52012DC0392

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Huippuosaamista ja kasvua edistävä eurooppalaisen tutkimusalueen tiiviimpi kumppanuus

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.           Eurooppalainen tutkimusalue (ERA) uudessa taloudellisessa ja poliittisessa ympäristössä

Eurooppalaisen tutkimuksen suorituskyvyn parantaminen kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi

Osaaminen on uuden talouden valuutta. Maailman johtavat tutkimus- ja innovointivalmiudet, jotka perustuvat vahvaan julkiseen tiedeperustaan, ovat ratkaisevan tärkeitä, kun tavoitteena on kestävä talouden elpyminen ja Euroopan aseman varmistaminen syntymässä olevassa uudessa maailmanjärjestyksessä.

EU:hun tehdään yhä ulkomaisia suoria T&K-sijoituksia, mikä on tasoittanut ulkomaisten suorien sijoitusten yleistä vähenemistä.[1] Tutkimuksen laatua ja vaikutuksia sekä huippuosaamista kuvaavat indikaattorit kuitenkin osoittavat, että EU:n globaali asema on heikentynyt, ja lahjakkaita tutkijoita siirtyy koko ajan muualle.

Komissio on ehdottanut, että tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (Horisontti 2020) liittyvää EU:n T&K-talousarviota kasvatetaan 80 miljardiin euroon. Jäsenvaltiot ovat puolestaan sitoutuneet EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan tutkimukseen investoidaan keskimäärin kolme prosenttia EU:n BKT:sta vuoteen 2020 mennessä. Näiden investointien tuoton maksimoimiseksi EU:n on kuitenkin lisättävä julkisen tutkimusjärjestelmänsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä hankittava lisää huippuosaamista.

Tämän vuoksi eurooppalainen tutkimusalue (European Research Area, ERA) on keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen ”Innovaatiounioni”-lippulaivahanketta[2], ja tästä syystä Eurooppa-neuvosto on kehottanut toteuttamaan ERA:n vuoteen 2014 mennessä[3]. Innovaatiounionilla pyritään varmistamaan, että uudet osaamisintensiiviset tuotteet ja palvelut edistävät merkittävästi kasvua ja työllisyyttä. Tavoitteen saavuttamisen ehdoton edellytys on kuitenkin todellinen maailmanluokan tieteellinen perusta.

Yksi eurooppalaisen tutkimusalueen keskeinen tavoite on myös vähentää aivovuotoa erityisesti heikommassa asemassa olevilta alueilta ja kaventaa suuria alueellisia vaihteluja tutkimus- ja innovointikyvyssä. Näin pyritään huippuosaamiseen koko unionissa älykkään erikoistumisen kautta.

Komission ehdottaman Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti kaikki tavoitteet on saavutettava käyttäen sääntöjä ja menettelyjä, jotka ovat käyttäjän näkökulmasta niin yksinkertaisia kuin mahdollista.

Eurooppalaisen tutkimusalueen määrittäminen – EU:n tutkimusjärjestelmien avaaminen ja yhteenliittäminen

ERA perustuu kansallisilla verotuloilla rahoitettuihin jäsenvaltioiden 27:ään kansalliseen tutkimusjärjestelmään. Ne pysyvät erillisinä siinä määrin kuin se hyödyttää EU:ta ja yksittäisiä jäsenvaltioita. Näin Eurooppa voi hyötyä tieteellisestä, kulttuurisesta ja maantieteellisestä monimuotoisuudestaan. On keskeisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja alueet vahvistavat omia tutkimusjärjestelmiään omien vahvuuksiensa pohjalta älykkään erikoistumisen mukaisesti. Kuitenkin jotta voidaan saavuttaa maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen eurooppalainen tutkimusalue, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ja jonka avulla EU:lla on johtava rooli vastattaessa suuriin haasteisiin, kansallisten järjestelmien on oltava avoimempia toisilleen ja muulle maailmalle sekä paremmin yhteenliitettyjä ja yhteentoimivia.

Tämä luo lisää kilpailua ja yhteistyötä. Kilpailu varmistaa, että rahoitusta myönnetään parhaille tutkijoille ja tutkimusryhmille samalla kun yhteistyö antaa lahjakkaimmille tutkijoille mahdollisuuden yhdessä nopeuttaa suuriin haasteisiin (muun muassa väestön ikääntyminen, energiavarmuus, liikkuvuus, ympäristön pilaantuminen) liittyviä läpimurtoja ja ehkäisee tarpeetonta päällekkäisyyttä kansallisissa tutkimus- ja infrastruktuuri-investoinneissa.

Avoimen innovaatiotoiminnan ja tieteen kasvavan yhteistoiminnallisen luonteen myötä ERA:n toteuttaminen tarkoittaa myös ns. viidennen vapauden[4] toteuttamista eli tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta, myös digitaalisten välineiden kautta[5]. Seuraava eurooppalaisen tutkimusalueen määritelmä perustuu Lissabonin sopimukseen[6] ja Eurooppa-neuvoston päätelmiin: sisämarkkinoihin perustuva muulle maailmalle avoin yhtenäinen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti ja jonka avulla unioni ja sen jäsenvaltiot lujittavat tieteellistä ja teknologista perustaansa, kilpailukykyään ja kykyään vastata yhdessä suuriin haasteisiin.

Eurooppalaisen tutkimusalueen painopisteet

Eurooppalaisten tutkimusjärjestelmien vahvuuksista ja heikkouksista tehdyn analyysin pohjalta[7] ja ottaen huomioon yleisen tavoitteen parantaa pysyvästi Euroopassa tehtävän tutkimustyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuoteen 2014 mennessä, ERA:n painopisteet ovat:

· Tehokkaammat kansalliset tutkimusjärjestelmät – myös lisääntynyt kotimainen kilpailu ja tutkimusinvestointien tason ylläpitäminen tai nostaminen.

· Optimaalinen kansainvälinen yhteistyö ja kilpailu – määritellään ja pannaan täytäntöön suuriin haasteisiin liittyviä yhteisiä tutkimuslinjauksia, parannetaan laatua Euroopan laajuisella avoimella kilpailulla sekä rakennetaan keskeisiä tutkimusinfrastruktuureja ja käytetään niitä tehokkaasti yleiseurooppalaiselta pohjalta.

· Tutkijoiden avoimet työmarkkinat – varmistetaan tutkijoiden liikkuvuutta, koulutusta ja houkuttelevia uranäkymiä haittaavien esteiden poistaminen.

· Sukupuolten tasa-arvo ja sen valtavirtaistaminen tutkimusalalla – lopetetaan kykyjen haaskaus, johon EU:ssa ei ole varaa, monipuolistetaan näkemyksiä ja lähestymistapoja tutkimuksessa ja kannustetaan huippuosaamista.

· Tieteellisen tietämyksen optimaalinen kierto, saatavuus ja siirto, mukaan luettuna digitaalisten välineiden hyödyntäminen eurooppalaisella tutkimusalueella – taataan kaikille mahdollisuus saada ja hyödyntää tietämystä.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen lisää tehokkuutta, parantaa laatua, tuottaa tuloksia ja luo uusia mahdollisuuksia kaikille jäsenvaltioille. Heikommin edistyneillä jäsenvaltioilla on tilaisuus ottaa vastuu tutkimusjärjestelmiensä uudistamisesta älykkään erikoistumisen prosessissa ja edistää innovaatiokuilun kuromista umpeen. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma ja rakennerahastot tukevat näitä toimia.

Ulkoinen ulottuvuus on eurooppalaisen tutkimusalueen olennainen, monialainen ja erottamaton osa. Sitä käsitellään myöhemmin vuonna 2012 annettavassa erillisessä tiedonannossa strategisesta lähestymistavasta, jolla parannetaan ja kohdennetaan EU:n kansainvälistä yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

Nykytilanne

Eurooppalaista talousaluetta ei jouduta luomaan tyhjästä. EU ja sen jäsenvaltiot sekä muut toimintaan osallistuvat maat ja sidosryhmät ovat edistyneet toimissaan merkittävästi vuodesta 2000.

Esimerkkejä edistymisestä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa

Peräkkäiset puiteohjelmat ovat edistäneet eurooppalaista tutkimusaluetta suorilla[8] ja epäsuorilla toimilla, mukaan luettuina keskeiset komission aloitteet:

· Euroopan tutkimusneuvosto, johon liittyy Euroopan laajuinen kilpailu huippuosaamisesta tieteen eturintamassa olevassa tutkimuksessa;

· ERA-Net -verkostojen perustaminen koordinoimaan eurooppalaisia, kansallisia ja alueellisia tutkimusohjelmia (esim. E-Rare, jolla koordinoidaan noin puolta harvinaisten sairauksien tutkimuksesta Euroopassa);

· perussopimuksen 185 artiklan mukaiset aloitteet, joilla yhdistetään EU:n, kansalliset ja alueelliset ponnistelut yhteisiksi eurooppalaiseksi ohjelmiksi (esim. eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) metrologia-aloite, johon on koottu 44 prosenttia mittaustieteen resursseista EU:ssa);

· Marie Curie -apurahatoimet, jotka ovat mahdollistaneet yli 60 000 tutkijan liikkuvuuden.

Jäsenvaltioiden johtamat aloitteet:

· Siirtyminen kohti koordinoitua tutkimusinfrastruktuurien toimintapolitiikkaa esimerkiksi perustamalla Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (ESFRI), joka on tuottanut ensimmäisen eurooppalaisen etenemissuunnitelman tutkimusinfrastruktuureja varten[9]. Lisäksi kahdelle eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille[10] on myönnetty eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (ERIC)[11] asema. Myös monia muita aloitteita on käynnistetty tai valmisteilla[12].

· Yhteinen ohjelmasuunnittelu[13], jolla vastataan suuriin haasteisiin, on pääsemässä vauhtiin ja siihen on sitouduttu tiukemmin poliittisesti – esimerkkinä voidaan mainita jäsenvaltioiden vuonna 2010 sopimat tutkimuksen yhteisen ohjelmasuunnittelun toimintaedellytyksiä koskevat suuntaviivat[14]. Erillinen tapaus on Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä, jolla toteutetaan SET-suunnitelman[15] mukaisia yleiseurooppalaisia tutkimusohjelmia.

· Tutkijoiden eurooppalainen kumppanuus[16], jolla parannetaan tutkijoiden urahallintaa yhä useammissa instituutioissa. Sillä on edistetty komission ehdottamien eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön[17] käyttöönottoa, ja jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet ne osaksi kansallisia normeja ja luoneet menestyksekkäästi mahdollisuuksia antavia toimintapuitteita[18].

· Tietämyksen siirtoon[19] liittyvä yhteistyö, joka on auttanut varmistamaan, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tietämyksen levittämistä edistäviä toimintalinjoja.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt auttavat osaltaan perustamaan yleiseurooppalaisia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alan yhteistyökumppanuuksia, joista on tarkoitus tulla osa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa.

Edistyminen on kuitenkin ollut epätasaista ERA:n eri ulottuvuuksissa ja jäsenvaltioissa. Vaikka tutkimusinfrastruktuurit ovat esimerkiksi hyötyneet strategisen elimen, etenemissuunnitelman ja sääntelyn yhdistelmästä, yhteisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpano on ollut hidasta, ja optimaalista kilpailun tasoa ei ole saavutettu. Vaihtelu nopeammin edistyneiden ja hitaampien jäsenvaltioiden välillä on erityisen selvää tietämyksen levittämiseen liittyvissä käytänteissä sekä tutkijanuran edellytyksissä ja näkymissä.

2.           Käytännöllinen lähestymistapa ERA:n toteuttamiseksi vuoteen 2014 mennessä – vastuut ja toimet

Aikarajoitteiden vuoksi tehokkain ja käytännöllisin lähestymistapa vuoden 2014 määräajan noudattamiseksi on jäsenvaltioiden, komission ja tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioiden[20] välinen vahvistettu ERA-kumppanuus, joka on aiempaa syvempi, laajempi ja tehokkaampi. Tämä tarkoittaa jäsenvaltioiden ja komission välisen ensisijaisen ERA-kumppanuuden täydentämistä ottamalla tarpeen mukaan järjestelmällisesti mukaan sidosryhmien organisaatiot, kuten Science Europe, joka kokoaa yhteen tutkimusta rahoittavia ja tekeviä järjestöjä.

Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioiden selkeä rooli on uusi ja merkittävä asia. Se vastaa niiden omia toiveita, eurooppalaisesta tutkimusalueesta järjestetyn julkisen kuulemisen tuloksia ja neuvoston toistuvia pyyntöjä[21]. Uusi rooli perustuu aiempiin sidosryhmien aloitteisiin, kuten Euroopan tiedesäätiön (ESF) ja eurooppalaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden yhteistyöelimen (EUROHORCs) tuottamaan ERA:n etenemissuunnitelmaan[22], sekä useisiin epävirallisiin kolmenkeskisiin symposiumeihin[23], joihin on osallistunut jäsenvaltioiden, tutkimusta rahoittavien järjestöjen ja komission korkean tason edustajia. Symposiumien järjestämisestä ovat vastanneet EUROHORCs ja Science Europe.

Lähestymistavassa keskitytään tärkeimpiin painopisteisiin, ja se on vastuunjakoon perustuva ja toimintasuuntautunut toimintamalli, jossa kaikki osapuolet ovat toimivaltansa rajoissa vastuussa siitä, että EU:n tutkimusjärjestelmään tehdään konkreettisia parannuksia.

Seuraavassa esitetään kutakin painopistettä koskevat vuoteen 2014 mennessä toteutettavat uudistukset ja toimet.

2.1.        Tehokkaammat kansalliset tutkimusjärjestelmät

Avoin kansallisen tason kilpailu on ratkaisevan tärkeää, jotta tutkimukseen investoiduista julkisista varoista saadaan suurin mahdollinen lisäarvo. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi tässä suhteessa noudatettava seuraavia parhaita käytänteitä:

· Rahoituksen kohdentamisessa olisi käytettävä avoimia ehdotuspyyntöjä, joiden arvioinnista vastaavat johtavista kotimaisista ja ulkomaisista asiantuntijoista muodostuvat paneelit (vertaisarviointi[24]) – tämä kannustaa tutkijoita saavuttamaan kansainvälisesti kilpailukykyisen suoritustason.

· Tutkimusta tekevien organisaatioiden ja työryhmien toiminnan laatua ja tuloksia olisi arvioitava, ja sen perusteella päätettävä institutionaalisen rahoituksen myöntämisestä. Vertaisarviointi voi olla tällaisen arvioinnin yksi osa, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa muutoksiin organisaatioissa.

Näiden kahden lähestymistavan painotukset voivat vaihdella, mutta niiden pitäisi olla keskeisellä sijalla tutkimuksen rahoituspäätöksissä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan poistaa tutkimustoiminnan suorituskyvyn erot EU:ssa.

Jäsenvaltioita kehotetaan

· ottamaan käyttöön tai tehostamaan kilpailuun perustuvaa rahoitusta ehdotuspyyntöjen ja institutionaalisten arviointien kautta, jotka ovat tärkeimpiä välineitä kohdennettaessa julkisia varoja tutkimukseen ja innovointiin; tarvittaessa on otettava käyttöön lainsäädännöllisiä uudistuksia;

· varmistamaan, että kaikki tutkimusvarojen jakamisesta vastaavat julkiset elimet soveltavat kansainvälisen vertaisarvioinnin perusperiaatteita.

Komissio aikoo

· tukea keskinäistä oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, kun pyritään poistamaan eurooppalaisen tutkimusalueen kansalliset oikeudelliset ja muut esteet, jotka haittaavat tässä tiedonannossa määritettyjen painopisteiden toteuttamista;

· tukea koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisesti älykkään erikoistumisen foorumin kautta jäsenvaltioita ja alueita, kun ne käyttävät rakennerahastoja kehittäessään tutkimusvalmiuksia ja älykkään erikoistumisen strategioita, mukaan luettuna tuki yhteisille tutkimusohjelmille;

· tukea ns. ERA-oppituoleja, joilla pyritään edistämään instituutioiden rakennemuutosta, jolla niiden tutkimustyön laatu nostetaan kansainväliselle huipputasolle.

2.2.        Optimaalinen kansainvälinen yhteistyö ja kilpailu

Yhteinen vastaus suuriin haasteisiin

EU:n on toimittava nopeasti ja johdonmukaisesti saavuttaakseen tarvittavan mittakaavan ja vaikutuksen, jotta suuriin haasteisiin voidaan vastata rajallisten julkisten tutkimusvarojen puitteissa. Yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevien aloitteiden puitteissa laaditut strategiset tutkimuslinjaukset osoittavat jäsenvaltioiden sitoutuneen vastaamaan suuriin haasteisiin, kuten vuonna 2009 annetussa Lundin julkilausumassa[25] ja neuvoston päätelmissä[26] edellytettiin. Yhteisellä ohjelmasuunnittelulla voidaan myös kenties paremmin vakiinnuttaa kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. Toimien täytäntöönpano ei ole kuitenkaan toistaiseksi vastannut odotuksia. Tärkeintä on luoda edellytykset kansainväliselle tutkimus- ja innovointitoiminnalle hyödyntämällä kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien synergioita ja yhdenmukaistamalla strategisesti kansallisia ja muita rahoituslähteitä EU:n tasolla. Rajat ylittävä rahoitus ei siis ole itsessään tavoite. Yhdenmukaistaminen on toistaiseksi ollut liian vähäistä, jotta suuriin ja monitahoisiin haasteisiin pystyttäisiin toden teolla vastaamaan.[27] Tämä johtuu osittain kansallisten rahoitussääntöjen ja valintaprosessien eroista, mutta myös poliittisesta tahdosta.

Seuraavat toimet ovat tarpeen, jotta voidaan luoda kaikille jäsenvaltioille edellytykset hyötyä lisääntyneestä rajat ylittävästä yhteistyöstä ja kilpailusta:

– Määritetään yhteiset painopisteet ja tutkimuslinjaukset käyttäen tukena yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevia aloitteita ja strategisista tulevaisuuteen suuntautuvista toimista saatuja tuloksia.

– Toteutetaan yhteiset tutkimuslinjaukset mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden yhteisillä tai ainakin samanaikaisilla ehdotuspyynnöillä, jotka perustuvat yhteisiin kansainvälisiin vertaisarviointeihin, jolloin saadaan kaikista ehdotuksista vertailukelpoiset pisteytykset. Näin varmistettaisiin yleiseurooppalainen kilpailu, jonka edut tunnustetaan jo laajalti jäsenvaltioissa (lähes kaikki jäsenvaltiot osallistuvat usein yhteisiin ERA-Net ‑ehdotuspyyntöihin, ja osa jäsenvaltioista on päättänyt juuri tästä syystä myöntää kansallista rahoitusta Euroopan tutkimusneuvoston varallaololistalla oleville tutkijoille). Näin voitaisiin myös määritellä kansalliset vahvuudet ja heikkoudet kaikilla aloilla koko EU:ssa ja auttaa jäsenvaltioita valitsemaan omat erikoistumisalansa.

– Toteutetaan ja/tai rahoitetaan yhdessä ehdotuspyyntöjä ja hankkeita käyttäen tukena tähänastisia kokemuksia ja julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia koskevia Horisontti 2020 -puiteohjelman säännöksiä. Tämä edellyttää, että kansalliset rahoitussäännöt saatetaan yhteensopiviksi yhteisten eurooppalaisten normien kanssa. Kansallisia rahoitussääntöjä olisi myös pyrittävä lähentämään eurooppalaisiin normeihin.

Yhteisiä tutkimuslinjauksia olisi toteutettava yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa silloin kun se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

Jäsenvaltioita kehotetaan

· toteuttamaan tarmokkaammin yhteisiä tutkimuslinjauksia, joissa käsitellään suuria haasteita, sekä jakamaan tietoja toimista sovituilla painopistealueilla ja varmistamaan, että riittävä kansallinen rahoitus sidotaan ja yhdenmukaistetaan strategisesti näillä aloilla EU:n tasolla ja että toimien yhteinen jälkikäteisarviointi toteutetaan;

· varmistamaan arviointien vastavuoroinen tunnustaminen perustaksi kansallisille rahoituspäätöksille edellyttäen, että arvioinnit ovat vertaisarviointia koskevien kansainvälisten normien mukaisia;

· poistamaan oikeudelliset ja muut esteet, jotka haittaavat kansallisten ohjelmien rajat ylittävää yhteentoimivuutta, jotta toimien yhteinen rahoitus olisi mahdollista, mukaan lukien tarvittaessa yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioita pyydetään

· sopimaan yhteisistä rahoitusperiaatteista (muun muassa tukikelpoiset kustannukset ja raportointivaatimukset), jotta kansallisista tutkimusohjelmista saadaan yhteensopivia, yhteentoimivia (rajat ylittäviä) ja yksinkertaisempia tutkijoiden kannalta;

· kehittämään edelleen ja ottamaan käyttöön ”Lead Agency” -, ”Money Follows Cooperation Line” -, ”Money Follows Researcher” -malleja ja muita malleja rajat ylittävässä yhteistyössä;

· kokeilemaan samanaikaisia ehdotuspyyntöjä ja mahdollisuuksien mukaan yhteistä kansainvälistä ehdotusten vertaisarviointia rahoituspäätösten perustana.

Komissio aikoo

· jatkaa ja edistää julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia ja osallistua niihin, jotta voidaan vastata suuriin haasteisiin, jotka määritetään kumppanuudesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa annetussa tiedonannossa[28]; näin vivutetaan jäsenvaltioiden maksuosuuksia ja varmistetaan tiivis koordinointi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvien toimien kanssa;

· kartoittaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella toimia yhdessä sovituilla painopistealoilla, jotta voitaisiin tunnistaa vahvuuksia, heikkouksia, aukkoja ja päällekkäisyyksiä;

· tukea jäsenvaltioita ja tutkimusta rahoittavia organisaatioita toteutettaessa yhteisiä kansainvälisiä vertaisarviointeja ja määritettäessä yhteisiä rahoitusnormeja, kuten eurooppalaisen tutkimusalueen tavaramerkki (ERA Mark label), jolla tunnustetaan parhaat käytänteet rajat ylittävissä tutkimustoimissa.

Tehokkaat investoinnit tutkimusinfrastruktuureihin ja niiden käyttö

Huipputason tutkimus edellyttää kansainvälisen huipputason tutkimuslaitoksia ja tutkimusinfrastruktuureja, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniikkapohjaiset sähköiset tutkimusinfrastruktuurit. Tällaiset tutkimusinfrastruktuurit vetävät puoleensa lahjakkaita tutkijoita ja luovat mahdollisuuksia innovaatio- ja yritystoimintaan. Sähköiset tutkimusinfrastruktuurit edistävät erityisesti koko ajan yleistyvää dataintensiivistä tutkimusyhteistyötä maantieteellisesti erillään toimivissa tutkimusryhmissä (e-Science). Haasteena on varmistaa, että ESFRI:n etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon sitoudutaan kansallisesti, saada investoinneista mahdollisimman hyvä vastine rahalle kaikilla tasoilla, poistaa infrastruktuurien rakentamisen ja käytön esteet ja taata tutkijoille avoin pääsy tutkimusinfrastruktuureihin kaikkialla Euroopassa. Innovaatiounioniin sisältyy sitoumus toteuttaa tai käynnistää vuoteen 2015 mennessä 60 prosenttia ESFRI:n etenemissuunnitelmaan sisältyvistä ensisijaisista tutkimusinfrastruktuurihankkeista, joilla on yleiseurooppalaista merkitystä. Tämä edellyttää investointeja, joihin yksittäisten maiden resurssit eivät riitä. Tämän vuoksi on yhdistettävä alueelliset, kansalliset ja EU:n varat, erityisesti ERIC-järjestelmään kuuluvien tutkimusinfrastruktuurien osalta. Tämä koskee myös hajautettuja tutkimuslaitoksia, jotka edellyttävät mahdollisimman monen sellaisen maan osallistumista, joilla on maailmanluokan kansallista ja alueellista kapasiteettia.

Monet uudet eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit hyötyvät myös kansainvälisistä kumppaneista tai ovat maailmanlaajuisten verkostojen eurooppalaisia yksiköitä. Globaalien hankkeiden asianmukainen kustannusten valvonta ja hallinnointi on varmistettava. Maailman suurimpien talouksien G20-ryhmä käsittelee näitä asioita, ja Euroopan komissio osallistuu aktiivisesti sen toimintaan.

Jäsenvaltioita kehotetaan · vahvistamaan rahoitussitoumuksensa, jotka koskevat ESFRI:n, globaalien, kansallisten ja alueellisten yleiseurooppalaisesti tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja toimintaa, erityisesti kun jäsenvaltiot laativat kansallisia etenemissuunnitelmiaan ja seuraavia rakennerahasto-ohjelmiaan; · poistamaan tutkimusinfrastruktuurien rajat ylittävään käyttöön liittyvät oikeudelliset ja muut esteet. Komissio aikoo · tukea Horisontti 2020 -puiteohjelmassa pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin sekä käynnissä olevaa EU:n tutkimusinfrastruktuurien yleistä integroitumista painottaen erityisesti ERIC-aseman saaneita infrastruktuureita; · kannustaa jäsenvaltioita yhdistämään tutkimusinfrastruktuureja koskevat etenemissuunnitelmansa ESFRI:n etenemissuunnitelmaan ja älykkään erikoistumisen strategioihin rakennerahastoista yhteisrahoitettavissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa, joilla vahvistetaan muita heikommassa asemassa olevien alueiden valmiuksia ylläpitää yleiseurooppalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja ja osallistua niiden toimintaan; · tukea koulutusohjelmia, jotka liittyvät tällaisten tutkimusinfrastruktuurien hallinnointiin; · kehittää yhteistyössä ESFRI:n, e-IRG -ryhmän[29] ja muiden sidosryhmien kanssa peruskirjan, jossa vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien käyttöä koskevat yhteiset normit ja yhdenmukaistetut infrastruktuureihin pääsyä koskevat säännöt ja edellytykset; · yhteistyössä ESFRI:n kanssa määrittää etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat painopisteet ja antaa jäsenvaltioille neuvoja ja ohjausta täytäntöönpanon oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten esteiden poistamiseksi; · määritellä ESFRI:n, e-IRG-ryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa yhteiset arviointiperiaatteet, vaikutusten arvioinnin kriteerit ja seurantavälineet, joita voidaan soveltaa alueellisissa, kansallisissa ja eurooppalaisissa ohjelmissa ja näin helpottaa eri lähteistä saatavien varojen yhdistämistä; · tehdä yhteistyötä e-IRG-ryhmän kanssa edistääkseen sähköisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja käyttöä koskevien, EU:ssa ja kansallisesti sovellettavien lähestymistapojen yhdenmukaistamista.

2.3.        Tutkijoiden avoimet työmarkkinat

Vaikka tutkijoiden liikkuvuus[30] edistää huippuosaamista, tutkimuksen todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden[31] tiellä on useita esteitä. Yksi tärkeimmistä esteistä on läpinäkyvän, avoimen ja ansioihin perustuvan rekrytoinnin[32] puuttuminen, mikä tekee tutkimusurasta vähemmän houkuttelevan ja haittaa liikkuvuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen tuloksellisuutta.

Liikkuvuutta voitaisiin parantaa myöntämällä ulkomaalaisille ja muille kuin asianomaisessa maassa asuville tutkijoille kansallisia apurahoja ja sallimalla niiden siirtäminen rajojen yli.[33] Joissakin tapauksissa oikeudelliset ja hallinnolliset esteet eivät anna tähän mahdollisuutta. ”Money Follows Researcher”-järjestelmän[34] kaltaiset aloitteet osoittavat, kuinka näitä esteitä voidaan poistaa ja kuinka jäsenvaltiot ja tutkimusorganisaatiot voivat järjestää kansallisten apurahojen saatavuuden ja siirrettävyyden samalla kun varmistetaan kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu.

Muita esteitä ovat muun muassa henkilöresursseihin liittyvät toimintatavat, jotka haittaavat nuorten tutkijoiden uranäkymiä, riittämätön sukupuolten tasa-arvon noudattaminen, sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat ja liian vähäinen liikkuvuus tiede- ja yritysmaailman välillä. Korkeakouluissa ja muissa julkisen puolen tutkimuslaitoksissa työskentelevistä tutkijoista vain joka kuudennella on kokemusta yksityiseltä sektorilta.[35] Tutkintotodistusten asianmukaisessa tunnustamisessa on myös edelleen ongelmia.

Jäsenvaltioita kehotetaan · poistamaan oikeudelliset ja muut esteet, jotka haittaavat tutkijoiden avointa, läpinäkyvää ja ansioihin perustuvaa rekrytointia; · poistamaan oikeudelliset ja muut esteet, jotka vaikeuttavat kansallisten apurahojen rajat ylittävää saamista ja siirrettävyyttä; · tukemaan sitoutumista koskevan julistuksen[36] (Declaration of Commitment) käyttöönottoa, jolla tarjotaan tutkijoille koordinoituja ja yksilöllisiä tietoja ja palveluja yleiseurooppalaisen Euraxxess-verkoston[37] kautta. · tukemaan jäsennettyjen, innovatiivisten tohtorinkoulutusohjelmien perustamista ja ylläpitämistä soveltaen innovatiivista tohtorinkoulutusta koskevia EU:n periaatteita[38]; · luomaan tutkijoiden henkilöstöpoliittisen strategian täytäntöönpanon mahdollistavan toimintapuitteet[39], johon sisällytetään tutkijoiden peruskirjan ja työhönoton säännöstön normit[40]. Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioita pyydetään · ilmoittamaan kaikista avoimista toimista Euraxxess-työnvälitysportaalissa käyttäen tutkimusuran eurooppalaisessa kehyksessä[41] vahvistettuja yhteisiä profiileja; · täyttämään tutkimusalan työpaikat avoimilla, läpinäkyvillä ja ansioihin perustuvilla rekrytointimenettelyillä, jotka vastaavat kunkin toimen asematasoa organisaatiossa ja joissa noudatetaan tutkijoiden peruskirjan ja työhönoton säännöstön normeja; rekrytoinnissa olisi otettava huomioon myös EU-maiden ulkopuoliset hakijat; · kehittämään strategioita, joilla tuetaan tutkijoiden urakehitystä tutkijoiden henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti; · määrittämään ja panemaan täytäntöön periaatteet, jotka koskevat kansallisten apurahojen saatavuutta ja siirrettävyyttä; · tarjoamaan jäsenneltyä tohtorintutkintoon johtavaa koulutusta, joka perustuu innovatiivista tohtorikoulutusta koskeviin EU:n periaatteisiin; · kehittämään ja toteuttamaan jäsenneltyjä ohjelmia, joilla lisätään yritysten ja korkeakoulujen välistä liikkuvuutta.[42] · Komissio aikoo · vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia Euraxess-verkostossa, jotta siitä tulee tutkijoille väline, jonka kautta he saavat yksilöllistä tukea; · tukea eurooppalaisen akkreditointimekanismin perustamista tutkijoiden peruskirjaan ja työhönottoa koskevaan säännöstöön perustuvaa henkilöresurssien hallinnointia varten korkeakouluissa ja julkista rahoitusta saavissa tutkimuslaitoksissa; · tukea tienraivaajina toimivien maiden ryhmää, kun ne pyrkivät vertailukelpoisten tutkintojen automaattiseen tunnustamiseen;[43] · toteuttaa aloitteita, joilla voidaan puuttua tutkijoiden sosiaaliturvan esteisiin EU:ssa ja helpottaa kolmansista maista tulevien tutkijoiden pääsyä EU:hun ja oleskelua EU:ssa. Tämä edellyttää seuraavia toimia: – selkiytetään tiedonannolla EU:n säännöksiä, jotka koskevat niiden työntekijäryhmien sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia, jotka liikkuvat paljon EU:n sisällä (mukaan luettuina tutkijat); – jatketaan eläkkeiden siirrettävyyttä koskevan direktiivin valmistelutyötä. Direktiivissä määritetään vähimmäisnormit täydentävien eläkeoikeuksien hankkimiselle ja säilyttämiselle[44]; – tuetaan sidosryhmien pyrkimyksiä perustaa yleiseurooppalaisia täydentäviä eläkerahastoja tutkijoille; – tarkistetaan kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavasta erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten annettua neuvoston direktiiviä 2005/71/EY.

2.4.        Sukupuolten tasa-arvo ja sen valtavirtaistaminen tutkimuksen alalla

Vaikka kansallisella ja EU:n tasolla on laadittu strategioita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, eurooppalainen tutkimus kärsii edelleen korkean ammattitaidon hankkineiden naisten erittäin tehottomasta käytöstä. Naispuolisten tutkijoiden lukumäärän vuotuinen kasvu on alle puolet vuosittain tohtorintutkinnon suorittaneiden naisten lukumäärästä, ja liian harvat naiset ovat johtotehtävissä tai osallistuvat päätöksentekoon. Vuonna 2005 Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi naisten 25 prosentin osuuden julkisen sektorin tutkimuksen johtotehtävissä, mutta vuonna 2009 vain 13 prosenttia korkea-asteen koulutuslaitosten johtajista oli naisia.[45] Sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen tutkimuksen suunnitteluun, arviointiin ja toteutukseen on edelleen liian vähäistä.

Haasteena on parantaa kaikkia kolmea osatekijää tutkimuksen laadun ja merkityksen lisäämiseksi. Komissio on jo sitoutunut varmistamaan, että kaikissa sen asiantuntijaryhmissä, paneeleissa ja komiteoissa on 40 prosenttia aliedustettuna olevaa sukupuolta. Tätä periaatetta sovelletaan erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

Jäsenvaltioita kehotetaan · luomaan oikeudellinen ja toimintapoliittinen ympäristö ja tarjoamaan kannustimia, joiden avulla – poistetaan oikeudelliset ja muut esteet, jotka haittaavat naistutkijoiden rekrytointia, työssä pysymistä ja uralla etenemistä, samalla kun noudatetaan täysimääräisesti EU:n tasa-arvolainsäädäntöä[46], – puututaan sukupuolten eriarvoisuuteen päätöksentekomenettelyissä, – vahvistetaan sukupuoliulottuvuutta tutkimusohjelmissa; · osallistumaan kumppanuuksiin rahoittajaorganisaatioiden, tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa, jotta voidaan edistää kulttuurisia ja institutionaalisia muutoksia sukupuolikysymyksissä (peruskirjat, tulossopimukset, palkinnot); · varmistamaan, että aliedustetun sukupuolen osuus on vähintään 40 prosenttia komiteoissa, jotka osallistuvat rekrytointiin ja uralla etenemisestä päättämiseen sekä tutkimusohjelmien perustamiseen ja arviointiin. Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioita pyydetään · tekemään institutionaalisia muutoksia, jotka koskevat henkilöresurssien hallintoa, rahoitusta, päätöksentekoa ja tutkimusohjelmia, toteuttamalla tasa-arvosuunnitelmia, joiden tavoitteena on – toteuttaa vaikutusten arviointeja ja tarkastuksia, joilla havaitaan menettelyihin ja käytänteisiin sisältyvä sukupuolisyrjintä, – toteuttaa innovatiivisia strategioita, joilla eriarvoisuus poistetaan, – asettaa tavoitteet ja seurata edistymistä indikaattorien avulla. Komissio aikoo · edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoliulottuvuuden integrointia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ohjelmiin ja hankkeisiin niiden koko elinkaaren aikana (alkuvaihe, toteutus, arviointi) muun muassa käyttämällä kannustimia; · ehdottaa vuonna 2013 jäsenvaltioille annettavaa suositusta, joka sisältää yhteiset suuntaviivat institutionaalisille muutoksille, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.

2.5.        Tieteellisen tietämyksen optimaalinen kierto, saatavuus ja siirto

Tutkimus ja innovointi hyötyvät siitä, että tutkijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset saavat, jakavat ja käyttävät olemassa olevaa tutkimustietoa ja että heillä on mahdollisuus ilmaista tutkimukseen liittyviä odotuksiaan ja huolenaiheitaan. Suuri haaste on laajamittainen avoimen julkaisemisen periaatteen toteuttaminen eli julkisilla varoilla rahoitettujen tieteellisten julkaisujen ja tietojen vapaa saatavuus ja käyttö internetissä, koska jäsenvaltiot ovat edistyneet eri tahtia tällä alalla. Yleisemmällä tasolla on parannettava tutkimuksen taloudellisia vaikutuksia edistämällä avointa innovointiympäristöä, tutkimuksen, liike-elämän ja koulutuksen yhteyksiä (osaamiskolmio) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kautta sekä erityisesti tietämyksen siirtoa julkisten tutkimuslaitosten ja yksityisen sektorin välillä, kunnioittaen kuitenkin immateriaalioikeuksia. Koska tietämyksen luominen ja siirto tapahtuvat useimmiten digitaalisilla välineillä, kaikki esteet, jotka haittaavat saumatonta pääsyä verkon kautta digitaalisiin tutkimuspalveluihin, joiden avulla tehdään yhteistyötä, lasketaan ja voidaan käyttää tieteellistä tietoa (e-Science), ja sähköisiin infrastruktuureihin, on myös poistettava edistämällä digitaalista eurooppalaista tutkimusaluetta. Tietämyksen siirtämisen, levittämisen ja saatavuuden eri tyypit olisi myös sisällytettävä järkevästi EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävään tutkimusyhteistyöhön.

Jäsenvaltioita kehotetaan · määrittelemään ja koordinoimaan toimintapolitiikkansa, jotka koskevat tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä[47]; · varmistamaan, että julkinen tutkimus edistää avointa innovointiympäristöä ja tietämyksen siirtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä kansallisten tietämyksen siirtoa koskevien strategioiden kautta; · yhdenmukaistamaan toimintapolitiikat, jotka koskevat pääsyä tutkimukseen ja koulutukseen liittyviin julkisiin sähköisiin infrastruktuureihin ja niihin liittyviin digitaalisiin tutkimuspalveluihin, joiden avulla voidaan perustaa erityyppisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden konsortioita, sekä mainittujen infrastruktuurien käyttöä; · hyväksymään ja toteuttamaan kansallisia sähköisen henkilöllisyyden strategioita, joilla tutkijoille annetaan rajat ylittävä pääsy digitaalisiin tutkimuspalveluihin. Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioita pyydetään · hyväksymään ja toteuttamaan avointa julkaisemista koskevia toimenpiteitä julkisilla varoilla rahoitetun tutkimuksen tuloksena saatavia julkaisuja ja tietoja varten; · osallistumaan sähköisen henkilöllisyyden ja digitaalisten tutkimuspalvelujen käyttöönottoon ja edistämään sitä; · varmistamaan optimaalisella tasolla oleva vuorovaikutus, yhteydet ja strategiset kumppanuudet korkeakoulujen ja yritysten välillä ja määrittämään yhteiset tutkimuslinjaukset, joilla tutkimustuloksista saadaan suurin mahdollinen hyöty; · parantamaan tietämyksen siirtoon liittyvän toiminnan asemaa ja ammattimaisuutta sekä vahvistamaan tietämyksen siirrosta vastaavien yksiköiden roolia. Komissio aikoo · vahvistaa tieteellisten julkaisujen avoimen julkaisemisen yleisperiaatteeksi kaikissa EU:n rahoittamissa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvissa hankkeissa. Kehittää tutkimustietoihin sovellettavan joustavan lähestymistavan, jossa otetaan huomioon eri tieteenalat ja yritystoimintaan liittyvät intressit; · rahoittaa jatkossakin avoimeen julkaisemiseen liittyviä hankkeita; · antaa jäsenvaltioille tiedonannon ja suosituksen tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä digitaaliaikana; · ehdottaa sähköisen infrastruktuurin kehittämistä varten etenemissuunnitelman, jolla tuetaan sähköistä tutkimustoimintaa (e-Science) antamalla vapaa pääsy tutkimusvälineisiin ja -resursseihin; · tukea toimia, joilla lisätään sidosryhmien tietoisuutta tietojen vapaasta julkaisemisesta ja sähköisestä tutkimustoiminnasta; · kehittää olemassa olevien aloitteiden arvioinnin kautta kattavaa toimintapoliittista lähestymistapaa avoimeen innovaatioympäristöön ja tietämyksen siirtoon sekä pyytää sidosryhmiltä kommentteja asiasta; · kehittää yhteistyössä sidosryhmien kanssa mallit konsortiosopimuksille, joilla parannetaan tietämyksen siirtoa; · tukea jäsenvaltioiden foorumia, jonka puitteissa vaihdetaan säännöllisesti tietoja ja raportoidaan kansallisen tason kehityksestä, joka liittyy digitaalisten tutkimuspalvelujen tarjontaan, käyttöönottoon ja käyttöön.

3.           Onnistumisen edellytykset – poliittinen tahto, vastuualueet, toteutustavat ja läpinäkyvyys

Jäsenvaltiot – pääasialliset toimijat

Ensi kädessä jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat kansalliset uudistukset ja luotava edellytykset eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiselle. Niiden on myös tuettava näiden uudistusten täytäntöönpanoa helpottamalla toimia, joista vastaavat tutkimusta rahoittavat ja tekevät organisaatiot. Optimaalinen täytäntöönpano edellyttää sekä pysyviä että tilapäisiä työjärjestelyjä ja ‑prosesseja sekä neuvoston tarjoamaa korkean tason ohjausta.[48] Tämä voidaan osittain toteuttaa mukauttamalla nykyisten komiteoiden ja ERA-ryhmien kokoonpanoa. Yksi esimerkki on eurooppalaisen tutkimusalueen komitea (ERAC), joka on neuvoston ja komission tärkein poliittinen neuvontaelin ja jonka toimeksiantoa on määrä tarkistaa vuoden 2012 loppuun mennessä.[49] Jäsenvaltioiden on myös osallistuttava edistyksen seurantaan ja arviointiin sekä poliittisen ohjauksen tukemiseen talouspolitiikan vuotuisen EU-ohjausjakson puitteissa.

Tutkimusalan sidosryhmät – täytäntöönpanon nopeuttaminen

Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioiden olisi otettava vastuu niitä koskevista ERA-toimista kansallisten viranomaisten määrittämän itsemääräämisoikeuden ja toimivallan rajoissa. Tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioita pyydetään allekirjoittamaan komissaarin kanssa yhteinen lausuma, jossa ne ilmoittavat yleisellä tasolla halukkuutensa edistää eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista. Niiden olisi myös vahvistettava yksittäiset ERA-toimet, jotka ne aikovat toteuttaa, sekä niiden ajoitus, tavoitteet, julkinen raportointi edistymisestä ja muut vastaavat tiedot. Tämä olisi tehtävä komission kanssa allekirjoitettavassa yhteistyöpöytäkirjassa tai yksipuolisessa lausumassa, josta olisi ilmoitettava kansallisille viranomaisille ja muille kumppaneille.

Komissio – lisää tukea

Komissio toteuttaa edellä kuvatut vastuulleen kuuluvat toimet ja tukee jäsenvaltioita ja sidosryhmien organisaatioita muissa toimissa. Se varmistaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa lujitetaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa vuodesta 2014 tukemalla ERA:n periaatteiden mukaisia toimia, jotka liittyvät tutkijoiden urakehitykseen ja liikkuvuuteen, tasa-arvoon, rajat ylittävään yhteistyöhön, tieteellisen tiedon avoimeen julkaisemiseen, tietämyksen siirtoon ja infrastruktuureihin. Komissio varmistaa ERA:n toimintalinjojen osallistavan kehittämisen tukemalla tutkimusalan sidosryhmäorganisaatioiden ja asianomaisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua (esimerkiksi asiaa koskevassa sidosryhmien foorumissa).

Läpinäkyvä seuranta

Tässä tiedonannossa esitellyllä tiiviimpään kumppanuuteen perustuvalla lähestymistavalla ei korvata lainsäädäntöä eikä rajoiteta komission oikeutta antaa säädösehdotuksia, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen uusiin eurooppalaista tutkimusaluetta koskeviin määräyksiin. Komissio perustaa tämän vuoksi vankan ERA-seurantajärjestelmän, joka perustuu kaikkia toimia varten laadittuihin indikaattoreihin[50], joilla seurataan ERA:n toimintapoliittisia uudistuksia ja niiden täytäntöönpanoa. Näin lisätään toiminnan läpinäkyvyyttä neuvoston, Euroopan parlamentin ja tiedeyhteisön näkökulmasta ja luodaan perusta komission tuleville päätöksille. Komissio määrittää perustason tilanteen vuonna 2012 käyttäen virallisia tilastotietoja sekä tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Ensimmäinen vuotuinen ERA:n tilannekatsaus toimitetaan vuonna 2013 neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Siinä vertaillaan perustason tilannetta toimiin, jotka jäsenvaltiot ilmoittavat tämän tiedonannon antamisen jälkeen. Vuodesta 2014 alkaen tehdään täysimääräinen edistymisen arviointi, joka toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Jos edistyminen on liian vähäistä, harkitaan eri vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. Niihin kuuluvat tähän tiedonantoon liittyvässä vaikutusten arvioinnissa esitetyt lainsäädännölliset toimet, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen uusiin määräyksiin. Seuranta tehdään tiiviissä yhteydessä talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon, samalla kun säilytetään johdonmukaisuus muiden asiaan liittyvien seurantatoimien kanssa (esimerkiksi innovaatiounionin ja Horisontti 2020 -puiteohjelman seuranta).

[1]               ”Internationalisation of business investments in R&D and analysis of their economic impact”; tekeillä oleva komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston teettämä tutkimus.

[2]               KOM(2010) 546.

[3]               ”Eurooppa tarvitsee yhtenäisen tutkimusalueen lahjakkaiden henkilöiden ja investointien houkuttelemiseksi. Jäljellä oleviin puutteisiin on näin ollen tartuttava pikaisesti ja eurooppalainen tutkimusalue toteutettava vuoteen 2014 mennessä, jotta luotaisiin aidot sisämarkkinat osaamiselle, tutkimukselle ja innovoinnille” (Eurooppa-neuvoston päätelmät helmikuussa 2011 ja maaliskuussa 2012).

[4]               Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (7652/1/08), maaliskuu 2008.

[5]               Tämä tarkoittaa käytännössä saumatonta verkkotilaa tietämyksen ja teknologian siirtämiseksi (digitaalinen ERA).

[6]               Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 179 artikla.

[7]               Ks. vaikutusten arviointi, ERA:a koskevan julkisen kuulemisen tulokset (http://ec.europa.eu/research/era/) sekä eurooppalaisen tutkimusalueen komitean joulukuussa 2011 antama lausunto 1215/11.

[8]               Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tieteellinen tuki EU:n toimintalinjoille.

[9]               http://ec.europa.eu/research/infrastructures/pdf/esfri-strategy_report_and_roadmap.pdf

[10]             Terveyttä, ikääntymistä ja eläkeikää Euroopassa koskevaa SHARE-tutkimus (http://www.share-project.org/) ja yhteinen kieliaineistojen ja -teknologian infrastruktuuri (http://www.clarin.eu/external/). Euroopan yhteiskuntatieteellinen tutkimushanke (European Social Science Survey) haki ERIC-asemaa maaliskuussa 2012.

[11]             http://ec.europa.eu/research/infrastructures/index_en.cfm?pg=eric

[12]             ESFRI:n vuoden 2010 etenemissuunnitelman 48:sta hankkeesta 10 on toteutusvaiheessa. Esimerkkeinä voidaan mainita kolme viime vuonna käynnistettyä biologian alan tutkimusinfrastruktuuria: ekosysteemien analysointi ja kokeet (Analysis and Experimentation on Ecosystems, ANAEE), Systems Biology-Europe, (ISBE) ja EU Microbial Resource Research Infrastructure (MIRRI) (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/522). Lisäksi 16 muuta hanketta voitaisiin aloittaa vuoden 2012 loppuun mennessä (http://ec.europa.eu/research/infrastructures/index_en.cfm?pg=preparatory_phase_projects).

[13]             KOM(2008) 468; Ks. myös JPI-portaali:            http://ec.europa.eu/research/era/areas/programming/joint_programming_en.htm

[14]             http://ec.europa.eu/research/era/docs/en/voluntary_guidelines.pdf. Neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä saavutettuihin tuloksiin marraskuussa 2010 antamissaan päätelmissä (17166/10).

[15]             www.eera-set.eu; KOM(2007) 723.

[16]             KOM(2008) 317 ja neuvoston päätelmät 13671/08 (syyskuu 2008).

[17]             Euroopan komission suositus jäsenvaltioille, C(2005) 576. Peruskirjassa määrätään puitteet tutkijoiden urakehityksen hallinnalle, ja säännöstöllä edistetään avoimia ja läpinäkyviä rekrytointi- ja arviointimenettelyjä.

[18]             Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan konkordaatin (http://www.vitae.ac.uk/) tarkastelu kolmen vuoden täytäntöönpanon jälkeen (maaliskuu 2012).

[19]             Perustuu komission suositukseen immateriaalioikeuksien hallinnoinnista tietämyksen siirrossa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten käytännesääntöihin (Commission Recommendation on the management of intellectual property in knowledge transfer activities and a Code of Practice for universities and public research organisations; C(2008)1329).

[20]             Julkisten ja yksityisten tutkimusalan toimijoiden (mukaan luettuina tutkijat, korkeakoulut sekä tutkimusta rahoittavat ja tekevät organisaatiot) järjestöt, edustukselliset elimet ja niiden jäsenet.

[21]             Neuvoston päätelmät 10231/08 (toukokuu 2008), 16767/08 (joulukuu 2008) ja 9956/09 (toukokuu 2009); neuvoston päätöslauselmat 17159/09 (joulukuu 2009) ja 10255/10 (toukokuu 2010).

[22]             ”ESF/EUROHORCs Vision on a Globally Competitive ERA and their Road Map for Actions” (2009).

[23]             Lissabon 2009, Zürich 2010, Tartto 2011 ja Bled 2012.

[24]             Keskeiset periaatteet määritetään ”tutkimuksen yhteisen ohjelmasuunnittelun toimintaedellytyksiä koskevissa vapaaehtoisissa suuntaviivoissa”, ERAC/GPC (2010).

[25]             http://www.se2009.eu/polopoly_fs/1.8460!menu/standard/file/lund_declaration_final_version_9_july.pdf. Julkilausumaan yhtyi 350 tutkijaa, rahoittajaa, liike-elämän edustajaa ja poliitikkoa puheenjohtajavaltio Ruotsin järjestämässä New Worlds New Solutions -konferenssissa heinäkuussa 2009. Myös neuvosto tunnusti julkilausuman (http://ue.eu.int/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/110310.pdf).

[26]             Neuvoston päätelmät 16127/09 (joulukuu 2009).

[27]             Kansainvälisen rahoituksen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta oli vain 0,8 prosenttia vuonna 2010.

[28]             KOM(2011) 572.

[29]             Verkkoinfrastruktuureja pohtiva työryhmä (e-Infrastructure Reflection Group) www.e-irg.eu.

[30]             Kolmen viime vuoden aikana noin 30 prosenttia EU:n tutkijoista on työskennellyt ulkomailla vähintään kolme kuukautta (lähde: Euroopan komissio, 2010).

[31]             Ks. myös Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma, KOM(2011) 567.

[32]             Tutkimusalan ammatteja käsittelevä komission asiantuntijaryhmä (2012).

[33]             Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimusalueella käsittelevän ERA-ohjausryhmän (ERA SGHRM) raportti apurahojen saatavuudesta ja siirrettävyydestä (2012).

[34]             Euroopan sosiaalirahaston ja EUROHORCs-organisaation näkemys globaalisti kilpailukykyisestä eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja toimintasuunnitelma (”Vision on a Globally Competitive ERA and Road Map for Actions”, 2009).

[35]             Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimusalueella käsittelevän ohjausryhmän (ERA SGHRM) kertomus tutkijoiden ammatillisesta kehityksestä (”ERA SGHRM report on Professional Development of Researchers ”, 2012).

[36]             Tässä julistuksessa Euraxess-verkoston jäsenet tunnustavat Euraxxessin tavoitteet.

[37]             Verkostossa yhdistetään neljä toimintoa (työpaikat, palvelut, oikeudet ja yhteydet), joilla edistetään tutkijoiden urakehitystä ja liikkuvuutta (http://ec.europa.eu/euraxess).

[38]             KOM(2011) 567; neuvoston päätelmät 126375 (marraskuu 2011).

[39]             Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta eurooppalaisella tutkimusalueella käsittelevän ohjausryhmän (ERA SGHRM) kertomus henkilöresursseihin liittyvistä kysymyksistä (ERA SGHRM report on Human Resources issues, 2012).

[40]             http://ec.europa.eu/euraxess/index.cfm/rights/strategy4Researcher

[41]             http://ec.europa.eu/euraxess/pdf/research_policies/Towards_a_European_Framework_for_Research_Careers_final.pdf

[42]             Samoin kuin Marie Curie -toimiin kuuluva ohjelma ”Yritysten ja korkeakoulujen yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet” ja sen seuraajat Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

[43]             http://www.ehea.info/Uploads/(1)/Bucharest%20Communique%202012.pdf

[44]             KOM(2012) 55.

[45]             She Figures -raportti 2009.

[46]             Ks. direktiivi 2006/54/EY.

[47]             Komissio aikoo antaa lähiaikoina tätä asiaa koskevan tiedonannon ja suosituksen.

[48]             Neuvosto voi myös hyödyntää eurooppalaista tutkimusaluetta koskevia vuosittaisia ministerikokouksia, joihin myös assosioituneet maat, eurooppalaisen tutkimusalueen komitea (ERAC) ja komissio antavat panoksensa.

[49]             Neuvoston päätöslauselma 10255/10 (toukokuu 2010).

[50]             Alustava luettelo on tähän tiedonantoon liitetyn, vaikutusten arvioinnista laaditun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä. Esimerkkeinä voidaan mainita kilpailuun perustuvan projektirahoituksen osuus kansallisesta julkisesta T&K-budjetista indikaattorina kansallisen tutkimusjärjestelmän tehokkuudesta sekä Euraxess-järjestelmässä ilmoitettavien EU:n laajuisten tutkimusalan työpaikkojen osuus indikaattorina avoimen rekrytoinnin onnistumisesta.