PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 294/2008. EIT:n tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia. Vuosina 2014–2020 EIT edistää tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”[1], jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, yleistä tavoitetta korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman osaamiskolmion integroinnin avulla. Integrointi toteutetaan pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, joihin osallistuvat organisaatiot etsivät yhdessä pitkäjänteisesti ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta EIT:lle annettava rahoitusosuus toteutetaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä käsittelevän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen[2] mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöille osoitettu EIT:n rahoitus kattaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimet, mutta osaamis- ja innovaatioyhteisöt tai niiden kumppaniorganisaatiot voivat hakea rahoitusta myös muista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman järjestelmistä tai Euroopan unionin ohjelmista niitä koskevien sääntöjen mukaisesti ja tasavertaiselta pohjalta muihin hakemuksiin nähden.

Ehdotettujen muutosten lähtökohtina on monia tekijöitä: aloitusvaiheessa saadut kokemukset, EIT:n hallintoneuvoston ehdotukseen pohjautuva EIT:n strateginen innovaatio-ohjelma, ulkoisessa arviointiraportissa esitetyt suositukset ja arviointia koskeva komission lausunto sekä laajasta EIT:n sidosryhmien kuulemisesta saadut tulokset.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Ehdotuksen laadinnassa otettiin huomioon EIT:stä järjestettyjen avointen kuulemiskierrosten[3] tulokset. Kannanottoja saatiin jäsenvaltioilta sekä useilta teollisuutta, korkeakouluja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavilta sidosryhmiltä. Korkeakoulujen, yrittäjäkunnan ja tutkimus- ja innovaatioyhteisön välisen yhteistyön lisäämiseen ja parantamiseen tähtäävä EIT:n tehtävä sai vastauksissa paljon kannatusta. Vastaajien mukaan EIT:n olisi otettava oma selkeä rooli EU:n tulevassa tutkimus- ja innovointialan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja tiivistettävä yhteyksiään muihin eurooppalaisiin ja kansallisiin hankkeisiin. Useimmat vastaajat antoivat kiitosta EIT:n tavasta ottaa yritykset mukaan toimintaansa ja kehottivat EIT:tä lisäämään julkisuustyötä. Yritysten mukanaolo on vastaajien mielestä erittäin ratkaiseva tekijä EIT:n tulevan menestymisen kannalta. Yksityisen sektorin osallistujien houkuttelemiseksi tarvitaan ehdottomasti joustavuutta, selkeitä sääntöjä ja selvää tuottoa investoinneille.

Yhtenä ehdotuksen lähtökohtana on ulkoinen arviointiraportti. Siinä korostetaan osaamiskolmion integroinnin merkitystä ja suhtaudutaan myönteisesti EIT:n aihealueisiin. Raportissa tuetaan vahvasti EIT:n kehittämää mallia, joka perustuu integroituihin yhteistoimintakeskittymien verkostoihin. Vastaajilla oli myös myönteinen ja johdonmukainen näkemys osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arvosta toimijoina, joiden ansiosta saadaan lisäarvoa yksittäisten jäsenten jo toteuttamista toimista.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen artiklaan 173, ja toteutustapana on välillinen keskitetty hallinnointi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vuosina 2014–2020 EIT:lle myönnetään 3 182 230 000 euron rahoitusosuus (käypinä hintoina) tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014–2020). Talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit selostetaan tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

2011/0384 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa on asetettu keskeiseen asemaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’, joka tukee useita lippulaivahankkeita.

(2) Vuosina 2014–2020 EIT:n on määrä edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella XX/XXX[6] perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, tavoitteita tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion integroinnin avulla.

(3) Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistujiin sovellettaisiin yhtenäistä säännöstöä, EIT:n olisi kuuluttava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/XXXX, jäljempänä ’osallistumissäännöt’, soveltamisalaan.

(4) Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia koskevat säännöt määritellään osallistumissäännöissä.

(5) Osallistuvia valtioita sekä kolmansia maita koskevat säännöt määritellään Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa käsittelevässä asetuksessa.

(6) EIT:n olisi oltava suoraan yhteydessä kansallisiin ja alueellisiin edustajiin ja muihin innovaatioprosessiin osallistuviin tahoihin, sillä siitä syntyy molemminpuolista hyötyä. Jotta vuoropuhelusta ja kokemusten vaihdosta tulisi järjestelmällisempää, olisi järjestettävä EIT:n sidosryhmäfoorumi, jolla laajempi sidosryhmien yhteisö voi käsitellä monialaisia kysymyksiä.

(7) Olisi määriteltävä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöille osoittaman tuen laajuus ja selvennettävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituslähteet.

(8) EIT:n elinten kokoonpanoa olisi yksinkertaistettava. EIT:n hallintoneuvoston toimintaa olisi mukautettava ja hallintoneuvoston ja johtajan asemaa ja tehtäviä selvennettävä.

(9) Uudet osaamisyhteisöt olisi perustettava ja niiden prioriteettialat sekä valintamenettelyn järjestäminen ja aikataulu olisi vahvistettava strategisessa innovaatio-ohjelmassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella.

(10) Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi laajennettava koulutustoimiaan tarjoamalla ammatillista täydennyskoulutusta.

(11) Komission ja EIT:n välillä on tarpeen tehdä yhteistyötä kysymyksissä, jotka koskevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen seurannan ja arvioinnin järjestämistä, jotta toimittaisiin EU:n tason yleiseen seuranta- ja arviointijärjestelmään nähden johdonmukaisesti.

(12) Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi pyrittävä synergiavaikutuksiin asiaan liittyvien Euroopan unionin aloitteiden kanssa.

(13) Jotta eri jäsenvaltioiden organisaatiot osallistuisivat osaamis- ja innovaatioyhteisöihin entistä laajemmin, kumppaniorganisaatioiden olisi oltava vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon sijoittautuneita.

(14) EIT:n olisi hyväksyttävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt ennen osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn aloittamista.

(15) EIT:n kolmivuotisessa työohjelmassa olisi otettava huomioon komission lausunto Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritellyistä EIT:n erityistavoitteista sekä EIT:n täydentävyydestä unionin politiikkoihin ja välineisiin nähden.

(16) EIT kuuluu Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, joten se on osa ilmastonmuutokseen liittyvien menojen valtavirtaistamista, sellaisena kuin tämä on määritelty Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa.

(17) EIT:tä koskevasta arvioinnista olisi saatava oikea-aikaista materiaalia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman arviointiin vuosina 2017 ja 2023.

(18) Komission olisi lisättävä osuuttaan EIT:n erityisten toimintanäkökohtien toteutuksen seurannassa.

(19) Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2014–2020 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta 201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. EIT:n rahoitustuki olisi annettava Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

(20) Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen EIT:n säätiö ei saa suoraa rahoitusta EU:n talousarviosta, eikä siihen pitäisi soveltaa EU:n vastuuvapausmenettelyä.

(21) Asetuksen (EY) N:o 294/2008 liite olisi selvyyden vuoksi korvattava uudella liitteellä.

(22) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 294/2008 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 294/2008 seuraavasti:

(1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a) Poistetaan 3 ja 4 kohta.

(b) Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”korkea-asteen oppilaitoksella” tarkoitetaan ”Yhteinen Erasmus” ­‑ohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EY) N:o XXX/20XX 2 artiklassa tarkoitettua oppilaitosta;

(c) Lisätään 10 kohta seuraavasti:

”10. ”sidosryhmäfoorumilla” tarkoitetaan kokousta, jossa voivat olla edustettuina kansalliset ja alueviranomaiset, yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alan edunvalvontaryhmät ja yksittäiset yhteisöt, klusteriorganisaatiot sekä muut intressitahot kaikista osaamiskolmion osista;”

(d) Lisätään 11 kohta seuraavasti:

”11. ”osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimilla” tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden toteuttamia toimia, joilla edistetään tutkimuksen, innovaation ja korkea-asteen koulutuksen osaamiskolmion integrointia, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustaminen sekä niiden hallinnolliset ja yhteensovittamistoimet.”

(2) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Tehtävä ja tavoitteet

EIT:n tehtävänä on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja unionin innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä ja integroimalla korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

EIT:n yleiset tavoitteet, erityistavoitteet sekä tulosindikaattorit vuosiksi 2014–2020 määritellään Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.”.

(3) Poistetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(4) Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a) Poistetaan a alakohta.

(b) Lisätään j alakohta seuraavasti:

”j) kutsuu vähintään kerran vuodessa koolle sidosryhmäfoorumin, jossa tiedotetaan EIT:n toiminnasta, kokemuksista ja hyvistä toimintatavoista sekä EIT:n panoksesta unionin innovaatio-, tutkimus- ja koulutuspolitiikan ja -tavoitteiden kannalta. Sidosryhmillä on tilaisuus esittää näkökantansa.”

(5) Korvataan 6 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta sekä ammatillinen täydennyskoulutus aloilla, joilla on mahdollisuudet vastata Euroopan tuleviin sosioekonomisiin tarpeisiin ja jotka edistävät innovaatioon liittyvien taitojen kehittämistä, johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantamista sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta;”

(6) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

(a) Lisätään 1 a kohta:

”1 a. EIT aloittaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnan ja nimeämisen strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritettyjen prioriteettialojen ja määräaikojen mukaisesti.”

(b) Lisätään 2 kohtaan h alakohta seuraavasti:

”h) valmius luoda synergiaa Euroopan unionin muiden aloitteiden kanssa.”

(c) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamisen vähimmäisehtona on, että siihen osallistuu vähintään kolme kumppaniorganisaatiota vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta. Kaikkien näiden kumppaniorganisaatioiden on oltava toisistaan riippumattomia osallistumissääntöjen 7 artiklan mukaisesti.”

(d) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostavien kumppanuusorganisaatioiden enemmistön on oltava jäsenvaltioihin sijoittautuneita. Kuhunkin osaamis- ja innovaatioyhteisöön on kuuluttava ainakin yksi korkea-asteen oppilaitos ja yksi yksityinen yritys.”

(e) Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. EIT hyväksyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt ennen uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn aloittamista.”

(7) Lisätään 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet

EIT huolehtii keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella ja yhteistyössä komission kanssa siitä, että kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin ulkoinen arviointi.”

(8) Lisätään 7 b artikla seuraavasti:

”7 b artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen

1. Määräajoin tehtävien arviointien tulokset ja toiminta-alojen erityispiirteet huomioiden osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta.

2. Hallintoneuvosto voi päättää jatkaa osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet.

Jos osaamis- ja innovaatioyhteisön arvioinnit osoittavat, että tulokset ovat riittämättömät, hallintoneuvoston on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin kuuluvat rahoitustuen vähentäminen, muuttaminen tai peruuttaminen taikka sopimuksen purkaminen.”

(9) Poistetaan 10 artikla.

(10) Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitus järjestetään erityisesti seuraavista lähteistä:

(a) kumppaniorganisaatioilta saatavat rahoitusosuudet, jotka muodostavat merkittävän rahoituslähteen;

(b) jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai niiden viranomaisten lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti myöntämät rahoitusosuudet;

(c) kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat;

(d) osaamis- ja innovaatioyhteisön omasta toiminnasta sekä teollis- ja tekijänoikeuksista saatavista rojalteista peräisin olevat tulot;

(e) pääomalahjoitukset, mukaan luettuina ne, joita hallinnoi EIT:n säätiö;

(f) testamenttilahjoitukset, lahjoitukset sekä yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä saatava rahoitus;

(g) EIT:ltä saatava rahoitusosuus;

(h) rahoitusvälineet, mukaan luettuina ne, jotka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

Ne voivat olla myös luontoissuorituksia.”

(11) Korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. EIT:n rahoitusosuus voi kattaa enintään 100 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.”

(12) Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Toiminnan ohjelmointi ja raportointi

EIT hyväksyy:

(a) jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, joka perustuu strategiseen innovaatio-ohjelmaan sen tultua hyväksytyksi ja jossa esitetään EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä. Siihen sisältyvät myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja EIT:n toimien seurantaan tarkoitetut asianmukaiset indikaattorit. EIT toimittaa komissiolle kunkin n – 2 vuoden joulukuun 31 päivään mennessä alustavan jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen työohjelman. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritellyt EIT:n erityistavoitteet sekä sen täydentävyyden unionin politiikkoihin ja välineisiin nähden. EIT ottaa komission lausunnon asianmukaisesti huomioon ja perustelee mahdollisen eriävän kantansa. EIT toimittaa lopullisen työohjelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;

(b) vuosikertomuksen kunkin vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, indikaattoreihin ja aikatauluun, toteutettuihin toimiin liittyviä riskejä sekä resurssien käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa.”

(13) Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 2 kohdassa oleva sana ”viiden” sanalla ”kolmen”.

(b) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Komissio voi riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista ja tarkastella EIT:n edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaa toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidä hyviä toimintatapoja.”

(14) Lisätään 17 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Strategiseen innovaatio-ohjelmaan sisältyy analyysi EIT:n toimien ja unionin muiden aloitteiden, välineiden ja ohjelmien välisestä mahdollisesta synergiasta ja keskinäisestä täydentävyydestä.”

(15) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Talousarviositoumukset

Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan perustuvat rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi ovat 3 182,230 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. EIT:n rahoitusosuus osaamis- ja innovaatioyhteisöille maksetaan näiden rahoituspuitteiden mukaisesti.”

(16) Korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluvat henkilöstötaulukkoluonnos ja alustava jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle vuoden n – 2 joulukuun 31 päivään mennessä.”

(17) Korvataan 20 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä.”

(18) Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

(a) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. EIT:lle myönnettävä rahoitusosuus toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä käsittelevän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.”

(b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Euroopan parlamentti myöntää johtajalle ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden EIT:n talousarvion toteuttamisen osalta.”

(19) Poistetaan 22 artiklan 4 kohta.

(20) Lisätään 22 a artikla seuraavasti:

”22 a artikla

EIT:n lopettaminen

Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on oltava asianmukaiset määräykset tällaista tilannetta varten.”

2 artikla

(1) Korvataan asetuksen (EY) N:o 294/2008 liite tämän asetuksen liitteellä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perussääntö

1 jakso

Hallintoneuvoston kokoonpano

3. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä että edustajajäseniä.

4. Nimitettyjä jäseniä on kaksitoista, ja komissio nimittää heidät tasapainoisesti yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä. Heidän toimikautensa kestää neljä vuotta, eikä sitä voida uusia.

Hallintoneuvosto esittää komissiolle tarvittaessa ehdotuksen uusien jäsenten nimittämisestä. Ehdokkaat valitaan sidosryhmien kuulemisen käsittävän avoimen menettelyn tulosten perusteella.

Komissio huolehtii nimityksissä korkeakoulutus, tutkimus- ja innovaatiokokemuksen sekä innovaatio- ja yrityskokemuksen samoin kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation toimintaympäristön eri puolilla unionia.

Komissio nimittää jäsenet ja tiedottaa valintaprosessista ja hallintoneuvoston jäsenten lopullisesta nimityksestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jos nimitetty jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimitetään toimikauden loppuajaksi uusi jäsen samaa menettelyä noudattaen kuin hallintoneuvoston jättävä jäsen oli nimitetty. Komissio voi hallintoneuvoston pyynnöstä nimittää vähemmän kuin kaksi vuotta tehtävässään palvelleen uuden jäsenen uudelleen neljäksi vuodeksi.

Siirtymäkaudella alun perin kuuden vuoden ajaksi nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet toimivat kautensa loppuun. Siihen ajankohtaan asti on kahdeksantoista nimitettyä jäsentä. Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta hallintoneuvosto valitsee vuonna 2012 nimitetyistä jäsenistä yhden kolmanneksen kahden vuoden kaudeksi, yhden kolmanneksen neljän vuoden kaudeksi ja yhden kolmanneksen kuuden vuoden kaudeksi komission hyväksynnällä.

5. Edustajajäseniä on kolme; he ovat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valitsemia ja edustavat niiden kumppaniorganisaatioita. Heidän toimikautensa on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy, jos jäsen jättää osaamis- ja innovaatioyhteisön.

Hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat. Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kehitys.

Siirtymäkaudella alun perin kolmen vuoden ajaksi nimitetyt edustajajäsenet toimivat kautensa loppuun. Siihen ajankohtaan asti on neljä edustajajäsentä.

6. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat itsenäisesti EIT:n etujen mukaisesti ja sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden turvaamiseksi.

2 jakso

Hallintoneuvoston tehtävät

7. Hallintoneuvosto tekee tarvittavat strategiset päätökset erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

(b) se vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella luonnoksen EIT:n strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi, kolmivuotisen jatkuvasti päivitettävän työohjelman, EIT:n talousarvion, vuotuisen tilinpäätöksen ja taseen sekä sen vuosikertomuksen;

(c) se hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt;

(d) se vahvistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyn;

(e) se valitsee ja nimeää yhteistyöryhmän osaamis- ja innovaatioyhteisöksi ja peruuttaa nimeämisen tarvittaessa;

(f) se huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan jatkuvasta arvioimisesta;

(g) se vahvistaa työjärjestyksensä, toimeenpanokomitean työjärjestyksen sekä EIT:n erityiset varainhoitosäännökset;

(h) se määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa;

(i) se hyväksyy menettelyn, joilla johtaja ja toimeenpanokomitean jäsenet valitaan;

(j) se nimittää ja tarvittaessa erottaa johtajan sekä käyttää kurinpitovaltaa hänen suhteensa;

(k) se nimittää tilinpitäjän sekä toimeenpanokomitean jäsenet;

(l) se hyväksyy eturistiriitoihin liittyvät menettelysäännöt;

(m) se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen;

(n) se perustaa sisäisen tarkastustoimen komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti;

(o) se valtuutetaan perustamaan säätiö, jäljempänä ’EIT-säätiö’, jonka erityisenä tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia;

(p) se päättää EIT:n kielijärjestelyistä ottaen huomioon voimassa olevat monikielisyysperiaatteet ja EIT:n toiminnan asettamat käytännön vaatimukset;

(q) se tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä maailmanluokan elimen huipputason korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation alalla.

3 jakso

Hallintoneuvoston toiminta

8. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimitettyjen jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

9. Hallintoneuvosto tekee päätökset äänivaltaisten jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta siihen, mitä 3 kohdassa säädetään.

Tämän perussäännön 2 jakson 2 kohdan a, b, c, i ja o alakohdan sekä 3 jakson 1 kohdan nojalla tehtävät päätökset edellyttävät kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä.

10. Edustajajäsenet eivät voi äänestää 2 jakson 2 kohdan b, c, d, e, f, g, i, j, k, o ja p alakohdan nojalla tehtävistä päätöksistä.

11. Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä.

12. Hallintoneuvostoa avustaa toimeenpanokomitea. Toimeenpanokomiteassa on kolme jäsentä, joista yksi on hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana. Hallintoneuvosto valitsee nimitettyjen jäsentensä joukosta, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, toimeenpanokomitean kaksi muuta jäsentä. Hallintoneuvosto voi antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi.

4 jakso

Johtaja

13. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan paras EIT:n etujen mukainen ratkaisu.

14. Johtaja vastaa EIT:n toiminnasta ja päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta.

15. Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

(r) organisoida EIT:n toimet ja hallinnoida niitä;

(s) tukea hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden työssä, järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut sekä antaa niille kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa;

(t) valmistella strategisen innovaatio-ohjelman luonnos, alustava jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, vuosikertomusluonnos ja vuotuinen talousarvioesitys toimitettavaksi hallintoneuvostolle;

(u) valmistella ja hallinnoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla;

(v) organisoida EIT:n toimet ja hallinnoida niitä;

(w) valmistella, neuvotella ja tehdä sopimukset osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

(x) järjestää sidosryhmäfoorumi;

(y) varmistaa EIT:n toiminnan tehokkaiden seuranta- ja arviointimenettelyjen toteuttaminen asetuksen 16 artiklan mukaisesti;

(z) vastata hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta. Tässä yhteydessä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot;

(å) vastata kaikista henkilöstöasioista;

(ä) toimittaa EIT:n alustava tilinpäätös ja tase sisäiselle tarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä;

(ö) huolehtia, että EIT:n tekemissä sopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan.

5 jakso

EIT:n henkilöstö

16. EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

17. Osallistuvat valtiot ja muut työnantajat voivat lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi.

Hallintoneuvosto hyväksyy osallistuvien valtioiden tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.

18. EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia, jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut.

19. Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne 1.4. Tavoitteet 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut vaikutukset EIT:n määrärahoihin 3.2.3. Arvioidut vaikutukset EIT:n henkilöresursseihin hallinnon osalta 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttaminen

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[7]

Horisontti 2020 – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020)

15. Koulutus ja kulttuuri

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[8].

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Vuosina 2014–2020 EIT:n tärkeimpänä yleisenä tehtävänä on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja unionin innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä ja integroimalla korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Aloitusvaiheen jälkeinen EIT:n pitkän ajan strategia on määrä vahvistaa strategisessa innovaatio-ohjelmassa, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät komission ehdotuksen perusteella. Strateginen innovaatio-ohjelma perustuu versioon, jonka EIT:n hallintoneuvosto toimitti komissiolle kesäkuussa 2011. Strateginen innovaatio-ohjelma on toimintapoliittinen asiakirja, jossa hahmotellaan EIT:n prioriteettialat tulevia aloitteita varten ja johon sisältyy yleiskatsaus seitsemän vuoden aikajaksolle suunniteltuihin toimiin, varsinkin EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen prioriteettialoihin sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaan ja nimeämiseen.

EIT:llä on vuosina 2014–2020 olennainen rooli Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, josta se saa rahoitusta 3 182,230 miljoonaa euroa (käypinä hintoina), kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/XXXX 6 artiklan 3 kohdassa säädetään. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on kolme keskenään yhteydessä olevaa painopistealuetta, jotka täydentävät toisiaan. Ne ovat tieteellinen huippuosaaminen, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen. EIT edistää innovaatiotoimintansa sekä osaamiskolmion integroinnin myötä ennen kaikkea yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ‑painopistealuetta. EIT:n integroidun, monialaisen luonteen vuoksi synergiaa etsitään myös suhteessa muihin painopistealueisiin, eritoten ”kilpailukyky”-alueeseen.

Ensimmäinen, 1 493 miljoonan euron suuruinen määrärahaerä osoitetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston mukaisiin toimiin. Toinen, 1 689 miljoonan euron suuruinen määrärahaerä osoitetaan, jollei Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetystä arvioinnista muuta johdu. Tämä lisäerä myönnetään liitteessä II selostetulla suhteutetulla tavalla ”johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” -erityistavoitteeseen tarkoitetusta summasta 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun teollisuuden johtoasemaa koskevan painopistealueen puitteissa sekä 2 kohdan c alakohdassa vahvistettuun yhteiskunnallisia haasteita koskevaan painopistealueeseen tarkoitetusta summasta.

Tämä kahdessa monivuotisessa erässä tapahtuva rahoitus kattaa seuraavat:

–        ensimmäisessä erässä nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnissä oleva kehittäminen sekä siemenrahoitus kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän toisen aallon käynnistämiseen

–        toisessa erässä jo käynnistettyjen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnissä oleva kehittäminen sekä siemenrahoitus kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän kolmannen aallon käynnistämiseen.

EIT:n rahoitusosuus perustuu tarpeellisiin menoihin, jotka koskevat kolmen olemassa olevan osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista (noin 1 691 miljoonaa euroa – 53,15 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta), uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asteittaista käyttöönottamista vuosina 2014 (1 012 miljoonaa euroa – 31,81 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta) ja 2018 (259,75 miljoonaa euroa – 8,16 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta), tiedotus- ja julkisuustoimia (141,762 miljoonaa – 4,45 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta) sekä hallintomenoja (77 miljoonaa euroa – 2,42 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta).

Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin vuosina 2014–2020 kohdennettavaksi kaavaillut EIT:n määrärahat ovat 2 963,506 miljoonaa euroa (93,13 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta vuosina 2014–2020). EIT:n rahoitusosuus on 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioista (osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimet). Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen odotetaan saavan lisäksi 8,890 miljardia euroa muista julkisista ja yksityisistä lähteistä (vipuvaikutus).

Osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten rahoitusosuus ei ole perinteinen tukien yhteydessä vaadittu osarahoitus vaan edellytys olemassa olevien organisaatioiden vähimmäisosallistumiselle ja osoitus niiden rahoituksellisesta sitoutumisesta osaamis- ja innovaatioyhteisöön. Tämä alhaalta ylöspäin -lähestymistapa takaa a) osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten vahvan sitoutumisen, b) saa liikkeelle investointeja ja c) vauhdittaa rakenne- ja organisaatiomuutoksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten keskuudessa ja muualla.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet

Kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX määritellään, EIT:n tavoitteena on eheyttää pirstoutunutta eurooppalaista innovaatiotoimintaa ja lisätä Euroopan vetovoimaa huippuosaajien ja -yrittäjien keskuudessa.

Tavoitteen saavuttamista varten on määritelty seuraavat erityistavoitteet ja tuotokset:

–        edistetään kolmen nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista ja niiden kasvua, vaikutuksia ja kestävyyttä,

–        valmistaudutaan asteittain uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen,

–        lisätään EIT:n vaikutuksia jakamalla tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa.

EIT edesauttaa edellä mainittujen tavoitteiden ja tuotosten toteutumista seuraavien operatiivisten tavoitteiden avulla:

–        Integroidaan osaamiskolmio (tutkimus, innovaatio ja koulutus), jotta syntyisi taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä ja jotta saataisiin parempia tuloksia tiiviimmän yhteistoiminnan ja yhteistyön avulla.

–        Parannetaan tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen vetovoimaa ja kaupallista merkitystä, jotta se houkuttelisi osaajia ja jotta kehitettäisiin ja pidettäisiin yllä tarvittavaa osaamista kaikkialla EU:ssa.

–        Hyödynnetään EU:n tutkimusvahvuuksien käyttämätöntä potentiaalia, jotta tavara- ja työmarkkinoilla saataisiin enemmän tuloksia.

–        Kehitetään todellisia yhteistyösuhteita huippuosaamiskeskusten välille, jotta saataisiin aikaan kriittinen massa huipputason innovointia ja koulutusta varten.

–        Tuetaan innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämistä sellaisilla osa-alueilla, joilla markkinoiden toimimattomuuden vuoksi ei ole tarpeeksi tarjontaa.

–        Edistetään yrittäjävalmiuksia kaikkialla EU:ssa, jotta syntyisi uutta yritystoimintaa ja tutkimus- ja koulutustoiminnan tuotosten potentiaalinen arvo saataisiin tehokkaammin käyttöön.

–        Tuetaan EU:n nykyisiä ja potentiaalisia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia, jotta niistä tulisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä ja huipuiksi tunnustettuja.

–        Tasoitetaan innovaatiokapasiteetissa olevia eroja EU:ssa kehittämällä ja jakamalla tietoa innovaatiokäytänteissä ja -hallinnossa käyttöön otettujen uusien mallien tuloksista.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

15 – Koulutus ja kulttuuri – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen avulla edistetään innovointia ja tutkimusta. Innovaatiotoimien kokonaistehokkuus paranee, sillä ehdotuksessa esitetään ratkaisuja toiminnan pirstoutuneisuuteen vähentämiseen ja kriittisen massan saavuttamiseen. Ehdotuksen myötä syntyy myös lisäarvoa, kun hyödynnetään nykyistä tutkimustoimintaa, parannetaan sen relevanssia markkinoiden kannalta ja kehitetään innovaatioprosessin tarjontapuolta. Yhtenä EIT:n toiminnan johtoajatuksena on ajaa muutoksia korkea-asteen koulutuksen tarjontaan EU:ssa, ennen kaikkea tutkinnonjälkeiselle jatkokoulutukselle annettavan EIT:n laatumerkin avulla. Tämä vaikuttaa positiivisesti rajat ylittävään koulutustarjontaan ja parantaa pääsyä koulutusohjelmiin.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sovelletaan moni- ja poikkitieteellistä lähestymistapaa, ja näin ollen EIT:n prioriteettialojen toimijat todennäköisesti solmivat yhteistyösuhteita EIT:n kanssa. EIT:n alueelliset vaikutukset ovat todennäköisesti merkittäviä. Alueille, joilla toimii yhteistoimintakeskittymiä, tarjoutuu mahdollisuuksia saada hyötyä toiminnan keskittymisen ja myönteisten ulkoisvaikutusten ansiosta. Nämä mahdollisuudet paranevat, jos alueilla sijaitsevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanit ja alueellisten innovaatiostrategioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä.

Tarkempia tietoja esitetään vaikutusten arviointia käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on tämän lainsäädäntöehdotuksen oheisasiakirjana.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX määritetään joukko indikaattoreita EIT:n erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten. Lisäksi EIT:n operatiivisten tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavien indikaattorien avulla:

Integroidaan osaamiskolmio (tutkimus, innovaatio ja koulutus), jotta syntyisi taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä ja jotta saataisiin parempia tuloksia tiiviimmän yhteistoiminnan ja yhteistyön avulla. Tuetaan EU:n nykyisiä ja potentiaalisia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia, jotta niistä tulisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä ja huipuiksi tunnustettuja. Hyödynnetään EU:n tutkimusvahvuuksien käyttämätöntä potentiaalia, jotta tavara- ja työmarkkinoilla saataisiin enemmän tuloksia. || – 540 organisaatiota (korkeakoulut, yritykset, tutkimusorganisaatiot) tekee tiivistä yhteistyötä integroiduissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä – 80 uutta organisaatiota liittyy jo nimettyihin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin – 9 sopimusta, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia ja käyttöä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä – 8,890 miljardia euroa asetetaan käyttöön muista kuin EIT:n rahoituslähteistä; summa vastaa 75:tä prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaistalousarviosta (julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden välinen vipuvaikutus)

Parannetaan tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen vetovoimaa ja kaupallista merkitystä, jotta se houkuttelisi osaajia ja jotta kehitettäisiin ja pidettäisiin yllä tarvittavaa osaamista kaikkialla EU:ssa. || – kehitetään 25 yrittäjyysaiheista opinto-ohjelmaa – 85 koulutusmoduulia, EIT:n tutkinnot mukaan luettuina

Kehitetään todellisia yhteistyösuhteita huippuosaamiskeskusten välille, jotta saataisiin aikaan kriittinen massa huipputason innovointia ja koulutusta varten. || – 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä täyden toiminnan vaiheessa, 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä kehittymisvaiheessa ja 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä käynnistys- tai kehittymisvaiheessa – 45 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintaryhmittymää perustettu kasvokkain tehtävää yhteistyötä varten

Tuetaan innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämistä sellaisilla osa-alueilla, joilla markkinoiden toimimattomuuden vuoksi ei ole tarpeeksi tarjontaa. || – 600 uutta ja spin-off-yritystä, joiden perustajina ovat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen opiskelijat/tutkijat/opettajat – 6 000 innovaatiota, jotka osaamis- ja innovaatioyhteisöjen opiskelijat/tutkijat/opettajat ovat kehittäneet olemassa olevissa yrityksissä – 3 000 lisenssiä ja konsulttipalvelua

Edistetään yrittäjävalmiuksia kaikkialla EU:ssa, jotta syntyisi uutta yritystoimintaa ja tutkimus- ja koulutustoiminnan tuotosten potentiaalinen arvo saataisiin tehokkaammin käyttöön. || –          10 000 opiskelijaa EIT:n maisterinkoulutusohjelmissa – 10 000 opiskelijaa EIT:n tohtorinkoulutusohjelmissa – 20 000 opiskelijaa ja opettajaa on saanut tutkintoon johtamatonta yrittäjäkoulutusta – kaikki opiskelijat, jotka ovat tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ovat suorittaneet maantieteellisen liikkuvuusjakson tai korkeakoulujen ja yritysten välisen liikkuvuusjakson – 25 prosenttia opettajista on suorittanut kansainvälisen liikkuvuusjakson tai korkeakoulujen ja yritysten välisen liikkuvuusjakson – vähintään 25 prosentin opiskelijoista ja opettajista olisi oltava isäntämaan ulkopuolelta

Tasoitetaan innovaatiokapasiteetissa olevia eroja EU:ssa kehittämällä ja jakamalla tietoa innovaatiokäytänteissä ja ‑hallinnossa käyttöön otettujen uusien mallien tuloksista. || – 600 organisaatiota osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolella hyötyy EIT:n tulosten levittämisestä ja julkisuustoimista – 40 tapahtumaa järjestetty EIT:n tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimesta parhaiden toimintamallien jakamista varten – 2 500 henkilöä hyötyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen parhaista toimintamalleista apurahajärjestelmien avulla.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

– Kolmen nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttaminen[9] ja niiden kasvun, vaikutusten ja kestävyyden edistäminen.

– Asteittainen valmistautuminen uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen huolehtimalla niiden valinnasta ja toteutuksesta. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on määrä perustaa kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018.

– EIT:n vaikutusten lisääminen jakamalla tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa. Menestyneistä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saatujen kokemusten pohjalta EIT varmistaa – levittämällä tuloksia ja jakamalla tietämystä kohdennetusti –, että näitä kokemuksia jaetaan myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Se edistää tuloksekasta keskinäistä oppimista ja vauhdittaa uusien innovaatiomallien omaksumista EU:ssa ja kaikissa sen jäsenvaltioissa.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EIT luo koko innovaatioketjun kattavat yhteydet koulutuksesta ja tietämyksen luomisesta uusien ja olemassa olevien yritysten innovatiivisiin lähestymistapoihin. EIT:n toimintamallissa on useita tekijöitä, jotka tuovat todellista lisäarvoa EU:n tasolla.

· Integroidut pitkäkestoiset kumppanuudet vähentävät toiminnan pirstoutuneisuutta, ja EU:n laajuinen toiminta auttaa saavuttamaan kriittisen massan. Nykyisistä yhteistyöhankkeista kertyneiden kokemusten pohjalta EIT lisää osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi valittujen yhteistyöryhmien pysyvyyttä ja strategista merkitystä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusien arvoketjujen ansiosta, jotka mahdollistavat vastaamisen riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin. EU:n jäsenvaltioissa on huomattavan paljon huippuosaamiskeskuksia, mutta ne eivät yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun edellyttämää kriittistä massaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymät avaavat vahvoille paikallisille toimijoille mahdollisuuksia solmia tiiviit suhteet muihin huipputason kumppaneihin osaamis- ja innovaatioyhteisön luomissa strategisissa kokonaispuitteissa ja tulla sitä kautta maailmanlaajuisesti tunnustetuiksi toimijoiksi.

· EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin huomioon koulutuksessa. Näin on mahdollista saada aikaan erittäin interaktiivinen itseään vahvistava kehityskulku. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista eriyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin kyseisillä aloilla.

· Lahjakkuuksia tuetaan yli valtionrajojen ja yrittäjyyttä edistetään osaamiskolmion integroinnin avulla: EIT edistää ihmislähtöistä innovointia ja pitää opiskelijoita, tutkijoita ja yrittäjiä toimintansa kulmakivinä. EIT tarjoaa uusia urapolkuja korkeakoulujen ja yksityisen sektorin välille sekä uudenlaisia järjestelmiä ammatillista kehittämistä varten. EIT:n laatuleiman käyttäminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovatiivisten maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien yhteydessä luo osaltaan kansainvälistä tunnettuutta ja brändiä, mikä auttaa houkuttelemaan osaajia Euroopasta ja muualta maailmasta. Yrittäjyyden edistäjinä ovat maailmanluokkaa edustavat uuden sukupolven opiskelijat, joilla on tietoa ja asennetta muuttaa ideat uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi, minkä ansiosta tietoa voidaan tosiasiallisesti hyödyntää ja yritysten tekemistä investoinneista saadaan vastinetta.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

EIT on onnistuneesti saattanut päätökseen aloitusvaiheensa, jonka aikana otettiin käyttöön EIT:n päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet – hallintoneuvosto ja päätoimipaikka – sekä operatiivinen lohko eli osaamis- ja innovaatioyhteisöt.

Lisätietoja on saatavissa ehdotuksessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin strategisesta innovaatio-ohjelmasta annettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi.

Ensimmäisistä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä on saatu seuraavat rahoitukseen liittyvät kokemukset:

· EIT:n rahoitusmalli vaikuttaa asianmukaiselta. Se perustuu olemassa olevien huippuluokan organisaatioiden yhdistettyihin vahvuuksiin ja resursseihin, ja siinä EIT:n rahoitus toimii moottorina, jonka ansiosta saadaan hankituksi ja kootuksi lisää rahoitusvaroja monilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta. EIT:n rahoitus on näin ollen tarkoitettu ainoastaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimiin, etenkin koulutus- ja yrittäjyyshankkeisiin ja yritysten perustamista koskeviin hankkeisiin, jotka täydentävät vakiintuneisiin toimiin (esimerkiksi olemassa oleviin tutkimushankkeisiin) tehtyjä investointeja.

· Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyvät läpi eri kehitysvaiheet, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Rahoitustarve ja varojen käyttökyky ovat alussa, perustamisvaiheen aikana, suhteellisen vähäisiä, mutta kehittyvät huomattavasti seuraavina vuosina. Osaamis- ja innovaatioyhteisön viisitoista vuotta kestävä toiminta-aika käsittää seuraavat vaiheet:

– Kaksi vuotta kestävä perustamisvaihe: Tuolloin osaamis- ja innovaatioyhteisö järjestää toimintansa, muodostaa tarvittavat oikeudelliset ja rahoitukselliset rakenteet ja palkkaa ydinhenkilöstön. Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 35 prosenttia yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 28 miljoonaa euroa.

– Kolme vuotta kestävä kehittymisvaihe: Osaamis- ja innovaatioyhteisö on jo perustettu, ja se on alkanut toteuttaa ydintoimintojaan. Toisaalta sen toiminta-ala on vielä laajenemassa ja jäsenmäärä kasvamassa. Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 26 prosenttia yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 154,7 miljoonaa euroa.

– Kuusi vuotta kestävä täyden toiminnan vaihe: Osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on vakaa rakenne ja selvästi määritelty toiminta-ala. Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 25 prosenttia yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 475,5 miljoonaa euroa.

– Neljän vuoden mittainen kestävän toiminnan saavuttamisen vaihe: Osaamis- ja innovaatioyhteisön toimet ovat samanlaisia kuin täyden toiminnan vaiheessa ja EIT:n rahoituksen asteittain pienentyessä kyseisen yhteisön on hankittava muita tulonlähteitä. Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 22 prosenttia yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 258 miljoonaa euroa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen väliset yhteydet ovat entistä näkyvämmin esillä EU:n toimissa ja ohjelmissa. Mahdollisuudet toisiaan vahvistaviin toimiin ovat suuret, ja Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamalla strategiakehyksellä voidaan varmistaa, että synergiaa hyödynnetään paremmin.

EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 -puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. EIT edistää merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät.

Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja -ohjelmien välillä ja tuo jatkuvuutta ja pitkäjänteistä institutionaalista sitoutumista, joita tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen saadaan kestäviä muutoksia.

Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajatylittävään yhteistyöhön osaamis- ja innovaatioyhteisöjen verkostoissa ja niiden ulkopuolella. Ne pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä.

Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä.

Yhteiset ohjelma-aloitteet ovat todennäköisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään jo toimivien yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan huippuosaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT tarjoaa uusia tilaisuuksia innovointiin ja yrittäjyyskokemuksiin Marie Curie -tutkijoille ja Yhteinen Erasmus ­ohjelman opiskelijoille.

Tulevat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet antavat laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen nykyisissä kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja -politiikoissa. Mitä tulee vuorovaikutukseen eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien kanssa, osaamis- ja innovaatioyhteisöt muodostavat maantieteellisesti hajautetun rakenteensa vuoksi jäsennetyn toimijaverkoston, jolla on erinomaiset mahdollisuudet määrittää yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat sellaisissa periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa kysymyksissä, jotka vaikuttavat tiettyyn alaan tai ratkaistavaan ongelmaan.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– X  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020

–      Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja päättyvät 31.12.2022.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– ¨ Rahoitusvaikutukset alkavat [PP/KK]VVVV ja päättyvät [PP/KK]VVVV.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[10]

komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

X välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– X  Euroopan unionin perustamille elimille[11]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

2.           HALLINNOINTI

Yksinkertaistaminen ja joustavuus ovat ratkaisevia tekijöitä EIT:n menestymisen ja yrityssektorin osallistumisen kannalta. Aloitusvaiheen jälkeen EIT:n on vielä aiheellista hyödyntää joustavuuttaan täysimääräisesti, jotta yksinkertaistaminen tehostuisi.

Vastuullisesti toteutettu yksinkertaistaminen on EIT:n kannalta välttämätöntä, jos halutaan taata tulosten vaikuttavuus ja edistää läpimurtoja innovaatiotoiminnassa. EIT pitää yksinkertaistamista dynaamisena prosessina, joka kuuluu kiinteästi EIT:n toimintaan ja on erottamaton osa EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin suuntaamia tukitoimintoja. Siksi EIT pyrkii mukauttamaan, parantamaan ja selkiyttämään sisäisiä prosessejaan ja hakee jatkuvasti yksinkertaistettuja toimintamalleja, joiden avulla osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat vastata uusiin tarpeisiin ja parantaa vaikuttavuuttaan.

Toiminnallinen yksinkertaistaminen:

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokeilujen ja kokemusten avulla EIT toteuttaa keskeisillä osa-alueilla yksinkertaistamissuunnitelmaa, joka sisältää edistymisen arviointiin käytettävät kriteerit, ja raportoi komissiolle toteutuksen edistymisestä kolmivuotisen työohjelman puitteissa.

Komissio seuraa tarkoin EIT:n kykyä tuottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusta ja hallintoa varten mahdollisimman yksinkertaiset sopimukset ja periaatteet EIT:n oman yksinkertaistamissuunnitelman pohjalta.

Rahoituksellinen yksinkertaistaminen:

Yhtenä EIT:n tavoitteena on edistää yksityisen sektorin osallistumista, ja siksi EIT:n varainhoitosäännöissä[12], jotka perustuvat varainhoidon puiteasetukseen ja joissa on eräitä komission myöntämiä poikkeuksia, on otettava huomioon sen tavoitteet sekä tarve huolehtia sen toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi houkutella kumppaneita yritys- ja tiede- ja tutkimusmaailmasta.

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen 1 artiklassa säädetään, tarvittaessa on annettava sääntöjä, jotka poikkeavat tässä asetuksessa tai asetuksessa (EU) N:o XX/2012 (varainhoitoasetus) vahvistetuista säännöistä, ottaen huomioon EIT:tä koskevan asetuksen säännökset sekä EIT:n erityistarpeet (esimerkiksi ehdotuspyyntöjen sijasta järjestettävä menettely, jonka tarkoituksena on nimetä ja valita uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aallot).

Yksinkertaistamistavoitteeseen pääsemiseksi toteutetaan useita avustusten hallinnointiprosessia koskevia toimenpiteitä noudattaen Horisontti 2020 -puiteohjelmassa esitettyä rahoitussääntöjen yksinkertaistamista. Yksinkertaistamiskeinot ovat seuraavat:

· Todellisten välittömien kustannusten yksinkertaistettu korvaaminen, jolloin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavanomaiset laskentakäytännöt hyväksytään laajemmin; tähän liittyy myös tiettyjen verojen ja maksujen tukikelpoisuus;

· Mahdollisuus käyttää yksikkökustannuksia henkilöstökustannusten tapauksessa (keskimääräiset henkilöstökustannukset) sellaisissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, joissa se on tavanomainen laskentakäytäntö, sekä sellaisten pk-yritysten omistajien osalta, jotka eivät saa palkkaa;

· Ajanseurannan yksinkertaistaminen määrittämällä selkeät ja yksinkertaiset vähimmäisehdot, ja erityisesti ajanseurantavelvoitteiden poistaminen EU:n hankkeessa 100-prosenttisesti tai yli 50-prosenttisesti työskentelevän henkilöstön osalta;

· Yhden ja saman korvausprosentin soveltaminen kaikkiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin;

· Pääsääntöisesti yksi yhtenäinen kiinteämääräinen korvaus, joka kattaa välilliset kustannukset;

· Yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käyttö apurahojen tapauksessa;

· Luottamuksen ja valvonnan tasapainoon tähtäävä, 2.2.2. kohdassa selostettu valvontastrategia vähentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista rasitusta;

· Horisontti 2020 -puiteohjelmassa esitettyjen osallistumissääntöjen mukaisesti kolmansien osapuolten osaamis- ja innovaatioyhteisöille antamien luontoissuoritusten arvo voi olla tukikelpoinen, mikä on suuri muutos verrattuna nykyisiin kustannusten tukikelpoisuutta koskeviin sääntöihin.

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Seuranta- ja raportointisääntöjen laadinnassa otetaan huomioon tehokkuus ja kustannustehokkuus ja saadut kokemukset. Laadinta perustuu kattavaan, oikea-aikaiseen ja yhdenmukaistettuun strategiaan, jossa korostetaan tuotosten, tulosten ja vaikutusten merkitystä (ks. tämän asiakirjan 1.4.4 kohta).

SEURANTA

Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa. Seurantajärjestelmässä olisi otettava huomioon EIT:n riippumattomuus, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen autonominen toiminta sekä EIT:n ja kyseisten yhteisöjen väliset sopimukset. Toisaalta seurantajärjestelmän avulla olisi varmistettava EIT:n täysi vastuullisuus sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi joustavuus niiden liiketoimintasuunnitelmien toteuttamisessa. Komissio tekee EIT:n kanssa yhteistyötä tapahtuneen edistyksen arvioimiseksi.

EIT:n seurantarakenne käsittää seuraavat neljä kerrosta:

1. Osaamis- ja innovaatioyhteisön seuranta asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Kullekin osaamis- ja innovaatioyhteisölle annetaan melkoisesti liikkumavaraa (alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa) määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, määrittää toimintansa ja hankkia tarvittavat resurssit.

2. Kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt kattava EIT:n toteuttama seuranta, jonka lähtökohtina ovat ennen kaikkea EIT:n tulostaulussa määritellyt strategiset tavoitteet, joiden osalta on vahvistettu kaikkiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin sovellettavat yhteiset indikaattorit. Tulostaulu sisältää kaikkien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta saavutukset, tuotokset ja niin taloudelliset kuin yhteiskunnallisetkin vaikutukset. EIT:n tulostaulu mittaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskykyä käyttäen lähtökohtana tiettyjä tavoitteita. Kuten oikeusperustan tarkistamisen yhteydessä on ehdotettu, EIT julkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt ennen uusien valintamenettelyjen käynnistämistä.

3. EIT:n omien toimien seuranta, jossa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia indikaattoreita keskipitkällä aikavälillä. Seurannassa arvioidaan esimerkiksi, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan julkisuustoimien määrä ja peitto (parhaita toimintatapoja käsittelevien tapahtumien lukumäärä) sekä arvioidaan tietojen levittämistä ja kansainvälistä toimintaa ja EIT:n vaikutuksia ylipäänsä eurooppalaisiin innovaatio-, tutkimus- ja koulutushankkeisiin (esimerkiksi EIT:n testaamien mallien käyttöönotto muissa aloitteissa prosenttiosuutena ilmaistuna).

4. Seuranta ja arviointi, joissa tarkastellaan EIT:n toimintaa Horisontti 2020 -ohjelman mukaisena EU:n innovaatioinstituuttina; seurannan ja arvioinnin suorittaa komissio EIT:tä koskevan asetuksen säännösten mukaisesti ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevan XXX annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 25 ja 26 artiklassa selostetulla tavalla. Arvioinnit on määrä suorittaa vuosina 2016 (ainoastaan EIT), 2017 (EIT:n väliarviointi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osana) ja 2023 (EIT:n jälkiarviointi Horisontti 2020 -puiteohjelman osana). Lisäksi ehdotuksen mukaan komissio voi milloin tahansa suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä teemoista tai aihealueista. EIT:n suunniteltujen toimien synergia EU:n muiden ohjelmien kanssa on määrä varmistaa siten, että komissio arvioi EIT:n kolmivuotisen työohjelman.

RAPORTOINTI

EIT on unionin elin, joka saa avustusta EU:n talousarviosta. Siksi EIT:tä käsitellään varainhoidon ja valvonnan kannalta samalla tavalla kuin muita perussopimuksen nojalla perustettuja elimiä, joita kutsutaan yleensä unionin virastoiksi. EIT:hen sovelletaan toisin sanoen budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta 201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohtaa, joka on budjettivallan käyttäjän ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Seurantajärjestelmän toteuttamista koskevassa raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

· EIT:n kolmivuotisessa työohjelmassa määritetään EIT:n strategisten tavoitteiden puitteissa asiaankuuluvat prioriteetit ja tavoitteet seuraavaksi vuodeksi (n + 1). Osaamis- ja innovaatioyhteisöiltä olisi pyydettävä lausunnot prioriteeteista ja tavoitteista ennen kolmivuotisen työohjelman lopullista hyväksymistä, jotta ne voivat sisällyttää kyseiset prioriteetit ja tavoitteet täysimääräisesti omiin vuotuisiin liiketoimintasuunnitelmiinsa.

· Edellisvuodelta (n – 1) annettavassa vuosikertomuksessa esitetään seurantatulokset vuodelta n – 1 ja selostetaan, miten ja missä määrin tavoitteet on saavutettu. Vuosikertomuksessa olisi otettava huomioon osaamis- ja innovaatioyhteisön kustannuksia ja suorituskykyä käsittelevät kertomukset edelliseltä toimintavuodelta (n – 1).

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen raportointia koskeva edellytykset on vahvistettu kumppanuutta koskevassa puitesopimuksessa ja vuotuisissa avustussopimuksissa (suorituskykyä ja kustannuksia koskeva raportointi). Toisaalta avustusten hallinnointiprosessia yksinkertaistetaan monin tavoin, jotta tehokkuus ja kustannustehokkuus paranisivat. Yksinkertaistamistoimissa otetaan huomioon EIT:n saamat kokemukset, jotka koskevat vuotuisten avustussopimusten täytäntöönpanoa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, ja niiden tärkeimpänä tavoitteena on vähentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista työtä ja parantaa kerättyjen tietojen laatua. Toisaalta otetaan edellä selostetulla tavalla käyttöön kaikkiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin sovellettavat yhteiset indikaattorit tulostaulussa, joka kattaa kaikkien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta saavutukset, tuotokset ja niin taloudelliset kuin yhteiskunnallisetkin vaikutukset.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

On tärkeää hallinnoida EU:n talousarviota tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimusten mukaisesti ja estää petokset ja resurssien tuhlaaminen. Siksi EIT käyttää talousarviota toteuttaessaan sisäisen valvonnan järjestelmää, joka antaa riittävän varmuuden siitä, että virheiden esiintyvyys monivuotisella menokaudella on 2–5 prosenttia (suositustasona noin 3,5 prosenttia), kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa esitetään. Sisäinen valvontajärjestelmä ja tarkastusstrategia kehitetään mainitun asetuksen perusteella.

Toisaalta EIT:n sisäinen valvonta perustuu myös komission sisäistä valvontaa koskeviin määräyksiin, EIT:n omiin menettelyihin, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen EIT:n rahoitusta varten ilmoittamien menojen sataprosenttisiin ennakkotarkastuksiin, tarkastuslausuntoihin, kustannuslaskentamenetelmistä ennalta annettaviin tarkastuslausuntoihin, hakemuksista poimittua otosta koskeviin jälkitarkastuksiin, hankkeiden tuloksiin ja ulkoiseen arviointiin.

EIT:n varainhoitosäännösten 38 artiklan 4 kohdassa säädetään, että noudattaen sääntöjä, jotka hallintoneuvosto on vahvistanut vastaavien komission vahvistamien sääntöjen perusteella, sekä ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit tulojen ja menojen hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä EIT:n tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt.

Vuosittain tehdään riskienhallintatarkastelu, jonka tarkoituksena on vähentää kaikkien EIT:n toimien toteuttamiseen liittyviä riskejä. Sisäistä valvontaa määrittäessään EIT:n olisi otettava huomioon toteutettuihin toimiin liittyvät riskit, perusjoukon erityispiirteet sekä tuen saaminen toistuvasti (nykyisin kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä), avustusten myöntämistiheys (vuosittain) ja toimien suuruusluokka (ks. 1.5.3. kohdassa oleva selostus osaamis- ja innovaatioyhteisön 15 vuotta kestävästä elinkaaresta sekä eri kehitysvaiheista), minkä lisäksi olisi vältettävä päällekkäistä rahoitusta.

Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäiset vuotuiset avustukset myönnettiin vuodeksi 2010, EIT:llä ei ole vielä tuloksia virheiden esiintyvyydestä. Nykyisten avustussopimusten täytäntöönpanossa on kuitenkin todettu seuraavan tyyppisiä riskejä:

– sääntöjen monimutkaisuudesta johtuvat virheet;

– sääntöjen tulkinnasta johtuvat virheet;

– tukikelpoisuussääntöjen noudattamiseen liittyvät riskit;

– tositteiden saatavuuteen liittyvät riskit;

– välillisten kustannusten virheellinen laskenta.

Edellä kuvatut yksinkertaistamistoimenpiteet parantavat osaltaan tilannetta ja vähentävät virheiden esiintyvyyttä.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevan XXX annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 23 artiklassa esitetään, EIT:n luoman valvontajärjestelmän on oltava sellainen, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus sekä saavuttaa tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä. Se vähentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista rasitusta.

EIT:n toteuttamaan valvontajärjestelmään kuuluvan tarkastusstrategian lähtökohtana on oltava se, että tilintarkastuksen kohteena on edustava otos, johon on poimittu menoja koko EIT:n talousarviosta, etenkin osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnetyistä vuosittaisista avustuksista. Tätä edustavaa otosta voidaan täydentää tarkastamalla menoja, jotka valitaan kaikki hakemukset kattavien ennakkotarkastusten aikana tehdyn riskinarvioinnin pohjalta, ja saatuja kokemuksia käytetään valvontapuitteiden arviointiin avustusten toteutusvaihetta koskevan riskinarvioinnin osalta. Menojen tarkastus toimitetaan yhtenäisellä tavalla ja taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

Mitä tulee EIT:tä koskeviin sisäisen valvonnan säännöksiin, EIT on laatinut valvontarakenteen käsittävän yleisstrategian, joka koskee sisäisen valvonnan toteuttamista menon koko kehityskaaren osalta. Toimiva johto huolehtii, että tämä yleisstrategia sekä vakiointia ja yksinkertaistamista koskeva aloite ja sen täytäntöönpano ovat hallintoneuvoston virallisesti hyväksymiä.

EIT:n täytäntöön panemassa vakiointia ja yksinkertaistamista koskevassa aloitteessa on kolme päälinjaa:

– vakioitu EIT:n suunnittelumenettely ja työohjelma,

– yhteys riskienhallintatarkasteluun,

– vakioitujen toimintaohjeiden kehittäminen.

Vakioidut toimintaohjeet ovat yksityiskohtaisia kirjallisia ohjeita, joiden avulla yhtenäistetään tietyn prosessin suorittamista; yleensä ohjeet koskevat useampaa kuin yhtä tehtävää tai osa-aluetta EIT:ssä, yksikössä, osastossa tai tiimissä.

Jotta tehokkuus ja sääntöjenmukaisuus paranisivat ja mahdolliset virheet vähenisivät EIT:n toteuttamissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan liittyvissä toimissa, ehdotuksessa esitetään tulospainotteiseen yksinkertaistamiseen liittyen, että avustusmuotona käytettäisiin kertakorvauksia, kiinteitä osuuksia ja yksikkökustannustaulukon mukaisia korvauksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toteuttamien toimien profiilin mukaan, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa XXX annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX esitetään. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä eri osapuolten on toimitettava tarkastuslausuntoja, joissa riippumattomat tarkastajat varmentavat taloudellisissa raporteissa ilmoitettujen lukujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. Kynnysarvo, jonka ylittyessä tällainen lausunto vaaditaan, määritetään Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen 28 artiklassa vahvistetulle tasolle. Lisäksi sovelletaan kaikkia muita kyseisen asetuksen säännöksiä, joiden aiheina ovat menettelytapoja koskevat lausunnot ja lausuntojen antamiseen oikeutetut tilintarkastajat.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

2.3.1      Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevan XXX annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 24 artiklassa todetaan, EIT varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että unionin taloudellisia etuja suojataan. Horisontti 2020 -pakettiin kuuluville ehdotuksille on tehty arviointi, jossa on arvioitu alttius petoksille, minkä lisäksi on arvioitu suojaamistoimenpiteiden vaikutuksia. Ehdotetuilla toimenpiteillä pitäisi kaiken kaikkiaan olla myönteiset vaikutukset petosten torjuntaan, koska niissä painotetaan enemmän riskinarviointiin perustuvia tarkastuksia ja koska niissä tehostetaan arviointeja ja valvontaa.

EIT torjuu petoksia määrätietoisesti kaikissa avustustenhallinnointiprosessin vaiheissa ja muiden toteutettujen toimien yhteydessä. Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti mainittava, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuin voivat paikan päällä, myös lopullisten edunsaajien toimitiloissa, suorittaa kaikkien unionilta varoja saaneiden sopimuspuolten ja näiden alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa, paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamista käsittelevässä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[13] säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

OLAFilla on oikeus toimittaa sisäisiä tutkimuksia EIT:ssä, ja hallintoneuvosto on tehnyt päätöksen liittymisestä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen[14].

EIT on myös tehnyt päätöksen, jossa määritellään ehdot petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjumista koskeville tutkimuksille.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet

Numero 15 02 11 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) || JM/EI-JM ([15]) || EFTA-mailta[16] || ehdokas-mailta[17] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 15 02 11 01 Hallintorakenne 2008–2013 || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

1 || 15 02 11 02 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2008–2013 || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM ([18]) || EFTA-mailta[19] || ehdokas-mailta[20] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

|| 15 07 03 02 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2014–2020 || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || 1 – EIT:n hallinto- ja toimintamenot

EIT || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021 || vuosi 2022 || YHTEENSÄ 2014–2022

Osasto 1 – 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || Sitoumukset || (1a) || 5,837 || 6,386 || 7,949 || 8,108 || 8,730 || 8,905 || 9,083 || || || 54,998

Maksut || (2a) || 5,837 || 6,386 || 7,949 || 8,108 || 8,730 || 8,905 || 9,083 || || || 54,998

Osasto 2 – 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || Sitoumukset || (1b) || 1,592 || 1,732 || 1,987 || 2,027 || 2,183 || 2,226 || 2,271 || || || 14,017

Maksut || (2b) || 1,592 || 1,732 || 1,987 || 2,027 || 2,183 || 2,226 || 2,271 || || || 14,017

Osasto 3 – 15 07 03 02 Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2014–2020 || Sitoumukset || (1c) || 267,498 || 324,047 || 389,375 || 472,279 || 497,460 || 554,832 || 599,777 || || || 3 105,268

Maksut || (2c) || 232,723 || 281,921 || 338,756 || 410,883 || 432,790 || 482,704 || 521,806 || 299,888 || 103,796 || 3 105,267

EIT:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1a+1b+1c || 274,926 || 332,165 || 399,312 || 482,414 || 508,373 || 565,963 || 611,130 || || || 3174,283

Maksut || =2a+2b+2c || 240,151 || 290,039 || 348,693 || 421,018 || 443,703 || 493,835 || 533,159 || 299,888 || 103,796 || 3 174,283

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || ”Hallintomenot EAC-PO”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020

PO: EAC ||

Ÿ Henkilöresurssit – henkilöstötaulukko – 15 01 05 01 || 0,472 || 0,481 || 0,491 || 0,501 || 0,511 || 0,521 || 0,531 || 3,507

Ÿ Henkilöresurssit – henkilöstötaulukko – 15 01 05 02 || 0,145 || 0,148 || 0,151 || 0,154 || 0,157 || 0,161 || 0,164 || 1,081

Ÿ Muut hallintomenot – 15 01 05 03 || 0,371 || 0,378 || 0,551 || 0,563 || 0,401 || 0,497 || 0,597 || 3,359

EAC-PO YHTEENSÄ || || 0,988 || 1,008 || 1,194 || 1,217 || 1,069 || 1,179 || 1,292 || 7,947

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,988 || 1,008 || 1,194 || 1,217 || 1,069 || 1,179 || 1,292 || 7,947

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018* || vuosi 2019* || vuosi 2020* || vuosi 2021 || vuosi 2022 || YHTEENSÄ 2014–2022

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 275,914 || 333,173 || 400,505 || 483,632 || 509,442 || 567,142 || 612,422 || || || 3 182,230

Maksut || 241,139 || 291,047 || 349,887 || 422,236 || 444,772 || 495,014 || 534,451 || 299,888 || 103,796 || 3 182,230

* 1 689 006 miljoonan euron lisäerä asetetaan suhteutetusti käyttöön vuosina 2018–2020 yhteiskunnallisia haasteita koskevaan tavoitteeseen sekä ”johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” -tavoitteeseen tarkoitetuista määrärahoista alustavasti, jollei Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetystä arvioinnista muuta johdu.

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

|| Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020 ||

|| TUOTOKSET ||

|| Tyyppi[21] || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[22] – Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vakiinnuttaminen ja niiden kasvun ja vaikutusten edistäminen ||

– tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || 3 || 256.89 || 3 || 281.83 || 3 || 284.49 || 3 || 313.77 || 3 || 214.31 || 3 || 183.36 || 3 || 156.70 || 21 || 1 691,346 ||

Välisumma erityistavoite 1 || 3 || 256.89 || 3 || 281.83 || 3 || 284.49 || 3 || 313.77 || 3 || 214.31 || 3 || 183.36 || 3 || 156.70 || 21 || 1 691,346 ||

ERITYISTAVOITE 2 – Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asteittainen käyttöönotto ||

– tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || || || 3 || 25.98 || 3 || 82.81 || 3 || 135.98 || 3 || 232.61 || 3 || 260.17 || 3 || 274.87 || 18 || 1 012,410 ||

– tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || || || || || || || || || 3 || 27.57 || 3 || 87.87 || 3 || 144.31 || 9 || 259,750 ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || 3 || 25.98 || 3 || 82.81 || 3 || 135.98 || 6 || 260.18 || 6 || 348.04 || 6 || 419.17 || 27 || 1 272,160 ||

ERITYISTAVOITE 3 – EIT:n vaikutusten parantaminen jakamalla tietämystä, tiedottamalla sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa ||

– tuotos || || || || 10.61 || || 16.24 || || 22.08 || || 22.52 || || 22.97 || || 23.43 || || 23.90 || || 141.762 ||

Välisumma erityistavoite 3 || || 10.61 || || 16.24 || || 22.08 || || 22.52 || || 22.97 || || 23.43 || || 23.90 || || 141.762 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 267,50 || || 324,05 || || 389,38 || || 472,28 || || 497,465 || || 554,83 || || 599,78 || || 3 105,268 ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset EIT:n henkilöresursseihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020

Virkamiehet (AD-ura-alue) EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 0,472 || 0,481 || 0,491 || 0,501 || 0,511 || 0,521 || 0,531 || 3,507

Virkamiehet (AST-ura-alue) EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Sopimussuhteiset toimihenkilöt EAC budjettikohta: 15 01 05 02 || 0,068 || 0,069 || 0,071 || 0,072 || 0,074 || 0,075 || 0,076 || 0,505

Sopimussuhteiset toimihenkilöt EIT budjettikohta: 15 07 03 01 || 1,358 || 1,386 || 1,413 || 1,441 || 1,470 || 1,500 || 1,530 || 10,098

Väliaikaiset toimihenkilöt EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 5,121 || 5,224 || 5,469 || 5,864 || 6,419 || 6,547 || 6,678 || 41,322

Kansalliset asiantuntijat EAC budjettikohta: 15 01 05 02 || 0,077 || 0,079 || 0,081 || 0,082 || 0,084 || 0,086 || 0,087 || 0,576

Kansalliset asiantuntijat EIT budjettikohta: 15 07 03 01 || 0,387 || 0,395 || 0,484 || 0,493 || 0,503 || 0,513 || 0,523 || 3,299

Isäntävaltion kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva osuus[23] || -1,560 || -1,560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || -3,120

YHTEENSÄ || 5,924 || 6,074 || 8,007 || 8,454 || 9,060 || 9,241 || 9,426 || 56,187

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

– A) Henkilöresurssit EIT ja EAC-PO

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| XX 07 03 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || || ||

|| 15 07 03 01 (EU:n ulkop. edustustot) EIT || 63 || 63 || 65 || 67 || 70 || 70 || 70 ||

|| 15 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

|| || || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[24] ||

|| 15 07 03 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[25] || – päätoimi­paikassa[26] || || || || || || || ||

|| – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || ||

|| 15 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 68,5 || 68,5 || 70,5 || 72,5 || 75,5 || 75,5 || 75,5 ||

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla EAC-pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt EAC-PO || – EIT:n talousarvion hyväksymismenettelyyn liittyvät tehtävät, erityisesti talousarvioesitys, siirrot – EIT:n kolmivuotista työohjelmaa koskevan komission lausunnon valmistelu – EIT:n hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvan komission tarkkailijan kannan valmistelu – EIT:n hallintoneuvoston jäsenten nimittämistä koskevan komission päätöksen valmistelu – koordinointi ja yhdenmukaistaminen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – komission kannan valmistelu EIT:n sidosryhmäfoorumia varten – EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä komission yksiköiden välisten vuotuisten kokousten järjestäminen – uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien valintamenettelyjen valmistelu – EIT:n seuranta ja arviointi – EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistaminen.

Ulkopuolinen henkilöstö EAC-PO || – osallistuminen EIT:n kolmivuotista työohjelmaa koskevan komission lausunnon valmisteluun – osallistuminen koordinointiin ja yhdenmukaistamiseen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – osallistuminen komission kannan valmisteluun EIT:n sidosryhmäfoorumia varten – osallistuminen EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä komission yksiköiden välisten vuotuisten kokousten järjestämiseen – osallistuminen uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien valintamenettelyjen valmisteluun – osallistumien EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistamiseen.

– B) EIT:n henkilöresurssit

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

EIT:n henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet

Väliaikaiset toimihenkilöt || AD || 27 || 27 || 28 || 29 || 32 || 32 || 32

AST || 11 || 11 || 11 || 12 || 12 || 12 || 12

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet YHTEENSÄ || 38 || 38 || 39 || 41 || 44 || 44 || 44

Muu henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20

Kansalliset asiantuntijat || || 5 || 5 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6

Muu henkilöstö yhteensä || || || || || || || ||

EIT:N HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ || || 63 || 63 || 65 || 67 || 70 || 70 || 70

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Väliaikaiset toimihenkilöt EIT || ­– EIT:n talousarvioon ja yksinkertaistamissuunnitelmaan liittyvät tehtävät – uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelun ja valinnan valmistelu – koordinointi ja yhdenmukaistaminen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – EIT:n sidosryhmäfoorumi – EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisten kokousten ja kuulemisten järjestäminen – nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan vakiinnuttaminen – EIT:n seuranta ja arviointi – EIT:n vaikutusten lisääminen jakamalla tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa.

Ulkopuolinen henkilöstö EIT || – osallistuminen uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelun ja valinnan valmisteluun – osallistuminen EIT:n yrittäjyys- ja koulutussuunnitelman käsittelyyn – EIT:n sidosryhmäfoorumiin liittyvät tehtävät – osallistumien EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistamiseen.

Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen henkilöstötaulukossa osoitettiin hiljattain perustetulle EIT:lle yhteensä 61 työntekijää (kokoaikaiseksi muutettuna) vuoteen 2013 asti (37 väliaikaista toimihenkilöä + 20 sopimussuhteista toimihenkilöä + 4 kansallista asiantuntijaa). Vastaava EAC-pääosasto seuraa tiiviisti nykyisen henkilöstötaulukon toteutusta EIT:ssä.

Toisaalta EAC-pääosasto pyytää vuotuisen talousarvion laadinnan yhteydessä budjettivallan käyttäjältä vain EIT:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan henkilöstön.

EIT:tä koskevan nykyisen asetuksen tarkistuksessa sekä strategisessa innovaatio-ohjelmassa on tärkeää tuoda painokkaasti esiin EIT:n työmäärän ja vastuualueen kasvaminen sekä EIT:n toteutettavaksi tulevan uuden talousarvion merkitys.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[27]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä

Unkarin kanssa tehty sopimus* || 1,560 || 1.560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 3,120

Rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 1,560 || 1.560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 3,120

* Sopimuksen mukaan Unkarin rahoitusosuus kattaa EIT:n tilojen vuokran 20 vuodeksi (2011–2030) ja 20 työntekijän palkkakustannukset 5 vuodeksi (2011–2015), mikä tarkoittaa 1,560 miljoonan euron käteissuoritusta vuotta kohden.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[28]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[1]               EUVL C, … , s. .

[2]               EUVL C, … , s. .

[3]               http://ec.europa.eu/education/eit/eit-consultation_en.htm

[4]               EUVL C, s. .

[5]               EUVL C, s. .

[6]               EUVL C, … , s. .

[7]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[8]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[9]               EIT perusti vuonna 2009 kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä seuraaville aihealueille: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen (Climate KIC), tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskunta (EIT ICTLabs) ja kestävä energia (KIC InnoEnergy).

[10]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[11]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[12]             Commission Decision C(2009) 2661 of 3 March 2009 granting consent to the derogations requested by the European Institute of Innovation and Technology from Regulation (EC, Euratom) No 2343/2002 on the Framework Financial Regulation for the bodies referred to in Article 185 of Council Regulation (EC, Euratom) No 1605/2002.

[13]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[14]             Hallintoneuvoston 20 päivänä helmikuuta 2009 tekemä päätös.

[15]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[16]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[17]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[18]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[19]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[20]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[21]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[22]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[23]             Sopimuksen mukaan Unkarin rahoitusosuus kattaa 20 sopimussuhteisen toimihenkilön palkkakustannukset 5 vuodeksi (2011–2015), mikä tarkoittaa 1 560 miljoonan euron käteissuoritusta vuotta kohden.

[24]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[25]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[26]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[27]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[28]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.