52011PC0863

PERUSTELUT

1) EHDOTUKSEN TAUSTA |

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, soveltamista Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelumenettelyssä. |

Yleinen tausta Ehdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti. |

Voimassa olevat aiemmat säännökset Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1890/2005[1], sellaisena kuin sitä muutettiin viimeksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 768/2009[2], otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa tiettyjä Kiinan kansantasavallasta, Indonesiasta, Taiwanista, Thaimaasta ja Vietnamista peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä ja niiden osia, jotka luokitellaan CN-koodeihin 7318 12 10, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61 ja 7318 15 70. |

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei koske tätä ehdotusta. |

2) KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

Menettelyn osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. |

Vaikutusten arviointi Ehdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon. Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta se sisältää tyhjentävän luettelon arvioitavista edellytyksistä. |

3) EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Komissio pani 19. marraskuuta 2010 vireille European Industrial Fasteners Institute -laitoksen (EIFI) viiden unionin tuottajan puolesta esittämästä perustellusta pyynnöstä tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun. Tarkastelussa todettiin tiettyjen Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien polkumyynnin jatkuminen, joka johtaisi unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistumiseen, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi todettiin, että toimenpiteiden jatkaminen ei olisi unionin edun vastaista. Tästä syystä ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta annettavaksi asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 18. helmikuuta 2012. |

Oikeusperusta Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30. marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta. |

Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi siihen ei sovelleta toissijaisuusperiaatetta. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta. |

Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta. |

Sääntelytavan valinta |

Ehdotettu sääntelytapa: asetus. |

Muut säädöslajit eivät soveltuisi seuraavasta syystä: Perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista. |

4) TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. |

2011/0419 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen[3] (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

1. Marraskuun 14 päivänä 2005 annetulla asetuksella (EY) N:o 1890/2005[4] neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Indonesiasta, Taiwanista, Thaimaasta ja Vietnamista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa ja kantoi lopullisesti väliaikaisen tullin. Samaan aikaan Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuontiin kohdistuva menettely päätettiin.

2. Neuvosto muutti 25 päivänä elokuuta 2009 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla käynnistetyn tarkastelun johdosta 17 päivänä elokuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 768/2009[5] edellä mainittuja toimenpiteitä yhden vietnamilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

3. Asetuksesta, joka johti lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoon tiettyjen muun muassa Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa, käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen asetus’. Tutkimuksesta, joka johti alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuihin, asianomaisiin maihin kohdistuviin toimenpiteisiin, käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

2. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

4. Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen[6] julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin 19 päivänä elokuuta 2010 panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti European Industrial Fasteners Institute (EIFI), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, viiden unionin tuottajan puolesta. Nämä tuottajat ovat Bulnava S.r.l., Inox Viti di Cattinori Bruno & C.s.n.c., Inox Bolt S.r.l., Bontempi Vibo S.p.A. ja Ugivis S.A., ja niiden tuotanto muodostaa suuren osan, tässä tapauksessa yli 25 prosenttia, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien kokonaistuotannosta unionissa.

5. Pyyntö rajoittui polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin Kiinasta ja Taiwanista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevassa tuonnissa. Siksi tämä tarkastelu ei koske alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Vietnamista, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa.

6. Pyyntö perustui siihen, että asianomaisista maista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3. Voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

7. Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että olemassa on riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 19 päivänä marraskuuta 2010 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tutkimuksen aloittamisesta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä[7] .

4. Tutkimus

4.1 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

8. Polkumyynnin jatkumista koskeva tutkimus kattoi lokakuun 1 päivän 2009 ja syyskuun 30 päivän 2010 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2 Tutkimuksen osapuolet

9. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, niille unionissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden yhdistyksille sekä asianomaisten maiden edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

10. Lisäksi komissio antoi osapuolille mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluksi tarkastelujen vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

11. Koska tutkimuksessa oli osallisena ilmeisen suuri määrä asianomaisten maiden vientiä harjoittavia tuottajia, unionin etuyhteydettömiä tuojia sekä unionin tuottajia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

12. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Saatujen vastausten perusteella päätettiin tehdä otos taiwanilaisista vientiä harjoittavista tuottajista, unionin etuyhteydettömistä tuojista ja unionin tuottajista. Kiinan osalta todettakoon, ettei tutkimuksessa ollut osallisena Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia.

13. Kolmekymmentäkuusi taiwanilaista viennin harjoittajaa tai viennin harjoittajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Niistä kymmentä ei voitu ottaa huomioon, koska ilmeni, että ne olivat vain kauppayhtiöitä tai että ne eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana. Yhteistyössä toimineilta taiwanilaisilta yhtiöiltä saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa. Myöhemmin yksi otokseen valittu yhtiö vetäytyi yhteistyöstä. Otokseen jäljelle jääneiden kolmen yhtiön osuus Taiwanin viennistä Euroopan unioniin tutkimusajanjakson aikana oli 41,6 prosenttia.

14. Pyydetyt tiedot toimittaneista kahdeksasta unionin etuyhteydettömästä tuontiyhtiöstä otokseen valittiin kolme suurinta, joiden osuus oli noin 90 prosenttia yhteistyössä toimivien yhtiöiden ilmoittamasta tuonnin määrästä. Myöhemmin kyselyyn vastasi vain yksi tuoja.

15. Kaksitoista unionin tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen kuusi unionin tuottajaa. Myöhemmin yksi otokseen valittu unionin tuottaja vetäytyi yhteistyöstä. Otokseen jäljelle jääneiden viiden tuottajan osuus unionin kaikkien tuottajien myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa tutkimusajanjakson aikana oli 38 prosenttia.

16. Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille osapuolille ja kaikille käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan. Kuten edellä todettiin, vastaukset kyselyyn saatiin viideltä unionin tuottajalta, kolmelta vientiä harjoittavalta taiwanilaiselta tuottajalta ja yhdeltä tuojalta. Yksikään käyttäjä, johon oli otettu yhteyttä, ei ilmoittautunut tutkimuksen aikana.

17. Kuten johdanto-osan 13 ja 15 kohdassa mainitaan, yksi otokseen valittu taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja ja yksi otokseen valittu unionin tuottaja jättivät vastaamatta kyselyyn. Kummassakin tapauksessa jäljelle jääneiden yhtiöiden otosta pidettiin kuitenkin edelleen myyntimäärien osalta edustavana.

18. Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Unionin tuottajat

- Bulnava S.r.l, Suello, Italia;

- Inox Viti di Cattinori Bruno & C.s.n.c, Grumello del Monte, Italia;

- Bontempi Vibo S.p.A., Rodengo Saiano, Italia;

- Reisser Schraubentechnik GmbH, Ingelfingen-Criesbach, Saksa;

- Ugivis S.A, Belley, Ranska;

b) Taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat

- Arrow Fastener Co., Ltd. ja siihen etuyhteydessä olevat viejät, Shu-Lin City;

- Shekai Precision Co., Ltd. ja siihen etuyhteydessä oleva viejä, Kaohsiung;

- Yi Tai Shen Co. Ltd, Tainan Hsien;

c) Etuyhteydetön unionin tuoja

- Wurth Group, Kunzelsau, Saksa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

19. Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa määritetty tuote eli tietyt Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut kiinnikkeet ja niiden osat, jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin 7318 12 10, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61 ja 7318 15 70, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

20. Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, tuotteilla, joita vientiä harjoittavat tuottajat valmistavat ja myyvät kotimarkkinoillaan, samoin kuin unionin tuottajien EU:ssa tuottamilla ja myymillä tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

21. Neljä osapuolta ilmoittautui ja vaati, että CN-koodeihin 7318 12 10, 7318 14 10 ja 7318 15 51 luokiteltavat tuotteet pitäisi jättää tämän tutkimuksen ulkopuolelle, sillä niitä ei väitteiden mukaan tuoteta unionissa. Tämä vaatimus hylättiin, sillä i) näyttöä siitä, että nämä tuotteet poikkeaisivat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan, ei esitetty eikä ii) tuotteen määritelmää voida missään tapauksessa muuttaa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä.

22. Sen jälkeen, kun oli ilmoitettu niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista suositeltiin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’, yksi taiwanilaisista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että kaksimetallikiinnikkeitä ei pitäisi sisällyttää tuotteen määritelmään, koska kaksimetallikiinnikkeiden ja ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden yksikköhinta, tuotantokustannus, fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset eroavat toisistaan huomattavasti. Mutta kuten edellä johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, tuotteen määritelmää ei ole mahdollista muuttaa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Tätä väitettä voidaan käsitellä tuotteen määritelmää selkeyttävässä välivaiheen tarkastelussa, jota yritys voi pyytää.

C. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

23. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

1. Kiina

1.1 Alustavat huomiot

24. Kuten edellä todettiin, tutkimukseen ei osallistunut yhtäkään vientiä harjoittavaa kiinalaista tuottajaa.

25. Siksi jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät oli tehtävä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, erityisesti Eurostatin tietojen sekä unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen perusteella. Kiinan virallisia vientitilastoja ei voitu tässä tapauksessa käyttää, sillä kyseinen tuote muodostaa vain pienen osan asiaankuuluvissa yhdenmukaistetun järjestelmän tariffinimikkeissä ilmoitetuista määristä.

1.2 Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

26. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, yksittäisiä polkumyyntimarginaaleja ei voitu laskea.

27. Tarkastelupyynnössä Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin polkumyyntimarginaalien väitettiin olevan 13,6–61,8 prosenttia. Kuten vireillepanoilmoituksessa mainittiin, pyynnön esittäjä vertasi hintoja, joilla tuotteita vietiin Kiinasta unioniin, laskennalliseen normaaliarvoon Taiwanissa, jota käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana.

28. Koska kiinalaiset yritykset eivät toimineet yhteistyössä, saatavilla ei ole tietoja, joiden pohjalta voitaisiin päätellä muuta. Lisäksi ainoan yhteistyössä toimineen taiwanilaisen yhtiön osalta määritetyn normaaliarvon havaittiin olevan huomattavasti korkeampi kuin normaaliarvo, jonka pyynnön esittäjä määritti pyynnössään toimenpiteiden päättymistä koskevasta tutkimuksesta. Koska mikään ei viittaa siihen, että hinnat, jolla tuotteita viedään Kiinasta unioniin, poikkeaisivat pyynnössä esitetystä hinnasta, on todennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynti on jatkunut voimakkaampana kuin mitä pyynnössä esitetään.

1.3. Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

29. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä.

30. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus kiinalaisten tuottajien kannalta ja niiden vienti kolmansiin maihin.

1.3.1 Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätön kapasiteetti

31. Koska saatavana on hyvin vähän julkista tietoa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotannosta Kiinassa, Kiinan kapasiteettia arvioitiin tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen pohjalta. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että Kiinaan on perustettu vuodesta 2003 uusia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotantolaitoksia. Koska lisäksi tiettyjen raudasta ja teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonnissa otettiin käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä[8], minkä seurauksena tällaisten kiinnikkeiden tuonti Kiinasta unioniin väheni vuodesta 2009 alkaen, kiinalaisilla tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, jota voitaisiin käyttää kyseisen tuotteen valmistamiseen, sillä tuotantoa voidaan helposti vaihtaa näiden kahdenlaisten kiinnikkeiden välillä.

1.3.2 Unionin markkinoiden houkuttelevuus

32. Unionin markkinoiden houkuttelevuutta kuvaa se, että polkumyyntitullien käyttöönotto ei pysäyttänyt Kiinasta tulevan viennin kasvua. Päinvastoin Eurostatin tietojen mukaan tuontimäärät Kiinasta unioniin kasvoivat 13 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kiinasta tulevan tuonnin hintakehitys samana ajanjaksona osoitti, että Eurostatin mukaan keskimääräinen tuontihinta nousi. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että CN-koodissa ilmoitettujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien hinta, joka edusti 59:ää prosenttia kokonaistuontimäärästä tutkimusajanjakson aikana, laski 24 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä osoittaa, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta kiinalaiset viennin harjoittajat kykenivät edelleen kasvattamaan viennin määrää ja laskemaan edelleen hintojaan kyseisen vientituotteen suurimman osan osalta.

1.3.3. Vienti kolmansiin maihin

33. Kiinan vientitiedot Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määristä ja hinnoista kattavat kaikki HS-koodit. Kun niitä verrataan EU:n tuontitilastoihin Taric-koodien tasolla, kyseisen tuotteen osuus on noin kolme prosenttia näiden HS-koodien mukaisesta määrästä. Siksi vientitiedot eivät ole kovinkaan mielekäs tiedonlähde. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan viennistä kolmansiin maihin ei saatu muita olennaisia tietoja.

1.4. Päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä

34. Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Kiinasta tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä ja että polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan. Kun otetaan huomioon käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja se, että kyseisen tuotteen tuonti unioniin kasvoi tarkastelujaksolla polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta, näyttää siltä, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on kannustin lisätä entisestään vientiään unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteen annetaan raueta.

2. TAIWAN

2.1 Alustavat huomiot

35. Koska monet taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmaisivat olevansa halukkaita toimimaan yhteistyössä, jatkotutkimuksiin valittiin edustava neljän yrityksen/yritysryhmän otos. Yksi näistä neljästä yrityksestä vetäytyi myöhemmin yhteistyöstä. Otosta pidettiin kuitenkin edelleen edustavana, koska jäljelle jääneiden yritysten osuus taiwanilaisten kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjakson aikana oli 41,6 prosenttia[9].

36. Lisäksi otokseen jäljelle jääneiden kolmen yrityksen tiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä ei voitu varmistaa tietoja, jotka yksi niistä oli antanut kyselylomakkeeseen vastatessaan, ja toisen yrityksen vahvistettiin antaneen harhaanjohtavia tietoja. Kyseisille vientiä harjoittaville tuottajille ilmoitettiin välittömästi komission aikovan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, minkä seurauksena annettuja tietoja ei otettaisi huomioon ja näin ollen käytettäisiin parhaita saatavilla olevia tietoja. Yrityksille tarjottiin mahdollisuus esittää lisähuomioita tästä tilanteesta. Niiden esittämät huomiot eivät kuitenkaan muuttaneet komission päätöstä tukeutua näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla saatavilla oleviin tietoihin. Siksi vain yhdelle taiwanilaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle laskettiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali.

37. Edellä esitetyn vuoksi useimmat seuraavassa esitetyt päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella, erityisesti ainoan yhteistyössä toimineen taiwanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja yhden yhteistyössä toimineen tuojan toimittamien tietojen, Eurostatin tietojen sekä pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen perusteella. Taiwanin virallisia vientitilastoja ei voitu tässä tapauksessa käyttää, sillä kyseinen tuote muodostaa vain pienen osan asiaankuuluvissa yhdenmukaistetun järjestelmän tariffinimikkeissä ilmoitetuista määristä.

2.2. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

2.2.1 Normaaliarvo

38. Komissio tutki aluksi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko yhteistyössä toiminut taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja myynyt samankaltaista tuotetta kotimarkkinoillaan edustavassa määrin riippumattomille asiakkaille eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään viisi prosenttia vastaavasta vientimyynnistä unioniin.

39. Komissio yksilöi tämän jälkeen yrityksen kotimarkkinoilla myymät samankaltaisen tuotteen lajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin viedyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa. Tuotelajien määrittämisessä otettiin huomioon i) kiinnikkeiden tyyppi, ii) raaka-aineena käytetyn teräksen laatu, iii) kiinnikkeiden DIN-standardi, iv) kiinnikkeiden halkaisija ja v) niiden pituus.

40. Tämän jälkeen tutkittiin, oliko yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti ollut edustavaa kunkin tuotelajin osalta eli oliko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynti ollut vähintään viisi prosenttia saman tuotelajin unioniin suuntautuneen vientimyynnin määrästä. Näiden edustavassa määrin myytyjen tuotelajien osalta tutkittiin sitten, oliko kyseinen myynti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

41. Se, voitiinko kunkin edustavassa määrin kotimarkkinoilla myydyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, selvitettiin määrittämällä, kuinka suuri osuus asianomaisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kaikissa tapauksissa, joissa tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynti tapahtui riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin kyseisen tuotelajin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin painotettuna keskiarvona.

42. Niille lopuille tuotelajeille, joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa tai ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennallisesti. Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali, joiden määrittämisessä käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka pohjautuivat samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä.

2.2.2 Vientihinta

43. Yhteistyössä toimineen taiwanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan lähes koko vientimyynti unioniin suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille. Sen vuoksi vientihinta määritettiin tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

44. Vientitapahtumasta todettakoon, että kun tuotetta vietiin unioniin etuyhteydessä olevan kauppayhtiön välityksellä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen jälleenmyyntihinnan perusteella, jonka kyseinen etuyhteydessä oleva kauppias veloitti ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta unionissa.

2.2.3 Vertailu

45. Normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihinnan painotetun keskiarvon vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden osoitettiin vaikuttaneen hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tästä syystä otettiin oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon erot kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannuksissa, rahoitus- ja pakkauskuluissa, palkkioissa ja hyvityksissä, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

2.2.4 Polkumyyntimarginaali

46. Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään. Edellä mainitun menetelmän perusteella havaittiin, että yhteistyössä toiminut viejä jatkoi polkumyyntikäytäntöään tutkimusajanjaksolla. Tutkimusajanjakson 12 kuukaudesta neljänä polkumyynti oli 22 prosenttia.

47. On muistettava, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa, joissa olisi määritettävä, jatkuuko polkumyynti tai onko sen toistuminen todennäköistä, komission polkumyyntilaskelma perustuu yleisesti tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta valittuun neljään kuukauteen. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei kuitenkaan vaadita polkumyyntimarginaalin määrittämistä kaikille liiketoimille, koska tällainen laskelma on tarpeen ainoastaan muutettaessa voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tasoa, mikä ei ole toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoitus. Valitut neljä kuukautta olivat kunkin vuosineljänneksen viimeiset kuukaudet, ja näin ollen ne jakautuivat tasaisesti 12 kuukauden jaksolla.

48. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ainoa yhteistyössä toiminut taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kyselylomakkeessa ilmoitetut tietyt kotimaiset liiketoimet, jotka otettiin huomioon normaaliarvon laskemisessa, olivatkin itse asiassa tarkoitetut vientiin Euroopan unioniin eivätkä kotimaiseen kulutukseen. Yritys väitti, että tämä jälleenmyynti tapahtui riippumattomien kiinnikevalmistajien tai -kauppiaiden välityksellä Taiwanissa.

49. Tämän väitteen tueksi ei ole esitetty näyttöä siitä, että kyseiset hyödykkeet tultaisiin viemään Euroopan unioniin. Näin ollen tämä väite hylättiin.

50. Perusasetuksen 18 artiklan soveltamisen seurauksena kahdelle muulle otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei laskettu polkumyyntimarginaalia. Tarkastelupyynnössä Taiwanista tulevan viennin polkumyyntimarginaalien väitettiin kuitenkin olevan 14–50 prosenttia. Saatavilla ei ole tietoja, joiden pohjalta voitaisiin päätellä muuta. Lisäksi se, että ainoan tutkitun yrityksen havaittiin harjoittavan unionin markkinoilla polkumyyntiä ja että Taiwanista tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta on alempi kuin kyseisen yrityksen keskimääräinen vientihinta, vahvisti varmennettujen tietojen pohjalta sen, että polkumyyntiä esiintyy koko maan laajuisesti.

2.3 Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

51. Tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tutkittiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä Taiwanin osalta.

52. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: vientiä harjoittavien taiwanilaisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus taiwanilaisten tuottajien kannalta ja niiden vienti kolmansiin maihin.

2.3.1 Viennin harjoittajien käyttämätön kapasiteetti

53. Koska saatavilla oli hyvin vähän julkista tietoa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotannosta Taiwanissa, seuraavat päätelmät viennin harjoittajien käyttämättömästä kapasiteetista perustuvat pääasiassa tarkastelupyynnössä esitettyihin ja tarkastuskäyntien aikana saatuihin tietoihin. Tarkastelupyynnön mukaan ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien uudet taiwanilaiset tuottajat ovat investoineet uusiin laitteisiin lisätäkseen tuotantokapasiteettiaan. Lisäksi tarkastus osoitti, että vuonna 2011 kapasiteettiin tehtävien investointien odotetaan kasvavan 12 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toimivan tuottajan käyttämätön kapasiteetti oli seitsemän prosenttia koko tuotantokapasiteetista. Varastomäärien havaittiin olevan hyvin pienet, sillä yhteistyössä toimiva yritys valmisti kyseistä tuotetta vain tilauksesta.

2.3.2 Unionin markkinoiden houkuttelevuus

54. Unionin markkinoiden houkuttelevuutta kuvaa se, että polkumyyntitullien käyttöönotto ei vaikuttanut Taiwanista vientiin unioniin. Eurostatin tietojen ja varmennettujen tuontitietojen mukaan Taiwanista tulevan tuonnin määrä pysyi jokseenkin vakaana vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä, mutta tuonnin arvo laski 16 prosenttia samana ajanjaksona. Tämä osoittaa, että Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien keskimääräinen myyntihinta laski tutkimusajanjakson aikana. Tämä osoittaa, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta taiwanilaiset viennin harjoittajat kykenivät edelleen ylläpitämään viennin määrää ja laskemaan edelleen hintojaan.

55. Eräs taiwanilainen intressitaho huomautti tältä osin, että taiwanilaisten vientihintojen lasku ei ollut johtunut viejien aggressiivisesta hintakäyttäytymisestä, vaan kyseiset hinnat olivat pikemminkin seuranneet tärkeimmän raaka-aineen eli valssilangan hintojen kehittymistä. On huomattavaa, että raaka-aineen hintojen lasku vaikutti kaikkiin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuottajiin samalla tavoin. Se päätelmä, että unionin markkinat ovat taiwanilaisten viejien silmissä edelleen houkuttelevat, ei kuitenkaan muutu, sillä voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta kyseiset viejät pystyivät pitämään vientimääränsä ennallaan.

2.3.3 Vientihinnat kolmansiin maihin

56. Analyysikelpoiset Taiwanin vientitiedot taiwanilaisten viennistä kolmansiin maihin kattavat kaikki HS-koodit. Kun niitä verrataan EU:n tuontitilastoihin Taric-koodien tasolla, kyseisen tuotteen osuus on noin 2,6 prosenttia näiden HS-koodien mukaisesta määrästä. Siksi nämä tiedot ovat Taiwanista kolmansiin maihin suuntautuvan kyseisen tuotteen viennin määriä ja hintoja koskevien tietojen lähteenä merkityksetön. Otokseen valituilta kolmelta taiwanilaiselta viennin harjoittajalta saadut varmennetut vientitiedot osoittavat kuitenkin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määrän vähentyneen. Tämä viittaa siihen, että Taiwanin vienti suuntautuu voimakkaammin Euroopan unioniin.

57. On myös huomattava, että yhteistyössä toimivien taiwanilaisten vientiyritysten toimittamat tiedot osoittavat, että unioniin suuntautuvassa myynnissä yksikkömyyntihinta on 10 prosenttia korkeampi kuin muihin maihin suuntautuvassa myynnissä ja että viennin määrä muihin maihin on vain 20 prosenttia viennin määrästä unioniin.

2.4 Päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä

58. Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Taiwanista tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä ja että polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan. Kun otetaan huomioon käyttämätön kapasiteetti Taiwanissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, taiwanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on kannustin lisätä vientiään unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos nykyisen toimenpiteen annetaan raueta.

D. UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

1. Unionin tuotanto

59. Unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös pyynnössä toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja.

60. Tällä perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan 63 000 tonnia tutkimusajanjaksolla. Tähän sisältyy kaikkien niiden unionin tuottajien tuotanto, jotka ilmoittautuivat, ja niiden tuottajien arvioitu tuotanto, jotka eivät ilmoittautuneet menettelyssä.

61. Kuten johdanto-osan 11 kohdassa todetaan, unionin tuottajien tutkimiseksi käytettiin otantamenetelmää. Kahdestatoista otantaa varten tietoja toimittaneesta tuottajasta valittiin kuuden tuottajan otos. Kuten johdanto-osan 17 kohdassa todettiin, yksi tuottaja vetäytyi tämän jälkeen yhteistyöstä. Yhteistyössä toimineiden otokseen kuuluneiden yritysten osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta oli noin 31 prosenttia.

2. Unionin tuotannonala

62. Kaikkien johdanto-osan 59 kohdassa tarkoitettujen unionin tuottajien katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

E. TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1. Alustava huomio

63. CN-koodeja 7318 12 10, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61 ja 7318 15 70 koskevia asiaankuuluvia Eurostatin tuontitilastoja sekä tarkastelupyynnössä toimitettuja tietoja ja unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja täydennettiin otokseen kuuluvien unionin tuottajien antamilla varmennetuilla kyselyvastauksilla ja käytettiin määrä- ja hintasuuntausten arvioimiseen.

2. Unionin kulutus

64. Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin alueella myymien määrien perusteella. Tämä tieto saatiin tarkastelupyynnöstä, ja sitä täydennettiin yhteistyössä toimivilta otokseen valituilta tuottajilta saaduilla tiedoilla ja Eurostatin tietoihin perustuvalla tuonnin määrällä.

65. Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Unionin kokonaiskulutus (tonnia) | 123 224 | 120 598 | 101 143 | 121 402 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 98 | 82 | 99 |

66. Vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus pysyi suhteellisen vakaana. Vuosina 2007–2009 se väheni kuitenkin voimakkaasti, 18 prosenttia, rahoituskriisin maailmanlaajuisia haittavaikutuksia vastaavalla tavalla. Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus jälleen elpyi ja kasvoi 20 prosenttia.

3. Asianomaisista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

3.1 Kumulaatio

67. Asianomaisista maista tulevan kumuloituvan tuonnin arvioimiseksi kummankin maan tilannetta tarkasteltiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen edellytysten perusteella.

68. Sekä Kiinasta että Taiwanista tulevan tuonnin määrän havaittiin ylittävän perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa vahvistetun vähimmäistason ja olevan huomattavaa. Lisäksi näiden kahden maan tuontimäärät noudattivat pitkälti samanlaista suuntausta tarkastelujaksolla: ne laskivat vuosina 2007–2009, minkä jälkeen ne kasvoivat tutkimusajanjaksolla. Kuten johdanto-osan 32 kohdassa todettiin keskimääräisistä tuontihinnoista, Kiinasta tulevan tuonnin hintakehitys osoitti, että Eurostatin mukaan keskimääräinen tuontihinta nousi. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että CN-koodissa ilmoitettujen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien hinta, joka edusti suurinta osaa kokonaistuontimäärästä tutkimusajanjakson aikana, laski 24 prosenttia tarkastelujaksolla. Taiwanilaisten hinnat laskivat koko tarkastelujaksolla ja olivat alimmillaan tutkimusajanjaksolla. Tutkimus osoitti myös, että asiaankuuluvien toimijoiden väliset kilpailuedellytykset olivat samanlaiset. Näin ollen katsottiin, että kumuloinnin edellytykset täyttyvät.

3.2 Polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta ja Taiwanista

69. Tuonti Kiinasta ja Taiwanista kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Tuonti asianomaisista maista (tonnia) | 8 559 | 6 636 | 6 154 | 8 795 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 78 | 72 | 103 |

Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus | 6,9 % | 5,5 % | 6,1 % | 7,2 % |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 79 | 88 | 104 |

Asianomaisista maista tulevan tuonnin keskihinta (euroa/tonni) | 4 998 | 4 709 | 4 656 | 4 730 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 94 | 93 | 95 |

70. Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, tuonnin määrä asianomaisista maista kasvoi tarkastelujaksolla kolme prosenttia. Aivan kuten kulutuksessakin myös tuonnin kehityksessä tapahtui laskua vuosina 2008–2009. Tämä lasku ei kuitenkaan ollut yhtä voimakas kuin kulutuksen lasku samalla ajanjaksolla. Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä tuonti kasvoi jälleen – jopa 43 prosenttia.

71. Keskimääräiset tuontihinnat laskivat viisi prosenttia tarkastelujakson aikana. Määrien tavoin myös tuontihinnat olivat alimmillaan vuonna 2009, minkä jälkeen ne nousivat hieman.

72. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kehittyi tarkastelujaksolla kulutuksen tapaan ja pysyi vakaana noin seitsemässä prosentissa.

3.3 Hintojen alittavuus

73. Koska vientiä harjoittavat kiinalaistuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska yhteistyö vientiä harjoittavien taiwanilaistuottajien kanssa jäi vähäiseksi, saatavana on hyvin vähän tietoa siitä, minkä tyyppisiä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä ja niiden osia unioniin on tuotu. Kun tämän lisäksi kyseinen tuote käsittää monenlaisia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä ja niiden osia, joiden hinnat vaihtelevat voimakkaasti (esimerkiksi puuruuvien yksikköhintojen erot voivat olla jopa 30-kertaiset), on mahdotonta tehdä mielekästä hintavertailua alitusmarginaalien määrittämiseksi. Kun painotettua keskihintaa, jolla unionin toimiala myy tuotteita etuyhteydettömille asiakkaille unionissa, oikaistiin vastaamaan lähettäjältä noudettuna -hintaa ja verrattiin Eurostatista saatuun asianomaisten maiden keskimääräiseen CIF-tuontihintaan, vertailussa ei ilmennyt alitusta tutkimusajanjaksolla. Ainoa yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava taiwanilaistuottaja vei tietynlaista ruostumattomasta teräksestä valmistettua kiinnikettä, jonka tuotanto unionissa on hyvin vähäistä. Koska vastaavia tuotetyyppejä ei ollut, tämän yrityksen osalta ei voitu tehdä tuotetyyppikohtaista alittavuuslaskelmaa.

4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.1 Alustavat huomiot

74. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

75. Koska tutkimuksessa käytettiin otantaa, vahinkoindikaattorit vahvistettiin osittain koko unionin tuotannonalan osalta ja osittain pelkästään otokseen valittujen unionin tuottajien osalta. Siltä osin kuin vahinkoanalyysissa tarkastellaan makrotaloudellisia tietoja, kuten markkinaosuutta, tuotantoa, kapasiteettia ja sen käyttöastetta, myynnin määrää, kasvua, varastoja, työllisyyttä ja tuottavuutta, perustana ovat unionin koko tuotantoalaa koskevat tiedot. Muutoin on käytetty otokseen valittuja unionin tuottajia koskevia tietoja (kauppahinnat, investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto, palkat, kannattavuus, kassavirrat ja pääoman saanti).

4.2 Tuotanto

76. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että tuotanto väheni 17 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kysynnän vähetessä unionin tuotannonalan tuotanto laski ensin voimakkaasti 24 prosenttia vuosina 2007–2009, minkä jälkeen se kasvoi hieman, 10 prosenttia, vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 3.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Tuotanto (tonnia) | 74 514 | 69 514 | 56 396 | 62 213 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 93 | 76 | 83 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.3 Kapasiteetti ja sen käyttöaste

77. Tuotantokapasiteetti väheni tarkastelujaksolla 13 prosenttia, ja tuotannon kehityksen tavoin kapasiteetin käyttöaste laski hieman, neljä prosenttia, vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 4.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Tuotantokapasiteetti (tonnia) | 148 039 | 140 743 | 127 200 | 128 881 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 95 | 86 | 87 |

Kapasiteetin käyttöaste | 50 % | 49 % | 44 % | 48 % |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 98 | 88 | 96 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.4 Varastot

78. Unionin tuotannonalan loppuvarastot pienenivät vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna ja pysyivät tämän jälkeen vakaina vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Tutkimusajanjaksolla varastot kasvoivat hieman mutta olivat edelleen 26 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2007.

Taulukko 5.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Loppuvarastot (tonnia) | 9 688 | 7 465 | 6 964 | 7 139 |

Indeksi (2006 = 100) | 100 | 77 | 72 | 74 |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.5 Myynnin määrä

79. Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä laski 25 prosenttia tarkastelujaksolla. Myynnin määrä laski 28 prosenttia vuosina 2007–2009 ja oli alimmillaan vuonna 2009. Tutkimusajanjakson aikana myynnin määrä kuitenkin elpyi ja kasvoi vuoden 2009 tasosta viisi prosenttia. Huomionarvoista on, että myyntimäärä kasvoi paljon vähemmän kuin kysyntä (20 prosenttia) samalla ajanjaksolla.

Taulukko 6.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

EU-myynti etuyhteydettömille asiakkaille (tonnia) | 62 326 | 56 042 | 44 627 | 46 851 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 90 | 72 | 75 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.6 Markkinaosuus

80. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vähitellen 12 prosenttiyksikköä vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 7.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Unionin tuotannonalan markkinaosuus | 50,6 % | 46,5 % | 44,1 % | 38,6 % |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 92 | 87 | 76 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.7 Kasvu

81. Kuten johdanto-osan 65 kohdassa olevasta taulukosta 1 ilmenee, unionin kulutus väheni vuosina 2007–2009, minkä jälkeen se kasvoi jälleen lähes samalle tasolle kuin vuonna 2007. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin supistui kyseisenä ajanjaksona 12 prosenttiyksikköä, kun taas kyseisen tuonnin markkinaosuus pysyi ennallaan.

4.8 Työllisyys

82. Työllisyys väheni unionin tuotannonalalla seitsemän prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Taulukko 8.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Työllisyys tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa (henkeä) | 954 | 1 007 | 863 | 886 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 106 | 90 | 93 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.9 Tuottavuus

83. Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa laski vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 10 prosenttia. Se oli alimmillaan vuonna 2009, minkä jälkeen se elpyi tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 9.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti) | 78,1 | 69 | 65,3 | 70,2 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 88 | 84 | 90 |

Lähde: Makrotason tiedot

4.10 Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

84. Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat laskivat voimakkaasti, 50 prosenttia, vuosina 2007–2009. Tämä johtui osaksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden kustannusten huomattavasta laskusta. Tutkimusajanjaksolla myyntihinnat kuitenkin elpyivät vuodesta 2009 mutta olivat edelleen 35 prosenttia tarkastelujakson alussa vallinneita hintoja alhaisemmat.

85. Tutkimus osoitti, että myyntihintojen lasku vuosina 2007–2009 johtui osaksi talouskriisin vaikutuksista, jotka madalsivat kustannuksia 28 prosenttia kyseisellä ajanjaksolla. Tämä lasku johtui pääasiassa nikkelin hintakehityksestä, sillä nikkeli on tärkein ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden valmistuksessa käytettävä raaka-aine. Tutkimus kuitenkin osoitti, että vaikka talouskriisi vaikuttikin kielteisesti myyntihintoihin, laskupaineita aiheutti myös erityisesti kolmansista maista tuleva tuonti, joka kasvoi unionin markkinoilla tasaisena pysyvästä kulutuksesta huolimatta ja aiheutti unionin tuotannonalan valmistamiin ja myymiin keskeisiin tuotetyyppeihin kohdistuvia hintapaineita, minkä vuoksi unionin tuotannonalan oli laskettava myyntihintojaan kustannusten laskua enemmän. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan tulos heikkeni merkittävästi tänä ajanjaksona. Vaikka myyntihinnat nousivatkin tutkimusajanjaksolla vuoden 2009 tasosta, kasvu ei riittänyt kattamaan kaikkia kustannuksia ja tuomaan unionin tuotannonalalle kohtuullista voittomarginaalia.

86. Seuraavassa taulukossa esitetyt myyntihinnat ovat keskihintoja tonnia kohti ja riippuvat pitkälti tuotevalikoimasta. Kuten johdanto-osan 73 kohdassa todettiin, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tietyissä luokissa tuotteiden hinnoissa voi esiintyä jopa 30-kertaista vaihtelua.

Taulukko 10.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni) | 5 842 | 4 437 | 2 914 | 3 803 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 76 | 50 | 65 |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.11 Palkat

87. Vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijöiden keskipalkat laskivat 12 prosenttia.

Taulukko 11.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (tuhatta euroa) | 47 | 44 | 41 | 42 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 94 | 87 | 88 |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.12 Investoinnit

88. Vuonna 2008 unionin tuotannonala investoi voimakkaasti ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotantoon verrattuna tarkastelujakson muihin vuosiin. Sen jälkeen investoinnit pienenivät.

Taulukko 12.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Otokseen valittujen tuottajien nettoinvestoinnit (tuhatta euroa) | 2 504 | 9 899 | 3 087 | 2 299 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 395 | 123 | 92 |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.13 Kannattavuus ja investointien tuotto

89. Kuten edellä johdanto-osan 85 kohdassa mainitaan, tutkimus osoitti, että vaikka myyntihintojen lasku johtuikin osaksi kustannusten alenemisesta, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonti aiheutti unionin tuotannonalan hintoihin kohdistuvia paineita eikä kaikkia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotanto- ja myyntikustannuksia saatu katettua. Tämä heikensi huomattavasti kannattavuutta, joka oli positiivinen vuonna 2007 ja negatiivinen sen jälkeen, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee.

90. Sijoitetun pääoman tuotto (jäljempänä ’ROI’) heikkeni huomattavasti 29 prosentista vuonna 2007 aina −17 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 13.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen EU-myynnin kannattavuus (% nettomyynnistä) | 7 % | −9 % | −36 % | −3 % |

Investointien tuotto (nettovoitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta) | 29 % | −16 % | −41 % | −17 % |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.14 Kassavirta ja pääoman saanti

91. Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujakson aikana. Se oli alimmillaan vuonna 2009, minkä jälkeen se kasvoi hieman. Tutkimusajanjaksolla kassavirta jäi kuitenkin edelleen huomattavasti vuoden 2007 tasosta.

Taulukko 14.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Otokseen valittujen tuottajien kassavirta (tuhatta euroa) | 15 899 | -698 | -12 357 | -8 271 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | -4 | -78 | -52 |

Lähde: Mikrotason tiedot

4.15 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys

92. Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta merkittävä polkumyynti jatkui: Kiinan polkumyyntimarginaali oli 13,6–61,8 prosenttia ja Taiwanin 14–50 prosenttia. Luvut perustuvat sekä tarkastelupyynnöstä saatuihin tietoihin että ainoalta yhteistyössä toimivalta vientiä harjoittavalta taiwanilaistuottajalta saatuihin tietoihin. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

4.16 Aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen

93. Lähes kaikki tarkastellut indikaattorit osoittivat unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteen heikentyneen vuoden 2007 jälkeen. Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuonti asianomaisista maista on kasvanut hieman ja sen markkinaosuus on pysynyt vakaana. Vuonna 2009, jolloin talouskriisi vaikutti kokonaiskysyntään unionissa ja myyntihintoihin kohdistui paineita, unionin tuottajat menettivät suuren osan asiakkaistaan. Vain jotkin unionin tuottajat kykenivät kasvattamaan tuotantomääriään valmistamalla muunlaisia kiinnikkeitä (esimerkiksi hiiliteräskiinnikkeitä) ja onnistuivat hyötymään mittakaavaeduista ja tasapainottamaan siten ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien myynnin vähenemistä. Samaan aikaan unionin tuottajat pyrkivät lisäämään investointejaan tehostaakseen tuotantoaan. Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala onnistui parantamaan tulostaan, vaikka se pysyikin yhä tappiollisena. Tilanne ei todennäköisesti parane, koska kapasiteetin käyttöasteen ennustetaan jäävän pieneksi.

5. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja muiden tekijöiden vaikutukset

5.1 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

94. Tutkimus osoitti, että huolimatta voimassa olevista toimenpiteistä ja siitä, että kulutus unionissa väheni tarkastelujakson aikana, tuonti Kiinasta ja Taiwanista kasvoi hieman tarkastelujakson aikana ja niiden markkinaosuudet pysyivät vakaina.

95. Kuten johdanto-osan 73 kohdassa todetaan, asianomaisten maiden tuontihintoja ja unionin tuotannonalan unionin markkinoilla perimiä myyntihintoja ei voitu verrata mielekkäällä tavalla, koska saatavana ei ollut tietoa vientiä harjoittavien kiinalais- ja taiwanilaistuottajien viemistä tuotetyypeistä ja koska hinnat vaihtelivat tähän keskihintaan sisältyvien tuotetyyppien välillä suuresti. Edes ainoan yhteistyössä toimineen taiwanilaistuottajan vientihintoja ei voitu verrata mielekkäällä tavalla otokseen valittujen unionin tuottajien hintojen kanssa samanlaisen tai samankaltaisen tuotetyypin puuttumisen vuoksi.

96. Johdanto-osan 22 kappaleessa mainittu, yhteistyössä toiminut taiwanilainen tuottaja väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ettei sen vienti ollut aiheuttanut vahinkoa pyynnön esittäjälle, koska se tuottaa sellaisia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tyyppejä, joita vain muutama unionin tuottaja tuottaa vähäisiä määriä. Tältä osin todetaan, että ensinnäkin vahinkojen arviointi suoritetaan koko unionin tuotannonalan eikä pelkästään pyynnön esittäjän osalta. Toiseksi, toimenpiteet ovat voimassa alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn tuotteen määritelmän osalta, ja kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, tuotteen määritelmää ei voida muuttaa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä.

5.2 Talouskriisin vaikutus

97. Koska teräsalan ja lähialojen taloudellinen tilanne oli vuonna 2007 hyvä, unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli suhteellisen hyvä, kun talouskriisi alkoi vuoden 2008 lopussa. Vaikka markkinat lamaantuivatkin erityisesti vuonna 2009, jotkin unionin tuottajat jatkoivat investointejaan korvatakseen vanhentuneita koneita ja laitteita, alentaakseen näin tuotantokustannuksiaan ja parantaakseen kilpailukykyään voidakseen vastata polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin asianomaisista maista ja muista kolmansista maista tulevan halpatuonnin äkilliseen kasvuun. Kysynnän laskiessa unionin tuottajat kohtasivat myös suurten jakelijoiden suuren neuvotteluvallan: ne asettivat hintoihin lisää laskupainetta, joka vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

5.3 Tuonti muista maista

98. Myös muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta on tarkasteltu. Muiden kolmansien maiden yhteenlaskettu tuontimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 26 prosenttia noin 52 000 tonnista noin 66 000 tonniin. Samaan aikaan keskimääräiset tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla 28 prosenttia, minkä seurauksena näiden maiden markkinaosuus kasvoi 42,5 prosentista vuonna 2007 tutkimusajanjakson 54,2 prosenttiin.

99. Suurin osa muista kolmansista maista tulevasta tuonnista oli peräisin Intiasta, Filippiineiltä ja Malesiasta. Näistä kolmesta maasta tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin 36 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

100. Tuonti Intiasta kasvoi 141 prosenttia tarkastelujakson aikana noin 8 000 tonnista vuonna 2007 lähes 20 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Keskimääräiset tuontihinnat laskivat samalla ajanjaksolla 32 prosenttia ja olivat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta tutkimusajanjaksolla. Tämän seurauksena intialaisten viennin harjoittajien markkinaosuus kasvoi 6,7 prosentista vuonna 2007 aina 16,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

101. Filippiineiltä tulevassa tuonnissa näkyy samanlainen suuntaus kuin Intian tuonnissa: se kasvoi tarkastelujaksolla 129 prosenttia 6 000 tonnista vuonna 2007 lähes 14 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Keskimääräiset tuontihinnat laskivat samalla ajanjaksolla 38 prosenttia ja alittivat tutkimusajanjaksolla huomattavasti unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan. Näin ollen Filippiinien markkinaosuus kasvoi 4,9 prosentista 11,4 prosenttiin vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

102. Vaikka tarkastelujaksolla tuonti Malesiasta laski (−27 prosenttia), malesialaisten viennin harjoittajien markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla edelleen 8,2 prosenttia. Lisäksi Eurostatin tietojen mukaan keskimääräiset tuontihinnat Malesiasta olivat tarkastelujakson alkupuolella korkeammat kuin tuontihinnat asianomaisista maista, vaikka jälkipuolella hinnat olivatkin merkittävästi matalammat.

103. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että muiden kolmansien maiden ja erityisesti Intian, Filippiinien ja Malesian viejät ovat hyötyneet Kiinan ja Taiwanin vastaisista polkumyyntitoimenpiteistä. Tarkastelujakson jälkipuoliskolla tuonti Intiasta ja Filippiineiltä yli kaksinkertaistui Kiinan ja Taiwanin hintoja edullisemmilla hinnoilla, kun taas tuonti Malesiasta väheni. Tällä ylimääräisellä hintapaineella oli kielteinen lisävaikutus unionin tuotannonalaan, jonka voitot ja muut taloudelliset indikaattorit olivat voimakkaan laskusuuntaiset vuodesta 2008 eteenpäin. Siksi erityisesti Intiasta ja Filippiineiltä tulevan tuonnin kasvu on epäilemättä myötävaikuttanut siihen, että unionin tuotannonala on menettänyt markkinaosuuttaan ja sen taloudellinen tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan.

Taulukko 15.

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Muista maista tulevan tuonnin määrä (tonnia) | 52 339 | 57 920 | 50 362 | 65 756 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 111 | 96 | 126 |

Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus | 42,5 % | 48,0 % | 49,8 % | 54,2 % |

Muista maista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 5 830 | 4 993 | 4 384 | 4 196 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 86 | 75 | 72 |

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä (tonnia) | 8 282 | 13 667 | 16 776 | 19 945 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 165 | 203 | 241 |

Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus | 6,7 % | 11,3 % | 16,6 % | 16,4 % |

Intiasta tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 4 632 | 3 758 | 3 123 | 3 164 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 81 | 67 | 68 |

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Filippiineiltä peräisin olevan tuonnin määrä (tonnia) | 6 048 | 7 046 | 5 406 | 13 854 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 117 | 89 | 229 |

Filippiineiltä peräisin olevan tuonnin markkinaosuus | 4,9 % | 5,8 % | 5,3 % | 11,4 % |

Filippiineiltä tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 5 685 | 4 645 | 3 474 | 3 505 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 82 | 61 | 62 |

2007 | 2008 | 2009 | Tutkimusajanjakso |

Malesiasta peräisin olevan tuonnin määrä (tonnia) | 13 548 | 13 712 | 9 810 | 9 933 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 101 | 72 | 73 |

Malesiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus | 11,0 % | 11,4 % | 9,7 % | 8,2 % |

Malesiasta tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni) | 5 062 | 4 203 | 2 963 | 3 068 |

Indeksi (2007 = 100) | 100 | 83 | 59 | 61 |

6. Päätelmät

104. Vaikka unionin kulutus pysyikin tarkastelujaksolla jokseenkin vakaana, unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa pieneni samana aikana 25 prosenttia, minkä seurauksena sen markkinaosuus laski 50,6 prosentista 38,6 prosenttiin vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Samaan aikaan asianomaisista maista tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus pysyi vakaana.

105. Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolosta huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä: tuotantomäärä laski 17 prosenttia ja myyntimäärä 25 prosenttia, kapasiteetti ja sen käyttöaste alenivat, minkä seurauksena myös työllisyys ja tuottavuus laskivat. Kannattavuus putosi vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä 7 prosentista −3 prosenttiin, ja kassavirrassa havaittiin samanlainen laskeva suuntaus.

106. Päätelmänä voidaan todeta, että unionin tuotannonalan tilanne heikkeni yleisesti tarkastelujaksolla ja että se oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa vaikeassa tilanteessa, kun sen pyrkimyksiä myyntimäärien ja riittävän hintatason säilyttämiseen vaikeuttivat asianomaisista maista tulevan, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntyminen sekä halpatuonti muista kolmansista maista.

F. VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Asianomaisista maista kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja unioniin suuntautuvan viennin määrien ja hintojen suhde

107. Koska kiinalaiset viennin harjoittajat eivät toimineet yhteistyössä, saatavilla ei ole tietoa hinnoista, joilla ne vievät tuotteitaan muille markkinoille. Tarkastetuilta taiwanilaisyrityksiltä saatujen tietojen mukaan keskihinnat, joilla taiwanilaistuottajat vievät tuotteitaan kolmansiin maihin, ovat alhaisemmat kuin hinnat, joita ne perivät unionin markkinoilla. Tästä syystä katsottiin, että jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat saattaisivat siirtää merkittäviä määriä muihin kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistään näitä houkuttelevammille unionin markkinoille.

2. Käyttämätön kapasiteetti asianomaisissa maissa

108. Saatavilla olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että sekä Kiinassa että Taiwanissa tuotantokapasiteetti on suuri ja että molemmissa maissa tuotantomääriä voidaan kasvattaa nopeasti. Tältä osin muistutetaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto vuonna 2009 Kiinasta tulevassa tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonnissa[10] on vähentänyt Kiinasta tulevaa tuontia ja vapauttanut kapasiteettia, jota voidaan käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuotantoon. Lisäksi on huomionarvoista, että hiljattain tehdyssä polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa laajennettiin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta ja teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden osalta käyttöön otettuja toimenpiteitä tuontiin Malesiasta[11]. Näin ollen kapasiteettia on niin paljon, että vientiä EU:hun on mahdollista lisätä merkittävästi, etenkin koska ei ole merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan lisätuotantoa.

3. Päätelmät

109. On selvää, että asianomaisten maiden tuottajat voivat kasvattaa EU:n markkinoille suuntautuvan vientinsä määrää merkittävästi. Lisäksi Taiwanin tapauksessa vaikuttaa siltä, että kolmansiin maihin vietävien tuotteiden hinnat ovat alemmat kuin unionin markkinoilla perityt hinnat, mikä lisää sen todennäköisyyttä, että toimenpiteiden puuttuessa osa viennistä kolmansiin maihin suunnattaisiin uudelleen EU:n markkinoille. Tällä olisi erittäin todennäköisesti kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

110. Kuten edellä todettiin, unionin tuotannonalan tilanne on edelleen vaikea. Jos polkumyyntituonti asianomaisista maista unioniin lisääntyisi, se todennäköisesti vaikuttaisi kielteisesti unionin tuotannonalan myyntiin, markkinaosuuteen ja myyntihintoihin, ja tämän seurauksena sen taloudellinen tilanne heikkenisi. Tämän perusteella pääteltiin, että toimenpiteiden kumoaminen mitä todennäköisimmin pahentaisi entisestään vaikeaa tilannetta ja johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

G. UNIONIN ETU

1. Johdanto

111. Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista, tehtyyn arviointiin. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

112. On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa. Sen avulla voidaan siis myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

113. Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan vahingollinen polkumyynti todennäköisesti jatkuu.

2. Unionin tuotannonalan etu

114. Unionin tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tämän vahvisti tarkastelujakson alussa havaittu jokseenkin vakaa taloudellinen tilanne. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus ovat kuitenkin pienentyneet ja myyntihinnat ovat laskeneet, kun taas asianomaisista maista tuleva tuonti on kasvanut hieman voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Samana ajanjaksona unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni ja tuotannonala muuttui tappiolliseksi. Ilman toimenpiteiden voimassaoloa unionin tuotannonalan tilanne olisi erittäin todennäköisesti vieläkin heikompi.

3. Tuojien/käyttäjien etu

115. Yksikään niistä 20 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa vain yksi käyttäjä toimi yhteistyössä ja että tutkimuksessa tehtiin se johtopäätös, että käyttäjät saivat tarkasteltavana olevaa tuotetta paitsi asianomaisista maista myös muista hankintalähteistä. Koska ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien vaikutus jatkojalostustuotteiden kustannuksiin on hyvin vähäinen, tutkimuksessa pääteltiin myös, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi haitallisesti teollisuuskäyttäjiin.

116. Kolmesta otokseen valitusta tuojasta kyselyyn vastasi vain yksi. Sen osuus asianomaisista maista tulevasta tuonnista oli hyvin pieni: vain 1,1 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että tuojan kannattavuus oli hyvä (5–10 prosenttia), kun taas kyseisen tuotteen osuus yhtiön koko toiminnasta oli alle 10 prosenttia. Siksi voidaan todeta, että toimenpiteiden jatkamisella olisi hyvin vähäinen vaikutus tähän tuojaan.

4. Päätelmät

117. Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista.

H . POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

118. Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

119. Edellä esitetystä seuraa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1890/2005 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä olisi jatkettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

120. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa tiettyjä Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä ja niiden osia, jotka nykyisin luokitellaan CN-koodeihin 7318 12 10, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61 ja 7318 15 70.

121. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden osalta seuraava:

Maa | Yritykset | Polkumyyntitulli (%) | Taric-lisäkoodi |

Kiina | Tengzhou Tengda Stainless Steel Product Co. Ltd, Tengzhou City | 11,4 | A650 |

Tong Ming Enterprise (Jiaxing) Co. Ltd, Zhejiang | 12,2 | A651 |

Kaikki muut yritykset | 27,4 | A999 |

Taiwan | Arrow Fasteners Co. Ltd, Taipei | 15,2 | A653 |

Jin Shing Stainless Ind. Co. Ltd, Tao Yuan | 8,8 | A654 |

Min Hwei Enterprise Co. Ltd, Pingtung | 16,1 | A655 |

Tong Hwei Enterprise, Co. Ltd, Kaohsiung | 16,1 | A656 |

Yi Tai Shen Co. Ltd, Tainan | 11,4 | A657 |

Liitteessä luetellut yritykset | 15,8 | A649 |

Kaikki muut yritykset | 23,6 | A999 |

122. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

(Taric-lisäkoodi A649)

A-STAINLESS INTERNATIONAL CO. LTD., Taipei |

BOLTUN CORPORATION, Tainan |

CHAEN WEI CORPORATION, Taipei |

CHIAN SHYANG ENT CO. LTD., Chung-Li City |

CHONG CHENG FASTENER CORP., Tainan |

DIING SEN FASTENERS & INDUSTRIAL CO. LTD., Taipei |

DRAGON IRON FACTORY CO. LTD., Kaohsiung |

EXTEND FORMING INDUSTRIAL CORP. LTD., Lu Chu |

FORTUNE BRIGHT INDUSTRIAL CO. LTD., Lung Tan Hsiang |

FWU KUANG ENTERPRISES CO LTD, Tainan |

HSIN YU SCREW ENTERPRISE CO. LTD., Taipin City |

HU PAO INDUSTRIES CO. LTD., Tainan |

J C GRAND CORPORATION, Taipei |

JAU YEOU INDUSTRY CO. LTD., Kangshan |

JOHN CHEN SCREW IND CO. LTD., Taipei |

KUOLIEN SCREW INDUSTRIAL CO. LTD., Kaohsiung |

KWANTEX RESEARCH INC., Tainan |

LIH LIN ENTERPRISES & INDUSTRIAL CO. LTD., Taipei |

LIH TA SCREW CO. LTD., Kweishan |

LU CHU SHIN YEE WORKS CO. LTD., Kaohsiung |

M & W FASTENER CO. LTD., Kaohsiung |

MULTI-TEK FASTENERS & PARTS MANIFACTURER CORP., Tainan |

NATIONAL AEROSPACE FASTENERS CORP., Ping Jen City |

QST INTERNATIONAL CORP., Tainan |

SEN CHANG INDUSTRIAL CO. LTD., Ta-Yuan |

SPEC PRODUCTS CORP., Tainan |

SUMEEKO INDUSTRIES CO. LTD., Kaohsiung |

TAIWAN SHAN YIN INTERNATIONAL CO. LTD., Kaohsiung |

VIM INTERNATIONAL ENTERPRISE CO. LTD., Taichung |

YEA-JANN INDUSTRIAL CO. LTD., Kaohsiung |

ZONBIX ENTERPRISE CO. LTD., Kaohsiung |

ZYH YIN ENTERPRISE CO. LTD., Kaohsiung |

[1] EUVL L 302, 19.11.2005, s. 1 .

[2] EUVL L 221, 25.8.2009, s. 1 .

[3] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[4] EUVL L 302, 19.11.2005, s. 1 .

[5] EUVL L 221, 25.8.2009, s. 1 .

[6] EUVL C 129, 19.5.2010, s. 16.

[7] EUVL C 315, 19.11.2010, s. 7.

[8] Neuvoston asetus (EY) N:o 91/2009, annettu 26 päivänä tammikuuta 2009, EUVL L 29, 31.1.2009, s. 1.

[9] Eurostatin Comext-tietokannan mukaan.

[10] Neuvoston asetus (EY) N:o 91/2009, annettu 26 päivänä tammikuuta 2009, EUVL L 29, 31.1.2009, s. 1.

[11] Neuvoston asetus (EY) N:o 723/2011, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2011. EYVL L 194, 26.7.2011, s. 6.