This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011SC1406
COMMISSION STAFF WORKING PAPER Summary of the Impact Assessment
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista
/* SEC/2011/1406 lopull. */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista /* SEC/2011/1406 lopull. */
1.
Ongelman
määrittely
Kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta ilmakehässä johtuvan
maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen yhä suuremman uhan alla EU on suunnitellut
ja toteuttanut joukon ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä politiikkoja
ja toimia. Vankan seuranta-, arviointi-, raportointi- ja todentamiskehyksen
perustaminen on tärkeä osa tätä toimintaa, sillä sen ansiosta EU voi muun
muassa tulevaisuudessa laatia ja toteuttaa paremmin vaikuttavia politiikkoja
sekä arvioida ja havainnollistaa omien sitoumustensa täyttämistä. Järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja
Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehty päätös 280/2004/EY[1], jäljempänä ’seurantajärjestelmäpäätös’,
ja sen täytäntöönpanosäännökset (päätös 2005/166/EY[2]) ovat kasvihuonekaasupäästöjen
seurannan, raportoinnin ja todentamisen pääasialliset välineet. Niissä
selostetaan tarkasti, kuinka menetellään raportoitaessa ihmisen toiminnan
aiheuttamista päästöistä lähteittäin ja nielujen aikaansaamista poistumista
sekä toimitettaessa tietoja päästöjen vähenemiseen tähtäävistä kansallisista
ohjelmista, kasvihuonekaasupäästöjen kehitysarvioista ja ilmastonmuutosta
koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisista
politiikoista ja toimenpiteistä. Kuuden vuoden kokemukset päätöksen 280/2004/EY ja sen
täytäntöönpanosäännösten eli päätöksen 2005/166/EY täytäntöönpanosta sekä
kansainvälisten neuvottelujen ja YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen
(UNFCCC) erilaisten vaatimusten noudattamisen kautta saatu kokemus ovat
osoittaneet, että merkittäviä parannuksia voitaisiin tehdä monilla aloilla.
Koska lisäksi hillitsemistoimia on tehostettava ja EU:n on noudatettava uusia
ja tulevia kansainvälisiä ja EU:n tason sitoumuksiaan, Eurooppa 2020 ‑strategia
mukaan luettuna, tarvitaan nykyistä parempi seuranta- ja
raportointijärjestelmä. Tarkemmin eritellen seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksella
pyritään puuttumaan seuraaviin ongelmiin: §
Nykyinen seuranta- ja raportointijärjestelmä ei ole
riittävä, jotta uuteen lainsäädäntöön perustuvia uusia vaatimuksia
pystyttäisiin noudattamaan. Neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä sovittuun ilmastonmuutos- ja
energiapakettiin, jonka parlamentti hyväksyi 17. joulukuuta 2008, sisältyy
jäsenvaltioille asetettuja uusia seuranta- ja raportointivaatimuksia, jotka on
sisällytettävä päätöksen 280/2004/EY tarkistukseen, jotta ne voisivat tulla
voimaan.
EU:n tasolla ei ole käytettävissä riittävästi tietoa politiikan
laadinnan ja toteutuksen tueksi tulevaisuudessa.
Joillakin alueilla tai aloilla, joilla on suuri merkitys
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja toimien toteuttamisessa EU:n
tasolla, ei nykyisellään kerätä riittävästi tai riittävän tarkkoja tietoja,
jotta vaikuttavan politiikan suunnittelu ja toteutus olisi mahdollista ja sitä
voitaisiin tukea. Tällaisia aloja ovat a) meriliikenne, b) ilmailu, c)
maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF), ja c) sopeutuminen.
Nykyisessä seuranta- ja raportointijärjestelmässä ei ole otettu
huomioon YK:n ilmastonmuutokseen puitesopimuksen (UNFCCC) liittyvää
uusinta kansainvälistä kehitystä eikä sen avulla pystytä takaamaan uusien
kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä.
EU on sitoutunut kansainvälisellä tasolla toimittamaan kehitysmaille
ilmastotoimia varten merkittävän määrän nopeasti käytettävissä olevaa
pitkäaikaista rahoitusta ja teknologista tukea. Läpinäkyvyys ja kattavuus
toimitettavan tuen lajin ja määrän osalta on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme
varmistaa EU:n näkyvyyden, tehokkaat toimitukset ja uskottavuuden kansainvälisten
kumppaniemme silmissä. Edellä määritellyt ongelmat ovat usein johtaneet muiden
maiden taholta tulevaan ankaraan kritiikkiin siitä, etteivät EU ja sen
jäsenvaltiot täytä velvoitteitaan, ja nämä ongelmat on ratkaistava.
Lisää tietoa tarvitaan kohti päästörajoitustavoitetta tapahtuneen
edistymisen arvioimiseksi, erityisesti Eurooppa 2020 –strategian
puitteissa.
Eurooppalaiset ja kansalliset päästörajoitustavoitteet kuuluvat
Eurooppa 2020 ‑strategian eli kasvua ja työpaikkojen syntyä edistävän
uuden yhdennetyn talouspolitiikkastrategian yleistavoitteisiin
Seurantajärjestelmäpäätöksen nojalla nykyisin toimitettavien
tietojen osalta on todettu puutteita läpinäkyvyydessä,
oikea-aikaisuudessa, yhtenäisyydessä, kattavuudessa ja
vertailukelpoisuudessa.
Viime vuosien aikana on ollut suhteellisen paljon tapauksia, joissa
vaatimusten noudattaminen on ollut puutteellista, mikä osoittaa, että nykyisen
seuranta- ja raportointijärjestelmän läpinäkyvyyden, tarkkuuden, yhtenäisyyden
ja tehokkuuden parantaminen on tarpeen.
Kokemus on osoittanut yhä selvemmin, että nykyisiä vaatimuksia on
syytä yksinkertaistaa ja keventää.
Seurantajärjestelmäpäätöksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten
mukaan tiettyjen raportointivaatimusten kohdalla ei ole saavutettu toivottuja
tuloksia tai tietoja ei ole käytetty ennakoidulla tavalla. On myös tullut
ilmeiseksi, että eri raportointivälineiden välisiä yhteyksiä voitaisiin
joiltakin osin vahvistaa.
2.
Toissijaisuusanalyysi
Säädösehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.
Ehdotetulla säädöksellä edistetään SEUT-sopimuksen 191 artiklan 1 kohdan
soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta eli ilmastonmuutoksen torjuntaa
(hillitseminen ja sopeutuminen). Säädösehdotuksen tarkoituksena on saada tiedot
paremmin käyttöön unionin politiikkaa ja päätöksentekoa varten sekä parantaa
EU:n ja jäsenvaltioiden raportoinnin koordinointia ja yhdenmukaisuutta YK:n
ilmastosopimuksen yhteydessä. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa keinoilla,
joiden rajoittava vaikutus on vähäisempi kuin säädösehdotuksen. Kansallisen
tason toiminta ei mahdollistaisi kansainvälisesti sovittujen sitoumusten
täyttämistä, eikä se olisi riittävä taakanjakopäätöksen (406/2009/EY) nojalla
asetettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen,
että unioni luo tarvittavat edellytykset perustamalla mahdollisuuksien rajoissa
yhdenmukaistetun raportointikehyksen kansainvälisellä ja EU:n tasolla
asetettujen vaatimusten noudattamista varten. EU:n tason toiminnalla
saavutettaisiin myös selvästi suurempi vaikuttavuus kuin kansallisella
toiminnalla.
3.
EU:n
aloitteen tavoitteet
Yleisenä tavoitteena on EU:n tason ja jäsenvaltiotason oikeaan
aikaan tapahtuvalla läpinäkyvällä, tarkalla, kattavalla, yhdenmukaisella ja
vertailun mahdollistavalla raportoinnilla (a)
tukea EU:ta ja jäsenvaltioita, jotta ne pystyisivät
täyttämään YK:n ilmastosopimuksen mukaiset sitoumuksensa, (b)
tukea EU:ta ja jäsenvaltioita, jotta ne pystyisivät
täyttämään omat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista
koskevat sitoumuksensa, (c)
tukea EU:n politiikkojen laadintaa ja toteutusta.
3.1 Erityistavoitteet ja toimintatavoitteet
§
Taakanjakopäätöksen ja EU:n
päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin seuranta- ja
raportointivaatimusten täyttyminen o Toimintatavoitteet: §
vahvistetaan taakanjakopäätökseen liittyvä
tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros; §
lisätään huutokauppatulojen käyttöä koskevat
raportointivaatimukset, kuten tarkistetussa päästökauppadirektiivissä
säädetään. §
Parannetaan nykyistä seuranta- ja
raportointikehystä niin, että se vastaa EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen
oikeuden tulevia tarpeita o Toimintatavoitteet: §
vahvistetaan meriliikennettä koskevat seuranta- ja
raportointivaatimukset; §
vahvistetaan ilmailun muita kuin hiilidioksidiin
liittyviä vaikutuksia koskevat raportointivaatimukset; §
vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista
koskevat raportointivaatimukset; §
vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja
metsätaloutta (LULUCF) koskevat raportointivaatimukset. §
Tehostetaan EU:n ja jäsenvaltioiden raportointia
kehitysmaille annetusta taloudellisesta ja teknologisesta tuesta, jonka avulla
pyritään varmistamaan YK:n ilmastosopimuksen mukaisten kansainvälisten
sitoumusten noudattaminen o Toimintatavoite: kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista
tukea koskevat erityiset raportointivaatimukset. §
Parannetaan seurantajärjestelmäpäätöksen
mukaisen raportoinnin yhtenäisyyttä muiden oikeudellisten välineiden nojalla
EU:ssa suoritettavan, ilman epäpuhtauksia koskevan raportoinnin kanssa o Toimintatavoite: luodaan yhteydet kasvihuonekaasupäästöjä koskevaan
EU:n päästökauppajärjestelmän, E-PRTR-rekisterin, päästörajadirektiivin (NEC)
ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen puitteissa tehtävään
raportointiin. §
Tehostetaan raportointia ottaen huomioon
aiemmasta täytäntöönpanosta saadut kokemukset o Toimintatavoitteet: §
parannetaan kehitysarvioita, politiikkoja ja
toimenpiteitä koskevaa raportointia; §
parannetaan kansallisten inventaarioraporttien
laadintaa.
4.
Toimintavaihtoehdot
ja vaikutusten arviointi
Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistus tukee EU:n hyväksymien
politiikkojen ja sen tekemien sitoumusten, erityisesti YK:n ilmastosopimuksen
mukaisten sitoumusten, täytäntöönpanoa sekä ilmasto- ja energiapaketin
mukaisten tavoitteiden saavuttamista ja pakettiin liittyvien oikeudellisten
välineiden täytäntöönpanoa. Ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia
vaikutuksia on jo arvioitu monilla kyseessä olevilla aloilla hyväksyttäessä
ilmasto- ja energiapakettia[3],
jossa säädetään erityistavoitteista ja ‑toimintaperiaatteista. Seurantajärjestelmäpäätöksen
ja sen täytäntöönpanosäännösten tarkistus edistää kyseisten välineiden
vaikutusten arvioinnissa määriteltyjä ympäristöhyötyjä turvaamalla sen, että
tavoitteiden saavuttamista seurataan asianmukaisesti. Ympäristövaikutukset Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksella halutaan nostaa EU:n
ympäristönsuojelun tasoa a) varmistamalla parempien ja täydellisempien tietojen saatavuus (tietoaineiston
laatu/kattavuus), b) mahdollistamalla omien sekä kansainvälisten tavoitteiden,
sitoumusten ja vaatimusten parempi noudattaminen (EU:n sisäisten ja/tai
kansainvälisten sitoumusten noudattaminen), ja c) mahdollistamalla tulevaisuudessa uusien politiikkatoimien
suunnittelu, kehittely ja toteutus (tulevan politiikan laadinta ja toteutus).
Ympäristövaikutukset on arvioitu kunkin ehdotetun vaihtoehdon osalta
kolmen edellä esitetyn perusteen mukaisesti (arvostelu: + tai – tarkoittaa
edullista tai epäedullista vaikutusta, = tarkoittaa, ettei vaikutusta ole, +/-
vähäinen vaikutus, ++/-- keskisuuri vaikutus, +++/--- suuri vaikutus). Myös vaatimusten noudattamista ja yksinkertaistamista arvioitiin
erikseen. (Vaatimusten noudattamisen osalta arvostelu oli seuraava: LL: pieni
todennäköisyys, ML: keskisuuri todennäköisyys, HL: suuri todennäköisyys.) Taloudelliset vaikutukset Seurantajärjestelmäpäätös on väline, jonka kautta EU:n sisäiset sekä
kansainväliset raportointivaatimukset saatetaan voimaan. Kyseisten vaatimusten
noudattaminen tapahtuu kansallisella tasolla, ja sen vuoksi tärkeimmät seurantajärjestelmäpäätöksen
tarkistukseen kytkeytyvät taloudelliset vaikutukset liittyvät hallinnolliseen
rasitukseen, jota jäsenvaltioiden viranomaisille todennäköisesti aiheutuu, kun
muutokset pannaan täytäntöön. Muut vaikutukset (sosiaalisiin näkökohtiin, työllisyyteen,
teollisuuteen ja pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset) Ehdotetuilla vaihtoehdoilla olisi vain vähäisiä sosiaalisia
vaikutuksia, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen yleisölle, eikä näitä ole
käsitelty erikseen vaikutusten arvioinnissa. Seurantajärjestelmäpäätöksellä ei kohdisteta pk-yrityksiin tai
teollisuuteen välittömiä tai välillisiä raportointivaatimuksia, eikä päätös
todennäköisesti vaikuta myöskään työllisyyteen millään tavoin, joten näitä
vaikutuksia ei arvioitu tarkemmin.
4.1 Vahvistetaan taakanjakopäätöksen yhteydessä EU:n
tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros
Vaihtoehto 1: EU:n tasolla ei
tehdä sisäistä tarkistusta, vaan nojataan YK:n ilmastosopimusta koskevaan
tarkistukseen. (Politiikka ei muutu). (Tämä vaihtoehto hylättiin varhaisessa
vaiheessa.) Vaihtoehto 2: Suoritetaan
Euroopan tasolla sisäinen inventaariotarkistus tavoitteiden asettamista varten
(alustava tarkistus), ja samalla EU nojaa taakanjakopäätökseen perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevan vuosittaisen arviointikierroksen osalta YK:n
ilmastosopimuksen puitteissa tehtävään inventaariotarkistukseen, kuten
nykyisessäkin seurantajärjestelmäpäätöksessä. (Tämä vaihtoehto hylättiin varhaisessa
vaiheessa.) Vaihtoehto 3: Luodaan EU:n
tasolla taakanjakopäätöksen täytäntöönpanoon liittyvä ”kevennetty” vuosittainen
kierros, joka käsittää tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin,
sekä kattava alustava tarkistus. (Vuosittainen tarkistus suoritettaisiin
lyhyemmän ajan kuluessa pääosin automaattisten tarkastuskäytäntöjen puitteissa
ja sitä täydennettäisiin edellisiä YK:n ilmastosopimukseen liittyviä
tarkistuskertomuksia koskevalla analyysillä käyttäen perustana tarkastuksia ja
menettelyjä, joita Euroopan ympäristövirasto nykyisin käyttää seurantajärjestelmäpäätöksen
yhteydessä.) (Kevennetty tarkistus) Vaihtoehto 4: Luodaan EU:n
tasolla taakanjakopäätöksen täytäntöönpanoon liittyvä kattava vuosittainen
tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros sekä
kattava alustava tarkistus. Tämä tarkistus noudattelisi YK:n ilmastosopimukseen
liittyvää tarkistusta, mutta se suoritettaisiin lyhyemmän ajan kuluessa, jotta
vaatimusten noudattamisen arviointi voitaisiin tehdä kyseisen kalenterivuoden
aikana. (Kattava tarkistus) || Ympäristövaikutukset[4] || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 3: Kevennetty tarkistus || + || 15 000–30 000 € Vaihtoehto 4: Kattava tarkistus || +++ || 50 000–100 000 € Vuosittaisen raportointia, tarkistuksia ja vaatimusten
noudattamisen arviointia koskevan kierroksen yhteydessä tarkasteltiin myös
alavaihtoehtoja, jotka koskivat a) vuosittain säännönmukaisesti
kasvihuonekaasuinventaarioihin menetelmien tai tietoaineiston osalta tehtäviin
parannuksiin (tapaus 1) ja b) raportoinnin sääntöihin kansainvälisellä tasolla
tehtyyn muutokseen (tapaus 2) perustuvia uusintalaskelmia.
4.2 Lisätään huutokauppatulojen käyttöä koskevat
raportointivaatimukset tarkistetun päästökauppadirektiivin mukaisesti
Tarkistetussa päästökauppadirektiivissä mainitaan selvästi, että
päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimitettavissa raporteissa on
ilmoitettava lisäraportointivaatimusten mukaisesti tiedot
päästökauppaoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käytöstä[5].
4.3 Seuranta- ja raportointivaatimusten vahvistaminen
kansainvälisen meriliikenteen päästöjen osalta
Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä
kasvihuonekaasuinventaarioihin perustuvaa EU:n sisäisen ja kansainvälisen
meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa ja raportointia eikä luoda perustaa
tietopohjan parantamiseksi. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Vahvistetaan jäsenvaltioille
yksityiskohtaiset seuranta- ja raportointivaatimukset. Tässä vaihtoehdossa
määriteltäisiin perusta seurantaa varten, jäsenvaltioille myönnettävien
päästöoikeuksien jakoperusteet sekä raportointia koskevat hallinnolliset
seikat. (Yksityiskohtaiset raportointivaatimukset heti) Vaihtoehto 3: Vahvistetaan perusta uusille
seurannan ja raportoinnin suuntaviivoille, jotka mahdollistavat
yksityiskohtaisten säännösten antamisen tulevassa lainsäädännössä
komiteamenettelyllä heti kun Kansainvälinen merenkulkujärjestö tai EU on
hyväksynyt toimenpiteen. (Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - - || na || na Vaihtoehto 2: Yksityiskohtaiset raportointivaatimukset heti || + || ML || - - - Vaihtoehto 3: Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin || + + + || HL || -
4.4
Vahvistetaan ilmailun ilmastolle maailmanlaajuisesti aiheuttamia muita kuin hiilidioksidiin
liittyviä vaikutuksia koskevat raportointivaatimukset
Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä
kasvihuonekaasuinventaarioihin perustuvaa EU:n sisäisen ja kansainvälisen
ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen raportointia hiilidioksidipäästöihin
rajoittuen. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot
raportoivat ilmailun muut kuin hiilidioksidiin liittyvät ilmastovaikutukset
kertomalla hiilidioksidin vaikutukset ennalta määritellyllä kertoimella.
(Ilmastonmuutoskomitea muuttaisi kerrointa uusimpien tieteellisten
tutkimustulosten mukaan.) (Kerroinmenettely) Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot
raportoivat ilmailun muut kuin hiilidioksidiin liittyvät ilmastovaikutukset
yksityiskohtaisia malleja käyttäen. (Mallinnusmenettely) Vaihtoehto 4: Otetaan jäsenvaltioiden osalta
käyttöön uudet ilmailun muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia
koskevat, kaksiportaiseen järjestelmään perustuvat raportointivaatimukset.
Tässä vaihtoehdossa ne jäsenvaltiot, joiden raportoima ilmailun hiilidioksidipäästöjen
määrä on yli 3 prosenttia EU:n koko määrästä, raportoisivat ilmailun muut
kuin hiilidioksidiin liittyvät vaikutukset yksityiskohtaisia malleja käyttäen.
(Nykytilanteessa tämä koskisi Alankomaita, Espanjaa, Italiaa, Ranskaa, Saksaa
ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, joiden yhteen laskettu osuus
hiilidioksidipäästöistä on noin 80 prosenttia. Kaikki muut jäsenvaltiot
voisivat raportoida käyttäen yksityiskohtaisia malleja, mutta jos tämä ei ole
mahdollista, ne voisivat myös käyttää kerroinmenettelyä. (Porrastettu
menettely) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || = || = Vaihtoehto 2: Kerroinmenettely || + || HL || 24 000 € Vaihtoehto 3: Mallinnusmenettely || ++ || LL || 6,75 milj. € Vaihtoehto 4: Porrastettu menettely || +++ || ML || 1,52 milj. €
4.5 Vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat
raportointivaatimukset
Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä
ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevaa
raportointia jäsenvaltioiden maaraporteissa YK:n ilmastosopimuksen puitteissa
ja käytetään näitä tietoja myös EU:ta varten. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot
raportoivat vuosittain kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia,
haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevista toimistaan. (Tämä vaihtoehto
kattaisi muun muassa havaitut ja ennakoidut vaikutukset aloittain, arvion
tärkeimmistä haavoittuvuuteen liittyvistä kysymyksistä alueittain ja aloittain,
olemassa olevat kansalliset tai alueelliset sopeutumisstrategiat sekä
toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet, sopeutumista koskevat strategiat ja
kahden- ja monenväliset hankkeet sekä näihin osoitetut määrärahat.) (Kattava
raportointi) Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot
raportoivat vuosittain toteutetuista ja suunnitelluista ilmastonmuutokseen
sopeutumista koskevista kansallisista toimistaan. Tässä vaihtoehdossa
annettaisiin suuntaa antava luettelo raportoitavista tiedoista. (Raportointi
toimista) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || = || = Vaihtoehto 2: Kattava raportointi || +++ || LL || 1–2,24 milj. € Vaihtoehto 3: Raportointi toimista || ++ || HL || 120 000 €
4.6 Vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja
metsätaloutta (LULUCF) koskevat lisäraportointivaatimukset
Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä maankäyttöä,
maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaa raportointia. (Politiikka ei
muutu) Vaihtoehto 2: Vahvistetaan LULUCF-toiminnalle
tarkistetut raportointivaatimukset meneillään oleviin kansainvälisiin
neuvotteluihin perustuvien tietojen pohjalta (nykyisten raportointivaatimusten
lisäksi) seuraavilla aloilla (Yksityiskohtaiset vaatimukset heti)[6]: §
arvioidaan ja raportoidaan metsien hoitoon
perustuvat päästöt ja poistumat (pakollinen) §
arvioidaan ja raportoidaan tiedot puunkorjuun
tuotteiden aiheuttamista päästöistä (pakollinen) §
arvioidaan ja raportoidaan uudelleenkostutuksen ja
kuivatuksen[7]
aiheuttamat päästöt (vapaaehtoinen) §
arvioidaan ja raportoidaan force majeure ‑tilanteista[8] johtuvat päästöt ja poistumat
(vapaaehtoinen) §
saatetaan metsänhoitoon liittyvät viitetasot ajan
tasalle uusien tietojen tai parantuneiden menetelmien mukaisesti. Vaihtoehto 3: Vahvistetaan perusta uusille raportoinnin suuntaviivoille, jotka
mahdollistavat yksityiskohtaisten säännösten antamisen tulevassa
lainsäädännössä, kun asiaankuuluvia toimenpiteitä on hyväksytty EU:n tasolla
tai kansainvälisesti. (Käytännössä tämä tarkoittaa, että raportoinnin
laajuudesta voidaan päättää yhteispäätösmenettelyllä säädettäessä
LULUCF-toimien asemasta EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteessa,
kun taas tekniset yksityiskohdat vahvistettaisiin delegoiduilla säädöksillä
(komiteamenettely) Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymässä kehyksessä.)
(Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - - - || = || = Vaihtoehto 2: Yksityiskohtaiset vaatimukset heti || + + || ML || 610 000–710 000 milj. € Vaihtoehto 3: Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin || + + + || HL || <610 000–710 000 milj. €
4.7 Kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista
tukea koskevat raportointivaatimukset
Vaihtoehto 1: Jatketaan kehitysmaille
annettavaa taloudellista ja teknologista tukea koskevaa raportointia
jäsenvaltioiden maaraporttien kautta YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ilman
erillistä raportointivaatimusta EU:n osalta. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot
ilmoittavat tiedot antamastaan taloudellisesta ja teknologisesta tuesta joka
toinen vuosi maaraportteja koskevien ohjeiden mukaisesti. (Omaehtoinen
raportointi) Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot
ilmoittavat vuosittain kevennetyillä formaateilla tiedot kehitysmaille
annetusta taloudellisesta ja teknologisesta tuesta maaraportteja koskevien
voimassa olevien ohjeiden mukaisesti sekä kattavammat tiedot
teknologiaohjelmista, EU:ssa taloudellisesta tuesta raportoimista varten
kehitettyjen menetelmien käytöstä sekä OECD:n kehitysapukomitean
rahavirtaindikaattoreista. (Kattava raportointi) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - - - || = || = Vaihtoehto 2: Omaehtoinen raportointi || + || ML || 65 000 € Vaihtoehto 3: Kattava raportointi || +++ || ML || 195 000 €
4.8 Parempi yhtenäisyys EU:n muiden ilman epäpuhtauksia
koskevien oikeudellisten välineiden kanssa
Vaihtoehto 1: Seurantajärjestelmäpäätökseen ja
muihin oikeudellisiin välineisiin sisältyvät raportointivaatimukset hoidetaan
toisistaan erillään ilman pyrkimystä eri välineisiin liittyvän raportoinnin
yhdenmukaistamiseen. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Vahvistetaan velvoitteet
raportoida tietojen yhtenäisyydestä EU:n päästökauppajärjestelmän,
E-PRTR-rekisterin, päästörajadirektiivin (NEC) ja fluorattuja kasvihuonekaasuja
koskevan asetuksen puitteissa suoritettavan raportoinnin yhteydessä sekä
raportoida laadunvarmistus- ja laadunohjaustarkastuksista, joita on tehty
raportoinnin yhtenäisyyden varmistamiseksi eri oikeudellisten välineiden kesken
(päästökauppaosuus mukaan luettuna). (Yhtenäisyysraportti) Vaihtoehto 3: Vahvistetaan vaatimukset, joiden
mukaan jäsenvaltioiden nykyisiä kansallisia inventaariojärjestelmiä on
parannettava siten, että niihin voidaan viedä muista raportointivälineistä
(esim. päästökauppajärjestelmä, E-PRTR, NEC) peräisin olevia tietoja, ja siten,
että myös inventaariotiedot ovat käytettävissä muiden raportointivälineiden
puitteissa suoritettavaan raportointiin. (Kansallisen järjestelmän muutos) Vaihtoehto 4: Vahvistetaan velvoite käyttää
suoraan muiden raportointivälineiden kautta ilmoitettuja tietoja
yhdenmukaistamalla epäpuhtauksia koskevat tiedot käytettyjen tai määriteltyjen
jaottelujen, sisältöjen, menettelyjen, työkalujen ja formaattien osalta. (Tämä
vaihtoehto hylättiin varhaisessa vaiheessa.) || Ympäristövaikutukset || Yksinkertaistaminen || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || - - || = || Mahdolliset kustannukset, jos ilmastosopimukseen liittyvässä tarkistuksessa ilmenee, ettei laadunvarmistusta tai ‑ohjausta ole tehty Vaihtoehto 2: Yhtenäisyysraportti || + + || ++ || HL || 525 000 € (ei sisällä yksinkertaistuksella saavutettavaa hyötyä) Vaihtoehto 3: Kansallisen järjestelmän muutos || + + + || +++ || HL || 380 000 €
4.9 Tehostettu raportointi, jossa otetaan huomioon
täytäntöönpanosta aiemmin saadut kokemukset
Vaihtoehto 1: Säilytetään nykyiset
raportointiohjeet seurantajärjestelmäpäätöksessä ja täytäntöönpanosäännöksissä
ja menetelmien osalta käytetään YK:n ilmastosopimukseen sisältyviä ohjeita.
Noudatetaan ilmastosopimuksen puitteissa raportointiohjeisiin tehtäviä
muutoksia. (Politiikka ei muutu) Vaihtoehto 2: Edellytetään vuosittaista
raportointia ja tarkennetaan edelleen raportoitavien tietojen lajia ja/tai
käytettäviä formaatteja. (Yksinkertaiset formaatit) Vaihtoehto 3: Tarkennetaan lisää ohjeita,
jotka koskevat politiikkojen ja toimenpiteiden arviointiin käytettäviä
menetelmiä ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien ennusteiden laadintaa. (Yhdenmukaiset
menetelmät) Vaihtoehto 4: Edellytetään kansallisen
järjestelmän perustamista ennusteista, politiikoista ja toimenpiteistä
raportoimista varten[9]
(noudattaen vastaavia periaatteita kuin kasvihuonekaasuinventaariossa).
(Kansallisen järjestelmän perustaminen) || Ympäristövaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Yksinkertaistaminen || Hallinnollinen rasitus Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || = || = || - - - || Vaihtoehto 2: Yksinkertaiset formaatit || ++ || HL || + + || 980 000- 1,3 milj. € Vaihtoehto 3: Yhdenmukaiset menetelmät || +++ || LL || - || Suurempi kuin vaihtoehdossa 2 Vaihtoehto 4: Kansallisen järjestelmän perustaminen || +++ || ML || + + + || 290 000 €
5.
Vaihtoehtojen
vertailu
Seurantajärjestelmäpäätöksen pääasiallisena tavoitteena on tukea EU:ta
ja sen jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa ja saavuttamaan tavoitteensa
EU:n tasolla ja kansainvälisesti sekä helpottaa tulevaa politiikan laadintaa
varmistamalla läpinäkyvä, tarkka, yhtenäinen, vertailukelpoinen ja kattava
raportointi. Parhaaksi katsottu skenaario takaa, että edellä mainitut
tavoitteet saavutetaan tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Tähän skenaarioon
liittyvä hallinnollinen rasitus on EU-27:n osalta 4–5 miljoonaa euroa. Koska tulevaan ilmastojärjestelmään liittyy epävarmuutta, valittuun
skenaarioon sisältyy jäsenvaltioiden toimittamien kasvihuonekaasutietojen
tarkistusprosessin perustaminen EU:n tasolla, jotta voidaan taata, että
taakanjakopäätöksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kattavalla,
läpinäkyvällä ja uskottavalla tavalla ja oikeaan aikaan kuten ilmasto- ja
energiapaketissa edellytetään. Kun tarkastellaan päästöraportointia
kansainvälisen meriliikenteen sekä maankäytön, maankäytön muutoksen ja
metsätalouden (LULUCF-sektori) osalta eli aloilla, joilla parhaillaan käydään
politiikasta keskusteluja sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti, on
varovaisen lähestymistavan jälkeen tarkoitus varmistaa, että seurantajärjestelmäpäätös
tarjoaa riittävän kehyksen yksinkertaisten raportointivaatimusten
vahvistamiselle myöhemmässä vaiheessa, kun politiikan suhteen on saavutettu
konkreettisia tuloksia (joko EU:n sisällä tai kansainvälisesti). Tällä tavoin
varmistetaan yhtenäisyys tulevan politiikkakehyksen kanssa ja vältetään
päällekkäisyydet ja samalla varmistetaan, että EU kykenee täyttämään
yksityiskohtaiset vaatimukset mahdollisimman tehokkaasti. Myös ilmailun
aiheuttamien muiden kuin hiilidioksidiin liittyvien vaikutusten osalta
varmistetaan yhtenäisyys EU:n nykyisen politiikan kanssa – kyseinen politiikka
edellyttää toimia ilmailun vaikutusten huomion ottamiseksi. Ilmailun muita kuin
hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia koskevaan asetusluonnokseen sisältyvä
ehdotus, jonka mukaan komission edellytetään arvioivan joka toinen vuosi
kyseisiä vaikutuksia uusimpien käytettävissä olevien päästötietojen ja
tieteellisten saavutusten pohjalta, on erilainen kuin vaikutusten arvioinnissa
tarkastellut ehdotukset ja siinä otetaan huomioon komission muilta yksiköiltä
sisäisen lausuntokierroksen aikana saatu hyödyllinen palaute. Kyseinen uusi
ehdotus sisällytettiin asetusluonnokseen, koska katsottiin, että se takaa
yhtenäisyyden unionin nykyisen politiikan kanssa ja että sillä saavutetaan
vastaavat hyödyt merkittävästi pienemmällä hallinnollisella rasituksella.
Taloudellisen ja teknologisen tuen osalta myös valittu vaihtoehto eli yhteisiin
menetelmiin perustuva tehostettu raportointi vastaa EU:n velvoitetta antaa
läpinäkyvät ja kattavat tiedot kehitysmaille antamastaan taloudellisesta ja
teknologisesta tuesta, ja siitä aiheutuva rasitus on vähäinen. Vuosittainen
raportointi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettavista toimista auttaa
osaltaan määrittelemään koko EU:n kattavaa sopeutumisstrategiaa ja tukee myös
EU:n tietokeskusta (Clearinghouse Mechanism). Vaihtoehto on lupaava, sillä hallinnollinen
rasitus olisi pieni ja EU pystyisi paremmin hoitamaan kansainväliset
raportointivelvoitteensa. Lisäksi valitussa vaihtoehdossa parannettaisiin
jäsenvaltioiden nykyisiä kansallisia järjestelmiä siten, että ne vastaisivat
myös kehitysarvioita, politiikkoja ja toimenpiteitä koskevasta raportoinnista
sekä yhdenmukaisuudesta ilman epäpuhtauksiin liittyvien muiden oikeudellisten
välineiden kanssa. Tämä on toimiva ratkaisu, sillä syntyvästä rasituksesta
huolimatta pitkällä aikavälillä vaatimusten noudattaminen paranisi, menettelyt
yksinkertaistuisivat ja lopulta myös kustannukset alenisivat. Valittuun
skenaarioon sisältyvät myös parhaimmat laadunvarmistus- ja määräykset sekä
uudet yksinkertaiset raportointiformaatit ja ohjeet toimitettavien tietojen laadun
ja kattavuuden parantamiseksi ja nykyisten raportointivaatimusten
yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitusta tarpeettomasti lisäämättä.
6.
Seuranta
ja arviointi
Koska kaikki politiikkavaihtoehdot liittyvät seuranta- ja
raportointivaatimuksiin, tuloksena olevien raporttien kattavuus ja läpinäkyvyys
sekä se, miten ne vastaavat EU:n sisäisiä ja kansainvälisiä vaatimuksia,
ratkaisee, saavutetaanko tarkistetulla seurantajärjestelmäpäätöksellä asetetut
tavoitteet. Seurantajärjestelmäpäätöksen vaikuttavuutta on tarkoitus seurata ja
arvioida tietyillä indikaattoreilla, jotka vastaavat tässä vaikutusten
arvioinnissa asetettuja yleisiä, erityisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Indikaattorit kuvaavat muun muassa sitä, miten
laajasti tuloksena olevat raportit ja tiedot vastaavat annettuja suuntaviivoja
tai ohjeita ja miten oikea-aikaisia ja kattavia ne ovat, sekä todettuja
tapauksia, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu. Seurantajärjestelmäpäätöksen nojalla laadittuja raportteja arvioidaan
edelleen EU:n tasolla ja/tai kansainvälisesti vuosittain, joka toinen vuosi tai
joka neljäs vuosi. Seurantaan ja arviointiin ovat EU:n tasolla perinteisesti osallistuneet
ilmastotoimien pääosaston lisäksi Euroopan ympäristövirasto, yhteinen
tutkimuskeskus ja Eurostat. Nämä toimijat ovat mukana jatkossakin. Sekä EU:n tasolla että kansainvälisesti suoritettujen arviointien
tuloksia käytetään edelleen vaatimusten noudattamisen tarkastamisen lisäksi
parannustoimien kohdentamiseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja
valmiuksien kehittämistoimiin EU:ssa ja jäsenvaltioissa. [1] EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1. [2] Komission päätös
2005/166/EY, tehty 10 päivänä helmikuuta 2005, järjestelmästä yhteisön
kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan
täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o
280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57). [3] Vaikutusten arviointi sisältyy komission
valmisteluasiakirjaan vaikutusten arvioinnin asiakirjasta, joka liittyy
”toimenpidepakettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien
Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä”, SEC(2008)
85/3 ja sen liite SEC(2008) 85 vol II. [4] Arvostelu:
+ tai – tarkoittaa edullista tai epäedullista vaikutusta, = tarkoittaa, ettei
vaikutusta ole, +/- vähäinen vaikutus, ++/-- keskisuuri vaikutus, +++/--- suuri
vaikutus. [5] Vaikka
päästökauppadirektiivin 3 d artiklan 4 kohdassa ei säädetä erikseen, että
päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimitettavia raportteja käytetään ilmailualan
päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen ilmoittamiseen, kyseiset tulot
olisi kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi ilmoitettava. [6] Osatekijät
perustuvat Kioton pöytäkirjan puitteissa laadittuun päätösluonnokseen. [7] ”Uudelleenkostutuksella
ja kuivatuksella” tarkoitetaan vähintään yhden hehtaarin suuruisen orgaanista
ainesta sisältävän maa-alan uudelleenkostutus- ja kuivatustoimenpiteitä. Mukaan
luetaan kaikki maa-alat, jotka on kuivatettu ja/tai uudelleenkostutettu vuoden
1990 jälkeen ja joita ei oteta huomioon minkään muun tässä liitteessä
määritellyn toiminnan yhteydessä, jos kuivatus on ihmisen suoraan aiheuttamaa
pohjaveden pinnan alenemista maassa ja uudelleenkostutus ihmisen suoraan
aiheuttamaa kuivatetun maan palauttamista osittain tai kokonaan ennalleen. [8] Tapahtumat,
jotka eivät ole asianomaisen maan hallittavissa ja joihin se ei ole vaikuttanut
merkittävässä määrin. On osoitettava, ettei force majeure ‑tapahtuman
kohteena olleen alan maankäytössä ole tapahtunut muutosta, etteivät tapahtumat
ole olleet kyseisen sopimuspuolen hallittavissa, että force
majeure ‑tapahtumien kohteena olleiden maa-alojen kunnostamiseksi on toteutettu
toimenpiteitä ja että myös pystyyn kuolleiden puiden hakkuuseen liittyvät
päästöt on otettu huomioon. [9] Kansallisen
järjestelmän tavoitteena on Kioton pöytäkirjan mukaisesti taata vuosittaisen
kasvihuonekaasuinventaarion toteutus inventaarioille asetettujen
laatuvaatimusten mukaisesti sekä raportointi Yhdistyneiden Kansakuntien
ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristölle ja Euroopan unionin
sihteeristölle. Kansallinen järjestelmä tuottaa päästötietoja ja taustatietoja
inventaariota varten. Se myös arkistoi päästölaskelmissa käytetyt tiedot,
julkaisee tulokset, osallistuu inventaariotutkintoihin ja vastaa inventaarion
laadunhallinnasta.