31.7.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/55

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista”

COM(2011) 862 final – 2011/0418 COD

2012/C 229/10

Esittelijä: Ariane RODERT

Neuvosto päätti 20. tammikuuta 2012 ja Euroopan parlamentti 17. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista

COM(2011) 862 final – 2011/0418 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 17. huhtikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 23.–24. toukokuuta 2012 pitämässään 481. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 194 ääntä puolesta ja 1 vastaan 9:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista, jonka tarkoituksena on säännellä tämäntyyppisten rahastojen kasvua luomalla selkeyttä ja turvallisuutta kaikille osapuolille ja samalla helpottaa rajat ylittävää pääomien hankintaa.

1.2   Yhteiskunnalliset yritykset ovat kasvava toimiala, joka edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää huomiota tähän alaan ja haluaa tukea sen kehitystä ja kasvua.

1.3   Räätälöidyn pääoman parempi saatavuus on yhteiskunnallisten yritysten kannalta ensisijainen seikka. ETSK painottaa kuitenkin, että tätä aloitetta on pidettävä vain yhtenä monista kipeästi kaivatuista erityisesti räätälöidyistä rahoitusvälineistä, joita yhä on kehitettävä.

1.4   ETSK kehottaa komissiota käyttämään sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen jo sisältyvää yhteiskunnallisten yritysten määritelmää sen sijaan, että se laatisi uuden määritelmän. Erityisesti eroa, joka koskee asetuksen sallimaa voitonjakoa omistajille, on tarkistettava ja täsmennettävä. Siten tuodaan selvästi esiin yhteiskunnallisten yritysten erityisasema verrattuna paitsi yrityksiin, joiden toiminta tähtää tiukasti voiton maksimoimiseen, mutta myös rahaston suuntautuminen muihin, perinteisempiin riskipääomarahastoihin nähden.

1.5   ETSK uskoo, että tietyillä ehdotetuista omaa pääomaa koskevista välineistä tulee olemaan vain rajallinen vaikutus yhteiskunnallisiin yrityksiin kohdistuviin investointeihin, koska ehdotettujen sijoitusinstrumenttien rakenne edellyttää sellaista omistajuutta, joka monissa tapauksissa on ristiriidassa niiden oikeudellisten muotojen kanssa, joiden puitteissa lukuisat yhteiskunnalliset yritykset toimivat. Näiden oikeudellisten muotojen kannalta tuntuu kiinnostavimmalta kehittää instrumenteista edelleen lähinnä ehdotettuja pitkäaikaisia lainoja tai mahdollisuutta ”kaikenlaiseen muuhun mukanaoloon”.

1.6   Myös muut yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteet tulee ottaa lukuun. Huomionarvoisia ovat esimerkiksi omistajuudesta luopuminen muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevassa toiminnassa; vaikutus siihen, miten yhteiskunnalliset yritykset arvottavat riippumattomuuttaan, niiden erityiset hallintomallit, pitkäaikaisten pikemmin kuin lyhytaikaisten investointien tarve ja pienemmät tuottomahdollisuudet.

1.7   Jotta tämäntyyppisten rahastojen vaikutusta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen voidaan lisätä, olisi harkittava niiden pitämistä osana hybridipääomaratkaisua, joka on sopivin yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmuoto. Hybridipääomassa yhdistellään pitkäaikaisia, ”kärsivällisiä” lainoja ja muita instrumentteja, joiden pitkäjänteisyys ja kestävyys taataan julkisen vallan omistuksella tai takuulla. Myös yhteistoiminta muiden yksityisen pääoman muotojen, kuten tukien ja lahjoitusten, kanssa on otettava huomioon, samoin kuin asianmukaisemmat salkkuyritysten (asetuksessa käytetty nimitys investointikohteista eli yhteiskunnallisista yrityksistä) omistajuusmuodot, kuten äänioikeudeton omistajuus.

1.8   Asetuksessa ehdotetaan, että tämä uusi rahastotyyppi suunnataan ensi vaiheessa ammattimaisille sijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille ja että investoinnin vähimmäismäärä on 100 000 euroa. ETSK painottaa kuitenkin, että tämäntyyppiset rahastot olisi avattava ajan myötä ja turvallisin muodoin pienemmille investoinneille ja kaikille kansalaisille.

1.9   Suurin haaste tässä ehdotuksessa on tarve mitata salkkuyritysten tuottamia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja raportoida niistä. ETSK suosittaa, että lähtökohta luodaan yhteisesti toteutettavalla tutkimuksella ja EU:n tasolla tehtävällä yhteistyöllä, kun taas kriteerit ja tunnusluvut laaditaan jäsenvaltiotasolla toiminnan muodon, suuntautuneisuuden ja tavoitteiden mukaan yhdessä kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa.

1.10   Komission toimivaltuuden antaa delegoituja säädöksiä keskeisten käsitteiden määrittelemiseksi on tultava välittömästi voimaan ja sitä on toteutettava laajassa ja avoimessa yhteistyössä asianomaisia toimijoita, eli yhteissijoitusyrityksiä, sijoittajia ja yhteiskunnallisia yrityksiä, edustavien tahojen kanssa.

1.11   On käynnistettävä ohjelmia kaikkien osapuolien investointivalmiuksien ja muunlaisen valmiuksien luomiseksi, jotta voidaan lisätä luottamusta ja luoda yhteisesti juuri tämäntyyppisille yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen suuntautuneille rahastoille erityisesti sovitettuja toimivia rakenteita.

2.   Johdanto

2.1   Komissio on sisämarkkinoiden toimenpidepaketissaan (1) sitoutunut toteuttamaan useita toimia, joilla tuetaan EU:n yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja kasvua. Ehdotus yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen eurooppalaisesta oikeuskehyksestä on yksi tällainen toimi, jota korostetaan yhtenä keskeisenä toimenpiteenä sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa (2).

2.2   Yhteiskunnalliset yritykset ovat EU:ssa kasvava toimiala, ja arvioiden mukaan yhteiskunnalliset sijoitukset saattavat kasvaa nopeasti runsaasti yli 100 miljardin euron arvoisiksi markkinoiksi (3), mikä havainnollistaa tämän nousevan sektorin mahdollisuuksia. Tämän sektorin jatkuvan kasvun ja menestyksen varmistamisella edistetään arvokkaalla tavalla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. EU:n ja kansallisen tason vaatimuksia lainsäädännössä ei kuitenkaan ole suunniteltu siten, että ne sallisivat tämänkaltaisten yritysmuotojen pääomienhankinnan. ETSK toi tämän selkeästi esiin sosiaalisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta yritystoiminnasta antamassaan, asiakokonaisuuteen INT/589 kuuluvassa valmistelevassa lausunnossa (4).

2.3   Eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan asetusehdotuksen (jäljempänä ’asetus’) tarkoituksena on antaa yhtenäisiä sääntöjä ja vaatimuksia niille yhteissijoitusyrityksille, jotka haluavat käyttää ”eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston” nimitystä. Asetuksessa määritetään näitä rahastoja koskevia sääntöjä, ja tällä pyritään lisäämään sijoittajien luottamusta, turvallisuutta ja varmuutta ja tukea yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvua tehostamalla varainhankintaa yksityisiltä sijoittajilta. Ehdotusta edelsi julkinen kuulemismenettely ja vaikutustenarviointi, jotka toteutettiin vuoden 2011 aikana.

2.4   Käsillä olevassa lausunnossa yksilöidään painopistealoja ja annetaan suosituksia selvennyksiksi, jotka on otettava huomioon, jotta ehdotuksella eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista saavutetaan ne tavoitteet, joihin sillä pyritään.

3.   ETSK:n huomiot ehdotetusta asetuksesta

3.1   Luku I – Kohde, soveltamisala ja määritelmät

3.1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio haluaa parantaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuutta Euroopassa ja tukea sitä ja että pääoman saatavuutta kehitystä ja kasvua varten pidetään yhtenä painopistealana. ETSK katsoo, että aloite asetuksen antamisesta voi helpottaa joidenkin yhteiskunnallisten yritysten yksityisen pääoman hankintaa ja että se on yhdessä muiden sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen – jossa mainitaan myös muiden rahoitusratkaisujen tarve – sisältyvien ehdotusten kanssa tarpeellinen hanke.

3.1.2   Pääoma on oleellinen seikka yhteiskunnallisen yrittäjyyden lisääntymisen kannalta, mutta asetuksessa kuvatun kaltaista pääomaa on tietyiltä osin sen muodon vuoksi erityisen vaikea saattaa varsinkin yhteisötalouteen kuuluvien yhteiskunnallisten yritysten saataville. Näin ollen tämä asetus tulee nähdä yhtenä useista tarpeellisista toimista, joilla parannetaan yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia saada alkuvaiheen rahoitusta.

3.1.3   Asetuksessa mainituista sijoitusinstrumenteista (3 artiklan 1 kohdan c alakohta) olisi painotettava kaikkein eniten luottovälineitä, kuten mahdollisuuksia saada pitkäaikaisia ja matalakorkoisia lainoja, ns. kärsivällistä pääomaa (englanniksi patient capital). Syynä tähän on se, että tiettyjen toimijoiden saattaa olla muita vaikeampaa päästä hyödyntämään omaa pääomaa koskevia välineitä. Useat Euroopan yhteiskunnallisista yrityksistä ovat jäsentensä, kumppanitahojen, säätiöiden tai aatteellisten yhdistysten omistuksessa, mikä monissa tapauksissa vaikeuttaa ulkoista omistusta. Myös asianmukaisemman omistuksen mahdollisuudet, joita jo on tietyissä jäsenvaltioissa, kuten vapaasti siirrettävät, ilman äänioikeutta olevat erityisosakkeet ja erilaiset velkaratkaisut, olisi katsottava yhteiskunnallisten yritysten käyttämiksi vakuuksiksi ja muunlaiseksi varallisuudeksi. Tulee punnita tarkemmin myös verohelpotuksia tuottomallin osana.

3.1.4   Sijoitusinstrumenteissa, joihin asetuksessa viitataan (3 artiklan 1 kohdan c alakohdan v) alakohta), tulisi painottaa entistä enemmän yhteiskunnallisten yritysten yleisesti käyttämiä välineitä, jotka soveltuvat paremmin niiden erityispiirteisiin. Esimerkkeinä voidaan mainita oman pääoman ehtoiset arvopaperit, rahoitusalan erityiset aloitteet (osuuspankit (5), eettiseltä pohjalta toimivat ja sosiaaliset pankit (6), liikepankit, joilla on sosiaalisia ohjelmia (7)) sekä sellaiset innovatiiviset välineet kuin ”sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjalainat” (8) sekä edulliset verovaroin rahoitetut ratkaisut. Nämä välineet ja muu rahoitusomaisuus voivat muodostaa osan yhteiskunnallisten yritysten tyypillisemmin käyttämää ”hybridipääomaa”.

3.1.5   Julkista omistusta näissä rahastoissa muun muassa pääomarahastoihin sijoittavien rahastojen tai eläkerahastojen muodossa tulee kannustaa sijoitusten pitkäjänteisyyden takeena. Sitä vastoin ETSK painottaa, että julkisen vallan toimia ei pidä sekoittaa rakennerahastovarojen käyttöön, jonka poliittiset tarkoitusperät ovat toisenlaiset.

3.1.6   Yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta käytetään asetuksessa nimitystä ”vaatimukset täyttävät salkkuyritykset”, ja sen määritelmään sisältyy rajoitus, jonka mukaan vuotuinen liikevaihto ei saa olla enempää kuin 50 miljoonaa euroa (3 artiklan 1 kohdan d alakohta). Pitää harkita tämän ylärajan poistamista, koska se on pikemmin omiaan tukahduttamaan kasvuhaluja. Mainituntasoinen katto sulkisi sitä paitsi määritelmän ulkopuolelle tiettyjä yhteiskunnallisen yritystoiminnan aloja, kuten hoito- ja hoiva-alat sekä sosiaalisen asuntotarjonnan.

3.1.7   ETSK katsoo, että on tärkeää säilyttää sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisen yritystoiminnan määritelmä sellaisena kuin se on kuvattu sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa. Asetuksessa ehdotetaan hieman muutettua ”vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen” määritelmää (3 artiklan 1 kohdan d alakohta). Määritelmät eroavat toisistaan muun muassa toiminnan kuvauksen suhteen (3 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohta). Tässä yhteydessä ETSK katsoo, että organisaation tehtäviin perustuva määritelmä on parempi, koska yhteiskunnallinen yritystoiminta on monitahoinen ala, jonka piirissä on erilaisia toimintoja.

3.1.8   Voittojen käytön suhteen (3 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta) ETSK viittaa asiakokonaisuuteen INT/589 kuuluvaan lausuntoon, jossa korostetaan selkeästi, että ”sosiaalinen yritys on pääasiassa voittoa tuottamaton yritys, ja syntyvä ylijäämä sijoitetaan pääasiassa uudelleen eikä sitä jaeta yksityisille osakkeenomistajille tai omistajille”. Asetuksen sanamuotoa, jonka mukaan voitto on sallittua ja se voidaan jakaa osakkaille ja omistajille, pitää selkiyttää säätämällä laajemmin, että voitto tulee käyttää toiminnan ensisijaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden äärimmäisen harvinaislaatuisten tapausten varalta, joissa tästä voitaisiin sallia poikettavan, pitää olla selkeät säännökset siitä, että tämä menettely ei saa vaarantaa yhteiskunnallista tavoitetta. Tätä ajattelutapaa ja sitä koskevia sääntöjä on täsmennettävä asetuksessa, jotta asetus erotetaan samanaikaisesta rinnakkaisesta prosessista, johon sisältyy asetus pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatuista riskipääomarahastoista (9).

3.1.9   Määritelmä siitä, minkä tyyppiset tuotteet tai palvelut, mitkä tuotteiden ja palvelujen tuotantomenetelmät ja mitkä toiminnan kohderyhmät ovat yhteiskunnalliseen tavoitteeseen soveltuvia (3 artiklan 1 kohdan d alakohdan i) alakohta ja 3 artiklan 2 kohta), on laadittava yhdessä yhteiskunnallista yritystoimintaa edustavan työryhmän kanssa. On tärkeää, että Euroopan yhteiskunnallisille yrityksille tunnusomainen moninaisuus heijastuu tässä työryhmässä.

3.1.10   ”Vaatimukset täyttäville salkkuyritykselle” tulisi asettaa neljäs vaatimus. Jos yhteiskunnallinen yritys puretaan, pääosaa sen nettovarallisuudesta (esimerkiksi vähintään 60–70 prosenttia) ei voida jakaa kumppaneiden, osakkaiden, omistajien tai työntekijöiden kesken, vaan se on käytettävä myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseen.

3.1.11   Asetus suunnataan ensi vaiheessa ammattimaisille sijoittajille ja ”varakkaille yksityishenkilöille”. Tähän ryhmään pitää voida lukea myös julkisen ja voittoa tavoittelemattoman sektorin erikoistuneet sijoittajat, esim. osuuskuntamuotoiset pankit ja sosiaalisesti suuntautuneet rahoituslaitokset. ETSK suosittaa kuitenkin, että komissio pikimmiten esittää aikataulun siitä, milloin rahasto avataan suurelle yleisölle, sillä tämäntyyppinen omistus on myös suuren yleisön kannalta hyvin kiinnostavaa.

3.2   Luku II – Eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston nimityksen käytön ehdot

3.2.1   ETSK katsoo, että vaatimukset täyttävien salkkuyritysten sijoitusosuus – niiden on muodostettava vähintään 70 prosenttia rahaston sijoituskohteista – on sopiva ensimmäisessä vaiheessa. On kuitenkin säänneltävä myös se, mitkä ovat kiellettyjä sijoituskohteita rahaston sijoitusten lopuissa 30 prosentissa, jotta rahaston suuntautumiselle yhteiskunnalliseen yritystoimintaan annetaan lisäpainoa. Muiden kuin vaatimukset täyttävien sijoituskohteiden hankinnasta on aina vaadittava asianmukaisuuden arviointi (5 artiklan 1 kohta). Vakaita ja kestäviä sijoituksia esimerkiksi valtion obligaatioihin tulee kannustaa rahaston vakauttamiseksi. Saman logiikan mukaisesti on selvennettävä käteisvarojen määritelmää.

3.2.2   Eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan asetusehdotuksen ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin (10) välillä on monia yhtäläisyyksiä. On selvennettävä näiden asiakirjojen välisiä yhtenevyyksiä ja eroja. Tämä koskee lähinnä ammattimaisten asiakkaiden määritelmää (6 artikla), rahastojen hoitajan toimintaa (7 artikla) sekä rahaston käyttöä (8 artikla). Koska yhteiskunnalliset yritykset ovat usein pieniä ja paikallisia, on tärkeää helpottaa myös pienten rahastojen toimintamahdollisuuksia näillä markkinoilla. Niinpä 100 000 euron vähimmäissijoitusrajaa on syytä ajan mittaan tarkistaa (6 artiklan a kohta).

3.2.3   Mahdollisten eturistiriitojen syntyessä niiden nopea havaitseminen, ehkäiseminen, hallitseminen, seuraaminen ja ilmoittaminen on tärkeää. Käytössä on oltava toimenpiteitä eturistiriitojen välttämiseksi, ennen kuin asetus tulee voimaan. On tärkeää, että komissio selventää jo nyt, mitä se tarkoittaa näillä toimenpiteillä (8 artiklan 5 kohta). On myös tärkeää selventää, mitä sääntöjä sovelletaan, jos salkkuyritysten ja sijoittajien ja/tai rahaston hoitajien välille syntyy eturistiriitoja (8 artiklan 2 kohta).

3.2.4   Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskeva asetus on täysin riippuvainen siitä, että sosiaaliset tulokset ja yhteiskunnalliset vaikutukset pystytään mittaamaan, mikä on hyvin vaikeaa. Toistaiseksi ei ole olemassa mitään yksiselitteistä menetelmää, joka voitaisiin helposti sopeuttaa siihen toimintaympäristöön, jossa yhteiskunnallisiin yrityksiin erikoistuneet eurooppalaiset rahastot toimivat. On tärkeää, että mitataan toiminnan pikemmin kuin salkkuihin sisältyvien yritysten yhteiskunnalliset (sekä laadulliset että määrälliset) vaikutukset. Sen sijaan, että yritetään löytää yksi yhteinen menetelmä yhteiskunnallisten vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi, on hyödyllisempää, että lähtökohtana toimiva kehys luodaan EU:n tasolla ja kriteerit ja mitattavat tunnusluvut jäsenvaltioiden tasolla. Komission pitää jo nyt yhteistoiminnassa yhteiskunnallisten yritysten, tutkijoiden ja pääoman tarjoajien kanssa käynnistettävän, erilaisiin mittausmenetelmiin ja kokemuksiin pureutuvan tutkimuksen pohjalta selventää, mitä se tarkoittaa sosiaalisten tulosten ja yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisella.

3.2.5   Yksi yhteiskunnallisten yritysten keskeisistä ominaisuuksista on riippumattomuus. Tästä syystä rahaston hoitajan toiminta, jota asetuksessa kutsutaan ”yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseksi ja seuraamiseksi”, on ilmaistava selvemmin rahaston hoitajan velvollisuutena ilmoittaa sijoittajille saavutetut yhteiskunnalliset vaikutukset, jotta taataan, että omistukset todella on sijoitettu yhteiskunnalliseen toimintaan (9 artiklan 1 ja 2 kohta). Asetuksen epäselvyys tämän suhteen aiheuttaa rahaston hoitajan roolia koskevia väärinkäsityksiä, ja siksi se on korjattava. On sekä epäasianmukaista että epärealistista vaatia, että rahaston hoitaja mittaa ja seuraa yhteiskunnallisia vaikutuksia; yhtäältä siksi, että tämä heikentäisi yhteiskunnallisten yritysten riippumattomuutta, ja toisaalta siksi, että ei ole olemassa kunnollisia mittaus- ja seurantamenetelmiä.

3.2.6   Mittausongelmaan liittyvät vaikeudet heijastuvat myös vuosikertomusta ja yhteiskunnallisten tulosten mittausmenetelmiä koskevissa säännöissä (12 artiklan 2 kohdan a alakohta). On selvennettävä, mikä on tämän kertomuksen ja niiden mittausteknisten vaatimusten suhde, jotka komissio aikoo laatia.

3.2.7   Vuosikertomus antaa myös rahaston hoitajalle mahdollisuuden luopua salkkuyrityksistä (12 artiklan 2 kohdan b alakohta). Asetuksessa on selvennettävä täsmällisesti, mitkä säännöt koskevat vaatimukset täyttävistä salkkuyrityksistä luopumista. Haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien kanssa työskentelevästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei voida luopua samalla tavoin kuin voittoa tavoittelevan yrityksen omistuksesta toiminnan arkaluontoisuuden vuoksi. Sijoittajien ja rahaston hoitajien huomiota on kiinnitettävä tällaisen toiminnan erityispiirteisiin ja niihin perustuvaan haavoittuvuuteen, ja heidän on mukautettava toimintansa tähän. Komission olisi myös selvennettävä, miten otetaan huomioon tällaisten luopumisten synnyttämät jälkimarkkinat. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat riippuvaisia pitkäaikaisista ja kestävistä sijoituksista voidakseen kehittää toimintaansa.

3.2.8   On tärkeää selventää, miten yhteiskunnallinen mittausmenetelmä, jonka komissio aikoo laatia, liittyy siihen menetelmään, jota rahaston hoitajan on sovellettava raportoinnissa, sekä mikä ohjaa rahastojen tiedottamista sijoittajille (13 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta). Lisäksi on tärkeää, että annetaan kuvaus muista sijoituskohteista kuin vaatimukset täyttävistä salkkuyrityksistä ja että niiden valintaperusteista tiedotetaan. Asetukseen olisi sisällyttävä sääntöjä siitä, mitkä ovat kiellettyjä sijoituskohteita ja sijoituksia myös rahaston tältä osalta (13 artiklan 1 kohdan e alakohta). Rahaston arvottamismenettelystä ja hinnoittelusta (13 artiklan 1 kohdan g alakohta) ETSK katsoo, että olisi laadittava malli, joka on nimenomaan mukautettu yhteiskunnallisen yritystoiminnan muotoihin ja toimintaan.

3.3   Luku III – Valvonta ja hallinnollinen yhteistyö

3.3.1   Asetuksen rikkomisesta määrättäviä toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevien sääntöjen on oltava yhtenäisiä koko EU:ssa. Tästä syystä nämä säännöt on laadittava unionin tasolla eikä niitä saa jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi (20 artiklan 2 kohta). Näiden sääntöjen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tästä syystä on yksilöitävä lisää toimenpiteitä pelkän eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston nimityksen käyttökiellon lisäksi, koska aloitteella pyritään myös rakentamaan luottamusta ja siten rajaamaan väärinkäytökset mahdollisimman vähiin. Rahastoihin sisältyviä salkkuyrityksiä varten on laadittava suojakeinoja, jotta niiden toiminta voi jatkua, jos rahaston hoitajalle määrätään seuraamuksia.

3.4   Luku IV – Siirtymä- ja loppusäännökset

3.4.1   Asetuksessa mainitaan toistuvasti, että komissiolle siirretään säädösvaltaa neljän vuoden ajaksi sen jälkeen, kun asetus tulee voimaan vuonna 2013. Suurin osa tästä koskee rahastojen toiminnan kannalta keskeisiä seikkoja, kuten toiminta-aloja (tuotteet, palvelut ja tuotantomenetelmät), mahdollista voitonjakoa ja eturistiriitoja. Kaikkien asianomaisten toimijoiden, eli yhteissijoitusyritysten, sijoittajien ja yhteiskunnallisten yritysten, on pystyttävä osallistumaan tällaisten säädösten laatimiseen. Tämän suhteen voi sosiaalista yritystoimintaa koskevan aloitteen yhteydessä julkistettu ”osallisryhmä” (Stakeholder Group) olla keskeisessä asemassa.

4.   Muita huomioita

4.1   On tärkeää seurata keskeytyksettä asetuksen tuottamia tuloksia, jotta voidaan varmistaa, että yhteiskunnallisten yritysten pääasiallisen kohderyhmän (joka useissa tapauksissa on yhteisötalous) mahdollisuudet hankkia soveliasta pääomaa ovat tosiasiallisesti kasvaneet. ETSK aikoo kiinnittää tähän seikkaan huomiota vuosittain yhteiskunnallista yritystoimintaa ja yhteisötaloutta käsittelevän jatkuvan lausuntotyönsä yhteydessä.

4.2   Koska (yksityiset tai julkiset) yhteiskunnalliset rahastot laajemmassa mielessä ovat useimmissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tuntematon sekä suhteellisen rajallinen käsite, on laadittava strategia siitä, miten niiden tunnettuutta voidaan lisätä. Monissa Euroopan maissa ei ole vastaavia rahastoja, ja niissä maissa, joissa sellaisia on, niitä ei tunneta yleisesti. Tässä yhteydessä komissiolla on keskeinen tehtävä kerätä näitä innovatiivisia ja toimivia välineitä ja yleistää niitä yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämiseksi ja lisäämiseksi Euroopassa.

4.3   On myös tarpeen järjestää sekä unioni- että jäsenvaltiotasolla kaikille osapuolille – sijoittajille, rahaston hoitajille ja salkkuyrityksille – suunnattua tukea ja ohjelmia investointivalmiuksien ja kapasiteetin (rakenteelliset seikat ja tiedostaminen) kehittämiseen. Siinä on tärkeä tehtävä jo useammissa jäsenvaltioissa vakiintuneilla välittäjätahoilla, ja niiden yleistymistä tulee kannustaa. Huomattakoon lisäksi, että investoiminen yhteiskunnalliseen yritystoimintaan on useissa yhteyksissä todettu vähäriskiseksi (11), mikä on otettava huomioon kyseisissä ohjelmissa.

4.4   Asetuksessa viitataan erittäin usein virheellisesti yhteiskunnallisten yritysten ”osakkaisiin”, mikä antaa olettaa, että julkinen osakeyhtiö on tavallisin yhteiskunnallisen yrityksen muoto. Tämä ei ole totta ja voi johtaa harhaan. Oikea termi olisi yhteiskunnallisen yrityksen ”jäsen” tai ”kumppani”, sillä yhteiskunnalliset yritykset ovat pääasiassa osuuskuntia, yhteisöjä, säätiöitä ja rajavastuuyhtiöitä (joilla ei ole osakkeita, vaan yhteiskunnallisia osallisuuksia ja jäseniä).

---

(1)  COM(2011) 206 final.

(2)  COM(2011) 682 final.

(3)  Ks. J. P. Morganin raportti Impact Investments: An Emerging Asset Class (”Vastuullinen sijoittaminen: nouseva omaisuusluokka”), 2011.

(4)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 1.

(5)  www.eurocoopbanks.coop.

(6)  www.triodos.be.

(7)  Ks. esim. www.bancaprossima.com, https://www.unicredit.it/it/chisiamo/per-le-imprese/per-il-non-profit/universo-non-profit.html ja www.ubibanca.com/page/ubi-comunita.

(8)  www.socialfinance.org.uk/sib.

(9)  COM(2011) 860/2 final.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, 13.7.2009.

(11)  Italian keskuspankki määritti vuonna 2011 yleishyödyllisten yhteisöjen maksukyvyttömyysasteeksi 4,3 prosenttia, mikä jää paljon kaikkien toimialojen keskimääräistä maksukyvyttömyysastetta (5,4 prosenttia), muiden kuin rahoitusyritysten maksukyvyttömyysastetta (7,9 prosenttia) ja mikroyritysten maksukyvyttömyysastetta (10,3 prosenttia) alhaisemmaksi. Lisäksi italialaiset osuuspankit (BCC) ilmoittivat yleishyödyllisten yhteisöjen maksukyvyttömyysasteeksi ainoastaan 0,6 prosenttia (lähde: Federcasse, Italian osuuspankkien valtakunnallinen yhdistys).

---