22.5.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/88

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta”

COM(2011) 609 final – 2011/0270 COD

2012/C 143/17

Yleisesittelijä: Laure BATUT

Euroopan parlamentti päätti 25. lokakuuta 2011 ja neuvosto 16. marraskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta

COM(2011) 609 final – 2011/0270 COD.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 25. lokakuuta 2011 antaa asian valmistelun "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaoston tehtäväksi (yleisesittelijä: Laure Batut).

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 22.–23. helmikuuta 2012 pitämässään 478. täysistunnossa (helmikuun 23. päivän kokouksessa 2012) yleisesittelijäksi Laure Batut'n ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 168 puolesta ja 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK on aiemminkin pohtinut sosiaalisen innovaation käsitettä ja pyrkinyt täsmentämään sen rajoja ja hälventämään siihen liittyviä epäselvyyksiä. (1) Työpaikalla tapahtuvan innovoinnin edut se on puolestaan tunnustanut. (2) Monet toimijat tekevät tietämättään joka päivä "sosiaalisia innovaatioita" vain tekemällä työnsä hyvin.

1.2   ETSK kehottaa komissiota määrittelemään sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevassa ohjelmassa (3)"sosiaalisten innovaatioiden" ja "sosiaalisten muutosten" tavoitteet. Nämä käsitteet ovat kokeiluasteella. Ne eivät saa korvata kansallisia sosiaalijärjestelmiä eivätkä työlainsäädäntöä. Ihmisten saaminen työhön on ehkä edullista kilpailukyvyn kannalta, mutta komitea katsoo, että kriisi ei oikeuta tekemään systeemisiä muutoksia, jotka tekevät poikkeuksesta säännön.

1.3   ETSK toivoo, että käsiteltävänä olevaan ohjelmaan sisällytetään kirjallisesti takeet siitä, että sosiaaliset innovaatiot ovat täydentäviä eivätkä kilpaile jäsenvaltioiden sosiaalisten oikeuksien ja sosiaalijärjestelmien ja niiden jäsenilleen tarjoaman oikeusvarmuuden kanssa.

1.4   Komitea suosittelee, että komission ehdottaman hankkeen tavoitteeksi otetaan eri jäsenvaltioiden sosiaalisen oikeuden yhtenäistäminen kohentamisen kautta (4), jotta voidaan häivyttää niiden eroja ja helpottaa näin liikkuvuutta.

1.5   ETSK kehottaa komissiota selostamaan, millaisia vaikutuksia odotetaan Progress-, Eures- ja mikrorahoitusohjelman väliseltä synergialta sekä millaisia ovat kytkökset EU-rahastoihin (etenkin ESR:ään (5) ja eurooppalaiseen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneeseen rahastoon) ja miten niiden hallinnointisäännöt, jotka eivät ole täysin läpinäkyviä, sopivat yhteen.

1.6   Komitea toivoo, että työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille annetaan selkeä rooli sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman kaikissa kolmessa lohkossa.

1.7   ETSK toivoo, että ohjelmaan lisätään joustolauseke, jotta sitä voidaan mukauttaa väliarvioinnin jälkeen. Ohjelmasta on määrä tehdä vuonna 2017 alustava arviointi, jossa osoitetaan tapahtunut sosiaalinen kehitys. Se esitetään Euroopan parlamentille sekä lausuntoa varten neuvoa-antaville komiteoille ja niissä edustettuina oleville etujärjestöille.

1.8   ETSK katsoo, että jos kyseiset kolme lohkoa halutaan nivoa samaan rakenteeseen, ohjelman nimeksi olisi vaihdettava "sosiaalisen edistyksen, liikkuvuuden ja osallisuuden tukiohjelma".

1.9   ETSK pitää tarpeellisina seuraavia Progress-ohjelmaan liittyviä toimia:

—	Selvitetään, millaisia työpaikkoja Progress-ohjelman avulla on luotu.

—	Esitellään toteutetut hankkeet ja tuodaan esille ja keskusteltavaksi myönteiset tulokset verkkohakemiston kautta.

—	Määritellään "kokeilun" käsite sekä soveltamisala, toimijat, toimet ja mahdolliset edunsaajat.

—	Katsotaan edelleen tukikelpoisiksi hankkeet, joihin sisältyy sukupuoli- ja/tai syrjimättömyysulottuvuus.

—	Siirretään Progress-ohjelman painopiste pois hallinnollisista analysointi- ja laskentatehtävistä, jotta siitä saataisiin enemmän hyötyä kenttätyössä.

—	Yksinkertaistetaan asiakirjoja ja valvontamenettelyjä.

—	Täsmennetään, mikä on sosiaalisten yritysten rooli yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalla.

—

Selostetaan, miten sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma sekä yhtäältä eurooppalainen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto ja toisaalta Euroopan sosiaalirahasto voivat luoda synergiaa, ja vahvistetaan täsmälliset hallinnointisäännöt, joita sovelletaan riippuen siitä, missä määrin sosiaalisten yritysten päämäärä on sosiaalinen.

1.10   ETSK suosittaa seuraavia Eures-ohjelmaan liittyviä toimia:

—	Säilytetään Eures-toimien alkuperäinen luonne eli alueellinen toimivalta ja työmarkkinaosapuolten osallisuus.

—	Vahvistetaan periaate, jonka mukaan kunnollisten työpaikkojen tarjonta on ensisijaista mikroluottojen ja "mikrotyöpaikkojen" tarjontaan nähden.

—	Vahvistetaan tavoitteeksi liikkuvuuden edistäminen mutta samalla myös sosiaalisen polkumyynnin torjuminen.

—	Ilmoitetaan oikeusperustan muuttumisesta ja toiminnan avautumisesta yksityisille työnvälityspalveluille (6) ja ilmoitetaan selvästi tämän seuraukset ESR:n ja varojen jakamisen osalta.

—	Selkiytetään Eures-toimien kaksijakoista rahoitusta (sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta ohjelmasta ja ESR:sta) ja täsmennetään määrärahojen päällekkäisyyden ja valvontamenetelmien seuraukset.

—	Määritellään kohdennettu liikkuvuus ja selvitetään, millaisia sopimuksia Eures-toiminnan ansiosta on allekirjoitettu. Nostetaan esille ja keskusteltavaksi komission uusi keskittävä rooli.

—	Vahvistetaan kaikkien sosiaalisten oikeuksien siirrettävyyden ja pätevyyksien vastaavuusjärjestelmien tarve.

—	Lisätään toimia, joilla edistetään digitaalista osallisuutta.

1.11   ETSK suosittaa seuraavia mikrorahoitukseen ja sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyviä toimia:

—	Otetaan toissijaisuusperiaate huomioon.

—	Harkitaan mahdollisuutta määrittää jäsenvaltioiden välinen jakoperuste.

—	Laaditaan tukien porrastusasteikko tarkemmin määriteltäville edunsaajille (tukikelpoisten sosiaalisten yritysten koko).

—	Parannetaan hankkeen tunnettuutta, jotta voidaan suojella tukeen oikeutettuja kansalaisia sääntelemättömiltä, häikäilemättömiltä mikrorahoitusjärjestelyiltä, ja varmistetaan, että mikrorahoitushanke mainitaan asiaankuuluvien internet-hakusivujen etusivulla kaikilla unionin kielillä.

—	Esitetään selkeämmin Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin roolit ja vipuvaikutukset.

—	Vahvistetaan lainanantajiin sovellettavat säännöt, jotta nämä kantavat täyden vastuun toiminnastaan.

2.   Taustaa

2.1   EU:n 2020-strategiaan sisältyy strategia 2000-luvun Euroopan sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi. Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelmaehdotus kuuluu tähän kehykseen. Kuten sosiaalisen suojelun komitea on todennut, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat yhtä viidestä eurooppalaisesta, ja nyt tätä vakavaa tilannetta pahentavat vielä kriisin sosiaaliset seuraukset. EU ja jäsenvaltiot pyrkivät saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyyden piiristä vuoteen 2020 mennessä. Pääasiallisia työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisvälineitä ovat ESR, Progress, maaseuturahasto (7), EAKR ja mikrorahoitusjärjestely.

2.2   Ohjelman yleiset tavoitteet

2.2.1   Komissio ehdottaa kolmen olemassa olevan ohjelman (Progress, eurooppalainen mikrorahoitusjärjestely ja Eures) yhdistämistä samaan rakenteeseen valintojen järkeistämiseksi ja varojen käytön valvomiseksi paremmin tänä valtionbudjettien kriisiaikana.

2.3   Uuden ohjelman päälinjaukset

2.3.1   Vuonna 2006 perustetussa työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevassa Progress-ohjelmassa pyritään laatimaan tulostauluja Euroopan sosiaalisesta tilanteesta, jotta voidaan vertailla eri jäsenvaltioiden tilannetta.

2.3.1.1

Progress-ohjelman vuosien 2014–2020 tavoitteena on edistää työllisyyttä, kerätä vertailukelpoisia tietoja ja hyödyntää aiempia kokemuksia tuloslähtöisen lähestymistavan edistämiseksi. Tavoitteena on parantaa Euroopan kansalaisyhteiskunnan verkkojen kapasiteettia kehittää unionin sosiaalipolitiikan tavoitteita. Ohjelman määrärahat ovat 575 miljoonaa euroa eli 82,1 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 17 prosenttia käytetään sosiaalipoliittisiin kokeiluihin.

2.3.2   Eures on komission ja julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkko. Se jatkaa ammattiliittojen ja myöhemmin työmarkkinaosapuolten harjoittamaa käytäntöä helpottamalla raja-alueiden työntekijöiden liikkuvuutta. Sillä on vuodesta 2002 ollut kolme tavoitetta: perustaa eurooppalainen liikkuvuusportaali, luoda rajatylittäviä kumppanuuksia julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten välille ja toteuttaa toimintasuunnitelmia jäsenvaltioissa kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseksi työmarkkinoilla (20 miljoonaa euroa). Eures toimii kaikkialla unionissa, ja jäsenvaltiot käyttävät 70 prosenttia sen määrärahoista mainittuihin toimintasuunnitelmiin.

2.3.2.1

Vuosina 2014–2020 tavoitteena on sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman puitteissa (143 miljoonaa euroa eli 20,5 miljoonaa euroa vuodessa) varmistaa, että liikkuvuus on mahdollista kaikilla unionin alueilla, erityisesti nuorille, sekä hallinnoida EU:n tasolla tilastoja ja tietoja, tehdä vuosikatsaus ja käydä siitä keskustelua, parantaa portaalia monikielisyyden ansiosta, ottaa lähitulevaisuudessa mukaan yksityiset työvoima-alan toimijat sekä toteuttaa ESR:n budjetista rahoitettavien kansallisten toimintojen ohjelma.

2.3.3   Työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan mikrorahoitusjärjestelyn (2010) tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saatavuutta niiden keskuudessa, joilla on työhön ja/tai luotonsaantiin liittyviä vaikeuksia. Tukea voivat saada itsenäiset ammatinharjoittajat ja sosiaaliset mikroyritykset. Ohjelmaa hallinnoi Euroopan investointirahasto. Lainoja myöntävät rahoituslaitokset saavat Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin takuun mahdollisten tappioiden riskin varalta, ja ne voivat kehittää myös likviditeettitarjontaa. Rahoitusta saatiin ohjelman avulla 200 miljoonaa euroa 3 vuoden aikana (2010–2013) kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

2.3.3.1

Vuosien 2014–2020 tavoitteena on edelleen mikrorahoituksen saannin ja sosiaalisen yrittäjyyden helpottaminen enimmillään 25 000 euron lainatakuiden avulla. Seitsemän vuoden budjetti on 191,6 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa vuodessa).

2.4   Ehdotuksen pääkohdat

2.4.1   Uuden sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman määrärahat olisivat ehdotuksen mukaan 958 miljoonaa euroa eli vain 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. EU 2020 -strategiaan kuuluvana toimintana se perustuu samoihin periaatteisiin: kumppanuuksiin, koordinointiin, ennakkoehtoihin, terveeseen rahoitusympäristöön, yhteistyön ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen ja yksinkertaistamiskehityksen jatkamiseen.

2.4.2   Komission keskeisenä ajatuksena on viime kädessä muuttaa rakenteellisesti unionin sosiaalista toimintaa edistämällä jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan "nykyaikaistamista". (8) Komissio ehdottaa, että

—	luodaan synergiaa mainittujen kolmen ohjelman kesken sekä Euroopan sosiaalirahaston kanssa

—	otetaan käyttöön yhdenmukaistetut tiedotus-, viestintä-, tiedonlevitys-, hallinnointi- ja arviointimenettelyt

—	keskitytään enemmän suuriin hankkeisiin, joista saadaan merkittävä eurooppalainen lisäarvo pienemmin kustannuksin.

2.4.3   Ohjelmalla on viisi tavoitetta:

—	Vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista työllisyyden, sosiaaliasioiden ja syrjäytymisen alalla.

—	Edistetään hyvää hallintotapaa, vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita.

—	Uudistetaan EU:n lainsäädäntöä ja varmistetaan sen käytännön soveltaminen.

—	Tuetaan alueellista liikkuvuutta.

—	Helpotetaan mikrorahoituksen saantia.

3.   ETSK:n yleisiä huomioita

3.1   Komitea pitää työnhakijoille suunnattujen Euroopan unionin tukitoimien järkeistämisehdotusta mielenkiintoisena ja ottaa huomioon, ettei seitsenvuotisen ohjelman valmistelu ole helppoa etenkään, kun edellinen ohjelma jatkuu vielä kaksi vuotta.

3.2   Komitea pitää valitettavana, ettei yleistavoitteeksi ole otettu eri jäsenvaltioiden sosiaalisen oikeuden yhtenäistämistä kohentamisen kautta niiden välisten erojen häivyttämiseksi ja liikkuvuuden parantamiseksi sitä kautta. (9)

3.3   Komitea muistuttaa, että unionin toimivalta sosiaali- ja koheesiopolitiikan alalla on jaettua toimivaltaa. (10) Unionin on kaikessa toiminnassaan kunnioitettava tätä ja EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklassa vahvistettuja yleisesti sovellettavia määräyksiä (11) sekä 8 ja 10 artiklan määräyksiä.

3.4   Komitea toivoo tässä yhteydessä, että kaksi suurta kysymystä tasa-arvosta ja syrjinnän torjumisesta, jotka on tähän asti aina liitetty sosiaalipolitiikkaan mutta jotka on äskettäin siirretty oikeusasioiden pääosastolle, kuuluvat edelleen Progress-ohjelman tuen piiriin, sillä syrjintä ilmenee usein palkkaan liittyvänä ja sosiaalisena epätasa-arvona. Nämä asiat mainitaan ESR:ä koskevan asetusehdotuksen (12) johdanto-osan 10 kappaleessa sekä 7 ja 8 artiklassa, ja tasa-arvo sisältyy edelleen perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa käsittelevään osastoon.

3.5   ETSK olisi toivonut, että kolmen lohkon eli Progress-, Eures- ja mikrorahoitusohjelman yhdistämisestä odotettava synergiavaikutus olisi tuotu paremmin esiin sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevassa ohjelmassa. Alueiden rooli olisi voitu ottaa huomioon. Konkreettisia synergiamahdollisuuksia muiden EU:n koulutus- tai nuorisotyöllisyysohjelmien tai merkittävän nuorten "Eka Eures-työpaikka" -hankkeen kanssa ei ole tarkasteltu.

3.6   ETSK katsoo, että ennen uutta ohjelmaa olisi tehtävä arvio, jossa analysoidaan todellisuudessa jaettuja varoja, niiden käyttöastetta sekä hankkeissa kohdattuja käytännön rajoituksia (ks. mikrorahoitus ja työpaikkojen luominen). Komissio ei myöskään esitä, miten määritellään merkittävä eurooppalainen lisäarvo, jonka perusteella uudet toimet katsotaan tukikelpoisiksi. Tavoitteet pohjautuvat näin ollen epävarmoihin tekijöihin, semminkin kun otetaan huomioon, ettei aiempaa ohjelmaa ole arvioitu ja arvio uuden ohjelman lisäarvosta on täysin subjektiivinen.

3.7   Komitea katsoo, että työmarkkinaosapuolten asema ja rooli olisi pitänyt mainita sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman kolmessa lohkossa, ja vertaa tätä ESR:ä koskevaan asetusehdotukseen, jossa työmarkkinaosapuolilla tunnustetaan olevan "keskeinen asema työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla" (13).

3.8   Vastaavasti komitea katsoo, että kansalaisjärjestöjen asema olisi mainittava sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevassa ohjelmassa (joka rahoitetaan osittain ESR:n varoin), sillä ESR:ä koskevan asetusehdotuksen johdanto-osan 9 kappaleessa (14) todetaan, että "ESR:stä tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä".

3.9   Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kutsutaan mukaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaan ohjelmaan (15), ja ETSK katsoo, että niiden aseman tulisi olla määritelty, jotta ne voisivat täyttää paikkansa politiikan täytäntöönpanoprosessissa.

3.10   ETSK katsoo, että komission tulisi kiinnittää kaavailluissa toimissa huomiota digitaaliseen osallisuuteen (16), sillä uusi tieto- ja viestintätekniikka on osallisuuden ja työllisyyden horisontaalinen edellytys.

4.   Menetelmä

4.1   ETSK panee merkille, että hankkeen nimenä on "sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma" ja että siinä ehdotetaan kolmen unionin aiemman toimen jatkamista ilman mitään uutta. Komissio ehdottaa näiden kolmen lohkon suuntaamista sosiaalisiin muutoksiin ja innovaatioihin sosiaalisten kokeiluhankkeiden kautta, mutta "sosiaalisten innovaatioiden" tavoitetta ei ole määritelty sen enempää johdanto-osassa, tekstissä kuin ennakkoarvioinnissakaan.

4.2   Nk. sosiaalisista innovaatioista on tehty eri maissa akateemisia tutkimuksia, joiden lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että nykyinen tuotanto-kulutusmalli on tullut tiensä päähän. Niissä on päädytty lopputulokseen, jonka mukaan on tullut aika murtaa sosiaaliset rakenteet hajottamalla eri toimijaluokkien ja eturyhmien roolit osiin. Koska innovaation määritelmä ei ole vakiintunut, tämä johtaisi epävarmuuteen sen suhteen, millaisia hallintomalleja sosiaalisissa ja muissa yrityksissä valittaisiin ja mikä olisi palkansaajien edustajien asema ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun muoto. (17) Tutkijoiden mukaan sosiaalinen muutos koskisi myös sosiaalisen suojelun järjestelmiä. Tällöin muutettaisiin eurooppalaista "sosiaalimallia" kokeellisesti, ilman sitovaa oikeutta. Progress-lohkon tulisi edistää "päätöksentekoa", joka perustuu konkreettisiin tekijöihin ja innovointiin, "yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa". (18)

4.3   Euroopan komissio tukee hankkeessaan tällaista "sosiaalista kokeilua" määrittelemättä, millaisia innovaatioita ja muutoksia kohti on tarkoitus mennä. Kyseessä on sosiologinen lähestymistapa, joka saattaa johtaa harhaan tavallisen kansalaisen, joka ei näe, mihin lopullinen hanke johtaa. ETSK:n mielestä olisi ensin pohdittava, miksi ja miten markkinat, julkiset palvelut ja EU:n tuet eivät ole vastanneet sosiaaliseen tarpeeseen ja miksi vaurautta ei ole jaettu uudelleen vaikeuksissa olevien ihmisten itsenäisyyden takaamiseksi perusoikeuskirjan periaatteiden mukaisesti.

4.4   Komitean mielestä olisi tiedettävä, millaista yhteiskunnallista muutosta innovaatioilta odotetaan. Tätä "alhaalta ylöspäin" -menetelmä ja siihen pohjautuva nyt tarkasteltavana oleva asetusehdotus eivät mahdollista.

4.5   Kansalaisten kestäväpohjaisina pitämillä sosiaaliturvajärjestelmillä on vahva oikeutus. Komitea varoittaa, että pyrkimys "testata ja laajentaa innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi" (19) saattaa johtaa solidaarisuuden keskeisten ilmenemismuotojen heikentymiseen, sisäpiirikäytäntöihin ja sosiaalisen toiminnan ja sen edustuksellisten muotojen sirpaloitumiseen.

4.6   ETSK:n mielestä käsiteltävänä olevan ohjelman tulisi taata, että sosiaaliset innovaatiot ovat täydentäviä osatekijöitä, jotka eivät kilpaile eri maiden sosiaalisten oikeuksien (20) ja sosiaalisen suojelun järjestelmien kanssa. Komitea korostaa, että sosiaaliset innovaatiot eivät saa syrjäyttää lakiin perustuvia järjestelmiä, jotka tarjoavat kaikille, myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, pitkäaikaista turvaa.

4.7   Työpaikan ja asunnon saaminen ja mahdollisuus käyttää liikennettä olisivat todellinen sosiaalinen muutos heikommassa asemassa oleville, ilman systeemistä sosiaalista uudistustakin. Unionin väestö tarvitsee ennen kaikkea kunnollisia työpaikkoja. Ohjelmassa tulisi käsitellä asumista, sillä se koskee kaikkia toimijoita työn ja osallisuuden alalla. (21)

4.8   ETSK muistuttaa, että varsinaisen sosiaalisen suojelun alalla (22) SEUTin 153 artiklan 4 kohta takaa jäsenvaltioille mahdollisuuden määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet sekä mahdollisuuden pitää voimassa tai toteuttaa tiukempia suojatoimenpiteitä, kunhan ne ovat sopusoinnussa perussopimusten kanssa.

5.   Erityisiä huomioita

5.1   Komitea katsoo tarpeelliseksi, että asetusehdotukseen lisätään muistutus toissijaisuusperiaatteesta ja siinä määritellään, mitä odotetulla "suurella lisäarvolla" tarkoitetaan.

5.2   Progress

5.2.1   Hankkeen toimien, toimijoiden ja mahdollisten edunsaajien määritelmä ei ole riittävä. (23) Tekstissä ei todeta, otetaanko analyysissa huomioon työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen näkökannat (24) etenkin indikaattorien laatimisesta. (25)

5.2.2   Progress-ohjelman tavoitteet ovat "vaikeasti mitattavissa", ja siinä käytetään "subjektiivisia muuttujia", vaikka hankkeen rahoitusselvityksen mukaan siinä noudatetaan tulosperusteista hallinnointia (26). Vaikutusta työllisyystavoitteeseen ei ole mitattu, eikä väline vaikuta kovin toimintakykyiseltä. ETSK katsoo, että tähän mennessä kerättyjen tietojen avulla olisi otettava opiksi aiemmista virheistä ja koottava verkkoon hakemisto myönteisistä kokemuksista. ETSK suosittelee, että ennen ohjelman jatkamista olisi selvitettävä, mitkä työpaikat tukien avulla on luotu. Komissio välttäisi näin antamasta rakenteellisia uudistuksia koskevia suosituksia epäluotettavan arvioinnin pohjalta.

5.2.3   Tavoite ei ole oikeasuhtainen keinoihin nähden: ilmoitettu rahoitus, jonka mukaan ohjelmalohkot saavat vuosiksi 2014–2020 kymmenen prosenttia lisävaroja vuoteen 2007 verrattuna, ei mahdollista uusien toimintojen aloittamista.

5.2.4   Hankkeesta liian suuri osa on varattu hallinnoinnille (27); veronmaksajien rahoilla olisi mieluummin autettava suoraan kansalaisia. Olisi tärkeää tietää, kuinka suuri osuus rahoituksesta käytetään esimerkiksi köyhyyden torjuntaan.

5.2.5   Tukea saaneiden hankkeiden arviointi entiseen tapaan saattaa aiheuttaa kustannuksia, kun käytetään ulkopuolisia valvontayrityksiä. ETSK katsoo, että asiakirjoja ja menettelyjä tulisi yksinkertaistaa ja vakioida.

5.2.6   Sosiaalisten yritysten (28) osalta ETSK

—	muistuttaa toissijaisuusperiaatteesta ja jäsenvaltioiden vastuusta

—	toivoo, että niiden rooli yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalla määriteltäisiin

—	kehottaa luomaan synergiaa sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman ja sosiaalisten yritysten kehittämistä tukevista (erityisen merkin myöntäminen) eurooppalaisesta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneesta rahastosta 7. joulukuuta 2011 annetun asetusehdotuksen välillä

—	kehottaa laatimaan hallinnointisäännöt, joissa otetaan huomioon sosiaalisen päämäärän aste, ja sijoittajiin sovellettavat säännöt sekä täsmentämään pankkien roolia ja tarvittaessa mahdollisesti edellytettäviä vakavaraisuusvaatimuksia

—	toivoo, että itsenäiset ammatinharjoittajat otetaan tuen piiriin.

5.3   Eures

5.3.1   Eures-toimien rahoituksesta 15 prosenttia saadaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta ohjelmasta ja valtaosa ESR:stä. Ohjelmien budjettien päällekkäisyys ei selkiytä tilannetta kansalaisen näkökulmasta: rakennerahastojen määrärahat ovat aluekohtaisia ja perustuvat NUTS 2 -luokitukseen, toisin kuin sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman määrärahat.

5.3.2   Kansallisen ja rajatylittävän tason toiminta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta ja EU-tason toiminta (29) sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta ohjelmasta. ESR:n osalta sovelletaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista koskevia sääntöjä, sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman osalta ei.

5.3.3   ETSK pohtii, onko hyödyllistä koota samaan ohjelmarakenteeseen niin erilaisia osioita, joiden budjettivalvonnasta tulee vaikeampaa kuin aiemmassa rakenteessa. Rahoituksen jakautuminen ESR:n, komission ja jäsenvaltioiden kesken olisi esitettävä selvemmin. Siitä seuraa, että sovelletaan erilaisia komitologiaa ja komission täytäntöönpanosäädösten valvontaa (30) koskevia sääntöjä.

5.3.4   ETSK pohtii, kannattaako komission perustaa keskitetty järjestelmä ja jarruttaa Eures-toimien alueellista ulottuvuutta, kun tämä jo pitkään toiminut "sosiaalinen innovaatio" on osoittanut, että kenttätoimijat ovat työhön parhaiten soveltuvassa asemassa. Parlamentti halusi vuonna 2007 jopa kasvattaa ohjelman määrärahoja. (31) Komitea muistuttaa, että liikkuvuus ei itsessään ole tavoite, vaan ainoastaan apukeino siinä tapauksessa, että työtä on lähdettävä etsimään jostain muusta unionin maasta.

5.3.5   ETSK katsoo, että tekstissä tulisi mainita

—	kunnollisten työpaikkojen tarjonnan ensisijaisuus mikroluottojen ja "mikrotyöpaikkojen" tarjontaan nähden

—	liikkuvuuden edistämistavoite mutta samalla sosiaalisen polkumyynnin torjunta

—	Eures-toimien avulla tehtyjen työsopimusten tyypit

—	kohdennetun liikkuvuuden määritelmä

—	Eures-toimien oikeusperustan ilmoitettu muuttuminen (32)

—	liikkuvien kansalaisten oikeuksien siirrettävyyden tarve ja uudet tekstit pätevyyksien vastaavuudesta (33).

5.3.6   ETSK pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolten rooli pysyy Euresissa selkeästi entisenlaisena.

5.4   Mikrorahoitusjärjestely ja sosiaalinen yrittäjyys

5.4.1   ETSK toivoo, että kansalaisille tiedotetaan laajasti tästä ohjelmasta, jotta he välttäisivät harmaan talouden kiskurihintaisia mikrorahoitustarjouksia internetissä (digitaalisen osallisuuden tarve). On tärkeää muistaa, että ehdotuksen 22 artiklassa mainitut henkilöt ovat vaikeassa tilanteessa ja että heille on tarjottava muutakin tukea kuin mikroluottoja ja kilpailutoimintaa, joka voi olla riskialtista ja turhia toiveita herättävää eikä välttämättä koskaan pysty korvaamaan ansiotyötä.

5.4.2   ETSK toivoisi, että tutkittaisiin mahdollisuutta käyttää erityistä jakoperustetta ohjelman jakamiseksi jäsenvaltioiden välillä.

5.4.3   Komitean mielestä olisi tarpeen ilmoittaa, mikä on Euroopan investointirahastolta ja Euroopan investointipankilta odotettu vipuvaikutus, ja määritellä selvästi edunsaajat. Onhan selvää, että 25 000 euron summan vaikutus on hyvin erilainen sen mukaan, onko kyseessä työpaikkansa menettänyt henkilö (22 artiklan 1 kohdan a alakohta), sosiaalinen yritys (22 artiklan 3 alakohta), jolla on työntekijöitä ja talousarvio, vai itsenäinen ammatinharjoittaja ja tämän mikroyritys, ja myös lainanantajat suhtautuvat takuuseen eri tavoin. Olisikin syytä selventää,

—	mitä "sosiaalisella" tarkoitetaan tässä lohkossa

—	keitä ovat edunsaajat ja erityisesti mikä on tukikelpoisten sosiaalisten yritysten koko

—	mikä on "sosiaalinen mikroyritys"

—	miten tuki toteutetaan ja mikä on sen täsmällinen kattavuus (100 prosenttiako?)

—	millä perusteilla tukia mahdollisesti porrastetaan

—	miten jälkiarviointia voidaan yksinkertaistaa loppukatsauksen helpottamiseksi ja valvontakustannusten karsimiseksi.

5.4.4   Lainanantajien osalta olisi syytä

—	vahvistaa selkeämmät niihin sovellettavat säännöt, jotta ne hoitaisivat tehtävänsä asettamatta lainanottajille erillisiä piilovaatimuksia

—	laatia arviointitoimenpiteitä nopeaa tilannekatsausta varten.

5.4.5   ETSK toivoisi, että toimenpiteiden lisäarvo olisi suurempi kuin edellisen ohjelman alustava arviointi osoittaa: sen mukaan ohjelmassa luotiin 1,2 työpaikkaa myönnettyä mikrolainaa kohden. (34)

---

(1)  ETSK:n lausunto, EUVL C 100, 30.4.2009, s. 77.

(2)  ETSK:n lausunto, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 22.

(3)  COM(2011) 609 final.

(4)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 151 artikla.

(5)  Euroopan sosiaalirahasto.

(6)  Komission työohjelma vuodeksi 2012, COM(2011) 777 final.

(7)  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto EAFRD.

(8)  COM(2011) 609 final, perustelujen 1 kohta ja ehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(9)  SEUTin 151 artiklan ensimmäinen kohta.

(10)  SEUTin 4 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta.

(11)  ETSK:n lausunto, EUVL C 24, 28.1.2012, s. 29.

(12)  COM(2011) 607 final.

(13)  COM(2011) 607 final, ks. perustelujen 5 kohta.

(14)  COM(2011) 607 final, johdanto-osan 9 kappale.

(15)  COM(2011) 609 final, johdanto-osan 9 kappale.

(16)  ETSK:n lausunto, EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9.

(17)  Social innovation Review, Standford Graduate School of Business, syksy 2008, J.A. Phills, K. Deiglmeier, D.T. Miller; Social Innovation, J. Howaldt & M. Schwarz, IMO-Dortmund, toukokuu 2010; Transformations et Innovation sociale en Europe: quelles sorties de crise?, N. Richez-Battesti & D. Vallade, P.U de Louvain-Cahiers du CIRTES 5, syyskuu 2010, s. 45; S. Bacq & F. Janssen, ibid, s. 207.

(18)  Ehdotuksen 3 artiklan a alakohta ja ETSK:n lausunto, EUVL C 255, 14.10.2005, s. 67.

(19)  Asetusehdotuksen 9 artiklan 1 kohta ja 3 artikla, joiden soveltamisala on hyvin laaja; COM(2011) 609.

(20)  SEUTin 151 artiklan ensimmäinen kohta.

(21)  Perusoikeuskirjan 1, 7, 15 ja 24 artikla sekä 34 artiklan 3 kohta ja 52 artiklan 3 kohta, ihmisoikeusyleissopimuksen 8 artikla ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 30 ja 31 artikla.

(22)  COM(2011) 609, 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta.

(23)  Esim. ennakkoarviointi, s. 42.

(24)  COM(2011) 609, 15 artiklan a ja c alakohta.

(25)  COM(2011) 607, 6 artikla.

(26)  Säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen kohta 1.4.3 (asiakirjan COM(2011) 609 final liite, s. 32).

(27)  COM(2011) 609 final, 5 artiklan 3 kohta.

(28)  ETSK:n lausunto, EUVL C 24, 28.1.2012, s.1.

(29)  Nuorten "Eka Eures-työpaikka" -portaali ja -hanke.

(30)  Asetus (EU) N:o 182/2011.

(31)  Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. syyskuuta 2007.

(32)  Tiedonanto COM(2011) 777 final.

(33)  Ehdotus direktiiviksi, annettu 19. joulukuuta 2011, COM(2011) 883 final.

(34)  Säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys, tuloksellisuutta koskevat indikaattorit, kohta 2.1.2 (asiakirjan COM(2011) 609 final liite, s. 37).

---