This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0817
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Regulation (EC) No 294/2008establishing the European Institute of Innovation and Technology
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta
/* KOM/2011/0817 lopullinen - 2011/0384 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta /* KOM/2011/0817 lopullinen - 2011/0384 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti,
jäljempänä ’EIT’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 294/2008. EIT:n tavoitteena
on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla EU:n ja sen
jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia. Vuosina 2014–2020 EIT edistää
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”[1], jäljempänä ’Horisontti 2020
-puiteohjelma’, yleistä tavoitetta korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja
innovaation muodostaman osaamiskolmion integroinnin avulla. Integrointi
toteutetaan pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, joihin osallistuvat
organisaatiot etsivät yhdessä pitkäjänteisesti ratkaisuja yhteiskunnallisiin
haasteisiin. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta EIT:lle
annettava rahoitusosuus toteutetaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan
osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä käsittelevän Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen[2]
mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöille osoitettu EIT:n rahoitus kattaa
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimet, mutta osaamis- ja
innovaatioyhteisöt tai niiden kumppaniorganisaatiot voivat hakea rahoitusta
myös muista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman järjestelmistä tai Euroopan
unionin ohjelmista niitä koskevien sääntöjen mukaisesti ja tasavertaiselta
pohjalta muihin hakemuksiin nähden. Ehdotettujen
muutosten lähtökohtina on monia tekijöitä: aloitusvaiheessa saadut kokemukset,
EIT:n hallintoneuvoston ehdotukseen pohjautuva EIT:n strateginen
innovaatio-ohjelma, ulkoisessa arviointiraportissa esitetyt suositukset ja
arviointia koskeva komission lausunto sekä laajasta EIT:n sidosryhmien
kuulemisesta saadut tulokset. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Ehdotuksen laadinnassa otettiin huomioon
EIT:stä järjestettyjen avointen kuulemiskierrosten[3] tulokset. Kannanottoja saatiin
jäsenvaltioilta sekä useilta teollisuutta, korkeakouluja ja
kansalaisyhteiskuntaa edustavilta sidosryhmiltä. Korkeakoulujen, yrittäjäkunnan
ja tutkimus- ja innovaatioyhteisön välisen yhteistyön lisäämiseen ja
parantamiseen tähtäävä EIT:n tehtävä sai vastauksissa paljon kannatusta.
Vastaajien mukaan EIT:n olisi otettava oma selkeä rooli EU:n tulevassa
tutkimus- ja innovointialan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja tiivistettävä
yhteyksiään muihin eurooppalaisiin ja kansallisiin hankkeisiin. Useimmat
vastaajat antoivat kiitosta EIT:n tavasta ottaa yritykset mukaan toimintaansa
ja kehottivat EIT:tä lisäämään julkisuustyötä. Yritysten mukanaolo on
vastaajien mielestä erittäin ratkaiseva tekijä EIT:n tulevan menestymisen
kannalta. Yksityisen sektorin osallistujien houkuttelemiseksi tarvitaan
ehdottomasti joustavuutta, selkeitä sääntöjä ja selvää tuottoa investoinneille.
Yhtenä ehdotuksen lähtökohtana on ulkoinen
arviointiraportti. Siinä korostetaan osaamiskolmion integroinnin merkitystä ja
suhtaudutaan myönteisesti EIT:n aihealueisiin. Raportissa tuetaan vahvasti
EIT:n kehittämää mallia, joka perustuu integroituihin
yhteistoimintakeskittymien verkostoihin. Vastaajilla oli myös myönteinen ja
johdonmukainen näkemys osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arvosta toimijoina,
joiden ansiosta saadaan lisäarvoa yksittäisten jäsenten jo toteuttamista
toimista. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen artiklaan
173, ja toteutustapana on välillinen keskitetty hallinnointi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Vuosina 2014–2020 EIT:lle myönnetään
3 182 230 000 euron rahoitusosuus (käypinä hintoina) tutkimuksen
ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014–2020).
Talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit
selostetaan tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. 2011/0384 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin
perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[4], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1)
Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua
koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa on asetettu keskeiseen asemaan Euroopan
innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’, joka tukee useita
lippulaivahankkeita. (2)
Vuosina 2014–2020 EIT:n on määrä edistää Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksella XX/XXX[6]
perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”,
jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, tavoitteita tutkimuksen,
innovaation ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion integroinnin avulla. (3)
Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistujiin
sovellettaisiin yhtenäistä säännöstöä, EIT:n olisi kuuluttava tutkimuksen ja
innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja
tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/XXXX, jäljempänä ’osallistumissäännöt’,
soveltamisalaan. (4)
Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia
koskevat säännöt määritellään osallistumissäännöissä. (5)
Osallistuvia valtioita sekä kolmansia maita
koskevat säännöt määritellään Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa
käsittelevässä asetuksessa. (6)
EIT:n olisi oltava suoraan yhteydessä kansallisiin
ja alueellisiin edustajiin ja muihin innovaatioprosessiin osallistuviin
tahoihin, sillä siitä syntyy molemminpuolista hyötyä. Jotta vuoropuhelusta ja
kokemusten vaihdosta tulisi järjestelmällisempää, olisi järjestettävä EIT:n
sidosryhmäfoorumi, jolla laajempi sidosryhmien yhteisö voi käsitellä
monialaisia kysymyksiä. (7)
Olisi määriteltävä EIT:n osaamis- ja
innovaatioyhteisöille osoittaman tuen laajuus ja selvennettävä osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen rahoituslähteet. (8)
EIT:n elinten kokoonpanoa olisi
yksinkertaistettava. EIT:n hallintoneuvoston toimintaa olisi mukautettava ja
hallintoneuvoston ja johtajan asemaa ja tehtäviä selvennettävä. (9)
Uudet osaamisyhteisöt olisi perustettava ja niiden
prioriteettialat sekä valintamenettelyn järjestäminen ja aikataulu olisi
vahvistettava strategisessa innovaatio-ohjelmassa määriteltyjen
yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella. (10)
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi
laajennettava koulutustoimiaan tarjoamalla ammatillista täydennyskoulutusta. (11)
Komission ja EIT:n välillä on tarpeen tehdä
yhteistyötä kysymyksissä, jotka koskevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
seurannan ja arvioinnin järjestämistä, jotta toimittaisiin EU:n tason yleiseen
seuranta- ja arviointijärjestelmään nähden johdonmukaisesti. (12)
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi pyrittävä
synergiavaikutuksiin asiaan liittyvien Euroopan unionin aloitteiden kanssa. (13)
Jotta eri jäsenvaltioiden organisaatiot
osallistuisivat osaamis- ja innovaatioyhteisöihin entistä laajemmin,
kumppaniorganisaatioiden olisi oltava vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon
sijoittautuneita. (14)
EIT:n olisi hyväksyttävä osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat
perusteet ja menettelyt ennen osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan
valintamenettelyn aloittamista. (15)
EIT:n kolmivuotisessa työohjelmassa olisi otettava
huomioon komission lausunto Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritellyistä
EIT:n erityistavoitteista sekä EIT:n täydentävyydestä unionin politiikkoihin ja
välineisiin nähden. (16)
EIT kuuluu Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, joten
se on osa ilmastonmuutokseen liittyvien menojen valtavirtaistamista, sellaisena
kuin tämä on määritelty Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa. (17)
EIT:tä koskevasta arvioinnista olisi saatava
oikea-aikaista materiaalia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman arviointiin
vuosina 2017 ja 2023. (18)
Komission olisi lisättävä osuuttaan EIT:n
erityisten toimintanäkökohtien toteutuksen seurannassa. (19)
Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2014–2020
rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja
moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta 201Z tehdyn Euroopan
parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen
17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä. EIT:n rahoitustuki olisi annettava Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta. (20)
Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen EIT:n säätiö
ei saa suoraa rahoitusta EU:n talousarviosta, eikä siihen pitäisi soveltaa EU:n
vastuuvapausmenettelyä. (21)
Asetuksen (EY) N:o 294/2008 liite olisi selvyyden
vuoksi korvattava uudella liitteellä. (22)
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 294/2008 olisi
muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 294/2008
seuraavasti: (1)
Muutetaan 2 artikla seuraavasti: (a)
Poistetaan 3 ja 4 kohta. (b)
Korvataan 7 kohta seuraavasti: ”korkea-asteen oppilaitoksella” tarkoitetaan
”Yhteinen Erasmus” ‑ohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin
ja neuvoston päätöksen (EY) N:o XXX/20XX 2 artiklassa tarkoitettua
oppilaitosta; (c)
Lisätään 10 kohta seuraavasti: ”10. ”sidosryhmäfoorumilla” tarkoitetaan kokousta,
jossa voivat olla edustettuina kansalliset ja alueviranomaiset,
yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alan
edunvalvontaryhmät ja yksittäiset yhteisöt, klusteriorganisaatiot sekä muut
intressitahot kaikista osaamiskolmion osista;” (d)
Lisätään 11 kohta seuraavasti: ”11. ”osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
lisäarvotoimilla” tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden toteuttamia toimia,
joilla edistetään tutkimuksen, innovaation ja korkea-asteen koulutuksen
osaamiskolmion integrointia, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
perustaminen sekä niiden hallinnolliset ja yhteensovittamistoimet.” (2)
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Tehtävä ja tavoitteet EIT:n tehtävänä on edistää Euroopan kestävää
talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja unionin
innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä ja
integroimalla korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja
innovaatiotoimintaa. EIT:n yleiset tavoitteet, erityistavoitteet
sekä tulosindikaattorit vuosiksi 2014–2020 määritellään Horisontti 2020
-puiteohjelmassa.”. (3)
Poistetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohta. (4)
Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti: (a)
Poistetaan a alakohta. (b)
Lisätään j alakohta seuraavasti: ”j) kutsuu vähintään kerran vuodessa koolle
sidosryhmäfoorumin, jossa tiedotetaan EIT:n toiminnasta, kokemuksista ja
hyvistä toimintatavoista sekä EIT:n panoksesta unionin innovaatio-, tutkimus-
ja koulutuspolitiikan ja -tavoitteiden kannalta. Sidosryhmillä on tilaisuus
esittää näkökantansa.” (5)
Korvataan 6 artiklan 1 kohdan c alakohta
seuraavasti: ”c) maisterin- ja tohtorintutkintotason
koulutustoiminta sekä ammatillinen täydennyskoulutus aloilla, joilla on
mahdollisuudet vastata Euroopan tuleviin sosioekonomisiin tarpeisiin ja jotka
edistävät innovaatioon liittyvien taitojen kehittämistä, johtamis- ja
yrittäjäntaitojen parantamista sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden
liikkuvuutta;” (6)
Muutetaan 7 artikla seuraavasti: (a)
Lisätään 1 a kohta: ”1 a. EIT aloittaa osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen valinnan ja nimeämisen strategisessa innovaatio-ohjelmassa
määritettyjen prioriteettialojen ja määräaikojen mukaisesti.” (b)
Lisätään 2 kohtaan h alakohta seuraavasti: ”h) valmius luoda synergiaa Euroopan unionin
muiden aloitteiden kanssa.” (c)
Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamisen
vähimmäisehtona on, että siihen osallistuu vähintään kolme
kumppaniorganisaatiota vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta. Kaikkien näiden
kumppaniorganisaatioiden on oltava toisistaan riippumattomia
osallistumissääntöjen 7 artiklan mukaisesti.” (d)
Korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostavien
kumppanuusorganisaatioiden enemmistön on oltava jäsenvaltioihin
sijoittautuneita. Kuhunkin osaamis- ja innovaatioyhteisöön on kuuluttava
ainakin yksi korkea-asteen oppilaitos ja yksi yksityinen yritys.” (e)
Lisätään 5 kohta seuraavasti: ”5. EIT hyväksyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt
ennen uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn
aloittamista.” (7)
Lisätään 7 a artikla seuraavasti: ”7 a
artikla Osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet EIT huolehtii keskeisten
suoritusindikaattoreiden perusteella ja yhteistyössä komission kanssa siitä,
että kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia
seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin ulkoinen arviointi.” (8)
Lisätään 7 b artikla seuraavasti: ”7 b
artikla Osaamis-
ja innovaatioyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen 1.
Määräajoin tehtävien arviointien tulokset ja
toiminta-alojen erityispiirteet huomioiden osaamis- ja innovaatioyhteisön
toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta. 2.
Hallintoneuvosto voi päättää jatkaa osaamis- ja
innovaatioyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on
tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisön arvioinnit
osoittavat, että tulokset ovat riittämättömät, hallintoneuvoston on
toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin kuuluvat rahoitustuen
vähentäminen, muuttaminen tai peruuttaminen taikka sopimuksen purkaminen.” (9)
Poistetaan 10 artikla. (10)
Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitus
järjestetään erityisesti seuraavista lähteistä: (a)
kumppaniorganisaatioilta saatavat rahoitusosuudet,
jotka muodostavat merkittävän rahoituslähteen; (b)
jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai niiden
viranomaisten lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti myöntämät rahoitusosuudet; (c)
kansainvälisten elinten tai instituutioiden
myöntämät varat; (d)
osaamis- ja innovaatioyhteisön omasta toiminnasta
sekä teollis- ja tekijänoikeuksista saatavista rojalteista peräisin olevat
tulot; (e)
pääomalahjoitukset, mukaan luettuina ne, joita
hallinnoi EIT:n säätiö; (f)
testamenttilahjoitukset, lahjoitukset sekä
yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta
elimiltä saatava rahoitus; (g)
EIT:ltä saatava rahoitusosuus; (h)
rahoitusvälineet, mukaan luettuina ne, jotka
rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Ne voivat olla
myös luontoissuorituksia.” (11)
Korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. EIT:n rahoitusosuus voi kattaa enintään 100
prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimien tukikelpoisista
kokonaiskustannuksista.” (12)
Korvataan 15 artikla seuraavasti: ”15 artikla Toiminnan
ohjelmointi ja raportointi EIT hyväksyy: (a)
jatkuvasti päivitettävän kolmivuotisen työohjelman,
joka perustuu strategiseen innovaatio-ohjelmaan sen tultua hyväksytyksi ja
jossa esitetään EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskeiset
painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä.
Siihen sisältyvät myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja EIT:n toimien
seurantaan tarkoitetut asianmukaiset indikaattorit. EIT toimittaa komissiolle
kunkin n – 2 vuoden joulukuun 31 päivään mennessä alustavan jatkuvasti
päivitettävän kolmivuotisen työohjelman. Komissio antaa kolmen kuukauden
kuluessa lausunnon ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritellyt
EIT:n erityistavoitteet sekä sen täydentävyyden unionin politiikkoihin ja
välineisiin nähden. EIT ottaa komission lausunnon asianmukaisesti huomioon ja
perustelee mahdollisen eriävän kantansa. EIT toimittaa lopullisen työohjelman
tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja
sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle; (b)
vuosikertomuksen kunkin vuoden 30 päivään
kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja
arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, indikaattoreihin ja
aikatauluun, toteutettuihin toimiin liittyviä riskejä sekä resurssien käyttöä
ja EIT:n yleistä toimintaa.” (13)
Muutetaan 16 artikla seuraavasti: (a)
Korvataan 2 kohdassa oleva sana ”viiden” sanalla
”kolmen”. (b)
Lisätään 2 a kohta seuraavasti: ”2 a. Komissio voi
riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja
strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista ja tarkastella EIT:n
edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaa toimien
toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidä hyviä toimintatapoja.” (14)
Lisätään 17 artiklaan 2 a kohta
seuraavasti: ”2 a. Strategiseen
innovaatio-ohjelmaan sisältyy analyysi EIT:n toimien ja unionin muiden
aloitteiden, välineiden ja ohjelmien välisestä mahdollisesta synergiasta ja
keskinäisestä täydentävyydestä.” (15)
Korvataan 19 artikla seuraavasti: ”19 artikla Talousarviositoumukset Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan perustuvat
rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä
tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi
ovat 3 182,230 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset
määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. EIT:n rahoitusosuus osaamis- ja
innovaatioyhteisöille maksetaan näiden rahoituspuitteiden mukaisesti.” (16)
Korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5.
Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluvat
henkilöstötaulukkoluonnos ja alustava jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen
työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle vuoden n – 2 joulukuun
31 päivään mennessä.” (17)
Korvataan 20 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6. Komissio
sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin talousarvioesitykseen
arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen
määrän osalta välttämättömiä.” (18)
Muutetaan 21 artikla seuraavasti: (a)
Lisätään 1 a kohta seuraavasti: ”1 a. EIT:lle
myönnettävä rahoitusosuus toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman
perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen sekä
Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä
koskevia sääntöjä käsittelevän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
mukaisesti.” (b)
Korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Euroopan
parlamentti myöntää johtajalle ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää neuvoston
suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden EIT:n talousarvion
toteuttamisen osalta.” (19)
Poistetaan 22 artiklan 4 kohta. (20)
Lisätään 22 a artikla seuraavasti: ”22 a
artikla EIT:n
lopettaminen Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely
suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavan lainsäädännön
mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja
EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on oltava asianmukaiset määräykset
tällaista tilannetta varten.” 2 artikla (1)
Korvataan asetuksen (EY) N:o 294/2008 liite
tämän asetuksen liitteellä. 3 artikla Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava,
ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Euroopan
innovaatio- ja teknologiainstituutin perussääntö 1 jakso Hallintoneuvoston
kokoonpano 3.
Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä
että edustajajäseniä. 4.
Nimitettyjä jäseniä on kaksitoista, ja komissio
nimittää heidät tasapainoisesti yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja
tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä. Heidän toimikautensa kestää neljä vuotta,
eikä sitä voida uusia. Hallintoneuvosto esittää komissiolle tarvittaessa
ehdotuksen uusien jäsenten nimittämisestä. Ehdokkaat valitaan sidosryhmien
kuulemisen käsittävän avoimen menettelyn tulosten perusteella. Komissio huolehtii nimityksissä korkeakoulutus,
tutkimus- ja innovaatiokokemuksen sekä innovaatio- ja yrityskokemuksen samoin
kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon
korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation toimintaympäristön eri
puolilla unionia. Komissio nimittää jäsenet ja tiedottaa valintaprosessista
ja hallintoneuvoston jäsenten lopullisesta nimityksestä Euroopan parlamentille
ja neuvostolle. Jos nimitetty jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään
toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimitetään toimikauden
loppuajaksi uusi jäsen samaa menettelyä noudattaen kuin hallintoneuvoston
jättävä jäsen oli nimitetty. Komissio voi hallintoneuvoston pyynnöstä nimittää
vähemmän kuin kaksi vuotta tehtävässään palvelleen uuden jäsenen uudelleen
neljäksi vuodeksi. Siirtymäkaudella alun perin kuuden vuoden ajaksi
nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet toimivat kautensa loppuun. Siihen
ajankohtaan asti on kahdeksantoista nimitettyä jäsentä. Kuuden kuukauden
kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta hallintoneuvosto valitsee vuonna 2012
nimitetyistä jäsenistä yhden kolmanneksen kahden vuoden kaudeksi, yhden
kolmanneksen neljän vuoden kaudeksi ja yhden kolmanneksen kuuden vuoden
kaudeksi komission hyväksynnällä. 5.
Edustajajäseniä on kolme; he ovat osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen valitsemia ja edustavat niiden kumppaniorganisaatioita.
Heidän toimikautensa on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi
päättyy, jos jäsen jättää osaamis- ja innovaatioyhteisön. Hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta
edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat.
Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kehitys. Siirtymäkaudella alun perin kolmen vuoden ajaksi
nimitetyt edustajajäsenet toimivat kautensa loppuun. Siihen ajankohtaan asti on
neljä edustajajäsentä. 6.
Hallintoneuvoston jäsenet toimivat itsenäisesti
EIT:n etujen mukaisesti ja sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja
yhtenäisyyden turvaamiseksi. 2 jakso Hallintoneuvoston
tehtävät 7.
Hallintoneuvosto tekee tarvittavat strategiset
päätökset erityisesti seuraavissa kysymyksissä: (b)
se vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella
luonnoksen EIT:n strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi, kolmivuotisen jatkuvasti
päivitettävän työohjelman, EIT:n talousarvion, vuotuisen tilinpäätöksen ja
taseen sekä sen vuosikertomuksen; (c)
se hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia
koskevat perusteet ja menettelyt; (d)
se vahvistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
valintamenettelyn; (e)
se valitsee ja nimeää yhteistyöryhmän osaamis- ja
innovaatioyhteisöksi ja peruuttaa nimeämisen tarvittaessa; (f)
se huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
toiminnan jatkuvasta arvioimisesta; (g)
se vahvistaa työjärjestyksensä, toimeenpanokomitean
työjärjestyksen sekä EIT:n erityiset varainhoitosäännökset; (h)
se määrittelee komission suostumuksella
hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset
korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt
jäsenvaltioissa; (i)
se hyväksyy menettelyn, joilla johtaja ja
toimeenpanokomitean jäsenet valitaan; (j)
se nimittää ja tarvittaessa erottaa johtajan sekä
käyttää kurinpitovaltaa hänen suhteensa; (k)
se nimittää tilinpitäjän sekä toimeenpanokomitean
jäsenet; (l)
se hyväksyy eturistiriitoihin liittyvät
menettelysäännöt; (m)
se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä,
joiden toimikausi voi olla määräaikainen; (n)
se perustaa sisäisen tarkastustoimen komission
asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti; (o)
se valtuutetaan perustamaan säätiö, jäljempänä
’EIT-säätiö’, jonka erityisenä tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia; (p)
se päättää EIT:n kielijärjestelyistä ottaen
huomioon voimassa olevat monikielisyysperiaatteet ja EIT:n toiminnan asettamat
käytännön vaatimukset; (q)
se tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen
sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä maailmanluokan elimen huipputason
korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation alalla. 3 jakso Hallintoneuvoston
toiminta 8.
Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimitettyjen
jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se
voidaan uusia kerran. 9.
Hallintoneuvosto tekee päätökset äänivaltaisten
jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta siihen,
mitä 3 kohdassa säädetään. Tämän perussäännön 2 jakson 2 kohdan a, b, c, i ja
o alakohdan sekä 3 jakson 1 kohdan nojalla tehtävät päätökset edellyttävät
kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä. 10.
Edustajajäsenet eivät voi äänestää 2 jakson 2
kohdan b, c, d, e, f, g, i, j, k, o ja p alakohdan nojalla tehtävistä
päätöksistä. 11.
Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen
vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi
kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä. 12.
Hallintoneuvostoa avustaa toimeenpanokomitea.
Toimeenpanokomiteassa on kolme jäsentä, joista yksi on hallintoneuvoston
puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana.
Hallintoneuvosto valitsee nimitettyjen jäsentensä joukosta, puheenjohtajaa
lukuun ottamatta, toimeenpanokomitean kaksi muuta jäsentä. Hallintoneuvosto voi
antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi. 4 jakso Johtaja 13.
Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema
EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden
toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä
vuodella, jos se katsoo sen olevan paras EIT:n etujen mukainen ratkaisu. 14.
Johtaja vastaa EIT:n toiminnasta ja päivittäisestä
johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan
hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta. 15.
Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät: (r)
organisoida EIT:n toimet ja hallinnoida niitä; (s)
tukea hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa
niiden työssä, järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut sekä antaa niille
kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa; (t)
valmistella strategisen innovaatio-ohjelman
luonnos, alustava jatkuvasti päivitettävä kolmivuotinen työohjelma,
vuosikertomusluonnos ja vuotuinen talousarvioesitys toimitettavaksi
hallintoneuvostolle; (u)
valmistella ja hallinnoida osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että
menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla; (v)
organisoida EIT:n toimet ja hallinnoida niitä; (w)
valmistella, neuvotella ja tehdä sopimukset
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa; (x)
järjestää sidosryhmäfoorumi; (y)
varmistaa EIT:n toiminnan tehokkaiden seuranta- ja
arviointimenettelyjen toteuttaminen asetuksen 16 artiklan mukaisesti; (z)
vastata hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n
talousarvion toteuttamisesta. Tässä yhteydessä johtaja ottaa asianmukaisesti
huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot; (å)
vastata kaikista henkilöstöasioista; (ä)
toimittaa EIT:n alustava tilinpäätös ja tase
sisäiselle tarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle
toimeenpanokomitean välityksellä; (ö)
huolehtia, että EIT:n tekemissä sopimuksissa
asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan. 5 jakso EIT:n
henkilöstö 16.
EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan
määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja
henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia
palvelussuhteen ehtoja. 17.
Osallistuvat valtiot ja muut työnantajat voivat
lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi. Hallintoneuvosto hyväksyy osallistuvien valtioiden
tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä
koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. 18.
EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia,
jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut. 19.
Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan
kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään
hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen
nimi
1.2.
Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.
Ehdotuksen/aloitteen
luonne
1.4.
Tavoitteet
1.5.
Ehdotuksen/aloitteen
perustelut
1.6.
Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto
1.7.
Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja
raportointisäännöt
2.2.
Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä
2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.
Arvioidut vaikutukset
menoihin
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.
Arvioidut vaikutukset EIT:n määrärahoihin
3.2.3.
Arvioidut vaikutukset EIT:n henkilöresursseihin
hallinnon osalta
3.2.4.
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.
Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
3.3. Arvioidut
vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Euroopan
innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttaminen 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[7] Horisontti
2020 – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020) 15.
Koulutus ja kulttuuri 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[8]. X
Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Vuosina
2014–2020 EIT:n tärkeimpänä yleisenä tehtävänä on edistää Euroopan kestävää
talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja unionin
innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä ja
integroimalla korkealuokkaisinta korkeakoulutus-, tutkimus- ja
innovaatiotoimintaa. Aloitusvaiheen jälkeinen EIT:n pitkän ajan strategia on
määrä vahvistaa strategisessa innovaatio-ohjelmassa, jonka Euroopan parlamentti
ja neuvosto hyväksyvät komission ehdotuksen perusteella. Strateginen
innovaatio-ohjelma perustuu versioon, jonka EIT:n hallintoneuvosto toimitti
komissiolle kesäkuussa 2011. Strateginen innovaatio-ohjelma on
toimintapoliittinen asiakirja, jossa hahmotellaan EIT:n prioriteettialat
tulevia aloitteita varten ja johon sisältyy yleiskatsaus seitsemän vuoden
aikajaksolle suunniteltuihin toimiin, varsinkin EIT:n osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen prioriteettialoihin sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
valintaan ja nimeämiseen. EIT:llä
on vuosina 2014–2020 olennainen rooli Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, josta
se saa rahoitusta 3 182,230 miljoonaa euroa (käypinä hintoina), kuten
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020)
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/XXXX 6 artiklan
3 kohdassa säädetään. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on kolme keskenään
yhteydessä olevaa painopistealuetta, jotka täydentävät toisiaan. Ne ovat tieteellinen
huippuosaaminen, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja
teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luominen. EIT edistää
innovaatiotoimintansa sekä osaamiskolmion integroinnin myötä ennen kaikkea yhteiskunnallisiin
haasteisiin vastaaminen ‑painopistealuetta. EIT:n integroidun,
monialaisen luonteen vuoksi synergiaa etsitään myös suhteessa muihin
painopistealueisiin, eritoten ”kilpailukyky”-alueeseen. Ensimmäinen,
1 493 miljoonan euron suuruinen määrärahaerä osoitetaan Euroopan innovaatio- ja
teknologiainstituutille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII
osaston mukaisiin toimiin. Toinen, 1 689 miljoonan euron suuruinen määrärahaerä
osoitetaan, jollei Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamista koskevan
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetystä
arvioinnista muuta johdu. Tämä lisäerä myönnetään liitteessä II selostetulla
suhteutetulla tavalla ”johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”
-erityistavoitteeseen tarkoitetusta summasta 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun
teollisuuden johtoasemaa koskevan painopistealueen puitteissa sekä 2 kohdan c
alakohdassa vahvistettuun yhteiskunnallisia haasteita koskevaan
painopistealueeseen tarkoitetusta summasta. Tämä
kahdessa monivuotisessa erässä tapahtuva rahoitus kattaa seuraavat: – ensimmäisessä
erässä nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnissä oleva kehittäminen
sekä siemenrahoitus kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän
toisen aallon käynnistämiseen – toisessa
erässä jo käynnistettyjen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnissä oleva
kehittäminen sekä siemenrahoitus kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä
käsittävän kolmannen aallon käynnistämiseen. EIT:n
rahoitusosuus perustuu tarpeellisiin menoihin, jotka koskevat kolmen olemassa
olevan osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista (noin 1 691 miljoonaa
euroa – 53,15 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta), uusien osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen asteittaista käyttöönottamista vuosina 2014 (1 012
miljoonaa euroa – 31,81 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta) ja 2018
(259,75 miljoonaa euroa – 8,16 prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta),
tiedotus- ja julkisuustoimia (141,762 miljoonaa – 4,45 prosenttia EIT:n
kokonaistalousarviosta) sekä hallintomenoja (77 miljoonaa euroa – 2,42
prosenttia EIT:n kokonaistalousarviosta). Osaamis-
ja innovaatioyhteisöihin vuosina 2014–2020 kohdennettavaksi kaavaillut EIT:n
määrärahat ovat 2 963,506 miljoonaa euroa (93,13 prosenttia EIT:n
kokonaistalousarviosta vuosina 2014–2020). EIT:n rahoitusosuus on 25 prosenttia
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioista (osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimet). Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
odotetaan saavan lisäksi 8,890 miljardia euroa muista julkisista ja
yksityisistä lähteistä (vipuvaikutus). Osaamis-
ja innovaatioyhteisön jäsenten rahoitusosuus ei ole perinteinen tukien
yhteydessä vaadittu osarahoitus vaan edellytys olemassa olevien
organisaatioiden vähimmäisosallistumiselle ja osoitus niiden rahoituksellisesta
sitoutumisesta osaamis- ja innovaatioyhteisöön. Tämä alhaalta ylöspäin
-lähestymistapa takaa a) osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten vahvan
sitoutumisen, b) saa liikkeelle investointeja ja c) vauhdittaa rakenne- ja
organisaatiomuutoksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten keskuudessa ja
muualla. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoitteet Kuten
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX määritellään, EIT:n tavoitteena on
eheyttää pirstoutunutta eurooppalaista innovaatiotoimintaa ja lisätä Euroopan
vetovoimaa huippuosaajien ja -yrittäjien keskuudessa. Tavoitteen
saavuttamista varten on määritelty seuraavat erityistavoitteet ja tuotokset: – edistetään
kolmen nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön vakiinnuttamista ja niiden
kasvua, vaikutuksia ja kestävyyttä, – valmistaudutaan
asteittain uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen, – lisätään
EIT:n vaikutuksia jakamalla tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä
EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa. EIT
edesauttaa edellä mainittujen tavoitteiden ja tuotosten toteutumista seuraavien
operatiivisten tavoitteiden avulla: – Integroidaan
osaamiskolmio (tutkimus, innovaatio ja koulutus), jotta syntyisi taloudellista
ja yhteiskunnallista hyötyä ja jotta saataisiin parempia tuloksia tiiviimmän
yhteistoiminnan ja yhteistyön avulla. – Parannetaan
tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen vetovoimaa ja kaupallista merkitystä, jotta
se houkuttelisi osaajia ja jotta kehitettäisiin ja pidettäisiin yllä
tarvittavaa osaamista kaikkialla EU:ssa. – Hyödynnetään
EU:n tutkimusvahvuuksien käyttämätöntä potentiaalia, jotta tavara- ja
työmarkkinoilla saataisiin enemmän tuloksia. – Kehitetään
todellisia yhteistyösuhteita huippuosaamiskeskusten välille, jotta saataisiin
aikaan kriittinen massa huipputason innovointia ja koulutusta varten. – Tuetaan
innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämistä sellaisilla osa-alueilla,
joilla markkinoiden toimimattomuuden vuoksi ei ole tarpeeksi tarjontaa. – Edistetään
yrittäjävalmiuksia kaikkialla EU:ssa, jotta syntyisi uutta yritystoimintaa ja
tutkimus- ja koulutustoiminnan tuotosten potentiaalinen arvo saataisiin
tehokkaammin käyttöön. – Tuetaan
EU:n nykyisiä ja potentiaalisia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alan
huippuosaamiskeskuksia, jotta niistä tulisi maailmanlaajuisesti
kilpailukykyisiä ja huipuiksi tunnustettuja. – Tasoitetaan
innovaatiokapasiteetissa olevia eroja EU:ssa kehittämällä ja jakamalla tietoa
innovaatiokäytänteissä ja -hallinnossa käyttöön otettujen uusien mallien
tuloksista. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä 15
– Koulutus ja kulttuuri – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Ehdotuksen avulla edistetään innovointia ja tutkimusta.
Innovaatiotoimien kokonaistehokkuus paranee, sillä ehdotuksessa esitetään
ratkaisuja toiminnan pirstoutuneisuuteen vähentämiseen ja kriittisen massan
saavuttamiseen. Ehdotuksen myötä syntyy myös lisäarvoa, kun hyödynnetään
nykyistä tutkimustoimintaa, parannetaan sen relevanssia markkinoiden kannalta
ja kehitetään innovaatioprosessin tarjontapuolta. Yhtenä EIT:n toiminnan
johtoajatuksena on ajaa muutoksia korkea-asteen koulutuksen tarjontaan EU:ssa,
ennen kaikkea tutkinnonjälkeiselle jatkokoulutukselle annettavan EIT:n
laatumerkin avulla. Tämä vaikuttaa positiivisesti rajat ylittävään
koulutustarjontaan ja parantaa pääsyä koulutusohjelmiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sovelletaan moni- ja
poikkitieteellistä lähestymistapaa, ja näin ollen EIT:n prioriteettialojen
toimijat todennäköisesti solmivat yhteistyösuhteita EIT:n kanssa. EIT:n
alueelliset vaikutukset ovat todennäköisesti merkittäviä. Alueille, joilla
toimii yhteistoimintakeskittymiä, tarjoutuu mahdollisuuksia saada hyötyä
toiminnan keskittymisen ja myönteisten ulkoisvaikutusten ansiosta. Nämä
mahdollisuudet paranevat, jos alueilla sijaitsevat osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen kumppanit ja alueellisten innovaatiostrategioiden
suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot
tekevät tiivistä yhteistyötä. Tarkempia tietoja esitetään vaikutusten arviointia
käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on tämän
lainsäädäntöehdotuksen oheisasiakirjana. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevassa
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX määritetään joukko
indikaattoreita EIT:n erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten.
Lisäksi EIT:n operatiivisten tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavien
indikaattorien avulla: Integroidaan osaamiskolmio (tutkimus, innovaatio ja koulutus), jotta syntyisi taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä ja jotta saataisiin parempia tuloksia tiiviimmän yhteistoiminnan ja yhteistyön avulla. Tuetaan EU:n nykyisiä ja potentiaalisia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alan huippuosaamiskeskuksia, jotta niistä tulisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä ja huipuiksi tunnustettuja. Hyödynnetään EU:n tutkimusvahvuuksien käyttämätöntä potentiaalia, jotta tavara- ja työmarkkinoilla saataisiin enemmän tuloksia. || – 540 organisaatiota (korkeakoulut, yritykset, tutkimusorganisaatiot) tekee tiivistä yhteistyötä integroiduissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä – 80 uutta organisaatiota liittyy jo nimettyihin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin – 9 sopimusta, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia ja käyttöä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä – 8,890 miljardia euroa asetetaan käyttöön muista kuin EIT:n rahoituslähteistä; summa vastaa 75:tä prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaistalousarviosta (julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden välinen vipuvaikutus) Parannetaan tutkinnonjälkeisen jatkokoulutuksen vetovoimaa ja kaupallista merkitystä, jotta se houkuttelisi osaajia ja jotta kehitettäisiin ja pidettäisiin yllä tarvittavaa osaamista kaikkialla EU:ssa. || – kehitetään 25 yrittäjyysaiheista opinto-ohjelmaa – 85 koulutusmoduulia, EIT:n tutkinnot mukaan luettuina Kehitetään todellisia yhteistyösuhteita huippuosaamiskeskusten välille, jotta saataisiin aikaan kriittinen massa huipputason innovointia ja koulutusta varten. || – 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä täyden toiminnan vaiheessa, 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä kehittymisvaiheessa ja 3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä käynnistys- tai kehittymisvaiheessa – 45 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintaryhmittymää perustettu kasvokkain tehtävää yhteistyötä varten Tuetaan innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämistä sellaisilla osa-alueilla, joilla markkinoiden toimimattomuuden vuoksi ei ole tarpeeksi tarjontaa. || – 600 uutta ja spin-off-yritystä, joiden perustajina ovat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen opiskelijat/tutkijat/opettajat – 6 000 innovaatiota, jotka osaamis- ja innovaatioyhteisöjen opiskelijat/tutkijat/opettajat ovat kehittäneet olemassa olevissa yrityksissä – 3 000 lisenssiä ja konsulttipalvelua Edistetään yrittäjävalmiuksia kaikkialla EU:ssa, jotta syntyisi uutta yritystoimintaa ja tutkimus- ja koulutustoiminnan tuotosten potentiaalinen arvo saataisiin tehokkaammin käyttöön. || – 10 000 opiskelijaa EIT:n maisterinkoulutusohjelmissa – 10 000 opiskelijaa EIT:n tohtorinkoulutusohjelmissa – 20 000 opiskelijaa ja opettajaa on saanut tutkintoon johtamatonta yrittäjäkoulutusta – kaikki opiskelijat, jotka ovat tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ovat suorittaneet maantieteellisen liikkuvuusjakson tai korkeakoulujen ja yritysten välisen liikkuvuusjakson – 25 prosenttia opettajista on suorittanut kansainvälisen liikkuvuusjakson tai korkeakoulujen ja yritysten välisen liikkuvuusjakson – vähintään 25 prosentin opiskelijoista ja opettajista olisi oltava isäntämaan ulkopuolelta Tasoitetaan innovaatiokapasiteetissa olevia eroja EU:ssa kehittämällä ja jakamalla tietoa innovaatiokäytänteissä ja ‑hallinnossa käyttöön otettujen uusien mallien tuloksista. || – 600 organisaatiota osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolella hyötyy EIT:n tulosten levittämisestä ja julkisuustoimista – 40 tapahtumaa järjestetty EIT:n tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimesta parhaiden toimintamallien jakamista varten – 2 500 henkilöä hyötyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen parhaista toimintamalleista apurahajärjestelmien avulla. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä –
Kolmen nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön
vakiinnuttaminen[9] ja niiden kasvun, vaikutusten ja kestävyyden edistäminen. –
Asteittainen valmistautuminen uusien osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen perustamiseen huolehtimalla
niiden valinnasta ja toteutuksesta. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on
määrä perustaa kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018. –
EIT:n vaikutusten lisääminen jakamalla
tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja
muualla maailmassa. Menestyneistä osaamis- ja
innovaatioyhteisöistä saatujen kokemusten pohjalta EIT varmistaa – levittämällä
tuloksia ja jakamalla tietämystä kohdennetusti –, että näitä kokemuksia jaetaan
myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Se
edistää tuloksekasta keskinäistä oppimista ja vauhdittaa uusien
innovaatiomallien omaksumista EU:ssa ja kaikissa sen jäsenvaltioissa. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo EIT luo koko
innovaatioketjun kattavat yhteydet koulutuksesta ja tietämyksen luomisesta
uusien ja olemassa olevien yritysten innovatiivisiin lähestymistapoihin. EIT:n
toimintamallissa on useita tekijöitä, jotka tuovat todellista lisäarvoa EU:n
tasolla. ·
Integroidut pitkäkestoiset kumppanuudet vähentävät
toiminnan pirstoutuneisuutta, ja EU:n laajuinen toiminta auttaa
saavuttamaan kriittisen massan. Nykyisistä yhteistyöhankkeista kertyneiden
kokemusten pohjalta EIT lisää osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi valittujen
yhteistyöryhmien pysyvyyttä ja strategista merkitystä. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia
yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja saada uusia
liiketoimintamahdollisuuksia uusien arvoketjujen ansiosta, jotka mahdollistavat
vastaamisen riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin. EU:n
jäsenvaltioissa on huomattavan paljon huippuosaamiskeskuksia, mutta ne eivät
yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun edellyttämää kriittistä
massaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymät avaavat
vahvoille paikallisille toimijoille mahdollisuuksia solmia tiiviit suhteet
muihin huipputason kumppaneihin osaamis- ja innovaatioyhteisön luomissa
strategisissa kokonaispuitteissa ja tulla sitä kautta maailmanlaajuisesti
tunnustetuiksi toimijoiksi. ·
EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa
koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien
vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan
tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa
ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää
tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin
huomioon koulutuksessa. Näin on mahdollista saada aikaan erittäin
interaktiivinen itseään vahvistava kehityskulku. EIT voikin varsin joustavasti
testata uusia innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista eriyttää
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa
toimintaa nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin
kyseisillä aloilla. ·
Lahjakkuuksia tuetaan yli valtionrajojen ja
yrittäjyyttä edistetään osaamiskolmion integroinnin avulla: EIT edistää ihmislähtöistä innovointia ja pitää opiskelijoita,
tutkijoita ja yrittäjiä toimintansa kulmakivinä. EIT tarjoaa uusia urapolkuja
korkeakoulujen ja yksityisen sektorin välille sekä uudenlaisia järjestelmiä
ammatillista kehittämistä varten. EIT:n laatuleiman käyttäminen osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen innovatiivisten maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien
yhteydessä luo osaltaan kansainvälistä tunnettuutta ja brändiä, mikä auttaa
houkuttelemaan osaajia Euroopasta ja muualta maailmasta. Yrittäjyyden edistäjinä
ovat maailmanluokkaa edustavat uuden sukupolven opiskelijat, joilla on tietoa
ja asennetta muuttaa ideat uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi, minkä
ansiosta tietoa voidaan tosiasiallisesti hyödyntää ja yritysten tekemistä
investoinneista saadaan vastinetta. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset EIT on
onnistuneesti saattanut päätökseen aloitusvaiheensa, jonka aikana otettiin
käyttöön EIT:n päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet – hallintoneuvosto ja
päätoimipaikka – sekä operatiivinen lohko eli osaamis- ja innovaatioyhteisöt. Lisätietoja on
saatavissa ehdotuksessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin
strategisesta innovaatio-ohjelmasta annettavaksi Euroopan parlamentin ja
neuvoston päätökseksi. Ensimmäisistä
osaamis- ja innovaatioyhteisöistä on saatu seuraavat rahoitukseen liittyvät
kokemukset: ·
EIT:n rahoitusmalli vaikuttaa asianmukaiselta. Se
perustuu olemassa olevien huippuluokan organisaatioiden yhdistettyihin
vahvuuksiin ja resursseihin, ja siinä EIT:n rahoitus toimii moottorina, jonka
ansiosta saadaan hankituksi ja kootuksi lisää rahoitusvaroja monilta julkisen
ja yksityisen sektorin osapuolilta. EIT:n rahoitus on näin ollen tarkoitettu
ainoastaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimiin, etenkin koulutus-
ja yrittäjyyshankkeisiin ja yritysten perustamista koskeviin hankkeisiin, jotka
täydentävät vakiintuneisiin toimiin (esimerkiksi olemassa oleviin
tutkimushankkeisiin) tehtyjä investointeja. ·
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyvät läpi eri
kehitysvaiheet, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Rahoitustarve ja
varojen käyttökyky ovat alussa, perustamisvaiheen aikana, suhteellisen
vähäisiä, mutta kehittyvät huomattavasti seuraavina vuosina. Osaamis- ja
innovaatioyhteisön viisitoista vuotta kestävä toiminta-aika käsittää seuraavat
vaiheet: –
Kaksi vuotta kestävä perustamisvaihe: Tuolloin
osaamis- ja innovaatioyhteisö järjestää toimintansa, muodostaa tarvittavat
oikeudelliset ja rahoitukselliset rakenteet ja palkkaa ydinhenkilöstön. Tämän
vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 35 prosenttia yksittäisen
osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 28 miljoonaa euroa. –
Kolme vuotta kestävä kehittymisvaihe: Osaamis- ja
innovaatioyhteisö on jo perustettu, ja se on alkanut toteuttaa
ydintoimintojaan. Toisaalta sen toiminta-ala on vielä laajenemassa ja
jäsenmäärä kasvamassa. Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin
26 prosenttia yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli
154,7 miljoonaa euroa. –
Kuusi vuotta kestävä täyden toiminnan vaihe: Osaamis-
ja innovaatioyhteisöllä on vakaa rakenne ja selvästi määritelty toiminta-ala.
Tämän vaiheen aikana EIT:n rahoitus kattaa keskimäärin 25 prosenttia
yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön talousarviosta eli 475,5 miljoonaa
euroa. –
Neljän vuoden mittainen kestävän toiminnan
saavuttamisen vaihe: Osaamis- ja innovaatioyhteisön toimet ovat samanlaisia
kuin täyden toiminnan vaiheessa ja EIT:n rahoituksen asteittain pienentyessä
kyseisen yhteisön on hankittava muita tulonlähteitä. Tämän vaiheen aikana EIT:n
rahoitus kattaa keskimäärin 22 prosenttia yksittäisen osaamis- ja
innovaatioyhteisön talousarviosta eli 258 miljoonaa euroa. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen väliset yhteydet ovat entistä
näkyvämmin esillä EU:n toimissa ja ohjelmissa. Mahdollisuudet toisiaan
vahvistaviin toimiin ovat suuret, ja Horisontti 2020 -puiteohjelman
tarjoamalla strategiakehyksellä voidaan varmistaa, että synergiaa hyödynnetään paremmin.
EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 -puiteohjelmassa asetettujen
tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten
alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. EIT edistää
merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n tutkimustoiminnan
innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen
(ERAn) toteuttaminen edellyttävät. Lisäksi EIT tuo täysimittaisen koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja
innovaatiopolitiikkaan. Uudenlaisen yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä
side tutkimuksen ja innovoinnin yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja
-ohjelmien välillä ja tuo jatkuvuutta ja pitkäjänteistä institutionaalista
sitoutumista, joita tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen saadaan
kestäviä muutoksia. Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan vahvistavaan vuorovaikutukseen
unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan huomioon innovoinnin
paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet. Yhteistoimintakeskittymät
antavat mahdollisuudet rajatylittävään yhteistyöhön osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen verkostoissa ja niiden ulkopuolella. Ne pystyvät
hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja innovaatioyhteisön
aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja ohjelmat ovat omiaan
luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä. Yhteiset ohjelma-aloitteet ovat
todennäköisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan
kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan
pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa
ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten
ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan
pirstoutuneisuutta. Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain
perustetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja
edistää laaja-mittaista teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten
teknologioiden kehittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat
myötävaikuttaa siihen, että saadaan aikaan näitä merkittäviä
tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan teknologian siirtoa ja
kaupallistamista ja kehitetään jo toimivien yritysten keskuudessa uusia hankkeita
yritystoiminnan huippuosaajien avulla. Osaamiskolmioon perustuvan
lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan tutkimusneuvoston
investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan
tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista
sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT tarjoaa uusia tilaisuuksia innovointiin
ja yrittäjyyskokemuksiin Marie Curie -tutkijoille ja Yhteinen Erasmus
ohjelman opiskelijoille. Tulevat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet antavat laajat
puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen nykyisissä kysyntään ja
tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja
-politiikoissa. Mitä tulee vuorovaikutukseen eurooppalaisten
innovaatiokumppanuuksien kanssa, osaamis- ja innovaatioyhteisöt muodostavat
maantieteellisesti hajautetun rakenteensa vuoksi jäsennetyn toimijaverkoston,
jolla on erinomaiset mahdollisuudet määrittää yleiset edellytykset ja parhaat
toimintatavat sellaisissa periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa
kysymyksissä, jotka vaikuttavat tiettyyn alaan tai ratkaistavaan ongelmaan. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa
1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020 –
Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja
päättyvät 31.12.2022. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat [PP/KK]VVVV ja päättyvät [PP/KK]VVVV. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[10] komissio hallinnoi suoraan keskitetysti X välillinen
keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
X Euroopan unionin perustamille elimille[11] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten
järjestöjen kanssa (tarkennettava) 2. HALLINNOINTI Yksinkertaistaminen ja joustavuus ovat
ratkaisevia tekijöitä EIT:n menestymisen ja yrityssektorin osallistumisen
kannalta. Aloitusvaiheen jälkeen EIT:n on vielä aiheellista hyödyntää
joustavuuttaan täysimääräisesti, jotta yksinkertaistaminen tehostuisi. Vastuullisesti toteutettu yksinkertaistaminen
on EIT:n kannalta välttämätöntä, jos halutaan taata tulosten vaikuttavuus ja
edistää läpimurtoja innovaatiotoiminnassa. EIT pitää yksinkertaistamista
dynaamisena prosessina, joka kuuluu kiinteästi EIT:n toimintaan ja on
erottamaton osa EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin suuntaamia tukitoimintoja.
Siksi EIT pyrkii mukauttamaan, parantamaan ja selkiyttämään sisäisiä
prosessejaan ja hakee jatkuvasti yksinkertaistettuja toimintamalleja, joiden
avulla osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat vastata uusiin tarpeisiin ja
parantaa vaikuttavuuttaan. Toiminnallinen yksinkertaistaminen: Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokeilujen ja
kokemusten avulla EIT toteuttaa keskeisillä osa-alueilla yksinkertaistamissuunnitelmaa,
joka sisältää edistymisen arviointiin käytettävät kriteerit, ja raportoi komissiolle
toteutuksen edistymisestä kolmivuotisen työohjelman puitteissa. Komissio seuraa tarkoin EIT:n kykyä tuottaa
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusta ja hallintoa varten mahdollisimman
yksinkertaiset sopimukset ja periaatteet EIT:n oman yksinkertaistamissuunnitelman
pohjalta. Rahoituksellinen yksinkertaistaminen: Yhtenä EIT:n tavoitteena on edistää yksityisen
sektorin osallistumista, ja siksi EIT:n varainhoitosäännöissä[12], jotka perustuvat varainhoidon
puiteasetukseen ja joissa on eräitä komission myöntämiä poikkeuksia, on
otettava huomioon sen tavoitteet sekä tarve huolehtia sen toiminnan riittävästä
joustavuudesta, jotta se voi houkutella kumppaneita yritys- ja tiede- ja
tutkimusmaailmasta. Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan
osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen
1 artiklassa säädetään, tarvittaessa on annettava sääntöjä, jotka poikkeavat
tässä asetuksessa tai asetuksessa (EU) N:o XX/2012 (varainhoitoasetus)
vahvistetuista säännöistä, ottaen huomioon EIT:tä koskevan asetuksen säännökset
sekä EIT:n erityistarpeet (esimerkiksi ehdotuspyyntöjen sijasta järjestettävä
menettely, jonka tarkoituksena on nimetä ja valita uudet osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen aallot). Yksinkertaistamistavoitteeseen pääsemiseksi toteutetaan
useita avustusten hallinnointiprosessia koskevia toimenpiteitä noudattaen
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa esitettyä rahoitussääntöjen
yksinkertaistamista. Yksinkertaistamiskeinot ovat seuraavat: ·
Todellisten välittömien kustannusten yksinkertaistettu
korvaaminen, jolloin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavanomaiset
laskentakäytännöt hyväksytään laajemmin; tähän liittyy myös tiettyjen verojen
ja maksujen tukikelpoisuus; ·
Mahdollisuus käyttää yksikkökustannuksia
henkilöstökustannusten tapauksessa (keskimääräiset henkilöstökustannukset)
sellaisissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, joissa se on tavanomainen
laskentakäytäntö, sekä sellaisten pk-yritysten omistajien osalta, jotka eivät
saa palkkaa; ·
Ajanseurannan yksinkertaistaminen määrittämällä selkeät
ja yksinkertaiset vähimmäisehdot, ja erityisesti ajanseurantavelvoitteiden
poistaminen EU:n hankkeessa 100-prosenttisesti tai yli 50-prosenttisesti
työskentelevän henkilöstön osalta; ·
Yhden ja saman korvausprosentin soveltaminen
kaikkiin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin; ·
Pääsääntöisesti yksi yhtenäinen kiinteämääräinen
korvaus, joka kattaa välilliset kustannukset; ·
Yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen
käyttö apurahojen tapauksessa; ·
Luottamuksen ja valvonnan tasapainoon tähtäävä,
2.2.2. kohdassa selostettu valvontastrategia vähentää osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen hallinnollista rasitusta; ·
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa esitettyjen
osallistumissääntöjen mukaisesti kolmansien osapuolten osaamis- ja
innovaatioyhteisöille antamien luontoissuoritusten arvo voi olla tukikelpoinen,
mikä on suuri muutos verrattuna nykyisiin kustannusten tukikelpoisuutta
koskeviin sääntöihin. 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset Seuranta- ja raportointisääntöjen laadinnassa otetaan huomioon
tehokkuus ja kustannustehokkuus ja saadut kokemukset. Laadinta perustuu
kattavaan, oikea-aikaiseen ja yhdenmukaistettuun strategiaan, jossa korostetaan
tuotosten, tulosten ja vaikutusten merkitystä (ks. tämän asiakirjan 1.4.4
kohta). SEURANTA Komissio on lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä
moitteettoman ja toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön
ottamisessa. Seurantajärjestelmässä olisi otettava huomioon EIT:n
riippumattomuus, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen autonominen toiminta sekä
EIT:n ja kyseisten yhteisöjen väliset sopimukset. Toisaalta
seurantajärjestelmän avulla olisi varmistettava EIT:n täysi vastuullisuus sekä
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täysi joustavuus niiden liiketoimintasuunnitelmien
toteuttamisessa. Komissio tekee EIT:n kanssa yhteistyötä tapahtuneen edistyksen
arvioimiseksi. EIT:n seurantarakenne käsittää seuraavat neljä kerrosta: 1. Osaamis- ja innovaatioyhteisön seuranta asianomaisen yhteisön
liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten tavoitteiden ja
keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Kullekin osaamis- ja
innovaatioyhteisölle annetaan melkoisesti liikkumavaraa (alhaalta ylöspäin ‑lähestymistapa)
määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, määrittää toimintansa ja
hankkia tarvittavat resurssit. 2. Kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt kattava EIT:n toteuttama
seuranta, jonka lähtökohtina ovat ennen kaikkea EIT:n tulostaulussa
määritellyt strategiset tavoitteet, joiden osalta on vahvistettu kaikkiin
osaamis- ja innovaatioyhteisöihin sovellettavat yhteiset indikaattorit.
Tulostaulu sisältää kaikkien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta
saavutukset, tuotokset ja niin taloudelliset kuin yhteiskunnallisetkin
vaikutukset. EIT:n tulostaulu mittaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
suorituskykyä käyttäen lähtökohtana tiettyjä tavoitteita. Kuten oikeusperustan
tarkistamisen yhteydessä on ehdotettu, EIT julkaisee osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet
ja menettelyt ennen uusien valintamenettelyjen käynnistämistä. 3. EIT:n omien toimien seuranta, jossa käytetään sekä
määrällisiä että laadullisia indikaattoreita keskipitkällä aikavälillä.
Seurannassa arvioidaan esimerkiksi, miten EIT on onnistunut tukemaan osaamis-
ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan julkisuustoimien määrä ja peitto (parhaita
toimintatapoja käsittelevien tapahtumien lukumäärä) sekä arvioidaan tietojen
levittämistä ja kansainvälistä toimintaa ja EIT:n vaikutuksia ylipäänsä eurooppalaisiin
innovaatio-, tutkimus- ja koulutushankkeisiin (esimerkiksi EIT:n testaamien
mallien käyttöönotto muissa aloitteissa prosenttiosuutena ilmaistuna). 4. Seuranta ja arviointi, joissa tarkastellaan EIT:n toimintaa
Horisontti 2020 -ohjelman mukaisena EU:n innovaatioinstituuttina; seurannan
ja arvioinnin suorittaa komissio EIT:tä koskevan asetuksen säännösten
mukaisesti ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevan XXX annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 25 ja 26 artiklassa
selostetulla tavalla. Arvioinnit on määrä suorittaa vuosina 2016 (ainoastaan
EIT), 2017 (EIT:n väliarviointi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osana) ja
2023 (EIT:n jälkiarviointi Horisontti 2020 -puiteohjelman osana). Lisäksi
ehdotuksen mukaan komissio voi milloin tahansa suorittaa muita arviointeja
strategisesti merkittävistä teemoista tai aihealueista. EIT:n suunniteltujen
toimien synergia EU:n muiden ohjelmien kanssa on määrä varmistaa siten, että
komissio arvioi EIT:n kolmivuotisen työohjelman. RAPORTOINTI EIT on unionin elin, joka saa avustusta EU:n talousarviosta. Siksi
EIT:tä käsitellään varainhoidon ja valvonnan kannalta samalla tavalla kuin
muita perussopimuksen nojalla perustettuja elimiä, joita kutsutaan yleensä
unionin virastoiksi. EIT:hen sovelletaan toisin sanoen budjettiyhteistyöstä ja
moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta 201Z tehdyn Euroopan
parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen
17 kohtaa, joka on budjettivallan käyttäjän ohjeena vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä. Seurantajärjestelmän toteuttamista koskevassa
raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: ·
EIT:n kolmivuotisessa työohjelmassa määritetään
EIT:n strategisten tavoitteiden puitteissa asiaankuuluvat prioriteetit ja
tavoitteet seuraavaksi vuodeksi (n + 1). Osaamis- ja innovaatioyhteisöiltä
olisi pyydettävä lausunnot prioriteeteista ja tavoitteista ennen kolmivuotisen
työohjelman lopullista hyväksymistä, jotta ne voivat sisällyttää kyseiset
prioriteetit ja tavoitteet täysimääräisesti omiin vuotuisiin
liiketoimintasuunnitelmiinsa. ·
Edellisvuodelta (n – 1) annettavassa
vuosikertomuksessa esitetään seurantatulokset vuodelta n – 1 ja selostetaan,
miten ja missä määrin tavoitteet on saavutettu. Vuosikertomuksessa olisi
otettava huomioon osaamis- ja innovaatioyhteisön kustannuksia ja suorituskykyä
käsittelevät kertomukset edelliseltä toimintavuodelta (n – 1). Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen raportointia koskeva edellytykset on vahvistettu kumppanuutta koskevassa puitesopimuksessa ja
vuotuisissa avustussopimuksissa (suorituskykyä ja kustannuksia koskeva
raportointi). Toisaalta avustusten hallinnointiprosessia yksinkertaistetaan
monin tavoin, jotta tehokkuus ja kustannustehokkuus paranisivat.
Yksinkertaistamistoimissa otetaan huomioon EIT:n saamat kokemukset, jotka
koskevat vuotuisten avustussopimusten täytäntöönpanoa osaamis- ja
innovaatioyhteisöissä, ja niiden tärkeimpänä tavoitteena on vähentää osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista työtä ja parantaa kerättyjen tietojen
laatua. Toisaalta otetaan edellä selostetulla tavalla käyttöön kaikkiin
osaamis- ja innovaatioyhteisöihin sovellettavat yhteiset indikaattorit
tulostaulussa, joka kattaa kaikkien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta
saavutukset, tuotokset ja niin taloudelliset kuin yhteiskunnallisetkin
vaikutukset. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit On tärkeää hallinnoida EU:n talousarviota tehokkuus- ja
vaikuttavuusvaatimusten mukaisesti ja estää petokset ja resurssien tuhlaaminen.
Siksi EIT käyttää talousarviota toteuttaessaan sisäisen valvonnan järjestelmää,
joka antaa riittävän varmuuden siitä, että virheiden esiintyvyys monivuotisella
menokaudella on 2–5 prosenttia (suositustasona noin 3,5 prosenttia), kuten
Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä
koskevista säännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa esitetään. Sisäinen valvontajärjestelmä ja tarkastusstrategia
kehitetään mainitun asetuksen perusteella. Toisaalta EIT:n sisäinen valvonta perustuu myös komission sisäistä
valvontaa koskeviin määräyksiin, EIT:n omiin menettelyihin, osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen EIT:n rahoitusta varten ilmoittamien menojen
sataprosenttisiin ennakkotarkastuksiin, tarkastuslausuntoihin,
kustannuslaskentamenetelmistä ennalta annettaviin tarkastuslausuntoihin,
hakemuksista poimittua otosta koskeviin jälkitarkastuksiin, hankkeiden
tuloksiin ja ulkoiseen arviointiin. EIT:n varainhoitosäännösten 38 artiklan 4 kohdassa säädetään, että
noudattaen sääntöjä, jotka hallintoneuvosto on vahvistanut vastaavien komission
vahvistamien sääntöjen perusteella, sekä ottaen huomioon toimintaympäristön ja
rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit tulojen ja menojen
hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä EIT:n tehtävien toteuttamiseen soveltuvat
hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt. Vuosittain tehdään riskienhallintatarkastelu, jonka tarkoituksena on
vähentää kaikkien EIT:n toimien toteuttamiseen liittyviä riskejä. Sisäistä
valvontaa määrittäessään EIT:n olisi otettava huomioon toteutettuihin toimiin
liittyvät riskit, perusjoukon erityispiirteet sekä tuen saaminen toistuvasti
(nykyisin kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä), avustusten myöntämistiheys
(vuosittain) ja toimien suuruusluokka (ks. 1.5.3. kohdassa oleva selostus
osaamis- ja innovaatioyhteisön 15 vuotta kestävästä elinkaaresta sekä eri
kehitysvaiheista), minkä lisäksi olisi vältettävä päällekkäistä rahoitusta. Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäiset vuotuiset avustukset
myönnettiin vuodeksi 2010, EIT:llä ei ole vielä tuloksia virheiden
esiintyvyydestä. Nykyisten avustussopimusten täytäntöönpanossa on kuitenkin
todettu seuraavan tyyppisiä riskejä: –
sääntöjen monimutkaisuudesta johtuvat virheet; –
sääntöjen tulkinnasta johtuvat virheet; –
tukikelpoisuussääntöjen noudattamiseen liittyvät
riskit; –
tositteiden saatavuuteen liittyvät riskit; –
välillisten kustannusten virheellinen laskenta. Edellä kuvatut yksinkertaistamistoimenpiteet parantavat osaltaan
tilannetta ja vähentävät virheiden esiintyvyyttä. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevan XXX annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 23 artiklassa esitetään, EIT:n luoman
valvontajärjestelmän on oltava sellainen, että sen avulla voidaan kohtuullisesti
varmistaa toimintojen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien
riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja
säännönmukaisuus sekä saavuttaa tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä. Se
vähentää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollista rasitusta. EIT:n toteuttamaan valvontajärjestelmään kuuluvan tarkastusstrategian
lähtökohtana on oltava se, että tilintarkastuksen kohteena on edustava otos,
johon on poimittu menoja koko EIT:n talousarviosta, etenkin osaamis- ja
innovaatioyhteisöille myönnetyistä vuosittaisista avustuksista. Tätä edustavaa
otosta voidaan täydentää tarkastamalla menoja, jotka valitaan kaikki hakemukset
kattavien ennakkotarkastusten aikana tehdyn riskinarvioinnin pohjalta, ja
saatuja kokemuksia käytetään valvontapuitteiden arviointiin avustusten
toteutusvaihetta koskevan riskinarvioinnin osalta. Menojen tarkastus
toimitetaan yhtenäisellä tavalla ja taloudellisuuden, tehokkuuden ja
vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Mitä tulee EIT:tä koskeviin sisäisen valvonnan säännöksiin, EIT on
laatinut valvontarakenteen käsittävän yleisstrategian, joka koskee sisäisen
valvonnan toteuttamista menon koko kehityskaaren osalta. Toimiva johto
huolehtii, että tämä yleisstrategia sekä vakiointia ja yksinkertaistamista
koskeva aloite ja sen täytäntöönpano ovat hallintoneuvoston virallisesti
hyväksymiä. EIT:n täytäntöön panemassa vakiointia ja yksinkertaistamista koskevassa
aloitteessa on kolme päälinjaa: –
vakioitu EIT:n suunnittelumenettely ja työohjelma, –
yhteys riskienhallintatarkasteluun, –
vakioitujen toimintaohjeiden kehittäminen. Vakioidut toimintaohjeet ovat yksityiskohtaisia kirjallisia ohjeita,
joiden avulla yhtenäistetään tietyn prosessin suorittamista; yleensä ohjeet
koskevat useampaa kuin yhtä tehtävää tai osa-aluetta EIT:ssä, yksikössä,
osastossa tai tiimissä. Jotta tehokkuus ja sääntöjenmukaisuus paranisivat ja mahdolliset
virheet vähenisivät EIT:n toteuttamissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
toimintaan liittyvissä toimissa, ehdotuksessa esitetään tulospainotteiseen
yksinkertaistamiseen liittyen, että avustusmuotona käytettäisiin
kertakorvauksia, kiinteitä osuuksia ja yksikkökustannustaulukon mukaisia
korvauksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toteuttamien toimien profiilin
mukaan, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa XXX annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX esitetään. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen sekä eri osapuolten on toimitettava tarkastuslausuntoja,
joissa riippumattomat tarkastajat varmentavat taloudellisissa raporteissa
ilmoitettujen lukujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. Kynnysarvo, jonka
ylittyessä tällainen lausunto vaaditaan, määritetään Horisontti 2020
-puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä
annetun asetuksen 28 artiklassa vahvistetulle tasolle. Lisäksi sovelletaan
kaikkia muita kyseisen asetuksen säännöksiä, joiden aiheina ovat
menettelytapoja koskevat lausunnot ja lausuntojen antamiseen oikeutetut
tilintarkastajat. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 2.3.1 Ilmoitetaan käytössä olevat ja
suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevan XXX annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 24 artiklassa todetaan, EIT
varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että unionin taloudellisia etuja
suojataan. Horisontti 2020 -pakettiin kuuluville ehdotuksille on tehty
arviointi, jossa on arvioitu alttius petoksille, minkä lisäksi on arvioitu
suojaamistoimenpiteiden vaikutuksia. Ehdotetuilla toimenpiteillä pitäisi kaiken
kaikkiaan olla myönteiset vaikutukset petosten torjuntaan, koska niissä
painotetaan enemmän riskinarviointiin perustuvia tarkastuksia ja koska niissä
tehostetaan arviointeja ja valvontaa. EIT torjuu petoksia määrätietoisesti kaikissa
avustustenhallinnointiprosessin vaiheissa ja muiden toteutettujen toimien
yhteydessä. Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on
nimenomaisesti mainittava, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja
tilintarkastustuomioistuin voivat paikan päällä, myös lopullisten edunsaajien
toimitiloissa, suorittaa kaikkien unionilta varoja saaneiden sopimuspuolten ja
näiden alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia 11 päivänä marraskuuta 1996
annetussa, paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamista
käsittelevässä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[13] säädettyjen menettelyjen
mukaisesti. OLAFilla on oikeus toimittaa sisäisiä tutkimuksia EIT:ssä, ja
hallintoneuvosto on tehnyt päätöksen liittymisestä Euroopan parlamentin, Euroopan
unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan
petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä
toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen[14]. EIT on myös tehnyt päätöksen, jossa määritellään ehdot petosten,
lahjonnan ja muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman
toiminnan torjumista koskeville tutkimuksille. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat ·
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Numero 15 02 11 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) || JM/EI-JM ([15]) || EFTA-mailta[16] || ehdokas-mailta[17] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 1 || 15 02 11 01 Hallintorakenne 2008–2013 || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI 1 || 15 02 11 02 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2008–2013 || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI ·
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet || JM/EI-JM ([18]) || EFTA-mailta[19] || ehdokas-mailta[20] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet || 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI || 15 07 03 02 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2014–2020 || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) –
nykyhintoina Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || 1 – EIT:n hallinto- ja toimintamenot EIT || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021 || vuosi 2022 || YHTEENSÄ 2014–2022 Osasto 1 – 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || Sitoumukset || (1a) || 5,837 || 6,386 || 7,949 || 8,108 || 8,730 || 8,905 || 9,083 || || || 54,998 Maksut || (2a) || 5,837 || 6,386 || 7,949 || 8,108 || 8,730 || 8,905 || 9,083 || || || 54,998 Osasto 2 – 15 07 03 01 Hallintorakenne 2014–2020 || Sitoumukset || (1b) || 1,592 || 1,732 || 1,987 || 2,027 || 2,183 || 2,226 || 2,271 || || || 14,017 Maksut || (2b) || 1,592 || 1,732 || 1,987 || 2,027 || 2,183 || 2,226 || 2,271 || || || 14,017 Osasto 3 – 15 07 03 02 Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja muut operatiiviset toimet 2014–2020 || Sitoumukset || (1c) || 267,498 || 324,047 || 389,375 || 472,279 || 497,460 || 554,832 || 599,777 || || || 3 105,268 Maksut || (2c) || 232,723 || 281,921 || 338,756 || 410,883 || 432,790 || 482,704 || 521,806 || 299,888 || 103,796 || 3 105,267 EIT:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1a+1b+1c || 274,926 || 332,165 || 399,312 || 482,414 || 508,373 || 565,963 || 611,130 || || || 3174,283 Maksut || =2a+2b+2c || 240,151 || 290,039 || 348,693 || 421,018 || 443,703 || 493,835 || 533,159 || 299,888 || 103,796 || 3 174,283 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || ”Hallintomenot EAC-PO” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) –
nykyhintoina || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020 PO: EAC || Henkilöresurssit – henkilöstötaulukko – 15 01 05 01 || 0,472 || 0,481 || 0,491 || 0,501 || 0,511 || 0,521 || 0,531 || 3,507 Henkilöresurssit – henkilöstötaulukko – 15 01 05 02 || 0,145 || 0,148 || 0,151 || 0,154 || 0,157 || 0,161 || 0,164 || 1,081 Muut hallintomenot – 15 01 05 03 || 0,371 || 0,378 || 0,551 || 0,563 || 0,401 || 0,497 || 0,597 || 3,359 EAC-PO YHTEENSÄ || || 0,988 || 1,008 || 1,194 || 1,217 || 1,069 || 1,179 || 1,292 || 7,947 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,988 || 1,008 || 1,194 || 1,217 || 1,069 || 1,179 || 1,292 || 7,947 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) –
nykyhintoina || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018* || vuosi 2019* || vuosi 2020* || vuosi 2021 || vuosi 2022 || YHTEENSÄ 2014–2022 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 275,914 || 333,173 || 400,505 || 483,632 || 509,442 || 567,142 || 612,422 || || || 3 182,230 Maksut || 241,139 || 291,047 || 349,887 || 422,236 || 444,772 || 495,014 || 534,451 || 299,888 || 103,796 || 3 182,230 * 1 689 006 miljoonan euron lisäerä asetetaan
suhteutetusti käyttöön vuosina 2018–2020 yhteiskunnallisia haasteita koskevaan
tavoitteeseen sekä ”johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”
-tavoitteeseen tarkoitetuista määrärahoista alustavasti, jollei Horisontti 2020
-puiteohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetystä arvioinnista muuta johdu. 3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin – ¨ Ehdotus/aloite ei
edellytä toimintamäärärahoja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja
seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina || Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020 || || TUOTOKSET || || Tyyppi[21] || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1[22] – Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vakiinnuttaminen ja niiden kasvun ja vaikutusten edistäminen || – tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || 3 || 256.89 || 3 || 281.83 || 3 || 284.49 || 3 || 313.77 || 3 || 214.31 || 3 || 183.36 || 3 || 156.70 || 21 || 1 691,346 || Välisumma erityistavoite 1 || 3 || 256.89 || 3 || 281.83 || 3 || 284.49 || 3 || 313.77 || 3 || 214.31 || 3 || 183.36 || 3 || 156.70 || 21 || 1 691,346 || ERITYISTAVOITE 2 – Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asteittainen käyttöönotto || – tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || || || 3 || 25.98 || 3 || 82.81 || 3 || 135.98 || 3 || 232.61 || 3 || 260.17 || 3 || 274.87 || 18 || 1 012,410 || – tuotos || Osaamis- ja innovaatio-yhteisöt || || || || || || || || || || 3 || 27.57 || 3 || 87.87 || 3 || 144.31 || 9 || 259,750 || Välisumma erityistavoite 2 || || || 3 || 25.98 || 3 || 82.81 || 3 || 135.98 || 6 || 260.18 || 6 || 348.04 || 6 || 419.17 || 27 || 1 272,160 || ERITYISTAVOITE 3 – EIT:n vaikutusten parantaminen jakamalla tietämystä, tiedottamalla sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa || – tuotos || || || || 10.61 || || 16.24 || || 22.08 || || 22.52 || || 22.97 || || 23.43 || || 23.90 || || 141.762 || Välisumma erityistavoite 3 || || 10.61 || || 16.24 || || 22.08 || || 22.52 || || 22.97 || || 23.43 || || 23.90 || || 141.762 || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 267,50 || || 324,05 || || 389,38 || || 472,28 || || 497,465 || || 554,83 || || 599,78 || || 3 105,268 || 3.2.3. Arvioidut vaikutukset EIT:n
henkilöresursseihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja
seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020 Virkamiehet (AD-ura-alue) EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 0,472 || 0,481 || 0,491 || 0,501 || 0,511 || 0,521 || 0,531 || 3,507 Virkamiehet (AST-ura-alue) EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Sopimussuhteiset toimihenkilöt EAC budjettikohta: 15 01 05 02 || 0,068 || 0,069 || 0,071 || 0,072 || 0,074 || 0,075 || 0,076 || 0,505 Sopimussuhteiset toimihenkilöt EIT budjettikohta: 15 07 03 01 || 1,358 || 1,386 || 1,413 || 1,441 || 1,470 || 1,500 || 1,530 || 10,098 Väliaikaiset toimihenkilöt EAC budjettikohta: 15 01 05 01 || 5,121 || 5,224 || 5,469 || 5,864 || 6,419 || 6,547 || 6,678 || 41,322 Kansalliset asiantuntijat EAC budjettikohta: 15 01 05 02 || 0,077 || 0,079 || 0,081 || 0,082 || 0,084 || 0,086 || 0,087 || 0,576 Kansalliset asiantuntijat EIT budjettikohta: 15 07 03 01 || 0,387 || 0,395 || 0,484 || 0,493 || 0,503 || 0,513 || 0,523 || 3,299 Isäntävaltion kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva osuus[23] || -1,560 || -1,560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || -3,120 YHTEENSÄ || 5,924 || 6,074 || 8,007 || 8,454 || 9,060 || 9,241 || 9,426 || 56,187 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu
tarve –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
X Ehdotus/aloite
edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: –
A) Henkilöresurssit EIT ja EAC-PO arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin
tarkkuudella) || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || XX 07 03 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || || || || 15 07 03 01 (EU:n ulkop. edustustot) EIT || 63 || 63 || 65 || 67 || 70 || 70 || 70 || || 15 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || || || || || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[24] || || 15 07 03 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || || || XX 01 04 yy[25] || – päätoimipaikassa[26] || || || || || || || || || – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || || || 15 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || YHTEENSÄ || 68,5 || 68,5 || 70,5 || 72,5 || 75,5 || 75,5 || 75,5 || Henkilöresurssien tarve katetaan toimen
hallinnointiin jo osoitetulla EAC-pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa
toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla
henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea
hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt EAC-PO || – EIT:n talousarvion hyväksymismenettelyyn liittyvät tehtävät, erityisesti talousarvioesitys, siirrot – EIT:n kolmivuotista työohjelmaa koskevan komission lausunnon valmistelu – EIT:n hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvan komission tarkkailijan kannan valmistelu – EIT:n hallintoneuvoston jäsenten nimittämistä koskevan komission päätöksen valmistelu – koordinointi ja yhdenmukaistaminen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – komission kannan valmistelu EIT:n sidosryhmäfoorumia varten – EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä komission yksiköiden välisten vuotuisten kokousten järjestäminen – uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien valintamenettelyjen valmistelu – EIT:n seuranta ja arviointi – EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistaminen. Ulkopuolinen henkilöstö EAC-PO || – osallistuminen EIT:n kolmivuotista työohjelmaa koskevan komission lausunnon valmisteluun – osallistuminen koordinointiin ja yhdenmukaistamiseen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – osallistuminen komission kannan valmisteluun EIT:n sidosryhmäfoorumia varten – osallistuminen EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä komission yksiköiden välisten vuotuisten kokousten järjestämiseen – osallistuminen uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien valintamenettelyjen valmisteluun – osallistumien EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistamiseen. –
B) EIT:n henkilöresurssit || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 EIT:n henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet Väliaikaiset toimihenkilöt || AD || 27 || 27 || 28 || 29 || 32 || 32 || 32 AST || 11 || 11 || 11 || 12 || 12 || 12 || 12 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet YHTEENSÄ || 38 || 38 || 39 || 41 || 44 || 44 || 44 Muu henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) Sopimussuhteiset toimihenkilöt || || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 Kansalliset asiantuntijat || || 5 || 5 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 Muu henkilöstö yhteensä || || || || || || || || EIT:N HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ || || 63 || 63 || 65 || 67 || 70 || 70 || 70 Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Väliaikaiset toimihenkilöt EIT || – EIT:n talousarvioon ja yksinkertaistamissuunnitelmaan liittyvät tehtävät – uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelun ja valinnan valmistelu – koordinointi ja yhdenmukaistaminen EU:n muihin aloitteisiin, varsinkin Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, nähden – EIT:n sidosryhmäfoorumi – EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisten kokousten ja kuulemisten järjestäminen – nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan vakiinnuttaminen – EIT:n seuranta ja arviointi – EIT:n vaikutusten lisääminen jakamalla tietämystä, levittämällä tuloksia sekä lisäämällä EIT:n tunnettuutta EU:ssa ja muualla maailmassa. Ulkopuolinen henkilöstö EIT || – osallistuminen uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelun ja valinnan valmisteluun – osallistuminen EIT:n yrittäjyys- ja koulutussuunnitelman käsittelyyn – EIT:n sidosryhmäfoorumiin liittyvät tehtävät – osallistumien EIT:n tutkintojen ja korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettujen toimien välisen vastaavuuden varmistamiseen. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen
henkilöstötaulukossa osoitettiin hiljattain perustetulle EIT:lle yhteensä 61
työntekijää (kokoaikaiseksi muutettuna) vuoteen 2013 asti (37 väliaikaista
toimihenkilöä + 20 sopimussuhteista toimihenkilöä + 4 kansallista
asiantuntijaa). Vastaava EAC-pääosasto seuraa tiiviisti nykyisen
henkilöstötaulukon toteutusta EIT:ssä. Toisaalta EAC-pääosasto pyytää vuotuisen
talousarvion laadinnan yhteydessä budjettivallan käyttäjältä vain EIT:n
tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan henkilöstön. EIT:tä koskevan nykyisen asetuksen
tarkistuksessa sekä strategisessa innovaatio-ohjelmassa on tärkeää tuoda
painokkaasti esiin EIT:n työmäärän ja vastuualueen kasvaminen sekä EIT:n
toteutettavaksi tulevan uuden talousarvion merkitys. 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[27] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
osallistuminen rahoitukseen –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. –
X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu
ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio): määrärahat, milj.
euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä Unkarin kanssa tehty sopimus* || 1,560 || 1.560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 3,120 Rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 1,560 || 1.560 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 3,120 * Sopimuksen mukaan Unkarin rahoitusosuus
kattaa EIT:n tilojen vuokran 20 vuodeksi (2011–2030) ja 20 työntekijän
palkkakustannukset 5 vuodeksi (2011–2015), mikä tarkoittaa 1,560 miljoonan
euron käteissuoritusta vuotta kohden. 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[28] vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti ………. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen
laskentamenetelmästä. [1] EUVL
C, … , s. . [2] EUVL
C, … , s. . [3] http://ec.europa.eu/education/eit/eit-consultation_en.htm [4] EUVL
C, s. . [5] EUVL
C, s. . [6] EUVL C, … , s. . [7] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [8] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [9] EIT perusti vuonna 2009 kolme osaamis- ja
innovaatioyhteisöä seuraaville aihealueille: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja
siihen sopeutuminen (Climate KIC), tulevaisuuden tieto- ja
viestintäyhteiskunta (EIT ICTLabs) ja kestävä energia (KIC
InnoEnergy). [10] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen
ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [11] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
185 artiklassa. [12] Commission Decision C(2009) 2661 of 3 March 2009
granting consent to the derogations requested by the European Institute of
Innovation and Technology from Regulation (EC, Euratom) No 2343/2002 on the
Framework Financial Regulation for the bodies referred to in Article 185 of
Council Regulation (EC, Euratom) No 1605/2002. [13] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. [14] Hallintoneuvoston 20 päivänä helmikuuta 2009 tekemä
päätös. [15] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [16] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [17] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [18] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [19] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [20] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [21] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita
(esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [22] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”. [23] Sopimuksen mukaan Unkarin rahoitusosuus kattaa 20
sopimussuhteisen toimihenkilön palkkakustannukset 5 vuodeksi (2011–2015), mikä
tarkoittaa 1 560 miljoonan euron käteissuoritusta vuotta kohden. [24] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö,
nuoremmat asiantuntijat, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset
asiantuntijat. [25] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [26] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [27] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [28] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on
ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja
vastaava 25 prosentin osuus.