PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittäminen on edelleen yksi Euroopan unionin painopisteistä, kuten Tukholman ohjelmassa vahvistetaan. Tällä alalla on tapahtunut huomattavaa edistymistä Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä, kun Euroopan unionin perusoikeuskirjasta on tullut sitova asiakirja. Unionilla on kuitenkin yhä edessään monia haasteita, jotka liittyvät muun muassa siihen, että eräiden oikeuksien täytäntöönpano on eri puolilla unionia riittämätöntä tai epäyhdenmukaista tai että sen enempää kansalaiset kuin viranomaisetkaan eivät tunne joitakin unionin oikeuden osa-alueita riittävästi. Keskeisiä työvälineitä ovat lainsäädäntötoimet ja toimintapoliittiset toimenpiteet sekä niiden johdonmukainen täytäntöönpano. Toiminta-alan kehittämistä voidaan edistää myöntämällä rahoitusta lainsäädännön laatimiseen ja politiikan suunnitteluun ja niiden täytäntöönpanon lujittamiseen.

EU:n talousarvion kokonaistarkastelua koskevan tiedonannon[1] mukaisesti nykyisiä rahoitusvälineitä ja täytäntöönpanomekanismeja on tarkasteltu uudelta kannalta, jotta voitaisiin varmistaa keskittyminen unionin toiminnasta saatavaan lisäarvoon sekä järkeistää ja yksinkertaistaa rahoitusmekanismeja. Eurooppa 2020 -strategiaa tukevaa talousarviota koskevassa asiakirjassa[2] komissio totesi, että monimutkaisesta ohjelmarakenteesta ja ohjelmien suuresta määrästä johtuvien ongelmien voittamiseksi tarvitaan yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi talousarvio. Perusoikeudet mainittiin esimerkkinä vallitsevasta pirstaleisuudesta, jota olisi pyrittävä korjaamaan.

Perusoikeus- ja kansalaisuusohjelmalla pyritään tältä pohjalta yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen laatimalla seuraaja kolmelle nykyiselle ohjelmalle:

-           perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma

-           Daphne III -ohjelma

-           työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan Progress-ohjelman osa-alueet ”syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus” ja ”sukupuolten tasa-arvo”.

Kun nämä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimuksen’, V osaston kolmanteen osaan perustuvat ohjelmat yhdistetään, tämän alan rahoitusta voidaan tarkastella kattavammin.

Tämän ehdotuksen yleistavoitteena on tukea sellaisen alueen luomista, missä edistetään ja suojellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja yksilön oikeuksia. Tällä ohjelmalla olisi edistettävä erityisesti unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, syrjintäkiellon sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteita, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia, unionin kuluttajalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia sekä oikeuksia, jotka liittyvät vapauteen harjoittaa elinkeinotoimintaa sisämarkkinoilla.

Jotta nämä oikeudet olisivat vaikuttavia ja tuottaisivat selkeitä tuloksia kansalaisille ja yrityksille, niiden on oltava tuttuja niille, jotka vastaavat näiden oikeuksien soveltamisesta tai antavat kansalaisille heidän oikeuksiaan koskevaa neuvontaa, sekä niille, joille nämä oikeudet tuovat etua. Lisäksi oikeuksia on sovellettava johdonmukaisesti ja tehokkaasti kaikkialla unionissa. Tavoite voidaan saavuttaa tukemalla koulutusta ja tiedotusta, lujittamalla verkostoja ja helpottamalla valtioiden välistä yhteistyötä. Lisäksi Euroopan unionin olisi hankittava vankka analyyttinen perusta tukemaan poliittista päätöksentekoa ja lainsäädäntöä perusoikeuksien ja kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien alalla.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

2.1.        Intressitahojen kuuleminen

Sidosryhmien julkinen kuuleminen oikeusasioita, perusoikeuksia ja tasa-arvoa koskevista rahoitustoimista vuoden 2013 jälkeen[3] käynnistettiin 20. huhtikuuta 2011. Kommentteja saivat toimittaa verkossa kahden kuukauden ajan kaikki asiasta kiinnostuneet sidosryhmät ja yksityishenkilöt. Vastauksia saatiin useimmista eri jäsenvaltioista yhteensä 187, niistä suuri osa erilaisilta valtiosta riippumattomilta järjestöiltä.

Vastaajat suhtautuivat ohjelmien toimintatavoitteisiin myönteisesti ja vahvistivat, että ohjelmien soveltamisalaan kuuluvilla aloilla tarvitaan rahoitusta. Unionin tasolla saatava lisäarvo tunnustettiin, eikä yhtäkään alaa nimetty sellaiseksi, että rahoitus voitaisiin sen suhteen kokonaan lopettaa. Ohjelmien yksinkertaistamista ja parantamista kannatettiin, samoin kuin useimpia ehdotettuja toimenpiteitä, joihin kuuluivat muun muassa ohjelmien lukumäärän supistaminen ja menettelyjen yksinkertaistaminen.

Sidosryhmät kannattivat rahoituksen myöntämistä esimerkiksi hyvien käytänteiden vaihtamiseen, alan ammattilaisten kouluttamiseen, tiedotukseen ja valistukseen, verkostojen tukemiseen ja selvitysten laatimiseen. Kaikki sidosryhmien kannattamat toimintamuodot luetellaan erikseen ehdotuksen 5 artiklassa. Vastaajat kannattivat myös komission ehdotuksia, jotka koskivat sitä, minkätyyppisille toimijoille rahoitusta olisi myönnettävä, sekä käytettäviä rahoitusmekanismeja.

2.2.        Vaikutusten arviointi

Oikeusasioita, perusoikeuksia ja tasa-arvoa koskevista tulevista rahoitustoimista laadittiin vain yksi vaikutustenarviointi, vaikka tällä alalla on nykyään käytössä kuusi eri ohjelmaa[4]. Tällä vaikutustenarvioinnilla on merkitystä sekä oikeusalan ohjelman että perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman kannalta. Vaikutustenarviointi perustuu nykyisten ohjelmien väliarviointeihin[5], joissa vahvistetaan ohjelmien vaikuttavuus ja tehokkuus yleisellä tasolla, mutta todetaan myös eräitä puutteita ja parannuskohteita. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa:

Vaihtoehto A: Säilytetään nykyiset kuusi ohjelmaa ja ratkaistaan osa havaituista ongelmista uudistamalla ohjelmien sisäistä hallinnointia. Tiettyjä ongelmia voitaisiinkin ratkaista kehittämällä hallinnointia ja tukemalla ohjelmien keskinäistä synergiaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi suoraan ongelmien pääasialliseen syyhyn, joka on ohjelmien suuri määrä, minkä vuoksi tämän vaihtoehdon avulla saavutetut parannukset olisivat rajallisia.

Vaihtoehto B: Toteutetaan kaikki vaihtoehtoon A sisältyvät toimet ja yhdistetään lisäksi nykyiset kuusi ohjelmaa kahdeksi ohjelmaksi. Tämä vaihtoehto toisi joustavuutta varojen käyttöön ja vuotuisten painopisteiden määrittämiseen. Sen ansiosta menettelyt yksinkertaistuisivat (sekä tuensaajien että hallinnon kannalta) ja ohjelmien tehokkuus lisääntyisi, kun menettelyjen määrä vähenisi huomattavasti. Ohjelmien tehokkuus lisääntyisi myös siksi, että kahden ohjelman puitteissa olisi helpompi puuttua rahoituksen pirstaleisuuteen. Menettelyjen vähentäminen keventäisi hallinnollista rasitusta ja vapauttaisi henkilöresursseja, jotka voitaisiin osoittaa ohjelmien tehokkuutta parantaviin toimiin (tulosten levittäminen, seuranta, tiedotus jne.).

Vaihtoehto C: Perustetaan yksi ainoa ohjelma. Tämän vaihtoehdon myötä korjaantuisivat kaikki ongelmat, jotka johtuvat useiden eri säädösten soveltamisesta ja useiden eri ohjelmien hallinnoinnin aiheuttamasta rasituksesta. Oikeudellisten rajoitusten vuoksi tällaisen ohjelman soveltamisala ei kuitenkaan voisi kattaa kaikkien toiminta-alojen rahoitustarpeita. Olisi valittava joko oikeusasiat tai perusoikeus- ja kansalaisuusasiat. Tämä ratkaisu keventäisi hallinnollista rasitusta eniten, mutta sen avulla ei olisi mahdollista vastata riittävällä tavalla kaikkiin toiminta-alan painopisteisiin ja tarpeisiin.

Eri vaihtoehtojen analyysin ja vertailun tuloksena parhaaksi arvioitu vaihtoehto on toteuttaa kaksi ohjelmaa, jotka kattaisivat kaikkien toiminta-alojen rahoitustarpeet (vaihtoehto B). Nykytilanteeseen verrattuna vaihtoehtoon B liittyy selkeitä etuja, mutta ei lainkaan haittoja. Vaihtoehto A ei ole yhtä hyödyllinen kuin vaihtoehto B, ja vaihtoehto C puolestaan kattaa vain osan nykyisistä toiminta-aloista, minkä vuoksi se ei sovellu toteutettavaksi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohtaan, 21 artiklan 2 kohtaan sekä 114, 168, 169 ja 197 artiklaan. Näiden artiklojen perusteella on mahdollista myöntää edelleen tukea kolmen nykyisen ohjelman perusteella kehitetyn ja toteutetun politiikan jatkamiselle. Toimintaa ei ole tarkoitus laajentaa uusille aloille. Tarvitaan enemmän kuin yksi artikla, jotta ohjelman yleistavoitteet voidaan saavuttaa kattavasti ja omaksua rahoituksen suhteen yksinkertaistettu ja tehokkaampi lähestymistapa. Näiden artiklojen yhdistelmä muodostaa tarvittavan oikeusperustan ehdotetuille toimille, joten SEUT-sopimuksen 352 artiklaa ei ole tarpeen soveltaa.

SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdassa määrätään jäsenvaltioiden tukemisesta toteuttamalla toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Lisäksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa ja tuetaan lapsen oikeuksia.

Sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa määrätään unionin toimenpiteistä, joiden avulla helpotetaan kansalaisten oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Tämän artiklan nojalla voidaan toteuttaa myös toimenpiteitä, joilla kansalaisille ja viranomaisille tiedotetaan oikeudesta diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaan suojeluun sekä äänioikeudesta, koska nämä oikeudet käytännössä helpottavat kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.

SEUT-sopimuksen 114 artiklassa määrätään sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien lakien lähentämisestä. Sopimuksen 169 artiklassa määrätään 114 artiklassa tarkoitetun lakien lähentämisen ohella sellaisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joilla tuetaan, täydennetään ja seurataan jäsenvaltioiden politiikkaa, jonka tarkoituksena on suojata kuluttajien terveyttä, turvallisuutta ja taloudellisia etuja sekä edistää heidän oikeuttaan tiedonsaantiin ja koulutukseen sekä heidän oikeuttaan järjestäytyä etujensa valvomiseksi. Kummankin määräyksen nojalla voidaan rahoittaa toimia, jotka liittyvät kuluttajansuojaa ja sopimusoikeutta koskeviin kysymyksiin. Korkeatasoinen kuluttajansuoja ja sopimusoikeuden kehittäminen rajatylittävien liiketoimien helpottamiseksi luovat tarvittavat edellytykset unionin kansalaisten voimaannuttamiseksi käyttämään oikeuksiaan yli rajojen.

SEUT-sopimuksen 168 artiklassa määrätään ihmisten terveyden korkeatasoisesta suojelusta ja unionin toimista, joilla täydennetään fyysisten ja mielisairauksien ehkäisemiseen ja fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan tähtääviä kansallisia toimia. Lapsiin kohdistuva väkivalta muodostaa lasten fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavan tekijän, johon liittyy usein myös rajatylittäviä uhkia. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, jotka tarvitsevat erityisen tehokasta suojelua näitä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä vastaan. Myös naisiin kohdistuva väkivalta muodostaa vakavan uhkan uhrien fyysiselle ja mielenterveydelle, minkä vuoksi nämä tarvitsevat korkeatasoista suojelua.

SEUT-sopimuksen 197 artiklan nojalla jäsenvaltioille voidaan myöntää tukea unionin oikeuden täytäntöönpanoa varten helpottamalla tietojenvaihtoa ja tukemalla koulutusohjelmia. Määräys on erityisen tärkeä perusoikeuksien, kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja tietosuojan alalla, missä kansallisilla viranomaisilla on merkittävä tehtävä.

Ehdotetuissa rahoitustoimissa noudatetaan eurooppalaista lisäarvoa ja toissijaisuutta koskevia periaatteita. Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus keskitetään toimiin, joiden tavoitteita jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ja joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella toteutettavat toimet edistävät unionin oikeuden tehokasta soveltamista, koska ne parantavat jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, lisäävät rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä takaavat, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa. Euroopan unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota keskinäistä oppimista varten eurooppalainen foorumi. Näin saadaan politiikkojen tukemista ja kehittämistä varten vankka analyyttinen perusta. Euroopan unionin toiminnan ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa siten mittakaavaetuja.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan tasolla.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Rahoituspuitteet perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana ovat 439 miljoonaa euroa (nykyhintoina).

5.           EHDOTUKSEN PÄÄSEIKAT

Ehdotetun toimintatavan tarkoituksena on yhdistää rahoitusmenettelyjen yksinkertaistaminen, mitä kaikki asianosaiset ovat vaatineet, ja tulossuuntautuneempi lähestymistapa. Toimintatavan pääkohdat ovat seuraavat:

- Ehdotuksessa määritellään ohjelman yleistavoite ja erityistavoitteet (3 ja 4 artikla) sekä ohjelman keskeiset toiminta-alat (5 artikla). Yleistavoite ja erityistavoitteet määrittävät ohjelman soveltamisalan (toiminta-alat), kun taas eri toimintatyypit liittyvät rahoitukseen ja niitä voidaan soveltaa ohjelman kaikilla toiminta-aloilla. Ne määrittävät horisontaalisesti sen, millaisia tuloksia rahoituksen avulla voidaan saavuttaa. Samalla ne määrittävät sen, millaisten toimien rahoittamisesta voidaan saavuttaa politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää lisäarvoa. Komissio määrittää tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten vuosittain kullakin toiminta-alalla sovellettavat rahoituksen painopisteet. Ohjelmassa voidaan käyttää kaikkia varainhoitoasetuksessa mainittuja rahoitusvälineitä. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki johonkin jäsenvaltioon tai ohjelmaan osallistuvaan kolmanteen maahan laillisesti sijoittautuneet oikeushenkilöt ilman muita rajoituksia. Tämä rakenne mahdollistaa ohjelman yksinkertaistamisen ja sen suuntaamisen entistä tiiviimmin asianomaisen toiminta-alan tarpeisiin ja kehitykseen. Lisäksi se tarjoaa selkeän arviointiperustan, koska erityistavoitteet liittyvät suoraan arvioinnissa sovellettaviin indikaattoreihin, jotka pysyvät samoina koko ohjelmakauden ajan ja joita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ehdotuksen mukaan ohjelman eri toiminta-aloille ei osoiteta mitään tiettyjä resurssimääriä, jotta toimintaa voitaisiin toteuttaa mahdollisimman joustavasti ja parantaa ohjelman täytäntöönpanoa.

- Kolmansista maista ohjelmaan voivat osallistua ainoastaan ETA-maat sekä liittymisneuvotteluja käyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat. Muut kolmannet maat, varsinkin Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, voivat osallistua ohjelman perusteella toteutettaviin toimiin, jos se on näiden toimien kannalta tarkoituksenmukaista.

- Ohjelman vuotuiset painopisteet määritellään vuotuisessa työohjelmassa. Koska tämä edellyttää politiikkaan perustuvia valintoja, vuotuisen työohjelman hyväksymiseen tarvitaan jäsenvaltioiden komitean lausunto neuvoa-antavassa menettelyssä.

- Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella käyttää ohjelman täytäntöönpanossa jo olemassa olevaa toimeenpanovirastoa tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti.

2011/0344 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 114 artiklan, 168 artiklan, 169 artiklan ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan unioni perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteille, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Jokaisella unionin kansalaisella on perussopimuksissa vahvistetut oikeudet. Euroopan unionin perusoikeuskirja, josta tuli Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä oikeudellisesti sitova kaikkialla unionissa, kattaa ne perusoikeudet ja ‑vapaudet, joihin yksilöillä on oikeus unionissa. Näitä oikeuksia olisi edistettävä ja suojeltava, jotta ne voivat toteutua käytännössä. Näiden oikeuksien täysimääräinen käyttö olisi taattava, ja siltä olisi poistettava kaikki esteet.

(2) Tukholman ohjelmassa[6] vahvistetaan, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen on edelleen ensisijaisen tärkeää, ja täsmennetään, että ohjelman poliittisiin prioriteetteihin kuuluu oikeuksien Euroopan toteuttaminen. Rahoituksen myöntäminen mainitaan yhtenä Tukholman ohjelman poliittisten prioriteettien onnistuneen täytäntöönpanon merkittävänä työvälineenä.

(3) Kansalaisten olisi voitava käyttää unionin kansalaisuuteen perustuvia oikeuksia täysimääräisesti. Heidän olisi voitava käyttää oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella, oikeutta äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa, oikeutta konsuliviranomaisten tarjoamaan suojeluun ja oikeutta esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille. Heidän olisi voitava asua, matkustaa ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa vapaasti luottaen siihen, että heidän oikeuksiaan suojataan riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella.

(4) Kansalaisten ja yritysten olisi myös voitava hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoita. Kuluttajien olisi voitava nauttia kuluttajalainsäädäntöön perustuvista oikeuksista, ja yrityksiä olisi kannustettava käyttämään vapauttaan harjoittaa elinkeinotoimintaa sisämarkkinoilla. Sopimus- ja kuluttajaoikeutta koskevien säädösten kehittäminen tarjoaa yrityksille ja kuluttajille käytännön ratkaisuja rajatylittävien ongelmien selvittämiseen, jotta valikoimat laajenisivat ja jotta olisi halvempaa tehdä sopimuksia toisissa jäsenvaltioissa olevien sopimuskumppanien kanssa samalla kun kuluttajansuojan taso säilyisi korkeana.

(5) Sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kielto ja naisten ja miesten välinen tasa-arvo ovat jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja. Kaikkien syrjinnän muotojen torjuminen on jatkuva tavoite, joka vaatii koordinoituja toimia, muun muassa rahoituksen myöntämistä.

(6) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista eli huomioon ottamista kaikissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjunta on otettu huomioon ohjelman toimissa.

(7) Naisiin kohdistuva väkivalta kaikissa muodoissaan on loukkaus perusoikeuksia vastaan ja muodostaa vakavan terveysuhkan. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, ja siihen puuttuminen edellyttää koordinoituja toimia. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edistää myös naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

(8) Unioni edistää lapsen oikeuksien suojelua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan nojalla, syrjintää torjuen. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa, etenkin jos he ovat köyhiä, syrjäytyneitä tai vammaisia tai jos erityiset olosuhteet asettavat heidät vaaralle alttiiksi. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingonteoilta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä.

(9) Henkilötietoja olisi myös vastaisuudessa suojeltava tehokkaasti jatkuvan teknologisen kehityksen ja globalisaation edetessä. Unionin tietosuojalainsäädäntökehystä olisi sovellettava tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla Euroopan unionissa. Tätä varten unionin olisi voitava tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna tämä lainsäädäntökehys täytäntöön.

(10) Komission Eurooppa 2020 -tiedonannossa[7] esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Yksilöiden oikeuksien tukeminen ja edistäminen unionissa, syrjintään ja epätasa-arvoon puuttuminen ja kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien suojaaminen tukevat Eurooppa 2020 ‑strategian erityistavoitteiden ja lippulaivahankkeiden edistämistä.

(11) Kokemus unionin tasolla toteutetuista toimista on osoittanut, että näiden tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää erilaisten välineiden, kuten lainsäädännön, poliittisten aloitteiden ja rahoituksen, yhdistämistä. Rahoitus on merkittävä lainsäädäntötoimia täydentävä väline. Sen vuoksi olisi perustettava rahoitusohjelma. Komission tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[8] korostetaan, että unionin myöntämää rahoitusta on tarpeen järkeistää ja yksinkertaistaa. Rahoitusta voidaan yksinkertaistaa ja sen hallinnointia tehostaa huomattavasti vähentämällä ohjelmien lukumäärää ja järkeistämällä, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla rahoitussääntöjä ja ‑menettelyjä.

(12)             Rahoituksen yksinkertaistamista ja sen hallinnoinnin tehostamista varten tällä asetuksella perustetaan perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma, jotta voidaan jatkaa ja kehittää edelleen toimia, joita on aiemmin toteutettu niiden kolmen muun ohjelman perusteella, jotka on perustettu perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa 19 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/252/YOS[9], lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan erityisohjelman (Daphne III -ohjelma) perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa 20 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 779/2007/EY[10] ja työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1672/2006/EY[11] osioilla ”sukupuolten tasa-arvo” ja ”syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus”.

(13) Komission tiedonannoissa EU:n talousarvion kokonaistarkastelu[12] ja Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio korostetaan, että on tärkeää keskittää rahoitus toimiin, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa, mikä tarkoittaa, että unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin verrattuna. Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä unionin jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja varmistamalla unionin lainsäädännön asianmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimien olisi myös edistettävä sitä, että kaikki asianomaiset voivat perehtyä tehokkaammin unionin lainsäädäntöön ja politiikkoihin, ja tarjottava vankka analyyttinen perusta unionin lainsäädännön ja politiikkojen tukemiselle ja kehittämiselle. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Euroopan unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota keskinäistä oppimista varten eurooppalainen foorumi.

(14) Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sen suorituskyvyn arviointia varten tarvittavista välineistä. Tätä varten siinä olisi määriteltävä yleistavoite ja erityistavoitteet. Näiden erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten olisi laadittava indikaattoreita, joiden olisi oltava voimassa koko ohjelmakauden ajan.

(15) Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotisen ohjelman rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(16) Tämä asetus olisi pantava täytäntöön unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä xx päivänä xxxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o XXX/XX mukaisesti. Siinä olisi hyödynnettävä erityisesti tuossa asetuksessa käyttöön otettuja yksinkertaistamisvälineitä. Lisäksi kriteerit, joiden perusteella rahoitusta saavat toimet valitaan, olisi määriteltävä siten, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan toimiin, jotka voivat parhaiten edistää asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamista.

(17) Komissiolle olisi annettava täytäntöönpanovalta hyväksyä vuotuiset työohjelmat. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[13] mukaisesti. Vuotuisten määrien perusteella talousarviovaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Siksi olisi noudatettava neuvoa-antavaa menettelyä.

(18)             Jotta voitaisiin varmistaa unionin talousarviovarojen tehokas kohdentaminen, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavien rahoitusohjelmien yhteydessä, joita ovat muun muassa tämä ohjelma ja xx päivänä xxxkuuta XXX annetulla asetuksella (EU) N:o XX/XX[14] perustettu oikeusalan ohjelma, xx päivänä xxxkuuta XXX annetulla asetuksella (EU) N:o XX/XX[15] perustettu Kansalaisten Eurooppa -ohjelma sekä sisäasioiden, työllisyys- ja sosiaaliasioiden, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat ja erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline[16] sekä yhteisen strategiakehyksen puitteissa käytettävät varat, jäljempänä ’yhteisen strategiakehyksen rahastot’.

(19) Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) olisi annettava valtuudet tehdä asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[17] säädettyjen menettelyjen mukaisesti talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia sen selvittämiseksi, onko ohjelman perusteella myönnettyyn unionin rahoitukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

(20) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sellaisen alueen luomista, missä edistetään ja suojellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja yksilön oikeuksia, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Ohjelman perustaminen ja kesto

1.           Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

2.           Ohjelma kattaa kauden, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

2 artikla Eurooppalainen lisäarvo

Ohjelmasta rahoitetaan toimia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Tätä varten komissio varmistaa, että rahoitettavaksi valittujen toimien on tarkoitus tuottaa tuloksia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, ja valvoo, että ohjelmasta rahoitettujen toimien tuloksilla todella saavutetaan eurooppalaista lisäarvoa.

3 artikla Yleistavoitteet

Ohjelman yleistavoitteena on tukea sellaisen alueen luomista, missä edistetään ja suojellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja yksilön oikeuksia.

4 artikla Erityistavoitteet

1.           Edellä 3 artiklassa vahvistetun yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

a)      edistää unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien käyttöä;

b)      edistää sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaa, naisten ja miesten tasa-arvo sekä vammaisten ja vanhusten oikeudet mukaan lukien;

c)      edistää henkilötietojen korkeatasoisen suojan varmistamista;

d)      tehostaa lapsen oikeuksien kunnioittamista;

e)      voimaannuttaa kuluttajia ja yrityksiä käymään kauppaa ja tekemään ostoksia sisämarkkinoilla panemalla täytäntöön unionin kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvat oikeudet ja tukemalla yritysten elinkeinovapautta sisämarkkinoilla rajatylittävien liiketoimien muodossa.

2.           Edellä 1 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamista mittaavina indikaattoreina käytetään muun muassa näiden oikeuksien kunnioittamista, käyttöä ja toteuttamista koskevaa eurooppalaista näkemystä ja tähän liittyvien kantelujen määrää.

5 artikla Toimet

1.           Edellä 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelman toimet keskitetään seuraaville toiminta-aloille:

a)      vahvistetaan tietoisuutta unionin oikeudesta ja politiikoista;

b)      tuetaan unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;

c)      edistetään valtioiden välistä yhteistyötä ja parannetaan keskinäistä tuntemusta ja luottamusta kaikkien toimintaan osallistuvien sidosryhmien kesken;

d)      parannetaan niiden mahdollisten ongelmien tuntemusta ja ymmärtämystä, jotka saattavat vaikuttaa perussopimuksessa, perusoikeuskirjassa ja unionin johdetussa oikeudessa taattujen oikeuksien ja periaatteiden käyttöön, niin että voidaan taata näyttöön pohjautuva poliittinen päätöksenteko ja sääntely.

2.           Ohjelmasta rahoitetaan muun muassa seuraavanlaisia toimia:

a)      analyysitoiminnat, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; unionin lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanon ja soveltamisen seuranta ja arviointi; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit;

b)      koulutustoimet, esimerkiksi henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat sekä verkko- ym. koulutusmateriaalien laatiminen;

c)       vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, tietoisuuden lisääminen ja levittäminen, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto, vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien ja seminaarien järjestäminen; tiedotus- ja valistuskampanjoiden ja ‑tapahtumien järjestäminen, Euroopan unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta mukaan lukien; ohjelmaan liittyvän tiedon ja sen tulosten levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja ‑välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito;

d)      keskeisten toimijoiden, kuten jäsenvaltioiden tukeminen niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta ja politiikkoja; niiden keskeisten Euroopan tason verkostojen tukeminen, joiden toimet liittyvät tämän ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanoon; asiantuntijaelinten ja ‑organisaatioiden sekä keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten verkottaminen Euroopan tasolla; asiantuntijaverkkojen rahoitus; Euroopan tason seurantakeskusten rahoitus.

6 artikla Osallistuminen

1.           Ohjelmaan voivat osallistua kaikki julkiset ja/tai yksityiset yksiköt ja yhteisöt, jotka ovat laillisesti sijoittautuneet:

a)      jäsenvaltioihin;

b)      ETA:an kuuluviin EFTA-maihin ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

c)      liittymisneuvotteluja käyviin maihin, ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin niiden yleisten periaatteiden, edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa.

2.           Muihin kolmansiin maihin, varsinkin Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin, laillisesti sijoittautuneet julkiset ja/tai yksityiset yksiköt ja yhteisöt voivat osallistua ohjelman perusteella toteutettaviin toimiin, jos se on näiden toimien kannalta tarkoituksenmukaista.

3.           Ohjelman mukaan komissio voi tehdä yhteistyötä sen soveltamisalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. Nämä kansainväliset järjestöt voivat osallistua ohjelmaan.

7 artikla Talousarvio

1.           Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 439 miljoonaa euroa.

2.           Ohjelman kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia sekä tiedotus- ja viestintätoimia, Euroopan unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta mukaan lukien, sikäli kuin toimet liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin, sekä tietojen käsittelyyn ja vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta.

3.           Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta xx päivänä xxxkuuta XXX annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o XX/XX asetetuissa rajoissa.

8 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.           Komissio panee unionin rahoituksen täytäntöön Euroopan unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä xx päivänä xxxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o XX/XX mukaisesti.

2.           Ohjelman täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.           Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden täytäntöönpanoa varten, sekä ehdotuspyyntöjen painopisteet ja muut seikat Euroopan unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä xx päivänä xxxkuuta xxxx annetussa asetuksessa (EU, Euratom) N:o XX/XX vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

9 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

10 artikla Täydentävyys

1.           Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja synergiaedut muiden unionin välineiden kanssa, joita ovat muun muassa oikeusalan ohjelma, Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelma sekä sisäasioiden, työllisyys- ja sosiaaliasioiden, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat ja erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline sekä yhteisen strategiakehyksen rahastot.

2.           Ohjelmassa voidaan käyttää muiden unionin välineiden ja erityisesti oikeusalan ohjelman kanssa yhteisiä resursseja, jotta voidaan toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita. Ohjelmasta rahoitetuille toimille voidaan myöntää rahoitusta myös oikeusalan ohjelmasta, kunhan sillä ei kateta samoja kustannuksia.

11 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

              Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai ‑päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

              Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

12 artikla Seuranta ja arviointi

1.           Komissio seuraa ohjelmaa säännöllisesti voidakseen tarkkailla sen nojalla toteutettujen toimien täytäntöönpanoa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toiminta-aloilla ja 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamista. Seurannan avulla on myös mahdollista arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän vastaiset toimet on otettu huomioon ohjelman toimissa. Indikaattorit olisi tapauksen mukaan eriteltävä sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella.

2.           Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)      väliarviointikertomuksen vuoden 2018 puoliväliin mennessä;

b)      jälkiarviointikertomuksen.

3.           Väliarviointikertomuksessa käsitellään ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta ja ohjelmasta Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta voidaan päättää, jatketaanko rahoitusta ohjelman soveltamisalalla vai olisiko sitä muutettava tai olisiko se keskeytettävä vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi kertomuksessa käsitellään ohjelman mahdollista yksinkertaistamista, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta ja kaikkien tavoitteiden ja toimien jatkuvaa merkityksellisyyttä. Siinä otetaan huomioon 13 artiklassa mainittujen ohjelmien jälkiarvioinnit.

4.           Jälkiarviointikertomuksessa tarkastellaan ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia ja sen vaikutusten kestävyyttä, jotta ne voidaan ottaa huomioon tehtäessä päätöstä seuraavasta ohjelmasta.

13 artikla Siirtymätoimenpiteet

Toimet, jotka käynnistetään ennen 1 päivää tammikuuta 2014 päätöksen 2007/252/YOS, päätöksen N:o 779/2007/EY tai päätöksen N:o 1672/2006/EY osa-alueen 4 ”syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus” tai osa-alueen 5 ”sukupuolten tasa-arvo” perusteella, kuuluvat edelleen kyseisten päätösten soveltamisalaan toimien päättämiseen asti. Näiden toimien osalta päätöksen 2007/252/YOS 10 artiklassa, päätöksen N:o 779/2007/EY 10 artiklassa ja päätöksen N:o 1672/2006/EY 13 artiklassa olevia viittauksia komiteoihin pidetään viittauksina tämän asetuksen 9 artiklassa säädettyyn komiteaan.

14 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[18]

Osasto 33 - Oikeusasiat

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

þ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[19].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ohjelman tarkoituksena on edistää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä edistämällä ja tukemalla oikeuksien Euroopan toteuttamista sellaisena kuin se määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tähän sisältyvät erityisesti unionin kansalaisuuteen perustuvat oikeudet, sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjunnan ja naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet sekä vammaisten ja vanhusten oikeudet, oikeus henkilötietojen suojaan, lapsen oikeudet, kuluttajan oikeudet ja vapaus harjoittaa elinkeinotoimintaa sisämarkkinoilla rajatylittäviä liiketoimia helpottamalla.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet

Edellä mainitun yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

a) edistää unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien käyttöä;

b) edistää sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaa, naisten ja miesten tasa-arvo sekä vammaisten ja vanhusten oikeudet mukaan lukien;

c) edistää henkilötietojen korkeatasoisen suojan varmistamista;

d) tehostaa lapsen oikeuksien kunnioittamista;

e) voimaannuttaa kuluttajia ja yrityksiä käymään kauppaa ja tekemään ostoksia sisämarkkinoilla panemalla täytäntöön unionin kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvat oikeudet ja tukemalla yritysten elinkeinovapautta sisämarkkinoilla rajatylittävien liiketoimien muodossa.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

ABB 33 02 ja 33 06.

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Ehdotus edistää unionin säännöstön täytäntöönpanoa, niin että unionin kansalaiset ja yritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kansalaiset ja yritykset tuntevat paremmin oikeutensa, ja jäsenvaltioilla ja sidosryhmillä on paremmat välineet vaihtaa tietoja parhaista käytänteistä ja tehdä keskenään yhteistyötä. Ehdotuksen vaikutuksia edunsaajiin/kohderyhmiin kuvaillaan tarkemmin vaikutustenarvioinnin kohdassa 4.1.2.

Lisäksi rahoitusohjelmiin ehdotetuista muutoksista on selkeää hyötyä rahoitustuen hallinnoinnissa käytettäville menettelyille. Hyöty alkaa jo siitä, että ohjelmiin sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa hakemusvaiheessa sekä vaadittujen liiteasiakirjojen ja käytettävien tietojärjestelmien suhteen. Tämä säästää konkreettisesti aikaa, koska monet sidosryhmät toimivat useammalla nykyisten ohjelmien soveltamisalalla, eikä niiden tarvitse enää ottaa huomioon toisistaan poikkeavia vaatimuksia, vaan ne voivat keskittyä ehdotustensa sisällön ja laadun kehittämiseen.

Lisäksi yhtenäiset ja virtaviivaistetut hankkeiden valintamenettelyt lyhentävät huomattavasti viivettä hakemusten jättämisen ja tulosten saamisen välillä, niin että hakijaorganisaatioiden ei tarvitse olla niin pitkään epätietoisuudessa. Lisäksi tästä on se etu, että hankkeet voidaan aloittaa paljon nopeammin niiden suunnittelun jälkeen, jolloin ne vastaavat selvästi tehokkaammin niihin konkreettisiin tarpeisiin, joihin niiden avulla pyritään puuttumaan unionin poliittisten painopisteiden mukaisesti.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Edellä mainittujen erityistavoitteiden saavuttamista mittaavina indikaattoreina käytetään muun muassa näiden oikeuksien kunnioittamista, käyttöä ja toteuttamista koskevaa eurooppalaista näkemystä ja tähän liittyvien kantelujen määrää.

Oikeusasioiden pääosastolla (PO JUST) ei ole riittävästi tietoa nykytilanteesta merkityksellisten pitkän tai keskipitkän aikavälin tavoitteiden määrittämistä varten, mutta se pyrkii keräämään ennen ohjelman täytäntöönpanon alkua lisätietoa nykytilanteesta välitavoitteiden ja lopullisten tavoitteiden määrittämistä varten.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lainsäädäntö on keskeinen väline, jonka avulla unionin tavoitteet perusoikeuksien ja kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien alalla voidaan panna täytäntöön, mutta sitä on täydennettävä muilla keinoin. Tässä yhteydessä rahoituksella on tärkeä merkitys. Rahoituksen avulla olisi erityisesti parannettava lainsäädännön ja perussopimuksessa vahvistettujen oikeuksien vaikuttavuutta lisäämällä kansalaisten, oikeusalan ammattilaisten ja sidosryhmien tietoisuutta ja toimintakykyä tukemalla seuraavia toimia:

-            tiedotus ja valistus, mukaan lukien tuki kansallisille ja EU:n kampanjoille, joiden puitteissa ihmisille kerrotaan heidän EU:n lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan ja siitä, kuinka ne voidaan panna täytäntöön käytännössä;

-         oikeusalan ammatinharjoittajille (kuten tuomareille ja syyttäjille) ja muille alan toimijoille tarkoitettu koulutus ja valmiuksien parantaminen, jotta heillä olisi välineet panna unionin oikeudet ja politiikat täytäntöön tehokkaasti.

Rahoituksella on keskeinen asema myös valtioiden välisen yhteistyön edistämisessä ja keskinäisen luottamuksen parantamisessa seuraavien toimien avulla:

-         verkostojen vahvistaminen, ts. EU:n laajuiset organisaatiot, jotka avustavat tätä aihealuetta koskevien tulevien aloitteiden valmistelussa ja edistävät aloitteiden johdonmukaista täytäntöönpanoa Euroopassa;

-         rajat ylittävä lainvalvontayhteistyö, esimerkiksi hälytysjärjestelmän perustaminen kadonneiden lasten löytämiseksi, operatiivisen ja rajat ylittävän huumeidentorjuntaa koskevan yhteistyön koordinointi.

Lisäksi rahoituksella olisi tuettava seuraavia toimia:

-        tutkimukset, analyysit ja muut tukitoiminnot, joiden avulla lainsäätäjä saa selkeää ja yksityiskohtaista tietoa kentällä vallitsevasta tilanteesta ja ongelmista. Näiden toimien tulokset tukevat unionin politiikkojen kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja varmistavat, että ne perustuvat näyttöön ja ovat hyvin kohdennettuja ja jäsenneltyjä.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Perusoikeus- ja kansalaisuusohjelmasta myönnettävä rahoitus keskitetään toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella toteutettavat toimet edistävät unionin oikeuden tehokasta soveltamista, koska ne parantavat jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, lisäävät rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä takaavat, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa. Vain unionin tasolla voidaan toteuttaa koordinoituja toimia, jotka saavuttavat kaikki unionin jäsenvaltiot. Euroopan unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota keskinäistä oppimista varten eurooppalainen foorumi. Ilman unionin tukea sidosryhmät voisivat puuttua samanlaisiin ongelmiin eri tavoin ja epäyhtenäisesti. Sidosryhmien yhteistyön ja verkostoitumisen ansiosta eri jäsenvaltioissa voidaan levittää parhaita käytänteitä, erityisesti innovatiivisia ja yhdennettyjä toimintatapoja. Toimiin osallistuvat tahot voivat vuorostaan levittää saamaansa oppia oman ammattitoimintansa yhteydessä ja levittää parhaita käytänteitä edelleen omassa jäsenvaltiossaan.

Näin saadaan politiikkojen tukemista ja kehittämistä varten vankka analyyttinen perusta. Euroopan unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa siten mittakaavaetuja. Kansallisen tason rahoitus ei tuottaisi samanlaisia tuloksia, eikä pirstaleinen ja rajoittunut lähestymistapa kattaisi koko Euroopan unionin tarpeita.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyisten perusoikeus- ja kansalaisuusasioiden ohjelmien väliarviointi vahvisti, että ohjelmat ovat yleisellä tasolla vaikuttavia ja tehokkaita. Toisaalta arvioinnissa nousi esiin myös joitakin ongelmia, kuten varojen pirstaloituminen useisiin suppeisiin hankkeisiin, joilla on vähäiset vaikutukset. Vaikka rahoitusta on myönnetty monenlaisiin hankkeisiin, rahoitusta saavien organisaatioiden jakauma ei ole maantieteellisesti tasapainossa. Väliarviointien mukaan tulosten ja rahoitettujen toimien tuloksia ja tuotoksia olisikin pyrittävä levittämään ja hyödyntämään tehokkaammin. Tulosten levittämiseen liittyy myös arvioinnin ja seurannan parantaminen. Väliarvioinnissa ja julkisessa kuulemisessa tarkasteltiin hakijoiden kohtaamia moninaisia ja byrokraattisia menettelyjä tehokkuuden kannalta. Hallinnon näkökulmasta katsottuna eri ohjelmiin liittyvät monenlaiset menettelyt aiheuttavat komissiolle raskaan hallinnollisen taakan. Menettelyjen suuri lukumäärä ja suuri hallinnollinen rasitus pidentävät menettelyjen kestoa. Ongelmaan voitaisiin puuttua yhdistämällä ohjelmia ja luomalla synergiaetuja ohjelmien välille.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ohjelmassa pyritään synergiaetuihin, johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen muiden unionin välineiden kanssa, joita ovat muun muassa oikeusalan ohjelma sekä sisäasioiden, työllisyysasioiden, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, viestintäalan, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat ja erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline sekä yhteisen strategiakehyksen rahastot. Tavoitteena on välttää toimintojen päällekkäisyyttä näiden muiden ohjelmien kanssa, minkä lisäksi oikeusalan ohjelman ja perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman resursseja voidaan yhdistää, jos siitä on etua yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

· þ  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

· þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020 tai sen jälkeen.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

· Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

· minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[20]

þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

· þ  toimeenpanovirastoille

· þ  yhteisöjen perustamille elimille[21]

· ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

· ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

þ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennetaan jäljempänä)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Perusteluissa mainitaan mahdollisuus uskoa ohjelman täytäntöönpano joko kokonaan tai osittain jollekin olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Toistaiseksi tästä asiasta ei ole tehty päätöstä eikä siitä ole laadittu kustannus-hyötyanalyysiä, mutta tämä mahdollisuus olisi pidettävä varalla.

Tulevaisuudessa voitaisiin harkita myös hallinnointia yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tämä koskee erityisesti 6 artiklan 2 kohdassa mainittuja kansainvälisiä järjestöjä eli Euroopan neuvostoa, Yhdistyneitä kansakuntia ja OECD:tä.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Ehdotus sisältää seurantaa ja arviointia koskevia velvoitteita. Erityistavoitteiden saavuttamista seurataan ehdotuksessa mainittujen indikaattorien perusteella säännöllisesti.

Lisäksi komissio laatii viimeistään vuoden 2018 puolivälissä väliarviointikertomuksen, jossa tarkastellaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokuutta ja ohjelmasta Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä laaditaan jälkiarviointikertomus, jossa tarkastellaan pidemmän aikavälin vaikutuksia ja ohjelman vaikutusten kestävyyttä.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Oikeusasioiden pääosaston rahoitusohjelmiin ei ole kohdistunut merkittäviä virheriskejä. Tämän vahvistaa se, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa ei ole esitetty sitä koskevia merkittäviä havaintoja ja että oikeusasioiden pääosaston (ja sitä ennen vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden pääosaston (PO JLS)) vuotuisten toimintakertomusten lopullinen jäljelle jäävä virheaste ei ole ylittänyt kahta prosenttia (ainoana poikkeuksena Daphne-ohjelma vuonna 2009).

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

- riski, että valitut hankkeet ovat huonolaatuisia ja että niiden tekninen täytäntöönpano on puutteellinen, mikä heikentää ohjelmien vaikutusta; puutteellisista valintamenettelyistä johtuva asiantuntemuksen tai seurannan puute;

- riski, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (todellisten tukikelpoisten menojen korvaaminen on monimutkaista, minkä lisäksi hallintoviranomaisilla ei juuri ole mahdollisuuksia tarkistaa tukikelpoisia kustannuksia) tai hankintasopimukset (vaaditun asiantuntemuksen omaavia talouden toimijoita saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla hintatarjouksia);

- riski, joka liittyy (varsinkin) pienempien organisaatioiden valmiuteen valvoa tehokkaasti menoja ja varmistaa toteutettujen toimien avoimuus;

- riski komission maineen tahriutumisesta, jos paljastuu petoksia tai rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia sopimusosapuolia ja tuensaajia on hyvin paljon ja jokainen niistä käyttää omia, usein varsin suppeita valvontajärjestelmiään.

Useimpien näistä riskeistä odotetaan pienenevän, kun ehdotuspyynnöt kohdennetaan paremmin ja kun käytetään varainhoitoasetuksen kolmivuotistarkistukseen sisältyviä yksinkertaistettuja tekijöitä.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Sisäisen valvontajärjestelmän kuvaus

Tulevan ohjelman valvontajärjestelmä on jatkoa nykyiselle valvontajärjestelmälle. Se muodostuu seuraavista elementeistä: ohjelman hallinnointiyksikön suorittama operaatioiden valvonta, talousarviokirjanpitoyksikön suorittama ennakkotarkastus (varainhoidon tarkastus), sisäisiä hankintoja käsittelevä komitea, avustusten jälkitarkastukset ja sisäisestä tarkastuksesta vastaavan yksikön ja/tai sisäisen tarkastuksen yksikön suorittamat tarkastukset.

Ohjelman hallinnointiyksikkö suorittaa kaikille rahoitustoimille ennakkotarkastuksen ja talousarviokirjanpitoyksikkö varainhoidon tarkastuksen (alhaisen riskin ennakkorahoitusta lukuun ottamatta). Avustuksiin liittyvät menoilmoitukset tarkastetaan perusteellisesti, ja niistä vaaditaan tarvittaessa tositteet riskien arvioinnin perusteella. Kaikki yli 60 000 euron arvoiset avoimet ja rajoitetut hankintamenettelyt ja neuvottelumenettelyt toimitetaan tarkastettavaksi sisäisiä hankintoja käsittelevälle komitealle ennen kuin rahoituspäätös tehdään.

Jälkitarkastusten yhteydessä pyritään havaitsemaan mahdollisimman runsaasti poikkeamia aiheettomien maksujen takaisinperimiseksi. Tämän strategian mukaisesti tarkastukset suoritetaan otokselle hankkeita, jotka valitaan lähes yksinomaan riskianalyysin perusteella.

Valvonnan kustannukset ja hyödyt

Arviolta 50–70 prosenttia nykyisten rahoitusohjelmien hallinnointiin osallistuvasta henkilöstöstä suorittaa jonkinlaisia valvontatehtäviä niiden laajassa merkityksessä (tuensaajien/toimeksisaajien valinnasta tarkastustulosten täytäntöönpanoon). Tästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat 2,1 miljoonasta eurosta (50 % 3.2.3 jaksossa esitetyistä vuoden 2014 henkilöresurssimenoista) 3,2 miljoonaan euroon (70 % 3.2.3 jaksossa esitetyistä vuoden 2020 henkilöresurssimenoista). Lisäksi jälkiarviointien ulkoistamisesta kertyy kustannuksia vuosittain 75 000 eurosta 100 000 euroon. Nämä kustannukset rahoitetaan hallinnollisen avun määrärahoista. Nämä kustannukset muodostavat 6–4 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista; niiden suhteellinen osuus alenee seitsemän vuoden jaksolla siksi, että vuotuiset määrärahat lisääntyvät huomattavasti vuosina 2014–2020, kun taas valvontakustannukset pysyvät jokseenkin samansuuruisina.

Ennakko- ja jälkitarkastusten yhdistelmän sekä hallintotarkastusten ja paikalla tehtävien tarkastusten ansiosta jäljelle jäävä lukuna ilmaistavissa oleva virheprosentti on ollut viime vuosina keskimäärin alle 2 prosenttia, lukuun ottamatta Daphne-ohjelmaa vuonna 2009, jolloin virheitä oli hieman yli 2 prosenttia. Ongelmaan puututtiin seuraavana vuonna lisäämällä paikalla tehtäviä jälkitarkastuksia. Näissä tarkastuksissa on havaittu ja oikaistu tässä populaatiossa jäljellä olleet virheet. Tämän perusteella oikeusasioiden pääosasto katsoo, että sisäinen valvontajärjestelmä on riittävän tehokas ja kustannuksiltaan asianmukainen, jotta alhainen virheprosentti voidaan saavuttaa.

Oikeusasioiden pääosasto tutkii kuitenkin edelleen mahdollisuuksia parantaa hallinnointia ja jatkaa yksinkertaistamista. Kun ohjelmien lukumäärää supistetaan ja sovelletaan yhdenmukaisia sääntöjä ja menettelyjä, myös virheriski pienenee. Lisäksi kaikkia varainhoitoasetuksen kolmivuotistarkistukseen perustuvia yksinkertaistamisvälineitä hyödynnetään mahdollisimman paljon, koska niiden odotetaan edistävän tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämistä, jolloin ne samalla vähentävät myös virheriskiä ja komission hallinnollista rasitusta.

Yhteenveto (nykyisten) tarkastusten luonteesta ja tiheydestä

Yhteenveto tarkastuksista || Määrä (milj. euroa) || Tuensaajien / rahoitus­toimien lukumäärä (% kokonais­määrästä) || Perusteel­lisuus * (arvio 1–4) || Kattavuus (% arvosta)

Kaikkien rahoitustoimien ennakkotarkastus || Ei sovelleta || 100 % || 1–4 riskin ja toimen lajin mukaan || 100 %

PO:n sisäinen hankintakomitea tarkastaa hankintamenettelyjen ratkaisupäätökset || Ei sovelleta || 100 % yli 125 000 euron arvoisista hankinta­menettelyistä ja yli 60 000 euron arvoisista neuvottelu­menettelyistä || 4 || 100 % yli 125 000 euron arvoisista hankinta­menettelyistä ja yli 60 000 euron arvoisista neuvottelu­menettelyistä

Kaikkien avustusten loppumaksut jälkitarkastetaan || Ei sovelleta || Ainakin 10 % || 4 || 5–10 %

*Tarkastusten perusteellisuus:

1. Minimaalinen hallinnollinen / aritmeettinen tarkastus ilman tositteita.

2. Tarkastus, jossa otetaan huomioon vahvistavat tiedot, joihin sisältyy joitakin riippumattoman valvonnan elementtejä (esim. tilintarkastustodistus tai muu tarkastus), mutta ei viittauksia tositteisiin.

3. Tarkastus, jossa viitataan täysin riippumattomiin vahvistaviin tietoihin (esim. tietokanta, joka antaa oikeutuksen tietyille vaatimuksen tekijöille, kolmannen osapuolen tai komission arviointi saavutetuista välitavoitteista jne.).

4. Tarkastus, jossa viitataan menettelyn aikana käytettävissä oleviin tositteisiin kaikkien panosten ja tuotosten osalta (esim. työaikakirjanpito, laskut, fyysinen tarkastus jne.); eli tarkastus, jossa toimien tarkastuksen intensiteetti on sama kuin tilintarkastustuomioistuimen antaessa tarkastuslausuman.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Tulevan perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman yhteydessä toteutetaan erilaisia toimia petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi. Ehdotuksen 11 artiklassa säädetään Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Oikeusasioiden pääosasto laatii komission kesäkuussa 2011 hyväksymän uuden petostentorjuntastrategian (CAFS) pohjalta oman petostentorjuntastrategian, joka kattaa koko menosyklin ja jossa otetaan huomioon toteutettavien toimien oikeasuhteisuus ja kustannus-hyötysuhde. Strategia perustuu kahteen pilariin: petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen tehokkaiden tarkastusten pohjalta, ja siinä tapauksessa, että petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia ilmenee, aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperiminen ja tarvittaessa tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määrääminen. Petostentorjuntastrategiassa kuvataan ennakko- ja jälkitarkastukset ns. punaisiin lippuihin perustuvan järjestelmän pohjalta. Siinä täsmennetään menettelyt, joita henkilöstön on noudatettava, kun petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia ilmenee. Siinä annetaan myös tietoa työjärjestelyistä OLAFin kanssa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyk­sen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[3…] || [33 01 04.YY] [Perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma] || [EI-JM] || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

[3…] || [33 YY YY YY] [Perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma] || [JM] || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

|| || || || || ||

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || [Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus]

PO JUST || || || Vuosi 2014[22] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 33 xx xx || Sitoumukset || (1) || 42,400 || 47,900 || 53,900 || 60,900 || 67,900 || 74,900 || 83,400 || || 431,300

Maksut || (2) || 17,100 || 27,700 || 39,800 || 49,000 || 59,100 || 65,900 || 73,300 || 99,400 || 431,300

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[23]* || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero: 33 01 04 yy || || (3) || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || || 7,700

PO JUSTin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 43,500 || 49,000 || 55,000 || 62,000 || 69,000 || 76,000 || 84,500 || || 439,000

Maksut || =2+2a +3 || 18,200 || 28,800 || 40,900 || 50,100 || 60,200 || 67,000 || 74,400 || 99,400 || 439,000

* Komissio voi päättää ulkoistaa ohjelman täytäntöönpanon (osittain) jollekin olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Määriä ja kohdentamista mukautetaan, jos toimia ulkoistetaan toimeenpanovirastojen tehtäväksi.

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 42,400 || 47,900 || 53,900 || 60,900 || 67,900 || 74,900 || 83,400 || || 431,300

Maksut || (5) || 17,100 || 27,700 || 39,800 || 49,000 || 59,100 || 65,900 || 73,300 || 99,400 || 431,300

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || || 7,700

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 43,500 || 49,000 || 55,000 || 62,000 || 69,000 || 76,000 || 84,500 || || 439,000

Maksut || =5+ 6 || 18,200 || 28,800 || 40,900 || 50,100 || 60,200 || 67,000 || 74,400 || 99,400 || 439,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

PO JUST || ||

Ÿ Henkilöresurssit || 4,185 || 4,247 || 4,165 || 4,254 || 4,344 || 4,433 || 4,522 || || 30,150

Ÿ Muut hallintomenot || 0,054 || 0,055 || 0,056 || 0,057 || 0,059 || 0,060 || 0,061 || || 0,402

PO JUST YHTEENSÄ || Määrärahat || 4,239 || 4,302 || 4,221 || 4,311 || 4,403 || 4,493 || 4,583 || || 30,552

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 4,239 || 4,302 || 4,221 || 4,311 || 4,403 || 4,493 || 4,583 || || 30,552

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 47,739 || 53,302 || 59,221 || 66,311 || 73,403 || 80,493 || 89,083 || || 469,552

Maksut || 22,439 || 33,102 || 45,121 || 54,411 || 64,603 || 71,493 || 78,983 || 99,400 || 469,552

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

· þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti. Oikeusasioiden pääosasto ei pysty esittämään tyhjentävää luetteloa kaikista tuloksista, jotka ohjelmasta myönnettävän rahoituksen avulla on toteutettava, eikä niiden keskimääräisiä kustannuksia ja lukumäärää, kuten tässä jaksossa vaaditaan. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tilastotyökalua, jonka avulla voitaisiin laskea nykyisten ohjelmien keskimääräiset kustannukset. Tällainen kustannusten tarkka määrittely olisi myös ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että tulevan ohjelman pitäisi olla riittävän joustava kattamaan poliittisten painopisteiden muutokset vuosina 2014–2020. Seuraavassa on kuitenkin (ei-tyhjentävä) luettelo odotetuista tuloksista:

- tietoisuuden lisäämistä koskevien toimien kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä;

- koulutustoimien kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä;

- niiden sidosryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä, jotka ovat osallistuneet esimerkiksi verkostoitumiseen, vaihtoon ja opintokäynteihin;

- rajatylittävien yhteistyötapausten lukumäärä, mukaan lukien tietotekniikkavälineiden käyttöön perustuvat toimet ja eurooppalaiset menettelyt;

- arviointien ja vaikutustenarviointien sekä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kattavien kuulemisten perusteella laadittujen toiminta-aloitteiden lukumäärä;

- ohjelman täytäntöönpanon tuloksena laadittujen arviointien ja vaikutustenarviointien lukumäärä.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[24] || Keski­määr. kustannukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[25]… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

· þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014[26] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 4,185 || 4,247 || 4,165 || 4,254 || 4,344 || 4,433 || 4,522 || 30,150

Muut hallintomenot || 0,054 || 0,055 || 0,056 || 0,057 || 0,059 || 0,060 || 0,061 || 0,402

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 4,239 || 4,302 || 4,221 || 4,311 || 4,403 || 4,493 || 4,583 || 30,552

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[27] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 7,700

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 1,100 || 7,700

YHTEENSÄ || 5,339 || 5,402 || 5,321 || 5,411 || 5,503 || 5,593 || 5,683 || 38,252

Komissio voi päättää ulkoistaa ohjelman täytäntöönpanon (osittain) jollekin olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Määriä ja kohdentamista mukautetaan, jos toimia ulkoistetaan toimeenpanovirastojen tehtäväksi.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

· ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

· þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina

|| || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) (kokoaikaisiksi muutettuina) ||

|| 33 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 30,75 || 30,75 || 29,75 || 29,75 || 29,75 || 29,75 || 29,75

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[28] ||

|| 33 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0,5 || 0,5 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[29] || - pää­toimi­paikassa[30] || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustus­toissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 31,25 || 31,25 || 29,75 || 29,75 || 29,75 || 29,75 || 29,75

33 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja kohdentamista mukautetaan, jos toimia ulkoistetaan toimeenpanovirastojen tehtäväksi.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Tehtävät käsittävät kaikki rahoitusohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät, kuten: - osallistuminen talousarviomenettelyyn; - vuotuisten työohjelmien / rahoituspäätösten valmistelu, vuotuisten painopisteiden asettaminen; - ehdotuspyyntöjen ja tarjouskilpailujen ja niihin liittyvien valintamenettelyjen hallinnointi; - yhteydenpito sidosryhmiin (potentiaaliset/valitut tuensaajat, jäsenvaltiot ym.); - huolehtiminen hankkeiden operatiivisesta ja rahoitushallinnoinnista; - tarkastusten suorittaminen edellä kuvatulla tavalla (ennakkotarkastukset, hankintakomitea, jälkitarkastukset, sisäinen tarkastus); - kirjanpito; - avustusten hallinnoinnissa käytettävien tietovälineiden kehittäminen ja hallinnointi; - tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja siitä raportointi, mukaan lukien vuotuisissa toimintakertomuksissa ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän laatimissa kertomuksissa

Ulkopuolinen henkilöstö || Tehtävät ovat samanlaisia kuin virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön tehtävät, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, joita ei voida antaa ulkopuoliselle henkilöstölle.

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

· þ  Ehdotus/aloite on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

· ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

· ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[31].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

· þ  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

· ¨  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

· ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

· þ  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

þ         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[32]

Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Momentti 6xxxx………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[33 yyyyyy…] Tulopuolen budjettikohta

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Tulojen määrä ei ole tiedossa tässä vaiheessa, ja se riippuu ehdokasmaiden osallistumisesta ohjelmaan.

[1]               Tiedonanto EU:n talousarvion kokonaistarkastelu, KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010.

[2]               Komission yksiköiden valmisteluasiakirja A Budget for Europe 2020: the current system of funding, the challenges ahead, the results of stakeholders consultation and different option on the main horizontal and sectoral issues, SEC(2011) 868 lopullinen, oheisasiakirja tiedonantoon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[3]               http://ec.europa.eu/justice/news/consulting_public/news_consulting_0010_en.htm.

[4]               Yksityisoikeutta koskeva ohjelma (JCIV), rikosoikeutta koskeva ohjelma (JPEN), perusoikeus- ja kansalaisuusohjelma (FRC), Daphne III -ohjelma (DAP), huumetorjuntaa ja ‑tiedotusta koskeva ohjelma (DPIP) sekä työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman osa-alueet ”syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus” ja ”sukupuolten tasa-arvo”.

[5]               Väliarviointia koskeva kertomus yksityisoikeutta koskevasta rahoitusohjelmasta saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, KOM(2011) 351 lopullinen, 15.6.2011; Rikosoikeutta koskevan ohjelman väliarviointia koskeva kertomus, KOM(2011) 255 lopullinen, 11.5.2011; Perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan ohjelman (2007–2013) väliarviointia koskeva kertomus, KOM(2011) 249 lopullinen, 5.5.2011; Daphne III -ohjelman (2007–2013) väliarviointia koskeva kertomus, KOM(2011) 254 lopullinen, 11.5.2011; Kertomus huumetorjuntaa ja ‑tiedotusta koskevan erityisohjelman (2007–2013) väliarvioinnista, KOM(2011) 246 lopullinen, 5.5.2011.

[6]               EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[7]               KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[8]               KOM(2011) 500, 29.6.2011.

[9]               EUVL L 110, 27.4.2007, s. 33, ja oikaisu, EUVL L 141, 2.6.2007.

[10]             EUVL L 173, 3.7.2007, s. 19.

[11]             EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1.

[12]             KOM(2010) 700, 19.10.2010.

[13]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[14]             EUVL L XX, XX, s. xx.

[15]             EUVL L XX, XX, s. xx.

[16]             EUVL L XX, XX, s. xx.

[17]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[18]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[19]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[20]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[21]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[22]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[23]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[24]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[25]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[26]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[27]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[28]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[29]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[30]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[31]             Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[32]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.