52011PC0614

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio hyväksyi 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2014–2020: Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[1]. Ehdotuksessaan komissio päätti, että koheesiopolitiikan tulisi pysyä olennaisena osana uutta rahoituspakettia, ja korosti sen ratkaisevaa asemaa Eurooppa 2020 -strategian[2] toteuttamisessa.

Komissio ehdottikin lukuisia merkittäviä muutoksia koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Ehdotuksen keskeisiä seikkoja ovat rahoituksen keskittäminen harvempiin, paremmin Eurooppa 2020 -strategiaan liittyviin tavoitteisiin, tuloksiin keskittyminen, sovittuihin tavoitteisiin johtavan kehityksen seuranta, rahoituksen ehdollisuuden lisääminen ja toteutuksen yksinkertaistaminen.

Tässä asetuksessa annetaan Euroopan aluekehitysrahastoa koskevia säännöksiä, ja samalla kumotaan asetus (EY) N:o 1083/2006. Ehdotus perustuu toukokuussa 2007 julkaistun neljännen koheesiokertomuksen jälkeiseen työhön. Koheesiokertomuksessa luotiin katsaus alueiden tulevien vuosikymmenten tärkeimpiin haasteisiin ja käynnistettiin keskustelu tulevasta koheesiopolitiikasta. Komissio antoi 9. marraskuuta 2010 viidennen koheesiokertomuksen, jossa analysoitiin yhteiskunnan ja talouden suuntauksia sekä hahmoteltiin tulevaa koheesiopolitiikkaa.

Koheesiopolitiikka on ensisijainen investointi-instrumentti, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvia unionin prioriteetteja. Toteutuksessa keskitytään valtioihin, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. EU:n suurimpia saavutuksia on ollut kaikkien kansalaisten elintason parantaminen. Tähän on päästy paitsi tukemalla köyhempien jäsenvaltioiden ja alueiden kehitystä ja kasvua myös edistämällä sisämarkkinoiden yhdentymistä, sillä sisämarkkinat muodostavat suuren mittakaavan markkinat, jotka tuottavat mittakaavaetuja kaikille EU:n alueille – rikkaille ja köyhille, suurille ja pienille. Komissio on arvioinut aiempaa koheesiopolitiikkaan liittyvää varainkäyttöä ja löytänyt useita esimerkkejä lisäarvosta sekä kasvua ja työpaikkoja luovista investoinneista, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman EU:n talousarviosta annettavaa tukea. Toisaalta arvioinnissa nousivat esiin myös toiminnan hajanaisuuden ja priorisoinnin puuttumisen vaikutukset. Koska julkisia varoja on nykyään tarjolla niukasti ja kasvua tukevia investointeja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin, komissio on päättänyt ehdottaa koheesiopolitiikkaan huomattavia muutoksia.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avulla pyritään lujittamaan Euroopan unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. EAKR-varoin tuetaan alueellista ja paikallista kehitystä yhteisrahoittamalla tutkimus- ja kehitystoimintaa ja innovointia, ilmastonmuutos- ja ympäristötoimia, yritystukipalveluita pk-yrityksille, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita, televiestintä-, energia- ja liikenneinfrastruktuureja, terveydenhoidollisia, koulutuksellisia ja sosiaalisia infrastruktuureja, kaupunkialueiden kestävää kehitystä.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

2.1       Kuuleminen ja asiantuntijoiden käyttö

Ehdotuksissa on otettu huomioon viides taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus, EU:n talousarvion kokonaistarkastelu[3], ehdotukset monivuotisista rahoituskehyksistä[4], viides koheesiokertomus[5] ja kertomusten antamisen jälkeen toteutetut kuulemiset.

Julkiset kuulemiset viidennen koheesiokertomuksen päätelmistä järjestettiin 12. marraskuuta 2010 ja 31. tammikuuta 2011 välisenä aikana. Kuuleminen tuotti yhteensä 444 kommenttia. Kommentteja esittivät jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, Euroopan etua edistävät järjestöt, kansalaisjärjestöt, kansalaiset ja muut sidosryhmät. Julkisessa kuulemisessa tuotiin esiin lukuisia kysymyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Yhteenveto tuloksista julkaistiin 13. toukokuuta 2011[6].

Lisäksi tarkasteltiin kauden 2000–2006 jälkiarviointien tuloksia ja suurta määrää tutkimuksia ja asiantuntijoiden antamia ohjeita. Asiantuntijalausuntoja saatiin myös tulevaa koheesiopolitiikkaa valmistelevalta korkean tason ryhmältä, johon kuului asiantuntijoita kansallisista viranomaistahoista ja joka kokoontui kymmenen kertaa vuosina 2009–2011.

Viidettä koheesiokertomusta koskevien julkisten kuulemisten tulokset osoittavat, että rahoituksen keskittämisajatuksesta ollaan samaa mieltä. Keskittämisen oikea taso herättää kuitenkin kysymyksiä. Monissa vastauksissa korostetaan tarvetta joustavuuteen ja alueellisten erikoispiirteiden huomioimiseen. Lisäksi useat ilmaisivat huolensa siitä, että prioriteettien liiallinen rajoittaminen EU-tasolla estäisi asianmukaisten alueellisten kehitysstrategioiden määrittämisessä tarvittavan joustavuuden.

2.2       Vaikutusten arviointi

Vaihtoehtoja tarkasteltiin erityisesti sen kannalta, miten EAKR:n rahoitus vaikuttaa kahteen julkisten hyödykkeiden alaan:

– työllisyys, tutkimus ja kehitys sekä innovointi yritystuen avulla;

– investoinnin perusinfrastruktuuriin (esimerkiksi liikenteeseen, energiaan, ympäristösuojeluun, sosiaalialaan ja terveydenhoitoon liittyviin infrastruktuureihin).

Muita aloja, joihin EAKR antaa merkittävää tukea EU:n julkisten hyödykkeiden tuottamiseen, ei otettu mukaan, koska toistuvissa arvioinneissa ja tieteellisissä tutkimuksissa näillä aloilla ei ole havaittu sellaisia erityisiä ongelmia, jotka kuuluisivat EAKR:n toiminta-alaan.

Varsinkin avustuksina maksettava yritystuki on erityisesti tarpeen pienille innovointiyrityksille sekä rakennemuutosalueille, joiden teollinen tuotanto on vähenemässä. Investoinnit suuriin yrityksiin, vähemmän innovatiivisille aloille ja alueille, jotka houkuttavat investoijia ilman tukeakin, eivät ole yhtä voimakkaan tuen tarpeessa.

Infrastruktuurin rahoitus on tehokkainta vähimmin kehittyneillä alueilla, joiden viranomaisilla ei ole riittäviä varoja käytettäviksi tällaisiin investointeihin, tai joissa investointikuluja ei pystytä saamaan takaisin väestön alhainen tulotason vuoksi. Perusinfrastruktuuriin investoiminen kehittyneemmillä alueilla on paljon kannattamattomampaa.

Vaihtoehtoina tarkasteltiin tilanteen pitämistä ennallaan, rahoituksen muuttamista kohdennetummaksi tai nykyiseen verrattuna huomattavasti tiukemmin rajattua vaihtoehtoa. Vaihtoehdoista valittiin kohdentamisen lisääminen, joka parantaa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja EU-rahoituksen lisäarvoa, ja samalla antaa alueille riittävästi mahdollisuuksia investoida joustavasti ja minimoida riski, että rahoitusta tarvitseva toiminta ei kuulukaan toimien kohdealaan.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

EU:n aluepolitiikalla on merkittävä tehtävä paikallisten voimavarojen käyttöön saamisessa ja omien mahdollisuuksien kehittämisen pitämisessä toiminnan keskipisteenä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaan unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä ja pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta edistetään kolmella EU:n rahastolla. SEUT-sopimuksen 176 artiklassa määrätään, että EAKR:n tarkoituksena on myötävaikuttaa kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden ja taantuvien teollisuusalueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen.

SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määrätään, että on hyväksyttävä erityistoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttavat erityispiirteet, jotka haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä. Tällaisia erityistoimenpiteitä ovat muun muassa rakennerahastojen käyttöä koskevat ehdot.

Koheesiota tukevan EU-rahoituksen uudistaminen liittyy komission työohjelmaan sisältyvään uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.

Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa korostettiin, ”EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset”[7]. Säädösehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä EAKR:n tehtävät on vahvistettu perussopimuksissa, ja politiikkaa toteutetaan yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden toimielinten toimivallan.

Sekä kyseeseen tuleva säädös että toimenpiteen tyyppi (eli rahoitus) rajataan SEUT-sopimuksessa, jossa vahvistetaan rakennerahastojen oikeusperusta ja määrätään, että rakennerahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet on määriteltävä asetuksissa.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa monivuotisesta rahoituskehyksestä esitetään 376 miljardin euron kohdentamista taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen kaudella 2014–2020.

Vuosiksi 2014–2020 ehdotetut määrärahat || miljardia euroa

Lähentymisalueet Siirtymäalueet Kilpailukykyalueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto Lisämäärärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille || 162,6 39 53,1 11,7 68,7 0,926

Verkkojen Eurooppa ‑väline (liikenne, energia ja tieto- ja viestintätekniikka) || 40 (lisäksi koheesiorahaston sisällä kohdennetut 10 miljardia euroa)

*Kaikki luvut ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina

Komission ehdotuksessa on vahvistettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) vähimmäisosuudet kullekin alueluokalle. Tämän tarkoituksena on tehostaa rahastojen osallistumista Eurooppa 2020 -strategian päätavoitteiden toteuttamiseen. Nämä osuudet muodostavat yhdessä Euroopan sosiaalirahastolle tarkoitetun 25 prosentin vähimmäisosuuden (eli 84 miljardia euroa) kaikista koheesiopolitiikan määrärahoista. Näin ollen EAKR:n käytettävissä on kaudella 2014–2020 enintään 183,3 miljardia euroa.

5.           YHTEENVETO EHDOTETUN ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Ehdotetussa asetuksessa määritellään EAKR:n toimien kohteet ja luettelo toimista, jotka eivät ole tukikelpoisia. Lisäksi määritellään investointiprioriteetit kullekin temaattiselle tavoitteelle.

Siirtymäalueita ja kehittyneempiä alueita edellytetään keskittämään suurin osa saamastaan rahoituksesta (Euroopan sosiaalirahaston tukea lukuun ottamatta) pääasiassa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn sekä innovointiin. Vähemmän kehittyneet alueet voivat käyttää määrärahansa useamman tyyppisiin tavoitteisiin, jotka vastaavat kehitystarpeiden laajempaa kirjoa. Ehdotetussa mekanismissa on tavoitteena, että

– vähintään 80 prosenttia resursseista kohdennetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, tutkimukseen ja innovointiin sekä pk-yritysten tukeen kehittyneemmillä alueilla ja siirtymäalueilla (20 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin). Vähimmäisosuus alennetaan 60 prosenttiin, koska lähentymistavoitteesta pois siirtyvillä alueilla on yhä rakennemuutostarpeita.

– vähintään 50 prosenttia resursseista kohdennetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, tutkimukseen ja innovointiin sekä pk-yritysten tukeen vähemmän kehittyneillä alueilla (6 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin).

Ehdotetussa asetuksessa painotetaan aiempaa enemmän kaupunkialueiden kestävää kehitystä. Tämä toteutetaan varaamalla vähintään 5 prosenttia EAKR:n varoista kaupunkialueiden kestävään kehitykseen, kaupunkialueiden kehitysfoorumin luomiseen valmiuksien kehittämistä ja kokemusten vaihtoa varten sekä luettelon laatimiseen kaupungeista, joissa toteutetaan kaupunkialueiden kestävää kehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä.

Ehdotetulla asetuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että rahoituksessa suuntaudutaan tuloksiin määrittämällä yleiset indikaattorit, jotka liittyvät konkreettisiin tuloksiin ja rahoituksen lopputavoitteeseen liittyviin tuloksiin.

Ehdotetussa asetuksessa mainitaan tarve kiinnittää toimenpideohjelmissa erityistä huomiota niiden alueiden erityisongelmiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista.

Ehdotettu asetus sisältää myös säännöksiä syrjäisimmille alueille tarkoitetun erityisen lisämäärärahan käytöstä.

2011/0275 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perussopimuksen 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Näin ollen EAKR osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja sekä kehityksestä jälkeenjäämistä heikoimmassa asemassa olevilla alueilla, mukaan luettuina maaseutu- ja kaupunkialueet, taantuvat teollisuusalueet sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet kuten saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet ja raja-alueet.

(2) EAKR:lle ja Euroopan sosiaalirahastolle ESR:lle, jäljempänä ’rakennerahastot’, sekä koheesiorahastolle yhteiset säännökset vahvistetaan yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012[10] [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus].

(3) On tarpeen antaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia EAKR:sta voidaan rahoittaa asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] määriteltyjen temaattisten tavoitteiden mukaisesti. EAKR:n toiminta-alan ulkopuolinen rahoitus tulisi määritellä ja selkeyttää myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta laitoksissa, joihin sovelletaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY[11].

(4) Jotta voidaan ottaa huomioon EAKR:n erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia[12], jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista, on tarpeen vahvistaa investointiprioriteeteiksi ne EAKR-sidonnaiset toimet, jotka sisältyvät kuhunkin asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa säädettyyn temaattiseen tavoitteeseen.

(5) EAKR:n tulisi osaltaan toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja näin varmistaa EAKR:n tuen entistä voimakkaampi keskittyminen unionin prioriteetteihin. EAKR:sta myönnetty tuki keskitetään tuettavien alueiden luokan perusteella tutkimukseen ja innovointiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Keskittämisen asteen määrittämisessä tulisi ottaa huomioon alueen kehitystaso sekä niiden alueiden erityistarpeet, joiden bruttokansantuote asukasta kohden on kaudella 2007–2013 alle 75 prosenttia EU-25-maiden keskimääräisestä bruttokansantuotteesta viiteajanjaksolla.

(6) Ohjelman täytäntöönpanon edistymistä mittaavat yhteiset indikaattorit olisi asetettava ennen kuin jäsenvaltiot laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

(7) Kaupunkialueiden kestävä kehityksen osalta katsotaan välttämättömäksi tukea yhdennettyjä toimenpiteitä, joilla vastataan kaupunkialueita koetteleviin taloudellisiin, ympäristöllisiin, ilmastollisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, ja määrittää menettely, jolla laaditaan luettelo kaupungeista, joissa toteutetaan yhdennettyjä toimenpiteitä, sekä vahvistaa näille toimenpiteille varattava rahoitus.

(8) Niiden kokemusten perusteella, joita on saatu kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien toimenpiteiden integroinnista EAKR:n kaudella 2007–2013 tuettuihin toimenpideohjelmiin, ja tällaisen toiminnan vahvuudet huomioon ottaen olisi unionin tasolla ryhdyttävä luomaan kaupunkialueiden kehitysfoorumia.

(9) EAKR:sta olisi tuettava innovatiivisia toimenpiteitä, jotka koskevat kaupunkialueiden kestävää kehitystä, jotta voidaan määrittää tai testata unionin tasolla merkittäviä uusia ratkaisuja.

(10) EAKR:n toimissa olisi kiinnitettävä huomiota suurille markkinoille pääsyyn ja alueiden syrjäisyyteen suurilta markkinoilta liittyviin ongelmiin, joista vuoden 1994 liittymisasiakirjassa olevassa tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Suomessa ja Ruotsissa tehdyssä pöytäkirjassa nro 6 tarkoitetut erittäin harvaan asutut alueet kärsivät. EAKR:n toimissa olisi kiinnitettävä huomiota myös tiettyjen saarten, vuoristoalueiden, raja-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityisongelmiin, jotka johtuvat niiden maantieteellisestä sijainnista ja hidastavat niiden kehitystä, jotta voitaisiin tukea näiden alueiden kestävää kehitystä.

(11) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ulottamalla poikkeuksellisesti EAKR:n toiminta-ala sellaisen toimintatuen rahoitukseen, joka on tarkoitettu tasoittamaan lisäkustannuksia, jotka johtuvat kyseisten alueiden erityisestä taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta, mihin vielä liittyy perussopimuksen 349 artiklassa mainitut haitat eli niiden syrjäinen sijainti, eristyneisyys, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä niiden talouden riippuvuus muutamista harvoista tuotteista; nämä kaikki ovat tekijöitä, joiden pysyvyys ja kasaantuminen haittaavat vakavasti syrjäisimpien alueiden kehitystä. Olemassa olevien ja uusien taloudellisten toimintojen kehittämisen tukemiseksi vähintään 50 prosenttia erityisestä lisämäärärahasta tulisi osoittaa toimiin, jotka osaltaan vaikuttavat syrjäisimpien alueiden talouden monipuolistumiseen ja nykyaikaistamiseen.

(12) Innovatiivisten toimenpiteiden valinta- ja toteuttamismenettelyjen määrittelemiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä 9 artiklan sisällön ja soveltamisalan osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(13) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä valta laatia luettelo kaupunkialueiden kehitysfoorumiin osallistuvista kaupungeista. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[13] mukaisesti.

(14) Tällä asetuksella korvataan Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006[14]. Asetus (EY) N:o 1080/2006 olisi selvyyden vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I Luku Yhteiset säännökset

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tehtävistä, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteeseen liittyvän tuen laajuudesta sekä erityissäännöksistä, jotka koskevat Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen tarkoitettua EAKR:n tukea.

2 artikla EAKR:n tehtävät

EAKR osallistuu sellaisen rahoitustuen antamiseen, jolla pyritään lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa siten, että tuetaan aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mukaan luettuna taantuvien teollisuusalueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistaminen.

3 artikla EAKR:n tuen laajuus

1. EAKR:sta tuetaan

a)      tuotannollisia investointeja, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sellaisten suorien investointitukien muodossa, jotka kohdistetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset);

b)      infrastruktuuri-investointeja, joiden ansiosta pystytään tarjoamaan kansalaisille peruspalveluja energian, ympäristön, liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla;

c)      investointeja sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutusalojen infrastruktuureihin;

d)      alueiden omien mahdollisuuksien kehittämistä tukemalla alue- ja paikallistason tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

i)        kiinteät investoinnit laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä pienimuotoiseen infrastruktuuriin;

ii)       yrityksille, erityisesti pk-yrityksille tarjottava tuki ja palvelut;

iii)      julkisille tutkimus- ja innovointitahoille tarjottava tuki ja yritysten investoinnit teknologiaan ja soveltavaan tutkimukseen;

iv)      verkostoituminen, yhteistyö ja kokemustenvaihto alueiden, kaupunkien ja asianomaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöalan toimijoiden kanssa;

e)      tekninen apu.

Kehittyneemmillä alueilla EAKR:sta ei tueta infrastruktuuri-investointeja, joilla kansalaisille tarjotaan peruspalveluja ympäristön, liikenteen, tietoteknologian ja viestintäteknologian aloilla.

2. EAKR:sta ei tueta

a)      ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa;

b)      direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä;

c)      tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia;

d)      unionin valtiotukisääntöjen perusteella vaikeuksissa olevia yrityksiä.

4 artikla Temaattinen keskittäminen

Asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa säädetyissä ja tämän asetuksen 5 artiklassa säädettyjen investointiprioriteettien mukaisissa temaattisissa tavoitteissa, joihin EAKR voi osallistua, keskitytään seuraaviin seikkoihin:

a)           kehittyneemmät alueet ja siirtymäalueet:

i)       vähintään 80 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa; ja

ii)       vähintään 20 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa;

b)           vähemmän kehittyneet alueet:

i)       vähintään 50 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on ohjattava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa;

ii)       vähintään 6 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava temaattisiin tavoitteisiin, jotka on asetettu asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 4 kohdassa.

Poiketen siitä, mitä a alakohdan i alakohdassa säädetään, vähintään 60 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaisresursseista on osoitettava kuhunkin asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun temaattiseen tavoitteeseen alueilla, joiden bruttokansantuote asukasta kohden on kaudella 2007–2013 alle 75 prosenttia EU-25-maiden keskimääräisestä bruttokansantuotteesta viiteajanjaksolla, mutta jotka ovat kelpoisia saamaan asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 82 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa määritellyn siirtymävaiheen tai kehittyneempien alueiden tukea ohjelmakaudella 2014–2020.

5 artikla Investointiprioriteetit

EAKR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin:

1)           tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen:

a)      tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen;

b)      yritysten tutkimus- ja innovointi-investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla;

c)      teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen tukeminen;

2)           tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen:

a)      laajakaistan laajentaminen ja suurnopeusverkkojen käyttöönotto;

b)      tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen ja tieto- ja viestintätekniikan kysynnän lisääminen;

c)      sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen ja sähköisiin terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen;

3)           pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen:

a)      yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista;

b)      uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten;

4)           vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla:

a)      uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen;

b)      pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen;

c)      energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa ja asuinrakennuksissa;

d)      älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matalajännitetasoille;

e)      kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

5)           ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen:

a)      ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen;

b)      erityisriskeihin varautumisen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen;

6)           ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;

a)      jätealan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

b)      vesialan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

c)      kulttuuriperinnön suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen;

d)      biologisen monimuotoisuuden suojeleminen, maaperän suojeleminen ja ekosysteemipalvelujen, kuten NATURA 2000:n[15] edistäminen ja vihreän infrastruktuurin tukeminen;

e)      toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen;

7)           kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista:

a)      multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T);

b)      alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T-infrastruktuuriin;

c)      ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen;

d)      kattavan, korkealaatuisen ja yhteentoimivan rautatiejärjestelmän kehittäminen;

8)           työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen:

a)      yrityshautomoiden kehittäminen ja investointituki itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymiselle ja yritysten perustamiselle;

b)      paikalliset kehittämisaloitteet sekä tuki lähipalveluja toimittaville rakenteille uusien työpaikkojen luomiseksi, silloin kun tällaiset toimet eivät kuulu asetuksen (EY) N:o […]/2012 [ESR]soveltamisalaan;

c)      investoinnit julkisten työvoimapalveluiden infrastruktuuriin;

9)           sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta:

a)      investoinnit terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveydentilaan liittyvän epätasa-arvon vähentämiseen ja siirtymiseen laitoshoidosta avohoitopalveluihin;

b)      tuki heikommassa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutuyhteisöille fyysisen elinympäristön ja talouden elvyttämistä varten;

c)      tuki sosiaalisille yrityksille;

10)         investoinnit koulutukseen, taitojen kartuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen parantamalla koulutusinfrastruktuuria;

11)         institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon ja julkisten palvelujen edistäminen parantamalla EAKR:n täytäntöönpanoon liittyvien institutionaalista valmiutta ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä ESR-tukea saavien institutionaaliseen valmiuteen ja julkishallintojen tehokkuuteen liittyvien toimien tukeminen.

II luku Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta varten käytettävät EAKR:n indikaattorit

6 artikla Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen indikaattorit

Tämän asetuksen liitteessä on määritelty yhteiset indikaattorit, joita on tarvittaessa käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhteisten indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022, mutta ne voidaan ilmaista määrällisin ja laadullisin määrittein.

III luku

Alueellisten erityispiirteiden käsittelyä koskevat erityissäännökset

7 artikla Kaupunkialueiden kestävä kehitys

1. EAKR:n toimenpideohjelmista tuetaan kaupunkialueiden kestävää kehitystä strategioin, joihin sisältyy yhdennettyjä toimenpiteitä kaupunkialueiden taloudellisten, ympäristöön ja ilmastoon liittyvien sekä sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi.

2. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimusta varten luettelo kaupungeista, joissa kaupunkialueiden kestävää kehitystä edistäviä yhdennettyjä toimenpiteitä tullaan toteuttamaan, sekä määritettävä kansallisella tasolla ohjeellinen vuotuinen jako näihin toimiin.

Vähintään 5 prosenttia kansalliselle tasolle osoitetuista EAKR:n resursseista on osoitettava kaupunkiympäristön kestävää kehitystä tukeville yhdennetyille toimenpiteille, jotka on annettu kaupunkien hallinnoitaviksi asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 99 artiklassa tarkoitettujen yhdennettyjen alueellisten investointien kautta.

8 artikla Kaupunkialueiden kehitysfoorumi

1. Komissio perustaa asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 51 artiklan mukaisesti kaupunkialueiden kehitysfoorumin, jolla edistetään kaupunkien valmiuksien kehittämistä, kaupunkien välistä verkostoitumista ja unionin tasolla tehtävää kokemusten vaihtoa kaupunkipolitiikasta EAKR:n investointiprioriteetteihin ja kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvillä aloilla.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kehitysfoorumiin osallistuvien kaupunkien luettelon, joka perustuu kumppanuussopimuksissa oleviin luetteloihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Luettelo sisältää enintään 300 kaupunkia, joita saa olla samassa jäsenvaltiossa enintään 20. Kaupungit valitaan seuraavin perustein:

a)      väestömäärä, jonka suhteen otetaan huomioon kansallisten kaupunkijärjestelmien erityispiirteet;

b)      onko yhdennettyjä toimenpiteitä varten laadittu strategia, jolla vastataan kaupunkialueiden taloudellisiin, ympäristönsuojelullisiin, ilmastollisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.

3. Kehitysfoorumi tukee myös kaikkien sellaisten kaupunkien verkostoitumista, jotka komission aloitteesta toteuttavat innovatiivisia toimenpiteitä.

9 artikla Kaupunkialueiden kestävän kehityksen innovatiiviset toimenpiteet

1.           EAKR:sta voidaan komission aloitteesta tukea kaupunkialueiden kestävän kehityksen innovatiivisia toimenpiteitä osuudella, joka on enintään 0,2 prosenttia EAKR:n vuotuisesta kokonaistuesta. Toimenpiteet käsittävät tutkimuksia ja pilottihankkeita, joilla määritetään tai testataan unionin tasolla merkittäviä uusia ratkaisuja, jotka liittyvät kaupunkialueiden kestävään kehitykseen.

2.           Poiketen siitä, mitä edellä 4 artiklassa säädetään, innovaatiovaroista voidaan tukea kaikki toimia, joita tarvitaan asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa asetettujen temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka ovat investointiprioriteettien mukaisia.

3.           Komissio antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä innovatiivisten toimenpiteiden valinta- ja täytäntöönpanomenettelyistä.

10 artikla Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet

Asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 111 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, EAKR:sta osarahoitettavissa toimenpideohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.

11 artikla Syrjäisimmät alueet

1. Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä tasoittamaan lisäkustannuksia, jotka liittyvät perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin haittoihin ja jotka ovat aiheutuneet syrjäisimmillä alueilla, kun tuetaan

a)      asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan mukaisia temaattisia tavoitteita;

b)      rahdinkuljetuspalveluita ja kuljetuspalvelujen käynnistämistä;

c)      varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden ylisuureen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien vähyyteen paikallisilla markkinoilla liittyviä toimia.

Vähintään 50 prosenttia erityisestä lisämäärärahasta on käytettävä toimiin, jotka edistävät syrjäisimpien alueiden talouden monipuolistumista ja nykyaikaistamista ja joiden kohteena ovat erityisesti asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa asetetut temaattiset tavoitteet.

2. Lisäksi erityistä lisämäärärahaa voidaan käyttää toimintatukien ja julkisen palvelun velvoitteet ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset kattavien kustannusten rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla.

3. Määrän, johon osarahoitusta sovelletaan, on oltava oikeasuhteinen 1 kohdassa tarkoitettuihin tuensaajalle aiheutuneisiin lisäkustannuksiin nähden, jos on kyse ainoastaan toimintatuista ja julkisen palvelun velvoitteet ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset kattavista kustannuksista, ja määrä voi kattaa kaikki tukikelpoiset kustannukset, jos on kyse investointikustannuksista.

4. Tämän artiklan mukaista rahoitusta ei saa käyttää tukemaan

a)      toimia, joihin liittyy perussopimuksen liitteen I soveltamisalaan kuuluvia tuotteita;

b)      henkilöiden kuljettamiseen perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää tukea;

c)      vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista.

IV luku Loppusäännökset

12 artikla Siirtymämääräykset

1.           Tämä asetus ei vaikuta sellaisen avun jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1080/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla, jota siten sovelletaan kyseiseen apuun tai hankkeisiin niiden päättämiseen saakka.

2.           Asetuksen (EY) N:o 1080/2006 mukaisesti esitetyt tukihakemukset ovat edelleen voimassa.

13 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin

2. Siirretään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä.. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 9 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

14 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

15 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1080/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

16 artikla Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 perussopimuksen 177 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen myönnetyn EAKR-tuen indikaattorit

|| YKSIKKÖ || NIMI

Tuotannolliset investoinnit || ||

|| yritykset || Avustuksia saavien yritysten määrä

|| yritykset || Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten määrä

|| yritykset || Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten määrä

|| yritykset || Uusien tukea saavien yritysten määrä

|| euro || Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit pk-yrityksiin (avustukset)

|| euro || Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit pk-yrityksiin (muut kuin avustukset)

|| kokoaikavastaava || Avustetuissa pk-yrityksissä luotujen työpaikkojen määrä

Matkailu || vierailut || Vierailujen määrä tuettuihin kohteisiin

Tieto- ja viestintä­teknologian infrastruktuuri || henkilömäärä || Väestö, jonka saatavilla on siirtonopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä

Liikennemuoto || ||

Rautatieliikenne || km || Uusien rautateiden kokonaispituus

|| josta TEN-T-liikenneverkot

km || Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

|| josta TEN-T-liikenneverkot

Maantiet || km || Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

|| josta TEN-T-liikenneverkot

km || Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

|| josta TEN-T-liikenneverkot

Kaupunkiliikenne || henkilömatkat || Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Sisävesiliikenne || tonneja/km || Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

Ympäristö || ||

Kiinteä jäte || tonni || Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Vesihuolto || henkilömäärä || Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

|| m3 || Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen

Jäteveden käsittely || asukasvastineluku || Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys

Kriisinehkäisy ja -hallinta || henkilömäärä || Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

henkilömäärä || Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Maaperän ennallistaminen || hehtaari || Ennallistetun maaperän kokonaispinta-ala

Maaperän sulkeminen rakentamisella || hehtaari || Umpeen rakennetut maa-alueet

Biologisen monimuotoisuus ja luonnonsuojelu || hehtaari || Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelutaso on parantunut

Tutkimus ja innovointi || ||

|| henkilömäärä || Uusissa tai uudelleen varustetuissa tutkimusinfrastruktuureissa työskentelevän tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrä

|| yritykset || Tukea saavien tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien yritysten määrä

|| kokoaikavastaava || Avustetuissa yksiköissä luotujen tutkimusalan työpaikkojen määrä

|| euro || Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai T&K-hankkeisiin

|| yritykset || Sellaisten yritysten määrä, jotka ovat saattaneet markkinoille uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita tuettujen innovaatioiden ja T&K-hankkeiden tuloksena

|| yritykset || Sellaisten yritysten määrä, jotka ovat luoneet yritykselle uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita tuettujen innovaatioiden ja T&K-hankkeiden tuloksena

Energia ja ilmastonmuutos || ||

Uusiutuvat energialähteet || megawatti || Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys

Energia­tehokkuus || kotitaloudet || Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

|| kWh/vuosi || Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

|| käyttäjät || Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä

Kasvihuone­kaasupäästöjen vähentäminen || CO2-ekvivalenttitonni || Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2-ekvivalenttitonneina

Sosiaalinen infrastruktuuri || ||

Lastenhoito ja koulutus || henkilömäärä || Tuettujen lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurien palvelujen kapasiteetti

Terveys || henkilömäärä || Tuettujen terveyspalvelujen kapasiteetti

Asuminen || kotitaloudet || Paremmista asumisolosuhteista hyötyvien kotitalouksien määrä

Kulttuuriperintö || vierailut || Vierailujen määrä tuettuihin kohteisiin

Kaupunki­alueiden kehitys || ||

|| henkilömäärä || Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden vaikutusalueella asuva väestö

|| neliömetri || Uudet avoimet alueet kaupunkialueilla

|| neliömetri || Uudet julkiset rakennukset tai liiketoimitilat kaupunkialueilla

|| neliömetri || Uudet asunnot kaupunkialueilla

[1]               KOM(2011)500 lopullinen.

[2]               Komission tiedonanto: Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[3]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n talousarvion kokonaistarkastelu, (KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010.

[4]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[5]               Viides kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta, marraskuu 2010.

[6]               Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Julkinen kuuleminen viidennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen päätelmistä - tulokset, SEC(2011) 590 lopullinen, 13.5.2011.

[7]               KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010.

[8]               EUVL C , s.

[9]               EUVL C , s.

[10]             EUVL L, , s.

[11]             EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

[12]             Komission tiedonanto: Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[13]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[14]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.

[15]             Perustettu erityisesti suojeltavista alueista yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, joka perustuu luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 3 artiklaan, EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.