15.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/8

—

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 14. marraskuuta 2006 antamat päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa (1),

—

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21. marraskuuta 2008 antamat päätelmät ”Nuorten valmistaminen 2000-lukuun: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma” (2),

—

neuvoston 12. toukokuuta 2009 antamat päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (3),

—

neuvoston 26. marraskuuta 2009 antamat päätelmät maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta (4),

—

neuvoston 11. toukokuuta 2010 antamat päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta (5),

1.

Korkealaatuinen varhaiskasvatus (9) tuo mukanaan laajan joukon sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle koituvia lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjä. Se täydentää perheen keskeistä tehtävää ja luo kielten oppimisen, tuloksellisen elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, henkilökohtaisen kehityksen ja työllistyvyyden olennaisen perustan. Jos vahva perusta luodaan lapsen ollessa vastaanottavassa iässä, myöhemmästä oppimisesta tulee vaikuttavampaa ja se jatkuu todennäköisesti koko eliniän, mikä lisää opetuksen tulosten tasapuolisuutta ja alentaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, kun lahjakkuus ei mene hukkaan ja julkiset hyvinvointi-, terveys- ja jopa oikeudelliset menot pienenevät.

2.

Korkealaatuisesta varhaiskasvatuksesta on hyötyä kaikille lapsille, mutta erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville, muuttaja- tai romanitaustaisille tai erityisopetusta tarvitseville, muun muassa vammaisille. Auttaessaan vähentämään saavutuseroja ja tukiessaan kognitiivista, kielellistä, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä se voi auttaa katkaisemaan huono-osaisuuden ja vieraantumisen kierteen, joka johtaa usein koulun keskeyttämiseen ja köyhyyden siirtymiseen yhdeltä sukupolvelta seuraavalle.

3.

Tässä suhteessa yleisesti ja tasapuolisesti saatavilla olevan korkealaatuisen varhaiskasvatuksen antaminen voi edistää tuntuvasti Eurooppa 2020 -strategian onnistumista ja erityisesti kahden EU:n päätavoitteen saavuttamista: koulunkäynnin keskeyttävien nuorten osuuden vähentäminen alle 10 prosenttiin ja vähintään 20 miljoonan ihmisen saaminen pois köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen piiristä.

4.

Koska varhaiskasvatus lisäksi tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen, se voi auttaa löytämään erityisopetusta tarvitsevat pienet lapset ja mahdollisuuksien mukaan helpottaa heidän integroitumistaan tavanomaiseen kouluun.

5.

Jäsenvaltiot ovat edistyneet viime vuosina yleensä hyvin varhaiskasvatuksen saatavuuden parantamisessa, mutta tarvitaan lisäponnisteluja, jotta päästäisiin ET 2020:n strategisten puitteiden (10) yhteydessä sovittuun tavoitteeseen varhaiskasvatusta koskevasta 95 prosentin osallistumistasosta vuoteen 2020 mennessä ja erityisesti varmistettaisiin heikommista lähtökohdista olevien lasten parempi pääsy sen piiriin.

6.

Korkealaatuisen varhaiskasvatuksen tarjoaminen on aivan yhteä tärkeää kuin sen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen, ja huomiota on kiinnitettävä sellaisiin kysymyksiin kuin ympäristö ja infrastruktuuri, henkilöstö, opetussuunnitelma, hallinto ja laadunvarmistus.

7.

Varhaiskasvatuksen palveluihin tarvitaan järjestelmällisempi ja yhtenäisempi lähestymistapa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla: tarvitaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien – perheet mukaan lukien – osallistumista sekä esimerkiksi koulutusta, kulttuuria, sosiaaliasioita, työllisyyttä, terveyttä ja oikeusasioita koskevien politiikan eri alojen tiivistä poikkialaista yhteistyötä.

8.

Miesten osuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa on tärkeää asenteiden muuttamiseksi ja sen osoittamiseksi, että kyseiset tehtävät eivät ole yksinomaan naisten alaa. Roolimallien saaminen kummaltakin sukupuolelta vaikuttaa suotuisasti lapsiin ja voi auttaa hälventämään sukupuolistereotypioihin pohjautuvia näkemyksiä. Työpaikka, jossa molemmat sukupuolet ovat edustettuina, avartaa osaltaan lasten kokemuspiiriä ja voi myös auttaa vähentämään työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolten mukaan.

9.

Varhaiskasvatus saa usein vähemmän huomiota kuin mikään muu koulutustaso, vaikka on näyttöä siitä, että tehokas laadukkaaseen varhaiskasvatukseen investoiminen on paljon vaikuttavampaa kuin myöhemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien kohdalla.

10.

Pienten lasten koulutuksesta on EU:n tasolla tehty tai koottu verrattain vähän tutkimuksia, joita voidaan käyttää jäsenvaltioiden varhaiskasvatuspolitiikkojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. On tuotava olemassa oleva tutkimustieto laajemmin saataville ja täydennettävä sitä laajemmalla tutkimuksella varhaiskasvatuksen antamisesta ja sen vaikutuksista kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon kulttuurinen monimuotoisuus ja keräten hyviä käytäntöjä ja kokemuksia,

1.

Saatetaan korkealaatuinen, osallistava varhaiskasvatus tasapuolisesti erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien, muuttaja- tai romanitaustaisten tai erityisopetusta tarvitsevien, kuten vammaisten, lasten saataville.

2.

Suunnitellaan tehokkaita rahoitusmalleja, kohdennettu rahoitus mukaan luettuna, joissa julkiset ja yksityiset investoinnit tasapainotetaan kansalliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

3.

Tuetaan poikkialaisia ja yhtenäisiä lähestymistapoja hoito- ja kasvatuspalveluihin kaikkien lasten kognitiivisten, sosiaalisten, emotionaalisten, psykologisten ja fyysisten tarpeiden täyttämiseksi kokonaisvaltaisesti sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välisen tiiviin yhteistyön varmistamiseksi ja sujuvan siirtymisen helpottamiseksi koulutusasteiden välillä.

4.

Tuetaan varhaiskasvatustyöntekijöiden ammattitaitoa painottaen heidän osaamisensa, pätevyytensä ja työolojensa kehittämistä ja vahvistetaan ammatin arvostusta. Kehitetään lisäksi politiikkoja, joiden tarkoituksena on saada varhaiskasvatuksen alalle asianmukaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä, kouluttaa sitä ja saada se pysymään alalla ja parantaa sukupuolten välistä tasapainoa.

5.

Edistetään kehityksen kannalta asianmukaisia ohjelmia ja opetussuunnitelmia, mikä edistää sekä kognitiivisten että ei-kognitiivisten taitojen hankkimista, samalla kun tunnustetaan leikin merkitys, sillä myös se on oppimisen kannalta ratkaisevan tärkeää varhaisina ikävuosina.

6.

Tuetaan vanhempia heidän tehtävässään lastensa tärkeimpinä kasvattajina näiden varhaisina ikävuosina, ja rohkaistaan varhaiskasvatuksen palveluja toimimaan tiiviissä kumppanuudessa vanhempien, perheiden ja yhteisöjen kanssa, jotta lisättäisiin tietoisuutta varhaiskasvatuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten tärkeää oppiminen on nuoresta iästä alkaen.

7.

Edistetään laadunvarmistusta kaikki avainsidosryhmät, myös perheet, osallistaen.

8.

Edistetään varhaiskasvatusta koskevaa tutkimusta ja tietojen keruuta Euroopassa, tarvittaessa yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, varhaiskasvatuksen alan poliittista päätöksentekoa tukevan näyttöpohjan vahvistamiseksi ja ohjelmien toteutuksen tehostamiseksi,

1.

analysoimaan ja arvioimaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla olemassa olevia varhaiskasvatuspalveluja niiden saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja laadun kannalta näiden päätelmien mukaisesti,

2.

varmistamaan, että toteutetaan asianmukaisesti toimenpiteet, joiden tavoitteena on tarjota yleinen ja tasapuolinen pääsy varhaiskasvatuksen piiriin ja parantaa sen laatua,

3.

investoimaan varhaiskasvatukseen pitkän aikavälin kasvua edistävänä toimenpiteenä,

1.

tukemaan jäsenvaltioita hyvien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen kartoittamisessa ja vaihtamisessa avoimen koordinointimenetelmän avulla,

2.

laajentamaan varhaiskasvatuksen alan näyttöpohjaa tukeutuen kansainväliseen tutkimukseen ja täydentäen kansainvälistä tutkimusta EU:n laajuisella tutkimuksella sekä tuomalla tällaisen tutkimuksen tulokset helpommin saataville,

3.

ET 2020:n strategisten puitteiden yhteydessä seuraamaan edistymistä varhaiskasvatukseen osallistumista koskevan ET 2020 -vertailuarvon ja näissä päätelmissä asetettujen laajempaa saatavuutta ja parempaa laatua koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoimaan siitä,

1.

tekemään avoimen koordinointimenetelmän avulla toimintapoliittista yhteistyötä asiaankuuluvien alojen kanssa (esim. koulutus-, kulttuuri-, sosiaali-, työllisyys-, terveys- ja oikeudellinen ala) osallistaen siihen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, jotta Euroopan tasolla luotaisiin vertailuvälineitä tukemaan varhaiskasvatuksen alan politiikan kehittämistä tarkoituksenmukaisella paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla,

2.

tulevasta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja rajoittamatta käyttämään edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi tehokkaasti hyödyksi kaikkia EU:n asiaankuuluvia, elinikäisen oppimisen ja tutkimuksen alan välineitä sekä Euroopan rakennerahastoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti.