This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012DC0686
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Second biannual report on the functioning of the Schengen area_1 May 2012 - 31 October 2012
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Schengenin alueen toimintaa koskeva toinen puolivuotiskertomus 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Schengenin alueen toimintaa koskeva toinen puolivuotiskertomus 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012
/* COM/2012/0686 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Schengenin alueen toimintaa koskeva toinen puolivuotiskertomus 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012 /* COM/2012/0686 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE
JA NEUVOSTOLLE Schengenin alueen toimintaa koskeva toinen
puolivuotiskertomus
1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012 1. Johdanto Komissio antoi 16.
syyskuuta 2011 Schengen-alueen hallinnoinnin vahvistamista koskevan tiedonannon[1],
jossa se ilmoitti esittävänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle
puolivuosittain kertomuksen Schengen-alueen toiminnasta. Oikeus- ja
sisäasioiden neuvosto / sekakomitea tuki ajatusta 8. maaliskuuta
2012. Komissio hyväksyi ensimmäisen Schengenin alueen toimintaa koskevan
puolivuotiskertomuksensa[2] 16. toukokuuta 2012. Siitä keskusteltiin
neuvoston kokouksessa 7. kesäkuuta 2012 ja Euroopan parlamentin täysistunnossa
4. heinäkuuta 2012. Tämä on toinen puolivuotiskertomus, joka käsittelee ajanjaksoa
1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012. 2. Tilannekuva 2.1. Tilanne Schengenin ulkorajoilla Huhtikuusta 2012 kesäkuuhun 2012 havaittiin
noin 23 000 laitonta rajanylitystä, joiden tekijät kuuluivat eri ryhmistä
koostuviin muuttovirtoihin. Tämä tarkoittaa 44 prosentin vähennystä EU:n
sisällä verrattuna samaan jaksoon viime vuonna, jolloin käynnissä oli
arabikevät. Toisaalta Kreikka ilmoitti 29 prosentin lisäyksestä edellisvuoteen
verrattuna. Suurin osa havainnoista (56 prosenttia) tehtiin Kreikan ja Turkin
välisellä maarajalla, eli kyseinen raja-alue on edelleen EU:iin kohdistuvan
laittoman maahanmuuton ongelmakohta. Tällä rajalla havaituissa laittomissa
ylittäjissä oli eniten afganistanilaisia, seuraavaksi eniten bangladeshilaisia
ja syyrialaisia.[3] Kreikka käynnisti huhtikuussa 2012
Shield-operaation, jonka myötä se siirsi noin 1 800 rajavartijaa Kreikan
ja Turkin väliselle maarajalle. Tämän seurauksena laittomien rajanylitysten
määrä kääntyi aiemmasta voimakkaasta kasvusta selvään laskuun. Operaation
käynnistämisen jälkeen kreikkalaisviranomaiset ovatkin ilmoittaneet
kiinniottojen vähentyneen selvästi Evrosin alueella. Syyrian humanitaarisen
tilanteen ja turvallisuuden heikentyessä syyrialaisten osuus laittomista
rajanylittäjistä ja laittomista maahanmuuttajista ennen kaikkea Kreikassa on
kasvanut selvästi. Lisäksi syyrialaisia oli toiseksi eniten kansainvälistä
suojelua hakevien joukossa erityisesti Ruotsissa ja Saksassa, joissa
turvapaikkaa hakevat Syyrian kansalaiset saavat suojelua. Mikäli Syyrian
tilanne vielä pahentuu, yhä useammat syyrialaiset hakenevat suojaa
naapurimaista ja lopulta myös EU:n jäsenvaltioista.[4] 2.2. Tilanne Schengen-alueella Kreikka on tällä hetkellä
laittomille maahanmuuttajille pääväylä EU:iin, mutta suurimmalle osalle se on
läpikulkumaa eikä lopullinen määränpää. Lisäksi rajojen yli tullaan laittomasti
koko Länsi-Balkanin maarajalla, Italian merirajalla ja lentämällä
kreikkalaisilta lentokentiltä monille EU:n suurista lentokentistä.[5] Tietoja muuttovirroista EU:n/Schengenin
alueella on kerätty viimeksi operaatio Balderissa, joka toteutettiin 24
jäsenmaassa[6] sekä Norjassa ja Sveitsissä 16.–22.
huhtikuuta 2012. Operaation tavoite oli kerätä tietoa
muuttovirroista jäsenvaltioissa: erityisesti tietoa eri maihin kohdistuvista muuttopaineista,
laittomien maahanmuuttajien tärkeimmistä reiteistä, maahanmuuton tärkeimmistä
kohdemaista, laittomien maahanmuuttajien lähtömaista, paikoista, joissa
laittomat maahanmuuttajat havaittiin, ja tärkeimmistä kulkuvälineistä. Tanskan kansallinen
poliisi kokosi operaatioon osallistuneilta jäsenvaltioilta saadut tiedot, ja ne
julkaistiin kesäkuussa 2012.[7] Viikon ajalta kerättyjen tietojen mukaan
tänä aikana otettiin kiinni 2 396 kolmansien maiden kansalaista 115 eri
maasta. Eniten laittomia maahanmuuttajia Schengenin alueella otettiin kiinni
Saksassa (520 ihmistä), Espanjassa (369) ja Itävallassa (178). He olivat
ylittäneet EU:n ulkorajan useimmiten Espanjassa (207 ihmistä) ja Kreikassa
(180). Tärkeimmät kohdemaat olivat Espanja (341 ihmistä), Saksa (281) ja
Itävalta (175). Edellä kuvatun kaltaisista operaatioista
saadaan arvokasta perustietoa, mutta tiedot jäävät kuitenkin vajanaisiksi,
sillä ne koskevat vain paria viikkoa vuodessa eivätkä kaikki jäsenvaltiot
osallistu operaatioihin. Tietojen keruuta ja analysointia laittomasta
maahanmuutosta EU:ssa on siis tarvetta parantaa, kuten totesivat komissio
ensimmäisessä Schengenin alueen toimintaa koskevassa puolivuotiskertomuksessaan
ja oikeus- ja sisäasioiden neuvosto / sekakomitea kokouksessaan 7.
kesäkuuta 2012. Jäsenvaltiot ovat sopineet, että komission on osaltaan
toimittava asiassa ja että jo olemassa olevia rakenteita on käytettävä
mahdollisuuksien mukaan. Niinpä komissio yhdessä Frontexin kanssa kutsui
jäsenvaltiot 2. lokakuuta 2012 asiantuntijakokoukseen keskustelemaan, miten
koko tilanteesta voitaisiin saada parempi käsitys. Jäsenvaltiot vahvistivat,
että tietoa pitäisi kerätä ja analysoida säännöllisesti, mutta esittivät
samalla huolensa tämän aiheuttamasta ylimääräisestä työstä ja siitä, mihin analyysejä
mahdollisesti käytettäisiin. Komissio pohtii parhaillaan Frontexin kanssa,
miten asiassa olisi paras edetä. 3. Schengenin säännöstön
soveltaminen 3.1. Rajavalvonnan väliaikainen
palauttaminen sisärajoille Schengenin rajasäännöstön[8] 23 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio
voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan sisärajoilleen, jos sen yleiseen
järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Ajanjaksolla
1. toukokuuta – 31. lokakuuta 2012 valvonta sisärajoilla on palautettu vain
kaksi kertaa. Espanja ilmoitti komissiolle 20. huhtikuuta
2012, että Barcelonassa 2.–4. toukokuuta 2012 pidettävän Euroopan keskuspankin
kokouksen vuoksi se aikoi palauttaa valvonnan Ranskan vastaisella maarajalla
sekä Barcelonan ja Gironan lentoasemilla 28. huhtikuuta – 4. toukokuuta 2012.
Kyseisen viikon aikana Espanjassa tehtiin rajatarkastus 669 385 ihmiselle,
joista 68:lta evättiin maahanpääsy, koska heidän katsottiin uhkaavan yleistä
järjestystä tai sisäistä turvallisuutta tai koska heillä ei ollut voimassa
olevia matkustusasiakirjoja.[9] Puola taas ilmoitti komissiolle 4. toukokuuta
2012, että 8. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2012 pidettävien jalkapallon
Euroopan-mestaruuskilpailujen takia se oli päättänyt palauttaa valvonnan
rajoillaan 4. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Tänä aikana tarkastettiin 28 980
ihmistä, joista 22:lta evättiin maahanpääsy ja 15 otettiin kiinni.[10] 3.2. Sisäisen rajavalvonnan
poistamisen soveltaminen Valtaosassa Schengenin säännöstön väitetyistä
rikkomisista on kyse siitä, vastaavatko lähellä sisärajoja suoritetut poliisin
tarkastukset vaikutukseltaan rajatarkastuksia (Schengenin rajasäännöstön 21
artikla), ja velvollisuudesta poistaa liikenteen sujuvuutta haittaavat esteet,
kuten nopeusrajoitukset, teiden rajanylityspaikoilta sisärajoilla (Schengenin
rajasäännöstön 22 artikla). Komissio tutki ajanjaksolla 1. toukokuuta – 31.
lokakuuta 2012 kahta uutta Schengenin rajasäännöstön 21 ja/tai 22 artiklan
epäiltyä rikkomistapausta (jotka koskevat Saksaa ja Liettuaa). Samana aikana se
sai päätökseen kolme tutkimusta (Belgian, Viron ja Alankomaiden tapaukset) ja
jatkoi tutkimuksia seitsemässä käynnissä olevassa tapauksessa (jotka koskevat
Itävaltaa, Tšekkiä, Saksaa, Latviaa, Alankomaita, Slovakiaa ja Ruotsia).
Alankomaiden tuomioistuimissa on viime aikoina käsitelty useita tapauksia,
joissa on ollut kyse siitä, onko Koninklijke Marechausseen toteuttama liikkuva
valvonta lähellä Alankomaiden Belgian- ja Saksan-vastaisia maarajoja (vuoden
2000 muukalaisasetuksen 4.17a artikla) Schengenin rajasäännöstön 20 ja 21
artiklan mukaista. Rechtbank Roermond esitti 7. helmikuuta 2012 Euroopan
unionin tuomioistuimelle asiassa C-88/12 (Jaoo) ennakkoratkaisukysymyksen
siitä, onko mainittu liikkuva valvonta kiellettyä, rajatarkastuksia vastaavaa
valvontaa (Schengenin rajasäännöstön 21 artikla). Lisäksi Raad van State esitti
tuomioistuimelle 4. kesäkuuta 2012 asiassa C-278/12 (Adil) saman
ennakkoratkaisukysymyksen käsiteltäväksi kiireellisessä menettelyssä. Unionin tuomioistuin antoi tuomionsa asiassa
C-278/12 (Adil) 19. heinäkuuta 2012. Tuomioistuin katsoi, että
Schengenin rajasäännöstön 20 ja 21 artikla eivät sulje pois
rajavalvontaviranomaisten maan sisärajojen lähellä tekemiä tarkastuksia ja
ulkomaalaisten valvontaa, kun tämän tarkoitus on varmistaa maassa oleskelun
laillisuus. Tarkastusten on kuitenkin perustuttava yleiseen tietoon ja
kokemuksiin laittomasta oleskelusta kyseisellä alueella, tai niillä voidaan
myös jossain määrin pyrkiä keräämään tällaista tietoa ja kokemusta. Lisäksi
tarkastuksia on rajoitettava erityisesti sen suhteen, miten perinpohjaisia ne
ovat ja miten usein niitä tehdään. Koska Alankomaiden liikkuvan valvonnan
tavoite on torjua laitonta oleskelua maassa ja sillä on siis eri tarkoitus kuin
rajavalvonnalla ja koska se perustuu poliisin yleisiin tietoihin ja
kokemukseen, toteutetaan eri tavalla kuin rajavalvonta ja siihen sovelletaan
tarvittavia rajoituksia, tuomioistuin totesi, ettei liikkuvan valvonnan
vaikutus ole sama kuin rajatarkastuksilla. Komissio huomauttaa, että Alankomaiden lisäksi
myös Ranskassa ja Saksassa sovelletaan edelleen erityistä lainsäädäntöä, joka
koskee vain niiden sisärajavyöhykkeitä. Lisäksi on huomattava, että
Alankomaiden ja Ranskan lainsäädäntöä on jo muutettu asiassa Melki annetun
tuomion[11] seurauksena. Komissio pyytääkin
jäsenvaltioita, joilla on tällaista erityislainsäädäntöä, varmistamaan, ettei
se ole ristiriidassa edellä mainittujen tuomioiden kanssa. Komissio on valmis
neuvomaan jäsenvaltioita tuomioiden tulkitsemisessa. 3.3. Schengen-säännöstön muut väitetyt
rikkomiset Palauttamista koskevan direktiivin
(2008/115/EY) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Palauttamista koskevan direktiivin
(2008/115/EY) täytäntöönpanon määräaika päättyi 24. joulukuuta 2010. Kaikki
EU:n jäsenvaltiot, joihin direktiiviä sovelletaan, ja kaikki assosioituneet
maat Islantia lukuun ottamatta ilmoittivat määräaikaan mennessä saattaneensa
sen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio on alkanut tutkia tarkemmin
direktiivin täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista jäsenvaltioissa ja
esittää ensimmäisen soveltamiskertomuksensa vuoden 2013 loppuun mennessä. Rajaliikettä koskevan asetuksen (EY N:o
1931/2006) täytäntöönpano Komissio on valvonut paikallista
rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönottoa siitä lähtien, kun se tuli
voimaan vuonna 2006. Heinäkuussa 2012 komissio päätti pyytää tietoja kolmelta
jäsenvaltiolta (Latvia, Puola ja Slovenia) kahdenvälisistä sopimuksista, joita
maat olivat tehneet EU:n ulkopuolisten naapureidensa kanssa. Sopimuksissa on
erilaisia ongelmia, kuten matkasairausvakuutusta koskevat vaatimukset,
sopimusten soveltamisalan rajoittuminen vain sopimusosapuolten kansalaisiin,
raja-alueella asumisen vähimmäiskestoa koskevan vaatimuksen puuttuminen jne. Schengenin säännöstön soveltaminen
merirajojen valvonnassa Kuten jo aiemmin on kerrottu, komissio antoi
lokakuussa 2009 Kreikalle virallisen ilmoituksen. Syynä oli, että
maahanmuuttajien väitettiin kohtaavan Kreikassa suuria vaikeuksia turvapaikkaa
hakiessaan ja Kreikan väitettiin kohdelleen turvapaikanhakijoita
epäasiallisesti, kuten palauttaneen sellaisia henkilöitä, joita uhkaa vaino tai
vakava vahingoittaminen. Komissio tutkii asiaa ottaen huomioon tilanteen
jatkuvan kehittymisen, kuten Kreikan kansallisen toimintasuunnitelman
täytäntöönpanon edistymisen. Lisäksi Italian viranomaisten on väitetty
pidättäneen ulkomerellä maahanpyrkijöiden ryhmiä ja lähettäneen heidät takaisin
Libyaan. Tästä syystä komissio pyysi heinäkuussa 2009 Italialta tietoja
toimista, joilla pyritään estämään ryhmien palauttaminen, ja Libyan
viranomaisilta saaduista takeista kyseisten henkilöiden suhteen. Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin totesi 23. helmikuuta 2012 edellä mainittujen
tosiseikkojen perusteella, että Italia rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.[12]
Komissio analysoi nyt tuomion vaikutuksia merirajojen valvontaan ja
turvapaikkasäännöstöön. 3.4. Frontexin koordinoimien
merirajaoperaatioiden toteuttaminen Euroopan unionin tuomioistuin[13]
kumosi 5. syyskuuta 2012 neuvoston päätöksen 2010/252/EU Schengenin
rajasäännöstön täydentämisestä Frontexin koordinoimien merirajaoperaatioiden
osalta,sillä päätös sisälsi ulkoisten merirajojen valvonnan keskeisiä osia,
jotka ylittävät Schengenin rajasäännöstön 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen
lisätoimenpiteiden soveltamisalan, ja vain unionin lainsäätäjä voi tehdä
tällaisen päätöksen. Tuomioistuin piti kuitenkin kumotun päätöksen vaikutukset
voimassa, kunnes sitä korvaamaan suunnitellut uudet säännöt ovat astuneet
voimaan kohtuullisen ajan kuluessa. Komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen
vuoden 2013 alussa. 3.5. Schengenin
arviointimekanismin puitteissa ilmenneet heikkoudet Jäsenvaltioiden, neuvoston pääsihteeristön ja
komission asiantuntijat arvioivat käytössä olevalla Schengenin
arviointimekanismilla[14] säännöllisesti, miten jäsenvaltiot
soveltavat Schengenin säännöstöä. Ajanjaksolla 1. toukokuuta 2012 – 31.
lokakuuta 2012 Schengenin arvioinnit koskivat merirajoja Virossa, Latviassa,
Liettuassa, Maltassa, Puolassa ja Sloveniassa, poliisiyhteistyötä Unkarissa,
Slovakiassa, Tšekissä ja Puolassa, ilmarajoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa,
tietosuojaa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa ja Sloveniassa,
SIS/Sireneä Tanskassa, Islannissa ja Norjassa sekä viisumeita Latviassa ja
Liettuassa. Kertomuksia viimeistellään parhaillaan, mutta niihin sisältynee
sekä myönteisiä että kielteisiä huomioita ja suosituksia esimerkiksi
koulutuksesta, riskianalyysin käytöstä, tietojenvaihdosta, kansainvälisestä
yhteistyöstä sekä infrastruktuurista rajanylityspaikoilla ja
suurlähetystöissä/konsulaateissa. Kuten edelliselläkin puolivuotiskaudella
todettiin, kehitystä tarvitaan, mutta sellaisia puutteita ei havaittu, jotka
vaatisivat komissiolta välittömiä toimia. Lisäksi 28. toukokuuta – 2. kesäkuuta 2012
Kreikassa tehtiin vertaisarviointi, jonka tarkoitus oli arvioida sitä, miten
Kreikan toimintasuunnitelman toimeenpanon eteneminen oli onnistunut korjaamaan
vuosien 2010–2011 Schengenin arvioinnissa havaittuja puutteita ja yksilöimään
asioita, joissa jäsenvaltiot voisivat tarjota apuaan. Arviointimatkan kohteena
olivat Ateenan kansainvälinen lentokenttä Eleftherios Venizelos, Piraeuksen
satama ja Evrosin alue, eli kaikki mahdolliset rajatyypit. Matkalla todettiin,
että vaikka selvää edistystä oli tapahtunut, on pidettävä huoli siitä, että
edistys myös jatkuu eikä taantumista tapahdu. Komissio kehottaa Kreikkaa jatkamaan sen
Schengenin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja uudistaa sitoumuksensa tukea
Kreikkaa sen ulkorajojen valvonnassa muun muassa ulkorajarahastolla ja
Frontexin tuella. Liitteessä I on marraskuussa 2012 –
huhtikuussa 2013 toteutettavien Schengenin arviointien ohjeellinen aikataulu. 3.6. Valvonnan poistaminen
Bulgarian ja Romanian vastaisilta sisärajoilta Neuvoston päätettyä kesäkuussa 2011, että sekä
Romania että Bulgaria täyttävät vaatimukset soveltaakseen Schengenin säännöstön
määräyksiä, Eurooppa-neuvosto pyysi maaliskuussa 2012 neuvostoa määrittämään ja
toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistettäisiin maiden liittymistä Schengenin
alueeseen. Sittemmin neuvosto on määrittänyt lukuisia tällaisia toimenpiteitä,
kuten käynnissä olevat ja suunnitellut Frontex-toimet, väärennettyjen
asiakirjojen ja väärän henkilöllisyyden käyttöä torjuvat toimet sekä
ihmiskauppaa ja -salakuljetusta torjuvat toimet. Näiden toimien täytäntöönpanoa
valvotaan jatkuvasti. 4. Liitännäistoimenpiteet 4.1. Schengenin tietojärjestelmän
käyttö Kuten edellisessä kertomuksessa korostettiin,
Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on onnistunut järjestelmä, jolla saadaan
vuosittain tuhansia tuloksia. Tästä seuraa, että SIRENE-toimistojen on tehtävä
paljon rajatylittävää yhteistyötä. Komissio ja jäsenvaltioiden
SIRENE-toimistojen edustajat ovat pohtineet keinoja tehostaa toimintatapoja
tätä varten järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa syntyi useita ehdotuksia,
jotka voitaisiin toteuttaa nopeasti. Jäsenvaltiot ja komissio käsittelevät
muita ehdotuksia yhdessä ja arvioivat, parantaako vuonna 2013 käyttöön otettava
SIS II -järjestelmä tilannetta vai onko toimintatapojen suurempi muuttaminen
tarpeen. 4.2. Viisumitietojärjestelmän käyttö Viisumitietojärjestelmä (VIS) on järjestelmä,
jolla vaihdetaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevia
tietoja. Sen avulla Schengen-valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat
käsitellä tietoja viisumihakemuksista ja myönnetyistä, evätyistä,
mitätöidyistä, peruutetuista tai pidennetyistä viisumeista. Viisumijärjestelmä
otettiin onnistuneesti käyttöön 10. maaliskuuta 2012 toisella käyttöalueellaan,
Lähi-idässä (Israel, Jordania, Libanon ja Syyria). Lisäksi viisumijärjestelmän käyttö
alkoi 2. lokakuuta 2012 kolmannella alueella, Persianlahdella (Afganistan,
Bahrain, Iran, Irak, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat ja
Jemen). Jäsenvaltiot keskustelevat
parhaillaan järjestelmän käyttöönoton ajankohdista muilla alueilla, ja niistä
sovitaan tulevina kuukausina. VIS-järjestelmä toimii hyvin, ja 4.
marraskuuta 2012 mennessä järjestelmässä oli käsitelty 1 774 965
hakemusta ja myönnetty 1 457 708 ja evätty 220 644 viisumia. Järjestelmän suurin ongelma on jäsenvaltioiden
konsuliviranomaisten siihen syöttämien biometristen ja aakkosnumeeristen
tietojen laatu. Tästä johtuvat ongelmat ovat ajoittain heikentäneet
järjestelmän toimintaa, ja niitä pitäisi pyrkiä välttämään jatkossa, sillä
järjestelmä on jatkuvasti käytössä ympäri maailmaa. Vaikka edistystä onkin jo
tapahtunut, parannettavaa on edelleen sormenjälkitietojen laadussa ja siinä,
että VIS-järjestelmään syötetään kaikki pakolliset tiedot viisumihakemuksista. 4.3. Viisumipolitiikka ja
takaisinottoa koskevat sopimukset Länsi-Balkanin maiden viisumipakon
poistamisen jälkeinen seurantamekanismi Komissio esitti
elokuussa 2012 kolmannen viisumipakon poistamisen jälkeisen kertomuksensa, joka
koski Makedoniaa, Montenegroa, Serbiaa, Albaniaa ja Bosnia ja Hertsegovinaa.[15]
Kertomuksessa käytiin läpi viimeaikaiset toimet ja ehdotettiin jatkotoimia.
Serbiasta ja Makedoniasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä laski vuoden
2012 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna samaan jaksoon vuonna 2011 (-13
prosenttia Serbiasta ja -48 prosenttia Makedoniasta toukokuussa 2012 verrattuna
toukokuuhun 2011), mutta turvapaikanhakijoita tuli huomattavasti entistä
enemmän Albaniasta (+725 prosenttia), Bosnia ja Hertsegovinasta (+14
prosenttia) ja Montenegrosta (+77 prosenttia). Useimmat turvapaikkahakemukset
hylätään perusteettomina, minkä vuoksi hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten
määrä on hyvin alhainen. Turvapaikkoja haetaan eniten Belgiasta, Saksasta,
Luxemburgista ja Sveitsistä. Nämä jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin
vähentääkseen käsittelyaikoja, mutta parantamisen varaa on vielä muun muassa
tietojenvaihdon, laittoman maahanmuuton järjestäjien tutkimisen, maahantulon ja
maasta poistumisen valvonnan tehostamisen, kohdennettujen tiedotuskampanjoiden
ja vähemmistöryhmien avustamisen suhteen. Takaisinottosopimukset Komissio vahvisti huhtikuussa 2012
takaisinottosopimuksen Kap Verden kanssa ja käynnisti muodollisen
ratifiointimenettelyn. Neuvottelut takaisinottosopimuksesta Turkin kanssa on
saatu päätökseen ja sopimusteksti vahvistettiin kesäkuussa 2012. Seuraavaksi
tarkoitus on allekirjoittaa takaisinottosopimus ja käynnistää viisumivapautta
koskeva vuoropuhelu. Armenian kanssa vahvistettiin takaisinottosopimus
lokakuussa 2012, ja komissio pyrkii siihen, että se allekirjoitetaan ja sopimus
on valmis mahdollisimman pian. Lisäksi Azerbaidžanin kanssa on aloitettu
neuvottelut viisumimenettelyjen helpottamista ja takaisinottoa koskevista
sopimuksista. LIITE I: Schengen-arviointien alustava
aikataulu marraskuu 2012 – huhtikuu 2013[16] Ajanjakso || Jäsenvaltiot || Aihealue 11.–17. marraskuuta 2012 || Viro, Latvia, Liettua || Poliisiyhteistyö 18.–28. marraskuuta 2012 || Tšekki, Puola, Slovakia || Ilmarajat 20.–26. tammikuuta 2013 || Viro || Viisumi 10.–20. maaliskuuta 2013 || Puola, Slovakia || Viisumi 14.–25. huhtikuuta 2013 || Viro, Latvia, Liettua || Maarajat [1] KOM(2011)
561 lopullinen. [2] KOM(2012)
230 lopullinen. [3] Frontexin
neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012. [4] Frontexin
neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012. [5] Frontexin
neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012. [6] Ranska,
Kreikka ja Irlanti eivät osallistuneet. [7] Tanskan
kansallisen poliisin yhteenvetokertomus, kesäkuu 2012. [8] Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 henkilöiden liikkumista
rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö). [9] Neuvoston
asiakirja N:o 10491/12 FRONT 84 COMIX 337. [10] Neuvoston
asiakirja N:o 13219/12 FRONT 115 COMIX 467. [11] Asiassa
C-188/10 22. kesäkuuta 2010 annettu tuomio. [12] Asia
Hirsi Jamaa ja muut vastaan Italia. Hakemus 27765/09. [13] Asiassa
C-355/10, Euroopan parlamentti vastaan neuvosto, 5. syyskuuta 2012 annettu
tuomio. [14] SCH/Com-ex
(98) 26 def. [15] KOM(2012)
472 lopullinen. [16] Neuvoston
asiakirjat 5090/4/12 SCH-EVAL 1 COMIX 6 REV 4 ja 12032/12 SCH-EVAL 99 COMIX 423.