilarakenteesta, olisi sallittava erilaisten, jäsenvaltion tilanteeseen soveltuvien vähimmäiskynnysten soveltaminen. Asetuksessa (EU) N:o xxx/xxx [DP] vahvistetaan pientiloille yksinkertainen erityisjärjestelmä. Kyseisen asetuksen 49 artiklassa säädetään tuen määrän laskentaperusteista. Kyseisiä perusteita olisi johdonmukaisuuden vuoksi käytettävä myös vahvistettaessa jäsenvaltiokohtaisia kynnyksiä, jotka liittyvät tuensaajan nimen julkaisemiseen. Kyseisen kynnyksen alittuessa olisi julkaistava nimen lisäksi kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla veronmaksajat saavat YMP:sta paikkansapitävän kuvan.

70 h) Lisäksi näiden tietojen saattaminen yleisön tietoon lisää YMP:n yhteydessä tapahtuvan unionin varojen käytön avoimuutta, mikä parantaa kyseisen politiikan näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Se lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin ja sen avulla varmistetaan, että hallinnolla on suhteessa kansalaisiin suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa. Se myös auttaa paikallisväestöä näkemään konkreettisia esimerkkejä maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä ja tukee maatalousalalle myönnettävän julkisen tuen oikeutusta. Lisäksi viljelijöiden henkilökohtainen vastuu julkisten varojen käytössä lisääntyy.

70 i) Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta peräisin olevien varojen käyttöä koskevan julkisen valvonnan tavoitteen ensisijainen painoarvo huomioon ottaen on suhteellisuusperiaatteen ja henkilötietojen suojaamista koskevan vaatimuksen kannalta perusteltua säätää asiaa koskevien tietojen yleisestä julkaisemisesta, sillä se ei mene pitemmälle kuin on tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

70 j)  Tietosuojavaatimusten noudattamiseksi rahastojen tuensaajille olisi ennen julkaisua ilmoitettava heitä koskevien tietojen julkaisemisesta ja siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä heidän henkilötietojaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Lisäksi tuensaajille olisi ilmoitettava, millaisia oikeuksia heillä on direktiivin 95/46/EY nojalla ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia harjoitettaessa on sovellettava.

70 k) Koska parasta tapaa kunnioittaa tuensaajien oikeutta henkilötietojen suojaan on perusteellisesti analysoitu ja arvioitu, olisi vahvistettava uudet säännöt, jotka koskevat kaikkia maataloustukirahaston tuensaajia koskevien tietojen julkaisemista.

*              Yhdistetyissä asioissa C-92/09 ja C-93/09, Volker und Markus Schecke GbR ja Hartmut Eifert/Land Hessen, annettu tuomio [2010] Kok. I-0000.

**           EUVL L 76, 19.3.2008, s. 28.

***         EUVL L 108, 28.4.2011, s.24.”

2)           Lisätään 93 artiklan viidennen kohdan loppuun virke seuraavasti:

”Kroatian on varmistettava, että 1 päivänä heinäkuuta 2013 pysyvänä nurmena ollut maa pidetään pysyvänä nurmena määritellyn ajan.”

3)           Korvataan 98 artikla seuraavasti:

”98 artikla Seuraamuksen soveltaminen Bulgariassa, Kroatiassa ja Romaniassa

”Edellä 91 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia on sovellettava Bulgarian ja Romanian osalta lakisääteisiin hoitovaatimuksiin liitteessä II tarkoitetulla eläinten hyvinvoinnin alalla viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen.

Edellä 91 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia on sovellettava Kroatian osalta liitteessä II tarkoitettuihin lakisääteisiin hoitovaatimuksiin seuraavan aikataulun mukaisesti:

a) 1 päivästä tammikuuta 2014, kun kyseessä ovat lakisääteiset hoitovaatimukset 1­–3;

b) 1 päivästä tammikuuta 2016, kun kyseessä ovat lakisääteiset hoitovaatimukset 4–10;

c) 1 päivästä tammikuuta 2018, kun kyseessä ovat lakisääteiset hoitovaatimukset 11–13.”

4)           Lisätään VII osaston luku IV seuraavasti:

”Luku IV Avoimuus

110 a artikla Tuensaajien julkaiseminen

1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maataloustukirahaston ja maaseuturahastontuensaajat julkaistaan vuosittain jälkikäteen. Julkaisussa on oltava seuraavat tiedot:

a)       sen estämättä, mitä tämän asetuksen 110 b artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, tuensaajien nimet seuraavasti:

i)        etu- ja sukunimi, kun tuensaajat ovat luonnollisia henkilöitä;

ii)       täydellinen virallinen nimi, sellaisena kuin se on rekisteröitynä, kun tuensaajat ovat oikeushenkilöitä, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan itsenäisiä oikeushenkilöitä;

iii)      yhdistyksen täydellinen nimi, sellaisena kuin se on rekisteröitynä tai muulla tavoin virallisesti tunnustettuna, kun tuensaajat ovat yhdistyksiä, jotka eivät ole oikeushenkilöitä;

b)      kunta, jossa tuensaaja asuu tai jonne tämä on rekisteröity, tarvittaessa kunnan postinumero tai sen osa;

c)       kuhunkin maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettuun toimenpiteeseen liittyvät, kunkin tuensaajan asianomaisena varainhoitovuonna saamat tukimäärät;

d)      maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettujen toimenpiteiden luonne ja kuvaus sekä se, missä toimenpiteessä c alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnetty.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan yhdellä jäsenvaltiokohtaisella www-sivustolla. Tiedot on pidettävä saatavilla kahden vuoden ajan ensimmäisestä julkaisusta.

2.      Kun kyseessä ovat 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin  maataloustukirahastosta rahoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät tuet, julkaistavat määrät ovat julkisen tuen kokonaismääriä, joihin sisältyvät sekä unionin että kansalliset maksuosuudet.

110 b artikla Kynnys

Jos tuensaajan jonakin vuonna saaman tuen määrä on enintään jäsenvaltion asetuksen (EU) N:o DP/xxx 49 artiklan mukaisesti vahvistama määrä, kyseinen jäsenvaltio ei julkaise kyseisen tuensaajan nimeä, josta säädetään tämän asetuksen 110 a artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa.

Komissio julkaisee jäsenvaltion asetuksen (EU) N:o DP/xxx 49 artiklan mukaisesti vahvistamat määrät, jotka on annettu komissiolle tiedoksi kyseisen asetuksen mukaisesti, 110 d artiklan nojalla vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Tämän artiklan ensimmäistä kohtaa sovellettaessa jäsenvaltion on julkaistava 110 a artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot siten, että tuensaajalle annetaan tunnuskoodi. Jäsenvaltion on päätettävä koodin muodosta.

110 c artikla Tiedottaminen tuensaajille

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tuensaajille, että heitä/niitä koskevat tiedot julkaistaan 110 a artiklan mukaisesti ja että unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä näitä tietoja yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi.

Kun kyseessä ovat henkilötiedot, jäsenvaltioiden on direktiivin 95/46/EY vaatimusten mukaisesti ilmoitettava tuensaajille, mitkä ovat heidän tietosuojasääntöjen mukaiset oikeutensa ja millaisia menettelyjä näitä oikeuksia harjoitettaessa on sovellettava.

110 d artikla Komission toimivalta

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat

a)      110 a ja 110 b artiklassa säädetyn julkaisemisen muotoa, toimenpidekohtainen esittäminen mukaan luettuna, ja aikataulua;

b)      110 c artiklan yhdenmukaista soveltamista;

c)      komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 112 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

5)           Poistetaan 113 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

-        Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 625 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä;

-        Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 626 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus);

-        Muutos komission ehdotuksen KOM(2011) 627 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen;

-        Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 628 lopullinen/2: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta.   

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[4]

Toimintalohko Otsakkeen 2 osasto 05

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne (YMP:tä koskeva lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeen)

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[5].

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

x Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Jotta edistettäisiin resurssitehokkuutta, jonka ansiosta voitaisiin saavuttaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, YMP:n tavoitteita ovat

- elinkelpoinen ruoan tuotanto;

- luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet;

- tasapainoinen aluekehitys.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet toimintalohkossa 05:

Erityistavoite nro 1:

Tuottaa julkisia ympäristöhyödykkeitä

Erityistavoite nro 2:

Kompensoida tuotannon vaikeutta alueilla, joilla on tiettyjä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita

Erityistavoite nro 3:

Toteuttaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Erityistavoite nro 4:

Hoitaa EU:n varoja (YMP) korkeimpien varainhoidon vaatimusten mukaisesti

Erityistavoite ABB:ssä 05 02 - Maatalousmarkkinoiden interventiot:

Erityistavoite nro 5:

Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta elintarvikeketjussa

Erityistavoite ABB:ssä 05 03 - Suorat tuet:

Erityistavoite nro 6:

Myötävaikuttaa maataloustuloon ja rajoittaa sen vaihtelua

Erityistavoitteet ABB:ssä 05 04 – Maaseudun kehittäminen:

Erityistavoite nro 7:

Edistää vihreää kasvua innovoinnilla

Erityistavoite nro 8:

Tukea maaseudun työllisyyttä ja maaseutualueiden yhteiskuntarakenteen säilymistä

Erityistavoite nro 9:

Parantaa maaseudun elinkeinoelämää ja edistää monipuolistumista

Erityistavoite nro 10:

Mahdollistaa maatalousjärjestelmien rakenteellinen moninaisuus

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa vaikutusindikaattoreille määrällisiä tavoitteita. Vaikka politiikka voi ohjata tiettyyn suuntaan, tällaisilla indikaattoreilla mitattavat laaja-alaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset riippuvat lopulta myös erilaisista ulkoisista tekijöistä, jotka ovat viimeaikaisten kokemusten perusteella muuttuneet merkittäviksi ja ennalta arvaamattomiksi. Lisäanalyysi on käynnissä, ja sen on määrä valmistua vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle.

Jäsenvaltioilla on suorien tukien suhteen mahdollisuus päättää rajoitetusti suorien tukijärjestelmien tiettyjen osien täytäntöönpanosta.

Maaseudun kehittämisen alalla odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset riippuvat maaseudun kehittämisohjelmista, jotka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle. Jäsenvaltioita pyydetään asettamaan ohjelmissaan tavoitteita.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Ehdotuksissa esitetään yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen luomista yhteisen maatalouspolitiikan saavutusten mittaamiseksi. Kehys pitää sisällään kaikki välineet, jotka liittyvät YMP:n toimenpiteiden ja erityisesti suorien tukien, markkinatoimenpiteiden, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen soveltamisen seurantaan ja arviointiin.

Näiden YMP:n toimenpiteiden vaikutusta mitataan suhteessa seuraaviin tavoitteisiin:

a)       elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen;

b)       luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen;

c)       tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteen maaseutualueilla.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä indikaattorit näitä tavoitteita ja alueita varten.

Lisäksi maaseudun kehittämisen alalle ehdotetaan vahvempaa yhteistä seuranta- ja arviointijärjestelmää. Järjestelmän tavoitteena on a) osoittaa maaseudun kehittämispolitiikan edistyminen ja saavutukset sekä arvioida maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvien toimien vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, b)    edistää paremmin kohdennetun tuen myöntämistä maaseudun kehittämiseen ja c) tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yleistä oppimisprosessia. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä luettelon poliittisiin prioriteetteihin liittyvistä yhteisistä indikaattoreista.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Jotta voidaan saavuttaa YMP:n monivuotiset strategiset tavoitteet, jotka on siirretty suoraan Euroopan maaseutualueita koskevasta Eurooppa 2020 -strategiasta, sekä täyttää asiaa koskevat perussopimuksen vaatimukset, ehdotuksilla, sellaisina kuin ne ovat muutettuina Kroatian liittymisen huomioon ottamiseksi, pyritään vahvistamaan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeiseksi kaudeksi.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka ei palvele vain yhtä pientä, joskin tärkeää, EU:n talouden osaa, vaan se on strategisesti tärkeä politiikan ala myös elintarviketurvan, ympäristön ja alueellisen tasapainon näkökulmasta. Aidosti yhteisenä politiikkana YMP hyödyntää rajallisia budjettivaroja mahdollisimman tehokkaasti kestävän maatalouden säilyttämiseksi EU:n koko alueella, ilmastonmuutoksen kaltaisten tärkeiden rajatylittävien kysymysten käsittelemiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun vahvistamiseksi.

Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva talousarvio”[6] todetaan, YMP on eurooppalaista politiikkaa aidoimmillaan. Jäsenvaltiot yhdistävät resurssinsa, ja tuloksena on yksi ainoa eurooppalainen maatalouspolitiikka ja eurooppalainen maatalousbudjetti 28 erillisen politiikan ja budjetin sijaan. Tämä tarkoittaa luonnollisestikin sitä, että YMP:n osuus EU:n talousarviosta on huomattava. Se on silti tehokkaampi ja taloudellisempi toimintapa kuin kansalliset, keskenään koordinoimattomat toimintatavat.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vastaavista toimista saadut kokemukset Nykyisen politiikkakehyksen arvioinnin, sidosryhmien laajan kuulemisen sekä tulevia haasteita ja tarpeita koskevan analyysin pohjalta on laadittu kattava vaikutusten arviointi. Lisää yksityiskohtaisia tietoja löytyy lainsäädäntöehdotuksiin liitetyistä vaikutusten arvioinneista sekä perusteluista.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Lainsäädäntöehdotukset, joita tämä rahoitusselvitys koskee, olisi nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta, joka koostuu yhdestä puiteasetuksesta ja yhteisen strategiakehyksen rahastoja (maaseuturahasto, EAKR, ESR, koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) koskevista yhteisistä säännöistä. Kyseisen puiteasetuksen myötävaikutuksella hallinnollinen kuormitus kevenee merkittävästi, EU:n varoja käytetään tehokkaasti ja menettelyjä yksinkertaistetaan. Lisäksi se tarjoaa pohjan uusille käsitteille, joita ovat kaikkien edellä mainittujen rahastojen yhteinen strategiakehys ja tulevat kumppanuussopimukset, jotka niin ikään kattavat nämä rahastot.

Myöhemmin luotavalla yhteisellä strategiakehyksellä muunnetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja prioriteetit maaseuturahaston sekä EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston prioriteeteiksi, mikä takaa rahastojen yhdennetyn käytön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisellä strategiakehyksellä vahvistetaan myös mekanismit toiminnan koordinoimiseksi muiden asiaa koskevien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa.

Yhteisen maatalouspolitiikan alalla saadaan merkittäviä synergia- ja yksinkertaistamisvaikutuksia, kun YMP:n ensimmäisen (maataloustukirahasto) ja toisen (maaseuturahasto) pilarin hallinnointi- ja valvontasääntöjä yhdenmukaistetaan. Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välinen vahva yhteys ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevat rakenteet olisi säilytettävä ennallaan.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu (suoria tukijärjestelmiä, maaseudun kehittämistä ja siirtymäkauden asetuksia koskevien luonnosten osalta)

– x   Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– x   Rahoitusvaikutukset seuraavaksi monivuotisen rahoituskehyksen kaudeksi. Maaseudun kehittämisen osalta vaikutukset maksuihin vuoteen 2023 saakka.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu (YMJ-asetusta ja horisontaalista asetusta koskevien luonnosten osalta)

– Täytäntöönpano vuodesta 2014.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[7]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[8]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

x hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

Ei merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna, sillä suurinta osaa YMP:n uudistusta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvistä menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio hallinnoi kuitenkin edelleen suoraan keskitetysti hyvin pientä osaa menoista.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

YMP:n seurannan ja arvioinnin osalta komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka neljäs vuosi kertomuksen. Ensimmäinen kertomus on määrä esittää viimeistään vuoden 2017 lopussa.

Tätä täydennetään erityisillä säännöksillä kaikilla YMP:n aloilla, joilla sovelletaan monia perusteellisia täytäntöönpanosäännöissä täsmennettäviä raportointi- ja ilmoitusvaatimuksia.

Maaseudun kehittämisen alalla annetaan myös ohjelmatasolla sovellettavia seurantasääntöjä, jotka mukautetaan muihin rahastoihin ja yhdistetään ennakkoarviointeihin, jatkuviin arviointeihin ja jälkiarviointeihin.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Yli seitsemän miljoonaa yhteisen maatalouspolitiikan tuensaajaa saa tukea monista eri tukijärjestelmistä, joista jokaisella on yksityiskohtaiset ja joskus monimutkaiset tukikelpoisuusperusteet.

Virheiden osuuden vähentymistä yhteisen maatalouspolitiikan alalla voidaan pitää jo jatkuvana kehityssuuntauksena. Viime aikoina 2 prosentin tuntumassa pysytellyt virhetaso vahvistaakin arvion edellisten vuosien myönteisestä yleiskehityksestä. Tarkoituksena on jatkaa pyrkimyksiä alle 2 prosentin virhetason saavuttamiseksi.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyinen asetuksella (EY) N:o 1290/2005 käyttöön otettu järjestelmä ja vahvistaa sitä. Siinä säädetään jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otettavasta pakollisesta hallintorakenteesta, jossa painopiste on hyväksytyissä maksajavirastoissa, jotka vastaavat lopullisen tuensaajan tasolla 2.3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti toteutettavista tarkastuksista. Kunkin maksajaviraston päällikön on toimitettava vuotuinen tarkastuslausuma, joka koskee tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, sisäisten valvontajärjestelmien moitteetonta toimintaa sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Riippumattoman tarkastuselimen edellytetään antavan lausuntonsa näistä kaikista kolmesta osatekijästä.

Komissio jatkaa maatalousmenojen tarkastamista käyttäen riskeihin perustuvaa lähestymistapaa varmistaakseen, että sen tarkastukset kohdennetaan suurimman riskin aloille. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan, että menoja on syntynyt unionin sääntöjen vastaisesti, komissio jättää asianomaiset määrät unionin rahoituksen ulkopuolelle sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen järjestelmän mukaisesti.

Lainsäädäntöehdotuksiin liitetyn vaikutusten arvioinnin liitteessä 8 esitetään yksityiskohtainen analyysi tarkastusten kustannuksista.

Tämän lisäksi maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajia koskevien tietojen julkaiseminen parantaa varojen käytön julkista valvontaa ja lisää YMP:n näkyvyyttä ja sen parempaa ymmärtämistä.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyiset yksityiskohtaiset, maksajavirastojen soveltamat valvonta- ja seuraamusjärjestelmät, jotka perustuvat kutakin tukijärjestelmää varten luotuihin yhteisiin peruspiirteisiin ja erityissääntöihin, sekä vahvistaa niitä. Järjestelmissä säädetään yleensä tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista, muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä tukiennakoihin liittyvien toimien vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista riippuen kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä lisätarkastuksia. Tältä osin selkeästi tärkein järjestelmä on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka kattoi varainhoitovuonna 2010 noin 80 prosenttia maataloustukirahaston ja maaseuturahaston kokonaismenoista. Komissiolla on valta sallia paikalla tehtävien tarkastusten vähentämisen jäsenvaltioissa, joissa on asianmukaisesti toimivat valvontajärjestelmät ja pieni virhemarginaali.

Lisäksi paketissa asetetaan tavoitteeksi, että jäsenvaltiot ehkäisevät, havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut maksut korkoineen. Siinä esitetään sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettavaa automaattista tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmää, jonka mukaan asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä, jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut takaisin mahdollisimman nopeasti.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Tässä rahoitusselvityksessä esitetyt määrät ilmoitetaan käypinä hintoina ja sitoumuksina,

Jäljempänä olevissa taulukoissa lueteltujen lainsäädäntöehdotuksista johtuvien muutosten lisäksi lainsäädäntöehdotukset edellyttävät muitakin muutoksia, joilla ei ole taloudellista vaikutusta.

Rahoituskurin soveltamista ei voida tässä vaiheessa sulkea pois minkään vuoden osalta kaudella 2014–2020. Tämä ei kuitenkaan riipu itse uudistusehdotuksista vaan muista tekijöistä, kuten suorien tukien toteutuksesta tai maatalousmarkkinoiden tulevaisuuden kehityksestä.

Suorien tukien soveltamista siirtymävuonna 2013 koskevassa komission ehdotuksessa (KOM(2011)630)[9] esitetyt suorien tukien nettoenimmäismäärät, jotka olisi ulotettava vuoteen 2014 (kalenterivuosi 2013), ovat suuremmat kuin liitteenä olevissa taulukoissa ilmoitetut suoriin tukiin myönnettävät määrät. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa nykyisen lainsäädännön soveltamisen jatkaminen tilanteessa, jossa kaikki muut osat säilyisivät muuttumattomina, sulkematta kuitenkaan pois rahoituskurimekanismin soveltamistarpeen mahdollisuutta.

Uudistusehdotukset sisältävät säännöksiä, joilla jäsenvaltioille annetaan tietty joustovara suorien tukien tai maaseudun kehittämistuen myöntämisen suhteen. Jos jäsenvaltiot päättävät hyödyntää kyseistä joustovaraa, tällä on myönnettyihin rahamääriin taloudellisia seurauksia, joita ei voida tässä vaiheessa määrittää.

Suoria tukia koskeva uudistusehdotus sisältää suorien tukien asteittaista vähentämistä ja tukikaton asettamista koskevan säännöksen. Suorien tukien nettoenimmäismäärien määrittelemiseksi on arvioitu tukikaton asettamisesta johtuva, maaseudun kehittämiseen siirrettävä tulos (ehdotuksen liite III). Tämä arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

Tässä rahoitusselvityksessä ei oteta huomioon kriisivarauksen mahdollista käyttöä. Olisi korostettava, että markkinoihin liittyvien menojen osalta huomioon otetut määrät eivät millään alalla perustu julkisiin interventio-ostoihin tai kriisitilanteeseen liittyviin muihin toimenpiteisiin.

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Taulukko 1: YMP:hen myönnettävät määrät, mukaan lukien monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ja YMP:n uudistusehdotuksissa esitetyt täydentävät määrät

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 || 2013 mu­kau­tet­tuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

|| || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen sisällä || || || || || || || || || ||

Otsake 2 || || || || || || || || || ||

Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (2) (3) (4) (5) || 44 939 || 45 304 || 44 956 || 45 199 || 45 463 || 45 702 || 45 729 || 45 756 || 45 783 || 318 589

Arvioidut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 4 704

|| || || || || || || || || ||

P1 Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) (5) || 45 611 || 45 976 || 45 628 || 45 871 || 46 135 || 46 374 || 46 401 || 46 428 || 46 455 || 323 293

|| || || || || || || || || ||

P2 Maaseudun kehittäminen (4) || 14 817 || 14 451 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 103 488

|| || || || || || || || || ||

Yhteensä || 60 428 || 60 428 || 60 412 || 60 655 || 60 919 || 61 159 || 61 186 || 61 212 || 61 239 || 426 781

Otsake 1 || || || || || || || || || ||

Yhteinen strategiakehys: maataloustutkimus ja innovointi || Ei ole || Ei ole || 682 || 696 || 710 || 724 || 738 || 753 || 768 || 5 072

Vähävaraisimmat henkilöt || Ei ole || Ei ole || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818

Yhteensä || Ei ole || Ei ole || 1 061 || 1 082 || 1 104 || 1 126 || 1 149 || 1 172 || 1 195 || 7 889

Otsake 3 || || || || || || || || || ||

Elintarvikkeiden turvallisuus || Ei ole || Ei ole || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 2 465

|| || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella || || || || || || || || || ||

   Maatalousalan kriisivaraus || Ei ole || Ei ole || 531 || 541 || 552 || 563 || 574 || 586 || 598 || 3 945

   Euroopan globalisaatiorahasto || || || || || || || || || ||

josta maatalouteen käytettävissä enintään: (6) || Ei ole || Ei ole || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818

|| || || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || || || || || || || || ||

Komission ehdotukset (monivuotisen rahoituskehyksen sisä- ja ulkopuolella) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 62 735 || 63 017 || 63 322 || 63 602 || 63 671 || 63 740 || 63 810 || 443 898

Monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset (lukuun ottamatta kriisivarausta ja globalisaatiorahastoa) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 61 825 || 62 089 || 62 376 || 62 637 || 62 686 || 62 736 || 62 786 || 437 136

Huomautukset:

(1)           Ottaen huomioon jo sovitut lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset "käyttämättömät määrät",       joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

(2)           Määrät koskevat ensimmäisen pilarin osalta ehdotettua vuotuista enimmäismäärää. Olisi kuitenkin huomattava, että negatiiviset menot ehdotetaan siirrettäviksi tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä (nykyisestä alamomentista 05 07 01 06) käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin (alamomenttiin 67 03). Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavan sivun arvioituja tuloja koskevassa taulukossa.

(3)           Vuoden 2013 luvut sisältävät eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin sekä kalatalousalan markkinatoimenpiteisiin myönnetyt määrät.

(4)           Edellä olevassa taulukossa esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500, 29. kesäkuuta 2011) ja vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission muutetussa ehdotuksessa (COM(2012)388, 6. heinäkuuta 2012) esitettyjen määrien kanssa. Vielä on kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden jäsenvaltion puuvilla-alan kansallisen rakenneuudistusohjelman määrärahoista maaseudun kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa vuodessa). Jäljempänä olevissa taulukoissa määrät on siirretty riippumatta siitä, otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei.

(5)           Se sisältää Kroatialle myönnettävän miinanraivausta koskevan erityisvarauksen enimmäismäärät.

(6)           Komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) mukaisesti Euroopan globalisaatiorahaston käytettävissä on enintään 2,5 miljardin euron kokonaismäärä (vuoden 2011 hintoina) lisätuen myöntämiseksi globalisaation vaikutuksista kärsiville viljelijöille. Edellä olevassa taulukossa käypinä hintoina esitetty vuosittainen jakautuminen on ainoastaan alustava. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (KOM(2011) 403 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahaston varojen vuotuiseksi enimmäismääräksi 429 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina.

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Taulukko 2: Arvioidut tulot sekä menot otsakkeeseen 2 kuuluvan toimintalohkon 05 osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 (1) || 2013 mu­kau­tet­tu­na (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

TULOT || || || || || || || || || ||

123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 125 || 125 || || || || || || 250

|| || || || || || || || || ||

67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 187

  josta ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 795 || 795 || 866 || 866 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 437

MENOT || || || || || || || || || ||

05 02 - Markkinat (2) || 3 311 || 3 311 || 2 652 || 2 671 || 2 700 || 2 729 || 2 752 || 2 740 || 2 729 || 18 974

05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (3) || 42 170 || 42 535 || 42 970 || 43 193 || 43 428 || 43 637 || 43 641 || 43 678 || 43 715 || 304 261

05 03 - Suorat tuet (tukikaton asettamisen jälkeen) (3) (4) || 42 170 || 42 535 || 42 970 || 43 028 || 43 256 || 43 453 || 43 455 || 43 492 || 43 530 || 303 184

|| || || || || || || || || ||

05 04 – Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista) || 14 817 || 14 451 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 103 516

05 04 - Maaseudun kehittäminen (tukikaton asettamisen jälkeen) (4) || 14 817 || 14 451 || 14 788 || 14 952 || 14 960 || 14 973 || 14 974 || 14 974 || 14 974 || 104 594

05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Yhteensä || 60 229 || 60 229 || 60 410 || 60 652 || 60 916 || 61 155 || 61 181 || 61 207 || 61 232 || 426 751

NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || 59 669 || 59 911 || 60 175 || 60 414 || 60 440 || 60 466 || 60 491 || 421 564

Huomautukset:

(1)           Vertailun vuoksi vuoden 2013 luvut ovat samat kuin komission 12. lokakuuta 2011 esittämissä alkuperäisissä ehdotuksissa olevat luvut.

(2)           Vuoden 2013 osalta vuoden 2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei ole tarpeen myöntää lisärahoitusta.

(3)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä. Taulukossa 2 esitetyt vuosien 2014–2020 määrät eivät sisällä Kroatialle myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta, kun taas vastaavat taulukossa 1 esitetyt määrät sisältävät kyseisen erityisvarauksen.

(4)           Tukikaton asettamisesta johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

Taulukko 3: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma talousarvion luvuittain tulojen ja YMP-menojen osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 (1) || 2013 mukau­tettuna (1) || || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||

TULOT || || || || || || || || || ||

123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| || || || || || || || || ||

67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

  josta ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 795 || 795 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

MENOT || || || || || || || || || ||

05 02 - Markkinat (2) || 3 311 || 3 311 || -659 || -640 || -611 || -582 || -559 || -571 || -582 || -4 203

05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (3) || 42 170 || 42 535 || -460 || -492 || -534 || -577 || -617 || -617 || -617 || -3 913

05 03 – Suorat tuet – Tukikaton asettamisen arvioitu, maaseudun kehittämiseen siirrettävä tulos (4) || || || 0 || -164 || -172 || -185 || -186 || -186 || -186 || -1 078

05 04 - Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista)  (5) || 14 817 || 14 451 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 28

05 04 - Maaseudun kehittäminen – Tukikaton asettamisen arvioitu, suorista tuista siirrettävä tulos (4) || || || 0 || 164 || 172 || 185 || 186 || 186 || 186 || 1 078

05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 60 229 || 60 229 || -1 046 || -1 059 || -1 072 || -1 085 || -1 103 || -1 114 || -1 126 || -7 605

NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || -1 115 || -1 128 || -1 141 || -1 154 || -1 172 || -1 183 || -1 195 || -8 088

Huomautukset:

(1)           Vertailun vuoksi vuoden 2013 luvut ovat samat kuin komission 12. lokakuuta 2011 esittämissä alkuperäisissä ehdotuksissa olevat luvut.

(2)           Vuoden 2013 osalta vuoden 2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei ole tarpeen myöntää lisärahoitusta.

(3)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä. Taulukossa 3 esitetyt vuosien 2014–2020 määrät eivät sisällä Kroatialle myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta, kun taas vastaavat taulukossa 1 esitetyt määrät sisältävät kyseisen erityisvarauksen.

(4)           Tukikaton asettamisesta johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

(5)           Muutos vuoteen 2013 verrattuna johtuu yksinomaan puuvilla-alan kansallisten määrärahojen ehdotetusta siirtämisestä maaseudun kehittämiseen (4 miljoonaa euroa vuodessa). Tämän lisäksi monivuotista rahoituskehystä koskevissa päivitetyissä ehdotuksissa (COM(2012)388) esitetään 333 miljoonan euron vuosittaista lisämäärää.

Taulukko 4: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma markkinoihin liittyvinä YMP:n menoina

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || || 2013 (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

Poikkeukselliset toimenpiteet: virtaviivaistettu ja laajennettu oikeusperustan soveltamisala || || 154, 155 ja 156 art. || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm

Durumvehnän ja durran intervention lopettaminen || || ent. 10 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

Vähävaraisimpien elintarvikeapuohjelmat || (2) || asetuksen 1234/2007 ent. 27 art. || 500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -3 500.0

Yksityinen varastointi (kuitupellava) || || 16 art. || Ei ole || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || Pm

Puuvillatuki - rakenneuudistus || (3) || asetuksen 637/2008 ent. 5 art. || 10.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -28.0

Hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien perustamistuki || || ent. 117 art. || 30.0 || 0.0 || 0.0 || 0.0 || -15.0 || -15.0 || -30.0 || -30.0 || -90.0

Kouluhedelmäjärjestelmä || || 21 art. || 90.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 420.0

Humalan tuottajaorganisaatioiden lakkauttaminen || || ent. 111 art. || 2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -15.9

Rasvattoman maitojauheen vapaaehtoinen yksityinen varastointi || || 16 art. || Ei ole || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm

Rasvattoman maidon/rasvattoman maitojauheen käyttöön rehuna / kaseiinille ja kaseiinin käyttöön myönnettävän tuen lakkauttaminen || || ent. 101 ja 102 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

Voin vapaaehtoinen yksityinen varastointi || (4) || 16 art. || 14.0 || [-1.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-85.0]

Maidon menekinedistämismaksun lakkauttaminen || || ent. 309 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

05 02 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus (5) (6) || || || || -446.3 || -446.3 || -446.3 || -461.3 || -461.3 || -476.3 || -476.3 || -3 213.9

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 tarpeet arvioidaan komission vuoden 2012 talousarvioesityksen perusteella lukuun ottamatta (a) hedelmä- ja vihannesaloja, joilla tarpeet arvioidaan asianomaisten uudistusten rahoitusselvitysten perusteella ja (b) jo sovittuja lainsäädännöllisiä muutoksia.

(2)           Vuoden 2013 määrä vastaa asetuksessa (EU) N:o 121/2012 asetettua enimmäismäärää. Vuodesta 2014 lähtien toimenpide rahoitetaan otsakkeesta 1.

(3)           Kreikan puuvilla-alan rakenneuudistusohjelman määrärahat (4 miljoonaa euroa vuodessa) siirretään maaseudun kehittämiseen vuodesta 2014 alkaen. Espanjan määrärahat (6,1 miljoonaa euroa vuodessa) siirretään tilatukijärjestelmään vuodesta 2018 alkaen (jo päätetty).

(4)           Arvioitu vaikutus toimenpiteen soveltamatta jättämisen tapauksessa.

(5)           Lukuihin 05 02 ja 05 03 otettujen menojen lisäksi odotetaan, että lukuihin 05 01, 05 07 ja 05 08 otetut menot rahoitetaan maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(6)           Taulukossa 4 esitetään uudistusehdotusten nettovaikutus vaikutusalaan kuuluvien markkinatoimenpiteiden osalta, kun taas taulukossa 3 olevat lukua ”05 02 Markkinat” koskevat numerotiedot osoittavat eron vuoden 2013 mukautetun määrän ja niiden määrien välillä, joiden arvioidaan olevan käytettävissä markkinoihin liittyviin menoihin vuosina 2014–2020.

Taulukko 5: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma suorien tukien osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus­perusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || 2013 (1) || 2013 mukau­tettuna (2) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

|| || || || || || || || || || || ||

Suorat tuet (3) || || || 42 169.9 || 42 535.4 || 434.2 || 493.0 || 720.1 || 917.2 || 919.7 || 957.0 || 994.3 || 5 435.6

- Muutokset, joista on jo päätetty: || || || || || || || || || || || ||

Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 875.0 || 1 133.9 || 1 392.8 || 1 651.6 || 1 651.6 || 1 651.6 || 1 651.6 || 10 008.1

Puuvilla-alan rakenneuudistus || || || || || 0.0 || 0.0 || 0.0 || 0.0 || 6.1 || 6.1 || 6.1 || 18.4

Terveystarkastus || || || || || -64.3 || -64.3 || -64.3 || -90.0 || -90.0 || -90.0 || -90.0 || -552.8

Aiemmat uudistukset || || || || || -9.9 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -204.2

|| || || || || || || || || || || ||

- Asteittainen käyttöönotto Kroatiassa (3) || || || || || 93.3 || 111.9 || 130.6 || 149.2 || 186.5 || 223.8 || 261.1 || 1 156.3

|| || || || || || || || || || || ||

- Uusista YMP:n uudistusehdotuksista johtuvat muutokset || || || -459.8 || -656.1 || -706.5 || -761.3 || -802.2 || -802.2 || -802.2 || -4 990.3

joista: tukikaton asettaminen (4) || || || || || 0.0 || -164.1 || -172.1 || -184.7 || -185.6 || -185.6 || -185.6 || -1 077.7

|| || || || || || || || || || || ||

05 03 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || -459.8 || -656.1 || -706.5 || -761.3 || -802.2 || -802.2 || -802.2 || -4 990.3

KOKONAISMENOT || || || 42 169.9 || 42 535.4 || 42 969.7 || 43 028.4 || 43 255.6 || 43 452.6 || 43 455.2 || 43 492.5 || 43 529.8 || 303 183.6

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

(2)           Ottaen huomioon jo sovitut lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset "käyttämättömät määrät",       joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

(3)           Se ei sisällä Kroatialle myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta.

(4)           Tukikaton asettamisesta johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

Taulukko 6: Suorien tukien osat

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2015-2020 YHTEEN­SÄ

Liite II || || || || || 42 519.1 || 42 754.0 || 42 963.3 || 42 966.8 || 43 004.1 || 43 041.4 || 257 248.6

Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytänteisiin (30 %) || || || || || 12 900.1 || 12 894.5 || 12 889.0 || 12 890.0 || 12 901.2 || 12 912.4 || 77 387.2

Enimmäismäärä, joka voidaan osoittaa nuorille viljelijöille myönnettävään tukeen (2 %) || || || || || 860.0 || 859.6 || 859.3 || 859.3 || 860.1 || 860.8 || 5 159.1

Perustukijärjestelmä, tuki alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, vapaaehtoinen tuotantoon sidottu tuki || || || || || 28 759.0 || 28 999.9 || 29 215.1 || 29 217.4 || 29 242.8 || 29 268.1 || 174 702.2

Enimmäismäärä, joka voidaan irrottaa edellä mainituista tuista pienviljelijöiden järjestelmän rahoittamiseen (10 %) || || || || || 4 300.0 || 4 298.2 || 4 296.3 || 4 296.7 || 4 300.4 || 4 304.1 || 25 795.7

Liitteeseen II sisältyvät viinialan määrärahojen siirrot (1) || || || || || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 959.1

Tukikaton asettaminen (2) || || || || || -164.1 || -172.1 || -184.7 || -185.6 || -185.6 || -185.6 || -1 077.7

Puuvilla || || || || || 256.0 || 256.3 || 256.5 || 256.6 || 256.6 || 256.6 || 1 538.6

POSEI-ohjelma/Egeanmeren pienet saaret || || || || || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 2 504.4

 (1)          Kautta 2014–2020 koskevat suorat tuet sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta tekemiin päätöksiin perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista tilatukijärjestelmään. Kroatian osalta arvion laatiminen ei ollut mahdollista, koska viinialan kansallista ohjelmaa ei toteuteta vuonna 2013 eikä Kroatia ole ilmoittanut tässä vaiheessa mistään siirroista.

(2)           Tukikaton asettamisesta johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

Taulukko 7: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma suorien tukien myöntämistä koskevien vuonna 2014 sovellettavien siirtymäkauden toimenpiteiden osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus­perusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013

|| || || 2013 (1) || 2013 mukau­tettuna || 2014 (2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liite IV || || || 40 165.0 || 40 530.5 || 541.9

Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 616.1

Terveystarkastus || || || || || -64.3

Aiemmat uudistukset || || || || || -9.9

05 03 YHTEENSÄ || || || || ||

KOKONAISMENOT || || || 40 165.0 || 40 530.5 || 41 072.4

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

(2)           Vuoteen 2014 ulotetut nettoenimmäismäärät sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta tekemiin päätöksiin perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista tilatukijärjestelmään.

Taulukko 8: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma maaseudun kehittämisen osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus­perusta || Maaseudun kehittämis­määrärahat || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || || 2013 || 2013 mu­kau­tet­tuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN­SÄ

Maaseudun kehittämisohjelmat || || || 14 788.9 || 14 423.4 || || || || || || || ||

Puuvillatuki - rakenneuudistus || (2) || || || || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 28.0

Suoria tukia koskevan tukikaton asettamisen tulos || (3) || || || || || 164.1 || 172.1 || 184.7 || 185.6 || 185.6 || 185.6 || 1 077.7

Maaseudun kehittämisen määrärahat lukuun ottamatta teknistä apua || (4) || || || || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -65.2

Tekninen apu || (4) || || 27.6 || 27.6 || 9.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 35.2

Paikallisista innovatiivisista yhteistyöhankkeista maksettava palkinto || (5) || || Ei ole || Ei ole || 0.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 30.0

Maaseudun kehittämiseen myönnettävä lisämäärä (ehdotuksen COM(2012)388 mukaisesti) || || || Ei ole || Ei ole || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 2 331.0

05 04 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || 4.0 || 168.1 || 176.1 || 188.7 || 189.6 || 189.6 || 189.6 || 1 105.7

KOKONAISMENOT (ennen tukikaton asettamista) || || || 14 816.6 || 14 451.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 103 516.5

KOKONAISMENOT (tukikaton asettamisen jälkeen) || || || 14 816.6 || 14 451.1 || 14 788.1 || 14 952.2 || 14 960.2 || 14 972.8 || 14 973.7 || 14 973.7 || 14 973.7 || 104 594.2

Huomautukset:

(1)           Nykyisen lainsäädännön mukaisia mukautuksia sovelletaan vain varainhoitovuoden 2013 loppuun asti.

(2)           Taulukossa 1 (3.1 jakso) esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011)500 lopullinen) ja vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission muutetussa ehdotuksessa (COM(2012)388, 6. heinäkuuta 2012) esitettyjen määrien kanssa. Vielä on kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden jäsenvaltion puuvilla-alan kansallisen rakenneuudistusohjelman määrärahoista maaseudun kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa vuodessa). Edellä olevassa taulukossa 8 määrät on siirretty riippumatta siitä, otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei.

(3)           Tukikaton asettamisesta johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla.

(4)           Vuonna 2013 tekniseen apuun myönnettävä määrä vahvistettiin maaseudun kehittämisen alustavien määrärahojen perusteella (ottamatta huomioon ensimmäisestä pilarista                 tehtäviä siirtoja).

Kaudella 2014–2020 tekniseen apuun myönnettäväksi määräksi vahvistetaan 0,25 prosenttia maaseudun kehittämisen kokonaismäärärahoista.

(5)           Katetaan tekniseen apuun käytettävissä olevasta määrästä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Huom.   Lainsäädäntöehdotuksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on, että lainsäädäntökehys voidaan panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja hallintomenoin. Jäljempänä esitetyissä luvuissa ei ole vielä otettu huomioon Kroatian liittymisen vaikutusta.

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PÄÄOSASTO: AGRI ||

Ÿ Henkilöresurssit || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 958.986

Ÿ Muut hallintomenot || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 67.928

AGRI-PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi N[10] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || || ||

Maksut || || || || || || || ||

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi || Keski­mää­räiset kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nukset || Tuotos­ten luku­määrä yhteensä || Kustan-nukset yht.

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

Huom. Tuotokset ovat vielä määrittämättä erityistavoitteiden osalta (ks. edellä oleva 1.4.2 jakso).

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit[11] || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 958.986

Muut hallintomenot || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 67.928

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHT. || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Huom. Lainsäädäntöehdotuksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on, että lainsäädäntökehys voidaan panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja hallintomenoin. Kaudeksi 2014–2020 esitetyt luvut perustuvat vuoden 2011 tilanteeseen. Jäljempänä esitetyissä luvuissa ei ole vielä otettu huomioon Kroatian liittymisen vaikutusta.

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[12]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy || - päätoimi­paikassa || || || || || || ||

- lähe­tystöissä || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ[13] || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x   Ehdotus/aloite on monivuotista rahoituskehystä kaudeksi 2014–2020 koskevien EHDOTUSTEN mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X  Maaseudun kehittämistä koskevan ehdotuksen (maaseuturahasto) rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ[14] || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min || Pääte­tään myöhem­min

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– x   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– x   vaikutukset omiin varoihin

– x   vaikutukset sekalaisiin tuloihin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[15]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

|| || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Ks. 3.2.1 jaksossa olevat taulukot 2 ja 3.

[1]               EUVL L 112, 24.4.2012.

[2]               COM(2012) 388, 6.7.2012.

[3]               Yhdistetyt asiat C-92/09 ja C-93/09, Volker and Markus Schecke GbR ja Hartmut Eifert v. Land Hessen, [2010] Kok. I-000.

[4]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[5]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[6]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011.

[7]               Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[8]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[9]               Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetuksen syksyllä 2012.

[10]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[11]             Henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden viroista ja toimista aiheutuvien 127 000 euron keskimääräisten kustannusten perusteella.

[12]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat.

[13]             Tämä ei sisällä budjettikohdan 05.010404 enimmäismäärää.

[14]             Nämä vahvistetaan jäsenvaltioiden toimittamissa maaseudun kehittämisohjelmissa.

[15]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.