EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012IP0152

Alueelliset lentokentät ja ilmailupalvelut Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. toukokuuta 2012 alueellisten lentoasemien ja lentoliikennepalvelujen tulevaisuudesta EU:ssa (2011/2196(INI))

EUVL C 261E, 10.9.2013, p. 1–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 261E, 10.9.2013, p. 1–1 (HR)

10.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 261/1


Torstai 10. toukokuuta 2012
Alueelliset lentokentät ja ilmailupalvelut

P7_TA(2012)0152

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. toukokuuta 2012 alueellisten lentoasemien ja lentoliikennepalvelujen tulevaisuudesta EU:ssa (2011/2196(INI))

2013/C 261 E/01

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2006)0819),

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta” (1),

ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU ja sen lähialueet: Uusi lähestymistapa liikennealan yhteistyöhön” (COM(2011)0415),

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (2),

ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A7-0094/2012),

A.

ottaa huomioon, ettei termille ”alueellinen lentoasema” ole tällä hetkellä olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää; ottaa huomioon, että lentoasemia, jotka ovat pääosin jonkin pääkaupungin piirissä, ei käsitellä tässä mietinnössä; ottaa huomioon, että on ehdotettu, että alueelliset lentoasemat eli ns. muut kuin päälentoasemat olisi jaettava suuriin ja pieniin lentoasemiin sen perusteella, millaisia yhteyksiä ne tarjoavat, miten suuria matkustajamäärät ovat ja millaiset yhteydet sieltä on suuriin kaupunkeihin ja suurille lentoasemille; ottaa huomioon, että komissiota kehotetaan vahvistamaan yhteiset kriteerit, jotta voidaan helpottaa alueellisen lentoaseman sellaisen asianmukaisen määritelmän laatimista, jossa otetaan huomioon kaikki edellä mainitut osatekijät; katsoo kuitenkin, että alueelliseksi lentoliikennepalveluksi olisi määriteltävä alueelliselta lentoasemalta lähtevä ja/tai sinne laskeutuva lento; katsoo, että alueellisia lentoasemia koskevassa jatkokeskustelussa on ehdottomasti käsiteltävä niiden erilaisia rooleja ja erityisesti tehtävä ero saarilla sijaitsevien lentoasemien ja sellaisten lentoasemien välillä, joiden avulla huolletaan syrjäisiä tai taloudellisesti heikkoja alueita;

B.

ottaa huomioon, että alueellinen lentoliikenne samoin kuin muut liikennemuodot ovat keskeinen tekijä kansalaisten liikkuvuuden mahdollistamisessa; katsoo, että yhteyksien parantaminen ja tehokas intermodaalinen liikkuvuus voivat myötävaikuttaa huomattavasti pääsyyn alueille, liiketoimintaan, matkailuun ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseen sekä taloudellisen vaurauden levittämiseen;

C.

ottaa huomioon kansalaisten erilaisesta aineellisesta asemasta ja infrastruktuurin erilaisesta kehitystasosta johtuvat epätasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää jäsenvaltioissa alueellisia lentoyhteyksiä;

D.

ottaa huomioon, että lentoliikenteen EU:n alueilla asuville kansalaisille ja toimiville yrityksille ja etenkin saavuttamattomille alueille ja saarille tarjoamat yhteydet ovat erittäin tärkeitä ja auttavat varmistamaan tällaisten alueiden taloudellisen elinkelpoisuuden; toteaa, että Euroopan lentoasemat muodostavat 150 000 kaupunkiparin laajan verkoston;

E.

ottaa huomioon, että yhdellä lentoyhtiöllä on lähes monopoliasema hyvin monilla alueellisilla lentoasemilla ja että tämä yhtiö voi käyttää asemaansa painostuskeinona asettamalla yhä enemmän muun muassa lentoasemamaksuja ja -veroja koskevia vaatimuksia lentoasemalle sekä paikallisille ja/tai alueellisille viranomaisille;

F.

toteaa, että lentoasemien vähittäismyynti on laskenut merkittävästi joidenkin lentoyhtiöiden käyttöönottamien käsimatkatavararajoitusten vuoksi; toteaa, että pääosin näillä lentoasemilla toimivien yhtiöiden ja etenkin halpalentoyhtiöiden soveltama ns. yhden laukun sääntö sekä muut kustannuksia rajoittavat käytännöt ovat vaikeuttaneet matkustamista ja laskeneet maassa tapahtuvaa vähittäismyyntiä joillakin alueellisilla lentoasemilla dramaattisesti; toteaa, että kolmasosa lentoasemien vähittäismyynnin tuotosta käytetään lentoyhtiöiden tukemiseen korvaavien laskeutumismaksujen muodossa;

G.

toteaa. että Espanjan hallitus on nimenomaisesti kieltänyt lentoyhtiöitä soveltamasta yhden laukun sääntöä Espanjan lentokentiltä lähtevillä lennoilla;

H.

myöntää, että joidenkin EU:n jäsenvaltioiden suurimmilla lentoasemilla on kapasiteettipula;

I.

toteaa, että rahoituskriisi ja valtionvelkakriisi ovat muuttaneet EU:n lentoasemien rahoituksen ehtoja erityisesti muiden kuin päälentoasemien osalta;

J.

katsoo, että uusien alueellisten lentoasemien rakentamisen olisi perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin;

K.

katsoo, että lentoasemien uudistamiseksi tehtävissä julkisen sektorin investoinneissa olisi oltava tietty yhteys käytettyjen varojen määrän ja infrastruktuuria käyttävien matkustajien määrän välillä;

Alueellisten lentoliikennepalvelujen taloudelliset näkökohdat

1.

korostaa tarvetta asettaa julkisen palvelun velvoite talouden ja yleisen edun mukaisille lentoliikennepalveluille ja etenkin niille, jotka yhdistävät syrjäisiä alueita, saaria ja syrjäisimpiä alueita ottaen huomioon niiden syrjäisyys, fyysiset ominaispiirteet ja luonnonolosuhteet, jotta voidaan varmistaa täysimääräinen pääsy niille sekä alueellinen integraatio; korostaa, että nykyiset julkisen palvelun velvoitteet olisi säilytettävä; katsoo, ettei tällainen lentoliikenne olisi taloudellisesti kannattavaa ilman julkista rahoitusta; korostaa, että on tärkeää parantaa syrjäisimpien alueiden kilpailukykyä ja edistää niiden integroitumista muihin alueisiin, jotta voidaan poistaa syrjäisimpien alueiden ja muun Euroopan väliset taloudelliset erot.

2.

pitää suotavana uusien alueellisten lentoasemien rakentamisen välttämistä ja toteaa, että alueellisten lentoasemien kehittämisen pitäisi keskittyä, jotta ei luotaisi käyttöä vaille jääviä tai tehottomasti käytettyjä lentoasemainfrastruktuureja, jotka aiheuttaisivat vastaaville viranomaisille taloudellista taakkaa; kehottaa sitä vastoin parantamaan nykyisiä yhteyksiä etenkin maantieteellisistä haittatekijöistä kärsivillä alueilla (kuten saarialueilla); suhtautuu näin ollen myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään edistämään yhteyksiä parannettaessa julkisen liikenteen asemaa, julkinen tieliikenne mukaan lukien; korostaa, että alueellisille lentoasemille myönnettävän julkisen rahoituksen on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 ja 107 artiklojen määräyksiä valtiontuista; katsoo, että olisi luotava seuraamusten järjestelmä niiden lentoyhtiöiden varalle, jotka lopettavat toimintansa lentoasemalla ennen sovittua määräaikaa;

3.

pyytää komissiota tarkistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta annettua päätöstä 2012/21/EU, jolla raja-arvoa valtiontuen saamiseksi ilman, että lentoaseman tarvitsee ilmoittaa komissiolle, alennettiin 200 000 vuosittaiseen matkustajaan, ottaen huomioon, että yhteisön suuntaviivoissa todetaan, että lentoasema voi olla kustannustehokas, kun sen liikennemäärä on yli 500 000 matkustajaa vuodessa;

4.

katsoo, että kansallisten ja alueviranomaisten olisi tuettava asianmukaisesti alueellisia lentoasemia niiden ympäristöllisen ja taloudellisen vaikutuksen vuoksi, että alueellisista lentoasemista olisi järjestettävä paikallinen ja alueellinen kuuleminen ja että niiden olisi kustannushyötyanalyysien jälkeen katsottava olevan kelpoisia hakemaan EU:n rahoitusta ja muita EU:n rahoitusjärjestelyjä uudessa ohjelmakehyksessä; suosittaa, että komissio huomioi alueellisten lentoasemien tarjoamat mahdollisuudet osana Euroopan keskeistä liikenneverkkoa;

5.

kehottaa laatimaan tukien ja julkisten varojen myöntämistä koskevat perusteet siten, että ne ovat selviä ja avoimia;

6.

kehottaa komissiota toimimaan tulevissa lentoliikenteen suuntaviivojen tarkistamisissa tasapainoisesti, jotta alueellinen lentoliikenne kehittyisi sosiaalisesti ja taloudellisesti kannattavasti, ottaen huomioon infrastruktuurin kehittämisen, joka on tarpeen intermodaalisuuden varmistamiseksi ja samalla varmistaen EU:n kansalaisten mahdollisuudet käyttää näitä palveluja sekä ottaen huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet;

7.

kehottaa komissiota alueellisten lentoasemien kehittämisen parantamiseksi ja uusien alueellisten lentoasemien rakentamisen tukemiseksi (erityisesti niissä maissa, joissa kansalliset lentoasemat sijaitsevat syrjäisillä alueilla) kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan unionin yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) I ja II kategorioiden alueiden tasapainoiseen alueelliseen kehittämiseen, jotta varmistettaisiin innovaatio ja kilpailukyky pääkaupungeista kaukana olevilla ja vaikeapääsyisillä alueilla ja autettaisiin talouden ja liikenteen solmukohtien toteutumista;

8.

korostaa, että alueellisten lentoasemien tarkoituksenmukainen kehitys edistää samanaikaisesti monille eurooppalaisille alueille keskeisen tärkeän matkailualan kehitystä;

9.

panee merkille, että matkailu on osoittanut kestävyytensä talouskriisistä huolimatta ja että kaikkiin talouspoliittisiin näkökohtiin tai päätöksiin, joilla voidaan tukea tai edistää matkailua, kuten lentoliikenteeseen ja lentoasemien infrastruktuurihankkeisiin, on kiinnitettävä erityistä huomiota;

10.

korostaa, että tietyt alueelliset lentoasemat ovat käytössä ainoastaan matkailusesongin aikana, mistä aiheutuu usein ylimääräisiä järjestelyongelmia, suurempia yksikkökustannuksia jne.; pyytää komissiota ottamaan huomioon näiden sesongin mukaan toimivien alueellisten lentokenttien erityispiirteet ja ongelmat, kun se hyväksyy uusia alaa koskevia säädöksiä;

11.

korostaa, että alueellisista lentoasemista on tulossa yhä tärkeämpiä sekä tilauslento- että halpalentoyhtiöille; painottaa, että nykyisin tilauslentoyhtiöiden tärkein toimintaperuste on toimia pitkän matkan liikenteenharjoittajina lomakohteisiin, jolloin ne tarjoavat pienemmät istuinvälit ja heikommat palvelut lennon aikana perinteisiin reittilentoyhtiöihin verrattuna ja käyttävät usein alueellisia lentoasemia, jotka eivät kykene tukemaan reittilentopalveluja, ja lentävät lyhyen matkan lentokoneita käyttävien halpalentoyhtiöiden kilpailukykyistä toimintasädettä pidemmälle; muistuttaa, että halpalentoyhtiöt suosivat kapearunkoisia lentokoneita ja että niitä suositaan lyhyen matkan reiteillä erityisesti paikoissa, joissa reittilentoyhtiöt hoitavat syöttöliikennettä alueellisilta lentoasemilta päälentoasemille;

12.

pyytää komissiota varmistamaan, että sosiaali- ja työehtoja koskeva EU:n ja kansallinen lainsäädäntö pannaan lentoyhtiöissä asianmukaisesti täytäntöön, jotta alueellisilla lentoasemilla toimiva henkilöstö ei joudu sosiaalisen polkumyynnin kohteeksi ja jotta voidaan varmistaa ilmailualan terve kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset; pyytää, että lentoasemien henkilökunnalle taattaisiin asianmukaiset sopimusehdot erityisesti sellaisilla lentoasemilla, joilla lentoliikenteestä valtaosan hoitavat halpalentoyhtiöt;

13.

pitää huolestuttavana, että halpalentoyhtiöiden, jotka usein toimivat alueellisilta lentoasemilta, tietyt käytännöt johtavat matkustajille tarjottavien palvelujen huonompaan laatuun ja työolojen heikkenemiseen; on huolestunut tiettyjen lentoyhtiöiden yhden laukun säännöstä ja muista käsimatkatavararajoituksista, kun otetaan huomioon joidenkin alueellisilla lentoasemilla toimivien halpalentoyhtiöiden nykyiset aggressiiviset bisneskäytännöt määräävän asemansa hyödyntämiseksi ja se, että kaupallinen toiminta on merkittävä tulonlähde alueellisille lentoasemille; katsoo, että nämä käytännöt ovat kilpailulainsäädännön vastaisia ja että tällaiset rajoitukset voivat merkitä lentoyhtiön harjoittamaa aseman väärinkäyttöä; pyytääkin jäsenvaltioita asettamaan yhteiset enimmäisrajat lentoyhtiöiden rajoituksille ja katsoo, että matkatavaroiden painorajoitusten ja koon tarkastukset olisi suoritettava ennen lähtöportille saapumista;

14.

vaatii, että lentoasemilla tehdyt vähittäisostot lasketaan ns. välttämättömiksi tarvikkeiksi, jollaisina tällä hetkellä pidetään muun muassa takkeja; pitää myönteisenä Espanjan päätöstä kieltää 13 kohdassa mainitut käytännöt alueellaan (3) ja kehottaa komissiota tutkimaan vastaavanlaisen toimenpiteen toteuttamista kaikissa Euroopassa tarjottavissa lentoliikennepalveluissa;

15.

katsoo, että tavarankuljetus on alueellisille lentoasemille myönteinen asia, jolla voidaan edistää kehitystä ja työllisyyttä myös siihen liittyvien maapalvelujen ja alueellisilla lentoasemilla perustettavien kaupallisten keskusten kautta; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla edistetään tavarankuljetusta sekä helpotetaan toisiaan lähellä sijaitsevien alueellisten lentoasemien välistä yhteistyötä;

16.

kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia laatimaan suunnitelmia alueellisten lentoasemien kehittämiseksi ja niiden toiminnan tehostamiseksi;

17.

katsoo, että alueellisten lentoasemien ei pitäisi toimia julkisen talouden alijäämien supistamisvälineinä ja että niiden pitäisi pääsääntöisesti olla taloudellisesti kestäviä keskipitkällä aikavälillä;

Ympäristö ja innovointi

18.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vauhdittamaan eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) ja yhteisen Clean Sky -teknologia-aloitteen kehittämistä sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanoa kiireellisenä asiana; toteaa, että SESAR-hankkeessa tehtävän työn ja Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) tärkeän roolin ansiosta alueelliset lentoasemat pääsevät hyötymään muun muassa etälennonjohtoa, nopeuden ja ruuhkien hallintaa ja toimintamenetelmien parantamista koskevista hankkeista;

19.

myöntää, ettei kapasiteetin hallinta ole samanlaista lentoasemilla, joilla lähtö- ja saapumisaikoja koordinoidaan, ja niillä, joilla aikoja ei koordinoida; katsoo, että monilla alueellisilla lentoasemilla on hyödynnettävissä runsaasti ylimääräistä kapasiteettia ja että tämän ylimääräisen kapasiteetin avulla voidaan vähentää suurten lentoasemien ruuhkia ja odotusaikaa sekä rajoittaa ympäristövaikutuksia; myöntää, että suurten lentoasemien ja niiden lähellä sijaitsevien alueellisten lentoasemien välisten hyvien yhteyksien avulla voidaan vähentää ruuhkia;

20.

korostaa alueellisten lentoasemien merkitystä innovaatioklustereiden kehittäjinä, koska ne auttavat alentamaan uusien yritysten sijaintikustannuksia maantieteellisesti syrjäisillä alueilla;

21.

kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan taloudellisten ja rahoituksellisten näkökohtien lisäksi huomioon myös ympäristölliset, territoriaaliset, geologiset ja meteorologiset tekijät ja muut rationaaliset kriteerit alueellisten lentoasemien sijoittamista koskevien päätösten yhteydessä ja silloin, kun alueellisen lentoaseman rakenteita on uudistettava tai laajennettava; korostaa samalla, että olemassa olevat rakenteet on hyödynnettävä ja niitä on nykyaikaistettava ennen uusien rakentamista;

Ruuhkat ja multimodaalisuus

22.

panee merkille, että tuoreissa tutkimuksissa on todettu, että Euroopan alueet menettävät suoria yhteyksiä joihinkin kaikkein ruuhkaisimpiin lentoasemiin, ja on pettynyt, koska komission toteuttamissa tutkimuksissa käsitellään ainoastaan suurimpia lentoasemia; ehdottaakin, että mahdollisissa tulevissa tutkimuksissa käsitellään myös alueellisia lentoasemia, ja rohkaisee sillä välin jäsenvaltioita ja komissiota edistämään alueellisten ja suurimpien lentoasemien välisiä yhteyksiä jäsenvaltioissa edistäen täten talouden vahvistamista alueellisia lentoasemia ympäröivillä alueilla ja tarjoten samalla yhden ratkaisun Euroopan lentoliikenteen ruuhkaongelmaan;

23.

kehottaa kaikkia asetuksen (ETY) N:o 95/93 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 793/2004) tarkistukseen osallistuvia osapuolia ja toimielimiä keskittymään kapasiteetin lisäämiseen lentoasemilla sen sijaan, että alueellinen lentoliikenne hinnoiteltaisiin ulos markkinoilta; pitää tärkeänä, että alueellisilla lentoasemilla on yhteys pääasemille, ja katsoo, että tämä on otettava huomioon asetuksen (ETY) N:o 95/93 tarkistamisessa, erityisesti mitä tulee lähtö- ja saapumisaikojen jälleenmyyntiä koskeviin suunnitelmiin ja muiden markkinamekanismien suunniteltuun asteittaiseen käyttöönottoon, muun muassa ensimyyntiin, joka saattaisi katkaista alueellisten lentoasemien ja suurten päälentoasemien välisiä yhteyksiä;

24.

kehottaa komissiota säilyttämään järkiperäisyyden alueellisten lentoasemien slot-aikojen hallinnointia koskevassa hallinnollisessa ja lainsäädännöllisessä sääntelyssä, mitä ilman reittiverkosto saattaa kutistua; ottaa huomioon, että suuret päälentoasemat ovat pian saavuttaneet enimmäiskapasiteettinsa, ja kehottaa komissiota näin ollen laatimaan strategian alueellisille lentoasemille jaettavista lähtö- ja saapumisajoista, joilla voidaan houkutella uusia lentoyhtiöitä, edistää kilpailua, tärkeimpien lentoasemien ruuhkautumisen vähentämistä sekä alueellisten lentoasemien kehitystä;

25.

pahoittelee sitä, ettei kaupunkikeskusten ulkopuolella sijaitsevilla alueellisilla lentoasemilla ole tavallisesti riittäviä yhteyksiä tieliikenneverkkoon; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään intermodaalipolitiikkojaan ja investoimaan näihin strategisesti tärkeisiin intermodaaliyhteyksiin, kuten yhteyksiin rautatieverkkoon, koska alueellisten lentoasemien yhdistäminen muihin liikenneverkkoihin ja myös muihin lentoasemiin johtaa siihen, että alueellisia lentoasemia käytetään enemmän, kun päälentoasemilla on kapasiteettiin liittyviä pullonkauloja;

26.

toteaa, että sellaisten päättäväisten toimien puuttuminen, jotka tähtäävät alueellisten lentoasemien kulkuyhteyksien parantamiseen asianmukaisilla yhteyksillä kaupunkikeskuksiin muun muassa liikenneinfrastuktuurin tehtävillä investoinneilla, rajoittaa alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä;

27.

panee merkille eri liikennemuotojen paremman integroinnin tarpeen; kehottaa komissiota antamaan tiedonannon, jossa kannustetaan alaa kehittämään multimodaalisuutta rautatie- ja lentoliikenteen yhteisen lipunmyynnin avulla; panee merkille, että tietyissä jäsenvaltioissa on jo käytössä tällaisia ohjelmia, ja kehottaa siksi kaikkia osapuolia vaihtamaan parhaita käytäntöjä tällä alalla;

28.

toteaa, että Euroopan unionin lentoasemien kapasiteetti on taattava kiireellisesti, jotta unionin kilpailukyky ei kärsi muihin kasvaviin alueisiin nähden ja jotta voidaan estää liikenteen siirtyminen kohti naapurialueita; katsoo, että alueelliset lentoasemat voivat auttaa EU:n suurten lentoasemien ruuhkien purkamisessa ja johtoaseman säilyttämisessä;

29.

toteaa, että rautatie- ja maantieliikennealan on huomioitava rautatie- ja tieliikenneverkkoa koskevissa kehittämisohjelmissa lentoasemien sijainti lentoasemien liittämiseksi syntyviin tieliikenneverkkoihin; panee merkille tarpeen muodostaa päälentoasemiin olennaisessa yhteydessä olevien alueellisten lentoasemien verkosto, jotta parannetaan ihmisten liikkuvuutta ja tavarakuljetuksen sujuvuutta;

30.

kiinnittää huomiota siihen, että kehittynyt alueellisten lentoasemien verkosto parantaa myös matkustajien turvallisuutta muun muassa takaamalla sään huonontumisen tai muiden syiden varalta hätälasku- ja varakenttien verkoston;

31.

pitää välttämättömänä, että tavaraliikenteen erikoistuminen sisällytetään lentoasemia koskevaan etenemissuunnitelmaan sen olennaisena osana, jotta käytettävissä olevan infrastruktuurin hyödyntäminen voidaan optimoida; panee merkille, että tämän periaatteen asianmukaisen soveltamisen ja lähtö- ja saapumisaikojen asianmukaisen hallinnoinnin matkustaja- ja tavaraliikenteen jakamiseksi segmentteihin on autettava suurten lentoasemien ruuhkien ehkäisemisessä; korostaa, että alueellisilla lentoasemilla on tärkeä tehtävä tässä strategiassa;

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T)

32.

katsoo, että alueellisten lentoasemien merkitys on ratkaiseva alueellisen yhtenäisyyden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta etenkin alueilla, joilla ei ole riittävästi muita liikennemuotoja; pyytääkin ottamaan alueelliset lentoasemat huomioon tulevassa Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa politiikassa; on lisäksi vahvasti sitä mieltä, että suuret alueelliset lentoasemat, joilla on jatkuvaa liikennettä ympäri vuoden ja jotka todistettavasti tukevat alueen taloudellista kehitystä, teollisuuden elpymistä ja työllisyyttä, olisi otettava mukaan TEN-T-verkon suunnitteluun, ja painottaa tässä erityisesti sellaisia lentoasemia, joilla on runsaasti liikennettä kolmansiin maihin ja Euroopan sisäistä liikennettä ja jotka edistävät kyseisen alueen liikenteen multimodaalistumista, sekä sellaisia lentoasemia, jotka voivat lieventää pullonkauloja;

33.

korostaa, että ennakkoehtona EU:n yhteisrahoituksen saamiselle Euroopan laajuisen liikenneverkon varoista sekä koheesio- ja aluekehitysrahastosta olisi oltava, että rajat ylittävillä alueilla ja lähekkäin sijaitsevien alueellisten lentoasemien olisi tehtävä yhteistyötä ja koordinoida toimintaansa nykyisten valmiuksien käytössä;

34.

uskoo, että alueellisilla lentoasemilla voisi osana TEN-T-verkkoa olla johtava rooli sellaisen laajemman Euroopan yhteisen ilmailualueen luomisessa, joka kattaisi komission tiedonannon (COM(2011)0415) mukaisesti miljardi ihmistä EU:ssa ja sen naapurimaissa;

35.

pitää valitettavana, ettei komissio ole huomioinut parlamentin ja neuvoston päätöksen 884/2004/EY 10 artiklan 4 kohdassa esittämää pyyntöä alueellisten lentoasemien liittämisestä verkkoon, erityisesti kun otetaan huomioon tarve varmistaa lentoliikenne Euroopan alueille rautatieliikenteen kehittymisen rinnalla, sillä lentoliikenne voi tietyissä olosuhteissa saavuttaa uusia markkinoita ja palvella kapeampia markkinoita tehokkaammin ajan, kustannusten ja ympäristövaikutusten osalta; korostaa siksi rautatieliikenteen ja etenkin suurnopeus- ja kaukoliikenteen sekä lentoasemien yhdistämisen suurta merkitystä;

36.

uskoo, että lentoasemien laajempi liittäminen uusiin TEN-T-suuntaviivoihin auttaa saamaan yksityistä rahoitusta lentoasemien infrastruktuurihankkeille ja antaa myönteisen signaalin pääomamarkkinoille; kehottaa komissiota tunnustamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon tarkistuksen yhteydessä alueellisen lentoliikenteen ja talouden elpymisen välisen ratkaisevan yhteyden;

Turvallisuus

37.

panee merkille, että turvatoimien toteuttamisen kustannukset ovat pienillä lentoasemilla suhteellisesti suuremmat kuin suurilla lentoasemilla, joilla on mittakaavaetu; katsoo kuitenkin, että mahdollinen turvatoimien rahoitusta koskeva ehdotus ei saa vääristää kilpailua lentoasemien tai lentoasemaryhmittymien kesken;

38.

muistuttaa, että lentoasemamaksuja koskeva direktiivi (4) kattaa vain lentoasemat, joiden matkustajamäärä on yli viisi miljoonaa, ja/tai kunkin jäsenvaltion suurimman lentoaseman; katsoo, että pieniin ja keskisuuriin lentoasemiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olisi oltava keskeisessä asemassa aiheeseen liittyviä direktiivejä tarkistettaessa;

39.

kehottaa neuvostoa esittämään kantansa ilmailun turvamaksuista ja uskoo, että tiukemmat turvatoimet olisi rahoitettava kyseisen jäsenvaltion yleisistä verovaroista, sillä ilmailun turvallisuudessa on kysymys kansallisesta turvallisuudesta; korostaa, että samanlaisia sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin liikennemuotoihin oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi;

40.

myöntää, että tarvitaan luotettavat nesteiden, aerosolien ja geelien tarkastuslaitteet, joilla varmistetaan, että erilaiset nestemäiset räjähteet havaitaan hyvin todennäköisesti, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon seuraukset, joita alueellisille lentoasemille aiheutuu nesteiden, aerosolien ja geelien tulevien tarkastusvaatimusten noudattamisesta;

41.

kiinnittää huomiota vaikutuksiin, joita uusilla säännöksillä on lentorahtiin, ja viittaa erityisesti siihen, että monet alueelliset lentoasemat ovat riippuvaisia rahtiliikenteestä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tutustumaan näiden säännösten taloudellisiin seurauksiin sen takaamiseksi, etteivät huolitsijat siirrä toimintaansa EU:n ulkopuolelle;

Avoimuus

42.

ehdottaa, että yritysten on tarjottava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kaikille asukkaille maksuton mahdollisuus luotto- tai pankkikorttimaksuun, ja suosittaa, että tällaiseen korttiin ei pitäisi liittyä kuukausi- tai hallinnointimaksuja, vaikka sen tarjoaisi lentoyhtiöstä erillään toimiva yritys; suosittaa myös, että kun suurelta enemmistöltä lentoyhtiöiden matkustajista veloitetaan maksuun liittyvä lisämaksu, kyseinen maksu olisi kiellettävä ja sitä olisi pidettävä väistämättömänä maksuna ja sisällyttää se siksi ilmoitettuun hintaan;

43.

toteaa, että vaikka säilytystilat voivat joissain lentokoneissa olla rajalliset, käsimatkatavaroiden ja ruumaan menevien matkatavaroiden koosta tai painosta EU:n lennoilla ei ole olemassa yhteisiä suuntaviivoja; ehdottaa, että komissio kannustaisi alaa asettamaan yhteiset ylärajat rajoituksille, sillä tämä antaisi matkustajille lisää varmuutta matkoilla; katsoo, että tällainen järjestely voi toimia maailmanlaajuisilla markkinoilla vain, jos kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) on mukana hankkeessa;

44.

panee merkille, että tietyt lentoyhtiöt vaativat kohtuuttoman korkeilta vaikuttavia maksuja ruumaan otettavista matkatavaroista; kehottaa komissiota tarkastamaan kyseiset menettelytavat ottaen huomioon 13 kohdassa mainitut käytännöt sekä oikeudenmukaisen ja selkeän hintapolitiikan;

45.

ehdottaa, että lentoyhtiöiden ylimääräisistä ja enimmäispainon ylittävistä matkatavaroista perimille maksuille olisi asetettava yläraja;

Esteettömyys ja saavutettavuus

46.

kehottaa alueellisia lentoasemia hoitavia yhtiöitä tekemään rakenteellisia muutoksia, joiden tavoitteena on luoda mahdollisuudet sille, että vammaiset pääsevät itsenäisesti lentoaseman eri alueille ja voivat vaivattomasti käyttää kaikkia lentoaseman palveluja;

47.

korostaa, että alueelliset lentoasemat tuovat pienempien terminaaliensa ja yksinkertaisemman rakenteensa ansiosta lisäarvoa liikuntarajoitteisille ja perheen kanssa matkustaville sekä muille vastaaville matkustajille; pyytää komissiota, lentoasemia ja muita asiaankuuluvia toimijoita ottamaan mallia helpommin saavutettavissa olevien ja matkustajien kannalta viihtyisämpien terminaalien suunnittelusta ja rakentamisesta;

*

* *

48.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0250.

(3)  Laki 1/2011 (4. maaliskuuta 2011) siviili-ilmailun turvallisuutta koskevasta valtion ohjelmasta, jolla muutetaan lakia 21/2003 lennonvarmistuksesta (7. heinäkuuta 2003).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/12/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, lentoasemamaksuista.


Top