This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011XC1114(01)
Communication from the Commission to the European Parliament, the Council and the Court of Auditors — Annual accounts of the European Union — Financial year 2010
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle – Euroopan unionin tilinpäätös – Varainhoitovuosi 2010
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle – Euroopan unionin tilinpäätös – Varainhoitovuosi 2010
EUVL C 332, 14.11.2011, p. 1–133
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
14.11.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 332/1 |
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE
EUROOPAN UNIONIN TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2010
2011/C 332/01
SISÄLLYSLUETTELO
Konsolidoituun tilinpäätökseen liitetty ilmoitus
I OSA: |
Euroopan unionin konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot |
Tase
Tuotto- ja kululaskelma
Rahavirtalaskelma
Laskelma nettovarojen muutoksista
Tilinpäätöksen liitetiedot
II OSA: |
Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot |
Selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta
Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta
KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS
Euroopan unionin vuoden 2010 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.
Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.
Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta.
Philippe TAVERNE
Euroopan komission tilinpitäjä
I OSA
Euroopan unionin konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot
SISÄLLYSLUETTELO
Tase
Tuotto- ja kululaskelma
Rahavirtalaskelma
Laskelma nettovarojen muutoksista
Tilinpäätöksen liitetiedot:
1. |
Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet |
2. |
Taseen liitetiedot |
3. |
Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot |
4. |
Rahavirtalaskelman liitetiedot |
5. |
Ehdolliset varat ja velat ja muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot |
6. |
Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä |
7. |
Rahoitusriskien hallinta |
8. |
Lähipiiriä koskevat tiedot |
9. |
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat |
10. |
Konsolidoidut yhteisöt |
11. |
Konsolidoimattomat yhteisöt |
TASE
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
PITKÄAIKAISET VARAT: |
|||
Aineettomat hyödykkeet |
2.1 |
108 |
72 |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
2.2 |
4 813 |
4 859 |
Pitkäaikaiset sijoitukset |
2.3 |
2 555 |
2 379 |
Lainat |
2.4 |
11 640 |
10 764 |
Pitkäaikaiset ennakkomaksut |
2.5 |
44 118 |
41 544 |
Pitkäaikaiset saamiset |
2.6 |
40 |
55 |
|
|
63 274 |
59 673 |
LYHYTAIKAISET VARAT: |
|||
Vaihto-omaisuus |
2.7 |
91 |
77 |
Lyhytaikaiset sijoitukset |
2.8 |
2 331 |
1 791 |
Lyhytaikaiset ennakkomaksut |
2.9 |
10 078 |
9 436 |
Lyhytaikaiset saamiset |
2.10 |
13 501 |
8 958 |
Käteisvarat ja muut rahavarat |
2.11 |
22 063 |
23 372 |
|
|
48 064 |
43 634 |
VASTAAVAA YHTEENSÄ |
|
111 338 |
103 307 |
PITKÄAIKAISET VELAT: |
|||
Työsuhde-etuudet |
2.12 |
(37 172) |
(37 242) |
Pitkäaikaiset varaukset |
2.13 |
(1 317) |
(1 469) |
Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
2.14 |
(11 445) |
(10 559) |
Muut pitkäaikaiset velat |
2.15 |
(2 104) |
(2 178) |
|
|
(52 038) |
(51 448) |
LYHYTAIKAISET VELAT: |
|||
Lyhytaikaiset varaukset |
2.16 |
(214) |
(213) |
Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
2.17 |
(2 004) |
(40) |
Muut lyhytaikaiset velat |
2.18 |
(84 529) |
(93 884) |
|
|
(86 747) |
(94 137) |
VASTATTAVAA YHTEENSÄ |
|
(138 785) |
(145 585) |
NETTOVARAT |
|
(27 447) |
(42 278) |
Rahastot |
2.19 |
3 484 |
3 323 |
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (1) |
2.20 |
(30 931) |
(45 601) |
NETTOVARAT |
|
(27 447) |
(42 278) |
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1. |
TUOTTO- JA KULULASKELMA
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
2010 |
2009 (oikaistu) |
TOIMINNAN TUOTOT |
|||
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista |
3.1 |
122 328 |
110 537 |
Muut toiminnan tuotot |
3.2 |
8 188 |
7 532 |
|
|
130 516 |
118 069 |
TOIMINNAN KULUT |
|||
Hallintokulut |
3.3 |
(8 614) |
(8 133) |
Toimintakulut |
3.4 |
(103 764) |
(102 504) |
|
|
(112 378) |
(110 637) |
TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ |
|
18 138 |
7 432 |
Tuotot rahoitustoiminnasta |
3.5 |
1 178 |
835 |
Kulut rahoitustoiminnasta |
3.6 |
(661) |
(594) |
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos |
2.12 |
(1 003) |
(683) |
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettotappioista |
3.7 |
(420) |
(103) |
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS |
|
17 232 |
6 887 |
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1. |
RAHAVIRTALASKELMA
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
2010 |
2009 (oikaistu) |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos |
|
17 232 |
6 887 |
Toiminnan rahavirta |
4.2 |
|
|
Hankintamenon jaksottaminen |
|
28 |
22 |
Poistot |
|
358 |
448 |
Sijoitusten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) |
|
0 |
(17) |
Lainojen (lisäys)/väheneminen |
|
(876) |
(7 199) |
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen |
|
(2 574) |
(12 521) |
Pitkäaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen |
|
15 |
(10) |
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen |
|
(14) |
7 |
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen |
|
(642) |
827 |
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen |
|
(4 543) |
2 962 |
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen) |
|
(152) |
128 |
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen) |
|
886 |
7 210 |
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) |
|
(74) |
(48) |
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen) |
|
1 |
(134) |
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen) |
|
1 964 |
(79) |
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) |
|
(9 355) |
4 207 |
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa |
|
(2 254) |
(1 796) |
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa |
|
(149) |
54 |
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen) |
|
(70) |
(313) |
Investointien rahavirta |
4.3 |
|
|
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen |
|
(374) |
(464) |
Pitkäaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen |
|
(176) |
(284) |
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen |
|
(540) |
(239) |
NETTORAHAVIRTA |
|
(1 309) |
(352) |
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen) |
|
(1 309) |
(352) |
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa |
2.11 |
23 372 |
23 724 |
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa |
2.11 |
22 063 |
23 372 |
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1. |
LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
milj. euroa |
|||||
|
Rahastot (A) |
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (B) |
Nettovarat = (A) + (B) |
||
Käyvän arvon rahasto |
Muut varat |
Kertynyt ylijäämä/(alijäämä) |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos |
||
SALDO 31. JOULUKUUTA 2008 |
41 |
3 074 |
(63 225) |
12 686 |
(47 424) |
Takuurahaston varojen muutos |
|
196 |
(196) |
|
0 |
Käypään arvoon perustuvat muutokset |
28 |
|
|
|
28 |
Muut (oikaistu) |
|
(1) |
28 |
|
27 |
Varainhoitovuoden 2008 taloudellisen tuloksen kohdentaminen |
|
(15) |
12 701 |
(12 686) |
0 |
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2008 tuloksesta |
|
|
(1 796) |
|
(1 796) |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (oikaistu) |
|
|
|
6 887 |
6 887 |
SALDO 31. JOULUKUUTA 2009 (oikaistu) |
69 |
3 254 |
(52 488) |
6 887 |
(42 278) |
Takuurahaston varojen muutos |
|
273 |
(273) |
|
0 |
Käypään arvoon perustuvat muutokset |
(130) |
|
|
|
(130) |
Muut |
|
4 |
(21) |
|
(17) |
Varainhoitovuoden 2009 taloudellisen tuloksen kohdentaminen (oikaistu) |
|
14 |
6 873 |
(6 887) |
0 |
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2009 tuloksesta |
|
|
(2 254) |
|
(2 254) |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos |
|
|
|
17 232 |
17 232 |
SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 |
(61) |
3 545 |
(48 163) |
17 232 |
(27 447) |
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
SISÄLLYSLUETTELO
1. |
Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet |
2. |
Taseen liitetiedot |
3. |
Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot |
4. |
Rahavirtalaskelman liitetiedot |
5. |
Ehdolliset varat ja velat ja muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot |
6. |
Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä |
7. |
Rahoitusriskien hallinta |
8. |
Lähipiiriä koskevat tiedot |
9. |
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat |
10. |
Konsolidoidut yhteisöt |
11. |
Konsolidoimattomat yhteisöt |
1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET
1.1 OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS
Euroopan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen sisältyvät Euroopan unioni, Euroopan atomienergiayhteisö ja (selvitystilassa oleva) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002.
Varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on laatinut vuoden 2010 konsolidoidun tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja kansainvälisiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Tilinpäätökset laaditaan kalenterivuosittain euromääräisinä.
1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska Euroopan unioni on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 124 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat
— |
toiminnan jatkuvuus |
— |
varovaisuus |
— |
kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus |
— |
tietojen vertailtavuus |
— |
olennaisuus |
— |
bruttoperiaate |
— |
sisältöpainotteisuus |
— |
suoriteperusteinen kirjanpito. |
Konsolidoidun tilinpäätöksen laatiminen edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti edellyttää, että johto tekee arvioita, jotka vaikuttavat tiettyjen erien esitettyihin määriin konsolidoidussa taseessa ja konsolidoidussa tuotto- ja kululaskelmassa sekä niihin liittyviin ehdollisia varoja ja velkoja koskeviin tietoihin.
1.3 KONSOLIDOINTI
Konsolidoinnin laajuus
EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt (toimielimet ja virastot), osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Määräysvallassa olevia yhteisöjä on 43, yhteisyrityksiä viisi ja osakkuusyrityksiä neljä. Konsolidoitujen yhteisöjen täydellinen luettelo on liitetiedossa 10. Vuodesta 2009 konsolidoinnin piiriin on lisätty kolme määräysvallassa olevaa yhteisöä (yksi toimielin ja kaksi toimeenpanovirastoa), yksi osakkuusyritys ja yksi yhteisyritys. Näillä lisäyksillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta konsolidoituun tilinpäätökseen.
Määräysvallassa olevat yhteisöt
Päätös yhteisön sisällyttämisestä konsolidointiin perustuu määräysvallan käsitteeseen. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unioni voi suoraan tai välillisesti määrätä taloudellisista ja operatiivisista toimintaperiaatteista hyötyäkseen kyseisten yhteisöjen toiminnasta. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu kun määräysvaltaa ei enää ole.
Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. On selvää, että kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, täyttyykö yksi tai useampi edellä mainittu määräysvallan peruste.
Tämän lähestymistavan mukaisesti EU:n toimielinten (EKP:tä lukuun ottamatta) ja virastojen (entiseen toiseen pilariin kuuluneet virastot pois luettuina) katsotaan olevan Euroopan unionin yksinomaisessa määräysvallassa, ja ne on tämän vuoksi otettu konsolidoinnin piiriin. Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.
Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näiden yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.
Yhteisyritykset
Yhteisyritys on sopimukseen perustuva järjestely, jonka mukaisesti Euroopan unioni ja yksi tai useampi osapuoli harjoittavat yhteisessä määräysvallassa olevaa taloudellista toimintaa. Yhteinen määräysvalta on suorituspotentiaalia sisältävää toimintaa koskevan suoran tai välillisen määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen.
Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan, ja osuus rahastojen muutoksista kirjataan EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat yhteisyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä.
Euroopan unionin ja sen yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu. Yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unionilla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos Euroopan komissiolla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista.
Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan, ja osuus rahastojen muutoksista kirjataan EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä. Osakkuusyrityksestä saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa. Euroopan unionin ja sen osakkuusyritysten välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.
Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa. Euroopan unioni ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään myytävissä olevina rahoitusinstrumentteina, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää.
Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi
Euroopan komissio hallinnoi Euroopan unionin henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja niiden puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa (kyseisistä määristä on lisätietoja liitetiedossa 11.)
1.4 LAATIMISPERUSTA
1.4.1 Valuuttojen muuntaminen euroiksi
Toiminta- ja raportointivaluutta
Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on Euroopan unionin toiminta- ja raportointivaluutta.
Transaktiot ja saldot
Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.
Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.
Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja:
Euron vaihtokurssit
Valuutta |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
BGN |
1,9558 |
1,9558 |
CZK |
25,0610 |
26,4730 |
DKK |
7,4535 |
7,4418 |
EEK |
15,6466 |
15,6466 |
GBP |
0,8607 |
0,8881 |
HUF |
277,9500 |
270,4200 |
LVL |
0,7094 |
0,7093 |
LTL |
3,4528 |
3,4528 |
PLN |
3,9750 |
4,1045 |
RON |
4,2620 |
4,2363 |
SEK |
8,9655 |
10,2520 |
CHF |
1,2504 |
1,4836 |
JPY |
108,6500 |
133,1600 |
USD |
1,3362 |
1,4406 |
Ulkomaan rahan määräisten, myytävissä oleviksi luokiteltujen monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät muuntoeroihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myös sellaiset muuntoerot, jotka liittyvät tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä oleviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.
1.4.2 Arvioiden käyttäminen
IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, siirtosaamiset ja -velat, ehdolliset varat ja velat sekä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.
1.5 TASE
1.5.1 Aineettomat hyödykkeet
Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.
1.5.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Alkuperäiseen hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan tai rakentamiseen.
Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että Euroopan unioni saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät. Koska Euroopan unioni ei ota lainaa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankkimiseksi, kyseisiin hyödykkeisiin ei liity vieraan pääoman kustannuksia.
Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:
Poistoprosentit
Omaisuuserän laji |
Tasapoisto prosentteina |
Rakennukset |
4 % |
Laitteistot, koneet ja kalusto |
10–25 % |
Kalusteet |
10–25 % |
Kiinteät kalusteet |
10–33 % |
Ajoneuvot |
25 % |
Tietokonelaitteet |
25 % |
Muut aineelliset hyödykkeet |
10–33 % |
Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.
Vuokraus
Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin Euroopan unionille. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen syntymisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Kukin leasingmaksu jaetaan velan lyhennykseen ja rahoitusmenoihin, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään muihin (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) velkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.
Leasingsopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan muiksi leasingsopimuksiksi. Muihin leasingsopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.
1.5.3 Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen
Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan vastaavasti.
1.5.4 Sijoitukset
Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä
Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Pääomakustannuksia oikaistaan siten, että ne vastaavat Euroopan unionin osuutta osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettovarojen vähentymisestä tai lisääntymisestä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, jos arvon alentuminen voidaan osoittaa. Omaisuuserät kirjataan tarvittaessa alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.
Sijoitukset riskipääomarahastoissa
Luokittelu ja arvon määrittäminen
Riskipääomarahastoissa olevat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi omaisuuseriksi (ks. liitetieto 1.5.5). Tämän vuoksi ne arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot, muuntoerot mukaan luettuina, kirjataan käyvän arvon rahastoon.
Käypään arvoon liittyvät näkökohdat
Koska riskipääomarahastoihin tehdyillä sijoituksilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, ne arvostetaan omaisuuserittäin joko hankintamenoon tai osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon (Net Asset Value, NAV) sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Käyvän arvon määrittämisestä seurauksena olevat realisoitumattomat voitot kirjataan rahastoihin. Realisoitumattomien tappioiden osalta on selvitettävä mahdollinen arvon alentuminen, jotta voidaan määrittää, kirjataanko ne arvonalentumistappioina tuotto- ja kululaskelmaan vai käyvän arvon rahaston muutoksina taseeseen.
1.5.5 Rahoitusvarat
Luokittelu
Euroopan unioni luokittele rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.
i)
Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos Euroopan unioni on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
ii)
Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
iii)
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka Euroopan unioni aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Euroopan unionilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2010.
iv)
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, koska EU aikoo luovuttaa ne. Myös sijoitukset konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin ja muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joita ei arvosteta pääomaosuusmenetelmällä (esimerkiksi riskipääomatoimet), luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.
Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen
Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan unioni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Lainat kirjataan silloin, kun rahavarat siirretään lainanottajille. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot niille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.
Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta, eli saadun vastikkeen käypä arvo. Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.
Lainatuista varoista myönnetyt luotot arvostetaan nimellisarvoon, jona pidetään luoton nimellisarvoa. Tämä johtuu seuraavista syistä:
— |
EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, ne on otettu huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla (esimerkiksi maksutaselainoina) tai markkinakorkoa edullisemmalla korolla (esimerkiksi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtokustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainaustoiminnan käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin. |
— |
Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan komission olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin liittyvässä lainanannossa. |
— |
Koska maksutaselainoissa, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyissä lainoissa ja Euratom-lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan. |
Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun Euroopan unionilla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun kyseinen oikeus on siirretty ja Euroopan unioni on luopunut kaikista olennaisista omistajuuteen liittyvistä riskeistä ja eduista.
Myöhempi arvostaminen
i) |
Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät. |
ii) |
Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back -operaatioita, eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan. |
iii) |
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset: EU:lla ei tällä hetkellä ole näitä sijoituksia. |
iv) |
Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien omaisuuserien käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon. Kun myytävissä oleviksi luokitellut omaisuuserät myydään tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun unionin oikeus saada maksuja syntyy. |
Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita tai arvopaperi on noteeraamaton, Euroopan unioni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.
Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Euroopan unioni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota on syntynyt ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.
a)
Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
b)
Kun on kyse myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
1.5.6 Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka Euroopan unioni maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.
1.5.7 Ennakkomaksut
Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava Euroopan unionille. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen ja rahamäärien palauttaminen johtavat avoinna olevan ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan, ja kyseinen määrä kirjataan kuluksi.
Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.
Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.
1.5.8 Saamiset
Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei Euroopan unioni pysty perimään kaikkia määriä saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole siihen mennessä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. myös jäljempänä liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien siirtosaamisten käsittelyä.
1.5.9 Käteisvarat ja muut rahavarat
Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät enintään kolmen kuukauden kuluessa.
1.5.10 Työsuhde-etuudet
Eläkevastuut
Euroopan unionilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Henkilöstö maksaa palkoistaan kolmasosan etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista, mutta eläkevelkaa vastaavaa määrää ei rahastoida. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä taseeseen merkittävä velka on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvon laskevat vakuutusmatemaatikot soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.
Kokemukseen perustuvista oikaisuista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos eläkejärjestelyyn tehtävien muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan (oikeuden syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset sairausetuudet
Euroopan unioni tarjoaa työntekijöilleen terveydenhoitoetuuksia korvaamalla sairauskuluja. Juoksevaa hallintoa varten on perustettu erillinen rahasto. Järjestelmästä hyötyvät nykyiset työntekijät, eläkeläiset, lesket ja heidän edunsaajansa. Muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (eläkeläiset, orvot jne.) myönnetyt etuudet luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”. Näiden etuuksien luonteen vuoksi tarvitaan vakuutusmatemaattisia laskelmia. Taseeseen merkittävä velka määritetään vastaavin perustein kuin eläkevelvoitteita vastaava velka (ks. edellä).
1.5.11 Varaukset
Varaus kirjataan silloin, kun Euroopan unionilla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).
1.5.12 Rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittäviksi rahoitusveloiksi (lainat). Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen.
Lainat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.
Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).
1.5.13 Velat
Huomattava osa Euroopan unionin veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen vaan ne ovat maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta. Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa maksupyynnöt arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.
Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.
1.5.14 Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot
Euroopan unionin kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.
Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava siirtosaaminen.
Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.
1.6 TUOTTO- JA KULULASKELMA
1.6.1 Tuotot
Muut kuin vaihtoon perustuvat tuotot
Tähän luokkaan kuuluu selvästi suurin osa EU:n tuloista. Luokkaan kuuluvat tulot ovat pääasiassa välittömiä ja välillisiä veroja sekä omiin varoihin kuuluvia määriä. Verojen lisäksi Euroopan unioni voi saada tuloja myös muilta osapuolilta (esim. tullimaksut, sakot ja lahjoitukset).
Alv- ja BKTL-varat
Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla Euroopan unioni lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.
Perinteiset omat varat
Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu Euroopan unionille, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty 25 prosenttia jäsenvaltioiden pidättäminä kantokuluina. Lisäksi tuotto- ja kululaskelmaan kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.
Sakot
Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta:
— |
joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi |
— |
tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti. |
Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (EU:n perustamissopimuksen 278 artikla). Sakkoa vastaavalle määrälle voidaan tietyissä olosuhteissa komission tilinpitäjän suostumuksella antaa vaihtoehtoisesti pankkitakaus.
Jos velallinen, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa kanteen päätöksestä, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Koska velallisen nostamalla kanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta EU:n tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään saamisen kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko kirjataan saamiseksi. Jos pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, saamisen määrää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Euroopan unionin saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.
Tavaroiden ja palvelujen vaihdosta saatavat tuotot
Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja -kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan Euroopan unioni arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.
Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.
Osinkotuotot
Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.
1.6.2 Menot
Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun Euroopan unioni vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä Euroopan unionille, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset.
Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.
Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka unioni on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.
1.7 EHDOLLISET VARAT JA VELAT
1.7.1 Ehdolliset varat
Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.
1.7.2 Ehdolliset velat
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois unionista tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.
Euroopan komissio soveltaa samoja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kuin Euroopan unioni, ja ne esitetään EU:n konsolidoidun tilipäätöksen liitetiedossa 1.
2. TASEEN LIITETIEDOT
PITKÄAIKAISET VARAT
2.1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
milj. euroa |
|
|
Määrä |
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, brutto |
171 |
Lisäykset |
60 |
Luovutukset |
(2) |
Muut muutokset |
7 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto |
236 |
Kertyneet poistot 31.12.2009 |
(99) |
Poistot varainhoitovuoden aikana |
(28) |
Luovutukset |
1 |
Muut muutokset |
(2) |
Kertyneet poistot 31.12.2010 |
(128) |
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto |
108 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, netto |
72 |
Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.
2.2 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
milj. euroa |
||||||||
|
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja laitteet |
Irtaimisto ja ajoneuvot |
Tietokone- laitteet |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Rahoitusleasingsopimukset |
Keskeneräiset hankinnat |
YHTEENSÄ |
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, brutto |
3 972 |
460 |
215 |
475 |
182 |
2 655 |
231 |
8 190 |
Lisäykset |
47 |
44 |
20 |
42 |
15 |
10 |
114 |
292 |
Luovutukset |
(37) |
(125) |
(30) |
(81) |
(27) |
(1) |
— |
(301) |
Omaisuusluokkien väliset siirrot |
(1) |
0 |
0 |
1 |
11 |
0 |
(10) |
1 |
Muut muutokset |
46 |
113 |
21 |
46 |
33 |
(1) |
— |
258 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto |
4 027 |
492 |
226 |
483 |
214 |
2 663 |
335 |
8 440 |
Kertyneet poistot 31.12.2009 |
(1 742) |
(355) |
(155) |
(359) |
(108) |
(612) |
|
(3 331) |
Poistot varainhoitovuoden aikana |
(127) |
(37) |
(21) |
(60) |
(17) |
(96) |
|
(358) |
Palautetut poistot |
— |
— |
— |
2 |
— |
— |
|
2 |
Luovutukset |
31 |
122 |
27 |
77 |
27 |
0 |
|
284 |
Omaisuusluokkien väliset siirrot |
1 |
1 |
0 |
0 |
(1) |
0 |
|
1 |
Muut muutokset |
(31) |
(113) |
(18) |
(38) |
(25) |
0 |
|
(225) |
Kertyneet poistot 31.12.2010 |
(1 868) |
(382) |
(167) |
(378) |
(124) |
(708) |
|
(3 627) |
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto |
2 159 |
110 |
59 |
105 |
90 |
1 955 |
335 |
4 813 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, netto |
2 230 |
105 |
60 |
116 |
74 |
2 043 |
231 |
4 859 |
Rahoitusleasingsopimuksia ja niitä vastaavia sopimuksia koskevat maksamattomat menot esitetään taseessa pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa (ks. myös liitetiedot 2.15 ja 2.18.1). Ne jakautuvat seuraavasti:
RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET
milj. euroa |
||||||||||
Erän kuvaus |
Kumulatiiviset menot (A) |
Vastaisuudessa maksettavat määrät |
Arvo yhteensä |
Omaisuuseriin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot |
Omaisuuserän arvo |
Poistot |
Kirjanpitoarvo, netto |
|||
Erääntymiseen < 1 vuosi |
Erääntymiseen > 1 vuosi |
Erääntymiseen > 5 vuotta |
Velka yhteensä (B) |
A + B |
(C) |
A + B + C |
(E) |
= A + B + C + E |
||
Maa-alueet ja rakennukset |
843 |
56 |
271 |
1 389 |
1 716 |
2 559 |
61 |
2 620 |
(684) |
1 936 |
Muut aineelliset hyödykkeet |
22 |
9 |
11 |
1 |
21 |
43 |
0 |
43 |
(24) |
19 |
Yhteensä 31.12.2010 |
865 |
65 |
282 |
1 390 |
1 737 |
2 602 |
61 |
2 663 |
(708) |
1 955 |
Yhteensä 31.12.2009 |
799 |
59 |
270 |
1 466 |
1 795 |
2 594 |
61 |
2 655 |
(612) |
2 043 |
2.3. PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Osuudet yhteisyrityksissä |
2.3.1 |
138 |
196 |
Osuudet osakkuusyrityksissä |
2.3.2 |
354 |
382 |
Takuurahasto |
2.3.3 |
1 346 |
1 240 |
Myytävissä olevat varat |
2.3.4 |
717 |
561 |
Sijoitukset yhteensä |
|
2 555 |
2 379 |
Tässä kohdassa on esitetty sijoitukset, joiden tarkoitus on Euroopan unionin toiminnan tukeminen. Kohta sisältää myös takuurahaston nettovarat.
2.3.1. Osuudet yhteisyrityksissä
milj. euroa |
||||||
|
Galileoyhteisyritys |
SESAR |
ITER |
IMI |
FCH |
Yhteensä |
Määrä 31.12.2009 |
0 |
80 |
35 |
81 |
0 |
196 |
Rahoitusosuudet |
0 |
41 |
53 |
24 |
64 |
182 |
Osuus nettotuloksesta |
0 |
(110) |
(76) |
(27) |
(27) |
(240) |
Määrä 31.12.2010 |
0 |
11 |
12 |
78 |
37 |
138 |
Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia yhteisyrityksissä.
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Pitkäaikaiset varat |
176 |
48 |
Lyhytaikaiset varat |
165 |
192 |
Pitkäaikaiset velat |
0 |
0 |
Lyhytaikaiset velat |
(208) |
(44) |
Tulot |
7 |
72 |
Menot |
(247) |
(169) |
Selvitystilassa oleva Galileo-yhteisyritys
Galileo-yhteisyritys asetettiin selvitystilaan vuoden 2006 lopussa, ja kyseinen menettely on yhä käynnissä. Tuloja tai menoja ei ollut, koska yhteisyrityksellä ei ollut toimintaa ja se oli edelleen selvitystilamenettelyssä vuonna 2010. Galileo-yhteisyrityksen nettovarat ja näin ollen investoinnin arvo 31.12.2010 (ja 31.12.2009) oli näin 0 euroa. Arvo on laskettu vähentämällä 585 miljoonan euron investoinnista kyseiseen ajankohtaan mennessä kertyneistä tappioista unionille kuuluva 585 miljoonan euron osuus.
SESAR-yhteisyritys
Sesar-yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman nopea täytäntöönpano koordinoimalla ja keskittämällä alan tutkimus- ja kehitystoimintaa EU:ssa. Komission omistusosuus SESAR-yhteisyrityksessä oli 78,8 prosenttia (11 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus Sesar-yhteisyrityksessä on enimmillään 700 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013.
Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio (ITER)
Fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation toiminnassa ovat mukana Euroopan unioni, Kiina, Intia, Venäjä, Korea, Japani ja Yhdysvallat. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy -yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Kokonaisrahoitusosuutta pidetään oikeudellisesti Euratomin rahoitusosuutena ITER-organisaatiossa, koska jäsenvaltioilla ja Sveitsillä ei ole omistusosuutta ITER-organisaatiossa. Koska EU:lla on oikeudellisesti omistusosuus ITER International -yhteisyrityksessä, komission on esitettävä kyseinen omistus tilinpäätöksessään.
Euratomin omistusosuus ITER-yhteisyrityksessä oli 47,2 prosenttia (12 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Euratomin (suuntaa antava) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa on yhteensä 7 649 miljoonaa euroa vuosina 2007–2041.
Yhteiset teknologia-aloitteet
Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksiä, jotka on perustettu Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin kaksi uutta yhteistä teknologia-aloitetta: ENIAC-yhteisyritys ja polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking, FCH). Vaikka ENIAC on juridisesti yhteisyritys, tilinpäätöksessä sitä on pidettävä osakkuusyrityksenä (minkä vuoksi se on sisällytetty liitetietoon 2.3.2), koska komissiolla on siinä yhteisen määräysvallan sijaan huomattava vaikutusvalta (kuten ARTEMIS- ja Clean Sky -yhteisyrityksissä).
Innovatiiviset lääkkeet -aloite (IMI Joint Technology Initiative on Innovative Medicines)
IMI-yhteisyrityksellä tuetaan kilpailua edeltävän vaiheen lääketutkimusta ja -kehitystä jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa. Tavoitteena on lisätä tutkimusinvestointeja biolääketieteen alalla sekä edistää pk-yritysten osallistumista yhteisyrityksen toimintaan. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 97,4 prosenttia (78 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään miljardi euroa 31.12.2017 mennessä.
Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking, FCH).
Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteena on yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja tutkimustoimien tukemiseksi. Näin on tarkoitus tehostaa Euroopan tutkimusta yleensä ja nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 99,9 prosenttia (37 miljoonaa euroa) 31.12.2010. EU:n (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään 470 miljoonaa euroa 31.12.2017 mennessä.
2.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä
milj. euroa |
|||||
|
EIR |
ARTEMIS |
Clean Sky |
ENIAC |
Yhteensä |
Määrä 31.12.2009 |
301 |
7 |
74 |
0 |
382 |
Rahoitusosuudet |
14 |
19 |
101 |
30 |
164 |
Osuus nettoylijäämästä/(alijäämästä) |
2 |
(12) |
(161) |
(9) |
(180) |
Muut oman pääoman muutokset |
(12) |
0 |
0 |
0 |
(12) |
Määrä 31.12.2010 |
305 |
14 |
14 |
21 |
354 |
Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia osakkuusyrityksissä.
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Varat |
447 |
420 |
Velat |
(93) |
(38) |
Tulot |
25 |
17 |
Ylijäämä/(alijäämä) |
(180) |
(6) |
Euroopan investointirahasto (EIR)
Euroopan investointirahasto (EIR) toimii Euroopan unionin rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. Komissio oli 31.12.2010 mennessä merkinnyt EIR:n osakepääomasta yhteensä 900 miljoonaa euroa (koko osakepääoma oli 3 000 miljoonaa euroa). Merkitty summa on 30 prosenttia EIR koko osakepääomasta. Tästä summasta 2 miljoonaa euroa on varainhoitovuoden 2010 tulosta (voitto). Varainhoitovuodelta 2010 ei maksettu osinkoa. Komissio on maksanut merkitsemästään osuudesta 20 prosenttia. Jäljelle jäävää osuutta, joka on 720 miljoonaa euroa, ei vielä ole vaadittu maksettavaksi.
milj. euroa |
||
EIR |
EIR:n pääoma yhteensä |
Komission merkitsemä osuus |
Osakepääoma yhteensä |
3 000 |
900 |
Maksettu |
(600) |
(180) |
Maksamista ei ole pyydetty |
2 400 |
720 |
ARTEMIS-yhteisyritys
Tämä yhteisyritys perustettiin toteuttamaan sulautettuihin tietotekniikkajärjestelmiin liittyvä yhteinen teknologia-aloite yksityissektorin toimijoiden kanssa. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 96,7 prosenttia (14 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään 420 miljoonaa euroa.
Clean Sky Joint Undertaking
Tällä yhteisyrityksellä pyritään vauhdittamaan puhtaan lentoliikenneteknologian kehittämistä, validointia ja demonstrointia EU:ssa. Erityisesti tavoitteena on luoda perin pohjin innovatiivinen lentoliikennejärjestelmä ja vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 64,7 prosenttia (14 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla tässä hankkeessa enimmillään 800 miljoonaa euroa.
ENIAC-yhteisyritys
ENIAC-yhteisyrityksen tavoite on määrittää yhteisesti sovittu tutkimusstrategia nanoelektroniikan alalla, jotta voidaan asettaa tutkimuksen painopisteet alan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Näitä tavoitteita toteutetaan yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja, joilla tuetaan hankemuotoisia tutkimustoimia. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 97,8 prosenttia (21 miljoonaa euroa) 31.12.2010. EU:n (suuntaa antava) kokonaissitoumus voi olla enimmillään 450 miljoonaa euroa.
2.3.3 Takuurahasto
Takuurahaston nettovarat
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Myytävissä olevat varat |
1 154 |
1 050 |
Käteisvarat ja muut rahavarat |
193 |
191 |
Varat yhteensä |
1 347 |
1 241 |
Velat yhteensä |
(1) |
(1) |
Nettovarat |
1 346 |
1 240 |
Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille EU on myöntänyt takauksen neuvoston päätöksellä. Tällaisiin kuuluvat etenkin Euroopan unionin ulkopuolelle myönnetyt Euroopan investointipankin (EIP) lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja unionin ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat. Takuurahasto on pitkäaikainen väline, jolla katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit, minkä takia sitä voidaan pitää pitkäaikaisena sijoituksena. Tästä on osoituksena se, että lähes 85 prosentilla myytävissä olevista omaisuuseristä maturiteetti on 1–10 vuotta. Takuurahastoa rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta maksettavilla varoilla, joiden määrä on 9 prosenttia toimenpiteiden pääoma-arvosta, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahastosta on suoritettu maksuja takauksen perusteella. Kaikki vuotuiset ylijäämät palautetaan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
Euroopan unionin on tehtävä takuuvaraus unionin ulkopuolisille maille myönnettyjä lainoja varten. Varauksen tarkoituksena on kattaa takuurahaston rahoitustarpeet ja tarvittaessa sellaiset takauksiin perustuvat vaatimukset, joiden määrä ylittää rahastossa käytettävissä olevat varat. Käytännössä varauksella varmistetaan, että nämä määrät voidaan kattaa talousarviosta. Tämä yhteensä 1 746 miljoonan euron varaus vastaa takuurahaston tavoitemäärää, joka on 9 prosenttia lainakannasta 31.12.2010. Takuurahaston nettovarat olivat 1 346 miljoonaa euroa 31.12.2010. Nettovarallisuuden ja varauksen määrän välinen erotus vastaa EU:n talousarviosta rahastoon maksettavaa 400 miljoonan euron määrää. Myytävissä olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien salkusta kirjattiin 30 miljoonan euron arvoiset käyvän arvon muutokset omaan pääomaan vuonna 2010 (16 miljoonaa euroa vuonna 2008).
2.3.4 Myytävissä olevat varat (pitkäaikaiset)
Tähän kohtaan sisältyvät hankitut sijoitukset ja osuudet, joiden tavoitteena on auttaa tuensaajia kehittämään liiketoimintaansa.
Pitkäaikaiset myytävissä olevat varat
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) |
188 |
157 |
Riskipääomatoimet |
137 |
132 |
ETF-käynnistysjärjestelmä |
199 |
154 |
Euroopan Kaakkois-Euroopparahastoon (EFSE) |
102 |
96 |
Vihreän kasvun rahasto (Green for Growth Fund, GGF) |
20 |
20 |
GEEREF |
56 |
— |
Progress-mikrorahoitusjärjestely |
14 |
— |
Muut sijoitukset |
1 |
2 |
Yhteensä |
717 |
561 |
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
Pankin hallintoneuvosto hyväksyi toukokuussa 2010 miljardin euron välittömän korotuksen maksettujen osakkeiden enimmäismäärään. Liikkeeseen laskettuihin maksettuihin osakkeisiin liittyvät maksut hoidettiin kohdentamalla uudelleen nettotulot, jotka oli aiemmin osoitettu ylijäämänä muihin tarkoituksiin eli sentyyppisten osakkeiden maksuihin. Lisäksi EBRD:n perussääntöön sisältyy sopimusperusteisia rajoituksia, jotka koskevat mm. omistusosuuksien myyntiä ja joiden mukaan omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan ja vain nykyisille osakkeenomistajille. Komission omistusosuus EBRD:ssä arvostetaan tämän vuoksi hankintahintaan, josta on vähennetty mahdolliset arvonalentumiset.
Komissio on merkinnyt EBRD:n 21 miljardin euron kokonaispääomasta 3 prosenttia. Merkitystä pääomasta maksettavaksi vaadittu osuus oli tilinpäätöspäivänä 187 miljoonaa euroa, joka on maksettu kokonaisuudessaan. Jäljellä olevat maksut pääomasta, jota ei ole vaadittu maksettavaksi, ovat 443 miljoonaa euroa.
milj. euroa |
||
EBRD |
EBRD:n pääoma yhteensä |
Komission merkitsemä osuus |
Osakepääoma yhteensä |
20 793 |
630 |
Maksettu |
(6 197) |
(187) |
Maksamista ei ole pyydetty |
14 596 |
443 |
Riskipääomatoimilla myönnetään rahoituksenvälittäjille varoja oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahoittamiseksi. Euroopan investointipankki hallinnoi näitä toimia, jotka rahoitetaan Euroopan naapuruuspolitiikkaan tarkoitetuista varoista.
ETF-käynnistysjärjestelmä kattaa kasvu- ja työllisyysohjelman sekä EIR:n hallinnoimat MAP- ja CIP-ohjelmat, joilla tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistysvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.
Kohta sisältää myös vaihtuvapääomaisena sijoitusyhtiönä (SICAV) toimivan Euroopan Kaakkois-Euroopparahaston (EFSE). EFSE:n päätavoitteena on edistää Kaakkois-Euroopan talouskehitystä ja vaurastumista tarjoamalla kestävää ja täydentävää kehitysrahoitusta paikallisten rahoituksenvälittäjien kautta.
Vihreän kasvun rahaston (Green for Growth Fund, GGF), joka on entinen Southeast Europe Energy Efficient Fund, yleisenä tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä Kaakkois-Euroopassa tarjoamalla yrityksille ja kotitalouksille rahoitusta sekä suoraan että rahoituslaitosten kanssa solmittavilla kumppanuuksilla.
Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon (GEEREF) tehtiin uusi 56 miljoonan euron sijoitus. GEEREF on uusi innovatiivinen rahasto, joka tarjoaa globaalia riskipääomaa yksityisinä sijoituksina energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita varten kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa. Lisäksi vuonna 2010 tehtiin 14 miljoonan euron sijoitus työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta tukevaan Progress-mikrorahoitusjärjestelyyn.
Vuoden loppuun mennessä oli sidottu ETF-käynnistysjärjestelmään ja pk-yritysten rahoitusvälineeseen liittyvät 122 miljoonan euron varat, joita muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet.
2.4 LAINAT
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat |
2.4.1 |
162 |
169 |
Lainavaroista myönnetyt luotot |
2.4.2 |
11 478 |
10 595 |
Yhteensä |
11 640 |
10 764 |
2.4.1 Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat
milj. euroa |
|||
|
Erityisehdoin myönnetyt lainat |
EHTY:n asuntolainat |
Yhteensä |
Yhteensä 31.12.2009 |
143 |
26 |
169 |
Uudet lainat |
2 |
— |
2 |
Takaisinmaksut |
(16) |
(5) |
(21) |
Kirjanpitoarvon muutos |
11 |
1 |
12 |
Yhteensä 31.12.2010 |
140 |
22 |
162 |
Tähän kohtaan kuuluvat erityisehdoin myönnetyt lainat ovat halpakorkoisia lainoja, joita myönnetään osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaikki lainat erääntyvät yli 12 kuukautta vuoden lopun jälkeen. Lainojen efektiivinen korko on 7,73–14,507 prosenttia
2.4.2 Lainavaroista myönnetyt luotot
milj. euroa |
|||||
|
Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat |
Euratom-lainat |
Maksutaselainat |
Selvitystilassa oleva EHTY |
Yhteensä |
Yhteensä 31.12.2009 |
587 |
484 |
9 303 |
261 |
10 635 |
Uudet lainat |
— |
— |
2 850 |
— |
2 850 |
Takaisinmaksut |
(84) |
(17) |
— |
— |
(101) |
Valuuttakurssierot |
— |
2 |
— |
7 |
9 |
Kirjanpitoarvon muutos |
— |
— |
93 |
(4) |
89 |
Yhteensä 31.12.2010 |
503 |
469 |
12 246 |
264 |
13 482 |
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi |
— |
— |
2 004 |
— |
2 004 |
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi |
503 |
469 |
10 242 |
264 |
11 478 |
Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).
Lainat |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat |
0,99 %–4,54 % |
0,9625 %–4,54 % |
Euratom-lainat |
0,96313 %–5,76 % |
1,071 %–5,76 % |
Maksutaselainat |
2,375 %–3,625 % |
3,125 %–3,625 % |
Selvitystilassa oleva EHTY |
0,556 %–5,8103 % |
0,346 %–5,8103 % |
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat
Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea ja/tai talousarviotukea EU:n aluetta maantieteellisesti lähellä oleville kumppanimaille. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston tukemille rakennemuutos- ja uudistusohjelmille myönnettyä rahoitusta. Vuoden 2010 loppuun mennessä komissio oli tehnyt 300 miljoonan euron arvosta lainasopimuksia, joihin liittyviä varoja muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet. Komissio ei ole saanut ulkopuolisilta takauksia näille lainoille, mutta takuurahasto on taannut ne (ks. liitetieto 2.3.3)
Euratom-lainat
Euratom on Euroopan unionin oikeushenkilö, jota edustaa Euroopan komissio. Jäsenvaltioille myönnettävillä Euratom-lainoilla rahoitetaan jäsenvaltioissa toteutettavia investointihankkeita, jotka liittyvät ydinsähkön teolliseen tuotantoon ja polttoainekiertoon tarkoitettuihin teollisiin laitoksiin. Kolmansille maille myönnettävät Euratom-lainat on tarkoitettu toimivien tai rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten ja ydinpolttoainekiertoon liittyvien laitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Komissio on saanut näille lainoille ulkopuolisilta takauksia yhteensä 466 miljoonan euron arvosta (481 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Maksutaselainat
Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, joka on otettu uudelleen käyttöön, jotta EU:n jäsenvaltioille voidaan tarjota keskipitkän aikavälin rahoitustukea tämänhetkisessä talous- ja rahoituskriisissä. Välineellä mahdollistetaan lainojen myöntäminen jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Tästä järjestelystä voivat saada tukea vain ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Lainojen enimmäismääräksi on vahvistettu 50 miljardia euroa. Lainoille myönnetään vakuudet EU:n yleisestä talousarviosta.
Vuoden 2008 marraskuun ja vuoden 2010 lopun välisenä aikana lainoja myönnettiin yhteensä 14,6 miljardia euroa Unkarille, Latvialle ja Romanialle. Tästä määrästä maksettiin 12,05 miljardia euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Seuraavassa taulukossa esitetään maksu- ja erääntymisaikataulu jo maksettujen maksutaselainojen erille.
milj. euroa |
||||||
|
Unkari |
Latvia |
Romania |
Yhteensä |
||
Maksettu vuonna 2008: |
||||||
|
2 000 |
— |
— |
2 000 |
||
Maksettu vuonna 2009: |
||||||
|
— |
1 000 |
— |
1 000 |
||
|
2 000 |
— |
— |
2 000 |
||
|
— |
1 200 |
1 500 |
2 700 |
||
|
1 500 |
— |
— |
1 500 |
||
Maksettu vuonna 2010: |
||||||
|
— |
— |
1 150 |
1 150 |
||
|
— |
500 |
1 000 |
1 500 |
||
|
— |
200 |
— |
200 |
||
31.12.2010 mennessä maksetut lainat |
5 500 |
2 900 |
3 650 |
12 050 |
||
Lainoja myönnetty yhteensä |
6 500 |
3 100 |
5 000 |
14 600 |
||
Määrät, joita ei nostettu 31.12.2010 mennessä |
Määräaika umpeutunut |
200 |
1 350 |
1 550 |
Unkarin maksutaselainaohjelman määräaika umpeutui marraskuussa 2010.
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)
Koska rahoituksenvakautusmekanismiin kuuluvien erien maksu tapahtui vasta 31. joulukuuta 2010 jälkeen, kyseisiä lainoja koskevat tiedot esitetään liitetiedossa 9.
Selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat
Erä sisältää lähinnä selvitystilassa olevan EHTY:n perustamissopimuksensa 54 ja 56 artiklan mukaisesti lainavaroista myöntämät luotot sekä kolme noteeraamatonta vieraan pääoman ehtoista arvopaperia, jotka EIP on laskenut liikkeeseen maksukyvyttömän velallisen sijaan tulleena velallisena. EHTY pitää kyseiset arvopaperit hallussaan niiden erääntymiseen (vuonna 2017 ja vuonna 2019) saakka kattaakseen vastaavien ottamiensa lainojen takaisinmaksun. Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta lisättynä kyseiselle vuodelle jaksotetulla, oikeuksien syntymisajankohtana maksettujen palkkioiden ja kyseisenä ajankohtana aiheutuneiden transaktiokustannusten osuudella. Laskennassa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.
2.5 PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.5.1) |
40 298 |
39 750 |
Menoennakot (ks. liitetieto 2.5.2) |
3 820 |
1 794 |
Pitkäaikaiset ennakkomaksut yhteensä |
44 118 |
41 544 |
2.5.1 Ennakkomaksut
Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on alle 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi, ja se kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Jäljelle jäävä määrä kirjataan pitkäaikaisiin varoihin.
Ennakkomaksut yhteensä
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Pitkäaikaiset ennakkomaksut (ks. edellä) |
40 298 |
39 750 |
Pitkäaikaiset ennakkomaksut (ks. edellä liitetieto 2.9) |
9 123 |
9 077 |
Ennakkomaksut yhteensä |
49 421 |
48 827 |
Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet
Tämä erä sisältää vakuudet, joita Euroopan komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31.12.2010 oli 1 227 miljoonaa euroa (936 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vakuuksien käypä arvo oli 1 059 miljoonaa euroa (724 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) mukaisesti suoritetut ennakkomaksut kuuluvat käytännössä osallistujien takuurahastoon – Vuonna 2010 ennakkomaksuja suoritettiin yhteensä 3,2 miljardia euroa (2,7 miljardia euroa vuonna 2009). Kyseessä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan EU:n ja osallistujien taloudelliset riskit FP7:n epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Takuurahaston pääoma ja korot muodostavat suoritustakuun. Kaikki avustuksina toteutettaviin epäsuoriin toimiin osallistuvat tahot maksavat 5 prosenttia EU:n kokonaisrahoitusosuudesta takuurahaston pääomaan toimen voimassaoloaikana (tällaisiin avustuksiin liittyy komission kirjanpidossa aina ennakkomaksu). Näin ollen osallistujat omistavat takuurahaston, ja komissio EU:n edustajana on toimeenpaneva elin. Epäsuoran toimen päätyttyä osallistujille palautetaan niiden takuurahastoon maksama pääomaosuus kokonaisuudessaan, paitsi jos velvoitteensa laiminlyöneet tuensaajat ovat aiheuttaneet takuurahastolle tappioita. Tällöin tuensaajille palautetaan vähintään 80 prosenttia maksetusta rahoitusosuudesta. Osallistujien takuurahasto turvaa näin sekä komission että toimiin osallistuvien taloudelliset edut. Osallistujat olivat maksaneet osallistujien takuurahastoon yhteensä 866 miljoonaa euroa 31.12.2010 mennessä (561 miljoonaa euroa vuonna 2009) – ks. myös liitetieto 11.
Pitkäaikaiset ennakkomaksut
milj. euroa |
||
Hallinnointitapa |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Suora keskitetty hallinnointi |
1 695 |
1 148 |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
620 |
486 |
Hajautettu hallinnointi |
441 |
347 |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
37 055 |
37 199 |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
487 |
568 |
Muiden toimielinten ja virastojen toteuttama |
0 |
2 |
Yhteensä |
40 298 |
39 750 |
Merkittävimmät pitkäaikaiset ennakkomaksut liittyvät rakennetoimiin, joita rahoitetaan ohjelmakaudella 2007–2013 aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta, maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, koheesiorahastosta ja kalatalousrahastosta. Koska monet näistä hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen olisi oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään sen vuoksi pitkäaikaisissa varoissa.
2.5.2 Menoennakot
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet |
3 820 |
1 794 |
Yhteensä |
3 820 |
1 794 |
Vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta maksuja, joilla tuetaan jäsenvaltioiden perustamia ja hallinnoimia rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä (lainoja, takauksia tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia). Perussäädöksissä jäsenvaltioita ei kuitenkaan velvoiteta raportoimaan komissiolle säännöllisesti kyseisten varojen käytöstä. Nämä maksut on vuoteen 2010 saakka merkitty komission kirjanpitojärjestelmään kuluiksi, vaikka kaikkia varoja ei ole käytetty välineen puitteissa. Asianmukaisempi menettely on merkitä ne omaisuuserinä taseeseen (menoennakot).
Kyseisten määrien käyttötarkoituksen vuoksi niiden käyttöä ei voida määrittää pelkästään tarkastelemalla rahoitusvälineen tilinpäätöslaskelmien kaltaista perustietolähdettä, koska esimerkiksi takaukseen liittyvät varat on jäädytetty rahoitusvälineiden pankkitileille, ja rahoitusvälineille maksetut lainavarat voidaan käyttää uusien lainojen myöntämiseen. Komissio on joutunut laatimaan arvioita, jotta kyseisten varojen käyttö voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tilinpäätöksessä ohjelmakauden aikana. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioita ei vaadita raportoimaan näiden varojen yksityiskohtaista käyttöä, eikä komissio pysty hankkimaan kyseisiä tietoja kustannustehokkaasti. Luotettavin mahdollinen menetelmä on näiden menojen kirjaaminen kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä ohjelmakauden aikana 31.12.2015 saakka. Kyseisen ajankohdan jälkeen kyseiset menot eivät ole sallittuja.
Tämän vuoksi komissio pyysi tarvittavia tietoja jäsenvaltioilta vuoden 2011 alussa. Komissio laatii arviot ja merkitsee käyttämättömät määrät taseeseen 31.12.2011. Kokonaismäärä jaetaan määriin, jotka jäsenvaltiot aikovat käyttää vuoden 2011 aikana (ks. liitetieto 2.9.2) ja määriin, jotka käytetään vuoden 2011 jälkeen (ks. edellä oleva taulukko).
EU:n tilinpäätös- ja kirjanpitosääntöjen ja kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätöskäytänteiden mukaisesti edellä esitetty kirjanpitokäsittely aiheuttaa muutoksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin, ja asianomaiset rahamäärät ovat merkittäviä. Tämän vuoksi vuoden 2009 tasetta on oikaistu tämän tilinpäätöksen laskelmissa, jotta voidaan esittää vertailukelpoiset numerotiedot, joista käy ilmi edellisvuoden tilanne uuden kirjanpitokäsittelyn mukaisesti. Varainhoitovuoden 2008 lukuihin kohdistuvan vaikutuksen arvioitiin olevan vain 18 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oikaistiin suhteessa vuoden 2009 kertyneeseen alijäämään, eikä vuoden 2009 avaavaan taseeseen tehty oikaisua. Alla olevassa taulukossa esitetään tämän oikaisun vaikutus varainhoitovuoden 2009 alkuperäiseen taseeseen:
|
Vuoden 2009 alkuperäinen tase |
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos |
Vuoden 2009 oikaistu tase |
Pitkäaikaiset ennakkomaksut: |
|||
Ennakkomaksut |
39 750 |
— |
39 750 |
Menoennakot |
— |
1 794 |
1 794 |
|
39 750 |
1 794 |
41 544 |
Lyhytaikaiset ennakkomaksut: |
|||
Ennakkomaksut |
9 077 |
— |
9 077 |
Menoennakot |
— |
359 |
359 |
|
9 077 |
359 |
9 436 |
Lyhytaikaiset saamiset: |
|||
Siirtosaamiset ja menoennakot |
3 912 |
295 |
4 207 |
Varat yhteensä |
100 859 |
2 448 |
103 307 |
Velat yhteensä |
(145 585) |
— |
(145 585) |
Nettovarat |
(44 726) |
2 448 |
(42 278) |
Kertynyt tulos ja rahastot |
|||
Rahastot |
3 323 |
— |
3 323 |
Kertynyt alijäämä |
(52 506) |
18 |
(52 488) |
Kuluvan varainhoitovuoden tulos |
4 457 |
2 430 |
6 887 |
|
(44 726) |
2 448 |
(42 278) |
2.6 PITKÄAIKAISET SAAMISET
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Jäsenvaltiot |
14 |
26 |
EHTY:n henkilöstölainat |
9 |
10 |
Vakuudet ja talletukset |
14 |
17 |
Muut |
3 |
2 |
Yhteensä |
40 |
55 |
Saamiset jäsenvaltioilta ovat selvitystilassa olevan EHTY:n saamisia entisiltä jäsenyyteen valmistautuvilta mailta. Pitkäaikaisten saamisten kokonaismäärästä 14 miljoonaa euroa liittyy muihin kuin vaihtoon liittyviin transaktioihin (26 miljoonaa euroa vuonna 2009).
LYHYTAIKAISET VARAT
2.7 VAIHTO-OMAISUUS
milj. euroa |
||
Erän kuvaus |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Tutkimusmateriaali |
71 |
62 |
Muut |
20 |
15 |
Yhteensä |
91 |
77 |
2.8 LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET
Lyhytaikaiset myytävissä olevat varat
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Selvitystilassa oleva EHTY |
1 283 |
1 483 |
Riskinjakorahoitusväline |
419 |
244 |
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä |
111 |
61 |
BUFI-sijoitukset |
515 |
0 |
Muut |
3 |
3 |
Yhteensä |
2 331 |
1 791 |
Lyhytaikaiset sijoitukset muodostuvat myytävissä olevista rahoitusvaroista, jotka on hankittu tuoton saamiseksi tai joita pidetään hallussa tietyn varojen rakenteen saavuttamiseksi tai toissijaisen likviditeettilähteen muodostamiseksi, ja jotka voidaan näin myydä likviditeettitarpeiden tai koronmuutosten mukaan.
Kaikki selvitystilassa olevan EHTY:n myytävissä oleviin varoihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita. Vuonna 2010 erääntyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien (käypä) arvo 31.12.2010 oli 294 miljoonaa euroa (242 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Vaikka uusia hankintoja on tehty sekä riskinjakorahoitusvälineeseen että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen (ks. myös liitetieto 5.1.2), suuri kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että alustavasti maksetut sakot on sijoitettu talous- ja rahoitusosaston hallinnoimaan erilliseen rahastoon (BUFI). Aiempina vuosina nämä määrät talletettiin erillisille pankkitileille – ks. liitetieto 2.11 (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia).
2.9 LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.9.1) |
9 123 |
9 077 |
Menoennakot (ks. liitetieto 2.9.2) |
955 |
359 |
Lyhytaikaiset ennakkomaksut yhteensä |
10 078 |
9 436 |
2.9.1 Ennakkomaksut
milj. euroa |
||
Hallinnointitapa |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Suora keskitetty hallinnointi |
3 038 |
2 924 |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
2 368 |
1 990 |
Hajautettu hallinnointi |
536 |
700 |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
2 177 |
2 550 |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
894 |
832 |
Muiden toimielinten ja virastojen toteuttama |
110 |
81 |
Yhteensä |
9 123 |
9 077 |
Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien lyhytaikaisten ennakkomaksujen vähennys johtuu siitä, että solidaarisuusrahaston toiminta on päätösvaiheessa. Vuonna 2010 uusille hankkeille maksettiin ennakkomaksueriä (kauteen 2007–2013 kuuluvat ohjelmat), mutta ne kirjattiin pitkäaikaisiin varoihin, kuten liitetiedossa 2.5 selitetään. Välillisen ja suoran keskitetyn hallinnoinnin alaan kuuluvien lyhytaikaisten ennakkomaksujen lisäys johtuu toiminnan lisääntymisestä pääasiassa tutkimuksen ja kehittämisen alalla.
2.9.2 Menoennakot
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet |
955 |
359 |
Yhteensä |
955 |
359 |
Kuten edellä liitetiedossa 2.5.2 todetaan, nämä määrät liittyvät jäsenvaltioille vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa suoritettuihin maksuihin, joilla perustetaan ja tuetaan rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä. Näitä varoja ei ollut käytetty välineiden puitteissa vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta ne aiotaan käyttää vuoden 2011 aikana.
2.10 LYHYTAIKAISET SAAMISET
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Lainat ja määräaikaistalletukset |
2 170 |
216 |
Lyhytaikaiset saamiset |
6 786 |
4 519 |
Sekalaiset saamiset |
20 |
16 |
Siirtosaamiset ja menoennakot |
4 525 |
4 207 |
Yhteensä |
13 501 |
8 958 |
Lyhytaikaisten saamisten kokonaismäärästä arviolta 11 009 miljoonaa euroa liittyy muihin kuin vaihtoon liittyviin transaktioihin (8 415 miljoonaa euroa vuonna 2009).
2.10.1 Lainat ja määräaikaistalletukset
Nämä määrät muodostuvat pääasiassa maksutaselainoista (2 004 miljoonaa euroa), jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (ks. edellä liitetieto 2.4). Tähän kohtaan sisältyvät myös 166 miljoonan euron määräaikaistalletukset, jotka liittyvät pääasiassa selvitystilassa olevaan EHTY:n määräaikaistalletuksiin.
2.10.2. Lyhytaikaiset saamiset
milj. euroa |
||||||
Tiliryhmä |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
||||
Bruttomäärä |
Arvonalennus |
Nettoarvo |
Bruttomäärä |
Arvonalennus |
Nettoarvo |
|
Tuensaajat |
207 |
(79) |
128 |
277 |
(76) |
201 |
Sakot |
4 584 |
(406) |
4 178 |
3 370 |
(133) |
3 237 |
Jäsenvaltiot |
4 011 |
(1 625) |
2 386 |
2 198 |
(1 191) |
1 007 |
Muut |
96 |
(2) |
94 |
76 |
(2) |
74 |
Yhteensä |
8 898 |
(2 112) |
6 786 |
5 921 |
(1 402) |
4 519 |
Tuensaajat
Nämä ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31.12.2010 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella.
Sakot
Tähän kohtaan sisältyvät komission määräämiin sakkoihin liittyvät perittävät määrät. Kasvanut arvonalennus edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että ennen 31.12.2010 päätettyjen sakkojen määrä väheni vuoden 2011 aikana. Arvonalennuksessa otetaan huomioon myös se tosiseikka, että talous- ja finanssikriisin vuoksi joitakin uusia sakkoja ei voitu kattaa alustavilla maksuilla tai pankkitakauksilla. Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä näihin saamisiin liittyen oli saatu yhteensä 2 585 miljoonan euron vakuudet (2 952 miljoonaa euroa vuonna 2009). On huomattava, että edellä mainitusta yhteismäärästä 1 771 miljoonaa euroa ei ollut erääntynyt 31.12.2010 mennessä.
Saamiset jäsenvaltioilta
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset
Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15.10.2010) maataloustukirahaston tuensaajilta per 31.12.2010. Summasta on vähennetty 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten. Lisäksi on arvioitu saamisten määrä jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2010 joulukuun 31. päivään. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa tuensaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. On huomattava, että arvonalennusmenetelmää mukautettiin vuonna 2010 sekä tulojen että menojen osalta, joten mukautuksella ei ole vaikutusta nettomääriin – ks. liitetieto 3.2.3. Uuden menetelmän mukaisesti saamiset kirjataan nimellisarvoon, ja arvonalennus perustuu tilastoanalyysiin (kerrytettävissä oleva rahamäärä).
Omiin varoihin kuuluvat saamiset
Tätä kohtaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että jäsenvaltioilla on oikeus pidättää kantamistaan perinteisistä omista varoista kantokuluina 25 prosenttia. Edellä esitetyt luvut ovat tämän vuoksi nettomääriä, joista on vähennetty kyseinen osuus. Jäsenvaltioilta oleviin saamisiin on jäsenvaltioiden toimittamien arvioiden perusteella tehty 811 miljoonan euron arvonalennus. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio olisi luopunut arvonalennusta vastaavien määrien perimisestä.
Muut saamiset jäsenvaltioilta
Muut saamiset jäsenvaltioilta sisältävät 30 miljoonaa euroa takaisinperittäviä varoja (72 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja 199 miljoonaa euroa maataloustukirahaston ennakkomaksuja (8 miljoonaa euroa vuonna 2009).
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset |
||
Maataloustukirahasto |
1 130 |
627 |
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) |
19 |
— |
SAPARD |
146 |
— |
Arvonalennus |
(814) |
(350) |
Yhteensä |
481 |
277 |
Maksettu ja jäsenvaltioilta perittävä arvonlisävero |
46 |
38 |
Omat varat |
||
A-kirjanpitoon kirjatut määrät |
81 |
89 |
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut määrät |
1 285 |
1 260 |
Arvonalennus |
(811) |
(841) |
Muut |
391 |
25 |
Yhteensä |
946 |
533 |
Muut saamiset jäsenvaltioilta |
913 |
159 |
Yhteensä |
2 386 |
1 007 |
2.10.3 Siirtosaamiset ja menoennakot
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 (oikaistu) |
Siirtosaamiset |
3 445 |
3 655 |
Menoennakot |
1 061 |
525 |
Muut |
19 |
27 |
Yhteensä |
4 525 |
4 207 |
Tämän kohdan erät muodostuvat pääosin siirtosaamisista:
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Omat varat |
2 657 |
2 209 |
Käyttötarkoitukseensa sidotut maataloustulot, marras- ja joulukuu |
72 |
940 |
Maataloustukirahasto: täytäntöönpanematta olevat rahoitusoikaisupäätökset |
520 |
0 |
Koheesio-, aluekehitys- ja maaseudun kehitysrahastot: rahoitusoikaisut |
43 |
404 |
Muut siirtosaamiset |
153 |
102 |
Siirtosaamiset yhteensä |
3 445 |
3 655 |
Muihin siirtosaamisiin kuuluvia eriä ovat pääasiassa viivästyskorot, kertyneet pankkikorot sekä ennakkomaksuista kertyneet korot.
Tärkeimmät menoennakkoihin sisältyvät määrät liittyvät varoihin, jotka jäsenvaltiot ovat siirtäneet rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin ja joita ei ollut vielä ilmoitettu komissiolle tai joita se ei ollut maksanut vuoden loppuun mennessä. Näitä varoja oli 858 miljoonaa euroa 31.12.2010 (295 miljoonaa euroa vuonna 2009). Varainhoitovuoden 2009 osalta kokonaismäärää on oikaistu – ks. liitetieto 2.5.2. Kohtaan on kirjattu myös yhteensä 182 miljoonan euron menoennakot, joiden sisältämistä eristä merkittävimmät ovat kolmansien maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin kalastussopimuksiin liittyvät 50 miljoonan euron maksut, Eurooppa-kouluihin liittyvät 41 miljoonan euron maksut ja 44 miljoonan euron toimistovuokrat.
2.11 KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia: |
||
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa |
10 123 |
10 958 |
Käyttötilit |
1 150 |
1 967 |
Ennakkomaksutilit |
39 |
42 |
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat) |
1 |
9 |
Lyhytaikaiset talletukset ja muut rahavarat |
1 670 |
1 486 |
Yhteensä |
12 983 |
14 462 |
Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia |
9 080 |
8 910 |
Yhteensä |
22 063 |
23 372 |
2.11.1 Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia
Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia, kattavat kaikki EU:n rahavarat, joita säilytetään jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla EU:n tileillä (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä, ennakkomaksutileillä, lyhytaikaisina talletuksina talletustileillä tai käteiskassoissa.
Lyhytaikaisiin talletuksiin sisällytetyt määrät ovat pääasiassa varoja, jotka EU on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja joilla toteutetaan EU:n talousarviosta rahoitettavia yksittäisiä ohjelmia. Vuoden 2010 loppuun mennessä 131 miljoonaa euroa oli sidottu, mutta muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet varoja.
2.11.2 Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia
Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia, sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin.
PITKÄAIKAISET VELAT
2.12 TYÖSUHDE-ETUUDET
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Eläkkeet – henkilöstö |
32 801 |
33 316 |
Eläkkeet – muut |
840 |
663 |
Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä |
3 531 |
3 263 |
Yhteensä |
37 172 |
37 242 |
2.12.1 Eläkkeet – henkilöstö
Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Näitä eläkevastuita ei rahastoida, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet eläkemenojen rahoittamista varten vahvistetun jakoperusteen mukaisesti. Virkamiehet rahoittavat lisäksi suorittamillaan pakollisilla eläkemaksuilla kolmanneksen eläkejärjestelmän menoista pitkällä aikavälillä.
Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31.12.2010 henkilöstön ja eläkkeellä olevan henkilöstön määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 25 (ja näin ollen myös EU:n kirjanpitosäännön nro 12) mukaisesti. Eläkevastuut arvioidaan niin sanotulla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä (projected unit credit method). Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arviointipäivänä tiedossa olleet vakuutusmatemaattiset oletukset, joita on käytetty arvioinnissa:
Vakuutusmatemaattiset oletukset |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Nimellinen diskonttokorko |
4,6 % |
4,5 % |
Ennustettu inflaatiovauhti |
2,1 % |
2,5 % |
Reaalinen diskonttokorko |
2,4 % |
2,0 % |
Avioliiton todennäköisyys: mies/nainen |
84 %/38 % |
84 %/38 % |
Yleinen palkkatason nousu / eläkkeiden yleinen uudelleenarvostus |
0 % |
0 % |
Vuoden 2008 kansainvälinen virkamiesten elinaikataulukko |
Kyllä |
Kyllä |
Eläkevastuut koskevat näin seuraavien henkilöryhmien aiemmin määriteltyjä oikeuksia:
1. |
Kaikkien Euroopan unionin eläkejärjestelmään kuuluvien toimielinten ja virastojen palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2010. |
2. |
Toimielinten palveluksesta lopullisesti tai väliaikaisesti lähtenyt henkilöstö, jolla on eläkeoikeuksia Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä (edellyttäen, että kyseiset virkamiehet ovat olleet unionin palveluksessa vähintään 10 vuotta). |
3. |
Vanhuuseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt. |
4. |
Työkyvyttömyyseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt. |
5. |
Työkyvyttömyysavustusta saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt. |
6. |
Perhe-eläkkeen saajat (lesket, lapset, huollettavat). |
Eläkevastuista voidaan todeta seuraavaa (ks. myös jäljempänä taulukko keskeisistä muutoksista):
— |
Vastuiden vakuutusmatemaattinen bruttoarvo 31.12.2010 oli 36 639 miljoonaa euroa (37 215 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tähän on lisätty korjauskertoimen vaikutus, joka on 1 063 miljoonaa euroa (1 079 miljoonaa euroa vuonna 2009). Edunsaajien maksamat verot vähennetään bruttovastuun kokonaismäärästä. Näin saadaan nettovastuu, joka kirjataan taseeseen (maksetuista eläkkeistä vähennetään vero, joka on EU:n tuloa eläkkeiden maksuvuonna). Nettovastuu eli veroilla vähennetty bruttovastuu oli 31.12.2010 arviolta 32 801 miljoonaa euroa. |
— |
Eläkejärjestelmän jäsenmäärä kasvoi 1 578 henkilöllä. |
2.12.2 Eläkkeet – muut
Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston pääsihteerien, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.
2.12.3 Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä
Tilinpäätöstä varten määritetään myös sellaisen yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään liittyvän vastuun arvioitu arvo, joka EU:lla on eläkkeellä olevan henkilöstönsä osalta. Vastuun bruttomäärän arvioidaan olevan 3 791 miljoonaa euroa. Nettovastuu lasketaan vähentämällä bruttovastuusta järjestelmän varat (260 miljoonaa euroa). Laskelmissa on sovellettu samaa diskonttokorkoa ja palkkatason yleistä nousua kuin henkilöstön eläkkeitä arvostettaessa.
Työsuhde-etuuksiin liittyvän bruttovelan muutos
milj. euroa |
||
|
Henkilöstön eläkevastuu |
Sairausvakuutusjärjestelmä |
Bruttovelka 31.12.2009 |
37 215 |
3 535 |
Työsuoritukseen perustuvat menot |
1 331 |
188 |
Korkomenot |
1 709 |
169 |
Maksetut etuudet |
(1 131) |
(95) |
Vakuutusmatemaattiset voitot |
(2 566) |
(6) |
Uudesta henkilöstöstä johtuva muutos |
81 |
— |
Bruttovelka 31.12.2010 |
36 639 |
3 791 |
2.13 PITKÄAIKAISET VARAUKSET
milj. euroa |
|||||||
|
Määrä 31.12.2009 |
Lisä-varaukset |
Käyttämättä olevat peruutetut määrät |
Käytetyt määrät |
Siirretty lyhytaikaiseen |
Arvioiden muutos |
Määrä 31.12.2010 |
Oikeustapaukset |
413 |
30 |
(136) |
(1) |
0 |
0 |
306 |
Ydinlaitosten purkaminen |
908 |
0 |
0 |
(3) |
(21) |
21 |
905 |
Rahoitus-varaukset |
76 |
38 |
0 |
0 |
(30) |
2 |
86 |
Muut |
72 |
18 |
(9) |
(55) |
(6) |
0 |
20 |
Yhteensä |
1 469 |
86 |
(145) |
(59) |
(57) |
23 |
1 317 |
Oikeustapaukset
Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden 2011 jälkeen. Suurin tällainen summa (300 miljoonaa euroa) liittyy 31.12.2010 vielä käsiteltävinä olleisiin oikeustapauksiin, jotka koskevat maataloustukirahaston menoihin liittyviä rahoitusoikaisuja ja maatalousmenoja.
Ydinlaitosten purkaminen
Vuonna 2008 riippumaton asiantuntijaryhmä päivitti vuonna 2003 laatimaansa selvitystä Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinlaitosten purkamiseen ja jätehuolto-ohjelmaan liittyvistä kustannuksista. Tilinpäätökseen merkitty varaus perustuu asiantuntijaryhmän tarkistettuun arvioon, joka on 1 222 miljoonaa euroa (alkuperäinen arvio oli 1 145 miljoonaa euroa). Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän nollakuponkikorkoa). Varauksen arvoksi 31.12.2010 saatiin näin yhteensä 926 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti maksetaan vuonna 2011 (21 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka maksetaan myöhemmin (905 miljoonaa euroa). Koska ohjelman kestoksi on arvioitu noin 20 vuotta, edellä esitetty arvio on jossain määrin epävarma ja lopulliset kustannukset voivat poiketa esitetyistä arvioista.
Rahoitusvaraukset
Tähän kohtaan on merkitty varaukset, jotka perustuvat arvioituihin tappioihin takauksista, jotka Euroopan investointirahasto (EIR) voi myöntää omissa nimissään komission puolesta ja komission riskillä vuosina 1998 ja 2001 käynnistetyissä pk-yritysten takausjärjestelmissä ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa vuonna 2007 käynnistetyssä pk-yritysten takausjärjestelmässä. Nostettuihin ja nostamattomiin luottoihin liittyviin takauksiin sovelletaan kuitenkin enimmäismäärää. Pitkän aikavälin rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nettomääräiseen nykyarvoon (käyttämällä 12 kuukauden euro swap-korkoa).
Muut varaukset
Pääosa näistä varauksista liittyy maksuihin, joita EU arvioi joutuvansa suorittamaan eläintautien hätärahastosta eräille jäsenvaltioille tiettyjen eläintautiepidemioiden torjumiseksi. Nämä maksut ovat arvion mukaan 12 miljoonaa euroa (60 miljoonaa euroa vuonna 2009), ja ne jaetaan maksuihin, jotka todennäköisesti suoritetaan vuonna 2011 (10 miljoonaa euroa), ja maksuihin, jotka todennäköisesti suoritetaan myöhemmin (2 miljoonaa euroa).
2.14 PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT
milj. euroa |
|||||
|
Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat |
Euratom-lainat |
Maksutaselainat |
Selvitystilassa oleva EHTY |
Yhteensä |
Yhteensä 31.12.2009 |
587 |
484 |
9 303 |
225 |
10 599 |
Uudet lainat |
— |
— |
2 850 |
— |
2 850 |
Takaisinmaksut |
(84) |
(17) |
— |
— |
(101) |
Valuuttakurssierot |
— |
2 |
— |
6 |
8 |
Kirjanpitoarvon muutos |
— |
— |
93 |
— |
93 |
Yhteensä 31.12.2010 |
503 |
469 |
12 246 |
231 |
13 449 |
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi |
— |
— |
2 004 |
— |
2 004 |
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi |
503 |
469 |
10 242 |
231 |
11 445 |
Tässä kohdassa esitetään Euroopan unionin ottamat lainat, joiden erääntymiseen on yli vuosi. Lainanotto sisältää velkakirjalainat, joiden määrä on 13 211 miljoonaa euroa (10 324 miljoonaa euroa vuonna 2009). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.
Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).
Lainanotto |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Makrotaloudellinen rahoitusapu |
0,99 %–4,54 % |
0,9625 %–4,54 % |
Euratom |
0,987 %–5,6775 % |
0,9031 %–5,6775 % |
Maksutaselainat |
2,375 %–3,625 % |
3,125 %–3,625 % |
Selvitystilassa oleva EHTY |
0,556 %–9,2714 % |
0,346 %–9,2714 % |
2.15 MUUT PITKÄAIKAISET VELAT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Rahoitusleasingvelat |
1 672 |
1 736 |
Erissä maksettavat rakennukset |
382 |
395 |
Muut |
50 |
47 |
Yhteensä |
2 104 |
2 178 |
Tämä kohta sisältää pääasiassa sellaiset rahoitusleasingvelat, joiden erääntymiseen on yli vuosi (ks. edellä liitetieto 2.2). Tähän kohtaan sisältyvät myös eräisiin sellaisiin komission ostamiin rakennuksiin liittyvät määrät, joiden ostohinta maksetaan erissä. Kyse ei ole leasingsopimuksista, koska rakennusten omistusoikeus siirtyi komissiolle heti hankintahetkellä.
LYHYTAIKAISET VELAT
2.16 LYHYTAIKAISET VARAUKSET
milj. euroa |
|||||||
|
Määrä 31.12.2009 |
Lisävaraukset |
Käyttämättä olevat peruutetut määrät |
Käytetyt määrät |
Siirrot pitkäaikaisista |
Arvioiden muutos |
Määrä 31.12.2010 |
Oikeustapaukset |
30 |
7 |
(7) |
(1) |
0 |
0 |
29 |
Ydinlaitosten purkaminen |
22 |
0 |
0 |
(22) |
21 |
0 |
21 |
Rahoitusvaraukset |
128 |
21 |
(3) |
(38) |
30 |
2 |
140 |
Muut |
33 |
10 |
(5) |
(20) |
6 |
0 |
24 |
Yhteensä |
213 |
38 |
(15) |
(81) |
57 |
2 |
214 |
Tämä kohta sisältää alle vuoden kuluessa erääntyviin velkoihin liittyvät varaukset.
2.17 LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
Tämä erä sisältää 2 004 miljoonaa euroa maksutaselainoihin liittyvää ottolainausta (ks. liitetieto 2.14), joka erääntyy 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (vuoden 2009 määrä oli 40 miljoonaa euroa, joka liittyi makrotaloudelliseen rahoitusapuun).
2.18 MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat |
78 |
71 |
Lyhytaikaiset velat |
17 615 |
15 260 |
Sekalaiset velat |
97 |
133 |
Siirtovelat ja tuloennakot |
66 739 |
78 420 |
Yhteensä |
84 529 |
93 884 |
2.18.1 Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Rahoitusleasingvelat |
65 |
59 |
Muut |
13 |
12 |
Yhteensä |
78 |
71 |
2.18.2 Lyhytaikaiset velat
milj. euroa |
||
Velkalaji |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Jäsenvaltiot |
17 035 |
14 903 |
Toimittajat ja muut vastaavat |
1 292 |
944 |
Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia |
(712) |
(587) |
Yhteensä |
17 615 |
15 260 |
Lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy Euroopan unionin saamia, avustusten yhteydessä toimitettuja maksupyyntöjä. Maksupyynnössä ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun maksupyyntö on vastaanotettu. Jos vastapuolena on jäsenvaltio, ne luokitellaan vastaavasti. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään samaa menettelyä noudattaen. Tällaiset maksupyynnöt on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Seuraavalla tilikaudella suoritettaviksi tulevat tukikelpoiset määrät on tilikautta päätettäessä arvioitu ja kirjattu siirtoveloiksi (ks. edellä liitetieto 2.18.3), ja määrät, joiden tukikelpoisuutta ei vielä ole tutkittu, on jätetty avoimiksi niiden määrien tileille, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia. Jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi, lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattu nettomäärä.
Jäsenvaltiot
Merkittävimmät tähän kohtaan kirjatut määrät ovat rakennerahastotoimiin liittyvät, 16 924 miljoonan euron maksupyynnöt (11 160 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Toimittajat ja muut vastaavat
Tähän kohtaan sisältyvät avustusten ja hankesopimusten perusteella maksettavien määrien lisäksi julkisille organisaatioille ja konsolidoimattomille yhteisöille (esimerkiksi EKR) maksettavat määrät.
Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia
Velkoihin on tehty 712 miljoonan euron vähennys. Summa vastaa tukikelpoisuuden tarkistamista odottavien maksupyyntöjen sellaista osuutta, jota ei pidetä tukikelpoisena. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimia toteuttaviin pääosastoihin.
2.18.3 Siirtovelat ja tuloennakot
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Siirtovelat |
66 326 |
76 435 |
Tuloennakot |
407 |
1 976 |
Muut |
6 |
9 |
Yhteensä |
66 739 |
78 420 |
Siirtovelat on jaoteltu seuraavasti:
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Maataloustukirahaston siirtovelat: |
||
Menot 16.10.2010 – 31.12.2010 |
33 015 |
32 087 |
Suora tuki |
10 703 |
12 195 |
Sokerialan rakenneuudistus |
400 |
735 |
Muut |
(303) |
(55) |
Maataloustukirahasto yhteensä: |
43 815 |
44 962 |
Rakennetoimien siirtovelat: |
||
Maaseuturahasto ja EMOTR:n tukiosasto |
10 792 |
9 076 |
Euroopan kalatalousrahasto |
116 |
347 |
Euroopan aluekehitysrahasto ja innovatiiviset toimenpiteet |
3 337 |
11 777 |
Koheesiorahasto |
1 557 |
980 |
Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) |
74 |
3 |
Euroopan sosiaalirahasto |
2 182 |
5 411 |
Rakennetoimet yhteensä: |
18 058 |
27 594 |
Muut siirtovelat: |
||
T&K |
1 267 |
1 687 |
Muut |
3 186 |
2 192 |
Muut yhteensä: |
4 453 |
3 879 |
Siirtovelat yhteensä |
66 326 |
76 435 |
Rakennetoimiin liittyvät menot vähenevät yleisesti, koska kauden 2000–2006 ohjelmat ovat päätösvaiheessa.
Tuloennakkojen suuri määrä 31.12.2009 johtui siitä, että kaksi jäsenvaltiota maksoi etukäteen vuodelle 2010 kuuluvia omien varojen rahoitusosuuksiaan.
NETTOVARAT JA RAHASTOT
2.19 RAHASTOT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Käyvän arvon rahasto |
(61) |
69 |
Muut rahastot: |
||
Takuurahasto |
1 746 |
1 472 |
Uudelleenarvostusrahasto |
57 |
57 |
Lainanotto- ja lainanantotoiminta |
1 525 |
1 511 |
Muut |
217 |
214 |
Yhteensä |
3 545 |
3 254 |
Yhteensä |
3 484 |
3 323 |
2.19.1 Käyvän arvon rahasto
Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset merkitään tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon. Vuonna 2010 käyvän arvon rahastosta poistettiin 48 miljoonaa euroa myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvia varoja, jotka kirjattiin tuotto- ja kululaskelmaan.
2.19.2 Muut varat
Takuurahasto
Takuurahaston toimintaa käsitellään myös liitetiedossa 2.3.3. Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on 9 prosenttia rahaston takaamista vastuista. Tavoitesumma on samalla rahaston varojen vähimmäismäärä.
Uudelleenarvostusrahasto
Uudelleenarvostusrahasto sisältää aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostuksen. Rahastossa vuoden lopussa oleva summa oli 57 miljoonaa euroa. Määrä liittyy komission maa-alueiden ja rakennusten uudelleenarvostukseen, joka tehtiin ennen uusien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen käyttöönottoa.
Lainanotto- ja lainanantotoiminta
Nämä varat kuuluvat selvitystilassa olevalle EHTY:lle ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle. Lainanotto- ja lainanantotoimintaan liittyvä rahasto perustettiin EHTY:n toiminnan lopettamisen yhteydessä.
2.20 JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET
milj. euroa |
|
|
Määrä |
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2009 (oikaistu) |
45 601 |
Varainhoitovuoden 2009 ylijäämän palautus jäsenvaltioille |
2 254 |
Takuurahaston varojen muutos |
273 |
Muiden varojen muutokset |
21 |
Selvitystilassa oleva EHTY: varainhoitovuoden 2009 tuloksen siirtäminen rahastoihin |
14 |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (ylijäämä) |
(17 232) |
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2010 |
30 931 |
Jaottelu: |
|
Työsuhde-etuudet |
37 172 |
Muut määrät |
(6 241) |
Tämä määrä, jota ei luokitella saamiseksi jäsenvaltioilta, vastaa aiemmilta vuosilta kertyneen alijäämän (48 163 miljoonaa euroa) ja vuoden 2010 taloudellisen tuloksen (17 232 miljoonan euron ylijäämä) summaa. ”Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavien rahoitusosuuksien” tarkoitus on antaa tietoja monivuotisia toimia rahoittavan vuotuisen budjetointiprosessin todellisesta tilanteesta. Rahastot (3 484 miljoonaa euroa), joiden varat on käytettävä niiden omien säännösten ja sääntöjen mukaisesti, on tarkoituksella jätetty pois näistä laskelmista.
Tämä kohta vastaa pohjimmiltaan sellaisia EU:lle vuoden 2010 joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 vuoden n + 1 talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat maataloustukirahaston toimintaan liittyvät erät. Jäsenvaltioille suoritettavat maksut olivat jaksolta 16. lokakuuta – 31. joulukuuta 2010 yhteensä 33 miljardia euroa. Jäsenvaltiot itse asiassa maksavat suurimman osan maksettaviksi vaadittavista määristä alle 12 kuukauden kuluessa asianomaisen varainhoitovuoden päättymisestä osana seuraavan vuoden talousarviota.
Vain maksut, jotka liittyvät komission henkilöstölleen myöntämiin työsuhde-etuuksiin, suoritetaan pidemmällä aikavälillä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että jäsenvaltiot ovat taanneet eläkevastuiden rahoittamisen vuotuisista talousarvioista. Seuraavassa on esitetty ohjeellinen arvio työsuhde-etuuksiin liittyvien tulevien maksujen jakautumisesta:
milj. euroa |
|
|
Määrä |
Lyhytaikaiset: vuonna 2010 maksettavat määrät |
1 278 |
Pitkäaikaiset: vuoden 2010 jälkeen maksettavat määrät |
35 894 |
Työsuhde-etuuksiin liittyvä kokonaisvelka 31.12.2010 |
37 172 |
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavien varojen määrä laski 14,7 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Lasku johtuu pääasiassa seuraavista seikoista: 1) muut lyhytaikaiset velat vähenivät 9,4 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.18); 2) lyhytaikaiset rahoitusvelat laskivat 2 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.17); 3) pitkäaikaiset ennakkomaksut lisääntyivät 2,6 miljardia euroa; ja 4) lyhytaikaiset saamiset lisääntyivät 4,6 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.10).
On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.
3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT
3.1 TUOTOT OMISTA VAROISTA JA RAHOITUSOSUUKSISTA
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
2010 |
2009 |
Tuotot omista varoista: |
3.1.1 |
|
|
BKTL-varat |
|
91 178 |
81 978 |
Alv-varat |
|
12 517 |
12 795 |
Perinteiset omat varat: |
|||
Tullimaksut |
|
16 065 |
14 002 |
Sokerimaksut |
|
150 |
130 |
Perinteiset omat varat yhteensä |
|
16 215 |
14 132 |
Budjettioikaisut |
3.1.2 |
2 135 |
1 399 |
Kolmansien maiden maksuosuudet (ml. EFTA-valtiot) |
|
283 |
233 |
Yhteensä |
|
122 328 |
110 537 |
Omista varoista saatavat tuotot ovat Euroopan unionin tärkeimpiä toiminnan tuottoja. Suurin osa menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta on huomattavasti pienempi.
3.1.1 Tuotot omista varoista
Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteisiin omiin varoihin, alv-perusteisiin varoihin ja BKTL-perusteisiin varoihin. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Edellä esitetyt luvut ovat nettomääriä, joista on vähennetty kyseiset kantokulut.
Vuoteen 2009 verrattuna BKTL-perusteisista omista varoista saadut tuotot kasvoivat 9,2 miljardia euroa, mikä heijastaa tarvetta kattaa enemmän maksumäärärahoja vuonna 2010. Tullimaksut lisääntyivät 2 miljardia euroa pääasiassa tuonnin kasvun vuoksi.
3.1.2 Budjettioikaisut
Budjettioikaisut sisältävät vuoden 2009 talousarvion ylijäämän (2 254 miljoonaa euroa), joka palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se niistä omista varoista, jotka jäsenvaltioiden on tuloutettava EU:lle seuraavana vuonna. Ylijäämä kirjataan näin vuoden 2010 tuottoihin. Tämän lisäksi omien varojen järjestelmästä vuonna 2007 tehdyssä päätöksessä säädetään Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävästä budjettiaseman epätasapainon korjauksesta. Korjauksen rahoittavat muut jäsenvaltiot, joten sillä ei periaatteessa ole vaikutusta talousarvion toteutumaan eikä taloudelliseen tulokseen. Kohtaan on kuitenkin kirjattu 112 miljoonan euron määrä, joka on seurausta siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit (ks. asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 10 artiklan 3 kohta) poikkeavat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.
3.2 MUUT TOIMINNAN TUOTOT
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
2010 |
2009 |
Sakot |
3.2.1 |
3 077 |
2 648 |
Maatalousmaksut |
3.2.2 |
25 |
705 |
Varojen takaisinperintä: |
3.2.3 |
|
|
Suora keskitetty hallinnointi |
|
49 |
63 |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
|
11 |
6 |
Hajautettu hallinnointi |
|
71 |
41 |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
|
1 776 |
1 066 |
Yhteensä |
|
1 907 |
1 176 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot: |
3.2.4 |
|
|
Henkilöstö |
|
1 073 |
1 010 |
Tuotot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä |
|
13 |
33 |
Muut hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
|
121 |
165 |
Yhteensä |
|
1 207 |
1 208 |
Muut toiminnan tuotot: |
3.2.5 |
|
|
Oikaisut/varaukset |
|
157 |
150 |
Kurssivoitot |
|
460 |
618 |
Muut |
|
1 355 |
1 027 |
Yhteensä |
|
1 972 |
1 795 |
Yhteensä |
|
8 188 |
7 532 |
3.2.1 Sakot
Nämä tuotot liittyvät sakkoihin, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta. Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle.
3.2.2 Maatalousmaksut
Tässä kohdassa on ilmoitettu maidon lisämaksut, jotka ovat 25 miljoonaa euroa (99 miljoonaa euroa ja 606 miljoonan euron sokerimaksut vuonna 2009). Maidon lisämaksut ovat markkinoiden hallintavälineitä, joilla pyritään rankaisemaan maidontuottajia, jotka ylittävät viitemääränsä. Koska maidon lisämaksut eivät ole yhteydessä komission aiempiin maksuihin, niitä pidetään käytännössä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Maitokiintiöitä ollaan asteittain poistamassa, mikä selittää näiden maksujen jatkuvan vähentymisen. Maatalousvuodesta 2008/2009 alkaen kiintiöitä korotetaan vuosittain prosentilla, kunnes ne poistuvat kokonaan vuonna 2015.
Sokerimaksut liittyvät sokerialan rakenneuudistusrahastoon, jonka avulla sokerialalla on alennettu sokerin sisäistä hintaa tavoitteena kaventaa EU:n ja kansainvälisten markkinoiden välistä hintaeroa. Omarahoitteinen rakenneuudistusrahasto perustettiin, jotta vähemmän kilpailukykyiset sokerintuottajat poistuisivat markkinoilta. Rahasto saa varoja sokerintuottajilta perittävästä tilapäisestä verosta, jota pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. Vaikka järjestelmän maksut jatkuvat syyskuuhun 2012 saakka, jäsenvaltiot olivat 31.12.2009 mennessä ilmoittaneet kaikki sokerialan rakenneuudistusrahastoon liittyvät tulot, joten näitä tuloja ei ollut vuonna 2010.
3.2.3 Varojen takaisinperintä
Tässä kohdassa esitetään komission antamat perintämääräykset ja komission kirjanpitojärjestelmään kirjatut tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat yleisestä talousarviosta maksettuja määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin tai päätökseen saatuihin tilintarkastuksiin taikka tukikelpoisuustarkastuksiin. Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan maatalouden tukirahastosta, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta nykyhetkeen. Kohta ei kuitenkaan sisällä kaikkia EU-menojen takaisin perittyjä määriä. Se ei etenkään sisällä määriä, jotka on peritty takaisin rakennetoimien alalla, jolla rahoitusta myönnetään merkittäviä määriä. Tällä alalla on käytössä omat järjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät palautetaan. Palauttamiseen ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa liity perintämääräyksen antamista. Takaisinperittäviä ennakkomaksuja ei EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan myöskään merkitä varainhoitovuoden tuotoiksi.
Tähän kohtaan kirjatusta kokonaismäärästä suurin osa eli 1 775 miljoonaa euroa liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin (1 331 miljoonaa euroa maataloustukirahastoon, 19 miljoonaa euroa maaseudun väliaikaiseen kehittämisvälineeseen (TRDI), 146 miljoonaa euroa maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityiseen liittymisohjelmaan (SAPARD) ja 279 miljoonaa euroa rakennetoimiin).
a) Maatalous: maataloustukirahasto
Maataloustukirahastossa tähän kohtaan sisältyvät varainhoitovuoden tuotot ovat 1 331 miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:
— |
vuoden aikana päätetyt sääntöjenmukaisuusoikaisut (1 032 miljoonaa euroa); |
— |
petokset ja sääntöjenvastaisuudet (299 miljoonaa euroa): jäsenvaltioiden ilmoittamat vuoden aikana takaisin perityt määrät (178 miljoonaa euroa), joista on vähennetty 121 miljoonaa euroa, joka vastaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä oleviin määriin tehtyä lisäystä (kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 1 130 miljoonaa euroa, josta vähennetään arvonalennukseen perustuva oikaisu 382 miljoonaa euroa; kokonaismäärä oli 627 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa) – ks. myös liitetieto 2.10.2. |
b) Rakennetoimet
Tähän kohtaan sisältyvät rakennetoimiin liittyvät takaisinperittävät menot olivat 279 miljoonaa euroa (613 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tähän kohtaan sisältyy pääasiassa komission antamia perintämääräyksiä, joilla peritään takaisin edellisten vuosien aiheettomia maksuja (610 miljoonaa euroa) ja siirtosaamisten vähentyminen vuoden lopussa (377 miljoonaa euroa).
Perintämääräyksiä annetaan ainoastaan seuraavissa tapauksissa:
— |
jäsenvaltion ilmoittamissa määrissä on havaittu sääntöjenvastainen meno, josta komissio on tehnyt muodollisen rahoitusoikaisupäätöksen; |
— |
suoritettujen ennakko- ja välimaksujen yhteismäärä on suurempi kuin jäsenvaltion ilmoittamien tukikelpoisten menojen perusteella maksettavaksi tuleva määrä, jolloin EU:n rahoitusosuutta vähennetään ohjelman päättyessä; jos jäsenvaltio hyväksyy tällaisen toimenpiteen, se voidaan toteuttaa ilman komission muodollista päätöstä; |
— |
määrä maksetaan takaisin sen jälkeen, kun hankkeen päättymisajankohtana käynnissä ollut oikeudenkäyntimenettely on saatu päätökseen. |
Muut rakennetoimiin liittyvät perintämääräykset koskevat ennakkomaksujen takaisinperintää. Näitä määriä ei ole kirjattu varainhoitovuoden tuotoiksi vaan niillä on hyvitetty ennakkomaksuja taseessa.
3.2.4 Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot
Hallinnollisen toiminnan tuotot saadaan henkilöstön palkoista tehdyistä vähennyksistä, ja ne voidaan jakaa kahteen pääryhmään: eläkemaksuihin ja tuloveroihin.
3.2.5 Muut toiminnan tuotot
Nämä 430 miljoonan euron tuotot (376 miljoonaa euroa vuonna 2009) on saatu liittymisneuvotteluja käyviltä mailta. Kohta sisältää myös kurssivoitot lukuun ottamatta jäljempänä liitetiedossa 3.5 käsitellyistä rahoitustoiminnoista kertyviä kurssivoittoja. Kurssivoittoja syntyy EU:n jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia. Vuoden 2010 aikana syntyi nettomääräinen 21 miljoonan euron kurssivoitto (185 miljoonaa euroa vuonna 2009).
3.3 HALLINTOKULUT
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Henkilöstökulut |
5 171 |
4 898 |
Poistot ja arvon alentuminen |
384 |
436 |
Muut hallintokulut |
3 059 |
2 799 |
Yhteensä |
8 614 |
8 133 |
Hallintokulut ovat EU:n toimintaan liittyviä kuluja, jotka sisältävät henkilöstökulut, poistot ja muut toimielinten ja virastojen toiminnasta aiheutuneet kulut (esimerkiksi vuokrat, huoltokustannukset, tavarat ja palvelut, koulutuskustannukset).
3.4 TOIMINNAN KULUT
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
2010 |
2009 oikaistu |
Varsinaisen toiminnan kulut: |
3.4.1 |
|
|
Suora keskitetty hallinnointi |
|
10 123 |
8 744 |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
|
4 045 |
3 605 |
Hajautettu hallinnointi |
|
933 |
137 |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
|
85 432 |
87 251 |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
|
1 868 |
1 655 |
Yhteensä |
|
102 401 |
101 392 |
Muut toimintakulut: |
3.4.2 |
|
|
Oikaisut/varaukset |
|
68 |
199 |
Kurssitappiot |
|
439 |
432 |
Muut |
|
856 |
481 |
Yhteensä |
|
1 363 |
1 112 |
Yhteensä |
|
103 764 |
102 504 |
3.4.1 Varsinaisen toiminnan kulut
Euroopan unionin toimintamenot sisältävät rahoituskehyksen eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. Pääosaa menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jolloin jäsenvaltiot on valtuutettu hoitamaan esimerkiksi maataloustukirahaston menoihin ja rakennetoimiin liittyviä tehtäviä (aluekehitysrahasto, sosiaalirahasto, maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, koheesiorahasto ja kalatalousrahasto).
Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien varojen vähentyminen vuonna 2010 johtuu pääasiassa siitä, että kauden 2000–2006 ohjelmia (ESR) on päätetty, ja siitä, että maatalousrahaston varojen käyttö vähentyi edellisvuoteen verrattuna. Vähennystä kompensoivat osittain ohjelmakauden 2007–2013 rakennetoimet, jotka saavuttavat hitaan alun jälkeen normaalitason vuonna 2009. Keskitettyyn hallinnointiin kuuluvien menojen kasvu johtuu tutkimus- ja kehitystoimista.
Kuten liitetiedossa 2.5.2. todetaan, komissio on muuttanut tiettyjen koheesiopolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvien menojen kirjanpitokäsittelyä. Koska asianomaiset rahamäärät ovat merkittäviä, komission on kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjensä mukaisesti oikaistava vuoden 2009 numerotietoja. Näin voidaan esittää vertailukelpoiset tiedot, jotka osoittavat, mikä tilanne olisi ollut, jos samaa kirjanpitokäsittelyä olisi sovellettu vuonna 2009. Alla olevassa taulukossa esitetään tämän oikaisun vaikutus varainhoitovuoden 2009 alkuperäiseen taloudelliseen tulokseen:
milj. euroa |
|||
|
Vuoden 2009 alkuperäinen tilinpäätös |
Muutettu tilinpäätöksen laatimisperiaate |
Vuoden 2009 oikaistu tilinpäätös |
Toiminnan tuotot |
118 069 |
— |
118 069 |
Toiminnan kulut: |
|||
Varsinaisen toiminnan kulut: |
|||
Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavat varat |
(89 681) |
2 430 |
(87 251) |
Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä |
(113 067) |
2 430 |
(110 637) |
Toiminnan ylijäämä |
5 002 |
2 430 |
7 432 |
Taloudellinen tulos |
4 457 |
2 430 |
6 887 |
3.4.2 Muut toimintakulut
Kurssitappioita (jäljempänä liitetiedossa 3.6 käsiteltyihin rahoitustoimintoihin liittyviä kurssitappioita lukuun ottamatta) syntyy unionin tavanomaisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko realisoituneita tai realisoitumattomia.
Alakohdassa ”muut” komission tekemät saamisten kirjanpitoarvon alentamiset kasvoivat selvästi 365 miljoonaan euroon (26 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tämä johtui pääasiassa sakkopäätöksistä tehdyistä 273 miljoonan euron arvonalennuksista sekä maaseuturahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvistä 82 miljoonan euron arvonalennuksista.
Tutkimus- ja kehitysmenot:
Vuonna 2010 kuluksi kirjattiin seuraavat menot:
milj. euroa |
|
|
2010 |
Tutkimusmenot |
295 |
Aktivoimattomat kehitysmenot |
157 |
Kirjattu kuluksi |
452 |
3.5 RAHOITUSTUOTOT
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Osinkotuotot |
1 |
14 |
Korkotuotot: |
||
ennakkomaksuista |
42 |
59 |
viivästyneistä suorituksista |
382 |
132 |
swap-sopimuksista |
0 |
2 |
myytävissä olevista varoista |
100 |
100 |
lainoista |
394 |
265 |
käteisvaroista ja muista rahavaroista |
110 |
158 |
muut |
2 |
3 |
Yhteensä |
1 030 |
719 |
Muut tuotot rahoitustoiminnasta: |
||
rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot |
11 |
10 |
muut |
83 |
76 |
Yhteensä |
94 |
86 |
Nykyarvon oikaisut |
1 |
10 |
Kurssivoitot |
52 |
6 |
Yhteensä |
1 178 |
835 |
3.6 RAHOITUSKULUT
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Korkokulut: |
||
leasingsopimuksista |
93 |
95 |
swap-sopimuksista |
0 |
2 |
lainanotosta |
380 |
248 |
muut |
23 |
20 |
Yhteensä |
496 |
365 |
Muut kulut rahoitustoiminnasta: |
||
rahoitusvarausten muutos |
60 |
39 |
rahoituskulut talousarvioon sisältyvistä rahoitusvälineistä |
55 |
73 |
myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot |
5 |
15 |
rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot |
1 |
0 |
muut |
42 |
57 |
Yhteensä |
163 |
184 |
Kurssitappiot |
2 |
45 |
Yhteensä |
661 |
594 |
3.7 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN JA YHTEISYRITYSTEN NETTOTAPPIOISTA
EU kirjaa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti tuotto- ja kululaskelmaansa osuuden osakkuusyritystensä ja yhteisyritystensä nettotappioista (ks. myös liitetiedot 2.3.1 ja 2.3.2).
3.8 TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA
Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattiin 129 597 miljoonan euron tuotot muista kuin vaihtoon liittyvistä transaktioista vuonna 2010.
3.9 SEGMENTTIRAPORTOINTI
Segmenttiraportissa jaotellaan toiminnan tuotot ja kulut komissiossa toimintalohkoittain toimintoperusteisen budjettirakenteen mukaisesti. Toimintalohkot voidaan ryhmitellä kolmeen isompaan otsakkeeseen: toiminta Euroopan unionissa, toiminta Euroopan unionin ulkopuolella sekä palvelut ja muut.
”Toiminta Euroopan unionissa” on otsakkeista suurin, koska siihen kuuluu hyvin monta toimintalohkoa. ”Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella” liittyy kaupan ja kehitysavun kaltaiseen unionin ulkopuoliseen toimintaan. ”Palvelut ja muut” ovat sisäisiä ja horisontaalisia toimintoja, joita tarvitaan EU:n toimielinten ja muiden elinten toiminnan ylläpitämiseen.
On huomattava, että omia varoja ja rahoitusosuuksia ei ole jaettu toimintokohtaisesti, koska ne lasketaan ja kannetaan ja niitä hallinnoidaan komission keskusyksiköissä. Kyseiset luvut esitetään tässä sen vuoksi, että vertailu tuotto- ja kululaskelman nettotulokseen on mahdollista.
SEGMENTTIRAPORTOINTI — TIIVISTELMÄ
milj. euroa |
|||||||
|
Toiminta Euroopan unionissa |
Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella |
Palvelut ja muut |
Selvitystilassa oleva EHTY |
Muut toimielimet |
Konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit |
YHTEENSÄ |
Muut toiminnan tuotot: |
|||||||
Sakot |
3 077 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
3 077 |
Maatalousmaksut |
25 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
25 |
Varojen takaisinperintä |
1 849 |
89 |
1 |
0 |
0 |
(32) |
1 907 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
60 |
36 |
912 |
0 |
347 |
(148) |
1 207 |
Muut toiminnan tuotot |
2 445 |
10 |
575 |
3 |
1 |
(1 062) |
1 972 |
MUUT TOIMINNAN TUOTOT |
7 456 |
135 |
1 488 |
3 |
348 |
(1 242) |
8 188 |
Hallintokulut: |
|||||||
Henkilöstökulut |
(1 945) |
(824) |
(1 073) |
0 |
(1 353) |
24 |
(5 171) |
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut |
(88) |
(13) |
(119) |
0 |
(164) |
0 |
(384) |
Muut hallintokulut |
(904) |
(318) |
(902) |
0 |
( 1 234) |
299 |
(3 059) |
|
(2 937) |
(1 155) |
(2 094) |
0 |
(2 751) |
323 |
(8 614) |
Toimintakulut: |
|||||||
Suora keskitetty hallinnointi |
(7 115) |
(3 597) |
(180) |
0 |
0 |
769 |
(10 123) |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
(3 821) |
(213) |
(45) |
0 |
0 |
34 |
(4 045) |
Hajautettu hallinnointi |
(113) |
(820) |
0 |
0 |
0 |
0 |
(933) |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
(85 173) |
(29) |
(230) |
0 |
0 |
0 |
(85 432) |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
(382) |
(1 486) |
0 |
0 |
0 |
0 |
(1 868) |
Muut toimintakulut |
(947) |
(23) |
(448) |
(59) |
(2) |
116 |
(1 363) |
|
(97 551) |
(6 168) |
(903) |
(59) |
(2) |
919 |
(103 764) |
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ |
(100 488) |
(7 323) |
(2 997) |
(59) |
(2 753) |
1 242 |
(112 378) |
Toiminnan nettokulut |
(93 032) |
(7 188) |
(1 509) |
(56) |
(2 405) |
0 |
(104 190) |
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista |
|
122 328 |
|||||
Toiminnan ylijäämä |
|
18 138 |
|||||
Nettorahoitustuotot |
|
517 |
|||||
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos |
|
(1 003) |
|||||
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten toiminnan tuloksesta |
|
(420) |
|||||
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos |
|
17 232 |
SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA
milj. euroa |
|||||||||
|
Talous ja rahoitus |
Yritys- ja teollisuustoiminta |
Kilpailu |
Työllisyys |
Maatalous |
Energia ja liikenne |
Ympäristöasiat |
Tutkimus |
Tietoyhteiskunta |
Muut toiminnan tuotot: |
|||||||||
Sakot |
0 |
12 |
3 065 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
Maatalousmaksut |
0 |
0 |
0 |
0 |
25 |
0 |
0 |
0 |
0 |
Varojen takaisinperintä |
0 |
1 |
0 |
15 |
1 603 |
12 |
1 |
32 |
14 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
1 |
1 |
1 |
Muut toiminnan tuotot |
4 |
402 |
0 |
39 |
135 |
184 |
39 |
624 |
7 |
MUUT TOIMINNAN TUOTOT |
4 |
415 |
3 065 |
54 |
1 763 |
197 |
41 |
657 |
22 |
Hallintokulut: |
(57) |
(178) |
(82) |
(108) |
(115) |
(268) |
(110) |
(391) |
(125) |
Henkilöstökulut |
(51) |
(128) |
(75) |
(82) |
(95) |
(190) |
(80) |
(218) |
(102) |
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut |
0 |
(8) |
0 |
(0) |
0 |
(11) |
(1) |
(2) |
0 |
Muut hallintokulut |
(6) |
(42) |
(7) |
(26) |
(20) |
(67) |
(29) |
(171) |
(23) |
Toimintakulut: |
(105) |
(650) |
(305) |
(6 077) |
(56 176) |
(3 328) |
(224) |
(3 238) |
(1 107) |
Suora keskitetty hallinnointi |
(105) |
(347) |
1 |
(176) |
(31) |
(1 312) |
(207) |
(2 436) |
(1 179) |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
0 |
(90) |
0 |
(7) |
0 |
(1 750) |
0 |
(714) |
78 |
Hajautettu hallinnointi |
0 |
0 |
0 |
(24) |
0 |
(5) |
0 |
0 |
0 |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
0 |
0 |
0 |
(5 850) |
(56 037) |
0 |
0 |
0 |
0 |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
0 |
(166) |
0 |
(3) |
0 |
(197) |
0 |
0 |
0 |
Muut toimintakulut |
0 |
(47) |
(306) |
(17) |
(108) |
(64) |
(17) |
(88) |
(6) |
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ |
(162) |
(829) |
(387) |
(6 185) |
(56 291) |
(3 596) |
(333) |
(3 630) |
(1 231) |
Toiminnan nettokulut |
(158) |
(414) |
2 678 |
(6 131) |
(54 528) |
(3 399) |
(292) |
(2 973) |
(1 209) |
|
Yhteinen tutkimuskeskus |
Kalastus |
Sisämarkkinat |
Aluepolitiikka |
Verotus ja tulliliitto |
Koulutus ja kulttuuri |
Terveys- ja kuluttaja-asiat |
Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat |
Toiminta Euroopan unionissa yhteensä |
Muut toiminnan tuotot: |
|||||||||
Sakot |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
3 077 |
Maatalousmaksut |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
25 |
Varojen takaisinperintä |
0 |
9 |
0 |
150 |
0 |
9 |
1 |
2 |
1 849 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
38 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
9 |
9 |
60 |
Muut toiminnan tuotot |
77 |
7 |
174 |
1 |
0 |
166 |
337 |
249 |
2 445 |
MUUT TOIMINNAN TUOTOT |
115 |
16 |
174 |
151 |
0 |
175 |
347 |
260 |
7 456 |
Hallintokulut: |
(341) |
(44) |
(162) |
(71) |
(94) |
(195) |
(323) |
(273) |
(2 937) |
Henkilöstökulut |
(242) |
(35) |
(113) |
(59) |
(38) |
(100) |
(197) |
(140) |
(1 945) |
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut |
(27) |
0 |
(4) |
0 |
(2) |
(1) |
(24) |
(8) |
(88) |
Muut hallintokulut |
(72) |
(9) |
(45) |
(12) |
(54) |
(94) |
(102) |
(125) |
(904) |
Toimintakulut: |
(85) |
(523) |
(51) |
(22 677) |
(16) |
(1 445) |
(615) |
(929) |
(97 551) |
Suora keskitetty hallinnointi |
(63) |
(254) |
(10) |
(46) |
(16) |
(175) |
(411) |
(348) |
(7 115) |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
0 |
0 |
0 |
(8) |
0 |
(1 254) |
(76) |
0 |
(3 821) |
Hajautettu hallinnointi |
0 |
0 |
0 |
(84) |
0 |
0 |
0 |
0 |
(113) |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
0 |
(267) |
0 |
(22 524) |
0 |
0 |
0 |
(495) |
(85 173) |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
0 |
0 |
0 |
(15) |
0 |
(1) |
0 |
0 |
(382) |
Muut toimintakulut |
(22) |
(2) |
(41) |
0 |
0 |
(15) |
(128) |
(86) |
(947) |
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ |
(426) |
(567) |
(213) |
(22 748) |
(110) |
(1 640) |
(938) |
(1 202) |
(100 488) |
Toiminnan nettokulut |
(311) |
(551) |
(39) |
(22 597) |
(110) |
(1 465) |
(591) |
(942) |
(93 032) |
SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA
milj. euroa |
||||||
|
Ulkosuhteet |
Kauppapolitiikka |
Kehitysyhteistyö |
Laajentumisasiat |
Humanitaarinen apu |
Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella yhteensä |
Muut toiminnan tuotot: |
||||||
Varojen takaisinperintä |
15 |
0 |
10 |
61 |
3 |
89 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
36 |
0 |
0 |
0 |
0 |
36 |
Muut toiminnan tuotot |
5 |
0 |
1 |
5 |
(1) |
10 |
MUUT TOIMINNAN TUOTOT |
56 |
0 |
11 |
66 |
2 |
135 |
Hallintokulut: |
(862) |
(57) |
(165) |
(44) |
(27) |
(1 155) |
Henkilöstökulut |
(577) |
(49) |
(144) |
(37) |
(17) |
(824) |
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut |
(13) |
0 |
0 |
0 |
0 |
(13) |
Muut hallintokulut |
(272) |
(8) |
(21) |
(7) |
(10) |
(318) |
Toimintakulut: |
(2 766) |
(7) |
(1 387) |
(1 063) |
(945) |
(6 168) |
Suora keskitetty hallinnointi |
(1 722) |
(5) |
(866) |
(531) |
(473) |
(3 597) |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
(171) |
0 |
(16) |
(26) |
0 |
(213) |
Hajautettu hallinnointi |
(259) |
0 |
(95) |
(466) |
0 |
(820) |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
(29) |
0 |
0 |
0 |
0 |
(29) |
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa |
(574) |
(2) |
(405) |
(38) |
(467) |
(1 486) |
Muut toimintakulut |
(11) |
0 |
(5) |
(2) |
(5) |
(23) |
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ |
(3 628) |
(64) |
(1 552) |
(1 107) |
(972) |
(7 323) |
Toiminnan nettokulut |
(3 572) |
(64) |
(1 541) |
(1 041) |
(970) |
(7 188) |
SEGMENTTIRAPORTOINTI — PALVELUT JA MUUT
milj. euroa |
||||||||||
|
Viestintä |
Petostentorjuntavirasto |
Koordinointi |
Henkilöstö ja hallinto |
Eurostat |
Budjettipääosasto |
Tilintarkastus |
Kielet |
Muut |
Palvelut ja muut yhteensä |
Muut toiminnan tuotot: |
||||||||||
Varojen takaisinperintä |
1 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot |
2 |
5 |
0 |
764 |
0 |
51 |
0 |
90 |
0 |
912 |
Muut toiminnan tuotot |
(2) |
(1) |
8 |
25 |
0 |
37 |
0 |
53 |
455 |
575 |
MUUT TOIMINNAN TUOTOT |
1 |
4 |
8 |
789 |
0 |
88 |
0 |
143 |
455 |
1 488 |
Hallintokulut: |
(108) |
(54) |
(168) |
(1 260) |
(85) |
(52) |
(10) |
(403) |
46 |
(2 094) |
Henkilöstökulut |
(67) |
(38) |
(140) |
(448) |
(62) |
(39) |
(9) |
(316) |
46 |
(1.073) |
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut |
(2) |
(1) |
0 |
(114) |
0 |
0 |
0 |
(2) |
0 |
(119) |
Muut hallintokulut |
(39) |
(15) |
(28) |
(698) |
(23) |
(13) |
(1) |
(85) |
0 |
(902) |
Toimintakulut: |
(136) |
(17) |
(2) |
(32) |
(37) |
(234) |
0 |
(15) |
(430) |
(903) |
Suora keskitetty hallinnointi |
(91) |
(17) |
(1) |
(30) |
(37) |
(4) |
0 |
0 |
0 |
(180) |
Välillinen keskitetty hallinnointi |
(45) |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
(45) |
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
(230) |
0 |
0 |
0 |
(230) |
Muut toimintakulut |
0 |
0 |
(1) |
(2) |
0 |
0 |
0 |
(15) |
(430) |
(448) |
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ |
(244) |
(71) |
(170) |
(1 292) |
(122) |
(286) |
(10) |
(418) |
(384) |
(2 997) |
Toiminnan nettokulut |
(243) |
(67) |
(162) |
(503) |
(122) |
(198) |
(10) |
(275) |
71 |
(1 509) |
4. RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT
4.1 RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET
Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.
Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden yli- tai alijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.
Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan Euroopan unionin tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.
Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).
4.2 TOIMINNAN RAHAVIRTA
Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa. Toiminnan rahavirtoihin kuuluvat myös investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan investointirahastoon, EBRD:hen ja pääomasijoitustoimintaan. Näiden toimien tavoitteena on näet tukea EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.
4.3 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.
Käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät komission hallussa olevan 9 080 miljoonan euron määrän, joka ei kuitenkaan ole EU:n käytettävissä. Tämä summa koskee tapauksia, joissa EU:n määräämiin sakkoihin liittyviä maksuja on suoritettu, mutta sakon määräämistä koskevaan päätökseen on haettu muutosta Nämä summat on esitetty edellä erikseen liitetiedossa 2.11 (Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia).
5. EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT
EHDOLLISET VARAT
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Saadut vakuudet: |
||
Suoritustakuut |
301 |
252 |
Muut |
30 |
27 |
Muut ehdolliset varat |
8 |
18 |
Ehdolliset varat yhteensä |
339 |
297 |
Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. Muut ehdolliset varat liittyvät pääasiassa komission rakennuksista perittyjen verojen mahdolliseen takaisinmaksuun.
EHDOLLISET VELAT
milj. euroa |
|||
|
Liitetieto |
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Annetut vakuudet |
5.1 |
22 171 |
19 330 |
Sakot – unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet |
5.2 |
9 627 |
11 969 |
Maataloustukirahasto – tuomiota ei vielä annettu |
5.3 |
1 772 |
1 945 |
Oikeustapauksiin ja muihin riita-asioihin liittyvät määrät |
5.4 |
458 |
416 |
Muut ehdolliset velat |
5.5 |
4 |
12 |
Ehdolliset velat yhteensä |
|
34 032 |
33 672 |
Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n tulevista talousarvioista. |
5.1 ANNETUT VAKUUDET
5.1.1 Takaukset lainoille, jotka Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt omista varoistaan EU:n ulkopuolisille maille
milj. euroa |
|||||
|
Riskinjako 31.12.2010 |
Ei riskinjakoa 31.12.2010 |
Takauskanta 31.12.2010 yhteensä |
Takauskanta 31.12.2009 |
|
Viranomainen |
Yksityinen yritys |
||||
65 % takaus |
3 625 |
12 443 |
2 149 |
18 217 |
14 945 |
70 % takaus |
87 |
2 132 |
62 |
2 281 |
2 596 |
75 % takaus |
0 |
635 |
60 |
695 |
850 |
100 % takaus |
0 |
683 |
106 |
789 |
821 |
Yhteensä Total |
3 712 |
15 893 |
2 377 |
21 982 |
19 212 |
EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille 31. joulukuuta 2010 mennessä myöntämille lainoille (myös jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyt lainat). EU:n takaus on kuitenkin rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä. Tämä prosenttiosuus voi olla 65, 70, 75 tai 100 prosenttia. Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle. Takauskanta oli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 21 982 miljoonaa euroa. Summa vastaa EU:lla olevaa enimmäisriskiä.
EIP hankkii EU:n talousarviosta takauksen saaneille lainoille myös ulkopuolisen tahon (valtion tai julkisen taikka yksityisen rahoituslaitoksen) antaman takauksen. Tällöin komissio on toissijaisena takaajana. EU:n talousarviosta myönnetty takaus kattaa vain poliittisen riskin niiden takausten osalta, jotka on esitetty sarakkeessa ”Riskinjako”. Muut riskit ovat toteutuessaan EIP:n vastuulla, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumuksiaan. EU:n talousarviosta myönnetty sarakkeeseen ”Ei riskinjakoa” kuuluva takaus kattaa kaikki riskit, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumustaan. Jos ensisijainen takaaja on viranomainen, katettavaksi tulee yleensä vain poliittinen riski. Jos ensisijainen takaaja sen sijaan on laitos tai yksityinen yritys, EU:n talousarviosta voidaan joutua kattamaan myös kaupallinen riski.
5.1.2 Muut annetut vakuudet
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Riskinjakorahoitusväline |
161 |
94 |
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä |
11 |
6 |
MEDA: Marokkoon liittyvät vakuudet |
17 |
17 |
Muut |
0 |
1 |
Yhteensä |
189 |
118 |
Riskinjakorahoitusväline
Riskinjakorahoitusvälineen (Risk Sharing Finance Facility, RSFF) puitteissa komission rahoitusosuudella katetaan taloudellista riskiä, joka liittyy tukikelpoisille tutkimushankkeille myönnettyihin EIP:n lainoihin ja takauksiin. Komissio on budjetoinut varoja kaudelle 2007–2013 yhteensä enintään miljardi euroa. Tästä summasta enintään 800 miljoonaa liittyy ”Yhteistyö”-erityisohjelmaan ja enintään 200 miljoonaa euroa ”Valmiudet” -erityisohjelmaan. EIP on sitoutunut tarjoamaan yhtä paljon varoja.
Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä komissio oli osoittanut riskinjakorahoitusvälineelle 515 miljoonaa euroa. EIP oli sijoittanut kyseisestä määrästä 419 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin, 55 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin ja 33 miljoonaa euroa muihin rahavaroihin 31. joulukuuta 2010 mennessä. Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtyjen riskinjakorahoitusvälineeseen kuuluvien lainasopimusten arvo on 2 212 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana tapahtui 5 miljoonan euron maksulaiminlyönti, joka katetaan riskinjakorahoitusvälineen varoista. Edellä ehdollisena velkana esitetty 161 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio per 31. joulukuuta 2010, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin ja vakuuksiin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt riskinjakorahoitusvälineen puitteissa. Nämä epävarmat määrät ovat 7,3 prosenttia kaikista vakuuksilla suojatuista vastuista. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut riskinjakorahoitusvälineeseen.
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmästä tarjotaan takauksia, joilla pyritään vähentämään tulojen määrään liittyvää riskiä TEN-T-hankkeiden alkuvuosina. Vakuus kattaisi kokonaan valmiusluotot, joita voidaan käyttää vain silloin, kun hankkeen kassavirta ei riitä etuoikeutettujen lainojen takaisinmaksuun. Lainavakuusjärjestelmä on komission ja EIP:n yhteinen rahoitusjärjestely, ja Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen mukaisesti sitä varten on varattu EU:n talousarviosta 500 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013. EIP:n rahoitusosuus lainavakuusjärjestelmässä on niin ikään 500 miljoonaa euroa, joten käytettävissä oleva kokonaismäärä on miljardi euroa.
Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä komissio oli osoittanut lainavakuusjärjestelmälle 155 miljoonaa euroa. Kyseiseen päivään mennessä EIP on sijoittanut kyseisestä määrästä 111 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin, 36 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin ja 5 miljoonaa euroa käteisvaroihin. Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtyjen lainavakuusjärjestelmän piiriin kuuluvien lainasopimusten arvo on 140 miljoonaa euroa. Edellä ehdollisena velkana esitetty 11 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio per 31. joulukuuta 2010, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt lainavakuusjärjestelmän puitteissa. Määrä vastaa 7,9 prosenttia kaikista vakuuksilla suojatuista vastuista. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut lainavakuusjärjestelmään.
Riskinjakorahoitusvälineen ja lainavakuusjärjestelmän omaisuuserät on merkitty komission taseeseen lyhytaikaisina myytävissä olevina varoina (ks. liitetieto 2.8) ja käteisvaroina (ks. liitetieto 2.11).
Meda
Komissio on perustanut osana MEDA-ohjelmaa erityisrahaston kautta takausjärjestelmän, jolla tuetaan kahta marokkolaista järjestöä (Caisse Centrale de Garantie ja Fonds Dar Ad-Damane). Rahaston varat olivat 27 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010, ja ne esitetään käteisvaroissa ja muissa rahavaroissa (ks. liitetieto 2.11). Ehdollisena velkana esitetty komission takaus kattaa 17 miljoonan euron osuuden lainoista, jotka edellä mainitut järjestöt ovat myöntäneet.
5.2 SAKOT
Nämä määrät koskevat sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka on alustavasti maksettu. Lisäksi sakon määräämistä koskevaan komission päätökseen on joko jo haettu muutosta tai ei tiedetä, haetaanko päätökseen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka kunnes unionin tuomioistuin on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen. Alustaville maksuille kertynyt korko (561 miljoonaa euroa) sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi.
5.3 MAATALOUSTUKIRAHASTO — TUOMIOTA EI VIELÄ ANNETTU
Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin ja joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan. Arvio mahdollisesti maksettavaksi tulevista määristä on kirjattu taseeseen pitkäaikaisiin varauksiin (ks. liitetieto 2.13).
5.4 OIKEUSTAPAUKSIIN JA MUIHIN RIITA-ASIOIHIN LIITTYVÄT MÄÄRÄT
Tämä kohta liittyy EU:ta vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että perustamissopimuksen 288 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys.
5.5 MUUT EHDOLLISET VELAT
Tämä kohta sisältää sellaiset vähäisemmät ehdollisten velkojen määrät, joita ei voida luokitella muihin edellä esitettyihin kohtiin.
Muut merkittävät tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
5.6 KÄYTTÄMÄTTÖMIIN MÄÄRÄRAHOIHIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Käyttämättömiin määrärahoihin liittyvät sitoumukset |
155 642 |
134 689 |
Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Talousarviosta maksattamatta olevia sitoumuksia oli yhteensä 194 395 miljoonaa euroa 31.12.2010. Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2010 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät.
5.7 MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
Rakennetoimet |
210 638 |
275 761 |
Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat |
263 |
263 |
Kalastussopimukset |
130 |
249 |
Galileo-ohjelma |
513 |
1 517 |
GMES-ohjelma |
390 |
556 |
TEN-T-hankkeet |
3 530 |
4 289 |
Muut sopimukset |
3 920 |
1 325 |
Yhteensä |
219 384 |
283 960 |
Nämä sitoumukset johtuvat sellaisista komission tekemistä pitkäaikaisista oikeudellisista sitoumuksista, joita ei ole vielä katettu talousarvioon otetuilla maksusitoumusmäärärahoilla. Kyseiset sitoumukset voivat liittyä monivuotisiin ohjelmiin (esimerkiksi rakennetoimet) tai määriin, jotka EU on sitoutunut maksamaan tulevaisuudessa tilinpäätöspäivänä voimassa olleiden hallinnollisten sopimusten mukaisesti (esimerkiksi turvallisuus- ja siivouspalvelut, mutta myös rakennustöiden kaltaisia erityishankkeita koskevat sopimusvelvoitteet). Kaikkiin monivuotisiin ohjelmiin ei sisälly tähän kohtaan merkittäviä sitoumuksia, koska tulevien varainhoitovuosien menot vahvistetaan vuosittain budjettivallan käyttäjän päätöksellä tai asianomaisiin sääntöihin tehtävillä muutoksilla.
5.7.1 Rakennetoimet
Seuraavassa taulukossa vertaillaan oikeudellisia sitoumuksia, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumuksia, ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen perusteella laskettua sitoumusten enimmäismäärää.
milj. euroa |
|||||
|
Rahoituskehykseen sisältyvät määrät 2007–2013 (A) |
Tehdyt oikeudelliset sitoumukset (B) |
Talousarviositoumukset vuosina 2007–2010 (C) |
Oikeudelliset sitoumukset, joista vähennetty talousarviositoumukset (= B – C) |
Sitoumusten enimmäismäärä (= A – C) |
Koheesiopolitiikka |
347 550 |
346 475 |
189 574 |
156 901 |
157 976 |
Luonnonvarat |
100 549 |
100 549 |
54 759 |
45 790 |
45 790 |
Liittymistä valmisteleva tukiväline |
10 958 |
7 357 |
4 086 |
3 271 |
6 872 |
Yhteensä |
459 057 |
454 381 |
248 419 |
205 962 |
210 638 |
5.7.2 Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat
Näiden sitoumusten yhteismäärä on 263 miljoonaa euroa, ja ne liittyvät EU:n ulkopuolisten Välimeren alueen maiden kanssa tehtyihin rahoituspöytäkirjoihin. Tässä kohdassa ilmoitettu määrä on allekirjoitettujen pöytäkirjojen mukaisen kokonaismäärän ja kirjanpitoon merkittyjen talousarviositoumusten erotus. Kyseiset pöytäkirjat ovat kansainvälisiä sopimuksia, joita ei voida purkaa ilman molempien sopimuspuolten suostumusta. Purkamismenettely on kuitenkin käynnissä.
5.7.3 Kalastussopimukset
Nämä yhteensä 130 miljoonan euron arvoiset sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa kansainvälisten kalastussopimusten mukaisien toimien toteuttamiseksi.
5.7.4 Galileo-ohjelma
Galileo on globaali satelliittinavigointijärjestelmä, jota rakentavat parhaillaan Euroopan unioni ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA). Galileo-ohjelma rahoitetaan nykyään kokonaan EU:n talousarviosta, ja komissio hallinnoi hanketta EU:n puolesta. Ohjelman ensimmäinen vaihe, kiertoradalla toteutettava validointivaihe, saadaan päätökseen vuonna 2012, ja muodostettujen omaisuuserien siirto komissiolle alkaa tuolloin.
On huomattava, että komissio on vuoden 2010 loppuun mennessä osoittanut (mukaan lukien aiempi investointi Galileo-yhteisyritykseen) 1 178 miljoonaa euroa Galileo-ohjelmaan kuuluvaa kiertoradalla tapahtuvaa validointia varten. Koska tämä ohjelma on vielä tutkimusvaiheessa, käytetty rahamäärä on EU:n kirjanpitosääntöjen mukaisesti kirjattu kuluksi eikä aineettomia omaisuuseriä ole merkitty taseeseen. Galileo-ohjelman seuraavassa vaiheessa (täysi toimintavalmius vuosina 2008–2013) komission (suuntaa antavan) rahoitusosuuden arvioidaan olevan yhteensä 2 408 miljoonaa euroa.
5.7.5 GMES-ohjelma
Komissio on tehnyt ESA:n kanssa vuosia 2008–2013 koskevan sopimuksen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (GMES) kuuluvan avaruuskomponentin toteuttamisesta. Kyseiseksi kaudeksi osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 624 miljoonaa euroa. ESA:n toimintakulut olivat 166 miljoonaa euroa vuonna 2010.
5.7.6 TEN-T-sitoumukset
Tähän kohtaan kuuluvat avustukset, jotka myönnetään Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyville toimille kaudella 2007–2013. Ohjelma liittyy hankkeisiin, joilla kehitetään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja. Siitä tuetaan sekä infrastruktuurihankkeita että tutkimus- ja innovaatiohankkeita, joilla edistetään uuden teknologian ja innovatiivisten prosessien yhdistämistä uuden liikenneinfrastruktuurin käyttöönottoon. Tälle ohjelmalle osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 8 013 miljoonaa euroa.
5.7.7 Muut sopimukset
Tähän kohtaan sisältyvät määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Tähän kohtaan sisältyy suorittamatta oleva 83 miljoonan euron sopimusvelvoite, joka liittyy unionin tuomioistuimen rakennusten kunnostuskustannuksiin, 76 miljoonan euron summa, joka liittyy neuvoston rakennusurakkasopimuksiin, 434 miljoonan euron summa, joka liittyy parlamentin rakennusurakkasopimuksiin ja komissiota koskeva 446 miljoonan euron summa, joka liittyy pääasiassa kahteen suureen rakennushankkeeseen Luxemburgissa. Muita tähän kohtaan sisältyviä merkittäviä määriä ovat seuraavat: 2 654 miljoonaa euroa, joka liittyy Fusion for Energy-yhteisyrityksen (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten) hankintajärjestelyihin ITER-hankkeen yhteydessä.
5.8 MUUT LEASINGSOPIMUKSET
milj. euroa |
||||
Erän kuvaus |
Vastaisuudessa maksettavat määrät |
|||
Erääntymiseen < 1 vuosi |
Erääntymiseen 1–5 vuotta |
Erääntymiseen > 5 vuotta |
Yhteensä |
|
Rakennukset |
350 |
1 235 |
749 |
2 334 |
Atk-laitteet ja muut laitteet |
12 |
38 |
0 |
50 |
Yhteensä |
362 |
1 273 |
749 |
2 384 |
Erä sisältää sellaisilla muilla leasingsopimuksilla vuokratut rakennukset ja laitteet, jotka eivät täytä taseen vastaaviin kirjaamisen edellytyksiä. Tähän kohtaan sisältyviä sitoumuksia vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana.
Muita leasingsopimuksia koskevista menoista kirjattiin vuonna 2010 kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan 363 miljoonaa euroa.
6. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ
6.1 JOHDANTO
Tässä osassa annetaan yleiskuva havaittujen virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien korjaamisesta, erityisesti siinä osassa EU:n talousarviota, jonka varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (noin 80 prosenttia koko talousarviosta). Yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta komissio siirtää EU:n ohjelmien toteuttamisen jäsenvaltioiden vastuulle. Tällöin EU:n rahoitusosuus maksetaan jäsenvaltioille eli yleensä tietylle maksajavirastolle, joka puolestaan vastaa maksujen suorittamisesta tuensaajille. Tässä järjestelyssä jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa tuensaajien tekemien virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta. Euroopan komissiolla puolestaan on yleinen valvontarooli, jonka puitteissa se varmistaa jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan.
6.1.1 Rahoitusoikaisut
Rahoitusoikaisut ovat tärkein väline, jolla korjataan jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin liittyviä virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia. Euroopan komissio tekee rahoitusoikaisuja poistaakseen EU:n rahoituksen piiristä menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia. Rahoitusoikaisuja voidaan tehdä myös silloin, kun jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä havaitaan vakavia puutteita. Tällä korjausjärjestelmällä pyritään viime kädessä varmistamaan, että kaikki jäsenvaltioiden ilmoittamat menot (joiden perusteella EU:n rahoitusosuus maksetaan) ovat sääntöjenmukaisia. Komission antama perintämääräys, jolla aiheettomasti maksetut määrät maksetaan takaisin, on vain yksi rahoitusoikaisuissa käytetyistä menetelmistä.
Rahoitusoikaisuissa sovellettavassa menettelyssä on kolme keskeistä vaihetta:
1) |
Rahoitusoikaisun määrä selvitetään oikeudellisella ja muutoksenhakumenettelyllä (rahoitusoikaisu on ”tekeillä”). |
2) |
Rahoitusoikaisun määrä vahvistetaan lopullisesti joko komission päätöksellä tai jäsenvaltion hyväksynnällä. |
3) |
Takaisinperinnän ”toteuttamiseen” on kaksi vaihtoehtoa: a) komissio antaa perintämääräyksen, minkä jälkeen jäsenvaltio joko maksaa vaaditun summan komissiolle tai komissio vähentää sen asianomaiselle jäsenvaltiolle tulevaisuudessa suoritettavista maksuista; tai b) hyväksyttyään oikaisun jäsenvaltio vähentää asianomaisen määrän jostain myöhemmin esitettävästä komission maksupyynnöstä joko ennen kuin kansallinen takaisinperintämenettely on saatu päätökseen (peruuttaminen) tai sen jälkeen kun kyseinen menettely on saatu päätökseen ja tuensaaja on palauttanut varat (takaisinperintä kansallisella tasolla). Kummassakin tapauksessa (määrän peruuttaminen tai vähentäminen tulevasta maksupyynnöstä perinnän jälkeen) voimassa olevat säännökset sallivat sääntöjenvastaisten menojen korvaamisen muilla tukikelpoisilla menoilla. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän on hyväksyttävä perintämääräys tai maksupyyntö kirjanpitojärjestelmässä ennen kuin rahoitusoikaisu voidaan tehdä. Jos ohjelma on päättymässä tai jäsenvaltio ei pysty käyttämään varoja muuhun tukikelpoiseen tarkoitukseen, komissio tekee rahoitusoikaisun purkamalla sitoumuksen, jonka jälkeen varat otetaan uudelleen käyttöön. |
1) Tekeillä olevat rahoitusoikaisut:
Tekeillä olevista rahoitusoikaisuista esitetyt määrät perustuvat komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAF:in tarkastushavaintoihin. Asianomaiset komission pääosastot seuraavat jäsenvaltioiden kanssa kaikkien havaintojen käsittelyä käynnissä olevien muutoksenhakumenettelyjen kautta. Tämä on paras varovainen arvio, kun otetaan huomioon tarkastusten seurannan tilanne ja toimitetut lopulliset selonteot (tai tuen keskeyttämistä edeltävät kirjeet) per 31.12.2010. Tämä määrä muuttuu muutoksenhakumenettelyissä, joiden aikana jäsenvaltiot voivat esittää lisätietoja maksupyyntöjensä tueksi.
2) Rahoitusoikaisut, joista on tehty päätös/jotka on vahvistettu
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla Euroopan maatalouden tukirahasto (EAGF) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EAFRD) ovat korvanneet kaudella 2007–2013 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EAGGF), joka oli käytössä kaudella 2000–2006. Rahoitusoikaisua koskevaan päätökseen johtava prosessi perustuu yleensä jäsenvaltioiden ilmoittamien menojen hyväksymismenettelyyn. Menoihin sovelletaan seuraavia tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä:
— |
Komissio tekee tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vuosittain päätöksen, jolla maksajavirastojen tilinpäätökset hyväksytään johdon lausumien sekä tarkastuselinten todistusten ja lausuntojen perusteella. |
— |
Komissio tekee monivuotisen sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevan päätöksen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden ilmoittamat menot ovat EU:n sääntöjen ja säännösten mukaisia. |
— |
Komissio tekee maksujen suorittamista koskevan päätöksen, jonka perusteella rahoitusoikaisuja voidaan tehdä maksuihin, joissa ei noudateta lainsäädännössä asetettuja määräaikoja. |
Koheesiopolitiikan alalla päätetyt tai vahvistetut rahoitusoikaisut perustuvat EU:n valvontaan sekä komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tarkastuksiin.
3) Rahoitusoikaisujen toteutus:
Euroopan maatalouden tukirahaston osalta rahoitusoikaisut toteutetaan aina tekemällä vähennyksiä kuukausittaisiin ilmoituksiin. EAFRD:n osalta jäsenvaltioiden takaisin perimät varat ja rahoitusoikaisuihin, joista on tehty päätös, liittyvät varat voidaan käyttää uudelleen.
Koheesiopolitiikan alalla rahoitusoikaisut toteutetaan seuraavasti:
— |
Jäsenvaltio hyväksyy komission vaatiman tai ehdottaman oikaisun. Tällöin jäsenvaltio tekee rahoitusoikaisun itse vähentämällä asianomaisen määrän seuraavasta menoilmoituksestaan (ks. lisätietoja peruuttamisista ja takaisinperinnästä edellä 6.1.1 kohdan 3 alakohdasta). Jäsenvaltioiden oikaisemat määrät voidaan tämän jälkeen käyttää uudestaan muissa tukikelpoisissa toimissa, joihin sisältyy sääntöjenmukaisia menoja. Näillä tapauksilla ei ole vaikutusta komission tilinpäätökseen, koska tietylle ohjelmalle myönnetty EU:n rahoitus pysyy samana. EU:n taloudelliset edut on näin suojattu sääntöjenvastaisuuksien ja petosten varalta. |
— |
Jäsenvaltio kiistää komission vaatiman tai ehdottaman rahoitusoikaisun. Tällöin jäsenvaltion kanssa toteutetaan virallinen muutoksenhakumenettely, johon kuuluu maksujen keskeyttäminen kyseiselle ohjelmalle. Jäsenvaltion virallisen kuulemisen jälkeen komissiolla on kolme kuukautta (kauden 2007–2013 ohjelmien osalta kuusi kuukautta) aikaa tehdä virallinen rahoitusoikaisua koskeva päätös ja antaa perintämääräys, jolla varojen takaisinmaksua vaaditaan jäsenvaltiolta. Näissä tapauksissa rahoitusoikaisun kohteena olevan operatiivisen ohjelman EU-rahoitusosuuteen tehdään nettovähennys, eikä jäsenvaltio voi käyttää oikaistua määrää muihin tukikelpoisiin toimiin. |
— |
Jos jäsenvaltio ei voi käyttää varoja uudelleen muuhun tarkoitukseen ohjelman päättyessä, rahoitusoikaisua vastaava määrä joko vähennetään jäsenvaltion toimittamasta viimeisestä maksupyynnöstä tai komissio purkaa sitoumuksen ja vapauttaa varat uudelleen käyttöön. |
6.1.2 Varojen takaisinperintä
Varojen takaisinperinnän toteuttaminen rahoitusoikaisuilla on budjettivallan käyttäjän mielestä niin merkittäviä, että ne on esitettävä erikseen tilinpäätöksessä.
Varainhoitoasetuksen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitusoikaisut aiheettomasti maksetuista määristä. Velallinen (esimerkiksi jäsenvaltio) maksaa takaisin perittävän määrän suoralla pankkisiirrolla, tai kyseinen määrä vähennetään muista määristä, jotka komissio maksaa jäsenvaltiolle. Varainhoitoasetuksessa on säännökset myös muista menettelyistä, joilla varmistetaan erääntyneisiin perintämääräyksiin liittyvien varojen takaisinperintä. Nämä ovat komission tilinpitäjän erityisseurannassa.
Maatalouden alalla jäsenvaltiot on velvoitettu havaitsemaan virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja perimään aiheettomasti maksetut määrät takaisin kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Maataloustukirahaston osalta tuensaajilta takaisin perityt määrät siirretään komissiolle sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat vähentäneet niistä keskimäärin 20 prosentin osuuden, ja komissio merkitsee varat tuotoiksi tuotto- ja kululaskelmaan. Maaseuturahaston hankkeissa takaisin perittävät määrät vähennetään seuraavasta maksupyynnöstä, ennen kuin se lähetetään komission yksiköille. Tämän vuoksi maaseuturahastoon liittyvät takaisin perityt määrät voidaan käyttää uudestaan ohjelmassa. Jos jäsenvaltio ei yritä periä varoja takaisin tai takaisinperintä on puutteellista, komissio voi puuttua asiaan ja määrätä jäsenvaltiolle rahoitusoikaisun.
Koheesiopolitiikassa jäsenvaltiot (ei komissio) ovat päävastuussa siitä, että aiheettomasti maksetut määrät peritään tuensaajilta takaisin tarvittaessa viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden takaisin perimät määrät julkistetaan tässä liitetiedossa täydentävänä tietona komission määräämien rahoitusoikaisujen lisäksi. Kaudella 2007–2013 jäsenvaltiot on lainsäädännössä velvoitettu toimittamaan komissiolle selkeät, jäsennellyt tiedot määristä, jotka on peruutettu yhteisrahoituksesta ennen kansallisen perintäprosessin päättymistä, ja määrät, jotka on todellisuudessa peritty takaisin tuensaajilta kansallisin toimin.
6.1.3 Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen
Alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti komissio voi myös
— |
lykätä maksun suorittamispäivää kauden 2007–2013 ohjelmissa enintään kuusi kuukautta, jos
|
— |
keskeyttää kaikki jäsenvaltiolle tarkoitetut välimaksut tai osan niistä kausien 2000–2006 ja 2007–2013 ohjelmissa seuraavissa kolmessa tapauksessa:
|
Komissio voi määrätä rahoitusoikaisun, jos jäsenvaltio ei toteuta vaadittuja toimenpiteitä.
6.1.4 Muut hallinnointitavat
Suoraan hallinnointitapaan kuuluvassa osassa EU:n talousarviota menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia, johtavat siihen, että komissio antaa varojen takaisinperintämääräyksen tai ne vähennetään myöhemmästä menoilmoituksesta. Jos tuensaaja tekee itse vähennyksen menoilmoituksessa, vastaavia tietoja ei voida merkitä komission kirjanpitojärjestelmään. Hajautetun hallinnoinnin ja välillisen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvissa menoissa vastuu aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä on siirretty jäsenvaltioille, kolmansille maille tai erillisvirastoille. Kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta oikaisumekanismit määritetään kyseisten järjestöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa
Huom: Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan ajatusviivalla (–).
6.2 MAATALOUTTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT RAHOITUSOIKAISUT
6.2.1 Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, päätös tehty vuonna 2010
Maataloustukirahastoa koskevat rahoitusoikaisut, päätös tehty vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely (maataloustukirahasto) |
||
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen |
33 |
103 |
Sääntöjenmukaisuustarkastus |
1 022 |
359 |
Yhteensä |
1 055 |
462 |
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut, päätös tehty vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut: |
||
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006 |
49 |
11 |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006 |
3 |
14 |
Maaseuturahasto 2007–2013 |
20 |
— |
Yhteensä |
73 |
25 |
Vuonna 2010 vahvistettu varojen takaisinperintä
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet |
178 |
163 |
TRDI – takaisinperintä |
10 |
— |
SAPARD – takaisinperintä |
5 |
— |
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet |
98 |
47 |
Yhteensä |
292 |
210 |
Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä yhteensä, vahvistettu tai päätös tehty vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maataloustukirahasto: |
||
rahoitusoikaisut |
1 055 |
462 |
varojen takaisinperintä |
178 |
163 |
Maataloustukirahasto, välisumma |
1 233 |
625 |
Maaseudun kehittäminen: |
||
rahoitusoikaisut |
73 |
25 |
varojen takaisinperintä |
114 |
47 |
Maaseudun kehittäminen, välisumma |
187 |
72 |
Yhteensä |
1 420 |
697 |
Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 1.
Kaikki edellä mainitut luvut on sisällytetty komission tuotto- ja kululaskelmaan. Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevien menettelyjen lukumäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 laskun jälkeen vuonna 2010. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vuoden 2009 lopussa ei ollut täytäntöönpanoa odottavia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä. Vuonna 2008 täytäntöönpanoa odottavia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä oli 178 miljoonan euron arvosta, mikä selittää lukumäärän laskun vuosien 2008 ja 2009 välillä. Vastaavasti vuoden 2010 numerotietoihin sisältyy 471 miljoonan euron arvoinen täytäntöönpanoa odottava sääntöjenmukaisuuspäätös, joka tehtiin ennen vuoden loppua ja joka pannaan täytäntöön vuonna 2011. Vuosien 2009 ja 2010 välinen kasvu johtuu siitä.
Vahvistettuun varojen takaisinperintään sisältyy vuonna 2010 maaseuturahastoa koskevia määriä yhteensä 98 miljoonaa euroa, mikä selittää kasvun vuoteen 2009 verrattuna.
6.2.2 Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, toteutettu vuonna 2010
Maataloustukirahastoa koskevat rahoitusoikaisut, toteutettu vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely (maataloustukirahasto): |
||
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen |
33 |
103 |
Sääntöjenmukaisuustarkastus |
728 |
600 |
Yhteensä |
761 |
703 |
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut, toteutettu vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut: |
||
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006 |
49 |
11 |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006 |
3 |
14 |
Maaseuturahasto 2007–2013 |
0 |
0 |
Yhteensä |
53 |
25 |
Vuonna 2010 toteutettu varojen takaisinperintä
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet |
172 |
148 |
TRDI – takaisinperintä |
10 |
— |
SAPARD – takaisinperintä |
5 |
— |
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet |
98 |
47 |
Yhteensä |
286 |
195 |
Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä yhteensä, toteutettu vuonna 2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Maataloustukirahasto: |
||
rahoitusoikaisut |
761 |
703 |
varojen takaisinperintä |
172 |
148 |
Maataloustukirahasto, välisumma |
934 |
851 |
Maaseudun kehittäminen: |
||
rahoitusoikaisut |
53 |
25 |
varojen takaisinperintä |
114 |
47 |
Maaseudun kehittäminen, välisumma |
167 |
72 |
Yhteensä |
1 101 |
923 |
Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 2.
Sääntöjenmukaisuuspäätösten toteuttamisesta voidaan todeta, että määrät yleensä vaihtelevat vähän vuodesta toiseen. Maaseuturahaston toiminta alkoi kaudella 2007–2013, ja EU:n ensimmäiset tarkastukset ovat alkaneet. Rahoitusoikaisuihin liittyvistä määristä on tarkoitus raportoida tulevina vuosina (ks. liitetieto 6.24 tekeillä olevista rahoitusoikaisuista).
Kuten edellä vahvistetun varojen takaisinperinnän yhteydessä todetaan, toteutettu takaisinperintä sisältää vuonna 2010 ensi kertaa maaseuturahastoon liittyvät 98 miljoonaa euroa, mikä selittää suurelta osin määrän kasvun vuoteen 2009 verrattuna. Tämän määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina edellä mainitusta syystä.
6.2.3 Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot
Maataloustukirahastoa koskevat vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 1999–2010
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt (maataloustukirahasto) |
6 258 |
5 719 |
Yhteensä |
6 258 |
5 719 |
Tämä määrä vastaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen rahallista vaikutusta kokonaisuudessaan oikaisumekanismien käytön aikana eli vuodesta 1999.
Muut vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 2000–2010
milj. euroa |
||
|
Vuoden 2010 lopussa |
Vuoden 2009 lopussa |
Muut rahoitusoikaisut: |
||
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006 |
61 |
11 |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006 |
17 |
14 |
Maaseuturahasto 2007–2013 |
21 |
0 |
Yhteensä |
98 |
25 |
Maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn liittyvistä oikaisuista laskettu kumulatiivinen määrä muodostuu komission päätöksillä virallisesti vahvistetuista määristä. Hyväksymispäätökset nro 1–34 on otettu huomioon vuoden 2010 määrissä. On huomattava, että kaikki sääntöjenmukaisuuspäätökset on virallisesti jo tehty, kun taas tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten tekeminen kestää kauemmin ja niiden vaikutukset tuntuvat tulevina vuosina.
6.2.4 Tekeillä olevat rahoitusoikaisut
Maataloustukirahastoa koskevat tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
milj. euroa |
|||||
|
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009 |
Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009 |
Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010 |
Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009 |
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010 |
Maataloustukirahasto – tulevat sääntöjenmukaisuuspäätökset sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätökset |
2 763 |
670 |
(1 029) |
(115) |
2 288 |
Maataloustukirahastoa koskevat tekeillä olevat rahoitusoikaisut yhteensä |
2 763 |
670 |
(1 029) |
(115) |
2 288 |
Maataloustukirahastoa koskevien tekeillä olevien rahoitusoikaisujen yhteismäärään on konsolidoitu tulevia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä koskeva arviointimenetelmä.
Muut tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
milj. euroa |
|||||
|
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009 |
Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009 |
Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010 |
Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009 |
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010 |
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006 |
12 |
45 |
(49) |
0 |
7 |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006 |
4 |
54 |
(3) |
13 |
68 |
Maaseuturahasto 2007–2013 |
114 |
55 |
(57) |
11 |
123 |
Muut tekeillä olevat rahoitusoikaisut yhteensä |
130 |
154 |
(109) |
24 |
198 |
Tekeillä olevien rahoitusoikaisujen määrä selittyy sillä, että Sapard- ja TRDI-ohjelmat ovat tulossa päätösvaiheeseen. Maaseuturahastoa koskevien tekeillä olevien oikaisujen määrä johtuu suurelta osin siitä, että rahastossa on aloitettu EU-tason tarkastukset.
Maataloustukirahastoa koskeva käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2010
milj. euroa |
|||||
|
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009 |
Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009 |
Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010 |
Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009 |
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010 |
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet |
276 |
170 |
(178) |
55 |
323 |
Käynnissä oleva varojen takaisinperintä yhteensä |
276 |
170 |
(178) |
55 |
323 |
Koska vahvistetut ja oikaistut sääntöjenvastaisuudet on esitetty liitetiedoissa 6.2.1 ja 6.2.2, tässä jaksossa on syytä kertoa, kuinka sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät määrät kehittyvät tulevaisuudessa.
Muu käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2010
milj. euroa |
|||||
|
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009 |
Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009 |
Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010 |
Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009 |
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010 |
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006 |
5 |
6 |
(10) |
7 |
7 |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006 |
88 |
52 |
(5) |
(41) |
94 |
Maaseuturahasto 2007–2013 |
8 |
60 |
(98) |
52 |
22 |
Käynnissä oleva varojen takaisinperintä yhteensä |
101 |
118 |
(114) |
18 |
123 |
6.3 KOHEESIOPOLITIIKAN PIIRIIN KUULUVAT RAHOITUSOIKAISUT
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla on tavallista varojen takaisinperintä, joka ei liity rahoitusoikaisuihin. Sen sijaan koheesiopolitiikassa käytetään lähes pelkästään perintämääräyksiä pantaessa täytäntöön rahoitusoikaisuja, joista on komission päätös ja jotka johtavat EU:n rahoituksen nettovähennykseen.
Liitetiedossa 6.5 annetaan tietoja niiden tarkastusten tuloksista, jotka jäsenvaltiot tekevät koheesiopolitiikan menoihin. Lisäksi jaksossa ”maatalous ja maaseudun kehittäminen” (ks. liitetieto 6.2) annetaan yhdessä maaseuturahaston kanssa tiedot vuonna 2009 tehdyistä rahoitusoikaisuista, jotka liittyvät TRDI:n ja Sapardin menoihin ohjelmakaudella 2000–2006.
6.3.1 Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut
Vuonna 2010 päätetyt/vahvistetut rahoitusoikaisut
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset) |
||
Vuosien 1994–1999 ohjelmat |
136 |
521 |
Vuosien 2000–2006 ohjelmat |
788 |
1 865 |
Vuosien 2007–2013 ohjelmat |
2 |
0 |
Yhteensä |
925 |
2 386 |
Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 3. |
Vuonna 2010 vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut ja niiden toteuttaminen vuonna 2010
milj. euroa |
||||||
|
EAKR |
Koheesiorahasto |
Euroopan sosiaalirahasto |
KOR |
EMOTR:n tukiosasto |
YHTEENSÄ |
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä |
2 |
0 |
— |
0 |
— |
2 |
toteutettu perintämääräyksellä |
118 |
— |
4 |
3 |
3 |
128 |
ei vielä toteutettu |
5 |
0 |
— |
— |
0 |
6 |
Välisumma 1994–1999 |
125 |
0 |
4 |
3 |
3 |
136 |
Kautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä |
— |
11 |
— |
— |
— |
11 |
jäsenvaltiot toteuttivat |
— |
— |
35 |
87 |
— |
122 |
toteutettu perintämääräyksellä |
0 |
0 |
— |
-— |
30 |
30 |
ei vielä toteutettu |
368 |
246 |
8 |
2 |
— |
624 |
Välisumma 2000–2006 |
368 |
258 |
43 |
89 |
30 |
788 |
Kautta 2007-2013 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
jäsenvaltiot toteuttivat |
1 |
— |
1 |
— |
— |
2 |
toteutettu perintämääräyksellä |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
ei vielä toteutettu |
0 |
— |
0 |
— |
— |
0 |
Välisumma 2007-2013 |
1 |
— |
1 |
— |
— |
2 |
Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä |
494 |
258 |
49 |
91 |
33 |
925 |
Vuonna 2009 päätetyt rahoitusoikaisut yhteensä |
2 061 |
86 |
180 |
46 |
13 |
2 386 |
Vuonna 2010 vahvistetusta 925 miljoonan euron kokonaismäärästä 2 miljoonaa euroa oli vahvistettu aiempina vuosina, mutta ei ilmoitettu. Lisäksi aiemmin ilmoitettuja määriä on oikaistu 44 miljoonalla eurolla. |
Vuoden aikana vahvistettujen/päätettyjen rahoitusoikaisujen, jotka toteutettiin komission antamalla perintämääräyksellä (raha maksettiin komissiolle), yhteismäärä oli 158 miljoonaa euroa. Kautta 1994–1999 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 128 miljoonaa euroa ja kautta 2000–2006 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 30 miljoonaa euroa (146 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vain pieni osa rahoitusoikaisuista toteutetaan perintämääräyksillä (20 prosenttia vuonna 2010), koska sovellettavassa alakohtaisessa lainsäädännössä jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyväksyä komission ehdottama rahoitusoikaisu. Tämän jälkeen jäsenvaltio korvaa sääntöjenvastaiset menot tukikelpoisilla menoilla, eikä komission tarvitse antaa perintämääräystä. Komissio antaa perintämääräyksen ainoastaan silloin, kun jäsenvaltio kiistää rahoitusoikaisun, tai kun ohjelmaa ollaan päättämässä eikä jäsenvaltio pysty enää esittämään tukikelpoisia menoja sääntöjenvastaisten tilalle.
EAKR:n osalta suuri ero vahvistetuissa/päätetyissä oikaisuissa vuosien 2009 ja 2010 välillä johtuu Espanjaa koskevasta noin 1,5 miljardin euron oikaisusta, jonka jäsenvaltio vahvisti vuoden 2009 lopussa. Kyseisellä oikaisulla saatettiin päätökseen vuonna 2004 aloitettu merkittävä toimintasuunnitelma, joka koski julkisten hankintojen hallinnointia ja toisen tason tarkastuksia 20:ssä espanjalaisessa ohjelmassa. Tämän vuoksi oikaisujen yhteismäärä kasvoi huomattavasti vuoteen 2009 mennessä. Vuodesta 2010 alkaen kauteen 2000–2006 liittyvät määrät vähentyvät, koska ohjelmien lopullinen päättäminen lähestyy. Jatkossa ilmoitetut oikaisut liittyvät aiempina vuosina aloitettujen menettelyjen loppuun saattamiseen sekä ohjelmien päättämismenettelyihin ja tarkastuksiin.
Euroopan sosiaalirahaston osalta kautta 1994–1999 koskevien rahoitusoikaisujen pienempi määrä johtuu siitä, että komission yksiköt ovat saamassa päättämisprosessin valmiiksi. Ohjelmakauden 2000–2006 osalta valtaosa ohjelmista toimitti hankkeen päättämiseen liittyvät asiakirjat vuonna 2010. Tämän vuoksi rahoitusoikaisujen määrä todetaan ja vahvistetaan vasta sen jälkeen, kun komission yksiköt ovat saaneet päätökseen käynnissä olevan jäsenvaltioiden lähettämien asiakirjojen analysoinnin.
Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) osalta Espanjan keskusviranomaiset tekivät vuoden 2009 lopulla tarkastuksen, jonka tuloksena vahvistettiin 87 miljoonan euron määrä vuonna 2010. Espanja vähensi kyseisen määrän vuoden 2010 lopussa toimitetusta lopullisesta menoilmoituksesta.
6.3.2 Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset) |
||
Vuosien 1994–1999 ohjelmat |
476 |
300 |
Vuosien 2000–2006 ohjelmat |
259 |
384 |
Vuosien 2007–2013 ohjelmat |
2 |
0 |
Yhteensä |
737 |
684 |
Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4. |
Edellä mainittuihin määriin eivät (etenkään ohjelmakauden 2000–2006 osalta) sisälly rahoitusoikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle vuonna 2010 toimitetuissa lopullisissa maksupyynnöissä. Niiden hyväksyminen on käynnissä. Tässä vaiheessa rahoitusoikaisun toteuttaa jäsenvaltio, joka varmentaa oikaisua vastaavan määrän vähentämisen lopullisesta maksupyynnöstä. Ohjelmaa päätettäessä tulojen ja menojen hyväksyjä noudattaa pidempiä määräaikoja validoidessaan maksupyyntöä kirjanpitojärjestelmässä, minkä vuoksi prosessin loppuun saattaminen ja komission maksujen suorittaminen kestää kauemmin. Ennen vuoden 2010 loppua vastaanotettuihin maksupyyntöihin, joita ei ole vielä hyväksytty, sisältyy vähennettyjä rahoitusoikaisuja yhteensä 2,3 miljardia euroa (EAKR 2 155 miljoonaa euroa, koheesiorahasto 105 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto 24 miljoonaa euroa). Maksupyynnöt käsitellään vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 alussa.
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut (vahvistettu/päätös tehty vuonna 2010 ja aiempina vuosina)
milj. euroa |
||||||
|
EAKR |
Koheesiorahasto |
Euroopan sosiaalirahasto |
KOR |
EMOTR:n tukiosasto |
Yhteensä 2010 |
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
vahvistettu vuonna 2010 |
120 |
0 |
4 |
3 |
2 |
129 |
vahvistettu aiempina vuosina |
342 |
4 |
1 |
— |
1 |
347 |
Välisumma 1994-1999 |
462 |
4 |
5 |
3 |
3 |
476 |
Kautta 2000-2006 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
vahvistettu vuonna 2010 |
0 |
11 |
35 |
87 |
30 |
164 |
vahvistettu aiempina vuosina |
79 |
6 |
1 |
— |
8 |
95 |
Välisumma 2000-2006 |
80 |
18 |
36 |
87 |
38 |
259 |
Kautta 2007-2013 koskevat rahoitusoikaisut: |
||||||
vahvistettu vuonna 2010 |
1 |
— |
1 |
— |
— |
1 |
vahvistettu aiempina vuosina |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Välisumma 2007-2013 |
1 |
— |
1 |
— |
— |
1 |
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä |
542 |
21 |
42 |
90 |
41 |
737 |
Vuonna 2009 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä |
334 |
89 |
206 |
50 |
5 |
684 |
Vuonna 2010 toteutettujen rahoitusoikaisujen 737 miljoonan euron yhteismäärästä miljoona euroa on toteutettu aiempina vuosina, mutta kyseistä määrää ei ole ilmoitettu aiemmin. |
EAKR:n osalta on huomattava, että Espanja vahvisti helmikuussa 2010, että edellä liitetiedossa 6.3.1 mainittu 1,5 miljardin euron oikaisu on otettu huomioon asianomaisten ohjelmien paikallisissa kirjanpitojärjestelmissä. Kyseinen määrä oli vähennetty syyskuussa 2010 esitetyistä 20:stä lopullisesta maksupyynnöstä. Näitä maksupyyntöjä ei kuitenkaan ole otettu huomioon edellä mainituissa toteutettuja rahoitusoikaisuja koskevissa numerotiedoissa, koska hyväksymisprosessi on kesken. Tilanne on sama myös kauden 2000–2006 päättämiseen liittyvien maksupyyntöjen osalta.
Kaikki Euroopan sosiaalirahastoa koskevat vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut, jotka koskevat ohjelmakautta 1994–1999, myös toteutettiin vuonna 2010. Kyseiseltä kaudelta ei ole enää jäljellä toteuttamista odottavia rahoitusoikaisuja. Aiempina vuosina vahvistetut ohjelmakautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut todetaan ja käsitellään käynnissä olevassa ohjelmien päättämistä koskevassa prosessissa.
6.3.3 Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset tiedot ja toteutusaste
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot
milj. euroa |
|||||
|
Kausi 1994–1999 |
Kausi 2000-2006 |
Kausi 2007-2013 |
Yhteensä vuoden 2010 lopussa |
Yhteensä vuoden 2009 lopussa |
EAKR |
1 758 |
4 165 |
1 |
5 924 |
5 430 |
Koheesiorahasto |
273 |
490 |
— |
763 |
506 |
Euroopan sosiaalirahasto |
397 |
1 174 |
1 |
1 572 |
1 522 |
KOR |
100 |
96 |
— |
195 |
104 |
EMOTR:n tukiosasto |
124 |
41 |
— |
165 |
132 |
Yhteensä |
2 652 |
5 965 |
2 |
8 619 |
7 694 |
Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 3.
Toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot
milj. euroa |
|||||
|
Kausi 1994-1999 |
Kausi 2000-2006 |
Kausi 2007-2013 |
Yhteensä vuoden 2010 lopussa |
Yhteensä vuoden 2009 lopussa |
EAKR |
1 736 |
1 972 |
1 |
3 709 |
3 167 |
Koheesiorahasto |
266 |
227 |
— |
493 |
472 |
Euroopan sosiaalirahasto |
395 |
1 146 |
1 |
1 542 |
1 500 |
KOR |
100 |
94 |
— |
194 |
104 |
EMOTR:n tukiosasto |
124 |
41 |
— |
165 |
124 |
Yhteensä |
2 621 |
3 480 |
2 |
6 102 |
5 366 |
Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4.
Useimmat ohjelmakautta 1994–1999 koskevat ohjelmat ja sääntöjenvastaisuudet ovat loppuun käsiteltyjä, ja niihin liittyvät määrät todennäköisesti pienenevät tulevaisuudessa. Jäsenvaltiot tekivät itse useita vähennyksiä kauden 2000–2006 ohjelmia koskeviin lopullisiin maksupyyntöihinsä. Maksupyyntöjen hyväksyminen on kuitenkin vielä kesken, minkä vuoksi ne eivät sisälly edellä esitettyihin määriin. Ne kirjataan toteutetuiksi, kun maksut hyväksytään vuonna 2011. Monimutkaisimmat tapaukset siirtyvät vuodelle 2012. Nykyistä ohjelmakautta 2007–2013 koskevien oikaisujen määrä kasvanee käynnissä olevien paikalla tehtävien tarkastusten myötä.
Edellä olevaan taulukkoon on sisällytetty rahoitusoikaisut, jotka tietyt jäsenvaltiot ovat kiistäneet, koska aiempien kokemusten mukaan komission pitää maksaa oikaistut määrät takaisin hyvin harvoin.
Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ollut toteutettu, sekä toteutusaste 31. joulukuuta 2010 (kumulatiiviset numerotiedot)
milj. euroa |
|||||||
|
EAKR |
Koheesiorahasto |
Euroopan sosiaalirahasto |
KOR |
EMOTR:n tukiosasto |
Yhteensä 2010 |
Yhteensä 2009 |
Kauden 1994–1999 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut |
|||||||
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut |
1 758 |
273 |
397 |
100 |
124 |
2 652 |
2 516 |
Toteutetut rahoitusoikaisut |
1 736 |
266 |
395 |
100 |
124 |
2 621 |
2 145 |
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu |
22 |
8 |
2 |
— |
0 |
31 |
371 |
Toteutusaste |
99 % |
97 % |
100 % |
100 % |
100 % |
99 % |
85 % |
Kauden 2000-2006 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut |
|||||||
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut |
4 165 |
490 |
1 174 |
96 |
41 |
5 965 |
5 177 |
Toteutetut rahoitusoikaisut |
1 972 |
227 |
1 146 |
94 |
41 |
3 480 |
3 221 |
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu |
2 192 |
263 |
28 |
2 |
— |
2 485 |
1 956 |
Toteutusaste |
47 % |
46 % |
98 % |
98 % |
100 % |
58 % |
62 % |
Kauden 2007-2013 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut |
|||||||
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut |
1 |
— |
1 |
— |
— |
2 |
- |
Toteutetut rahoitusoikaisut |
1 |
— |
1 |
— |
— |
2 |
— |
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu |
0 |
— |
0 |
— |
— |
0 |
— |
Toteutusaste |
69 % |
— |
98 % |
— |
— |
84 % |
— |
Rahoitusoikaisut yhteensä |
|||||||
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut |
5 924 |
764 |
1 571 |
195 |
165 |
8 619 |
7 694 |
Toteutetut rahoitusoikaisut |
3 709 |
493 |
1 542 |
194 |
165 |
6 102 |
5 366 |
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu |
2 214 |
271 |
30 |
2 |
0 |
2 516 |
2 327 |
Toteutusaste |
63 % |
65 % |
98 % |
99 % |
100 % |
71 % |
70 % |
Kauden 1994–1999 ohjelmia koskeva korkea toteutusaste johtuu siitä, että vuoden 2010 aikana annettiin suurin osa perintämääräyksistä, joilla toteutetaan vuoden 2009 aikana tehdyt rahoitusoikaisupäätökset (jotka olivat kesken vuoden 2009 tilejä päätettäessä) tai uudet oikaisut, jotka vahvistettiin tai joista tehtiin päätös vuoden 2010 aikana.
Ohjelmakauden 2000–2006 alhainen toteuttamisaste johtuu siitä, että päättämisprosessi on siinä vaiheessa, että vuoden 2010 lopussa saatuja maksupyyntöjä ei ole vielä hyväksytty. Näin ollen vuoden 2010 toteutustiedoissa asianomaisia rahoitusoikaisuja, joiden yhteismäärä on 2,3 miljardia euroa, ei voida ottaa huomioon.
6.3.4 Tekeillä olevat rahoitusoikaisut
milj. euroa |
|||||
|
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009 |
Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009 |
Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010 |
Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009 |
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010 |
Rakenne- ja koheesiorahastot (ohjelmakaudet 1994–1999, 2000–2006 ja 2007–2013) |
|||||
EAKR |
430 |
135 |
(212) |
(156) |
197 |
Koheesiorahasto |
149 |
206 |
(21) |
(72) |
262 |
Euroopan sosiaalirahasto |
326 |
9 |
(42) |
(10) |
284 |
KOR |
2 |
— |
(1) |
0 |
0 |
EMOTR:n tukiosasto |
63 |
4 |
(33) |
(31) |
4 |
Yhteensä |
971 |
354 |
(309) |
(269) |
747 |
EAKR:n osalta useat aiempina vuosina käynnissä olleet menettelyt saatiin päätökseen vuonna 2010 tekemällä rahoitusoikaisuja tai mukauttamalla asianomaisia määriä. Lisäksi vuosi 2010 oli siirtymäkausi kahdelle ohjelmakaudelle: ohjelmakautta 2000–2006 koskevat menettelyt saatettiin päätökseen, jolloin tekeillä olevien oikaisujen määrä pieneni, ja ohjelmakautta 2007–2013 koskevia uusia menettelyjä aloitettiin (joskin vielä suhteellisen vähän). Tämän vuoksi tekeillä olevia rahoitusoikaisuja on tänä vuonna ollut rahamääräisesti vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Euroopan sosiaalirahastoa koskevista 9 miljoonan euron arvoisista uusista tapauksista useimmat liittyvät ohjelmakauteen 2000–2006, koska kaikki asianomaiset operatiiviset ohjelmat ovat tulossa päätösvaiheeseen. Rahoitusoikaisuihin sovellettava menettely toteutetaan ohjelmien päättämisprosessin yhteydessä. Puolet käynnissä olevista menettelyistä koskee ohjelmakautta 2007–2013. Niiden määräksi on tässä vaiheeksi esitetty alustavasti yksi euro, koska oikaistavaa määrää ei ole vielä todettu.
Edellä mainitun määrän lisäksi jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet 1 437 miljoonan euron arvosta potentiaalisia takaisinperittäviä varoja havaittuaan rakennerahastoihin liittyviä sääntöjenvastaisia maksupyyntöjä. Määrä perustuu komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisiin jäsenvaltioiden virallisiin ilmoituksiin. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ei voida riittävän tarkkaan arvioida, onnistuuko perintä yksittäistapauksissa. Lisäksi on vaara, että edellä ilmoitettuihin numerotietoihin sisältyy päällekkäisyyttä, joka on vaikea kvantifioida, koska jäsenvaltioiden ei tarvitse raportoinnissaan eritellä EU:n työstä ja omista tarkastuksistaan johtuvaa potentiaalista takaisinperintää.
6.3.5 Maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen
EAKR:n osalta vuonna 2010 tehtiin 49 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 2 156 miljoonaa euroa. Maksujen suorittamiselle annettiin lupa 41 tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 2 057 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa 8 tapausta oli vielä käsittelyssä, ja niiden rahallinen arvo oli 99 miljoonaa euroa.
Euroopan sosiaalirahaston osalta vuonna 2010 tehtiin 12 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 255 miljoonaa euroa. Ne liittyivät kaikki ohjelmakauteen 2007–2013. Maksujen suorittamiselle annettiin lupa kuudessa tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 94 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa 6 tapausta oli vielä käsittelyssä, ja niiden rahallinen arvo oli 161 miljoonaa euroa.
Lykkäystapaukset jakautuivat jäsenvaltioittain vuonna 2010 seuraavasti:
milj. euroa |
|||
|
EAKR |
Euroopan sosiaalirahasto |
Yhteensä |
Lykkäykset – loppuun käsitellyt tapaukset per 31.12.2010 |
|||
Saksa |
175 |
— |
175 |
Espanja |
1 477 |
74 |
1 552 |
Italia |
84 |
— |
84 |
Luxemburg |
— |
1 |
1 |
Unkari |
33 |
— |
33 |
Portugali |
103 |
— |
103 |
Romania |
— |
18 |
18 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
184 |
— |
184 |
Loppuun käsitellyt tapaukset yhteensä |
2 057 |
94 |
2 151 |
Lykkäykset – käsiteltävinä olleet tapaukset 31.12.2010 |
|||
Belgia |
— |
3 |
3 |
Bulgaria |
15 |
— |
15 |
Saksa |
43 |
69 |
112 |
Italia |
— |
72 |
72 |
Itävalta |
— |
17 |
17 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
41 |
— |
41 |
Käsiteltävinä olleet tapaukset yhteensä |
99 |
161 |
260 |
Lykkäykset yhteensä |
2 156 |
255 |
2 411 |
Tässä taulukossa esitetyt tiedot vastaavat tilannetta 15. helmikuuta 2011. |
Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston osalta tehtiin kuusi maksujen keskeytyspäätöstä vuoden 2010 aikana (Belgia, Espanja ja Ranska). Vuoden loppuun mennessä maksujen suorittamista jatkettiin vain Espanjan osalta.
6.4 MUU PERINTÄ
Tässä kohdassa esitetään aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintä, joka perustuu komission, jäsenvaltioiden, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin havaitsemiin virheisiin tai sääntöjenvastaisuuksiin siinä osassa talousarviota, jota ei hallinnoida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
MUU VUONNA 2010 VAHVISTETTU VAROJEN TAKAISINPERINTÄ
milj. euroa |
||||
|
2010 |
2009 |
||
Muut hallinnointitavat: |
||||
|
137 |
81 |
||
|
188 |
202 |
||
Muu vahvistettu takaisinperintä yhteensä |
325 |
283 |
MUU VUONNA 2010 TOTEUTETTU VAROJEN TAKAISINPERINTÄ
milj. euroa |
||||
|
2010 |
2009 |
||
Muut hallinnointitavat: |
||||
|
136 |
81 |
||
|
163 |
202 |
||
Muu toteutettu takaisinperintä yhteensä |
299 |
283 |
6.5 VAROJEN TAKAISINPERINTÄ JA RAHOITUSOIKAISUIHIN LIITTYVÄT TOIMET JÄSENVALTIOITTAIN (RAKENNETOIMET TAI KOHEESIOPOLITIIKKA)
Koheesiopolitiikassa jäsenvaltioiden tekemiä rahoitusoikaisuja, jotka perustuvat niiden omiin tai EU:n tarkastuksiin, ei kirjata komission kirjanpitojärjestelmään, koska jäsenvaltiot voivat käyttää nämä varat uudelleen muihin tukikelpoisiin menoihin. Komissio kuitenkin kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan päivitetyt tiedot rakennerahastoja koskevista peruutuksista, takaisinperinnästä ja keskeneräisestä takaisinperinnästä sekä vuosittain että kumulatiivisesti kaudelta 2000–2006. Tiedot pyydetään kaikista neljästä rahastosta (EAKR, ESR, EMOTR:n tukiosasto ja KOR). Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan tarvitse eritellä EU:n tarkastuksista johtuvia oikaisuja. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden tekemiä rahoitusoikaisuja ei lisätä komission tekemiin oikaisuihin.
Kausi 2000–2006 on päätösvaiheessa, jolloin kaikista sääntöjenvastaisuuksia koskevista vähennyksistä on toimitettava todisteet. Tämän vuoksi jäsenvaltioita ei velvoiteta toimittamaan komissiolle erikseen vuoden 2010 tietoja peruutuksista, takaisinperinnästä ja keskeneräisestä takaisinperinnästä. Tästä huolimatta Belgia, Kreikka, Portugali ja Unkari toimittivat kyseiset tiedot maaliskuussa 2011. Komissiolle toimitettiin myös tiedot alueiden välisistä ohjelmista. Kyseiset tiedot on otettu huomioon tässä jaksossa.
Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella jäsenvaltiot ovat raportoineet EU:n rahoitusosuuksien osalta yhteensä noin 5,1 miljardin euron kumulatiiviset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat niiden tekemiin kansallisiin tarkastuksiin vuoden 2000–2006 ohjelmissa (peruutusten osuus on noin 4 miljardia euroa ja takaisinperinnän 1,1 miljardia euroa).
Aluepolitiikan pääosasto sai vuonna 2010 päätökseen jäljellä olevia kuutta jäsenvaltiota koskevat ohjelmakauden 2000–2006 takaisinperintään liittyvät paikalla tehdyt tarkastukset, jotka toteutettiin osana kansallisiin järjestelmiin sovellettua vuoden 2008 toimintaohjelmaa. Tarkastukset on nyt tehty kaikissa 25 jäsenvaltiossa (Bulgarialla ja Romanialla ei ollut kautta 2000–2006 koskevia raportointivelvoitteita). Näiden tarkastusten ja tilintarkastustuomioistuimen kahdessa viimeisessä vuosikertomuksessaan raportoimien tarkastusten tulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden viranomaiset noudattavat yleisesti ottaen vaatimuksia. Tästä huolimatta havaittiin selkeitä puutteita, jotka liittyvät tietojen kattavuuteen sekä sääntöjenvastaisuuksien kirjaamiseen ja raportointiin joidenkin kauden 2000–2006 ohjelmien osalta Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Puutteita havaittiin, tosin vähemmässä määrin, myös Latvian, Slovenian, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelmissa. Vaikka komission tarkastuksissa on havaittu, että tilanne on parantunut kaikissa jäsenvaltioissa vuosina 2007–2010, komissio toimii varovaisesti ohjelmien päätösvaiheessa. Tämän vuoksi se on pyytänyt kaikkia ohjelmia valvovia viranomaisia raportoimaan seurannasta (ml. rahoitusoikaisut), joka toteutetaan kansallisella tasolla kunkin ohjelman kaikkien sääntöjenvastaisuuksien osalta. Komissio ei päätä ohjelmia ennen kuin se katsoo toimitettujen tietojen olevan johdonmukaisia ja kattavia.
Ohjelmakauteen 2000–2006 liittyy riski, että rahoitusoikaisuja koskevissa luvuissa on päällekkäisyyksiä, kun verrataan EU:n tason tarkastuksista (komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF) ja jäsenvaltioiden omista tarkastuksista johtuvista oikaisuista raportoituja numerotietoja. Tämä johtuu siitä, että suuri osa EU:n elinten tarkastustyöstä johtuvista rahoitusoikaisuista hyväksytään jäsenvaltioissa. Ne tekevät oikaisut ilman komission virallista päätöstä peruuttamalla kyseiset menot menoilmoituksistaan. Päällekkäisyyttä ei voida tarkasti ilmoittaa numeroina, koska jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta eritellä EU:n tason tarkastuksista ja omasta valvonta- ja tarkastustyöstään johtuvia rahoitusoikaisuja kauden 2000–2006 raportoinnissa. Jäsenvaltiot eivät myöskään aina tee rahoitusoikaisua sinä vuonna, jona ne hyväksyvät sen. Mahdollisista päällekkäisyyksistä voidaan tämän vuoksi esittää vain arvioita. Kun vertaillaan jäsenvaltiokohtaisesti niiden toimittamia numerotietoja vuodelta 2010 ja EU:n elinten tarkastuksista johtuvien, jäsenvaltioiden kyseisenä vuonna hyväksymien rahoitusoikaisujen rahallista arvoa, päällekkäisyydet näyttävät olevan arvoltaan enintään 65 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 päällekkäisyyksiä oli 465 miljoonan euron arvosta).
Ohjelmakaudesta 2007–2013 jäsenvaltioiden on lainsäädännön mukaisesti raportoitava vuosittain varojen takaisinperinnästä ja peruutuksista SFC 2007 -tietotekniikkajärjestelmän kautta. Uudessa järjestelmässä komissio saa tiedot sähköisesti suoraan jäsenvaltioilta vuosittain maaliskuun 31. päivään mennessä. Jäsenvaltioille laatimissaan ohjeissa komissio ehdottaa myös, että jäsenvaltiot ilmoittavat erikseen EU:n toimielinten tarkastuksista johtuvat oikaisut, jotta tietoihin ei jää päällekkäisyyksiä. Jäsenvaltioiden komissiolle 31.3.2011 mennessä lähettämien tietojen mukaan EU:n osuus varoista, jotka jäsenvaltiot ovat perineet takaisin tuensaajilta ja vähentäneet komissiolle vuonna 2010 esitetyistä vahvistetuista menoista, on 35 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2010 maksupyynnöistä on peruutettu 189 miljoonaa euroa ennen kuin kansallinen perintäprosessi on saatu päätökseen. Vuoden 2010 lopussa oli keskeneräisiä perintämenettelyjä 41 miljoonan euron arvosta. EU:n osuus oli siis yhteensä 265 miljoonaa euroa.
milj. euroa |
||||||||
EU 27 2007-2013 (2) |
Jäsenvaltioiden tarkastuksiin perustuvat peruutukset |
EU:n toimielinten tarkastuksiin perustuvat peruutukset |
Peruutukset yhteensä |
Jäsenvaltioiden tarkastuksiin perustuva varojen takaisinperintä |
EU:n toimielinten tarkastuksiin perustuva varojen takaisinperintä |
Takaisinperintä yhteensä |
Vuonna 2010 ilmoitettu keskeneräinen takaisinperintä yhteensä |
Jäsenvaltioiden ilmoitukset yhteensä |
EAKR/Koheesiorahasto (3) |
151 |
5 |
156 |
29 |
2 |
31 |
25 |
212 |
Euroopan sosiaalirahasto |
31 |
2 |
33 |
4 |
0 |
4 |
15 |
52 |
Euroopan kalatalousrahasto |
0 |
0 |
0 |
1 |
0 |
1 |
0 |
1 |
Yhteensä |
183 |
7 |
189 |
34 |
2 |
35 |
41 |
265 |
Komissio aikoo tehdä takaisinperintää koskevan tarkastuksen vuoden 2011 jälkipuoliskolla. Tavoitteena on tarkastaa kaikkien rahastojen osalta varmentavien viranomaisten käyttämät oikaisumekanismit sekä arvioida, kuinka varmoina komissio voi pitää ilmoitettuja numerotietoja. Tässä arvioinnissa käytetään riskianalyysin avulla tehtyä ohjelmien ja jäsenvaltioiden otosta.
Liitetieto 6 – Liite 1: Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain
milj. euroa |
|||||
Jäsenvaltio |
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen |
Sääntöjenmukaisuustarkastus |
Ilmoitetut sääntöjen vastaisuudet |
Yhteensä 2010 |
Yhteensä 2009 |
Belgia |
0 |
— |
4 |
4 |
15 |
Bulgaria |
0 |
17 |
3 |
20 |
5 |
Tšekki |
0 |
1 |
0 |
1 |
1 |
Tanska |
0 |
10 |
3 |
12 |
104 |
Saksa |
–1 |
16 |
12 |
28 |
17 |
Viro |
— |
— |
0 |
0 |
0 |
Irlanti |
–1 |
0 |
7 |
7 |
4 |
Kreikka |
4 |
460 |
14 |
477 |
21 |
Espanja |
8 |
52 |
23 |
83 |
106 |
Ranska |
–1 |
39 |
28 |
67 |
111 |
Italia |
4 |
39 |
35 |
78 |
15 |
Kypros |
— |
1 |
0 |
1 |
0 |
Latvia |
0 |
— |
0 |
0 |
0 |
Liettua |
0 |
0 |
2 |
2 |
4 |
Luxemburg |
0 |
1 |
0 |
1 |
0 |
Unkari |
0 |
8 |
1 |
8 |
22 |
Malta |
0 |
— |
0 |
0 |
0 |
Alankomaat |
–1 |
47 |
5 |
51 |
36 |
Itävalta |
0 |
1 |
1 |
2 |
3 |
Puola |
0 |
50 |
2 |
52 |
13 |
Portugali |
2 |
40 |
16 |
58 |
18 |
Romania |
11 |
38 |
6 |
55 |
14 |
Slovenia |
0 |
4 |
1 |
5 |
2 |
Slovakia |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
Suomi |
0 |
2 |
1 |
2 |
2 |
Ruotsi |
0 |
3 |
2 |
5 |
2 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
8 |
194 |
11 |
213 |
109 |
Yhteensä (päätös tehty) |
33 |
1 022 |
178 |
1 233 |
625 |
Liitetieto 6 – Liite 2: Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, jotka toteutettiin vuonna 2010; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain
milj. euroa |
|||||
Jäsenvaltio |
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen laiminlyönti |
Sääntöjenmukaisuustarkastus |
Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet (maksettu takaisin EU:lle) |
Yhteensä 2010 |
Yhteensä 2009 |
Belgia |
0 |
0 |
3 |
3 |
14 |
Bulgaria |
0 |
— |
5 |
6 |
1 |
Tšekki |
0 |
0 |
1 |
1 |
0 |
Tanska |
0 |
10 |
3 |
12 |
105 |
Saksa |
–1 |
16 |
10 |
26 |
18 |
Viro |
— |
— |
0 |
0 |
0 |
Irlanti |
–1 |
1 |
5 |
5 |
5 |
Kreikka |
4 |
136 |
10 |
150 |
196 |
Espanja |
8 |
92 |
30 |
130 |
59 |
Ranska |
–1 |
90 |
30 |
120 |
82 |
Italia |
4 |
5 |
23 |
33 |
177 |
Kypros |
— |
1 |
0 |
1 |
1 |
Latvia |
0 |
— |
0 |
0 |
0 |
Liettua |
0 |
2 |
1 |
4 |
2 |
Luxemburg |
0 |
1 |
0 |
1 |
0 |
Unkari |
0 |
24 |
2 |
26 |
9 |
Malta |
0 |
— |
0 |
0 |
0 |
Alankomaat |
–1 |
46 |
5 |
51 |
9 |
Itävalta |
0 |
3 |
1 |
3 |
1 |
Puola |
0 |
95 |
1 |
97 |
2 |
Portugali |
2 |
4 |
18 |
24 |
7 |
Romania |
11 |
— |
6 |
16 |
12 |
Slovenia |
0 |
— |
1 |
1 |
2 |
Slovakia |
0 |
0 |
1 |
1 |
0 |
Suomi |
0 |
2 |
1 |
2 |
2 |
Ruotsi |
0 |
3 |
2 |
5 |
14 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
8 |
195 |
12 |
215 |
133 |
Toteutetut yhteensä |
33 |
728 |
172 |
934 |
851 |
Liitetieto 6 – Liite 3: Vuonna 2010 vahvistetut rakennetoimia koskevat rahoitusoikaisut yhteensä
milj. euroa |
||||||||
Jäsenvaltio |
Kumulatiivinen vuoden 2009 lopussa |
Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut |
Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa |
|||||
EAKR |
Koheesiorahasto |
Euroopan sosiaalirahasto |
KOR |
EMOTR:n tukiosasto |
Yhteensä 2010 |
|||
1994-1999 |
2 516 |
125 |
0 |
4 |
3 |
3 |
136 |
2 652 |
Belgia |
5 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
5 |
Tanska |
3 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
3 |
Saksa |
339 |
0 |
— |
— |
0 |
1 |
1 |
340 |
Irlanti |
42 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
42 |
Kreikka |
526 |
1 |
0 |
— |
— |
0 |
2 |
528 |
Espanja |
548 |
116 |
0 |
0 |
— |
1 |
117 |
664 |
Ranska |
84 |
— |
— |
4 |
— |
0 |
4 |
88 |
Italia |
505 |
0 |
— |
— |
— |
0 |
0 |
505 |
Luxemburg |
5 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
5 |
Alankomaat |
177 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
177 |
Itävalta |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
2 |
Portugali |
137 |
2 |
— |
— |
1 |
1 |
4 |
141 |
Suomi |
1 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
1 |
Ruotsi |
1 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
1 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
131 |
6 |
— |
— |
1 |
0 |
7 |
138 |
INTERREG |
10 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
10 |
2000-2006 |
5 178 |
368 |
258 |
43 |
89 |
30 |
788 |
5 965 |
Belgia |
10 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
10 |
Bulgaria |
2 |
— |
18 |
— |
— |
— |
18 |
21 |
Tšekki |
0 |
4 |
7 |
— |
— |
— |
11 |
11 |
Tanska |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Saksa |
12 |
0 |
— |
0 |
0 |
— |
1 |
13 |
Viro |
0 |
0 |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Irlanti |
42 |
2 |
1 |
— |
— |
— |
2 |
44 |
Kreikka |
920 |
40 |
0 |
0 |
— |
— |
40 |
961 |
Espanja |
2 503 |
170 |
104 |
2 |
87 |
— |
363 |
2 865 |
Ranska |
261 |
16 |
— |
0 |
— |
9 |
26 |
287 |
Italia |
825 |
97 |
— |
4 |
1 |
2 |
105 |
930 |
Kypros |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Latvia |
4 |
— |
1 |
— |
0 |
— |
1 |
4 |
Liettua |
2 |
— |
0 |
— |
— |
— |
0 |
2 |
Luxemburg |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
2 |
Unkari |
52 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
52 |
Malta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Alankomaat |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
2 |
Itävalta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Puola |
134 |
0 |
111 |
1 |
0 |
— |
112 |
246 |
Portugali |
126 |
0 |
13 |
0 |
— |
18 |
31 |
157 |
Romania |
10 |
— |
2 |
— |
— |
— |
2 |
12 |
Slovenia |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
2 |
Slovakia |
39 |
0 |
2 |
— |
— |
— |
2 |
41 |
Suomi |
0 |
— |
— |
— |
0 |
— |
0 |
1 |
Ruotsi |
11 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
11 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
217 |
29 |
— |
36 |
— |
1 |
65 |
283 |
INTERREG |
1 |
9 |
— |
— |
— |
— |
9 |
10 |
2007-2013 |
0 |
1 |
0 |
1 |
0 |
— |
2 |
2 |
Belgia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Bulgaria |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Tšekki |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Tanska |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Saksa |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Viro |
— |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Irlanti |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Kreikka |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Espanja |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Ranska |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Italia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Kypros |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Latvia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Liettua |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Luxemburg |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Unkari |
— |
0 |
— |
1 |
— |
— |
1 |
1 |
Malta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Alankomaat |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Itävalta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Puola |
— |
0 |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Portugali |
— |
0 |
— |
0 |
— |
— |
1 |
1 |
Romania |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Slovenia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Slovakia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Suomi |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Ruotsi |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Yhdistynyt kuningaskunta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
INTERREG |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Vahvistetut yhteensä |
7 694 |
494 |
258 |
49 |
91 |
33 |
925 |
8 619 |
Liitetieto 6 – Liite 4: Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä: Rakennetoimet
milj. euroa |
||||||||
Jäsenvaltio |
Kumulatiivinen vuoden 2009 lopussa |
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut |
Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa |
|||||
EAKR |
Koheesiorahasto |
Euroopan sosiaalirahasto |
KOR |
EMOTR:n tukiosasto |
Yhteensä vuonna 2010 |
|||
1994-1999 |
2 144 |
462 |
4 |
5 |
3 |
3 |
476 |
2 621 |
Belgia |
6 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
6 |
Tanska |
4 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
4 |
Saksa |
300 |
37 |
— |
— |
0 |
1 |
38 |
338 |
Irlanti |
40 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
40 |
Kreikka |
521 |
1 |
3 |
— |
— |
0 |
4 |
525 |
Espanja |
293 |
363 |
1 |
0 |
— |
1 |
365 |
658 |
Ranska |
85 |
— |
— |
4 |
— |
0 |
4 |
89 |
Italia |
483 |
21 |
— |
— |
— |
— |
21 |
504 |
Luxemburg |
4 |
— |
— |
1 |
— |
— |
1 |
5 |
Alankomaat |
177 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
177 |
Itävalta |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
2 |
Portugali |
118 |
20 |
— |
— |
1 |
1 |
23 |
141 |
Suomi |
1 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
1 |
Ruotsi |
1 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
1 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
108 |
11 |
— |
— |
1 |
0 |
13 |
120 |
INTERREG |
2 |
7 |
— |
— |
— |
— |
7 |
9 |
2000-2006 |
3 222 |
80 |
18 |
36 |
87 |
38 |
259 |
3 480 |
Belgia |
8 |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
8 |
Bulgaria |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
2 |
Tšekki |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Tanska |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Saksa |
10 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
10 |
Viro |
0 |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Irlanti |
26 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
26 |
Kreikka |
904 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
904 |
Espanja |
940 |
— |
16 |
0 |
87 |
8 |
111 |
1 051 |
Ranska |
239 |
— |
— |
— |
— |
9 |
9 |
248 |
Italia |
686 |
79 |
— |
0 |
— |
2 |
82 |
768 |
Kypros |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Latvia |
3 |
— |
1 |
— |
— |
— |
1 |
4 |
Liettua |
1 |
— |
0 |
— |
— |
— |
0 |
1 |
Luxemburg |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
2 |
Unkari |
41 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
41 |
Malta |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Alankomaat |
0 |
— |
— |
— |
— |
1 |
1 |
1 |
Itävalta |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Puola |
90 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
90 |
Portugali |
95 |
— |
1 |
— |
— |
18 |
18 |
113 |
Romania |
8 |
— |
0 |
— |
— |
— |
0 |
8 |
Slovenia |
2 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
2 |
Slovakia |
1 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
1 |
Suomi |
0 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
0 |
Ruotsi |
11 |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
11 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
151 |
— |
— |
36 |
— |
1 |
37 |
188 |
INTERREG |
0 |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
2007-2013 |
0 |
1 |
0 |
1 |
0 |
— |
2 |
2 |
Belgia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Bulgaria |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Tšekki |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Tanska |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Saksa |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Viro |
— |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Irlanti |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Kreikka |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Espanja |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Ranska |
— |
— |
— |
0 |
— |
— |
0 |
0 |
Italia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Kypros |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Latvia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Liettua |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Luxemburg |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Unkari |
— |
— |
— |
1 |
— |
— |
1 |
1 |
Malta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Alankomaat |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Itävalta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Puola |
— |
0 |
— |
— |
— |
— |
0 |
0 |
Portugali |
— |
0 |
— |
0 |
- |
- |
1 |
1 |
Romania |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Slovenia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Slovakia |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Suomi |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Ruotsi |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Yhdistynyt kuningaskunta |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
INTERREG |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Toteutetut yhteensä |
5 366 |
542 |
21 |
42 |
90 |
41 |
737 |
6 102 |
7. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Seuraavat Euroopan unionin (EU) rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät
— |
treasury-toimintoihin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EU:n talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä; |
— |
otto- ja antolainaustoimintaan, jonka Euroopan komissio on toteuttanut makrotaloudellisena rahoitusapuna, maksutaselainoina tai Euratomin toimina; |
— |
ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettuun takuurahastoon; ja |
— |
otto- ja antolainaustoimintaan sekä treasury-toimintaan, jonka Euroopan unioni toteuttaa selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta. |
7.1 RAHOITUSRISKIEN HALLINTAPOLITIIKKA
7.1.1 Treasury-toiminnot
Talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavien komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2028/2004 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 105/2009), varainhoitoasetuksessa (neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007 ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005, neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007).
Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:
— |
Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat käyttöön maksamalla ne tileille, joka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kyseisen jäsenvaltion nimeämään rahoituslaitokseen. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa. |
— |
Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä. |
— |
Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. |
— |
Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi. |
Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden maksuosuuksiin.
Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Erityismenettelyillä taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.
Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointia säännellään kirjallisilla ohjeilla ja menettelyillä. Tavoitteena on minimoida operatiiviset ja rahoitusriskit sekä varmistaa riittävä valvonta. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esimerkiksi maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti. Lisäksi budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston kanssa pidetään kokouksia, joissa neuvotellaan riskienhallintaa ja parhaita käytänteitä koskevien tietojen jakamista.
BUFI – alustavasti maksetut sakot
Vuodesta 2010 alkaen alustavasti maksetut sakot sijoitetaan tarkoitusta varten perustettuun rahastoon (BUFI), jota hallinnoi talouden ja rahoituksen pääosasto (ECFIN). Ennen vuotta 2010 maksettuihin sakkoihin liittyvät varat säilytetään erillisillä pankkitileillä. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa sisäisiä ohjeita ja varainhoidon suuntaviivoja, jotka sisältyvät budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston väliseen joulukuussa 2009 allekirjoitettuun palvelutasosopimukseen. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.
Varainhoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle maksetut sakot siten, että
a) |
varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä; |
b) |
tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut. |
Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset euroalueen keskuspankkeihin, euroalueen valtioiden luottolaitoksiin, valtioiden kokonaan omistamiin tai takaamiin pankkeihin tai ylikansallisiin laitoksiin; sijoitukset joukkovelkakirjoihin, velkasitoumuksiin tai sijoitustodistuksiin, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat valtioiden yksiköt, joihin liittyy suora euroalueen valtiovastuu, tai ylikansalliset laitokset.
7.1.2 Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)
EU harjoittaa lainananto- ja lainanottotoimintojaan sekä niihin liittyviä treasury-toimintojaan kyseisiä toimintoja koskevien neuvoston päätösten ja tarvittaessa sisäisten ohjeidensa mukaisesti. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti. Suojausta ei yleensä käytetä korkotason tai ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihtelujen kattamiseksi, koska EU:n myöntämät lainat myönnetään samoin ehdoin kuin niiden rahoittamiseksi otetut lainat (back-to-back), jolloin avoimia valuutta- tai korkopositioita ei ole.
7.1.3 Takuurahasto
Takuurahaston (ks. liitetieto 2.3.3) varojen hoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät 25. marraskuuta 1994 Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä tehtyyn sopimukseen, jota on muutettu 17. ja 23. syyskuuta 1996, 8. toukokuuta 2002, 25. helmikuuta 2008 ja 9. marraskuuta 2010. Takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa eli euroa. Takuurahaston kaikki sijoitukset tehdään euroina valuuttakurssiriskin välttämiseksi. Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että hoidossa olevat varat voidaan myydä tai siirtää ilman merkittävää viivettä, ottaen huomioon katettavat sitoumukset.
7.1.4 Selvitystilassa oleva EHTY
Euroopan komissio hallinnoi velkojen selvittämistä, eikä selvitystilassa oleva EHTY näin enää myönnä uusia lainoja eikä hanki niitä varten jälleenrahoitusta. EHTY voi ottaa uutta lainaa vain sellaista jälleenrahoitusta varten, jonka tarkoituksena on vähentää rahoitustoiminnan kustannuksia. Treasury-toiminnassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta rahoitusriskien rajoittamiseksi.
7.2 MARKKINARISKI
Markkinariski on riski siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski. EU:lla ei ole merkittävää muuta hintariskiä.
7.2.1 Valuuttariski
Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssien muutoksista johtuen. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.
7.2.1.1 Treasury-toiminnot
Omista varoista annetun asetuksen mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa niitä voidaan myös käyttää kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.
Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Sveitsin frangin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, minkä vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.
Kun sekalaisia tuloja (muita kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai vaihtoehtoisesti ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.
BUFI – alustavasti maksetut sakot
Koska kaikki sakot määrätään ja maksetaan euroina, komissiolle ei aiheudu riskiä valuuttakurssien vaihtelusta.
7.2.1.2 Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)
Useimmat rahoitusvarat ja -velat ovat euromääräisiä, joten EU:lla ei ole valuuttakurssiriskiä näissä tapauksissa. EU kuitenkin myöntää lainoja Yhdysvaltain dollareina Euratomin rahoitusvälineen kautta. Lainat rahoitetaan ottamalla vastaavan suuruisia lainoja Yhdysvaltain dollareissa (back-to-back -operaatiot). EU:lla ei ollut tilinpäätöspäivänä Euratomiin liittyviä valuuttakurssiriskejä.
7.2.1.3 Takuurahasto
Takuurahaston rahoitusvarat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole.
7.2.1.4 Selvitystilassa oleva EHTY
Selvitystilassa olevalla EHTY:llä on pieni ulkomaan valuutan määräinen nettovastuu, jonka arvo on 1,43 miljoonaa euroa. Vastuu jakautuu 1,39 miljoonan euron suuruisiin asuntolainoihin ja 0,04 miljoonan euron suuruisiin käyttötilien saldoihin.
7.2.2 Korkoriski
Korkoriski liittyy mahdollisuuteen, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo laskee korkojen noustessa. Yleisesti ottaen nouseva korkotaso laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen arvoa ja päinvastoin.
7.2.2.1 Treasury-toiminnot
Komission treasury-toimintaan ei kuulu ottolainaus. Tämän vuoksi korkoriskiä ei ole. Komissio voi kuitenkin saada korkoa varoista, joita se säilyttää pankkitileillään. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.
Jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin ja keskuspankkeihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kaikille muille keskuspankeissa oleville tileille maksetaan korkoa pankin kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Korko vaihtelee markkinatilanteen mukaisesti.
Liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia. Useimmille tileille maksettava korko perustuu eoniakorkoon (Euro over night index average), ja maksettavaa korkoa mukautetaan eoniakoron mukaan. Joidenkin tilien koron laskennassa käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa marginaalikorkoa. Tämän vuoksi ei ole riskiä siitä, että komission saama korko alittaisi markkinakorot.
BUFI – alustavasti maksetut sakot
BUFI-salkussa ei ole vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjoja. Tilinpäätöspäivänä 69 prosenttia joukkovelkakirjasalkusta oli nollakorkoisia joukkovelkakirjoja.
7.2.2.2 Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)
Vaihtuvakorkoinen otto- ja antolainaus
EU:lla on lainananto- ja lainanottotoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. EU:hun kohdistuu korkoriski makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyvän vaihtuvakorkoisen ottolainauksen vuoksi. Näiden lainojen korkoriski katetaan kuitenkin siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). EU:n nimellismääräiset vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 0,86 miljardia euroa (0,96 miljardia euroa 2009). Lainat hinnoitellaan uudelleen kuuden kuukauden välein.
Kiinteäkorkoinen otto- ja antolainaus
EU:lla oli vuonna 2010 myös makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyviä kiinteäkorkoisia lainoja yhteensä 110 miljoonaa euroa (110 miljoonaa euroa Vuonna 2009). Nämä lainat erääntyvät joko 1–5 vuoden kuluttua (25 miljoonaa euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (85 miljoonaa euroa). Merkittävämpiä ovat 10 kiinteäkorkoista lainaa, jotka EU:lla on osana maksutaselainojen rahoitusvälinettä. Niiden yhteismäärä oli 12,05 miljardia euroa vuonna 2010 (9,2 miljardia euroa Vuonna 2009). Nämä lainat erääntyvät joko vuoden kuluessa (2 miljardia euroa), 1–5 vuoden kuluttua (5,7 miljardia euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (4,35 miljardia euroa).
7.2.2.3 Takuurahasto
Takuurahastoon kuuluvat vaihtuvakorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat alttiita korkojen volatiliteettiin liittyville vaikutuksille, kun taas kiinteäkorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit aiheuttavat käypään arvoon liittyviä riskejä. Kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus sijoitussalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 93 prosenttia (97 prosenttia vuonna 2009).
7.2.2.4 Selvitystilassa oleva EHTY
Selvitystilassa olevan EHTY:n toiminnasta seuraa, että siihen kohdistuu korkoriski. Näiden lainojen korkoriski katetaan yleensä kuitenkin siten, että unioni myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut. Varojen hoidosta voidaan todeta, että kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus arvopaperisalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 92 prosenttia (97 prosenttia vuonna 2009).
7.3 LUOTTORISKI
Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen/lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan), tai rikkoo muuten sopimuksesta aiheutuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.
7.3.1 Treasury-toiminnot
Pääosaa komission hallussa olevista omista varoista säilytetään omista varoista annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1150/2000 mukaisesti pankkitileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksien maksamista varten (omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle alhaisin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio. Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi tilien yliyön-saldot ovat alhaiset (yli 20 tilillä on keskimäärin yhteensä 20–100 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Nämä määrät on syytä suhteuttaa kaikkien pankkitilien yhteismäärään, joka vaihtelee miljardista 35 miljardiin euroon. Vuonna 2010 näiltä tileiltä suoritettiin maksuja yhteensä 120 miljardia euroa.
Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.
— |
Kaikki liikepankit valitaan tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään Moody's P-1 tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä olosuhteissa alhaisempikin luokitus voidaan hyväksyä. |
— |
Liikepankeilla, jotka on erikseen valittu alustavasti maksettujen sakkojen (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia) tallettamista varten, on pääsäännön mukaan oltava pitkän aikavälin luottoluokituksena vähintään S&P AA tai vastaava. Erityistoimia sovelletaan silloin kun tähän ryhmään kuuluvan pankin luottoluokitusta alennetaan. |
— |
Vuoden 2009 aikana komission treasury-palvelujen yksiköissä otettiin käyttöön vaihtoehtoinen järjestelmä alustavasti maksettujen sakkojen hallinnointia varten, jotta niihin liittyviä riskejä voidaan pienentää. Komission päätöksen K(2009) 4264 mukaisesti tammikuun 1. päivästä 2010 alkaen määrättyjä sakkoja hallinnoidaan uuden järjestelmän mukaisesti, eikä niitä enää talleteta liikepankkeihin. |
— |
Ennakkotilit ovat paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain. |
— |
Niiden liikepankkien, joissa komissiolla on tilejä, luottoluokitukset tarkistetaan vähintään kuukausittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Finanssikriisin vuoksi tehostettuja seurantamenettelyjä sovellettiin koko vuoden 2010 ajan. |
BUFI – alustavasti maksetut sakot
Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen sijoittamisesta aiheutuu komissiolle luottoriski, eli riski siitä, että vastapuoli ei pysty maksamaan varoja takaisin täysimääräisesti eräpäivänä. Suurimmat riskit aiheutuvat Ranskasta ja Saksasta, koska niiden osuus sijoitussalkusta on 69 prosenttia (Ranska) ja 25 prosenttia (Saksa).
Viitearvona tällä hetkellä oleviin maihin eli Ranskaan ja Saksaan, joiden luottoluokitus on AAA/Aaa, tehtävien sijoitusten enimmäismäärä on 100 prosenttia sijoitussalkusta. Muiden hyväksyttyjen liikkeeseenlaskijoiden (luottoluokitus vähintään Aa2 (Moody’s tai vastaava)) osuus voi olla enintään 25 prosenttia sijoitussalkusta.
7.3.2 Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)
Euratomin tapauksessa luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta. Toissijaisena riskinhallintakeinona on takuurahasto (makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom). Viime kädessä luottoriskiä hallinnoidaan EU:n talousarvion kautta (maksutaselainat; jos muut toimet eivät riitä, myös makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom). Vuonna 2010 voimassa olleessa omia varoja koskevassa lainsäädännössä BKTL-varojen enimmäismäärä oli 1,23 prosenttia jäsenvaltioiden BKTL:stä. Maksumäärärahojen kattamiseen käytettiin käytännössä 1,12 prosenttia vuoden 2010 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2010 tämän takuun kattamiseen oli käytettävissä 0,11 prosentin marginaali. Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitettu takuurahasto perustettiin vuonna 1994. Siitä katetaan sellaisiin lainoihin liittyvä maksukyvyttömyysriski, jotka on otettu Euroopan unionin ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi. Luottoriskiä kuitenkin pienentää mahdollisuus pyytää varoja EU:n talousarviosta, jos velallinen ei pysty maksamaan erääntynyttä velkaa kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi EU:lla on oikeus kääntyä jäsenvaltioiden puoleen varmistaakseen velkojista johtuvien oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen.
Nämä lainat on myönnetty pääasiassa Latvialle, Romanialle ja Unkarille. Latvialle myönnettyjen lainojen osuus kaikista myönnetyistä lainoista on noin 22 prosenttia, Romanian noin 30 prosenttia ja Unkarin noin 42 prosenttia. Treasury-toiminnassa on noudatettava ohjeita, jotka on annettu vastapuolien valinnasta. Näistä toiminnoista vastaava yksikkö voi tämän vuoksi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.
7.3.3 Takuurahasto
Kaikkien pankkienvälisten sijoitusten luottoluokituksen olisi takuurahaston hallinnoinnista EU:n ja EIP:n välillä tehdyn sopimuksen mukaan oltava vähintään Moody’s P-1 tai vastaava luokitus. Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä kaikki sijoitukset (124 miljoonaa euroa) oli tehty tällaisten vastapuolien kanssa (sijoituksia oli 153 miljoonaa euroa vuonna 2009). Takuurahastolla oli 31. joulukuuta 2010 sijoituksia viidessä lyhytaikaisessa rahoitusinstrumentissa. Kaikki sijoitukset (69 miljoonaa euroa) oli tehty sellaisten vastapuolien kanssa, joiden luottoluokitus oli vähintään Moody’s P-1 tai vastaava. Kaikki myytävissä olevien varojen salkussa olevat arvopaperit ovat hallinnoinnista annettujen suuntaviivojen mukaisia.
7.3.4 Selvitystilassa oleva EHTY
Luottoriskiä hallitaan analysoimalla säännöllisesti sitä, pystyvätkö velalliset suoriutumaan korkojen ja pääoman maksuvelvollisuudestaan. Luottoriskin hallintaan kuuluu myös vakuuksien hankkiminen sekä takausten hankkiminen valtioilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lainakannasta 68 prosentin osuudelle on saatu takaus joltakin jäsenvaltiolta tai joltain vastaavalta elimeltä (esimerkiksi julkiselta laitokselta). Pankeille myönnettyjen tai niiden takaamien lainojen osuus on 11 prosenttia. Treasury-toiminnassa on noudatettava ohjeita, jotka on annettu vastapuolien valinnasta. Toiminnoista vastaava yksikkö voi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.
7.4 LIKVIDITEETTIRISKI
Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että arvopaperia tai muuta omaisuuserää on hankala myydä nopeasti markkinoilla tappion estämiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi.
7.4.1 Treasury-toiminnot
EU:n budjettiperiaatteet varmistavat sen, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä vastaa varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan kahtenatoista kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan, mutta maksujen aikataulu on epätasaisempi. Jotta voidaan varmistaa, että rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan tietyin edellytyksin pyytää myös maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan. Lisäksi komission päivittäisessä treasury-toiminnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.
7.4.2 Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)
Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Takuurahasto toimii makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin likviditeettireservinä ja turvaverkkona siltä varalta, että velalliset myöhästyvät maksuissaan tai laiminlyövät ne. Maksutaselainoihin liittyvissä laiminlyönneissä sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 431/2009, jossa säädetään menettelystä, joka antaa aikaa ottaa varoja käyttöön EU:n talousarviosta.
7.4.3 Takuurahasto
Takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Takuurahaston sijoitussalkun on oltava suuruudeltaan vähintään 100 miljoonaa euroa, ja sijoitusten on oltava maturiteetiltaan alle 12 kuukauden rahamarkkinainstrumenteissa. Näiden sijoitusten kokonaismäärä oli 192 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010. Lisäksi rahaston varojen nimellisarvosta vähintään 20 prosenttia on sijoitettava rahamarkkinainstrumentteihin, kiinteäkorkoisiin jäljellä olevalta maturiteetiltaan enintään 12 kuukauden joukkovelkakirjoihin ja vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjoihin. Tämä suhdeluku oli 32 prosenttia 31. joulukuuta 2010.
7.4.4 Selvitystilassa oleva EHTY
Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Selvitystilassa olevan EHTY:n varojen ja velkojen hallinnoinnin osalta komissio varmistaa likviditeettivaatimusten täyttymisen käyttämällä takaisinmaksuennusteita, jotka on laadittu yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa.
8. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT
8.1 LÄHIPIIRI
EU:ssa lähipiiriin kuuluvat sen konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen ylin johto (ks. jäljempänä). Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia. Konsolidoitujen yhteisöjen luettelo on liitetiedossa 10.
8.2 YLIMMÄN JOHDON KESKEISET TALOUDELLISET ETUUDET
Euroopan unionin ylimpään johtoon liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi ylin johto on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:
Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti
Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat
Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu
Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet
Ryhmä 5: Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet
Ylimmän johdon etuuksista on tiivistelmä seuraavassa taulukossa. Lisätietoja on Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L 187, 8.8.1967, muutettu viimeksi 18.1.2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 202/2005, (L 33, 5.2.2005), ja L 268, 20.10.1977, muutettu viimeksi 30.4.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1293/2004 (L 243 15.7.2004)). Lisätietoja löytyy myös Europa-sivustossa julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Ylimpään johtoon kuuluvat eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.
Ylimmän johdon keskeiset taloudelliset etuudet
euroa |
|||||
Etuus työntekijää kohti |
Ryhmä 1 |
Ryhmä 2 |
Ryhmä 3 |
Ryhmä 4 |
Ryhmä 5 |
Peruspalkka (kuukausipalkka) |
25 351,76 |
22 963,55 – 23 882,09 |
18 370,84 – 20 667,20 |
19 840,51 – 21 126,47 |
11 681,17 – 18 370,84 |
Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaankorvaus |
15 % |
15 % |
15 % |
15 % |
16 % |
Perhelisät: |
|||||
Kotitalouslisä (% palkasta) |
2 % + 170,52 |
2 % + 170,52 |
2 % + 170,52 |
2 % + 170,52 |
2 % + 170,52 |
Huollettavana oleva lapsi |
372,61 |
372,61 |
372,61 |
372,61 |
372,61 |
Alle kouluikäinen |
91,02 |
91,02 |
91,02 |
91,02 |
91,02 |
Kouluikäinen tai |
252,81 |
252,81 |
252,81 |
252,81 |
252,81 |
koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella |
505,39 |
505,39 |
505,39 |
505,39 |
505,39 |
Oikeuden puheenjohtajan korvaus |
— |
— |
500 - 810,74 |
— |
— |
Edustuslisä |
1 418,07 |
0 - 911,38 |
500 - 607,71 |
— |
— |
Vuotuinen matkakulukorvaus |
— |
— |
— |
— |
Kyllä |
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin: |
|||||
Koulutuslisä (4) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
% palkasta (4) |
5 % |
5 % |
5 % |
5 % |
5 % |
% palkasta ilman korjauskerrointa enintään |
Enintään 25 % |
Enintään 25 % |
Enintään 25 % |
Enintään 25 % |
Enintään 25 % |
Edustuskulut |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
— |
— |
Palvelukseen astuminen: |
|||||
Asettautumiskorvaus |
50 703,52 |
45 927,10 – 47 764,18 |
36 741,68 – 41 334,40 |
39 681,02 – 42 252,94 |
Korvataan |
Perheen matkakulut |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Muuttokulut |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Palvelussuhteen päättyminen: |
|||||
Uudelleenasettautumiskorvaus |
25 351,76 |
22 963,55 – 23 882,09 |
18 370,84 – 20 667,20 |
19 840,51 – 21 126,47 |
Korvataan |
Perheen matkakulut |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Muuttokulut |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Korvataan |
Siirtymäjakso (% palkasta) (5) |
40 % - 65 % |
40 % - 65 % |
40 % - 65 % |
40 % - 65 % |
— |
Sairausvakuutus |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Vapaaehtoinen |
Eläke (% palkasta ennen veroja) |
Enintään 70 % |
Enintään 70 % |
Enintään 70 % |
Enintään 70 % |
Enintään 70 % |
Vähennykset: |
|||||
Yhteisön vero |
8 % - 45 % |
8 % - 45 % |
8 % - 45 % |
8 % - 45 % |
8 % - 45 % |
Sairausvakuutus (% palkasta) |
1,8 % |
1,8 % |
1,8 % |
1,8 % |
1,8 % |
Erityismaksu |
5,07 % |
5,07 % |
5,07 % |
5,07 % |
5,07 % |
Eläkemaksu |
— |
— |
— |
— |
11,3 % |
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2010 |
3 |
7 |
91 |
27 |
89 |
9. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.
Maksutaselainat
Maaliskuussa 2011 Romanialle maksettiin 1,2 miljardin euron maksutaselaina, joka erääntyy huhtikuussa 2018. Viimeinen 150 miljoonan euron lainaerä maksettiin kesäkuussa 2011. Lisäksi Romania pyysi helmikuussa 2011 maksutaselainojen järjestelmän puitteissa ennalta varautuvaa rahoitustukea, jolla on tarkoitus saada talouskasvu taas käyntiin. Neuvosto päätti 12. toukokuuta 2011 myöntää Romanialle EU:n ennalta varautuvaa rahoitustukea enintään 1,4 miljardia euroa (neuvoston päätös 2011/288/EU). Romania ei toistaiseksi aio pyytää ennalta varautuvaan rahoitustukeen kuuluvien uusien maksuerien suorittamista, koska rahoitustuki on tarkoitettu ainoastaan korjaamaan markkinoiden odottamattoman heikentymisen aiheuttamaa huonoa talous- ja/tai rahoitustilannetta, joka johtuu Romanian viranomaisten vaikutusvallan ulkopuolisista tekijöistä ja akuutista rahoitusvajeesta. Jos rahoitustuki otetaan käyttöön, se myönnetään lainana, jonka takaisinmaksuaika on enintään seitsemän vuotta. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään takaisinmaksuohjelma 13,4 miljardin euron kokonaismäärälle, joka oli maksettu hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä.
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi
Neuvosto perusti 11. toukokuuta 2010 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin rahoitusvakauden säilyttämiseksi Euroopassa (neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010). Mekanismi perustuu perussopimuksen 122 artiklan 2 kohtaan, jossa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Unionin taloudellinen apu myönnetään kyseiselle jäsenvaltiolle lainan tai luottojärjestelyn muodossa EU:n talousarviosta. Jos mekanismi otetaan käyttöön, komissio lainaa varat pääomamarkkinoilta tai käyttää rahoituslaitoksia välittäjinä ja lainaa varat edelleen tukea tarvitsevalle jäsenvaltiolle. Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta neuvoston asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioille myönnettävien lainojen tai luottojärjestelyjen pääoma rajoitetaan omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan.
Irlanti pyysi edellä mainitun asetuksen mukaista rahoitustukea 21. marraskuuta 2011. Neuvoston 7. joulukuuta 2010 antaman täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU mukaisesti Irlannille voidaan myöntää enintään 22,5 miljardin euron laina, jonka takaisinmaksuaika on keskimäärin enintään 7 ½ vuotta. Laina maksetaan Irlannille enintään 13 erässä. Ensimmäiseen lainaerään kuuluva 5 miljardin euron osa maksettiin Irlannille 12. tammikuuta 2011, ja sen lopullinen eräpäivä on joulukuussa 2015. Ensimmäisen lainaerän toinen osa (3,4 miljardia euroa) maksettiin Irlannille 24. maaliskuuta 2011, ja sen lopullinen eräpäivä on huhtikuussa 2018. Toinen 3 miljardin euron lainaerä, jonka eräpäivä on kesäkuussa 2021, maksettiin Irlannille 31. toukokuuta 2011.
Myös Portugali pyysi 7. huhtikuuta 2011 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukaista rahoitustukea. Neuvosto päätti 17. toukokuuta 2011 myöntää maalle enimmäismäärältään 26 miljardin euron lainan, jonka takaisinmaksuaika on keskimäärin enintään 7 ½ vuotta (ks. neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU). Laina maksetaan Portugalille kolmen vuoden aikana enintään 14 erässä. Ensimmäisen lainaerän ensimmäinen osa (1,75 miljardia euroa) maksettiin Portugalille 31. toukokuuta 2011, ja takaisinmaksun eräpäivä on kesäkuussa 2021. Ensimmäisen lainaerän toinen osa (4,75 miljardia euroa) maksettiin Portugalille 1. kesäkuuta 2011, ja sen eräpäivä on kesäkuussa 2016. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään takaisinmaksuohjelma 17,9 miljardin euron kokonaismäärälle, joka oli maksettu hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä.
Muut rahoituksenvakautusmekanismit, jotka eivät vaikuta EU:n tilinpäätökseen
Euroalueen jäsenvaltiot ja muut osallistuvat jäsenvaltiot ovat perustaneet myös toisen rahoitustukijärjestelmän, Euroopan rahoitusvakausvälineen, jolla ei ole vaikutusta EU:n tilinpäätökseen eikä talousarvioon. Tämä järjestely päättyy kesäkuussa 2013.
Edellä mainitut Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin kuuluvat lainat Irlannille ja Portugalille myönnettiin yhdessä Euroopan rahoitusvakausvälineeseen kuuluvan lainajärjestelyn kanssa. Irlannille maksettava nettomäärä on yhteensä 17,7 miljardia euroa ja Portugalille maksettava määrä 26 miljardia euroa. Kansainvälinen valuuttarahasto on myöntänyt laajennettuun rahoitusjärjestelyyn kuuluvaa tukea Irlannille 19,5 miljardin SDR:n (erityinen nosto-oikeus) arvosta (noin 22,5 miljardia euroa sopimusta tehtäessä voimassa olleen muuntokurssin perusteella) ja Portugalille 23,7 miljardin SDR:n arvosta (noin 26 miljardia euroa). Lisäksi Irlanti sai kahdenvälisiä lainoja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (3,3 miljardia Englannin puntaa eli noin 3,8 miljardia euroa), Ruotsilta (600 miljoonaa euroa) ja Tanskalta (400 miljoonaa euroa).
Tämän lisäksi Eurooppa-neuvoston 24. kesäkuuta 2011 pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa uusi pysyvä kriisimekanismi, Euroopan vakausmekanismi. Euroopan vakausmekanismi otetaan käyttöön vuoden 2013 puolivälissä, ja se korvaa Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin. Uudesta vakausmekanismista voidaan myöntää rahoitustukea talousvaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille. Tuen ehtona on voimassa olevien järjestelyjen mukaisen tiukan talous- ja finanssipolitiikan mukauttamisohjelman toteuttaminen. Koska uusi vakausmekanismi on erillinen oikeushenkilö ja euroalueen jäsenvaltiot rahoittavat suoraan sen toiminnan, se ei vaikuta EU:n talousarvioon eikä tilinpäätökseen.
Jäsenvaltioilla hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivänä olleiden lainojen vuosittain takaisinmaksettavat erät
miljardia euroa |
|||||||||||
Laina ja velallinen |
Erä |
2011 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2021 |
2025 |
Yhteensä |
Maksutaselainat |
|||||||||||
Unkari |
1. |
2,0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. |
|
2,0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3. |
|
|
|
1,5 |
|
|
|
|
|
|
|
Latvia |
1. |
|
1,0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
2. |
|
|
1,2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
3. |
|
|
|
|
|
|
0,5 |
|
|
|
|
4. |
|
|
|
|
|
|
|
|
0,2 |
|
|
5. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Romania |
1. |
|
|
1,5 |
|
|
|
|
|
|
|
2. |
|
|
|
|
|
|
1,0 |
|
|
|
|
3. |
|
|
|
|
1,15 |
|
|
|
|
|
|
4. |
|
|
|
|
|
1,2 |
|
|
|
|
|
5. |
|
|
|
|
|
0,15 |
|
|
|
|
|
Ennalta varautuva rahoitustuki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksutaselainat yhteensä |
|
2,0 |
3,0 |
2,7 |
1,5 |
1,15 |
1,35 |
1,5 |
0,0 |
0,2 |
13,4 |
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM) |
|||||||||||
Irlanti |
1. (1. osa) |
|
|
5,0 |
|
|
|
|
|
|
|
1. (2. osa) |
|
|
|
|
|
3,4 |
|
|
|
|
|
2. |
|
|
|
|
|
|
|
3,0 |
|
|
|
Portugali |
1. (1. osa) |
|
|
|
|
|
|
|
1,75 |
|
|
1. (2. osa) |
|
|
|
4,75 |
|
|
|
|
|
|
|
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi yhteensä |
|
0,0 |
0,0 |
5,0 |
4,75 |
0,0 |
3,4 |
0,0 |
4,75 |
0,0 |
17,9 |
Kaikki yhteensä |
|
2,0 |
3,0 |
7,7 |
6,25 |
1,15 |
4,75 |
1,5 |
4,75 |
0,2 |
31,3 |
10. KONSOLIDOIDUT YHTEISÖT
A. EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT
1. Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet
|
Alueiden komitea |
|
Euroopan unionin neuvosto |
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
Euroopan komissio |
|
Euroopan tilintarkastustuomioistuin |
|
Euroopan tietosuojavaltuutettu |
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea |
|
Euroopan oikeusasiamies |
|
Euroopan parlamentti |
|
Eurooppa-neuvosto (6) |
2. EU:n virastot
|
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto |
|
Euroopan lentoturvallisuusvirasto |
|
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus |
|
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus |
|
Euroopan ympäristökeskus |
|
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
|
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö |
|
Euroopan meriturvallisuusvirasto |
|
Euroopan lääkevirasto |
|
Euroopan kemikaalivirasto |
|
Fusion for Energy-yhteisyritys (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten) |
|
Eurojust |
|
Euroopan tasa-arvoinstituutti (6) |
|
Euroopan perusoikeusvirasto |
|
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto |
|
Euroopan koulutussäätiö |
|
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto |
|
Euroopan unionin elinten käännöskeskus |
|
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen |
|
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) |
|
Euroopan rautatievirasto |
|
Yhteisön kasvilajikevirasto |
|
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto |
|
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus |
|
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) |
|
Euroopan poliisivirasto (EUROPOL) (6) |
|
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto |
|
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto |
|
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto |
|
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto |
|
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto |
|
Tutkimuksen toimeenpanovirasto |
3. Muut määräysvallassa olevat yhteisöt
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (selvitystilassa)
B. YHTEISYRITYKSET
|
Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio |
|
SESAR-yhteisyritys |
|
Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH) (6) |
|
Galileo-yhteisyritys (selvitystilassa) |
|
IMI-yhteisyritys |
C. OSAKKUUSYRITYKSET
|
Euroopan investointirahasto (EIR) |
|
Clean Sky -yhteisyritys |
|
ARTEMIS-yhteisyritys |
|
ENIAC-yhteisyritys (6) |
11. KONSOLIDOIMATTOMAT YHTEISÖT
Tässä kohdassa on esitetty tiedot sellaisista yhteisöistä, joiden varoja Euroopan unioni hallinnoi, mutta jotka eivät täytä konsolidoinnille asetettuja edellytyksiä ja joita ei tämän vuoksi ole sisällytetty Euroopan unionin tilinpäätökseen.
11.1 EUROOPAN KEHITYSRAHASTO (EKR)
Euroopan kehitysrahasto, jäljempänä ”EKR”, on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ”AKT-valtiot”, sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Tavoitteena oli myöntää teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, joihin joillakin EY:n jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.
EKR:n toimintaa ei rahoiteta EU:n talousarviosta vaan rahoitus perustuu jäsenvaltioiden suoraan maksamiin rahoitusosuuksiin, joista sovitaan neuvotteluissa. EKR:n varojen hoidosta vastaavat komissio ja EIP. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen toimintakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja.
EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta (EUVL L 83, 19.3.2008, s. 1), jossa säädetään, että EKR:sta laaditaan oma, EU:n tilinpäätöksestä erillinen tilinpäätös. EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvovat ulkoisena tarkastajina toimivat Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti. Seuraavassa on esitetty tiedoksi kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tase sekä tuotto- ja kululaskelma.
8, 9, ja 10. Euroopan kehitysrahaston tase
milj. euroa |
||
|
31.12.2010 |
31.12.2009 |
PITKÄAIKAISET VARAT |
353 |
196 |
LYHYTAIKAISET VARAT |
2 151 |
1 389 |
Vastaavaa yhteensä |
2 504 |
1 585 |
LYHYTAIKAISET VELAT |
(1 046) |
(860) |
Vastattavaa yhteensä |
(1 046) |
(860) |
Nettovarat |
1 458 |
725 |
RAHASTON VARAT JA VARANNOT |
||
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty |
23 879 |
20 381 |
Muut varannot |
2 252 |
2 252 |
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos |
(21 908) |
(18 814) |
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos |
(2 765) |
(3 094) |
Nettovarat |
1 458 |
725 |
8, 9, ja 10. Euroopan kehitysrahaston tuotto- ja kululaskelma
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 |
TOIMINNAN TUOTOT |
140 |
49 |
TOIMINNAN KULUT |
(3 000) |
(3 192) |
TOIMINNAN ALIJÄÄMÄ |
(2 860) |
(3 143) |
RAHOITUSTOIMINTA |
95 |
49 |
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS |
(2 765) |
(3 094) |
11.2 SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ
Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoitus on tarjota sairausvakuutus Euroopan unionin eri toimielinten ja elinten palveluksessa olevalle henkilöstölle. Järjestelmän varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio. Järjestelmä rahoittaa toimintansa jäseniltä (henkilöstöltä) sekä työnantajilta (toimielimet, virastot ja elimet) kerättävin maksuin. Kaikki ylijäämät säilyvät järjestelmän käytössä.
Järjestelmä muodostuu neljästä erillisestä osajärjestelmästä, jotka ovat Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen henkilöstön kattava pääjärjestelmä sekä kolme kattavuudeltaan suppeampaa osajärjestelmää: Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin henkilöstön kattava järjestelmä, Eurooppa-koulut kattava järjestelmä sekä unionin ulkopuolella työskentelevän henkilöstön kattava järjestelmä, jonka piiriin kuuluu mm. EU:n edustustojen henkilöstö. Järjestelmän varat olivat yhteensä 286 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010 (297 miljoonaa euroa vuonna 2009).
11.3 OSALLISTUJIEN TAKUURAHASTO
Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta. Kyseessä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan EU:n ja osallistujien taloudelliset riskit FP7:n epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Takuurahaston pääoma ja korot muodostavat suoritustakuun. Kaikki avustuksina toteutettaviin epäsuoriin toimiin osallistuvat tahot maksavat 5 prosenttia EU:n kokonaisrahoitusosuudesta takuurahaston pääomaan toimen voimassaoloaikana. Näin ollen osallistujat omistavat takuurahaston, ja komissio EU:n edustajana on ainoastaan toimeenpaneva elin. Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat 879 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010 (580 miljoonaa euroa vuonna 2009). Takuurahaston varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio.
OSA II
Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot
SISÄLLYSLUETTELO
Selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta:
1. |
Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma |
2. |
Budjetoitujen ja toteutuneiden määrien vertailutaulukot |
Tulot:
3. |
Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta |
Menot:
4. |
Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset otsakkeittain |
5. |
Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain |
6. |
Maksumäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain |
7. |
Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain |
8. |
Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan rahoituskehyksen otsakkein |
9. |
Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutoksettoimintalohkoittain |
10. |
Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain |
11. |
Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain |
12. |
Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset toimintalohkoittain |
13. |
Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan toimintalohkoittain |
Toimielimet:
14. |
Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin |
15. |
Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain |
Erillisvirastot:
16. |
Erillisvirastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot |
17. |
Maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain |
18. |
Talousarvion toteutuma (sisältää erillisvirastot) |
Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta:
1. |
Budjettiperiaatteet, talousarvion rakenne ja määrärahat |
2. |
Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta |
KONSOLIDOITU SELVITYS EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA (7)
TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN
1. Varainhoitovuoden 2010 talousarvion toteutuma
milj. euroa |
||
EUROOPAN UNIONI |
2010 |
2009 |
Varainhoitovuoden tulot |
127 795 |
117 626 |
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista |
(121 213) |
(116 579) |
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat |
(2 797) |
(1 759) |
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu |
741 |
2 791 |
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna |
23 |
185 |
Talousarvion toteutuma (8) |
4 549 |
2 264 |
Euroopan unionin talousarvion ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.
2. Budjetoitujen ja toteutuneiden määrien vertailutaulukot
Tulot
milj. euroa |
|||||||||
Osasto |
Alkuperäinen talousarvio |
Lopullinen talousarvio |
Vahvistetut saamiset |
Tulot |
Erotus (lopullinen – toteutunut) |
Tulot % budjetoidusta |
Perimättä |
||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 – 4 |
6=4/2 |
7=3 – 4 |
|||
|
121 507 |
119 270 |
119 950 |
119 869 |
– 599 |
100,50 % |
81 |
||
|
0 |
2 254 |
1 624 |
1 460 |
794 |
64,79 % |
164 |
||
|
1 178 |
1 180 |
1 129 |
1 123 |
58 |
95,12 % |
7 |
||
|
69 |
69 |
407 |
388 |
– 319 |
563,54 % |
19 |
||
|
30 |
30 |
3 781 |
3 512 |
–3 482 |
11 707,30 % |
269 |
||
|
123 |
123 |
15 301 |
1 408 |
–1 285 |
1 144,36 % |
13 893 |
||
|
0 |
0 |
122 |
0 |
0 |
0 |
122 |
||
|
30 |
30 |
47 |
36 |
–6 |
119,95 % |
10 |
||
Yhteensä |
122 937 |
122 956 |
142 362 |
127 795 |
–4 839 |
103,94 % |
14 566 |
Menot rahoituskehyksen otsakkein
milj. euroa |
|||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
Alkuperäinen talousarvio |
Lopullinen talousarvio (9) |
Suoritetut maksut |
Erotus (lopullinen – toteutunut) |
% |
Siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
||
1 |
2 |
3 |
4=2 – 3 |
5=3/2 |
6 |
7=2 – 3 – 6 |
|||
|
47 727 |
52 103 |
48 828 |
3 275 |
93,71 % |
1 905 |
1 370 |
||
|
58 136 |
59 630 |
56 647 |
2 983 |
95,00 % |
2 382 |
601 |
||
|
1 398 |
1 617 |
1 373 |
244 |
84,93 % |
199 |
44 |
||
|
7 788 |
8 101 |
7 487 |
615 |
92,41 % |
114 |
501 |
||
|
7 889 |
9 076 |
7 896 |
1 180 |
87,00 % |
957 |
223 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
||
Yhteensä |
122 937 |
130 527 |
122 231 |
8 296 |
93,64 % |
5 557 |
2 739 |
Toimintalohkoittain
milj. euroa |
|||||||||
Toimintalohko |
Alkuperäinen talousarvio |
Lopullinen talousarvio (10) |
Suoritetut maksut |
Erotus (lopullinen – toteutunut) |
% |
Vuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
||
1 |
2 |
3 |
4=2 – 3 |
5=3/2 |
6 |
7=2 – 3 – 6 |
|||
|
406 |
401 |
289 |
112 |
72,11 % |
67 |
44 |
||
|
638 |
771 |
658 |
113 |
85,35 % |
99 |
14 |
||
|
91 |
104 |
92 |
12 |
88,79 % |
10 |
2 |
||
|
8 572 |
8 543 |
7 481 |
1 062 |
87,57 % |
43 |
1 019 |
||
|
57 077 |
58 421 |
55 611 |
2 810 |
95,19 % |
2 325 |
485 |
||
|
3 262 |
3 369 |
2 859 |
510 |
84,85 % |
187 |
323 |
||
|
371 |
438 |
358 |
80 |
81,79 % |
24 |
56 |
||
|
4 138 |
5 369 |
4 507 |
863 |
83,93 % |
848 |
14 |
||
|
1 597 |
1 986 |
1 786 |
200 |
89,94 % |
197 |
3 |
||
|
392 |
789 |
438 |
351 |
55,51 % |
344 |
7 |
||
|
819 |
827 |
656 |
172 |
79,23 % |
39 |
133 |
||
|
73 |
80 |
71 |
9 |
88,66 % |
7 |
2 |
||
|
28 768 |
30 709 |
30 623 |
87 |
99,72 % |
79 |
8 |
||
|
107 |
136 |
126 |
10 |
92,53 % |
9 |
1 |
||
|
1 443 |
1 783 |
1 572 |
211 |
88,16 % |
205 |
6 |
||
|
210 |
231 |
206 |
25 |
89,24 % |
14 |
11 |
||
|
542 |
664 |
590 |
74 |
88,84 % |
45 |
30 |
||
|
798 |
840 |
745 |
95 |
88,70 % |
71 |
24 |
||
|
3 658 |
3 867 |
3 683 |
185 |
95,23 % |
84 |
101 |
||
|
82 |
90 |
77 |
13 |
85,06 % |
6 |
7 |
||
|
1 608 |
1 819 |
1 708 |
111 |
93,90 % |
55 |
56 |
||
|
1 204 |
1 152 |
1 130 |
22 |
98,06 % |
16 |
6 |
||
|
820 |
978 |
971 |
7 |
99,30 % |
6 |
1 |
||
|
73 |
82 |
73 |
10 |
88,34 % |
7 |
3 |
||
|
188 |
215 |
189 |
26 |
87,95 % |
22 |
4 |
||
|
1 013 |
1 239 |
1 044 |
195 |
84,24 % |
177 |
19 |
||
|
68 |
77 |
65 |
12 |
83,82 % |
11 |
1 |
||
|
11 |
12 |
11 |
2 |
86,62 % |
1 |
0 |
||
|
120 |
148 |
126 |
22 |
84,99 % |
17 |
6 |
||
|
1 214 |
1 210 |
1 205 |
4 |
99,63 % |
0 |
4 |
||
|
389 |
486 |
427 |
60 |
87,75 % |
57 |
3 |
||
|
249 |
193 |
0 |
193 |
0,00 % |
0 |
193 |
||
|
2 937 |
3 496 |
2 857 |
639 |
81,72 % |
484 |
155 |
||
Yhteensä |
122 937 |
130 527 |
122 231 |
8 296 |
93,64 % |
5 557 |
2 739 |
3. Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta 2010
milj. euroa |
||||||||||||
Osasto |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Tulot |
Tulot %budjetoiduista |
Perimättä |
|||||||
Alkuperäiset |
Lopulliset |
Varainhoitovuonna |
Siirretyt |
Yhteensä |
Varainhoitovuoden saamisista |
Siirretyistä saamisista |
Yhteensä |
|||||
|
121 507 |
119 270 |
119 861 |
89 |
119 950 |
119 846 |
22 |
119 869 |
100,50 % |
81 |
||
|
0 |
2 254 |
1 624 |
0 |
1 624 |
1 460 |
0 |
1 460 |
64,79 % |
164 |
||
|
1 178 |
1 180 |
1 122 |
7 |
1 129 |
1 116 |
7 |
1 123 |
95,12 % |
7 |
||
|
69 |
69 |
305 |
102 |
407 |
290 |
98 |
388 |
563,54 % |
19 |
||
|
30 |
30 |
3 507 |
275 |
3 781 |
3 360 |
153 |
3 512 |
11 707,30 % |
269 |
||
|
123 |
123 |
3 460 |
11 841 |
15 301 |
621 |
786 |
1 408 |
1 144,36 % |
13 893 |
||
|
0 |
0 |
47 |
76 |
122 |
0 |
0 |
0 |
|
122 |
||
|
30 |
30 |
28 |
19 |
47 |
24 |
13 |
36 |
119,95 % |
10 |
||
Yhteensä |
122 937 |
122 956 |
129 955 |
12 407 |
142 362 |
126 717 |
1 078 |
127 795 |
103,94 % |
14 566 |
Osasto 1 erittely: omat varat
Luku |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Tulot |
Tulot %budjetoiduista |
Perimättä |
|||||||
Alkuperäiset |
Lopulliset |
Varainhoitovuonna |
Siirretyt |
Yhteensä |
Varainhoitovuoden saamisista |
Siirretyistä saamisista |
Yhteensä |
|||||
|
123 |
123 |
146 |
0 |
146 |
146 |
0 |
146 |
118,00 % |
0 |
||
|
14 080 |
15 596 |
15 507 |
89 |
15 595 |
15 491 |
22 |
15 514 |
99,47 % |
81 |
||
|
13 951 |
13 277 |
13 393 |
0 |
13 393 |
13 393 |
0 |
13 393 |
100,87 % |
0 |
||
|
93 353 |
90 273 |
90 948 |
0 |
90 948 |
90 948 |
0 |
90 948 |
100,75 % |
0 |
||
|
0 |
0 |
– 128 |
0 |
– 128 |
– 128 |
0 |
– 128 |
— |
0 |
||
|
0 |
0 |
–3 |
0 |
–3 |
–3 |
0 |
–3 |
— |
0 |
||
Yhteensä |
121 507 |
119 270 |
119 861 |
89 |
119 950 |
119 846 |
22 |
119 869 |
100,50 % |
81 |
Osasto 3 erittely: käytettävissä olevat ylijäämät
Luku |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Tulot |
Tulot %budjetoiduista |
Perimättä |
|||||||
Alkuperäiset |
Lopulliset |
Varainhoitovuonna |
Siirretyt |
Yhteensä |
Varainhoitovuoden saamisista |
Siirretyistä saamisista |
Yhteensä |
|||||
|
0 |
2 254 |
2 254 |
0 |
2 254 |
2 254 |
0 |
2 254 |
100,00 % |
0 |
||
|
0 |
0 |
– 880 |
0 |
– 880 |
– 917 |
0 |
– 917 |
— |
37 |
||
|
0 |
0 |
241 |
0 |
241 |
113 |
0 |
113 |
— |
128 |
||
|
0 |
0 |
–4 |
0 |
–4 |
–4 |
0 |
–4 |
– |
0 |
||
|
0 |
0 |
9 |
0 |
9 |
9 |
0 |
9 |
— |
0 |
||
|
0 |
0 |
4 |
0 |
4 |
4 |
0 |
4 |
— |
0 |
||
Yhteensä |
0 |
2 254 |
1 624 |
0 |
1 624 |
1 460 |
0 |
1 460 |
64,9 % |
164 |
4. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain
milj. euroa |
||||||||||||||
|
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
||||||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
Hyväksytyt määrärahat |
Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot) |
Siirretyt |
Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot |
Lisäys yhteensä |
Hyväksytty yhteensä |
Hyväksytyt määrärahat |
Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot) |
Siirretyt |
Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot |
Lisäys yhteensä |
Hyväksytty yhteensä |
||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=3 + 4 |
6=1 + 2 + 5 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11=9 + 10 |
12=7 + 8 + 11 |
|||
|
64 249 |
0 |
65 |
1 929 |
1 994 |
66 243 |
47 727 |
1 074 |
932 |
2 370 |
3 302 |
52 103 |
||
|
59 499 |
0 |
253 |
2 560 |
2 813 |
62 312 |
58 136 |
–1 116 |
62 |
2 549 |
2 611 |
59 630 |
||
|
1 674 |
80 |
0 |
151 |
151 |
1 906 |
1 398 |
42 |
8 |
169 |
177 |
1 617 |
||
|
8 141 |
0 |
0 |
277 |
277 |
8 418 |
7 788 |
1 |
90 |
222 |
313 |
8 101 |
||
|
7 889 |
19 |
11 |
473 |
484 |
8 392 |
7 889 |
19 |
682 |
486 |
1 168 |
9 076 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
Yhteensä |
141 453 |
99 |
329 |
5 390 |
5 719 |
147 270 |
122 937 |
19 |
1 774 |
5 797 |
7 571 |
130 527 |
5. Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain
milj. euroa |
|||||||||||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat |
Tehdyt sitoumukset |
Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
|||||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siiretyistä määrärahoista |
Käyttö- tarkoituk-seensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9=7 + 8 |
10=9/1 |
11 |
12 |
13 |
14=11 + 12 + 13 |
15=14/1 |
|||
|
66 243 |
63 590 |
65 |
799 |
64 453 |
97,30 % |
1 130 |
182 |
1 312 |
1,98 % |
477 |
0 |
1 |
478 |
0,72 % |
||
|
62 312 |
59 406 |
253 |
592 |
60 251 |
96,69 % |
1 968 |
2 |
1 970 |
3,16 % |
91 |
0 |
0 |
91 |
0,15 % |
||
|
1 906 |
1 717 |
0 |
78 |
1 795 |
94,20 % |
73 |
24 |
97 |
5,11 % |
13 |
0 |
0 |
13 |
0,69 % |
||
|
8 418 |
8 083 |
0 |
164 |
8 247 |
97,97 % |
113 |
42 |
154 |
1,83 % |
16 |
0 |
0 |
17 |
0,20 % |
||
|
8 392 |
7 758 |
10 |
229 |
7 997 |
95,30 % |
244 |
9 |
254 |
3,02 % |
140 |
1 |
0 |
141 |
1,68 % |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
||
Yhteensä |
147 270 |
140 554 |
328 |
1 861 |
142 744 |
96,93 % |
3 528 |
259 |
3 787 |
2,57 % |
738 |
1 |
1 |
740 |
0,50 % |
6. Maksumäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain
milj. euroa |
||||||||||||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
Hyväksytyt Maksumäärärahat |
Suoritetut maksut |
Varainhoitovuodelle 2010 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
||||||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Automaattiset siirrot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrära hoista |
Käyttö tarkoituk- seensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9 |
10=7 + 8 + 9 |
11=10/1 |
12 |
13 |
14 |
15=12 + 13 + 14 |
16=15/1 |
|||
|
52 103 |
47 811 |
282 |
735 |
48 828 |
93,71 % |
125 |
156 |
1 624 |
1 905 |
3,66 % |
709 |
651 |
10 |
1 370 |
2,63 % |
||
|
59 630 |
56 014 |
47 |
587 |
56 647 |
95,00 % |
46 |
373 |
1 963 |
2 382 |
3,99 % |
586 |
15 |
0 |
601 |
1,01 % |
||
|
1 617 |
1 299 |
6 |
67 |
1 373 |
84,93 % |
8 |
90 |
101 |
199 |
12,33 % |
42 |
2 |
0 |
44 |
2,74 % |
||
|
8 101 |
7 259 |
81 |
147 |
7 487 |
92,41 % |
36 |
2 |
76 |
114 |
1,41 % |
491 |
9 |
0 |
501 |
6,18 % |
||
|
9 076 |
7 088 |
602 |
205 |
7 896 |
87,00 % |
666 |
10 |
281 |
957 |
10,54 % |
144 |
80 |
0 |
223 |
2,46 % |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
||
Yhteensä |
130 527 |
119 472 |
1 018 |
1 741 |
122 231 |
93,64 % |
881 |
631 |
4 045 |
5 557 |
4,26 % |
1 972 |
756 |
11 |
2 739 |
2,10 % |
7. Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain
milj. euroa |
|||||||||||
|
Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa |
Varainhoitovuoden sitoumukset |
|
||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset |
Puretut sitoumukset/uudelleenarvostukset/ peruutukset |
Maksut |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa |
Varainhoitovuodenaikana tehdyt sitoumukset |
Maksut |
Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä |
||
|
136 903 |
–2 058 |
–43 678 |
91 167 |
64 453 |
–5 150 |
–3 |
59 300 |
150 467 |
||
|
19 541 |
– 181 |
–10 280 |
9 079 |
60 251 |
–46 367 |
0 |
13 883 |
22 963 |
||
|
1 662 |
– 173 |
– 452 |
1 037 |
1 795 |
– 921 |
0 |
874 |
1 911 |
||
|
18 462 |
– 890 |
–5 231 |
12 340 |
8 247 |
–2 255 |
0 |
5 992 |
18 332 |
||
|
704 |
–83 |
– 607 |
15 |
7 997 |
–7 289 |
–1 |
708 |
723 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
Yhteensä |
177 272 |
–3 385 |
–60 249 |
113 638 |
142 744 |
–61 982 |
–5 |
80 757 |
194 395 |
8. Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan rahoituskehyksen otsakkeittain
milj. euroa |
|||||||||||
Rahoituskehyksen otsake |
< 2004 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
Yhteensä |
||
|
781 |
617 |
1 461 |
13 421 |
2 879 |
23 288 |
48 719 |
59 300 |
150 467 |
||
|
44 |
13 |
47 |
1 517 |
138 |
688 |
6 633 |
13 883 |
22 963 |
||
|
13 |
12 |
23 |
42 |
151 |
218 |
577 |
874 |
1 911 |
||
|
786 |
412 |
584 |
1 474 |
1 727 |
3 164 |
4 193 |
5 992 |
18 332 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
14 |
708 |
723 |
||
Yhteensä |
1 623 |
1 055 |
2 116 |
16 455 |
4 895 |
27 359 |
60 136 |
80 757 |
194 395 |
9. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset toimintalohkoittain
milj. euroa |
||||||||||||||
Toimintalohko |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
||||||||||||
Hyväksytyt määrärahat |
Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot) |
Siirretyt määrärahat |
Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot |
Lisäys yhteensä |
Hyväksytty yhteensä |
Hyväksytyt määrärahat |
Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot) |
Siirretyt määrärahat |
Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot |
Lisäys yhteensä |
Hyväksytty yhteensä |
|||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=3 + 4 |
6=1 + 2 + 5 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11=9 + 10 |
12=7 + 8 + 11 |
|||
|
449 |
–6 |
0 |
13 |
13 |
455 |
406 |
–29 |
6 |
18 |
24 |
401 |
||
|
795 |
0 |
0 |
112 |
112 |
907 |
638 |
–7 |
13 |
126 |
140 |
771 |
||
|
91 |
0 |
0 |
4 |
4 |
95 |
91 |
0 |
8 |
4 |
12 |
104 |
||
|
11 274 |
85 |
40 |
16 |
56 |
11 414 |
8 572 |
– 790 |
748 |
14 |
762 |
8 543 |
||
|
58 081 |
–2 |
252 |
2 548 |
2 800 |
60 879 |
57 077 |
–1 229 |
26 |
2 548 |
2 573 |
58 421 |
||
|
4 950 |
3 |
0 |
136 |
136 |
5 089 |
3 262 |
– 152 |
92 |
167 |
259 |
3 369 |
||
|
471 |
–1 |
0 |
24 |
24 |
494 |
371 |
26 |
24 |
18 |
42 |
438 |
||
|
5 142 |
0 |
0 |
770 |
770 |
5 912 |
4 138 |
28 |
38 |
1 165 |
1 203 |
5 369 |
||
|
1 628 |
0 |
0 |
189 |
189 |
1 817 |
1 597 |
96 |
14 |
279 |
293 |
1 986 |
||
|
383 |
0 |
4 |
460 |
464 |
847 |
392 |
–11 |
35 |
374 |
409 |
789 |
||
|
1 001 |
1 |
1 |
3 |
3 |
1 005 |
819 |
–9 |
15 |
3 |
17 |
827 |
||
|
74 |
1 |
0 |
3 |
3 |
78 |
73 |
–2 |
6 |
3 |
9 |
80 |
||
|
38 897 |
99 |
21 |
4 |
25 |
39 020 |
28 768 |
1 925 |
13 |
4 |
17 |
30 709 |
||
|
135 |
0 |
0 |
4 |
4 |
139 |
107 |
18 |
7 |
4 |
11 |
136 |
||
|
1 500 |
0 |
0 |
317 |
317 |
1 817 |
1 443 |
–3 |
14 |
329 |
343 |
1 783 |
||
|
218 |
2 |
0 |
4 |
4 |
223 |
210 |
3 |
15 |
4 |
18 |
231 |
||
|
677 |
1 |
0 |
26 |
26 |
703 |
542 |
73 |
28 |
21 |
50 |
664 |
||
|
1 066 |
1 |
0 |
61 |
61 |
1 128 |
798 |
–23 |
7 |
58 |
65 |
840 |
||
|
4 264 |
65 |
0 |
121 |
121 |
4 450 |
3 658 |
67 |
50 |
92 |
142 |
3 867 |
||
|
79 |
–1 |
0 |
3 |
3 |
81 |
82 |
–1 |
6 |
3 |
9 |
90 |
||
|
1 647 |
–49 |
0 |
139 |
139 |
1 737 |
1 608 |
57 |
41 |
114 |
154 |
1 819 |
||
|
1 022 |
–6 |
1 |
18 |
19 |
1 035 |
1 204 |
–79 |
9 |
19 |
28 |
1 152 |
||
|
820 |
245 |
0 |
5 |
5 |
1 070 |
820 |
107 |
46 |
4 |
50 |
978 |
||
|
78 |
0 |
0 |
0 |
0 |
78 |
73 |
2 |
7 |
0 |
7 |
82 |
||
|
188 |
2 |
0 |
9 |
9 |
199 |
188 |
2 |
16 |
9 |
25 |
215 |
||
|
1 014 |
2 |
0 |
96 |
96 |
1 111 |
1 013 |
4 |
123 |
99 |
222 |
1 239 |
||
|
68 |
–7 |
0 |
6 |
6 |
67 |
68 |
–7 |
10 |
6 |
16 |
77 |
||
|
11 |
0 |
0 |
1 |
1 |
12 |
11 |
0 |
1 |
1 |
1 |
12 |
||
|
141 |
–5 |
0 |
17 |
17 |
153 |
120 |
4 |
7 |
17 |
24 |
148 |
||
|
1 214 |
–4 |
0 |
0 |
0 |
1 210 |
1 214 |
–4 |
0 |
0 |
0 |
1 210 |
||
|
389 |
0 |
0 |
72 |
72 |
462 |
389 |
0 |
24 |
72 |
97 |
486 |
||
|
749 |
– 334 |
0 |
0 |
0 |
415 |
249 |
–56 |
0 |
0 |
0 |
193 |
||
|
2 937 |
9 |
10 |
213 |
223 |
3 170 |
2 937 |
9 |
325 |
224 |
549 |
3 496 |
||
Yhteensä |
141 453 |
99 |
329 |
5 390 |
5 719 |
147 270 |
122 937 |
19 |
1 774 |
5 797 |
7 571 |
130 527 |
10. Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain milj. euroa
EUR millions |
|||||||||||||||||
Toimintalohko |
Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat |
Tehdyt sitoumukset |
Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
|||||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttö tarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siiretyistä määrära hoista |
Käyttö-tarkoituk seensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9=7 + 8 |
10=9/1 |
11 |
12 |
13 |
14=11 + 12 + 13 |
15=14/1 |
|||
|
455 |
440 |
0 |
11 |
451 |
99,07 % |
1 |
0 |
1 |
0,32 % |
3 |
0 |
0 |
3 |
0,60 % |
||
|
907 |
785 |
0 |
60 |
845 |
93,14 % |
52 |
0 |
52 |
5,68 % |
10 |
0 |
0 |
11 |
1,18 % |
||
|
95 |
90 |
0 |
2 |
92 |
96,87 % |
2 |
0 |
2 |
2,15 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
0,98 % |
||
|
11 414 |
11 329 |
40 |
9 |
11 378 |
99,69 % |
7 |
19 |
26 |
0,23 % |
10 |
0 |
0 |
10 |
0,09 % |
||
|
60 879 |
58 048 |
252 |
580 |
58 880 |
96,72 % |
1 967 |
0 |
1 967 |
3,23 % |
31 |
0 |
0 |
31 |
0,05 % |
||
|
5 089 |
4 797 |
0 |
67 |
4 864 |
95,57 % |
69 |
146 |
215 |
4,23 % |
10 |
0 |
0 |
10 |
0,20 % |
||
|
494 |
447 |
0 |
11 |
459 |
92,78 % |
13 |
0 |
13 |
2,60 % |
23 |
0 |
0 |
23 |
4,62 % |
||
|
5 912 |
5 141 |
0 |
404 |
5 545 |
93,79 % |
366 |
0 |
366 |
6,19 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
0,02 % |
||
|
1 817 |
1 624 |
0 |
68 |
1 692 |
93,12 % |
121 |
0 |
121 |
6,66 % |
4 |
0 |
0 |
4 |
0,22 % |
||
|
847 |
383 |
4 |
75 |
462 |
54,49 % |
385 |
0 |
385 |
45,46 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,04 % |
||
|
1 005 |
975 |
1 |
2 |
977 |
97,20 % |
1 |
2 |
3 |
0,31 % |
25 |
0 |
0 |
25 |
2,48 % |
||
|
78 |
75 |
0 |
2 |
76 |
98,23 % |
1 |
0 |
1 |
1,64 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,13 % |
||
|
39 020 |
38 958 |
21 |
2 |
38 981 |
99,90 % |
2 |
21 |
23 |
0,06 % |
16 |
0 |
0 |
16 |
0,04 % |
||
|
139 |
131 |
0 |
2 |
133 |
95,51 % |
2 |
0 |
2 |
1,15 % |
5 |
0 |
0 |
5 |
3,34 % |
||
|
1 817 |
1 497 |
0 |
144 |
1 641 |
90,33 % |
173 |
0 |
173 |
9,52 % |
3 |
0 |
0 |
3 |
0,15 % |
||
|
223 |
216 |
0 |
2 |
217 |
97,52 % |
2 |
0 |
2 |
0,83 % |
4 |
0 |
0 |
4 |
1,65 % |
||
|
703 |
659 |
0 |
17 |
676 |
96,10 % |
9 |
0 |
9 |
1,24 % |
19 |
0 |
0 |
19 |
2,66 % |
||
|
1 128 |
1 038 |
0 |
32 |
1 070 |
94,84 % |
29 |
24 |
53 |
4,71 % |
5 |
0 |
0 |
5 |
0,45 % |
||
|
4 450 |
4 293 |
0 |
66 |
4 359 |
97,96 % |
55 |
31 |
86 |
1,93 % |
5 |
0 |
0 |
5 |
0,11 % |
||
|
81 |
77 |
0 |
1 |
78 |
97,05 % |
1 |
0 |
1 |
1,57 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
1,37 % |
||
|
1 737 |
1 591 |
0 |
96 |
1 686 |
97,07 % |
44 |
6 |
49 |
2,83 % |
2 |
0 |
0 |
2 |
0,10 % |
||
|
1 035 |
1 014 |
1 |
8 |
1 023 |
98,87 % |
10 |
0 |
10 |
0,98 % |
2 |
0 |
0 |
2 |
0,16 % |
||
|
1 070 |
1 055 |
0 |
3 |
1 058 |
98,90 % |
2 |
0 |
2 |
0,20 % |
10 |
0 |
0 |
10 |
0,90 % |
||
|
78 |
77 |
0 |
0 |
77 |
98,77 % |
0 |
0 |
0 |
0,02 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
1,21 % |
||
|
199 |
189 |
0 |
4 |
193 |
97,10 % |
4 |
0 |
4 |
2,21 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
0,69 % |
||
|
1 111 |
1 013 |
0 |
58 |
1 070 |
96,32 % |
38 |
0 |
38 |
3,44 % |
3 |
0 |
0 |
3 |
0,24 % |
||
|
67 |
61 |
0 |
3 |
63 |
94,71 % |
3 |
0 |
3 |
4,02 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
1,27 % |
||
|
12 |
11 |
0 |
0 |
11 |
96,29 % |
0 |
0 |
0 |
2,55 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
1,16 % |
||
|
153 |
130 |
0 |
9 |
139 |
90,74 % |
8 |
0 |
8 |
5,10 % |
6 |
0 |
0 |
6 |
4,16 % |
||
|
1 210 |
1 205 |
0 |
0 |
1 205 |
99,63 % |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
4 |
0 |
0 |
4 |
0,37 % |
||
|
462 |
388 |
0 |
44 |
431 |
93,39 % |
29 |
0 |
29 |
6,24 % |
2 |
0 |
0 |
2 |
0,37 % |
||
|
415 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
415 |
0 |
0 |
415 |
100,00 % |
||
|
3 170 |
2 821 |
9 |
81 |
2 911 |
91,83 % |
133 |
9 |
142 |
4,47 % |
117 |
1 |
0 |
117 |
3,70 % |
||
Yhteensä |
147 270 |
140 554 |
328 |
1 861 |
142 744 |
96,93 % |
3 528 |
259 |
3 787 |
2,57 % |
738 |
1 |
1 |
740 |
0,50 % |
11. Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain
milj. euroa |
||||||||||||||||||
Toimintalohko |
Hyväksytyt maksumäärärahat |
Suoritetut maksut |
Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
||||||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Automaattiset siirrot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9 |
10=7 + 8 + 9 |
11=10/1 |
12 |
13 |
14 |
15=12 + 13 + 14 |
16=15/1 |
|||
|
401 |
282 |
5 |
2 |
289 |
72,11 % |
5 |
48 |
14 |
67 |
16,82 % |
41 |
0 |
3 |
44 |
11,07 % |
||
|
771 |
594 |
11 |
53 |
658 |
85,35 % |
14 |
12 |
73 |
99 |
12,81 % |
11 |
3 |
1 |
14 |
1,84 % |
||
|
104 |
83 |
7 |
2 |
92 |
88,79 % |
7 |
0 |
2 |
10 |
9,46 % |
1 |
1 |
0 |
2 |
1,74 % |
||
|
8 543 |
7 353 |
121 |
7 |
7 481 |
87,57 % |
18 |
19 |
6 |
43 |
0,51 % |
392 |
627 |
0 |
1 019 |
11,93 % |
||
|
58 421 |
55 009 |
22 |
580 |
55 611 |
95,19 % |
25 |
332 |
1 968 |
2 325 |
3,98 % |
482 |
3 |
0 |
485 |
0,83 % |
||
|
3 369 |
2 710 |
88 |
62 |
2 859 |
84,85 % |
17 |
70 |
100 |
187 |
5,56 % |
313 |
4 |
6 |
323 |
9,59 % |
||
|
438 |
329 |
19 |
10 |
358 |
81,79 % |
16 |
0 |
7 |
24 |
5,44 % |
51 |
4 |
0 |
56 |
12,78 % |
||
|
5 369 |
4 136 |
25 |
345 |
4 507 |
83,93 % |
29 |
0 |
819 |
848 |
15,80 % |
1 |
13 |
0 |
14 |
0,27 % |
||
|
1 986 |
1 675 |
13 |
98 |
1 786 |
89,94 % |
16 |
0 |
181 |
197 |
9,91 % |
2 |
1 |
0 |
3 |
0,15 % |
||
|
789 |
338 |
31 |
69 |
438 |
55,51 % |
39 |
0 |
305 |
344 |
43,58 % |
3 |
4 |
0 |
7 |
0,91 % |
||
|
827 |
652 |
2 |
1 |
656 |
79,23 % |
3 |
35 |
1 |
39 |
4,74 % |
121 |
12 |
0 |
133 |
16,03 % |
||
|
80 |
64 |
5 |
1 |
71 |
88,66 % |
6 |
0 |
1 |
7 |
8,81 % |
1 |
1 |
0 |
2 |
2,53 % |
||
|
30 709 |
30 611 |
11 |
2 |
30 623 |
99,72 % |
10 |
67 |
2 |
79 |
0,26 % |
5 |
2 |
0 |
8 |
0,03 % |
||
|
136 |
117 |
6 |
2 |
126 |
92,53 % |
7 |
1 |
2 |
9 |
6,98 % |
0 |
1 |
0 |
1 |
0,49 % |
||
|
1 783 |
1 416 |
13 |
143 |
1 572 |
88,16 % |
15 |
5 |
186 |
205 |
11,51 % |
4 |
2 |
0 |
6 |
0,33 % |
||
|
231 |
192 |
12 |
2 |
206 |
89,24 % |
12 |
0 |
2 |
14 |
6,09 % |
8 |
3 |
0 |
11 |
4,67 % |
||
|
664 |
552 |
27 |
11 |
590 |
88,84 % |
29 |
6 |
10 |
45 |
6,70 % |
28 |
1 |
0 |
30 |
4,45 % |
||
|
840 |
721 |
6 |
18 |
745 |
88,70 % |
8 |
23 |
41 |
71 |
8,48 % |
23 |
1 |
0 |
24 |
2,82 % |
||
|
3 867 |
3 589 |
42 |
52 |
3 683 |
95,23 % |
42 |
2 |
40 |
84 |
2,16 % |
93 |
8 |
0 |
101 |
2,61 % |
||
|
90 |
70 |
5 |
1 |
77 |
85,06 % |
5 |
0 |
1 |
6 |
7,01 % |
6 |
1 |
0 |
7 |
7,92 % |
||
|
1 819 |
1 585 |
35 |
88 |
1 708 |
93,90 % |
29 |
0 |
26 |
55 |
3,03 % |
50 |
5 |
0 |
56 |
3,07 % |
||
|
1 152 |
1 113 |
8 |
10 |
1 130 |
98,06 % |
7 |
0 |
9 |
16 |
1,39 % |
5 |
2 |
0 |
6 |
0,55 % |
||
|
978 |
922 |
45 |
4 |
971 |
99,30 % |
5 |
0 |
1 |
6 |
0,61 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
0,09 % |
||
|
82 |
67 |
5 |
0 |
73 |
88,34 % |
7 |
0 |
0 |
7 |
8,55 % |
1 |
1 |
0 |
3 |
3,11 % |
||
|
215 |
171 |
14 |
4 |
189 |
87,95 % |
16 |
1 |
5 |
22 |
10,39 % |
2 |
2 |
0 |
4 |
1,66 % |
||
|
1 239 |
889 |
110 |
44 |
1 044 |
84,24 % |
122 |
1 |
54 |
177 |
14,27 % |
6 |
13 |
0 |
19 |
1,50 % |
||
|
77 |
52 |
10 |
3 |
65 |
83,82 % |
8 |
0 |
3 |
11 |
14,49 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
1,69 % |
||
|
12 |
10 |
1 |
0 |
11 |
86,62 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
11,77 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
1,61 % |
||
|
148 |
113 |
6 |
7 |
126 |
84,99 % |
6 |
0 |
10 |
17 |
11,21 % |
5 |
1 |
0 |
6 |
3,79 % |
||
|
1 210 |
1 205 |
0 |
0 |
1 205 |
99,63 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
4 |
0 |
0 |
4 |
0,37 % |
||
|
486 |
362 |
23 |
41 |
427 |
87,75 % |
25 |
0 |
31 |
57 |
11,65 % |
2 |
1 |
0 |
3 |
0,60 % |
||
|
193 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
0 |
0 |
0 |
0 |
0,00 % |
193 |
0 |
0 |
193 |
100,00 % |
||
|
3 496 |
2 490 |
286 |
80 |
2 857 |
81,72 % |
331 |
9 |
144 |
484 |
13,85 % |
117 |
38 |
0 |
155 |
4,43 % |
||
Yhteensä |
130 527 |
119 472 |
1 018 |
1 741 |
122 231 |
93,64 % |
881 |
631 |
4 045 |
5 557 |
4,26 % |
1 972 |
756 |
11 |
2 739 |
2,10 % |
12. Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset toimintalohkoittain
milj. euroa |
|||||||||||
Toimintalohko |
Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa |
Varainhoitovuoden sitoumukset |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä |
||||||||
Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset |
Puretut sitoumukset/uudelleenarvostukset/ peruutukset |
Maksut |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa |
Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset |
Maksut |
Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle |
Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa |
||||
|
424 |
–5 |
–74 |
344 |
451 |
– 215 |
0 |
236 |
581 |
||
|
768 |
–20 |
– 301 |
447 |
845 |
– 357 |
0 |
488 |
935 |
||
|
9 |
–2 |
–7 |
0 |
92 |
–85 |
0 |
8 |
8 |
||
|
26 278 |
–1 501 |
–7 071 |
17 706 |
11 378 |
– 410 |
–1 |
10 967 |
28 673 |
||
|
17 155 |
– 227 |
–9 400 |
7 528 |
58 880 |
–46 211 |
0 |
12 669 |
20 197 |
||
|
6 713 |
–99 |
–2 180 |
4 435 |
4 864 |
– 679 |
0 |
4 184 |
8 619 |
||
|
750 |
–29 |
– 225 |
496 |
459 |
– 133 |
0 |
325 |
821 |
||
|
8 407 |
– 200 |
–3 019 |
5 188 |
5 545 |
–1 488 |
0 |
4 057 |
9 245 |
||
|
2 411 |
–65 |
–1 031 |
1 315 |
1 692 |
– 755 |
0 |
937 |
2 252 |
||
|
158 |
–17 |
–90 |
51 |
462 |
– 348 |
–1 |
112 |
163 |
||
|
1 620 |
–64 |
– 428 |
1 128 |
977 |
– 227 |
0 |
750 |
1 877 |
||
|
15 |
–1 |
–12 |
2 |
76 |
–59 |
0 |
17 |
20 |
||
|
93 232 |
– 114 |
–30 104 |
63 013 |
38 981 |
– 518 |
0 |
38 462 |
101 475 |
||
|
83 |
–14 |
–53 |
15 |
133 |
–72 |
0 |
60 |
76 |
||
|
591 |
–50 |
– 283 |
258 |
1 641 |
–1 288 |
0 |
353 |
610 |
||
|
91 |
–9 |
–65 |
18 |
217 |
– 141 |
0 |
76 |
94 |
||
|
706 |
–68 |
– 337 |
300 |
676 |
– 253 |
0 |
423 |
723 |
||
|
1 049 |
–92 |
– 220 |
737 |
1 070 |
– 525 |
0 |
545 |
1 282 |
||
|
9 034 |
– 327 |
–2 398 |
6 309 |
4 359 |
–1 285 |
0 |
3 074 |
9 383 |
||
|
19 |
–1 |
–12 |
6 |
78 |
–65 |
0 |
13 |
19 |
||
|
3 391 |
–95 |
–1 131 |
2 166 |
1 686 |
– 577 |
0 |
1 109 |
3 275 |
||
|
3 173 |
– 300 |
– 939 |
1 934 |
1 023 |
– 191 |
0 |
832 |
2 766 |
||
|
513 |
–19 |
– 334 |
160 |
1 058 |
– 637 |
0 |
421 |
581 |
||
|
32 |
–4 |
–18 |
10 |
77 |
–55 |
0 |
22 |
32 |
||
|
18 |
–2 |
–16 |
1 |
193 |
– 173 |
0 |
20 |
20 |
||
|
168 |
–15 |
– 143 |
11 |
1 070 |
– 901 |
0 |
169 |
179 |
||
|
10 |
0 |
–10 |
0 |
63 |
–55 |
0 |
8 |
8 |
||
|
1 |
0 |
–1 |
0 |
11 |
–10 |
0 |
1 |
1 |
||
|
101 |
–6 |
–46 |
49 |
139 |
–79 |
0 |
59 |
108 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
1 205 |
–1 205 |
0 |
0 |
0 |
||
|
24 |
–1 |
–23 |
0 |
431 |
– 403 |
0 |
28 |
28 |
||
|
328 |
–38 |
– 278 |
11 |
2 911 |
–2 579 |
0 |
332 |
344 |
||
Yhteensä |
177 272 |
–3 385 |
–60 249 |
113 638 |
142 744 |
–61 982 |
–5 |
80 757 |
194 395 |
13. Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan toimintalohkoittain
milj. euroa |
|||||||||||
Toimintalohko |
<2004 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
Yhteensä |
||
|
0 |
0 |
13 |
63 |
32 |
40 |
196 |
236 |
581 |
||
|
16 |
3 |
13 |
17 |
57 |
112 |
229 |
488 |
935 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
8 |
8 |
||
|
137 |
26 |
350 |
2 616 |
701 |
4 288 |
9 590 |
10 967 |
28 673 |
||
|
4 |
2 |
4 |
1 199 |
0 |
494 |
5 825 |
12 669 |
20 197 |
||
|
62 |
61 |
105 |
175 |
381 |
797 |
2 854 |
4 184 |
8 619 |
||
|
4 |
7 |
24 |
40 |
101 |
138 |
183 |
325 |
821 |
||
|
183 |
117 |
213 |
423 |
792 |
1 369 |
2 091 |
4 057 |
9 245 |
||
|
12 |
8 |
42 |
73 |
179 |
337 |
664 |
937 |
2 252 |
||
|
0 |
0 |
1 |
7 |
4 |
14 |
26 |
112 |
163 |
||
|
36 |
4 |
19 |
282 |
23 |
130 |
634 |
750 |
1 877 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
2 |
17 |
20 |
||
|
522 |
553 |
884 |
10 452 |
729 |
16 566 |
33 307 |
38 462 |
101 475 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
2 |
13 |
60 |
76 |
||
|
12 |
3 |
10 |
28 |
27 |
57 |
121 |
353 |
610 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
17 |
76 |
94 |
||
|
4 |
7 |
4 |
17 |
29 |
74 |
164 |
423 |
723 |
||
|
0 |
1 |
12 |
13 |
98 |
167 |
446 |
545 |
1 282 |
||
|
450 |
187 |
215 |
636 |
1 074 |
1 588 |
2 158 |
3 074 |
9 383 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
1 |
4 |
13 |
19 |
||
|
126 |
46 |
133 |
203 |
262 |
523 |
873 |
1 109 |
3 275 |
||
|
52 |
28 |
72 |
208 |
392 |
623 |
559 |
832 |
2 766 |
||
|
2 |
0 |
0 |
0 |
7 |
27 |
124 |
421 |
581 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
2 |
3 |
5 |
22 |
32 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
20 |
20 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
2 |
7 |
169 |
179 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
8 |
8 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
1 |
1 |
||
|
1 |
0 |
2 |
4 |
5 |
6 |
31 |
59 |
108 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
28 |
28 |
||
|
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
11 |
332 |
344 |
||
Yhteensä |
1 623 |
1 055 |
2 116 |
16 455 |
4 895 |
27 359 |
60 136 |
80 757 |
194 395 |
14. Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin
milj. euroa |
||||||||||
Toimielin |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Tulot |
Tulot %Budjetoiduista |
Perimättä |
|||||
Alkuperäiset |
Lopulliset |
Varainhoitovuonna |
Siirretyt |
Yhteensä |
Varainhoitovuoden saamisista |
Siirretyistä saamisista |
Yhteensä |
|||
Euroopan parlamentti |
129 |
130 |
158 |
109 |
267 |
154 |
89 |
243 |
186,52% |
24 |
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto |
54 |
54 |
94 |
7 |
101 |
87 |
6 |
93 |
172,12% |
8 |
Komissio |
122 675 |
122 692 |
129 603 |
12 291 |
141 894 |
126 376 |
983 |
127 359 |
103,80% |
14 534 |
Unionin tuomioistuin |
40 |
40 |
44 |
0 |
44 |
44 |
0 |
44 |
110,33% |
0 |
Tilintarkastustuomioistuin |
20 |
20 |
19 |
0 |
19 |
19 |
0 |
19 |
94,72% |
0 |
Talous- ja sosiaalikomitea |
10 |
10 |
15 |
0 |
15 |
15 |
0 |
15 |
147,07% |
0 |
Alueiden komitea |
7 |
7 |
20 |
0 |
20 |
20 |
0 |
20 |
294,94% |
0 |
Oikeusasiamies |
1 |
1 |
1 |
0 |
1 |
1 |
0 |
1 |
96,40% |
0 |
Euroopan tietosuojavaltuutettu |
1 |
1 |
1 |
0 |
1 |
1 |
0 |
1 |
68,01% |
0 |
Yhteensä |
122 937 |
122 956 |
129 955 |
12 407 |
142 362 |
126 717 |
1 078 |
127 795 |
103,94% |
14 566 |
15. Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen toteutuminen toimielimittäin
Maksusitoumusmäärärahat
milj. euroa |
|||||||||||||||
Toimielin |
Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat |
Tehdyt sitoumukset |
Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
|||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyt määrärahat |
Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9=7 + 8 |
10=9/1 |
11 |
12 |
13 |
14=11 + 12 + 13 |
15=14/1 |
|
Euroopan parlamentti |
1 752 |
1 552 |
9 |
24 |
1 586 |
90,50 % |
101 |
9 |
111 |
6,31 % |
55 |
1 |
0 |
56 |
3,19 % |
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto |
703 |
593 |
0 |
41 |
634 |
90,08 % |
29 |
0 |
29 |
4,14 % |
41 |
0 |
0 |
41 |
5,79 % |
Komissio |
144 100 |
137 733 |
319 |
1 780 |
139 833 |
97,04 % |
3 395 |
250 |
3 645 |
2,53 % |
621 |
0 |
1 |
622 |
0,43 % |
Unionin tuomioistuin |
331 |
324 |
0 |
1 |
325 |
97,89 % |
1 |
0 |
1 |
0,44 % |
6 |
0 |
0 |
6 |
1,66 % |
Tilintarkastustuomioistuin |
149 |
138 |
0 |
0 |
138 |
93,02 % |
0 |
0 |
0 |
0,26 % |
10 |
0 |
0 |
10 |
6,72 % |
Talous- ja sosiaalikomitea |
127 |
121 |
0 |
4 |
125 |
98,00 % |
0 |
0 |
0 |
0,14 % |
2 |
0 |
0 |
2 |
1,87 % |
Alueiden komitea |
91 |
79 |
0 |
11 |
90 |
99,39 % |
0 |
0 |
0 |
0,02 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
0,59 % |
Oikeusasiamies |
9 |
8 |
0 |
0 |
8 |
89,65 % |
0 |
0 |
0 |
|
1 |
0 |
0 |
1 |
10,35 % |
Euroopan tietosuojavaltuutettu |
7 |
6 |
0 |
0 |
6 |
82,73 % |
0 |
0 |
0 |
|
1 |
0 |
0 |
1 |
17,27 % |
Yhteensä |
147 270 |
140 554 |
328 |
1 861 |
142 744 |
96,93 % |
3 528 |
259 |
3 787 |
2,57 % |
738 |
1 |
1 |
740 |
0,50 % |
Maksumäärärahat
milj. euroa |
||||||||||||||||
Toimielin |
Hyväksytyt maksumäärärahat |
Suoritetut maksut |
Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat |
Peruuntuvat määrärahat |
||||||||||||
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista |
Yhteensä |
% |
Automaattiset siirrot |
Erikseen päätetyt siirrot |
Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
Yhteensä |
% |
Varainhoitovuoden määrärahoista |
Siirretyistä määrärahoista |
Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA) |
Yhteensä |
% |
||
1 |
2 |
3 |
4 |
5=2 + 3 + 4 |
6=5/1 |
7 |
8 |
9 |
10=7 + 8 + 9 |
11=10/1 |
12 |
13 |
14 |
15=12 + 13 + 14 |
16=15/1 |
|
Euroopan parlamentti |
1 938 |
1 321 |
165 |
20 |
1 507 |
77,74 % |
231 |
9 |
111 |
351 |
18,10 % |
55 |
25 |
0 |
81 |
4,16 % |
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto |
748 |
543 |
34 |
43 |
620 |
82,89 % |
50 |
0 |
31 |
81 |
10,76 % |
41 |
7 |
0 |
48 |
6,35 % |
Komissio |
127 031 |
116 982 |
732 |
1 661 |
119 374 |
93,97 % |
550 |
622 |
3 901 |
5 073 |
3,99 % |
1 855 |
718 |
11 |
2 584 |
2,03 % |
Unionin tuomioistuin |
350 |
307 |
15 |
1 |
323 |
92,40 % |
17 |
0 |
1 |
18 |
5,24 % |
6 |
3 |
0 |
8 |
2,36 % |
Tilintarkastustuomioistuin |
210 |
122 |
60 |
0 |
182 |
86,90 % |
16 |
0 |
0 |
17 |
7,94 % |
10 |
1 |
0 |
11 |
5,15 % |
Talous- ja sosiaalikomitea |
134 |
112 |
5 |
4 |
121 |
90,36 % |
8 |
0 |
1 |
9 |
6,95 % |
2 |
1 |
0 |
4 |
2,68 % |
Alueiden komitea |
97 |
73 |
5 |
12 |
89 |
92,03 % |
7 |
0 |
0 |
7 |
6,91 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
1,06 % |
Oikeusasiamies |
10 |
8 |
1 |
0 |
8 |
84,26 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
5,23 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
10,50 % |
Euroopan tietosuojavaltuutettu |
8 |
4 |
1 |
0 |
5 |
61,11 % |
1 |
0 |
0 |
1 |
16,79 % |
1 |
1 |
0 |
2 |
22,10 % |
Yhteensä |
130 527 |
119 472 |
1 018 |
1 741 |
122 231 |
93,64 % |
881 |
631 |
4 045 |
5 557 |
4,26 % |
1 972 |
756 |
11 |
2 739 |
2,10 % |
16. Erillisvirastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot
milj. euroa |
|||||
Erillisvirasto |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Toteutuneet tulot |
Perimättä |
Rahoitus komission toimintalohkosta |
Euroopan lentoturvallisuusvirasto |
137 |
109 |
106 |
4 |
06 |
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) |
93 |
84 |
84 |
0 |
18 |
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus |
18 |
19 |
19 |
0 |
15 |
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) |
8 |
8 |
8 |
0 |
18 |
Euroopan kemikaalivirasto |
75 |
386 |
386 |
0 |
02 |
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus |
58 |
48 |
49 |
0 |
17 |
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus |
16 |
16 |
16 |
0 |
18 |
Euroopan ympäristökeskus |
51 |
46 |
46 |
0 |
07 |
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto |
11 |
10 |
10 |
0 |
11 |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
73 |
74 |
74 |
0 |
17 |
Euroopan tasa-arvoinstituutti |
6 |
6 |
6 |
0 |
04 |
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen |
9 |
16 |
16 |
0 |
06 |
Fusion for Energy -yhteisyritys |
242 |
273 |
236 |
37 |
08 |
Eurojust |
32 |
32 |
32 |
0 |
18 |
Euroopan meriturvallisuusvirasto |
51 |
45 |
45 |
0 |
06 |
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) |
174 |
179 |
179 |
0 |
12 |
Euroopan lääkevirasto |
208 |
221 |
209 |
12 |
02 |
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto |
8 |
8 |
8 |
0 |
09 |
Euroopan perusoikeusvirasto |
20 |
22 |
22 |
0 |
18 |
Euroopan rautatievirasto |
24 |
24 |
24 |
0 |
06 |
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto |
15 |
14 |
14 |
0 |
04 |
Euroopan unionin elinten käännöskeskus |
56 |
59 |
51 |
8 |
31 |
Euroopan koulutussäätiö |
20 |
19 |
19 |
0 |
15 |
Yhteisön kasvilajikevirasto |
13 |
12 |
12 |
0 |
17 |
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö |
21 |
21 |
21 |
0 |
04 |
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto |
49 |
49 |
49 |
0 |
15 |
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto |
16 |
16 |
16 |
0 |
06 |
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto |
29 |
29 |
29 |
0 |
08 |
Tutkimuksen toimeenpanovirasto |
34 |
36 |
34 |
3 |
08 |
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto |
7 |
7 |
7 |
0 |
17 |
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto |
10 |
10 |
10 |
0 |
06 |
Yhteensä |
1 677 |
1 993 |
1 929 |
64 |
|
milj. euroa |
||||
Tulolaji |
Talousarvioon otetut tulot |
Vahvistetut saamiset |
Toteutuneet tulot |
Perimättä |
Euroopan komission avustus |
1 061 |
1 040 |
1 037 |
3 |
Maksutulot |
443 |
765 |
751 |
14 |
Muut tulot |
173 |
188 |
141 |
47 |
Yhteensä |
1 677 |
1 993 |
1 929 |
64 |
17. Erillisvirastot: maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain
milj. euroa |
||||||
Erillisvirasto |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
||||
Määrärahat |
Tehdyt sitoumukset |
Siirretty vuodelle 2010 |
Määrärahat |
Suoritetut maksut |
Siirretty vuodelle 2010 |
|
Euroopan lentoturvallisuusvirasto |
144 |
122 |
22 |
157 |
108 |
48 |
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) |
95 |
89 |
3 |
118 |
82 |
27 |
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus |
21 |
19 |
2 |
21 |
17 |
3 |
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) |
12 |
10 |
2 |
13 |
8 |
3 |
Euroopan kemikaalivirasto |
75 |
71 |
0 |
96 |
77 |
12 |
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus |
58 |
56 |
0 |
76 |
56 |
16 |
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus |
16 |
16 |
0 |
17 |
15 |
1 |
Euroopan ympäristökeskus |
52 |
44 |
8 |
58 |
44 |
13 |
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) |
93 |
91 |
0 |
93 |
68 |
22 |
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto |
10 |
10 |
0 |
11 |
10 |
1 |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
76 |
74 |
0 |
84 |
71 |
11 |
Euroopan tasa-arvoinstituutti |
6 |
4 |
0 |
6 |
2 |
2 |
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen |
74 |
67 |
7 |
63 |
45 |
18 |
Fusion for Energy -yhteisyritys |
551 |
550 |
1 |
302 |
192 |
56 |
Eurojust |
34 |
31 |
3 |
38 |
28 |
9 |
Euroopan meriturvallisuusvirasto |
55 |
53 |
0 |
53 |
46 |
1 |
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) |
366 |
158 |
0 |
396 |
150 |
35 |
Euroopan lääkevirasto |
210 |
201 |
0 |
248 |
196 |
45 |
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto |
8 |
8 |
0 |
10 |
8 |
2 |
Euroopan perusoikeusvirasto |
20 |
20 |
0 |
27 |
19 |
8 |
Euroopan rautatievirasto |
24 |
24 |
0 |
29 |
23 |
5 |
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto |
16 |
15 |
0 |
20 |
15 |
4 |
Euroopan unionin elinten käännöskeskus |
56 |
43 |
0 |
60 |
43 |
4 |
Euroopan koulutussäätiö |
19 |
19 |
0 |
21 |
20 |
1 |
Yhteisön kasvilajikevirasto |
13 |
12 |
0 |
14 |
11 |
0 |
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö |
22 |
21 |
0 |
27 |
22 |
4 |
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto |
49 |
49 |
0 |
55 |
48 |
6 |
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto |
16 |
15 |
0 |
17 |
15 |
2 |
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto |
29 |
29 |
0 |
32 |
30 |
2 |
Tutkimuksen toimeenpanovirasto |
34 |
33 |
0 |
37 |
32 |
3 |
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto |
7 |
7 |
0 |
8 |
7 |
1 |
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto |
10 |
10 |
0 |
11 |
9 |
1 |
Yhteensä |
2 271 |
1 972 |
49 |
2 217 |
1 516 |
366 |
EUR millions |
||||||
Menolaji |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
||||
Määrärahat |
Tehdyt sitoumukset |
Siirretty vuodelle 2010 |
Määrärahat |
Suoritetut maksut |
Siirretty vuodelle 2010 |
|
Henkilöstö |
673 |
656 |
3 |
688 |
649 |
19 |
Hallintomenot |
283 |
264 |
2 |
365 |
249 |
93 |
Toimintamenot |
1 314 |
1 052 |
44 |
1 165 |
618 |
254 |
Yhteensä |
2 271 |
1 972 |
49 |
2 217 |
1 516 |
366 |
18. Talousarvion toteutuma (sisältää erillisvirastot)
milj. euroa |
||||
|
Euroopan Unioni |
Erillisvirastot |
Virastoavustuksen eliminointi |
Yhteensä |
Varainhoitovuoden tulot |
127 795 |
1 929 |
(1 037) |
128 687 |
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista |
(121 213) |
(1 320) |
1 037 |
(121 495) |
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat |
(2 797) |
(366) |
0 |
(3 164) |
Peruutettavat varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet määrärahat |
741 |
181 |
0 |
922 |
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna |
22 |
0 |
0 |
22 |
Talousarvion toteutuma |
4 549 |
424 |
0 |
4 972 |
Liitetiedot konsolidoituun selvitykseen talousarvion toteuttamisesta
1. BUDJETTIPERIAATTEET, TALOUSARVION RAKENNE JA MÄÄRÄRAHAT
1.1 OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS
Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002. Yleinen talousarvio on Euroopan unionin rahoitussuunnittelun tärkein väline. Se on vuosittain laadittava asiakirja, jossa vahvistetaan Euroopan unionin tulot ja menot.
Komissio laatii joka vuosi arvion kaikkien toimielinten tuloista ja menoista ja tekee budjettivallan käyttäjälle alustavan talousarvioesityksen. Neuvosto laatii alustavan talousarvioesityksen pohjalta talousarvioesityksen, josta se käy tämän jälkeen neuvotteluja parlamentin kanssa. Kun neuvottelut on saatu päätöksen, parlamentin puhemies toteaa talousarvion vahvistetuksi, minkä jälkeen talousarvion toteuttaminen voidaan aloittaa. Talousarvion toteuttaminen on pääosin komission tehtävä.
1.2 BUDJETTIPERIAATTEET
Euroopan unionin yleisessä talousarviossa noudatetaan useita perusperiaatteita:
— Yhtenäisyys ja talousarvion totuudenmukaisuus: kaikki Euroopan unionin tulot ja menot on koottava yhteen budjettiasiakirjaan ja kukin tulo ja meno otettava johonkin budjettikohtaan; menot eivät saa ylittää vahvistettuja määrärahoja.
— Yleiskatteisuus: tähän periaatteeseen kuuluu kaksi sääntöä
kohdentamiskielto, jonka mukaan talousarvion tuloja ei voida kohdentaa määrättyyn käyttötarkoitukseen (tulojen kokonaismäärällä on katettava kaikki menot),
bruttoperiaate, jonka mukaan kaikki tulot ja menot on otettava talousarvioon täysimääräisinä vähentämättä niitä toisistaan.
— Vuotuisuus: talousarvioon otetut määrärahat on vahvistettu yhdeksi varainhoitovuodeksi, joten ne on käytettävä kyseisen varainhoitovuoden aikana.
— Tasapaino: talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa (arvioitujen tulojen ja maksumäärärahojen on oltava yhtä suuret).
— Erittely: kaikki määrärahat on sidottava erikseen määriteltyyn käyttötarkoitukseen ja tavoitteeseen.
— Laskentayksikkö: talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.
— Moitteeton varainhoito: talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.
— Seurattavuus: talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
1.3 TALOUSARVION RAKENNE
Talousarvio koostuu seuraavista osista:
(a) |
yleinen tulotaulukko |
(b) |
toimielinkohtaiset pääluokat, jotka on jaettu tulo- ja menotaulukoihin. Pääluokka I: parlamentti; pääluokka II: neuvosto; pääluokka III: komissio; pääluokka IV: unionin tuomioistuin; pääluokka V: tilintarkastustuomioistuin; pääluokka VI: talous- ja sosiaalikomitea; pääluokka VII: alueiden komitea; pääluokka VIII: oikeusasiamies; pääluokka IX: Euroopan tietosuojavaltuutettu. |
Kunkin toimielimen tulot ja menot luokitellaan lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.
Osa selvitystilassa olevan EHTY:n varoista asetettiin selvitystilassa olevan EHTY:n toimintatalousarvion käyttöön. Komissio vahvisti kyseisen toimintatalousarvion vuosittain kuultuaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia. EHTY:n viimeinen toimintatalousarvio laadittiin kaudeksi 1. tammikuuta – 23. heinäkuuta 2002. Heinäkuun 24. päivästä 2002 lähtien EHTY:n toimintatalousarvioon liittyneet tuotot ja kulut on sisällytetty purettavana olevan EHTY:n tulostiliin. Vielä täyttämättä olevat sitoumukset esitetään taseen vastattavaa-puolella.
1.4 TILINPÄÄTÖKSEN RAKENNE
1.4.1 Yleiskatsaus
Ainoastaan komission talousarvioon sisältyy sekä hallintomäärärahoja että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja.
Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Ne kattavat kaikki komission pääluokkaan sisältyvät hallintomenojen luvut ja kaikki muut pääluokat kokonaisuudessaan, maataloustukirahaston luonteeltaan vuotuiset määrärahat ja jotkin tekniset määrärahat (esimerkiksi takaisinmaksut ja otto- ja antolainaukseen liittyvät takuut). Jaksottamattomissa määrärahoissa maksusitoumusmäärärahat ovat yhtä suuret kuin maksumäärärahat.
Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetuilla määrärahoilla pyritään kattamaan monivuotiset toiminnot, ja niihin luetaan komissiota koskevan pääluokan lukujen kaikki määrärahat luvun 01 määrärahoja lukuun ottamatta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:
— Maksusitoumusmäärärahoilla: katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdan mukaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään.
— Maksumäärärahoilla: katetaan menot, jotka johtuvat kyseisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.
1.4.2 Määrärahojen alkuperä
Suurin osa määrärahoista on peräisin kuluvaa varainhoitovuotta koskevasta Euroopan unionin talousarviosta. Määrärahoihin sisältyy kuitenkin myös muunlaisia varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia määrärahalajeja. Tällaiset muut määrärahat ovat peräisin aikaisemmilta varainhoitovuosilta tai ulkopuolisista lähteistä.
— |
Kuluvalle varainhoitovuodelle hyväksyttyjä alkuperäisiä määrärahoja voidaan täydentää budjettikohtien välisillä siirroilla varainhoitoasetuksen (25. kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 22–24 artiklaan sisältyvien sääntöjen mukaisesti ja lisätalousarvioilla (varainhoitoasetuksen 37 ja 38 artikla). |
— |
Myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat tai uudelleen käyttöönotetut määrärahat täydentävät kuluvan vuoden talousarviota. Niitä ovat (i) jaksottamattomat maksumäärärahat, jotka voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla. (ii) toimielinten päätöksellä siirretyt määrärahat, jos alustavat muodollisuudet on hoidettu (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai jos säädösperusta on hyväksytty myöhään (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta). Siirtää voidaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja (9 artiklan 3 kohta) ja (iii) vapautuneiden määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön. Sellaisia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoja, jotka ovat vapautuneet maksusitoumusten purkautumisen seurauksena, voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan poikkeuksellisesti ottaa uudelleen käyttöön silloin, kun niihin liittyy komission tekemä virhe tai kun ne ovat välttämättömiä ohjelman toteuttamiselle (varainhoitoasetuksen 157 artikla). |
— |
Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joihin kuuluvat (i) saadut suoritukset, kun varat ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja siinä budjettikohdassa, johon alkuperäinen meno on kirjattu. Niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta; (ii) Efta-määrärahat. Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa on määrätty sen jäsenten rahoitusosuuksista tietyissä EU:n talousarviosta rahoitettavissa toimissa. Kyseiset budjettikohdat sekä suunniteltujen rahoitusosuuksien määrät julkaistaan Euroopan unionin talousarvion liitteessä III. Eftan rahoitusosuus lisää kyseisten kohtien määrärahoja. Määrärahat, jotka ovat varainhoitovuoden lopussa käyttämättä, peruutetaan ja palautetaan ETA-maille; (iii) tulot kolmansilta/kolmansilta mailta, jotka ovat tehneet Euroopan unionin kanssa sopimuksia, joissa määrätään EU:n toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista. Näiden maiden maksamat rahoitusosuudet katsotaan kolmansilta saaduksi rahoitukseksi, ja ne kohdennetaan asianomaisiin budjettikohtiin (usein tutkimustoiminnan yhteyteen). Kyseisiä määrärahoja voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta); (iv) työt kolmansille. EU:n tutkimuskeskukset voivat tutkimustoimintansa yhteydessä suorittaa töitä ulkopuolisille tahoille (varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohta). Kolmansilta saatavien tulojen tavoin kolmansille suoritetuista töistä saatavat tulot otetaan asianomaisiin budjettikohtiin, ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan d alakohta); ja (v) ennakoiden palautusten vuoksi uudelleen käyttöön saadut määrärahat. Nämä määrärahat ovat tuensaajien palauttamia unionin varoja, ja ne voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta. Rakennerahastojen tapauksessa uudelleen käyttöön ottaminen perustuu komission päätökseen (varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohta ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 228 artikla). |
1.4.3 Käytettävissä olevien määrärahojen muodostuminen
— Lopulliset talousarviomäärärahat= vahvistetun alkuperäisen talousarvion määrärahat + lisätalousarvioiden määrärahat + määrärahasiirrot
— Lisämäärärahat= käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (ks. edellä) + edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt tai maksusitoumusten purkamisen johdosta uudelleen käyttöön saadut määrärahat
— Hyväksytyt määrärahat yhteensä= lopulliset talousarviomäärärahat + lisämäärärahat
— Varainhoitovuoden määrärahat (talousarvion toteutumaa laskettaessa)= lopulliset talousarviomäärärahat + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.
1.5 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN
Talousarvion toteuttamiseen sovelletaan varainhoitoasetuksen 48 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan ”komissio toteuttaa talousarviota tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa”. Asetuksen 50 artiklan mukaan komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan.
1.6 MAKSATTAMATTA OLEVAT SITOUMUKSET
Jaksotettujen määrärahojen käyttöönotto on aiheuttanut sen, että maksusitoumukset poikkeavat maksusuorituksista. Tämä ero johtuu maksattamatta olevista sitoumuksista. Tällaiset sitoumukset puolestaan aiheutuvat maksusitoumusten tekemisen ja niitä vastaavien maksujen suorittamisen välisestä viiveestä.
2. LIITETIEDOT SELVITYKSEEN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA
2.1 VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA (Taulukko 1)
2.1.1 Yleistä
Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden taloudellinen tulos, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.
Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet 16. lokakuuta 2009 – 15. lokakuuta 2010, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään 31. tammikuuta 2011. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.
Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Yhteisön omista varoista annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:
— |
varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja |
— |
varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat. |
Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään:
— |
edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä jaksottamattomista määrärahoista suoritettavien maksujen ylitykset, jotka johtuvat euron kurssimuutoksista, ja |
— |
varainhoitovuoden aikana kirjatut kurssivoitot ja -tappiot. |
Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden 2010 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden 2009 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Uudelleen käyttöön otettuja maksumäärärahoja ja ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja määrärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden tulosta laskettaessa.
Siirretyt maksumäärärahat sisältävät sekä ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat että päätöksellä siirretyt määrärahat. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä ja päätöksellä siirrettyjä määrärahoja. Tähän sisältyy myös seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettävien käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saatavien määrärahojen vähennys vuoteen 2009 verrattuna.
2.1.2 Varainhoitovuoden talousarvion toteutuman ja taloudellisen tuloksen täsmäyttäminen
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Koska taloudellisen tuloksen ja talousarvion toteutuman perustana ovat samat transaktiot, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen erät.
Täsmäytys: varainhoitovuoden taloudellinen tulos – talousarvion toteutuma
milj. euroa |
||
|
2010 |
2009 oikaistu |
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS |
17 232 |
6 887 |
Tulot |
||
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu |
(3 132) |
(2 806) |
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot |
1 346 |
2 563 |
Siirtosaamiset (netto) |
(371) |
436 |
Menot |
||
Siirtovelat (netto) |
(7 426) |
2 951 |
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu kuluvan vuoden aikana |
(386) |
(432) |
Ennakkomaksujen nettovaikutus |
(678) |
(9 458) |
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat |
(2 798) |
(1 759) |
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset |
1 760 |
4 573 |
Varausten muutos |
(323) |
(329) |
Muut |
(257) |
(153) |
Erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos |
(418) |
(209) |
VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA* |
4 549 |
2 264 |
Täsmäytyserät – Tulot
Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Tämän vuoksi varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.
Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa maatalousmaksuihin, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli kuluvan vuoden siirtosaamisista vähennetään aiempien vuosien peruutetut siirtosaamiset.
Täsmäytyserät – Menot
Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä, eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle.
Vaikka siirtovelkoja ei pidetä talousarviomenoina, kuluvan vuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat kuluvan vuoden talousarviomenoihin.
Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti: 1) kuluvan vuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) kuluvan vuoden tai aiempien vuosien aikana suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin kun maksu suoritettiin.
Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on myös otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.
Varausten muutos liittyy siirtyvien erien tileistä vuoden lopussa tehtäviin arvioihin (koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.
Myös erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos, joka sisältyy konsolidoituun taloudelliseen tulokseen, on jätettävä huomiotta, koska niiden talousarvioiden toteutus ei ole osa konsolidoitua talousarvion toteutumaa.
2.2 BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILU (Taulukko 2)
Vahvistetussa alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 17. joulukuuta 2009, maksumäärärahoja oli yhteensä 122 937 miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin omilla varoilla, joiden yhteismäärä oli 121 507 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja, jotka sisältyvät lisätalousarvioihin. BKTL:oon perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
Tulot:
Vuonna 2010 annettiin kahdeksan lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon vuoden 2010 talousarvion tulopuolella, kokonaistulot olivat 122 956 miljoonaa euroa. Tämä määrä rahoitettiin yhteensä 119 270 miljoonan euron omilla varoilla (2 237 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa) ja muilla tuloilla. Omien varojen vähentynyt tarve johtui pääasiassa edellisen varainhoitovuoden 2 254 miljoonan euron ylijäämän ottamisesta talousarvioon.
Omien varojen osalta on huomattava, että perinteisiä omia varoja kannettiin melkein täsmälleen ennustettu määrä. Tämä johtuu siitä, että talousarvioennusteita muutettiin lisätalousarvion N:o 4/2010 hyväksymisen yhteydessä, jolloin niihin tehtiin 1 516 miljoonan euron lisäys. Nämä oikaisut perustuivat kevään 2010 uusiin makrotalousennusteisiin, jotka olivat aiempaa optimistisempia.
Myös jäsenvaltioiden lopulliset alv- ja BKTL-maksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.
Menot:
Vuosi 2010 oli käynnissä olevan ohjelmakauden neljäs vuosi. Ohjelmien toteutus oli täydessä vauhdissa, ja vanhojen ohjelmien päätösvaihe alkoi. Ennen vuotta 2007 tehtyjen maksattamatta olevien sitoumusten osuus oli vuoden 2010 lopussa noin 10 prosenttia kaikista maksattamatta olevista sitoumuksista.
Sitoumusten osalta alkuperäinen talousarvio ja näin ollen myös poliittiset tavoitteet toteutettiin käytännössä suunnitelmien mukaan. Talousarvion toteutusaste oli 99,4 prosenttia. Siinä on otettu huomioon käyttämättömiä varoja seuraavasti: Euroopan globalisaatiorahaston 415 miljoonaa euroa ja 28 miljoonaa euroa käyttämättä jääneitä alustavia määrärahoja (tiettyjen ehtojen täyttymistä odotettaessa syrjään laitetut määrät, joita ei ollut otettu käyttöön varainhoitovuoden loppuun mennessä). Vuoden aikana tehtiin seuraavat mukautukset: 80 miljoonaa euroa Euroopan solidaarisuusrahastolle (ennakoimattomia menoja), Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyneet 10 miljoonan euron hallintomenot ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeiset 10 miljoonan euron menot Euroopan parlamentille. Määrärahoista toteutettiin yhteensä 140 554 miljoonaa euroa, ja 554 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Varainhoitovuodelle 2011 siirrettiin 259 miljoonaa euroa, joista suurin erä oli talouden elpymistä edistävät energiahankkeet (147 miljoonaa euroa). Käyttämättä jäi näin ollen 295 miljoonaa euroa.
Maksuissa toteutusaste oli 97,4 prosenttia, kun pois luetaan hätäapuvaraus (193 miljoonaa euroa) ja 48 miljoonan euron alustavat määrärahat. Kokonaismäärärahoihin tehtiin vuoden aikana vain edellä mainitut hallintomenojen korotukset.
Aiemmista vuosista poiketen maksumäärärahoja ei supistettu lisätalousarviolla vuoden lopussa. Suurin mukautus oli aluepolitiikan tehostamiseksi tehty 1 125 miljoonan euron yleinen siirto, joka toteutettiin vähentämällä maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja. Komissio vahvisti myös koheesiorahastoa noin 600 miljoonan euron sisäisillä siirroilla. Käyttämättömiä hyväksyttyjä määrärahoja, pois lukien varaukset, oli yhteensä 3 243 miljoonaa euroa. Yhteensä 1 513 miljoonaa euroa siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle, ja käyttämättä jäi yhteensä 1 730 miljoonaa euroa, joka jakautui tasaisesti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin.
Talousarvioon tehtyjen oikaisujen yksityiskohtaisempi analyysi ja niiden taustat, perustelut ja vaikutukset esitetään komission vuodelta 2010 laatiman, varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen osassa A, jossa tiedot esitetään talousarvion tasolla, ja osassa B, jossa käsitellään erikseen kutakin monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta.
2.3 TULOT (Taulukko 3)
Euroopan unionin yleisen talousarvion tulot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat omat varat ja muut tulot. Tästä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklassa: ”Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja”. Suurin osa talousarviosta katettavista menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tulojen osuus kokonaisrahoituksesta on hyvin pieni.
Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteiset omat varat, alv-varat ja BKTL-varat. Perinteisiin omiin varoihin taas kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys.
2.3.1 Perinteiset omat varat
Perinteiset omat varat: kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä.
— |
Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus. |
— |
Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä. |
Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle neljännesvuosittain erillisestä kirjanpidosta mm. seuraavat tiedot:
— |
perittävänä oleva saldo edelliseltä vuosineljännekseltä, |
— |
asianomaisen vuosineljänneksen aikana vahvistetut saamiset, |
— |
asianomaisen vuosineljänneksen aikana tehdyt laskentaperusteen korjaukset (oikaisut/peruutukset), |
— |
Kirjanpidosta poistetut määrät (joita ei voida asettaa käyttöön asetuksen 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti), |
— |
asianomaisen vuosineljänneksen aikana perityt määrät, |
— |
perittävänä oleva saldo kyseisen vuosineljänneksen lopussa. |
Perinteiset omat varat on tuloutettava komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai jäsenvaltion nimeämässä elimessä viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta). Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Ehdollisia omiin varoihin perustuvia saamisia oikaistaan sen mukaan, kuinka todennäköisesti ne saadaan perittyä.
2.3.2 Alv- ja BKTL-varat
Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään omien varojen järjestelmästä vuonna 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on asetettu 0,30 prosenttiin. Kaudella 2007–2013 kuitenkin Itävaltaan sovelletaan 0,225 prosentin, Saksaan 0,15 prosentin, Alankomaihin 0,10 prosentin ja Ruotsiin 0,10 prosentin määräytymisperustetta. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.
Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.
BKTL:oon perustuvilla omilla varoilla, joiden määrä vaihtelee vuosittain, katetaan kunakin vuonna ne menot, jotka ylittävät perinteisistä omista varoista, alv-varoista ja sekalaisista eristä saatavat tulot. BKTL-varoihin perustuvat tulot saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhdenmukaista kerrointa.
Alv- ja BKTL-varat määritetään määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella alustavan talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan ja määriä muutetaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa.
Tietyn varainhoitovuoden todellisia alv- ja BKTL-määräytymisperusteita koskevat tiedot saadaan käyttöön vasta seuraavana varainhoitovuonna. Komissio laskee, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo suorittaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella. Erotus, joka voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, tasataan komission toimesta kyseistä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 1. päivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Aikaisemmat saldot oikaistaan ja erotus tasataan samaan aikaan kuin edellisen varainhoitovuoden alv- ja BKTL-erotukset.
Tarkastaessaan jäsenvaltioiden toimittamia alv-ilmoituksia ja BKTL-tietoja komissio voi ilmoittaa jäsenvaltioille tehneensä joidenkin kohtien osalta varaumia, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioilta kannettaviin omiin varoihin. Tällaisia varaumia voidaan esittää esimerkiksi silloin kun hyväksyttäviä tietoja ole saatu tai kun jäsenvaltion on otettava käyttöön asianmukaiset menetelmät. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.
2.3.3 Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus
Tällä järjestelyllä pienennetään Yhdistyneen kuningaskunnan suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuja sen ns. budjettiaseman epätasapainon määräämässä suhteessa ja vastaavasti kasvatetaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa kesäkuussa 1984, ja järjestely otettiin käyttöön omista varoista 7. toukokuuta 1985 tehdyllä päätöksellä. Järjestelyn tavoitteena on korjata Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainoa vähentämällä sen unionille suorittamia maksuja. Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Saksan osuutta korjausjärjestelyn rahoittamisessa on vähennetty neljäsosaan niiden tavanomaisesta maksuosuudesta.
2.4 MENOT (Taulukot 4–13)
2.4.1 Rahoituskehys 2007–2013
milj. euroa |
|||||||||
|
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
||
|
53 979 |
57 653 |
61 696 |
63 555 |
63 974 |
66 964 |
69 957 |
||
|
55 143 |
59 193 |
56 333 |
59 955 |
60 338 |
60 810 |
61 289 |
||
|
1 273 |
1 362 |
1 518 |
1 693 |
1 889 |
2 105 |
2 376 |
||
|
6 578 |
7 002 |
7 440 |
7 893 |
8 430 |
8 997 |
9 595 |
||
|
7 039 |
7 380 |
7 525 |
7 882 |
8 334 |
8 670 |
9 095 |
||
|
445 |
207 |
210 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
Maksusitoumusmäärärahat |
124 457 |
132 797 |
134 722 |
140 978 |
142 965 |
147 546 |
152 312 |
||
Maksumäärärahat yhteensä |
122 190 |
129 681 |
120 445 |
134 289 |
134 280 |
141 360 |
143 331 |
Tässä luvussa käsitellään EU:n keskeisiä menoluokkia, jotka esitetään vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaisesti. Varainhoitovuosi 2010 oli vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen neljäs soveltamisvuosi. Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 140 978 miljoonaa euroa eli 1,18 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Maksumäärärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 134 289 miljoonaa euroa eli 1,12 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Edellä olevassa taulukossa esitetään käypiin hintoihin mukautettu rahoituskehys vuoteen 2013 saakka.
Otsake 1 – Kestävä kasvu
Tämä otsake jakautuu kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan komponenttiin:
— |
1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: otsakkeeseen kuuluvat tutkimuksen ja innovoinnin, koulutuksen, EU:n laajuisten verkkojen, sosiaalipolitiikan, sisämarkkinoiden ja niihin liittyvien politiikkojen menot. |
— |
1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio: otsakkeen määrärahoilla tuetaan jäsenvaltioiden ja vähiten kehittyneiden alueiden lähentymistä, EU:n kestävän kehityksen strategiaa köyhimpien alueiden ulkopuolella sekä alueiden välistä yhteistyötä. |
Otsake 2 – Luonnonvarojen suojelu ja hallinta
Otsakkeeseen 2 sisältyvät yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka, maaseudun kehittäminen ja ympäristötoimet, erityisesti Natura 2000. Yhteisen maatalouspolitiikan menot vastaavat Brysselissä lokakuussa 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehtyä sopimusta.
Otsake 3 – Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus
Uudella otsakkeella 3 (kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus) otetaan huomioon oikeus- ja sisäasioiden, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, kulttuurin ja nuorison, tiedotuksen ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyden lisääntyminen sekä EU:n uudet tehtävät näillä aloilla. Otsake jakautuu kahteen osaan:
— |
3a. Vapaus, oikeus ja turvallisuus, ja |
— |
3 b. Kansalaisuus |
Otsake 4 – EU maailmanlaajuisena toimijana
Otsakkeeseen 4 kuuluvat kaikki ulkoiset toimet, liittymistä valmistelevat tukivälineet mukaan luettuina. Komissio olisi sisällyttänyt myös Euroopan kehitysrahaston rahoituskehykseen, mutta Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät jättää sen rahoituskehyksen ulkopuolelle.
Otsake 5 – Hallinto
Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot. Muilla toimielimillä kuin komissiolla on pelkästään hallintomenoja. Sen sijaan erillisvirastoilla ja muilla elimillä on sekä hallinto- että toimintamenoja.
Otsake 6 – Korvaukset
Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen on tämän vuoksi otettu varoja korvauksia varten. Määrä on käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamat maksut ja niiden unionin talousarviosta saama rahoitus.
2.4.2 Toimintalohkot
Komissiossa on siirrytty toimintojohtamiseen ja otettu suunnittelu- ja johtamisprosessien yhteydessä käyttöön toimintoperusteinen budjetointi. Toimintoperusteisessa budjetoinnissa talousarvion osastot vastaavat toimintalohkoja ja luvut toimintoja.
Toimintoperusteisella budjetoinnilla pyritään luomaan selkeät puitteet, joiden avulla komissio voi toteuttaa poliittisia tavoitteitaan lainsäädännön, rahoituksen tai muun politiikan keinoin. Komission tehtävät määritellään toimintoina, jolloin saadaan selkeä kuva komission toimintapolitiikasta ja luodaan yhteiset puitteet painopisteiden määrittämiselle. Resurssit kohdennetaan talousarviossa toimintojen kautta eri painopisteisiin. Toimintoperusteisella budjetoinnilla luodaan yhteys toimintojen ja niiden toteuttamiseksi osoitettujen resurssien välille ja tehostetaan näin samalla komission resurssien käyttöä.
Toimintalohkot voidaan määritellä komission toiminnoista muodostetuiksi homogeenisiksi ryhmiksi, joilla on merkitystä päätöksentekoprosessin kannalta. Kukin toimintalohko vastaa yleensä yhden pääosaston tehtäviä ja koostuu kuudesta tai seitsemästä toiminnosta. Toimintalohkot sisältävät pääasiassa toimintamäärärahoja, koska niihin sisältyvien keskeisten toimintojen tarkoituksena on rahoittaa ulkopuolisten tuensaajien toimintaa kulloinkin kyseeseen tulevan toiminnon alalla. Kunkin toimintalohkon toimintatalousarviota täydennetään toimintalohkon hallintomenoja varten tarvittavilla määrärahoilla.
2.5 TOIMIELIMET JA VIRASTOT (Taulukot 14–18)
Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä. EU:n erillisvirastojen talousarvioita ei sen sijaan esitetä erikseen EU:n talousarviossa. Erillisvirastot saavat komissiolta avustuksen, jolla rahoitetaan osa niiden menoista.
Jotta erillisvirastojen talousarvioista voitaisiin kuitenkin esittää kaikki olennaiset tiedot, konsolidoidun tilinpäätöksen talousarvio-osuudessa on erillinen selvitys kunkin konsolidointiin mukaan otettavan perinteisen viraston talousarvion toteuttamisesta.
(1) Euroopan parlamentin 15. joulukuuta 2010 vahvistaman talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2011. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.
(2) Jäsenvaltioiden 31.3.2011 mennessä ilmoittamat tiedot (SFC 2007).
(3) Tiedot puuttuvat 10 ohjelmasta. Niitä on pyydetty vastuuviranomaisilta.
(4) Sovelletaan korjauskerrointa.
(5) Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.
(6) Konsolidoitu ensimmäistä kertaa vuonna 2010.
(7) On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.
(8) EFTA:n osuus oli 9 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 11 miljoonaa euroa vuonna 2009.
(9) Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.
(10) Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.