52011PC0842

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa komission ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä ja tehdä unionin avun saanti helpommaksi muun muassa kumppanimaille ja ‑alueille, kansalaisjärjestöille ja pk-yrityksille siltä osin kuin ne osaltaan edistävät asetuksen tavoitteiden toteutumista.

Yksinkertaistetut ja joustavat päätöksentekomenettelyt mahdollistaisivat uusien välineiden täytäntöönpanotoimenpiteiden nopeamman hyväksymisen ja siis EU:n avun nopeamman toimittamisen varsinkin sellaisiin maihin, jotka ovat kriisissä tai kriisinjälkeisessä tai valtioina hauraita.

Lisäksi varainhoitoasetuksen tarkistus, jonka myötä ulkoista toimintaa koskeva erityissäännös muuttuu perusteellisesti, tulee helpottamaan kansalaisjärjestöjen ja pienyritysten osallistumista rahoitusohjelmiin muun muassa sääntöjä yksinkertaistamalla, osallistumiskustannuksia vähentämällä ja hankintamenettelyjä nopeuttamalla. Komissio aikoo käyttää tämän asetuksen täytäntöönpanossa uusia joustavia menettelyjä, joista säädetään uudessa varainhoitoasetuksessa.

Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa yksinkertaistettuja ja yhdenmukaistettuja täytäntöönpanosääntöjä ja ‑menettelyjä, joita sovelletaan neljään maantieteelliseen välineeseen (DCI, ENI, IPA ja IP) ja kolmeen temaattiseen välineeseen (IfS, EIDHR ja INSC). IPA:n ja ENI:n tapauksessa liittymistä valmistelevan ja rajat ylittävän yhteistyön erityisluonne edellyttää kuitenkin erillisiä täytäntöönpanosääntöjä ja ‑menettelyjä (nk. lex specialis), joilla täydennetään yhteisen täytäntöönpanoasetuksen sääntöjä ja menettelyjä.

Sekä EKR:ää että Grönlantia koskevat päätökset jäävät tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle niiden rahoitusmekanismien erityisyyden takia.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Julkinen kuuleminen

Komissio järjesti 26.11.2010–31.1.2011 julkisen kuulemisen EU:n ulkoisen toiminnan rahoituksesta tulevaisuudessa. Kuuleminen perustui online-kyselyyn, jonka taustaksi esitettiin asiakirja EU:n ulkoisen toiminnan rahoitus vuoden 2013 jälkeen. Yleisesti ottaen vastauksista ei käynyt ilmi, että nykyisten täytäntöönpanomekanismien merkittävälle muuttamiselle olisi tarvetta, vaikkakin vastaajien suuri enemmistö kannatti täytäntöönpanon joustavoittamista ja yksinkertaistamista.

Asiantuntijatiedon käyttö

Komissio laati sisäisen arvion eri asiakirjoista (arvioinneista, tarkastuksista, selvityksistä ja väliarvioinneista). Siinä selvitettiin, mikä toimii ja mikä ei, ja kartoitettiin kokemuksia rahoitusvälineiden laatimista varten.

Arvio osoitti, että nykyiset välineet ovat edistäneet vuosituhattavoitteiden saavuttamista kehitysmaissa. Täytäntöönpanojärjestelyt, esimerkiksi talousarviotuki ja alakohtainen lähestymistapa, ovat mahdollistaneet yhteistyön syventämisen kumppanimaiden kanssa ja tehokkaamman työnjaon avunantajien yhteisrahoituksen ansiosta.

Arviossa havaittiin myös joitakin puutteita. Nykyistä täytäntöönpanoprosessia pidettiin liian monimutkaisena, eikä se salli nopeita mukautuksia tarvittaessa. Tässä asetuksessa puututaan näihin puutteisiin.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) viidennen osan III osaston 1 luku toimii kumppanimaiden ja ‑alueiden kanssa tehtävän yhteistyön oikeudellisena kehyksenä. Ehdotus yhteiseksi täytäntöönpanoasetukseksi perustuu perussopimuksen 209 artiklan 1 kohtaan ja 212 artiklan 2 kohtaan, ja komissio esittää sen 294 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Koska SEUT-sopimuksen 310–320 artiklaa sovelletaan Euratomiin (ks. Euratomin perustamissopimuksen 106 a artikla), ehdotus voi kattaa myös INSC:n nojalla tehtävän rahoitusyhteistyön.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ei sovelleta.

5.           PÄÄKOHDAT

1)         I osasto: Täytäntöönpano (1–3 artikla)

1 artiklassa (Kohde ja periaatteet) vahvistetaan asetuksen tavoitteiksi yhdenmukaistettujen sääntöjen antaminen ulkosuhdevälineiden täytäntöönpanoa varten, unionin taloudellisten etujen suojaaminen sekä kyseisten välineiden täytäntöönpanon yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen.

2 artiklassa (Toimintaohjelmien, yksittäisten toimenpiteiden ja erityistoimenpiteiden hyväksyminen) säädetään, että komissio tekee rahoituspäätökset monivuotisiin ohjelmointiasiakirjoihin perustuvien toimintaohjelmien muodossa. Poikkeuksellisesti mutta monivuotisia ohjelmointiasiakirjoja noudattaen on mahdollista hyväksyä toimintaohjelmaan kuulumattomia yksittäisiä toimenpiteitä. Ennakoimattomissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi hyväksyä suuntaa antaviin monivuotisiin ohjelmointiasiakirjoihin kuulumattomia erityistoimenpiteitä. Artiklaan sisältyy komitologiasäännöt, joita on noudatettava mainittuja päätöksiä annettaessa ja niiden voimassaoloa mahdollisesti jatkettaessa.

3 artiklassa (Tukitoimenpiteet) määritellään niiden eri menojen lajit, joilla tuetaan asetuksen täytäntöönpanoa ja jotka voidaan rahoittaa unionin varoin (esim. valmistelu, jatkotoimenpiteet seuranta, tarkastus ja arviointi sekä tiedotus ja viestintä). Toimenpiteille voidaan myöntää rahoitusta, vaikkeivät ne sisältyisi ohjelmointiasiakirjoihin.

2)         II osasto: Rahoitustapoja koskevat säännökset (4–6 artikla)

4–6 artiklassa luetellaan rahoitusmuotoja, joita voidaan käyttää asetusta sovellettaessa. Luettelo ei ole kaikenkattava, ja se perustuu nykykäytäntöihin ja havaittuihin tarpeisiin. Tehdyissä muutoksissa on huomioitu viimeisimmän varainhoitoasetuksen säännökset. Erityisesti 4 artiklassa säädetään innovatiivista rahoitusvälineistä, kuten lainoista, vakuuksista, oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta ja riskinjakorahoitusvälineistä, ja siinä kuvataan mahdolliset järjestelyt verojen, tullien ja muiden maksujen suhteen. Sen mukaan komissio voi panna asetuksen mukaiset toimenpiteet täytäntöön joko suoraan tai välillisesti siirtämällä talousarvion toteutustehtäviä mille tahansa varainhoitoasetuksessa luetellulle yhteisölle tai henkilölle. Artiklassa määritellään myös eri yhteisrahoitusmuodot (rinnakkainen tai yhdistetty).

7 artiklassa (Unionin taloudellisten etujen suojaaminen) säädetään toimenpiteistä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja unionin (käytännössä komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAF:n) mahdollisuudesta tehdä kaikki tarvittavat tarkastukset toteutetuista toimenpiteistä.

3)         III osasto: Kansallisuutta ja alkuperää koskevat säännöt hankinta-, avustus- ja muita menettelyjä varten (8–12 artikla)

8–11 artiklassa (Kansallisuutta ja alkuperää koskevat säännöt hankinta-, avustus- ja muita menettelyjä varten) vahvistetaan ehdot osallistumiselle hankinta- ja avustusmenettelyihin, joita toteutetaan asetusta sovellettaessa. Ehdotettuja säännöksiä on yksinkertaistettu huomattavasti, ja niiden perimmäisenä tavoitteena on avun sidonnaisuuksien purkaminen. Artikloissa säädetään kuitenkin yksityiskohtaisesti kolmansien maiden tukikelpoisuusehdoista (vastavuoroisuusvaatimus, osallistuminen täytäntöön pantavaan ohjelmaan, tiettyjen maiden sulkeminen tuen ulkopuolelle jne.) ja kyseisten ehtojen poikkeuksista (tuotteita ja palveluja ei ole saatavilla, erittäin kiireelliset tapaukset, kolmenvälinen yhteistyö jne.).

12 artikla (Toimien arviointi) velvoittaa komission arvioimaan säännöllisesti toteutettujen politiikkojen ja ohjelmien tuloksia, alakohtaisia politiikkoja ja itse ohjelmoinnin tuloksellisuutta. Kaikki asianomaiset sidosryhmät otetaan mukaan arviointiin, ja arviointikertomus toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

4)         IV osasto: Loppusäännökset (13–17 artikla)

13 artiklan (Vuosikertomus) mukaan komissio laatii vuosittain kertomuksen asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

14 artiklassa (Ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot) säädetään erityisestä seurantajärjestelmästä, joka perustuu OECD:n menetelmiin (nk. Rion tunnusluvut).

15 artiklassa (Komiteat) kuvataan komiteoiden roolia asetuksen täytäntöönpanossa uuden komitologia-asetuksen[1] mukaisesti.

16 artiklan (Välineiden uudelleentarkastelu ja arviointi) mukaan komissio laatii vuoden 2018 puoliväliin mennessä asetuksen täytäntöönpanoa arvioivan kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Mikäli asetukseen tarvitsee tehdä muutoksia, komissio esittää myös niitä koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Kertomuksessa arvioidaan myös asetuksen nojalla toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia.

17 artiklassa (Voimaantulo) säädetään asetuksen voimaantulosta ja sen soveltamisesta 1. tammikuuta 2014 alkaen. Voimassaolon päättymiselle ei aseteta takarajaa.

2011/0415 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan unionin olisi hyväksyttävä eräät ulkoiseen toimintaan liittyvät politiikat kattava kokonaisvaltainen paketti välineitä, joiden täytäntöönpano edellyttää yhteisiä sääntöjä ja menettelyjä. Kyseessä ovat seuraavat välineet: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline (ENI), vakautusväline (IfS), väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (INSC), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ja kumppanuusväline (PI).

(2) Näistä välineistä annetuissa asetuksissa säädetään yleensä, että välineillä rahoitettaviin toimiin olisi sovellettava suuntaa antavaa monivuotista ohjelmointia, jonka puitteissa olisi annettava rahoituspäätökset varainhoitoasetuksen[2] mukaisesti ja noudattaen menettelyjä, joista säädetään yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011[3].

(3) Rahoituspäätökset olisi annettava vuotuisten tai monivuotisten toiminta-ohjelmien ja yksittäisten toimenpiteiden muodossa silloin, kun noudatetaan suuntaa antavassa monivuotisessa ohjelmoinnissa tehtyä suunnitelmaa, erityistoimenpiteiden muodossa, jos ennakoimattomat ja perustellut tarpeet sitä edellyttävät, ja tukitoimenpiteiden muodossa.

(4) Täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi kustannuksiltaan vähäisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta käytettävä yleensä tarkastelumenettelyä ottaen huomioon kyseisten säädösten luonteen (toiminnan ohjelmointi tai rahoituksen toteutus) ja varsinkin niiden talousarviovaikutukset. Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa unionin on pakottavien syiden vuoksi voitava toimia nopeasti, komission olisi kuitenkin annettava asiassa välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset.

(5) Rahoituspäätöksiin sisältyvät toimikohtaiset kuvaukset, joista käy ilmi tavoitteet, tärkeimmät toiminnot, toivotut tulokset, alustava talousarvio ja aikataulu sekä edistymisen seurantajärjestelyt, olisi hyväksyttävä asetuksessa (EU) N:o 182/2011 säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

(6) Kun rahoitusvälineen täytäntöönpanoon liittyvän toimen hallinnointi on annettu tehtäväksi rahoituksen välittäjälle, komission päätökseen olisi sisällyttävä varsinkin riskinjakoa, täytäntöönpanosta vastaavan välittäjän palkkiota sekä varojen ja mahdollisen tuoton käyttöä ja uudelleenkäyttöä koskevia säännöksiä.

(7) Yhteisten sääntöjen ja menettelyjen olisi oltava yhteensopivia niiden unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavien rahoitussääntöjen kanssa, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, jäljempänä ’varainhoitoasetus’[4], johon viitattaessa tarkoitetaan aina sen viimeisintä voimassa olevaa versiota ja joka kattaa myös komission hyväksymät varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt[5].

(8) Unionin ulkoisen avun rahoitustarpeet lisääntyvät samaan aikaan kun unionin taloudellinen tilanne ja budjettitilanne rajoittavat apuun käytettävissä olevia varoja. Siksi komission on pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevat varat mahdollisimman tehokkaasti käyttämällä varsinkin vipuvaikutuksen omaavia rahoitusvälineitä. Vipuvaikutusta voidaan tehostaa sallimalla rahoitusvälineillä sijoitettujen ja tuotettujen varojen käyttö ja uudelleenkäyttö.

(9) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. Tällaiset toimenpiteet olisi toteutettava kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen, asiassa sovellettavien sopimusten mukaisesti.

(10) Rahoitustavoista, unionin taloudellisten etujen suojaamisesta, kansallisuutta ja alkuperää koskevista säännöistä ja välineiden arvioinnista olisi annettava lisäsäännöksiä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

1 artikla

Kohde ja periaatteet

1. Tällä asetuksella vahvistetaan säännöt ja ehdot, joita sovelletaan seuraavien välineiden puitteissa toteutettaville toimille, toimintaohjelmille ja muille toimenpiteille myönnettävään unionin rahoitusapuun: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline (ENI), vakautusväline (IfS), väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (INSC), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ja kumppanuusväline (PI), jäljempänä ’välineet’, kun niihin viitataan kollektiivisesti, ja ’sovellettava väline’, kun viitataan yksittäiseen välineeseen.

2. Komissio varmistaa, että toimet toteutetaan sovellettavan välineen tavoitteiden mukaisesti ja unionin taloudellisia etuja tehokkaasti suojaten. Välineiden nojalla myönnettävän rahoitusavun on oltava varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaista, koska varainhoitoasetus toimii välineiden täytäntöönpanon rahoituksellisena ja oikeudellisena peruskehyksenä.

3. Tuloksellisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio suosii tätä asetusta soveltaessaan kaikkein joustavimpia menettelyjä aina, kun se on mahdollista ja toimen luonteen kannalta tarkoituksenmukaista.

2 artikla

Toimintaohjelmien, yksittäisten toimenpiteiden ja erityistoimenpiteiden hyväksyminen

1. Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintaohjelmat sovellettavasta välineestä annetussa asetuksessa mainittujen suuntaa antavien ohjelmointiasiakirjojen perusteella, jos sellaisista säädetään.

Erityisesti silloin kun toimintaohjelmaa ei ole vielä hyväksytty, komissio voi suuntaa antavien ohjelmointiasiakirjojen perusteella poikkeuksellisesti hyväksyä yksittäisiä toimenpiteitä toimintaohjelmiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

Kun on kyse ennakoimattomista ja asianmukaisesti perustelluista tarpeista, olosuhteista tai sitoumuksista, komissio voi hyväksyä suuntaa antaviin ohjelmointiasiakirjoihin kuulumattomia erityistoimenpiteitä. Erityistoimenpiteitä voidaan käyttää myös helpottamaan siirtymistä hätäavusta pitkän aikavälin kehitysyhteistyöhön, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan väestön valmiuksia selviytyä toistuvista kriiseistä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimintaohjelmat ja yksittäiset toimenpiteet, joille myönnettävä unionin rahoitusapu on enemmän kuin 10 miljoonaa euroa, ja erityistoimenpiteet, joille myönnettävä unionin rahoitusapu on enemmän kuin 30 miljoonaa euroa, hyväksytään 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Menettelyä ei tarvitse noudattaa sellaisten toimintaohjelmien ja toimenpiteiden osalta, joille myönnettävä apu jää alle edellä mainittujen määrien, eikä niihin tehtävien vähäisten muutosten osalta. Vähäiset muutokset ovat teknisiä mukautuksia, esimerkiksi täytäntöönpanojakson jatkaminen, varojen uudelleenkohdentaminen alustavien määrärahojen puitteissa ja määrärahojen lisääminen tai vähentäminen alle 20 prosentilla niiden alustavasta määrästä, edellyttäen että muutokset eivät merkittävällä tavalla vaikuta alkuperäisen toimintaohjelman tai toimenpiteen tavoitteisiin. Tällöin toimintaohjelmat, toimenpiteet ja niihin tehdyt vähäiset muutokset annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

3. Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit, kriisinjälkeiset ja epävakaat tilanteet sekä tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat uhattuina, komissio voi 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, myös muutoksia voimassa oleviin toimintaohjelmiin ja toimenpiteisiin.

4. Ympäristönäkökohtia, muun muassa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, tarkastellaan hanketasolla, ja ympäristön kannalta herkissä hankkeissa tehdään tarvittaessa myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA), etenkin kun on kyse uudesta mittavasta infrastruktuurista. Alakohtaisten ohjelmien täytäntöönpanossa käytetään strategisia ympäristöarviointeja (SYA) tilanteen mukaan. Asianosaisten sidosryhmien osallistuminen ympäristöarviointeihin ja tulosten julkinen saatavuus on varmistettava.

3 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Unionin rahoituksella voidaan kattaa välineiden täytäntöönpanosta ja niiden tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat menot, mukaan lukien täytäntöönpanon kannalta välttämättömiin valmistelu-, jatko-, seuranta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyvä hallinnollinen tuki, sekä unionin edustustojen menot, jotka aiheutuvat välineillä rahoitettavien toimien hallinnointiin tarvittavasta hallinnollisesta tuesta.

2. Edellyttäen, että a–c alakohdassa luetellut toiminnot liittyvät sovellettavan välineen, jota asianomaisella toimella pannaan täytäntöön, yleisiin tavoitteisiin, unionin rahoitus voi kattaa

a)      selvityksistä, kokouksista, tiedotus- ja valistustoimista, koulutuksesta, julkaisutoiminnasta ja muusta hallinnollisesta tai teknisestä avusta aiheutuvat menot, jotka ovat toimien hallinnoinnin kannalta välttämättömiä;

b)      menot, jotka aiheutuvat asiaankuuluvista tutkimuksista ja selvityksistä ja niiden tulosten tunnetuksi tekemisestä;

c)      menot, jotka liittyvät tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien toimielinten viestintä unionin poliittisista painopisteistä.

3. Tukitoimenpiteille voidaan myöntää rahoitusta, vaikkeivät ne sisältyisi suuntaa antaviin ohjelmointiasiakirjoihin. Komissio hyväksyy tukitoimenpiteet tarvittaessa 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

II OSASTO

Rahoitustapoja koskevat säännökset

4 artikla Rahoitusta koskevat yleiset säännökset

1. Unionin rahoitusapua voidaan myöntää muun muassa seuraavissa varainhoitoasetuksen mukaisissa muodoissa:

a)      avustukset;

b)      palveluja, tavaratoimituksia ja urakoita koskevat julkiset hankinnat;

c)      budjettituki;

d)      maksuosuudet komission perustamiin erityisrahastoihin;

e)      rahoitusvälineet, esimerkiksi lainat, vakuudet, oman pääoman ehtoinen tai luonteinen rahoitus, sijoitukset tai osakkuudet ja riskinjakorahoitusvälineet, mahdollisesti yhdessä avustusten kanssa;

f)       osuudet tai osakkuudet kansainvälissä rahoituslaitoksissa, myös alueellisissa kehityspankeissa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti unionin rahoitusapua voidaan antaa myös kansainvälisiin, alueellisiin tai kansallisiin rahastoihin, joita esimerkiksi Euroopan investointipankki, kansainväliset järjestöt, jäsenvaltiot tai kumppanimaat ja ‑alueet ovat perustaneet tai joita ne hallinnoivat yhteisrahoituksen saamiseksi useammalta avunantajalta, taikka rahastoihin, joita yksi tai useampi avunantaja on perustanut hankkeiden yhteistä täytäntöönpanoa varten.

2. Edellä e alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä täytäntöön pantaessa yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja palautukset osoitetaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti kyseiseen rahoitusvälineeseen käyttötarkoitukseensa sidottuina sisäisinä tuloina. Vuodet 2007–2013 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana perustettujen rahoitusvälineiden tuottamat tulot ja palautukset osoitetaan vastaavaan uuteen rahoitusvälineeseen jaksolla 2014–2020.

3. Unionin rahoitusavun täytäntöönpanosta vastaa varainhoitoasetuksen mukaisesti komissio joko suoraan, jolloin täytäntöönpanijoita ovat komission osastot, unionin edustustot ja toimeenpanovirastot, tai välillisesti antamalla talousarvion toteutustehtäviä varainhoitoasetuksessa luetelluille yhteisöille, mukaan lukien hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

4. Edellä 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusmuodot sekä 3 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanotavat valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ottaen huomioon muun muassa tarkastuskustannukset, hallinnollisen rasituksen ja noudattamatta jättämisen riskin. Avustusten osalta on syytä harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

5. Välineillä rahoitettavien toimien täytäntöönpanossa voidaan käyttää rinnakkaista ja yhdistettyä yhteisrahoitusta.

Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa toimi jaetaan helposti tunnistettavissa oleviin osiin, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri kumppani siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä.

Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa toimen kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat yhdistetään siten, ettei toimen yksittäisten toimintojen rahoituslähde ole enää yksilöitävissä.

6. Edellä 1 kohdassa tai 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa käytettäessä unioni ja sen kumppanit voivat tehdä yhteistyötä muun muassa seuraavin tavoin:

a)      kolmenväliset järjestelyt, joilla unioni koordinoi kumppanimaalle tai ‑alueelle antamaansa apua kolmansien maiden kanssa;

b)      hallinnolliset yhteistyötoimenpiteet, esimerkiksi jäsenvaltion ja kumppanimaan tai ‑alueen julkisten laitosten, paikallisviranomaisten, kansallisten julkisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen välinen twinning-toiminta, sekä yhteistyötoimenpiteet, joihin osallistuu jäsenvaltioiden lähettämiä julkisen sektorin asiantuntijoita ja jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia;

c)      osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien luomisesta ja hallinnoinnista;

d)      alakohtaisia politiikkoja tukevat ohjelmat, joilla unioni antaa tukea kumppanimaan sektoriohjelmalle; ja

e)      IPA:n ja ENI:n tapauksessa osallistumien kustannuksiin, joita aiheutuu maiden osallistumisesta unionin ohjelmiin ja sen erillisvirastojen toimintaan.

5 artikla

Verot, tullit ja muut maksut

Unionin apu ei johda erityisten verojen, tullien eikä muiden maksujen syntymiseen.

Kumppanimaiden kanssa neuvotellaan tarvittaessa säännöistä ja määräyksistä toimien, joiden nojalla toimet, jolla unionin rahoitusapu pannaan täytäntöön, voidaan vapauttaa veroista, tulleista ja muista veronluonteisista maksuista. Muussa tapauksessa verot, tullit ja muut maksut ovat tukikelpoisia varainhoitoasetuksessa määritellyin edellytyksin.

6 artikla

Rahoitusta koskevat erityissäännökset

1. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen rahoitusmuotojen lisäksi unionin rahoitusapua voidaan seuraavissa välineissä antaa varainhoitoasetuksen mukaisesti seuraavissa muodoissa:

a)      DCI:ssä ja ENI:ssä velkahelpotukset kansainvälisesti sovittujen velkahelpotusohjelmien puitteissa;

b)      DCI:ssä ja IfS:ssä poikkeustapauksissa alakohtaiset ja yleiset tuontiohjelmat, jotka voivat olla muodoltaan

i)           alakohtaisia tuontiohjelmia luontoissuorituksina,

ii)          alakohtaisia tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan kyseisen alan tuontia, tai

iii)         yleisiä tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan monenlaisten tuotteiden yleistä tuontia;

c)      EIDHR:ssä seuraavien myöntäminen suoraan:

i)           vähäiset avustukset ihmisoikeusaktivisteille kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen,

ii)          avustukset toimien rahoittamiseen EIDHR-asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa erittäin vaikeissa olosuhteissa tai tilanteissa, joissa ehdotuspyynnön julkaiseminen ei tule kyseeseen. Tällaiset avustukset voivat olla määrältään enintään 2 000 000 euroa ja kestoltaan enintään 18 kuukautta, vaikkakin niitä on mahdollista jatkaa kuudella kuukaudella, jos niiden täytäntöönpanossa on objektiivisia ja odottamattomia esteitä;

iii)         avustukset

– YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle,

– ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle, jossa voi suorittaa eurooppalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon ihmisoikeuksista ja demokratiakehityksestä tai osallistua EU:n ja YK:n apurahaohjelmaan, sekä keskukseen assosioituneelle yliopistojen verkostolle, jonka puitteissa kolmansien maiden kansalaiset voivat vapaasti suorittaa ihmisoikeusalan jatkotutkinnon.

2. IPA:sta ja ENI:stä myönnettävän unionin rahoitusavun täytäntöönpanoa voidaan hallinnoida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja ENI:stä rahoitettavan rajat ylittävän yhteistyön tapauksessa välillisesti edellyttäen, että sovellettavan välineen perusteella annettuun delegoituun säädökseen sisältyvät varainhoitoasetuksessa vaaditut alakohtaiset ja täydentävät säännöt sekä muut asiaankuuluvat säännökset.

3. IPA:sta ja ENI:stä rahoitettavia, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin usean vuoden ajanjaksolle.

7 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä tai tapauksissa, joissa kolmannen maan valtio tai julkinen laitos on edunsaaja, tarvittaessa palauttamalla aiheettomasti maksetut määrät takaisin. Soveltuvin osin käytetään myös tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2. Komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien, alihankkijoiden ja muiden kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[6] säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai ‑päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:ille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

III OSASTO

Kansallisuutta ja alkuperää koskevat säännöt hankinta-, avustus- ja muita menettelyjä varten

8 artikla

Yhteiset säännöt

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin kolmansien osapuolten hyväksi toteutettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja muihin menettelyihin voivat osallistua luonnolliset henkilöt, jotka ovat tämän osaston artikloissa kunkin sovellettavan välineen osalta määritellyn tukikelpoisen maan kansalaisia, ja oikeushenkilöt, jotka ovat tosiasiallisesti sijoittautuneet tällaiseen maahan, sekä kansainväliset järjestöt.

2. Kun on kyse toimista, jotka katetaan yhdistetyllä yhteisrahoituksella jonkin kumppanin kanssa, joita jokin uskottu elin hallinnoi välillisesti tai joiden täytäntöönpanosta vastaa komission varainhoitoasetuksen mukaisesti perustama erityisrahasto, tukikelpoisia ovat seuraavissa artikloissa vahvistetuista erityissäännöistä poiketen maat, jotka ovat kyseisen elimen sääntöjen, sellaisina kuin ne on määritelty yhteisrahoitus- tai täytäntöönpanoelimen kanssa tehdyissä sopimuksissa tai erityisrahaston perustamissäädöksessä, mukaan tukikelpoisia. Lisäksi yhteisrahoitus- tai täytäntöönpanoelimen on suostuttava soveltamaan tässä asetuksessa säädettyjä tukikelpoisuussääntöjä edellä tarkoitetuissa sopimuksissa esitetyn mukaisesti.

3. Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla välineellä ja lisäksi jollain toisella ulkoisen toiminnan välineellä, mukaan lukien Euroopan kehitysrahasto, tai jotka ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, alueellisia tai rajat ylittäviä ja joihin osallistuu myös kyseisten välineiden sääntöjen mukaan tukikelpoisia maita, tukikelpoisiksi voidaan kyseisten toimien osalta katsoa missä tahansa kyseisissä välineissä nimetyt maat.

4. Kaikkien tämän asetuksen nojalla tehdyn hankinta- tai avustussopimuksen mukaisesti ostettujen tavaroiden on oltava peräisin tukikelpoisesta maasta. Siinä tapauksessa, että kilpailuun perustuvan neuvottelumenettelyn käyttö on sallittu, tavarat voivat olla peräisin mistä tahansa maasta. Tässä asetuksessa ’alkuperällä’ tarkoitetaan alkuperäsääntöjä koskevassa unionin lainsäädännössä tullitarkoituksiin vahvistetun määritelmän mukaista alkuperää.

5. Tämän osaston sääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat tukikelpoisen toimeksisaajan tai mahdollisen alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eikä niihin sisälly kyseisten henkilöiden kansallisuutta koskevia rajoituksia.

6. Jos varainhoitoasetus sallii harkintavallan käytön toimeksisaajan valinnassa, etusija on soveltuvin osin annettava paikallisille ja alueellisille hankinnoille.

7. Tässä osastossa määriteltyä tukikelpoisuutta voidaan kaikista muista säännöistä poiketen rajoittaa hakijoiden kansallisuuden, sijainnin ja luonteen osalta, jos toimen luonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano sitä edellyttävät. Tällaisia rajoituksia voidaan soveltaa erityisesti rajat ylittäviin yhteistyötoimiin osallistumista koskeviin hankintamenettelyihin.

8. Niiden tarjoajien, hakijoiden ja ehdokkaiden, joiden kanssa on tehty sopimus, on noudatettava asiassa sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä sekä monenvälisiä ympäristösopimuksia ja kansainvälisesti sovittuja työelämän perusnormeja[7].

9 artikla

DCI, ENI, PI ja INSC

1. DCI:n, ENI:n, PI:n ja INSC:n mukaista rahoitusta voivat saada tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat seuraavista maista:

a)      jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja unionin tunnustamat mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan talousalueen jäsenmaat;

b)      ENI:n osalta sen soveltamisalaan kuuluvat kumppanimaat sekä Venäjän federaatio silloin, kun asianomainen menettely liittyy useita maita kattavan ja rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin, joihin se osallistuu;

c)      Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) määritelmän mukaiset kehitysmaat ja ‑alueet, jotka eivät ole G-20-ryhmän jäseniä, sekä 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY[8] soveltamisalaan kuuluvat merentakaiset maat ja alueet;

d)      DAC:n määritelmän mukaiset kehitysmaat, jotka ovat G-20-ryhmän jäseniä, sekä muut maat ja alueet silloin, kun ne ovat edunsaajia unionin tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien välineiden nojalla rahoittamissa toimissa;

e)      maat, joiden osalta komissio on vahvistanut ulkoisen avun vastavuoroisen saantimahdollisuuden. Vastavuoroinen avunsaantimahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja tukikelpoisuusehtoja unionin yhteisöihin ja sellaisten maiden yhteisöihin, jotka ovat tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien välineiden mukaan tukikelpoisia. Komissio päättää vastavuoroisesta avunsaantimahdollisuudesta ja sen kestosta 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti ja asianomaista avunsaajamaata (asianomaisia avunsaajamaita) kuultuaan; ja

f)       DAC:n jäsenmaat, kun on kyse DAC:n määritelmän mukaisessa vähiten kehittyneessä maassa täytäntöön pantavista sopimuksista.

2. Komissio voi hyväksyä tukikelpoisiksi muiden kuin tukikelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat sekä alkuperältään muut kuin tukikelpoiset tuotteet seuraavissa tapauksissa:

a)      mailla on pitkään jatkuneet taloudelliset, kaupalliset tai maantieteelliset kytkökset naapurimaina oleviin edunsaajamaihin; tai

b)      kyseessä on kolmansien maiden kanssa sovittujen kolmenvälisten yhteistyöjärjestelyjen täytäntöönpano; tai

c)      kiireelliset tapaukset, tapaukset, joissa tuotteita ja palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden markkinoilla, tai muut asianmukaisesti perustellut tapaukset, joissa hankkeen, ohjelman tai toimen toteuttaminen olisi tukikelpoisuussääntöjen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

3. Yhteistyössä hallinnoitavien toimien osalta jäsenvaltio, jolle komissio on antanut täytäntöönpanotehtäviä, voi hyväksyä komission puolesta tukikelpoisiksi muiden kuin tukikelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat 2 kohdan mukaisesti ja alkuperältään muut kuin tukikelpoiset tavarat 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

10 artikla

IPA

1. Seuraavien maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voivat saada rahoitusta IPA:sta:

a)      jäsenvaltiot, IPA:n edunsaajamaat, Euroopan talousalueen jäsenmaat ja ENI:n kumppanimaat, sekä

b)      avunantajamaat, joille komissio on vahvistanut ulkoisen avun vastavuoroisen saantimahdollisuuden 9 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

2. Komissio voi hyväksyä tukikelpoisiksi muiden kuin tukikelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat sekä alkuperältään muut kuin tukikelpoiset tuotteet asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa,

a)      joissa toimen toteuttaminen olisi tukikelpoisuussääntöjen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa siksi, että tuotteita ja palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden markkinoilla tai että toimeen on ryhdyttävä erittäin kiireellisesti, tai

b)      joissa on kyse kolmansien maiden kanssa sovittujen kolmenvälisten yhteistyöjärjestelyjen täytäntöönpanosta.

3. Yhteistyössä hallinnoitavien toimien osalta jäsenvaltio, jolle komissio on antanut täytäntöönpanotehtäviä, voi hyväksyä komission puolesta tukikelpoisiksi muiden kuin tukikelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat 2 kohdan mukaisesti ja alkuperältään muut kuin tukikelpoiset tavarat 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

11 artikla

IfS ja EIDHR

1. IfS:ssä ja EIDHR:ssä ei rajoiteta millään tavalla osallistumista sopimusten tekomenettelyihin tai avustusten myöntämismenettelyihin eikä asiantuntijoiden palkkaamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 7 kohdassa säädettyä toimien luonteesta ja tavoitteista johtuvaa rajoittamista.

2. EIDHR:ssä seuraaville elimille ja toimijoille voidaan myöntää 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua rahoitusta:

a)      kansalaisjärjestöt, mukaan lukien valtiosta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja riippumattomat poliittiset säätiöt, yhteisöperustaiset järjestöt ja voittoa tavoittelemattomat yksityisen sektorin virastot, laitokset ja järjestöt sekä niiden verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

b)      voittoa tavoittelemattomat julkisen sektorin virastot, laitokset, järjestöt ja verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

c)      kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentaariset elimet, jos se on tarpeen välineen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja jos ehdotettua toimenpidettä ei voida rahoittaa toisesta unionin ulkoisen avun välineestä;

d)      hallitustenväliset kansainväliset ja alueelliset järjestöt;

e)      luonnolliset henkilöt, yhteisöt, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa, sekä poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa muut elimet ja toimijat, joita ei ole lueteltu tässä kohdassa, jos se on tarpeen välineen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

12 artikla

Toimien arviointi

1. Komissio seuraa ja tarkastelee säännöllisesti uudelleen toimiaan sekä arvioi, tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla, alakohtaisten politiikkojen ja toimien täytäntöönpanon tuloksia ja ohjelmoinnin tuloksellisuutta saadakseen selville, onko tavoitteet saavutettu, ja voidakseen laatia suosituksia tulevan toiminnan kehittämiseksi.

2. Komissio antaa arviointikertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi. Jäsenvaltiot voivat pyytää keskustelua yksittäisistä arvioinneista 15 artiklassa tarkoitetuissa komiteoissa. Tuloksia hyödynnetään ohjelmien suunnittelussa ja resurssien jakamisessa.

3. Komissio ottaa tämän asetuksen nojalla myönnetyn unionin avun arviointivaiheeseen mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista.

IV OSASTO

MUUT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

13 artikla

Kaksivuotiskertomus

1. Komissio tarkastelee ulkoisen toiminnan alalla toteutettavien rahoitusaputoimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuodesta 2016 alkaen kahden vuoden välein kertomuksen täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä mahdollisuuksien mukaan unionin rahoitusavun tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista. Kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

2. Kaksivuotiskertomus sisältää edellisvuotta koskevia tietoja rahoitetuista toimenpiteistä, seurannan ja arvioinnin tuloksista, kumppaneiden osallistumisesta sekä talousarviositoumusten ja maksumäärärahojen toteuttamisesta. Siinä arvioidaan unionin rahoitusavun tuloksia käyttäen mahdollisuuksien mukaan erityisiä mitattavissa olevia indikaattoreita siitä, miten avulla on voitu vaikuttaa välineiden tavoitteiden saavuttamiseen.

14 artikla

Ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot

Välineiden puitteissa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan OECD:n menetelmiin (nk. Rion tunnusluvut) perustuvaa, EU:n ohjelmien tulosohjausmenetelmiin integroitua vuotuista seurantajärjestelmää, jolla kvantifioidaan ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintaohjelmien sekä yksittäisten ja erityistoimenpiteiden tasolla ja jota käytetään arvioinneissa ja kaksivuotiskertomuksissa Vuotuinen arvio ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kokonaismenoista tehdään hyväksyttyjen suuntaa antavien ohjelmointiasiakirjojen perusteella.

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Komiteat

1. Komissiota avustavat välineiden nojalla perustettavat komiteat.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

3. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

4. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

Annettu päätös pysyy voimassa hyväksytyn tai muutetun asiakirjan, toimintaohjelman tai toimenpiteen keston ajan.

16 artikla

Välineiden uudelleentarkastelu ja arviointi

1. Komissio laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 kertomuksen kunkin välineen tavoitteiden saavuttamisesta käyttäen tulos- ja vaikutusindikaattoreita, joilla mitataan resurssien käytön tehokkuutta ja välineiden eurooppalaista lisäarvoa, päätöksen tekemiseksi sentyyppisten toimien jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä, joita välineiden nojalla toteutetaan. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, sitä, että kaikki tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, sekä sitä, miten toimenpiteet tukevat unionin älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle asettamia painopisteitä. Siinä otetaan huomioon välineiden pitkäkestoisia vaikutuksia koskevat havainnot ja päätelmät.

2. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen, joilla välineisiin tehdään tarvittavat muutokset.

3. Indikaattoreista käytetään 1 päivän tammikuuta 2014 arvoja arvioitaessa, missä määrin tavoitteet on saavutettu.

4. Komissio edellyttää, että kumppanimaat toimittavat avun tuloksellisuutta koskevien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti kaikki tiedot, joita toimenpiteiden seuranta ja arviointi edellyttävät.

5. Välineiden pitkän aikavälin vaikutuksia ja niiden kestävyyttä arvioidaan asianomaisena ajankohtana sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Asetus (EU) N:o 182/2011. Euroopan investointipankin edustaja voi osallistua tarkkailijana komiteoiden työskentelyyn pankkia koskevissa kysymyksissä komitean työjärjestyksen mukaisesti (ks. komiteoiden työjärjestyksen malli , EUVL C 206, 12.7.2011, s. 11).

[2]               Johdanto-osan 6 kappaleessa esitetyn mukaisesti.

[3]               EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[4]               Tällä hetkellä neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

[5]               Tällä hetkellä komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1).

[6]               EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[7]               ILO:n perustyönormit, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja koskevat sopimukset sekä pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityövoiman poistamista koskevat sopimukset.

[8]               EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.