52012DC0686

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Schengenin alueen toimintaa koskeva toinen puolivuotiskertomus 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012

1.           Johdanto

Komissio antoi 16. syyskuuta 2011 Schengen-alueen hallinnoinnin vahvistamista koskevan tiedonannon[1], jossa se ilmoitti esittävänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle puolivuosittain kertomuksen Schengen-alueen toiminnasta. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto / sekakomitea tuki ajatusta 8. maaliskuuta 2012. Komissio hyväksyi ensimmäisen Schengenin alueen toimintaa koskevan puolivuotiskertomuksensa[2] 16. toukokuuta 2012. Siitä keskusteltiin neuvoston kokouksessa 7. kesäkuuta 2012 ja Euroopan parlamentin täysistunnossa 4. heinäkuuta 2012. Tämä on toinen puolivuotiskertomus, joka käsittelee ajanjaksoa 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012.

2.           Tilannekuva

2.1.        Tilanne Schengenin ulkorajoilla

Huhtikuusta 2012 kesäkuuhun 2012 havaittiin noin 23 000 laitonta rajanylitystä, joiden tekijät kuuluivat eri ryhmistä koostuviin muuttovirtoihin. Tämä tarkoittaa 44 prosentin vähennystä EU:n sisällä verrattuna samaan jaksoon viime vuonna, jolloin käynnissä oli arabikevät. Toisaalta Kreikka ilmoitti 29 prosentin lisäyksestä edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa havainnoista (56 prosenttia) tehtiin Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla, eli kyseinen raja-alue on edelleen EU:iin kohdistuvan laittoman maahanmuuton ongelmakohta. Tällä rajalla havaituissa laittomissa ylittäjissä oli eniten afganistanilaisia, seuraavaksi eniten bangladeshilaisia ja syyrialaisia.[3]

Kreikka käynnisti huhtikuussa 2012 Shield-operaation, jonka myötä se siirsi noin 1 800 rajavartijaa Kreikan ja Turkin väliselle maarajalle. Tämän seurauksena laittomien rajanylitysten määrä kääntyi aiemmasta voimakkaasta kasvusta selvään laskuun. Operaation käynnistämisen jälkeen kreikkalaisviranomaiset ovatkin ilmoittaneet kiinniottojen vähentyneen selvästi Evrosin alueella.

Syyrian humanitaarisen tilanteen ja turvallisuuden heikentyessä syyrialaisten osuus laittomista rajanylittäjistä ja laittomista maahanmuuttajista ennen kaikkea Kreikassa on kasvanut selvästi. Lisäksi syyrialaisia oli toiseksi eniten kansainvälistä suojelua hakevien joukossa erityisesti Ruotsissa ja Saksassa, joissa turvapaikkaa hakevat Syyrian kansalaiset saavat suojelua. Mikäli Syyrian tilanne vielä pahentuu, yhä useammat syyrialaiset hakenevat suojaa naapurimaista ja lopulta myös EU:n jäsenvaltioista.[4]

2.2.        Tilanne Schengen-alueella

Kreikka on tällä hetkellä laittomille maahanmuuttajille pääväylä EU:iin, mutta suurimmalle osalle se on läpikulkumaa eikä lopullinen määränpää. Lisäksi rajojen yli tullaan laittomasti koko Länsi-Balkanin maarajalla, Italian merirajalla ja lentämällä kreikkalaisilta lentokentiltä monille EU:n suurista lentokentistä.[5]

Tietoja muuttovirroista EU:n/Schengenin alueella on kerätty viimeksi operaatio Balderissa, joka toteutettiin 24 jäsenmaassa[6] sekä Norjassa ja Sveitsissä 16.–22. huhtikuuta 2012. Operaation tavoite oli kerätä tietoa muuttovirroista jäsenvaltioissa: erityisesti tietoa eri maihin kohdistuvista muuttopaineista, laittomien maahanmuuttajien tärkeimmistä reiteistä, maahanmuuton tärkeimmistä kohdemaista, laittomien maahanmuuttajien lähtömaista, paikoista, joissa laittomat maahanmuuttajat havaittiin, ja tärkeimmistä kulkuvälineistä.

Tanskan kansallinen poliisi kokosi operaatioon osallistuneilta jäsenvaltioilta saadut tiedot, ja ne julkaistiin kesäkuussa 2012.[7] Viikon ajalta kerättyjen tietojen mukaan tänä aikana otettiin kiinni 2 396 kolmansien maiden kansalaista 115 eri maasta. Eniten laittomia maahanmuuttajia Schengenin alueella otettiin kiinni Saksassa (520 ihmistä), Espanjassa (369) ja Itävallassa (178). He olivat ylittäneet EU:n ulkorajan useimmiten Espanjassa (207 ihmistä) ja Kreikassa (180). Tärkeimmät kohdemaat olivat Espanja (341 ihmistä), Saksa (281) ja Itävalta (175).

Edellä kuvatun kaltaisista operaatioista saadaan arvokasta perustietoa, mutta tiedot jäävät kuitenkin vajanaisiksi, sillä ne koskevat vain paria viikkoa vuodessa eivätkä kaikki jäsenvaltiot osallistu operaatioihin. Tietojen keruuta ja analysointia laittomasta maahanmuutosta EU:ssa on siis tarvetta parantaa, kuten totesivat komissio ensimmäisessä Schengenin alueen toimintaa koskevassa puolivuotiskertomuksessaan ja oikeus- ja sisäasioiden neuvosto / sekakomitea kokouksessaan 7. kesäkuuta 2012. Jäsenvaltiot ovat sopineet, että komission on osaltaan toimittava asiassa ja että jo olemassa olevia rakenteita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan. Niinpä komissio yhdessä Frontexin kanssa kutsui jäsenvaltiot 2. lokakuuta 2012 asiantuntijakokoukseen keskustelemaan, miten koko tilanteesta voitaisiin saada parempi käsitys. Jäsenvaltiot vahvistivat, että tietoa pitäisi kerätä ja analysoida säännöllisesti, mutta esittivät samalla huolensa tämän aiheuttamasta ylimääräisestä työstä ja siitä, mihin analyysejä mahdollisesti käytettäisiin. Komissio pohtii parhaillaan Frontexin kanssa, miten asiassa olisi paras edetä.

3.           Schengenin säännöstön soveltaminen

3.1.        Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille

Schengenin rajasäännöstön[8] 23 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan sisärajoilleen, jos sen yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Ajanjaksolla 1. toukokuuta – 31. lokakuuta 2012 valvonta sisärajoilla on palautettu vain kaksi kertaa.

Espanja ilmoitti komissiolle 20. huhtikuuta 2012, että Barcelonassa 2.–4. toukokuuta 2012 pidettävän Euroopan keskuspankin kokouksen vuoksi se aikoi palauttaa valvonnan Ranskan vastaisella maarajalla sekä Barcelonan ja Gironan lentoasemilla 28. huhtikuuta – 4. toukokuuta 2012. Kyseisen viikon aikana Espanjassa tehtiin rajatarkastus 669 385 ihmiselle, joista 68:lta evättiin maahanpääsy, koska heidän katsottiin uhkaavan yleistä järjestystä tai sisäistä turvallisuutta tai koska heillä ei ollut voimassa olevia matkustusasiakirjoja.[9]

Puola taas ilmoitti komissiolle 4. toukokuuta 2012, että 8. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2012 pidettävien jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen takia se oli päättänyt palauttaa valvonnan rajoillaan 4. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Tänä aikana tarkastettiin 28 980 ihmistä, joista 22:lta evättiin maahanpääsy ja 15 otettiin kiinni.[10]

3.2.        Sisäisen rajavalvonnan poistamisen soveltaminen

Valtaosassa Schengenin säännöstön väitetyistä rikkomisista on kyse siitä, vastaavatko lähellä sisärajoja suoritetut poliisin tarkastukset vaikutukseltaan rajatarkastuksia (Schengenin rajasäännöstön 21 artikla), ja velvollisuudesta poistaa liikenteen sujuvuutta haittaavat esteet, kuten nopeusrajoitukset, teiden rajanylityspaikoilta sisärajoilla (Schengenin rajasäännöstön 22 artikla). Komissio tutki ajanjaksolla 1. toukokuuta – 31. lokakuuta 2012 kahta uutta Schengenin rajasäännöstön 21 ja/tai 22 artiklan epäiltyä rikkomistapausta (jotka koskevat Saksaa ja Liettuaa). Samana aikana se sai päätökseen kolme tutkimusta (Belgian, Viron ja Alankomaiden tapaukset) ja jatkoi tutkimuksia seitsemässä käynnissä olevassa tapauksessa (jotka koskevat Itävaltaa, Tšekkiä, Saksaa, Latviaa, Alankomaita, Slovakiaa ja Ruotsia). Alankomaiden tuomioistuimissa on viime aikoina käsitelty useita tapauksia, joissa on ollut kyse siitä, onko Koninklijke Marechausseen toteuttama liikkuva valvonta lähellä Alankomaiden Belgian- ja Saksan-vastaisia maarajoja (vuoden 2000 muukalaisasetuksen 4.17a artikla) Schengenin rajasäännöstön 20 ja 21 artiklan mukaista. Rechtbank Roermond esitti 7. helmikuuta 2012 Euroopan unionin tuomioistuimelle asiassa C-88/12 (Jaoo) ennakkoratkaisukysymyksen siitä, onko mainittu liikkuva valvonta kiellettyä, rajatarkastuksia vastaavaa valvontaa (Schengenin rajasäännöstön 21 artikla). Lisäksi Raad van State esitti tuomioistuimelle 4. kesäkuuta 2012 asiassa C-278/12 (Adil) saman ennakkoratkaisukysymyksen käsiteltäväksi kiireellisessä menettelyssä.

Unionin tuomioistuin antoi tuomionsa asiassa C-278/12 (Adil) 19. heinäkuuta 2012. Tuomioistuin katsoi, että Schengenin rajasäännöstön 20 ja 21 artikla eivät sulje pois rajavalvontaviranomaisten maan sisärajojen lähellä tekemiä tarkastuksia ja ulkomaalaisten valvontaa, kun tämän tarkoitus on varmistaa maassa oleskelun laillisuus. Tarkastusten on kuitenkin perustuttava yleiseen tietoon ja kokemuksiin laittomasta oleskelusta kyseisellä alueella, tai niillä voidaan myös jossain määrin pyrkiä keräämään tällaista tietoa ja kokemusta. Lisäksi tarkastuksia on rajoitettava erityisesti sen suhteen, miten perinpohjaisia ne ovat ja miten usein niitä tehdään. Koska Alankomaiden liikkuvan valvonnan tavoite on torjua laitonta oleskelua maassa ja sillä on siis eri tarkoitus kuin rajavalvonnalla ja koska se perustuu poliisin yleisiin tietoihin ja kokemukseen, toteutetaan eri tavalla kuin rajavalvonta ja siihen sovelletaan tarvittavia rajoituksia, tuomioistuin totesi, ettei liikkuvan valvonnan vaikutus ole sama kuin rajatarkastuksilla.

Komissio huomauttaa, että Alankomaiden lisäksi myös Ranskassa ja Saksassa sovelletaan edelleen erityistä lainsäädäntöä, joka koskee vain niiden sisärajavyöhykkeitä. Lisäksi on huomattava, että Alankomaiden ja Ranskan lainsäädäntöä on jo muutettu asiassa Melki annetun tuomion[11] seurauksena. Komissio pyytääkin jäsenvaltioita, joilla on tällaista erityislainsäädäntöä, varmistamaan, ettei se ole ristiriidassa edellä mainittujen tuomioiden kanssa. Komissio on valmis neuvomaan jäsenvaltioita tuomioiden tulkitsemisessa.

3.3.        Schengen-säännöstön muut väitetyt rikkomiset

Palauttamista koskevan direktiivin (2008/115/EY) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Palauttamista koskevan direktiivin (2008/115/EY) täytäntöönpanon määräaika päättyi 24. joulukuuta 2010. Kaikki EU:n jäsenvaltiot, joihin direktiiviä sovelletaan, ja kaikki assosioituneet maat Islantia lukuun ottamatta ilmoittivat määräaikaan mennessä saattaneensa sen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio on alkanut tutkia tarkemmin direktiivin täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista jäsenvaltioissa ja esittää ensimmäisen soveltamiskertomuksensa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Rajaliikettä koskevan asetuksen (EY N:o 1931/2006) täytäntöönpano

Komissio on valvonut paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönottoa siitä lähtien, kun se tuli voimaan vuonna 2006. Heinäkuussa 2012 komissio päätti pyytää tietoja kolmelta jäsenvaltiolta (Latvia, Puola ja Slovenia) kahdenvälisistä sopimuksista, joita maat olivat tehneet EU:n ulkopuolisten naapureidensa kanssa. Sopimuksissa on erilaisia ongelmia, kuten matkasairausvakuutusta koskevat vaatimukset, sopimusten soveltamisalan rajoittuminen vain sopimusosapuolten kansalaisiin, raja-alueella asumisen vähimmäiskestoa koskevan vaatimuksen puuttuminen jne.

Schengenin säännöstön soveltaminen merirajojen valvonnassa

Kuten jo aiemmin on kerrottu, komissio antoi lokakuussa 2009 Kreikalle virallisen ilmoituksen. Syynä oli, että maahanmuuttajien väitettiin kohtaavan Kreikassa suuria vaikeuksia turvapaikkaa hakiessaan ja Kreikan väitettiin kohdelleen turvapaikanhakijoita epäasiallisesti, kuten palauttaneen sellaisia henkilöitä, joita uhkaa vaino tai vakava vahingoittaminen. Komissio tutkii asiaa ottaen huomioon tilanteen jatkuvan kehittymisen, kuten Kreikan kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisen.

Lisäksi Italian viranomaisten on väitetty pidättäneen ulkomerellä maahanpyrkijöiden ryhmiä ja lähettäneen heidät takaisin Libyaan. Tästä syystä komissio pyysi heinäkuussa 2009 Italialta tietoja toimista, joilla pyritään estämään ryhmien palauttaminen, ja Libyan viranomaisilta saaduista takeista kyseisten henkilöiden suhteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi 23. helmikuuta 2012 edellä mainittujen tosiseikkojen perusteella, että Italia rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.[12] Komissio analysoi nyt tuomion vaikutuksia merirajojen valvontaan ja turvapaikkasäännöstöön.

3.4.        Frontexin koordinoimien merirajaoperaatioiden toteuttaminen

Euroopan unionin tuomioistuin[13] kumosi 5. syyskuuta 2012 neuvoston päätöksen 2010/252/EU Schengenin rajasäännöstön täydentämisestä Frontexin koordinoimien merirajaoperaatioiden osalta,sillä päätös sisälsi ulkoisten merirajojen valvonnan keskeisiä osia, jotka ylittävät Schengenin rajasäännöstön 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen lisätoimenpiteiden soveltamisalan, ja vain unionin lainsäätäjä voi tehdä tällaisen päätöksen. Tuomioistuin piti kuitenkin kumotun päätöksen vaikutukset voimassa, kunnes sitä korvaamaan suunnitellut uudet säännöt ovat astuneet voimaan kohtuullisen ajan kuluessa. Komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2013 alussa.

3.5.        Schengenin arviointimekanismin puitteissa ilmenneet heikkoudet

Jäsenvaltioiden, neuvoston pääsihteeristön ja komission asiantuntijat arvioivat käytössä olevalla Schengenin arviointimekanismilla[14] säännöllisesti, miten jäsenvaltiot soveltavat Schengenin säännöstöä.

Ajanjaksolla 1. toukokuuta 2012 – 31. lokakuuta 2012 Schengenin arvioinnit koskivat merirajoja Virossa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa, Puolassa ja Sloveniassa, poliisiyhteistyötä Unkarissa, Slovakiassa, Tšekissä ja Puolassa, ilmarajoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa, tietosuojaa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa ja Sloveniassa, SIS/Sireneä Tanskassa, Islannissa ja Norjassa sekä viisumeita Latviassa ja Liettuassa. Kertomuksia viimeistellään parhaillaan, mutta niihin sisältynee sekä myönteisiä että kielteisiä huomioita ja suosituksia esimerkiksi koulutuksesta, riskianalyysin käytöstä, tietojenvaihdosta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä infrastruktuurista rajanylityspaikoilla ja suurlähetystöissä/konsulaateissa. Kuten edelliselläkin puolivuotiskaudella todettiin, kehitystä tarvitaan, mutta sellaisia puutteita ei havaittu, jotka vaatisivat komissiolta välittömiä toimia.

Lisäksi 28. toukokuuta – 2. kesäkuuta 2012 Kreikassa tehtiin vertaisarviointi, jonka tarkoitus oli arvioida sitä, miten Kreikan toimintasuunnitelman toimeenpanon eteneminen oli onnistunut korjaamaan vuosien 2010–2011 Schengenin arvioinnissa havaittuja puutteita ja yksilöimään asioita, joissa jäsenvaltiot voisivat tarjota apuaan. Arviointimatkan kohteena olivat Ateenan kansainvälinen lentokenttä Eleftherios Venizelos, Piraeuksen satama ja Evrosin alue, eli kaikki mahdolliset rajatyypit. Matkalla todettiin, että vaikka selvää edistystä oli tapahtunut, on pidettävä huoli siitä, että edistys myös jatkuu eikä taantumista tapahdu.

Komissio kehottaa Kreikkaa jatkamaan sen Schengenin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja uudistaa sitoumuksensa tukea Kreikkaa sen ulkorajojen valvonnassa muun muassa ulkorajarahastolla ja Frontexin tuella.

Liitteessä I on marraskuussa 2012 – huhtikuussa 2013 toteutettavien Schengenin arviointien ohjeellinen aikataulu.

3.6.        Valvonnan poistaminen Bulgarian ja Romanian vastaisilta sisärajoilta

Neuvoston päätettyä kesäkuussa 2011, että sekä Romania että Bulgaria täyttävät vaatimukset soveltaakseen Schengenin säännöstön määräyksiä, Eurooppa-neuvosto pyysi maaliskuussa 2012 neuvostoa määrittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistettäisiin maiden liittymistä Schengenin alueeseen. Sittemmin neuvosto on määrittänyt lukuisia tällaisia toimenpiteitä, kuten käynnissä olevat ja suunnitellut Frontex-toimet, väärennettyjen asiakirjojen ja väärän henkilöllisyyden käyttöä torjuvat toimet sekä ihmiskauppaa ja -salakuljetusta torjuvat toimet. Näiden toimien täytäntöönpanoa valvotaan jatkuvasti.

4.           Liitännäistoimenpiteet

4.1.        Schengenin tietojärjestelmän käyttö

Kuten edellisessä kertomuksessa korostettiin, Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on onnistunut järjestelmä, jolla saadaan vuosittain tuhansia tuloksia. Tästä seuraa, että SIRENE-toimistojen on tehtävä paljon rajatylittävää yhteistyötä. Komissio ja jäsenvaltioiden SIRENE-toimistojen edustajat ovat pohtineet keinoja tehostaa toimintatapoja tätä varten järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa syntyi useita ehdotuksia, jotka voitaisiin toteuttaa nopeasti. Jäsenvaltiot ja komissio käsittelevät muita ehdotuksia yhdessä ja arvioivat, parantaako vuonna 2013 käyttöön otettava SIS II -järjestelmä tilannetta vai onko toimintatapojen suurempi muuttaminen tarpeen.

4.2.        Viisumitietojärjestelmän käyttö

Viisumitietojärjestelmä (VIS) on järjestelmä, jolla vaihdetaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevia tietoja. Sen avulla Schengen-valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä tietoja viisumihakemuksista ja myönnetyistä, evätyistä, mitätöidyistä, peruutetuista tai pidennetyistä viisumeista. Viisumijärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön 10. maaliskuuta 2012 toisella käyttöalueellaan, Lähi-idässä (Israel, Jordania, Libanon ja Syyria). Lisäksi viisumijärjestelmän käyttö alkoi 2. lokakuuta 2012 kolmannella alueella, Persianlahdella (Afganistan, Bahrain, Iran, Irak, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat ja Jemen). Jäsenvaltiot keskustelevat parhaillaan järjestelmän käyttöönoton ajankohdista muilla alueilla, ja niistä sovitaan tulevina kuukausina.

VIS-järjestelmä toimii hyvin, ja 4. marraskuuta 2012 mennessä järjestelmässä oli käsitelty 1 774 965 hakemusta ja myönnetty 1 457 708 ja evätty 220 644 viisumia.

Järjestelmän suurin ongelma on jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten siihen syöttämien biometristen ja aakkosnumeeristen tietojen laatu. Tästä johtuvat ongelmat ovat ajoittain heikentäneet järjestelmän toimintaa, ja niitä pitäisi pyrkiä välttämään jatkossa, sillä järjestelmä on jatkuvasti käytössä ympäri maailmaa. Vaikka edistystä onkin jo tapahtunut, parannettavaa on edelleen sormenjälkitietojen laadussa ja siinä, että VIS-järjestelmään syötetään kaikki pakolliset tiedot viisumihakemuksista.

4.3.        Viisumipolitiikka ja takaisinottoa koskevat sopimukset

Länsi-Balkanin maiden viisumipakon poistamisen jälkeinen seurantamekanismi

Komissio esitti elokuussa 2012 kolmannen viisumipakon poistamisen jälkeisen kertomuksensa, joka koski Makedoniaa, Montenegroa, Serbiaa, Albaniaa ja Bosnia ja Hertsegovinaa.[15] Kertomuksessa käytiin läpi viimeaikaiset toimet ja ehdotettiin jatkotoimia. Serbiasta ja Makedoniasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä laski vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna samaan jaksoon vuonna 2011 (-13 prosenttia Serbiasta ja -48 prosenttia Makedoniasta toukokuussa 2012 verrattuna toukokuuhun 2011), mutta turvapaikanhakijoita tuli huomattavasti entistä enemmän Albaniasta (+725 prosenttia), Bosnia ja Hertsegovinasta (+14 prosenttia) ja Montenegrosta (+77 prosenttia). Useimmat turvapaikkahakemukset hylätään perusteettomina, minkä vuoksi hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrä on hyvin alhainen. Turvapaikkoja haetaan eniten Belgiasta, Saksasta, Luxemburgista ja Sveitsistä. Nämä jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen käsittelyaikoja, mutta parantamisen varaa on vielä muun muassa tietojenvaihdon, laittoman maahanmuuton järjestäjien tutkimisen, maahantulon ja maasta poistumisen valvonnan tehostamisen, kohdennettujen tiedotuskampanjoiden ja vähemmistöryhmien avustamisen suhteen.

Takaisinottosopimukset

Komissio vahvisti huhtikuussa 2012 takaisinottosopimuksen Kap Verden kanssa ja käynnisti muodollisen ratifiointimenettelyn. Neuvottelut takaisinottosopimuksesta Turkin kanssa on saatu päätökseen ja sopimusteksti vahvistettiin kesäkuussa 2012. Seuraavaksi tarkoitus on allekirjoittaa takaisinottosopimus ja käynnistää viisumivapautta koskeva vuoropuhelu. Armenian kanssa vahvistettiin takaisinottosopimus lokakuussa 2012, ja komissio pyrkii siihen, että se allekirjoitetaan ja sopimus on valmis mahdollisimman pian. Lisäksi Azerbaidžanin kanssa on aloitettu neuvottelut viisumimenettelyjen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista.

LIITE I: Schengen-arviointien alustava aikataulu marraskuu 2012 – huhtikuu 2013[16]

Ajanjakso || Jäsenvaltiot || Aihealue

11.–17. marraskuuta 2012 || Viro, Latvia, Liettua || Poliisiyhteistyö

18.–28. marraskuuta 2012 || Tšekki, Puola, Slovakia || Ilmarajat

20.–26. tammikuuta 2013 || Viro || Viisumi

10.–20. maaliskuuta 2013 || Puola, Slovakia || Viisumi

14.–25. huhtikuuta 2013 || Viro, Latvia, Liettua || Maarajat

[1]               KOM(2011) 561 lopullinen.

[2]               KOM(2012) 230 lopullinen.

[3]               Frontexin neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012.

[4]               Frontexin neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012.

[5]               Frontexin neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2012.

[6]               Ranska, Kreikka ja Irlanti eivät osallistuneet.

[7]               Tanskan kansallisen poliisin yhteenvetokertomus, kesäkuu 2012.

[8]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö).

[9]               Neuvoston asiakirja N:o 10491/12 FRONT 84 COMIX 337.

[10]             Neuvoston asiakirja N:o 13219/12 FRONT 115 COMIX 467.

[11]             Asiassa C-188/10 22. kesäkuuta 2010 annettu tuomio.

[12]             Asia Hirsi Jamaa ja muut vastaan Italia. Hakemus 27765/09.

[13]             Asiassa C-355/10, Euroopan parlamentti vastaan neuvosto, 5. syyskuuta 2012 annettu tuomio.

[14]             SCH/Com-ex (98) 26 def.

[15]             KOM(2012) 472 lopullinen.

[16]             Neuvoston asiakirjat 5090/4/12 SCH-EVAL 1 COMIX 6 REV 4 ja 12032/12 SCH-EVAL 99 COMIX 423.