a)

varmistamaan, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla luodaan EU:lle strategisempi ja poliittisempi lähestymistapa demokratiatukeen siten, että se tarjoaisi tilanteeseen sopivaa, joustavaa, oikea-aikaista ja alhaalta ylös suuntautuvaa tukea ja että sitä voitaisiin tarvittaessa muuttaa nopeasti, jotta voidaan helpottaa kumppanimaiden siirtymistä demokratiaan;

b)

osoittamaan, että uuden rahaston luominen on sopivampi ja tehokkaampi tapa edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi kuin olemassa olevien välineiden, erityisesti ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen, tarkistaminen;

c)

täsmentämään eurooppalaisen demokratiarahaston tehtävät ja arvot, jotta edunsaajien valinnalle ja erityisesti valintamenettelylle voidaan asettaa selkeät kriteerit;

d)

korostamaan EU:n demokratiatuen johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta sellaisena kuin se vahvistetaan toimintasuunnitelmassa demokratian tukemiseksi EU:n ulkosuhteissa sekä valtuuttamaan ja organisoimaan eurooppalaisen demokratiarahaston tämän mukaisesti;

e)

pyytämään, että eurooppalaisella demokratiarahastolla taataan demokraattisten prosessien omavastuullisuusperiaate kansallisella tasolla ja että demokraattinen kehittäminen toteutetaan lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnan perustasta aina korkeisiin hallintoelimiin;

f)

varmistamaan, että samalla kun eurooppalaisella demokratiarahastolla kannustetaan kestävää "syvädemokratiaa" siirtymävaiheen maissa sekä maissa, jotka ovat siirtymävaihetta edeltävässä tai sitä seuraavassa vaiheessa – keskittyen lähinnä, mutta ei pelkästään Euroopan naapuruuspolitiikkaan – rahastolle osoitetaan selkeät toimivaltuudet, jotta se voi täydentää muiden välineiden demokratiaa tukevia toimenpiteitä ja jotta korostetaan uuden yksikön lisäarvoa;

g)

hankkimaan arvokkaita kokemuksia keskittymällä aluksi mutta ei yksinomaan Euroopan naapurialueisiin;

h)

huolehtimaan siitä, että eurooppalaisella demokratiarahastolla on asema, joka luo yhteisvaikutuksia EU:n toimielinten, myös Euroopan parlamentin, EU:n jäsenvaltioiden, niiden virastojen ja niiden rahoittamien säätiöiden tekemän työn kanssa ja täydentää sitä, ja että rahasto toimii tiiviisti yhdessä niiden kanssa ja että sen avulla luodaan kumppanuuksia ja vältetään päällekkäisyyksiä; pyrkimään demokratian edistämiseksi erityisesti Välimeren alueella siihen, että rahasto täydentää eurooppalaista Anna Lindh -säätiötä ja että sitä koordinoidaan läheisesti sen kanssa;

i)

varmistamaan, että eurooppalainen demokratiarahasto tuottaa lisäarvoa täydentämällä toiminnallaan nykyisiä rahoitusvälineitä, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä ja vakautusvälinettä, sen sijaan, että se aiheuttaisi päällekkäisyyksiä tai haittoja; panemaan merkille, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla voitaisiin käynnistää hankkeita, joita voidaan myöhemmin jatkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä tai maantieteellisillä välineillä, jolloin rahaston ja rahoitusvälineen välille syntyy ohjelmasuunnittelun kosketuspinta, jolla voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä;

j)

määrittelemään ennen hankkeen aloittamista tarkan menettelyn, jonka perusteella voidaan välttää päällekkäisyydet rahoitusvälineiden, erilaisiin ihmisoikeuksiin liittyvien yhteisön ja parlamentaaristen rakenteiden (kuten parlamentaarista demokratiaa edistävä toimisto, vaalikoordinointiryhmä) ja eurooppalaisen demokratiarahaston välillä;

k)

varmistamaan strategiasuunnittelun tasolla, että eurooppalainen demokratiarahasto toimii yhteistyössä muiden ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen toimintaan liittyvien EU:n välineiden ja rakenteiden kanssa ja etenkin demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen, vakautusvälineen, yhteisön tukikehyksen ja maantieteellisten välineiden kanssa; varmistamaan moitteettoman ja avoimen varainhoidon ja alhaiset hallinto- ja transaktiokulut; pitämään mielessä yhteisömenetelmän tärkeyden ja pyytämään komissiota selvittämään mahdollisimman pian, kuinka EU:n välineitä voitaisiin jatkossa käyttää nopeampaan reagointiin ja kuinka ja milloin EU:n erityisrahasto voitaisiin perustaa, jos tarvittavana oikeusperustana sovelletaan uutta varainhoitoasetusta; varmistamaan, että jos eurooppalainen demokratiarahasto saa varoja yhteisön talousarviosta, sen rahoittamisen vuoksi ei saa vähentää demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen jo nyt rajallisia varoja;

l)

mahdollistamaan sen, että eurooppalainen demokratiarahasto voi toimia kolmessa vaiheessa (siirtymistä edeltävä vaihe, siirtymävaihe ja siirtymistä seuraava vaihe), ja käynnistää ruohonjuuritasolla hankkeita, innovoivia ratkaisuja ja ajatuksia, joita EU ei ole toistaiseksi voinut tukea menettelyrajoitteiden tai riskien vähentämisen vuoksi; tekemään rahastosta vähemmän riskialttiin noudattaen samalla EU:n varainhoitoasetusta;

m)

huolehtimaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien puolueettomuudesta, joten niiden ei pitäisi sisältyä eurooppalaisen demokratiarahaston demokratiaa edistäviin toimiin;

n)

ottamaan tietyn valtion saaman rahoituksen varhaisissa vaiheissa tuen kohteeksi laajan joukon mahdollisia avunsaajia, joihin kuuluu demokratiaa tukevia keskeisiä poliittisia toimijoita (kuten uudet poliittiset toimijat, ruohonjuuritason liikkeet ja rekisteröitymättömät kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot), valvontaryhmiä, ilmiantajia, yksittäisiä poliittisia aktivisteja, kulttuurialan toimijoita ja uusien tiedotusvälineiden toimijoita (kuten bloginpitäjiä), vähemmistöjen oikeuksia ajavia järjestöjä ja ajatushautomoita, jotta eurooppalaisesta demokratiarahastosta voidaan tukea lukuisia erilaisia demokraattisiin uudistuksiin pyrkiviä toimijoita; tarjoamaan edellä mainituille poliittisille toimijoille ja liikkeille tukea moniarvoisella tavalla;

o)

varmistamaan, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lisätään naisten osallistumista demokraattisiin uudistusprosesseihin ja tuetaan naisjärjestöjä ja hankkeita sukupuolisensitiivisillä aloilla, kuten väkivallan torjunnassa, työllisyyden luomisessa ja poliittisessa osallistumisessa, taataan naisille ja tytöille yhdenvertaisen oikeussuojan ja koulutuksen saaminen sekä ehkäistään tai lopetetaan naisten oikeuksien nykyinen rikkominen;

p)

huolehtimaan, että eurooppalainen demokratiarahasto myöntää tukea siirtymävaiheessa olevien maiden eri puolueille, jotka ovat demokratian avaintoimijoita, jotta ne auttaisivat saamaan aikaan yksimielisyyttä kansallisella tasolla;

q)

antamaan eurooppalaiselle demokratiarahastolle mahdollisuuden myöntää avustuksia suoraan edunsaajille syrjimättömästi ja kuullen paikalla toimivia EU:n edustustoja, sekä mahdollisesti sellaisten poliittisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen kautta, jotka voivat osoittaa tukeneensa demokratiaa menestyksekkäästi; varmistamaan etenkin alussa, että uudelleen jakaminen on tehokas keino, jonka ansiosta rahasto voi toimia paikan päällä sellaisten kumppaneiden kanssa, joilla on tarvittavaa tietämystä ja paikallista infrastruktuuria ja johon paikallinen väestö luottaa; panemaan merkille, että uudelleen jakaminen keventää rahaston hallinnollista rasitusta ja vähentää mahdollisia riskejä edellyttäen, että tällöin EU:n tasolla noudatetaan poliittista moniarvoisuutta ja toimitaan edunsaajien ydinjoukon kanssa;

r)

varmistamaan, että EU:lla on sen rahoitusosuutta vastaavaa poliittista vaikutusvaltaa; luomaan kevyen, avoimen ja poliittisesti edustavan hallintorakenteen, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten, myös parlamentin, edustajien sekä riippumattomien asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden tasapainoisen ja kustannustehokkaan edustuksen; tasapainottamaan eurooppalaisen demokratiarahaston itsenäisyyden ja riippumattomuuden ja sen rahoittajia kohtaan tarvittavan tilivelvollisuuden, varmistamaan varainhoidon mahdollisimman hyvän moitteettomuuden ja huolehtimaan erityisesti, etteivät varat päädy korruptioon ja että varoja ei makseta henkilöille tai tahoille, joilla on yhteyksiä rikollis- tai terroristijärjestöihin;

s)

kehittämään eurooppalaiselle demokratiarahastolle hallinnollisesti kevyen, joustavan ja tehokkaan Brysselissä toimivan rakenteen, jolla on yksinkertaiset mekanismit avustusten myöntämistä varten siten, että hakijoita ei pitäisi vaatia osallistumaan monimutkaisiin tarjousmenettelyihin, edunsaajien osallistuminen rahoitukseen ei saisi olla rahoituksen edellytys, avustuksien myöntämisen ehtona pitäisi kuitenkin olla selkeiden ja tiukkojen ehtojen noudattaminen, ja olisi julkistettava luettelo edunsaajista ellei se vaaranna heidän turvallisuuttaan sekä olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimia petosten ja varojen väärinkäytösten välttämiseksi;

t)

luomaan eurooppalaiseen demokratiarahastoon asianmukaiset kanavat rakenteellista yhteistyötä ja koordinointia varten Brysselissä ja paikan päällä olevia toimijoita varten; huolehtimaan tiiviistä koordinoinnista eurooppalaisen demokratiarahaston tulevan täytäntöönpanoelimen ja henkilöstön, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), komission ja parlamentin kesken ja huolehtimaan siitä, että ne kuulevat toisiaan EU:n välineiden strategioista, tavoitteista ja aloitteista, sekä huolehtimaan rakenteellisesta vuoropuhelusta paikalla toimivien EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden lähetystöjen kesken;

u)

varmistamaan, että eurooppalaisella demokratiarahastolla on lujat yhteydet edunsaajaryhmiin ja se kuulee niitä säännöllisesti siten, että sillä ei ole alueellisia toimistoja vaan että se käyttää EU:n edustustoja, paikallisia organisaatioita tai riippumattomia asiantuntijoita ja toimijoita, jotka on seulottu perusteellisesti sen varmistamiseksi, ettei niillä ole mitään yhteyksiä rikollis- tai terroristijärjestöihin;

v)

varmistamaan, että luodaan asianmukainen seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan annetun rahoituksen vaikuttavuutta;

w)

harkitsemaan kuitenkin, että etusijalle asetetaan eurooppalaisen demokratiarahaston perustaminen EU:n ulkoisena rahoitusvälineenä EU:n toimielinkehyksessä, jotta taataan se, että parlamentilla on asianmukainen lainsäädäntö- ja talousarviovalta EU:n maksuosuuksien ja toiminnan suunnittelun osalta;

x)

huolehtimaan siitä, että EU:n maksuosuus eurooppalaisen demokratiarahaston talousarvioon toimitetaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, että maksuosuutta hallinnoiva henkilöstö on saanut EU:n talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta koskevaa koulutusta ja että parlamentti voi valvoa talousarviota ja lainsäädäntöä täysipainoisesti, mukaan luettuna se, että budjettivallan käyttäjä voi seurata, miten rahoitusta käytetään;

y)

takaamaan parlamentille laajan poliittisen valvontaroolin eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnassa ja suunnittelussa ja varmistamaan, että riippumaton kolmas osapuoli seuraa ja arvioi sen toimien toteuttamista muun muassa varmistamalla, että parlamentti saa rahaston vuosikertomukset; antamaan parlamentille riittävästi liikkumavaraa, jotta se voi antaa panoksensa ohjelmasuunnittelussa sekä painopisteitä ja strategisia linjoja määriteltäessä ja jakaa luomisvoimaansa ja kokemuksia jäsenvaltioiden siirtymävaiheista demokratisoitumisprosessien tukemiseksi Euroopan rajojen ulkopuolella;

z)

varmistamaan parlamentin mahdollisuudet osallistua eurooppalaisen demokratiarahaston aktivointiin ja toteuttamiseen ja tulla kuulluksi muun muassa ottamalla parlamentin jäseniä rahaston hallintoneuvostoon ja täytäntöönpanoelimeen, jotta voidaan turvata poliittinen tasapaino; tarkastelemaan uudelleen hallintoneuvoston kokoonpanoa ja varmistamaan jäsenvaltioiden edustuksen neuvoston kautta sekä lisäämään Euroopan parlamentin osallistumista välineen hallintoneuvostoon asianmukaisen vaikutusvallan takaamiseksi parlamentille EU:n toisen talousarviovallan käyttäjän vastuun mukaisesti; antamaan parlamentille mahdollisuuden osallistua merkityksellisellä tavalla ja järjestelmällisesti rahaston toimintojen perustana olevien poliittisten ja strategisten suuntaviivojen, painopisteiden, odotettujen tuloksien sekä avustuksien kokonaismäärän määrittelyyn;

aa)

tarkastelemaan jatkuvasti eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnan vaikutuksia, tuloksia ja lisäarvoa verrattuna EU:n välineisiin ja rahoitettujen toimien kestävyyteen; tekemään asianmukaiset päätelmät ja mukauttamaan tarvittaessa sen kokoa, rahoitusmekanismia ja päätöksentekovastuuta tämän mukaisesti; varmistamaan, että tällaisten arviointien tulokset toimitetaan parlamentille;