{SEC(2011)1130 final}

{SEC(2011)1131 final}

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Yleinen tausta

Euroopan yhteiskuntiin kohdistuu monia haasteita, jotka johtuvat kasvaneesta globaalista kilpailusta, teknologisen edistyksen huimasta vauhdista, väestörakenteen suuntauksista ja ilmastonmuutoksesta. Hiljattainen talous- ja rahoituskriisi, joka kohdistui kaikkiin jäsenvaltioihin ja alueisiin unionissa, pahensi vielä tilannetta. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla unionilla on edelleen edessään monimutkaisia ongelmia, kuten

– korkeat työttömyysasteet, etenkin heikosti koulutettujen, nuorten, iäkkäiden työntekijöiden, maahanmuuttajien ja vammaisten parissa

– yhä hajanaisemmat työmarkkinat, joilla yleistyvät joustavammat työskentelymuodot ja muut haasteet, joilla on vaikutusta työsuhdeturvaan ja työoloihin

– väestörakenteen muutoksen vuoksi kutistuva työvoima ja kasvava paine sosiaaliturvajärjestelmiä kohtaan

– vaikeudet yhdistää työelämä ja hoivavastuut ja päästä kestävään työ- ja yksityiselämän tasapainoon, mikä vaikeuttaa henkilökohtaista ja perheen kehitystä

– köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien ihmisten kohtuuttoman suuri määrä.

Kriisi toi esiin myös 27:n EU-maan talouselämän tiiviit yhteydet ja heijastusvaikutukset, etenkin euroalueella, mikä merkitsee sitä, että uudistukset – tai niiden puute – yhdessä maassa vaikuttavat muiden suoriutumiseen. Näin ollen unionin tasolla koordinoidut toimet näiden haasteiden käsittelemiseksi ovat tehokkaampia kuin yksittäisten jäsenvaltioiden yksittäiset toimet. Jotta uudistukset olisivat kustannustehokkaita, niiden on myös mahdollisuuksien mukaan pohjauduttava näyttöön. Poliittisten päätöksentekijöiden ja muiden sidosryhmien osallistuminen kollektiiviseen oppimisprosessiin sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen ja testaukseen johtaa todennäköisesti siihen, että Eurooppa 2020 -strategia hyväksytään ja omaksutaan paremmin ja siihen sitoudutaan tiiviimmin. Sosiaalialan innovaatiot ja erityisesti kokeilut voivat olla tehokkaita välineitä, joilla muokataan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon tarvittavia uudistuksia ja poliittisia mukautuksia.

Sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen ja levittäminen laajemmassa mittakaavassa unionissa on vaikeaa useiden tekijöiden ja esimerkiksi seuraavien takia:

– riittämättömät tiedot kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, sosiaalisten yritysten ja yrittäjien sekä julkisen sektorin organisaatioiden tarpeista ja kyvyistä

– toiminnan ja resurssien hajanaisuus, avoimuuden ja näkyvyyden puute, vähäinen taloudellinen tuki ja riittämättömät sellaiset tekniset taidot, jotka voivat auttaa organisaatioita kehittämään ja toteuttamaan sosiaalisia innovaatioita

– kansalaisten ja yritysten vähäinen osallistuminen

– hyvien toimintatapojen heikko levittäminen ja laajentaminen

– toiminnan ja politiikan heikot vaikutustenarviointimenetelmät.

Vaikka sosioekonomisten ongelmien ratkaiseminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja alueiden vastuulla ja päätökset on tehtävä tasolla, joka on lähimpänä kansalaista, myös EU:lla on oma roolinsa, jonka puitteissa se ottaa esiin tarpeen tiettyihin uudistuksiin, kartoittaa muutoksen tiellä olevia esteitä ja tapoja voittaa ne, varmistaa voimassa olevien Euroopan tason sääntöjen noudattamisen, kannustaa hyvien toimintatapojen jakamiseen ja vastavuoroiseen oppimiseen sekä tukee sosiaalisia innovaatioita ja Euroopan laajuisia toimintatapoja.

· Ehdotuksen perustelut

Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva Euroopan unionin ohjelma perustuu kolmeen olemassa olevaan välineeseen:

– Progress-ohjelma, joka on perustettu päätöksellä N:o 1672/2006/EY

– Eures

– eurooppalainen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeva Progress-mikrorahoitusjärjestely, joka perustettiin päätöksellä N:o 283/2010/EU.

Progress-ohjelma

Unioni pyrkii työllisyys- ja sosiaalipolitiikallaan takaamaan – toimivaltansa rajoissa – pääasiassa yhteisten toimien toteuttamisen ja politiikan tehokkaan koordinoinnin jäsenvaltioiden välillä. Puitteet on määritetty Euroopan toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jossa määrätään kahdesta päätoimintatyypistä, jotka ovat koordinointi (jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä edistämään tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksyminen) ja lainsäädäntö (vähimmäisvaatimusten hyväksyminen direktiivien kautta).

Työllisyys- ja sosiaalialalla jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisestä saatujen aiempien kokemusten perusteella on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat koordinoitujen poliittisten toimien menestykseen; tällaisia ovat esimerkiksi avaintekijöiden ja niiden keskinäisen riippuvuuden hahmottaminen (esim. miten selitetään työssäkäyvien köyhyys, miten torjutaan terveyseroja), yhteinen terminologia ja mittarit, jotka mahdollistavat seurannan ja vertailuanalyysit, vertailukelpoiset tiedot sekä eri sidosryhmien tavoitteiden, arvojen ja etujen lähentäminen toisiinsa ja niiden välinen synergia.

Progress-ohjelmalla on alusta lähtien edistetty tehokkaiden poliittisten toimien toteuttamista. Uuden Eurooppa 2020 -strategian mukaiset vahvistetut poliittiset puitteet merkitsevät entistä suurempaa tarvetta näyttöön pohjautuvaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta unionin politiikalla ja lainsäädännöllä voidaan vastata sosioekonomisiin haasteisiin. Progress-ohjelman seuraaja avustaa komissiota seuraavien tehtävien täytäntöönpanossa:

– kerätään tosiseikkoja ja näyttöä relevanteista poliittisista kehityssuuntauksista

– seurataan jäsenvaltioiden edistymistä unionin yhteisissä prioriteeteissa ja tavoitteissa ja raportoidaan edistyksestä

– taataan unionin lainsäädännön tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen

– nykyaikaistetaan työoloja koskeva unionin lainsäädäntö järkevän sääntelyn periaatteiden mukaiseksi.

EURES

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi neljästä perussopimukseen kirjatusta perusvapaudesta, ja sillä edistetään talouden kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionissa. Alueellista liikkuvuutta unionissa haittaavat kuitenkin monenlaiset seikat, kuten oikeudelliset ja hallinnolliset ongelmat, asumiskustannukset, eläkkeiden siirrettävyys, kielelliset ongelmat, puutteelliset tiedot avoimista työpaikoista sekä puutteellinen tuki toimiin, joilla autettaisiin työnhakijoita löytämään avoimet työpaikat. Eures-toimilla pyritään parantamaan työmarkkinoiden avoimuutta asettamalla avoimet työpaikat saataville Eures-työnvälitysportaalin kautta sekä tarjoamalla tukea tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla.

Samaan aikaan julkisten työvoimapalvelujen rooli on muuttunut talouskriisin vuoksi ja sen vuoksi, että ihmiset tarvitsevat räätälöidympiä palveluja. Julkisista työvoimapalveluista olisi tultava elinikäisen oppimisen tarjoajia, jotka tarjoavat erilaisia palveluja (kuten ammattitaidon arviointi, koulutus, ammatinvalinnanohjaus, avointen työpaikkojen ja osaamisprofiilien yhteensovittaminen, asiakasneuvonta) ja huolehtivat työmarkkinoista kauimpana olevien tarpeista. Lisäksi Eures-toimilla olisi edistettävä uusia työskentelymenetelmiä yksityisten työnvälityspalvelujen kanssa.

Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely

Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtyminen on yksi tapa, jolla työttömät saavat työpaikan. Työpaikkojen luominen uusia yrityksiä perustamalla ja niiden toimintaa vakauttamalla on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa: merkittävä määrä unionin uusista työpaikoista syntyy uusiin yrityksiin ja lähes 85 prosenttia näistä syntyy mikroyrityksiin. Unioni ei kuitenkaan ole hyödyntänyt läheskään täysimittaisesti potentiaaliaan tällä alalla. Yksi suurimmista esteistä yritysten luomisessa on rahoituksen ja etenkin mikroluottojen puute, ja talouskriisi on vielä pahentanut tätä entisestään. Euroopan mikrorahoitussektori ei ole vielä saavuttanut kypsyyttään. Voidakseen kasvaa unionin mikrorahoituslaitosten on luotava riittävät rahoitusmallit ja pidettävä niitä yllä. Sen vuoksi on selvästi tarpeen vahvistaa institutionaalisten valmiuksien parantamista (etenkin muiden kuin pankkimuotoisten mikrorahoituslaitosten), jotta voidaan kattaa perustamiskustannukset ja rahoitus riskialttiiden kohderyhmien lainoihin.

Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevalla Euroopan unionin ohjelmalla pyritään parantamaan EU-toimien johdonmukaisuutta työllisyys- ja sosiaalialalla tuomalla yhteen Progress-ohjelma, Eures ja eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely ja tukeutumalla niiden täytäntöönpanoon. Lisäksi ohjelmalla on mahdollisuus yksinkertaistaa täytäntöönpanoa antamalla yhteisiä säännöksiä, jotka kattavat muun muassa yhteiset yleistavoitteet, yhteiset toimenpidetyypit sekä raportoinnin ja arvioinnin järkeistämisen. Ohjelmaan sisältyy myös joukko erityissäännöksiä, joita sovelletaan ohjelman kolmeen eri lohkoon (Progress, Eures sekä Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys), jotta voidaan ottaa huomioon lainsäädännölliset vaatimukset (mukaan luettuina komiteamenettelyä koskevat säännöt, joita sovelletaan ainoastaan Progress-lohkoon, maantieteellinen kattavuus sekä erityiset raportointi- ja arviointivaatimukset, joita sovelletaan Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkoon).

· Ehdotuksen tarkoitus

Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat yleistavoitteet:        

(a) Vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista työllisyys-, sosiaali- ja työolojen alalla keskeisten unionin ja kansallisten poliittisten päättäjien samoin kuin muiden asiaan liittyvien osapuolten parissa, jotta saadaan aikaan konkreettisia ja koordinoituja toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla.

(b) Tuetaan riittävien, saavutettavien ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan poliittisia uudistuksia edistämällä hyvää hallintotapaa, vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita.

(c) Nykyaikaistetaan unionin lainsäädäntö järkevän sääntelyn periaatteiden mukaiseksi ja varmistetaan, että työoloihin liittyviä unionin lakeja sovelletaan tehokkaasti.

(d) Edistetään työntekijöiden alueellista liikkuvuutta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä kaikille avoimia unionin työmarkkinoita.

(e) Edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille ja lisäämällä sosiaalisten yritysten rahoitusten saantia.

Progress-ohjelman sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän torjuntaa koskevat osa-alueet sisällytetään uusiin säädöksiin oikeusasioiden alalla. Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan Euroopan unionin ohjelman tavoitteisiin pyrittäessä edistetään kuitenkin sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistamista (”mainstreaming”).

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Osana nykyisen Progress-ohjelman arviointia komissio järjesti kaksivaiheisen kuulemisen:

1. Ohjelman keskeisten sidosryhmien edustajista koottiin työryhmä, joka tarjosi komissiolle suosituksia tulevan välineen muodosta, tavoitteista, täytäntöönpanosta ja rahoituksesta.

2. Progress-ohjelman seuraajaa koskeva julkinen online-kuuleminen järjestettiin 4. huhtikuuta ja 27. toukokuuta 2011 välisenä aikana.

Eures-työryhmän ja julkisten työvoimapalvelujen johtajien kokouksissa vuonna 2011 käytiin erityisiä keskusteluja Eures-verkoston tulevaisuudesta.

Mikrorahoitukseen liittyviä näkökantoja komissio keräsi unionin mikrorahoitussektoria edustavalta Euroopan pienluotottajien verkostolta (European Microfinance Network, EMN), Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan investointirahaston (joka hoitaa Progress-mikrorahoitusjärjestelyä komission puolesta) hallintoviranomaisilta sekä Euroopan investointipankilta. Lisäksi otettiin huomioon päätelmät komission yksiköiden järjestämistä kahdesta seminaarista, joissa käsiteltiin mikrorahoitusta ja tukea sosiaaliseen yrittäjyyteen.

· Vaikutusten arviointi

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vastuulle kuuluvista rahoitusvälineistä tehtiin yhdistetty vaikutusten arviointi[1], joka kattoi Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan globalisaatiorahaston, Progress-ohjelman, Eures-verkoston ja Progress-mikrorahoitusjärjestelyn. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa:

– Vaihtoehto 1: toiminnan säilyttäminen ennallaan: tässä vaihtoehdossa Progress-ohjelma, Eures ja Progress-mikrorahoitusjärjestely säilyisivät erillisinä välineinä, jotka toimivat Euroopan sosiaalirahaston rinnalla.

– Vaihtoehto 2: uusi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva integroitu ohjelma: uusi ohjelma muodostuu kolmesta erillisestä mutta toisiaan täydentävästä lohkosta, joita ovat Progress, Eures sekä mikrorahoitus ja yrittäjyys.

– Vaihtoehto 3: yksi työllisyys- ja sosiaaliasioita käsittelevä väline: tällaisella välineellä olisi yksi lohko, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (Euroopan sosiaalirahasto), ja suoran hallinnoinnin lohko.

Vaikutusten arvioinnissa päädyttiin siihen, että vaihtoehto 2 on suositeltavin, koska sillä saataisiin eniten hyötyjä tehokkuuden lisääntymisen, kriittisen massan sekä johdonmukaisuuden ja toimivuuden kannalta ja vältettäisiin samalla poliittisia ja institutionaalisia riskejä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Oikeusperusta

Ehdotus perustuu perussopimuksen 46 artiklan d alakohtaan, 149 artiklaan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ja 175 artiklan kolmanteen kohtaan.

· Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Koska jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa ehdotetun sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman tavoitteita riittävällä tavalla, unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät määrärahat 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi ovat 958,19 miljoonaa euroa (käypinä hintoina).

2011/0270 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[4] suositellaan unionin rahoitusvälineiden järkeistämistä ja yksinkertaistamista sekä kohdentamista tarkemmin sekä unionin tasoisen lisäarvon tuottamiseen että vaikutuksiin ja tuloksiin, ja sen mukaisesti tällä asetuksella perustetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva Euroopan unionin ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jotta voidaan jatkaa ja kehittää työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn päätöksen N:o 1672/2006/EY[5], työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011[6], neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 täytäntöönpanosta avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämisen osalta 23 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn komission päätöksen 2003/8/EY[7] ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta, jäljempänä ’mikrorahoitusjärjestely’, 25 päivänä maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 283/2010/EU[8] perusteella toteutettua toimintaa.

(2) Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 komission ehdotuksen työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevasta Eurooppa 2020 ‑strategiasta, jossa on viisi yleistavoitetta (joihin sisältyvät työllisyyttä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista sekä koulutusta koskevat tavoitteet) ja seitsemän lippulaivahanketta; nämä muodostavat yhtenäiset poliittiset puitteet tulevalle vuosikymmenelle. Eurooppa-neuvosto tähdensi asianmukaisten EU:n välineiden ja toimintalinjojen täysimittaista käyttöönottoa yhteisten tavoitteiden tueksi ja kehotti jäsenvaltioita tehostamaan koordinoituja toimia.

(3) Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti 21 päivänä lokakuuta 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka yhdessä saman sopimuksen 121 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa muodostavat Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetyt suuntaviivat. Ohjelmalla pitäisi edistää näiden Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen ja etenkin suuntaviivojen 7, 8 ja 10 soveltamista ja tukea samalla lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityishuomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseen foorumiin, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaan sekä Nuoret liikkeellä ‑aloitteeseen.

(4) Lippulaivahankkeissa ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi” ja ”Innovaatiounioni” yksilöidään sosiaalinen innovointi toimivaksi välineeksi, jolla voidaan käsitellä ikääntyvästä väestöstä, köyhyydestä, työttömyydestä, uusista työskentelymalleista ja elintavoista sekä kansalaisten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä odotuksista johtuvia yhteiskunnallisia haasteita. Ohjelmalla olisi tuettava toimia, joilla edistetään sosiaalisia innovaatioita aloilla, jotka kuuluvat sen piiriin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ottaen huomioon alue- ja paikallisviranomaisten tehtävät. Sillä olisi erityisesti pyrittävä kartoittamaan, arvioimaan ja laajentamaan innovatiivisia ratkaisuja ja käytäntöjä sosiaalisten kokeilujen kautta, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita uudistamaan tehokkaammin työmarkkinoitaan ja sosiaalisen suojelun politiikkaansa. Sen olisi toimittava myös katalyyttinä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kansainväliselle kumppanuudelle ja verkottumiselle ja tuettava niiden osallistumista akuuttien sosiaalisten tarpeiden ja haasteiden ratkaisemiseen tarkoitettujen uusien lähestymistapojen suunnitteluun ja toteutukseen.

(5) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ohjelmassa olisi noudatettava johdonmukaista lähestymistapaa työllisyyden edistämiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan. Sen täytäntöönpanoa olisi järkeistettävä ja yksinkertaistettava etenkin joukolla yhteisiä säännöksiä, joka koskevat muun muassa yleistavoitteita, toimenpidetyyppejä sekä seuranta- ja arviointijärjestelyjä. Ohjelman olisi myös keskityttävä laajoihin hankkeisiin, joilla on selvää EU:n tasoista lisäarvoa, jotta saavutetaan kriittinen massa ja vähennetään sekä edunsaajien että komission hallinnollista taakkaa. Lisäksi yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) olisi hyödynnettävä enemmän, etenkin liikkuvuutta koskevien järjestelyjen täytäntöönpanossa. Ohjelman pitäisi toimia keskitettynä palvelupisteenä mikrorahoituksen tarjoajille, jotka tarjoavat rahoitusta mikroluottoihin, valmiuksien parantamiseen ja tekniseen apuun. Lopuksi vielä ohjelmassa olisi säädettävä talousarvion joustavuudesta tekemällä varauksia, joista varoja jaetaan vuosittaiselta pohjalta poliittisiin prioriteetteihin vastaamiseksi.

(6) Unionin olisi hankittava vankka analyyttinen perusta, joka tukee poliittista päätöksentekoa työllisyys- ja sosiaalialalla. Tällainen tietopohja antaa lisäarvoa kansallisille toimille tarjoamalla unionin laajuista ulottuvuutta ja vertailupohjaa tiedonkeruuseen ja tilastovälineiden ja ‑menetelmien ja yhteisten indikaattoreiden kehittämiseen, jotta voidaan saada kattava kuva tilanteesta työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja työolojen alalla koko unionissa sekä taata korkealaatuinen ohjelmien ja toimintalinjojen tehokkuuden ja toimivuuden arviointi.

(7) Unioni voi ainutlaatuisen asemansa ansiosta tarjota unionin tasoisen foorumin politiikan vaihtoon ja vastavuoroiseen oppimiseen jäsenvaltioiden välillä työllisyys- ja sosiaalialalla. Tieto muissa maissa sovelletusta politiikasta ja sen tuloksista laajentaa poliittisten päätöksentekijöiden käytettävissä olevia vaihtoehtoja, käynnistää uusia poliittisia kehityssuuntia ja edistää kansallisia uudistuksia.

(8) Unionin sosiaalipolitiikalle keskeistä on sen varmistaminen, että vähimmäisstandardit ovat käytössä ja että työolot paranevat jatkuvasti unionissa. Unionilla on tärkeä asema sekä sen varmistamisessa, että lainsäädäntöpuitteet mukautetaan – järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti – kehittyvien työskentelymuotojen ja uusien terveys- ja turvallisuusriskien mukaisiksi, että sellaisten toimenpiteiden rahoituksessa, joilla parannetaan työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien unionin sääntöjen noudattamista.

(9) Eri tasoilla toimivilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla tärkeä asema ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa osallistumalla poliittiseen päätöksentekoprosessiin ja antamalla panoksensa sosiaaliseen innovointiin.

(10) Unioni on sitoutunut vahvistamaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta edistämällä ihmisarvoista työtä ja työelämän normeja kansainvälisesti joko suoraan kolmansien maiden kanssa tai epäsuorasti tekemällä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tätä varten on kehitettävä asianmukaiset suhteet sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jotta edistetään ohjelman tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon asiaan liittyvät mahdolliset sopimukset tällaisten maiden ja unionin välillä. Tähän saattaa liittyä tällaisten kolmansien maiden edustajien osallistuminen yhteistä etua koskeviin tapahtumiin (kuten konferensseihin ja seminaareihin), joita järjestetään ohjelmaan osallistuvissa maissa. Lisäksi olisi saatava aikaan yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, kuten Kansainvälinen työjärjestö ILO, Euroopan neuvosto ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, jotta voitaisiin panna ohjelma täytäntöön niin, että otetaan tällaisten organisaatioiden rooli huomioon.

(11) Perussopimuksen 45 ja 46 artiklan mukaisesti asetuksessa (EU) N:o 492/2011 on säännöksiä, joilla on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa. Eures-lohkon avulla olisi edistettävä työmarkkinoiden parempaa toimintaa helpottamalla työntekijöiden alueellista liikkuvuutta kansainvälisesti, lisäämällä työmarkkinoiden avoimuutta, varmistamalla avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittäminen sekä tukemalla toimintaa kansallisten ja valtioiden rajat ylittävien rekrytointi-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen alalla; näin edistetään Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita.

(12) Eures-lohkon toiminta-alaa olisi laajennettava niin, että kehitetään ja tuetaan kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä unionin tasolla, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla. Perussopimuksen 47 artiklan mukaisesti järjestelyllä olisi edistettävä nuorten työntekijöiden liikkuvuutta.

(13) Eurooppa 2020 -strategiassa ja erityisesti sen suuntaviivassa 7 tuodaan esiin itsenäinen ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys ratkaisevina tekijöinä, joilla saavutetaan älykäs, kestävä ja osallistava kasvu.[9]

(14) Luoton saannin puute on yksi tärkeimmistä esteistä yrityksen perustamiselle, etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. Unionin ja jäsenvaltioiden toimia tällä alalla on vauhditettava, jotta voidaan lisätä mikrorahoituksen tarjontaa ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät ja heikommassa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa, myös itsenäisen ammatinharjoittamisen pohjalta, mutta jotka eivät saa luottoa. Ensimmäisenä askelena Euroopan parlamentti ja neuvosto perustivat vuonna 2010 mikrorahoitusjärjestelyn.

(15) Mikrorahoituksen parempi saatavuus unionin vielä nuorilla mikrorahoitusmarkkinoilla edellyttää sitä, että mikrorahoituksen tarjoajien ja etenkin muiden kuin pankkimuotoisten mikrorahoituslaitosten institutionaalisia valmiuksia parannetaan komission tiedonannon ”Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite”[10] mukaisesti.

(16) Sosiaaliset yritykset ovat kulmakiviä Euroopan moniarvoisessa sosiaalimarkkinataloudessa. Ne voivat toimia sosiaalisen muutoksen edistäjinä tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja ja antaa näin arvokkaan panoksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelmalla olisi parannettava sosiaalisten yritysten rahoituksen saantia ja edistettävä näin komission käynnistämää sosiaalisen yrittäjyyden aloitetta[11].

(17) Jotta voitaisiin hyödyntää kansainvälisten rahoituslaitosten ja etenkin Euroopan investointipankkiryhmän kokemuksia, mikrorahoitukseen ja sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyvien toimien täytäntöönpano olisi annettava välillisesti komission vastuulle siirtämällä talousarvion toteutukseen liittyvät tehtävät rahoituslaitoksille varainhoitoasetuksen mukaisesti. Unionin resurssien käyttämisellä keskitetään kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden investoijien tuomat vipuvaikutukset, yhdennetään toimintatapoja ja parannetaan näin mikroyritysten, myös itsenäisten ammatinharjoittajien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saatavuutta. Unionin osallistuminen auttaa näin ollen kehittymässä olevaa sosiaalisen yrittäjyyden sektoria ja mikrorahoitusmarkkinoita unionissa ja edistää valtioiden rajat ylittävää toimintaa.

(18) Perussopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista eli huomioon ottamista kaikissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjunta on otettu huomioon ohjelman toimissa.

(19) Perussopimuksen 9 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi varmistettava, että korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset otetaan huomioon unionin politiikan ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

(20) Jotta varmistetaan kansalaisille suunnatun viestinnän parempi tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen tiiviimpi synergia, tämän asetuksen mukaisesti tiedotus- ja viestintätoimiin myönnetyillä resursseilla olisi myös edistettävä tiedotusta Euroopan unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(21) Koska tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22) Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman keston ajaksi kokonaisrahoituksen määrä, jota budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta […] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(23) Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhtaisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perintä ja tarpeen mukaan seuraamukset.

(24) Komissiolle olisi annettava täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa, että ohjelman Eures-lohkoon sekä Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkoon kuuluvat toimet pannaan täytäntöön yhdenmukaisin edellytyksin.

(25) Ohjelman Progress-lohkon mukaisesti toteutettuihin toimiin liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[12] mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto Yhteiset säännökset

1 artikla Sisältö

1. Tällä asetuksella perustetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva Euroopan unionin ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tarkoituksena on edistää Eurooppa 2020 -strategian, sen yleistavoitteiden ja yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanoa tarjoamalla taloudellista tukea Euroopan unionin tavoitteille, jotka koskevat korkean työllisyystason edistämistä, riittävän sosiaalisen suojelun takaamista, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista sekä työolojen parantamista.

2. Ohjelma perustetaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(a) ’sosiaalisella yrityksellä’ yritystä, jonka ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan sosiaalista vaikutusta ennemminkin kuin tuottaa voittoa omistajille ja sidosryhmille. Se toimii markkinoilla tuottamalla tavaroita ja palveluita yritteliäällä ja innovatiivisella tavalla ja käyttää voitot pääasiassa sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sen hallinto hoidetaan vastuullisella ja avoimella tavalla, erityisesti ottamalla mukaan työntekijät, asiakkaat ja sidosryhmät, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa.

(b) ’mikroluotolla’ enintään 25 000 euron suuruista lainaa.

(c) ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä, mukaan luettuina itsenäiset ammatinharjoittajat, ja jonka vuotuinen liikevaihto ja/tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 miljoonaa euroa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY[13] mukaisesti.

(d) ’mikrorahoituksella’ takauksia, vastatakauksia, mikroluottoja ja pääoma- ja välirahoitusta, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin.

3 artikla Ohjelman rakenne

1. Ohjelma muodostuu seuraavista kolmesta toisiaan täydentävästä lohkosta:

(a)     Progress-lohko, josta tuetaan unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa ja innovointia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa.

(b)     Eures-lohko, josta tuetaan Eures-verkoston toteuttamia toimia eli ETA-jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton yhdessä muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa suunnittelemia asiantuntijapalveluita, joilla kehitetään tietojen vaihtoa ja levitystä ja muita yhteistyömuotoja työntekijöiden alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi.

(c)     Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohko, jolla helpotetaan yrittäjien, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saantia.

2. Asetuksen 1–14 artiklassa vahvistettuja yhteisiä säännöksiä sovelletaan kaikkiin 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyihin kolmeen lohkoon, joihin kuhunkin sovelletaan myös erityissäännöksiä.

4 artikla Ohjelman yleistavoitteet

1. Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat yleistavoitteet:

(a) Vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista työllisyys-, sosiaali- ja työolojen alalla keskeisten unionin ja kansallisten poliittisten päättäjien samoin kuin muiden asiaan liittyvien osapuolten parissa, jotta saadaan aikaan konkreettisia ja koordinoituja toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla.

(b) Tuetaan riittävien, saavutettavien ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan poliittisia uudistuksia edistämällä hyvää hallintotapaa, vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita.

(c) Nykyaikaistetaan unionin lainsäädäntö järkevän sääntelyn periaatteiden mukaiseksi ja varmistetaan, että työoloihin liittyviä unionin lakeja sovelletaan tehokkaasti.

(d) Edistetään työntekijöiden alueellista liikkuvuutta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä kaikille avoimia unionin työmarkkinoita.

(e) Edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille ja lisäämällä sosiaalisten yritysten rahoitusten saantia.

2. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä ohjelman tavoitteena on

(a) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjua sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa syrjintää

(b) taata, että korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset otetaan huomioon unionin politiikan ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

5 artikla Talousarvio

1. Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät määrärahat 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi ovat 958,19 miljoonaa euroa[14].

2. Edellä olevassa 3 artiklan 1 kohdassa säädetyille lohkoille osoitetaan seuraavat ohjeelliset prosenttiosuudet:

(a) Progress-lohkolle 60 prosenttia, josta vähintään 17 prosenttia sosiaalisten kokeilujen edistämiseen menetelmänä, jolla voidaan testata ja arvioida innovatiivisia ratkaisuja niiden hyödyntämisen laajentamiseksi

(b) Eures-lohkolle 15 prosenttia

(c) Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkolle 20 prosenttia.

Jäljellä olevat 5 prosenttia jaetaan lohkojen välillä vuosittain poliittisten prioriteettien mukaisesti.

3. Komissio voi hyödyntää 1 kohdassa tarkoitettuja määrärahoja rahoittaakseen teknistä ja/tai hallinnollista apua, joka liittyy erityisesti tilintarkastukseen, käännösten ulkoistamiseen, asiantuntijakokouksiin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin, joista on etua sekä komissiolle että edunsaajille.

4. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettujen enimmäismäärien rajoissa.

6 artikla Toimien tyypit

Progress-lohkosta voidaan rahoittaa seuraavantyyppisiä toimia:

1. Analyyttiset toimet:

(a) tietojen ja tilastojen keruu sekä yhteisten menetelmien, luokitusten indikaattoreiden ja vertailuarvojen kehittäminen

(b) kartoitukset, tutkimukset, analyysit ja raportit, myös asiantuntijaverkostojen rahoituksen kautta

(c) arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit

(d) unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seuranta ja arviointi

(e) sosiaalisten kokeilujen valmistelu ja toteutus menetelmänä, jolla voidaan testata ja arvioida innovatiivisia ratkaisuja niiden hyödyntämisen laajentamiseksi

(f) näiden analyyttisten toimien tulosten levittäminen.

2. Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet:

(a) hyvien toimintatapojen, innovatiivisten lähestymistapojen ja kokemusten, vertaisarviointien, vertailuanalyysien ja vastavuoroisen oppimisten vaihdot ja levittäminen Euroopan tasolla

(b) neuvoston puheenjohtajavaltion järjestelmät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit

(c) lainsäädännön ja politiikan alalla toimivien sekä Eures-neuvojien koulutus

(d) oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen

(e) tiedotus- ja viestintätoimet

(f) tiedotusjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, jotta voidaan vaihtaa ja levittää tietoa unionin politiikasta ja lainsäädännöstä sekä työmarkkinoista.

3. Keskeisille toimijoille annettava tuki seuraaviin:

(a) keskeisten unionin tason verkostojen, joiden toiminta liittyy Progress-lohkon tavoitteisiin ja edistää niitä, toimintakustannukset

(b) jäsenvaltioiden nimeämien alueellisen liikkuvuuden edistämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten ja asiantuntijapalvelujen sekä mikrorahoituksen tarjoajien valmiuksien parantaminen

(c) kansallisista viranomaisista koostuvien työryhmien organisointi unionin lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamiseksi

(d) asiantuntijaelinten, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työllisyyspalvelujen verkottaminen ja yhteistyö Euroopan tasolla

(e) Euroopan tason seurantakeskusten rahoitus

(f) kansallisten hallintovirkamiesten vaihto-ohjelmat.

4. Toimet yksilöiden liikkuvuuden edistämiseksi unionissa, erityisesti monikielisen digitaalisen foorumin kehittäminen avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämiseksi, sekä kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt avointen työpaikkojen täyttämiseksi siellä, missä on havaittu työmarkkinoiden vajaatoimintaa, ja/tai erityisten työntekijäryhmien kuten nuorten auttamiseksi.

5. Tuki mikrorahoitukseen ja sosiaalisille yrityksille etenkin unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] ensimmäisen osan VIII osastossa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta sekä avustukset.

7 artikla Yhteinen toiminta

Ohjelman mukaisesti tukikelpoiset toimet voidaan panna täytäntöön yhdessä muiden unionin välineiden kanssa, kunhan tällaiset toimet täyttävät sekä ohjelman että asianomaisten muiden välineiden tavoitteet.

8 artikla Johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelman puitteissa toteutetut toimet ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa ja täydentävät niitä; tällaisia ovat etenkin Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvat toimet sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, oikeusasioiden ja perusoikeuksien, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja innovaation, yrittäjyyden, terveyden, laajentumisen ja ulkosuhteiden sekä yleisen talouspolitiikan alalla toteutetut toimet.

2. Ohjelmasta tuettujen toimien on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, myös valtiontukisääntöjen, mukaisia.

9 artikla Yhteistyö komiteoiden kanssa

Komissio vahvistaa tarvittavat suhteet ohjelman kannalta merkityksellistä politiikkaa, välineitä ja toimia käsittelevien komiteoiden kanssa varmistaakseen, että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

10 artikla Tulosten levittäminen ja viestintä

1. Ohjelman mukaisesti täytäntöön pantujen toimien tulokset on annettava tiedoksi ja levitettävä asianmukaisella tavalla, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus, kestävyys ja unionin tasoinen lisäarvo.

2. Viestintätoiminnalla on myös edistettävä tiedotusta Euroopan unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

11 artikla Rahoitussäännökset

1. Komissio hallinnoi ohjelmaa unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus][15], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti.

2. Kertakorvauksia, vakioyksikkökustannuksia sekä kiinteämääräistä rahoitusta voidaan käyttää ohjelman osallistujille myönnetyn tuen osalta, erityisesti 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen liikkuvuusjärjestelyjen osalta.

12 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio toteuttaa asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet varmistaakseen, että kun tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, unionin taloudelliset edut suojataan petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa vastaan tehokkailla tarkastuksilla ja jos säännönvastaisuuksia havaitaan, perimällä virheellisesti maksetut summat ja tarpeen mukaan soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia perussopimuksen 325 artiklan, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[16] ja varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien unionilta varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden sekä kolmansien osapuolten tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAFilla on valtuudet tehdä tarkastuksia paikan päällä ja tutkia talouden toimijoita, joita tällainen rahoitus koskee suoraan tai epäsuorasti, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[17] säädettyjen menettelyjen mukaisesti sen vahvistamiseksi, onko unionin rahoitukseen liittyvän tukisopimuksen tai päätöksen tai sopimuksen yhteydessä esiintynyt petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraavissa päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti valtuutettava komissio, mukaan luettuna OLAF, ja tilintarkastustuomioistuin tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan säännösten soveltamista.

13 artikla Seuranta

Ohjelman säännöllistä seurantaa ja sen toimintalinjoihin ja rahoitusprioriteetteihin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii joka toinen vuosi seurantaraportit ja lähettää ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Näissä raporteissa käsitellään ohjelman tuloksia sekä sitä, missä määrin sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan lukien esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon sen toimissa.

14 artikla Arviointi

1. Ohjelmasta tehdään vuoden 2017 loppuun mennessä väliarviointi, jossa mitataan edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa, määritetään onko resursseja käytetty tehokkaasti ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa.

2. Viimeistään kahden vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä komissio tekee jälkiarvioinnin, jossa mitataan ohjelman vaikutusta ja unionin tasolla saavutettua lisäarvoa, ja toimittaa arviointiraportin Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

II osasto Erityissäännökset

I luku Progress-lohko

15 artikla Erityistavoitteet

Edellä olevassa 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Progress-lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

(a) Kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja työoloja koskeva lainsäädäntö perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat relevantteja yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta.

(b) Helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta sekä työoloja koskevasta lainsäädännöstä unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita kehittämään politiikkaansa ja panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön.

(c) Tarjotaan poliittisille päätöksentekijöille taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten uudistusten testaamiseen, keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen.

(d) Tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa.

16 artikla Osallistuminen

1. Progress-lohkoon voivat osallistua seuraavat maat:

(a) jäsenvaltiot

(b) EFTA- ja ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti

(c) ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niiden yleisten periaatteiden sekä edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa.

2. Progress-lohkoon voivat osallistua kaikki julkiset ja/tai yksityiset tahot, toimijat ja laitokset ja etenkin seuraavat:

(a) kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset

(b) työvoimapalvelut

(c) unionin lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet

(d) työmarkkinaosapuolet

(e) kansalaisjärjestöt, varsinkin unionin tasolla järjestäytyneet

(f) korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

(g) arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin asiantuntijat

(h) kansalliset tilastotoimistot

(i) tiedotusvälineet.

3. Komissio voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja erityisesti Euroopan neuvoston, OECD:n, ILOn ja Maailmanpankin kanssa.

4. Komissio voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu ohjelmaan. Tällaisten kolmansien maiden edustajat voivat osallistua yhteistä etua koskeviin tapahtumiin (kuten konferensseihin ja seminaareihin), joita järjestetään ohjelmaan osallistuvissa maissa, ja tällaiset osallistumiskustannukset voidaan kattaa ohjelmasta.

17 artikla Komissiolle siirretty täytäntöönpanovalta

1. Seuraaviin liittyvät ja Progress-lohkon täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen:

(a) monivuotiset työohjelmat, joissa esitetään keskipitkän aikavälin poliittiset ja rahoitukseen liittyvät prioriteetit

(b) vuotuiset työohjelmat, mukaan lukien edunsaajien valintakriteerit ehdotuspyyntöjen jälkeen.

2. Kaikista muista Progress-lohkon täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

18 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

19 artikla Siirtymätoimenpiteet

Toimet, jotka käynnistetään ennen 1 päivää tammikuuta 2014 päätöksen N:o 1672/2006/EY perusteella (sen 3 artiklassa tarkoitetut osa-alueet 1, 2 ja 3), kuuluvat edelleen kyseisen päätöksen soveltamisalaan. Päätöksen 13 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan kyseisten toimien osalta tämän asetuksen 18 artiklassa säädetyllä komitealla.

II luku Eures-lohko

20 artikla Erityistavoitteet

Edellä olevassa 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Eures-lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

(a) Varmistetaan, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja kaikki niihin liittyvät tiedot ovat avoimia potentiaalisille työnhakijoille ja työnantajille; tähän päästään vaihtamalla ja levittämällä näitä tietoja kansainvälisesti, alueiden välillä ja rajat ylittävästi käyttäen tavanomaisia yhteistyömuotoja.

(b) Kehitetään palveluita työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla; tämän olisi katettava kaikki työhönsijoituksen eri vaiheet rekrytointia edeltävästä valmistelusta sijoituksen jälkeiseen neuvontaan; tavoitteena on hakijan menestyksellinen integroituminen työmarkkinoille; tällaisiin palveluihin on sisällytettävä liikkuvuusjärjestelyitä, joilla täytetään avoimia työpaikkoja, kun työmarkkinoilla on havaittu vajeita, ja/tai autetaan tiettyjä työntekijäryhmiä kuten nuoria.

21 artikla Osallistuminen

1. Eures-lohkoon voivat osallistua seuraavat maat:

(a) jäsenvaltiot

(b) EFTA- ja ETA-maat ETA-sopimuksen mukaisesti ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen[18] mukaisesti.

2. Eures-lohkoon voivat osallistua kaikki jäsenvaltioiden tai komission nimeämät julkiset ja yksityiset elimet, toimijat ja instituutiot, jotka täyttävät komission päätöksessä 2003/8/EY[19] vahvistetut Eures-verkostoon osallistumista koskevat edellytykset. Tällaisia elimiä ja organisaatioita ovat erityisesti:

(a) kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset

(b) työvoimapalvelut

(c) työmarkkinaosapuolten organisaatiot ja muut asiaan liittyvät osapuolet.

III luku Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohko

22 artikla Erityistavoitteet

Edellä olevassa 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

1.         Lisätään mikrorahoituksen saatavuutta seuraaville tahoille:

(a) henkilöt, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, ja henkilöt, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, sekä heikommassa asemassa olevat henkilöt, joilla on heikommat mahdollisuudet saada luottoa tavanomaisilta luottomarkkinoilta ja jotka haluavat käynnistää oman mikroyrityksen tai kehittää sitä

(b) mikroyritykset ja etenkin ne, jotka työllistävät a alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä.

2.         Parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia.

3.         Tuetaan sosiaalisten yritysten kehittämistä etenkin helpottamalla rahoituksen saantia.

23 artikla Osallistuminen

1. Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkoon voivat osallistua kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maissa toimivat julkiset ja yksityiset elimet, jotka tarjoavat näissä maissa

(a) mikrorahoitusta henkilöille ja mikroyrityksille

(b) rahoitusta sosiaalisille yrityksille.

2. Niiden julkisten ja yksityisten elinten, jotka toteuttavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa, on lopullisten tuensaajien tavoittamiseksi sekä kilpailukykyisten ja elinkelpoisten mikroyritysten luomiseksi tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden organisaatioiden kanssa, jotka valvovat mikroluottojen lopullisten tuensaajien etuja, sekä niiden, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta tuettujen organisaatioiden kanssa, jotka tarjoavat mentorointi- ja koulutusohjelmia lopullisille tuensaajille.

3. Julkisten ja yksityisten elinten, jotka toteuttavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa, on noudatettava hyvää hallintotapaa, hallinnointia ja kuluttajansuojaa koskevia korkeita standardeja mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisten käytännesääntöjen (”European Code of Good Conduct for Microcredit Provision”) periaatteiden mukaisesti ja pyrittävä erityisesti estämään henkilöiden ja yritysten ylivelkaantuminen.

24 artikla Taloudellinen tuki

Yhteistä toimintaa lukuun ottamatta Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkolle myönnetyt määrärahat kattavat rahoitusvälineiden kautta täytäntöön pantujen toimien kustannukset kokonaisuudessaan, mukaan luettuina rahoituksen välittäjiin kohdistuvat maksuvelvollisuudet, kuten takauksista aiheutuneet tappiot, unionin rahoitusosuutta hallinnoivien kansainvälisten rahoituslaitosten hallinnointimaksut ja muut tukikelpoiset kustannukset.

25 artikla Hallinnointi

1. Edellä olevassa 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen välineiden ja avustusten täytäntöön panemiseksi komissio voi tehdä sopimuksia unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus 2012] 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii ja iv alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa. Sopimuksissa on esitettävä kyseisille rahoituslaitoksille uskottujen tehtävien täytäntöönpanoa koskevat tarkat määräykset, mukaan lukien määräykset, joissa täsmennetään tarve varmistaa täydentävyys nykyisiin unionin ja kansallisiin rahoitusvälineisiin nähden ja jakaa resurssit tasapuolisesti jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden kesken. Rahoitusvälineet, kuten riskinjakovälineet, oman pääoman ehtoiset välineet ja velkasitoumukset, voidaan toteuttaa investoimalla erilliseen sijoitusvälineeseen.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on määrättävä kansainvälisten rahoituslaitosten velvoitteesta jälleeninvestoida resurssit ja niistä saadut tulot, myös osingot ja takaisinmaksut, 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin toimiin kymmenen vuoden ajaksi ohjelman aloituspäivästä lähtien.

3. [Varainhoitoasetuksen] 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti jonkin rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut osoitetaan kyseiseen rahoitusvälineeseen. Edeltävissä monivuotisissa rahoituspuitteissa jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta edeltävällä kaudella käynnistettyjen toimien tuottamat tulot ja maksut osoitetaan kuluvan kauden rahoitusvälineisiin.

4. Kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtyjen sopimusten voimassaolon umpeuduttua tai erillisen sijoitusvälineen investointikauden päätyttyä unionille kuuluvat tulot ja saldo on maksettava unionin yleiseen talousarvioon.

5. Kansainvälisten rahoituslaitosten ja tarpeen mukaan rahastonhoitajien on tehtävä 23 artiklassa tarkoitettujen julkisten ja yksityisten tahojen kanssa kirjallinen sopimus. Tällaisissa sopimuksissa on määrättävä julkisten ja yksityisten rahoituksentarjoajien velvoitteista käyttää Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkon nojalla saataville asetetut resurssit 22 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja toimittaa tietoa 26 artiklassa säädettyjen vuosiraporttien laatimista varten.

26 artikla Täytäntöönpanoraportit

1. Kansainvälisten rahoituslaitosten ja tarpeen mukaan rahastonhoitajien on lähetettävä komissiolle vuotuiset täytäntöönpanoraportit, joissa esitetään toimet, joille on myönnetty tukea, ja katetaan niiden rahoituksen toteutus sekä rahoituksen ja investointien myöntäminen ja saatavuus sektorin ja tuensaajan tyypin mukaan, hyväksytyt tai hylätyt hakemukset sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa tehdyt sopimukset, rahoitetut toimet ja tulokset, myös ottaen huomioon sosiaaliset vaikutukset, luodut työpaikat ja yritysten elinkelpoisuus.

2. Näissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa esitettyjä tietoja on käytettävä 13 artiklassa säädetyissä joka toinen vuosi toimitettavissa seurantaraporteissa. Seurantaraportit sisältävät päätöksen N:o 283/2010/EU 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt vuosiraportit.

27 artikla Arviointi

1. Edellä olevassa 14 artiklan 2 kohdassa säädettyyn loppuarviointiin on sisällytettävä päätöksen N:o 283/2010/EU 9 artiklassa säädetty loppuarviointi.

2. Komissio tekee Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkoa koskevan erillisen loppuarvioinnin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun sopimukset kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ovat rauenneet.

28 artikla Muutokset

Muutetaan päätös N:o 283/2010/EU seuraavasti:

(a) Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kun rahoitusjärjestelyn voimassaolo päättyy, unionille kuuluva saldo saatetaan käytettäväksi mikrorahoitusta ja sosiaalisille yrityksille annettavaa tukea varten asetuksen (EU) N:o XX/201X mukaisesti.”

(b) Poistetaan 8 artiklan 3 ja 4 kohta.

29 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Asetus sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[20]

Nykyisin: työllisyys- ja sosiaaliasiat, yhteisön työllisyyspolitiikka/yhteisön työllisyyspolitiikan välineet: Progress (04 04 01), Eures (04 03 04), Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys (04 04 15)

Tulevat monivuotiset rahoitusnäkymät: Otsake 1 (sosiaalisen kehityksen ohjelma)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

þEhdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ohjelmalla pyritään edistämään Eurooppa 2020 -strategian, sen (köyhyyttä, työllisyyttä ja koulutusta koskevien) yleistavoitteiden ja yhdennettyjen suuntaviivojen (etenkin suuntaviivan 7, 8 ja 10) täytäntöönpanoa tarjoamalla taloudellista tukea Euroopan unionin tavoitteille, jotka koskevat korkean työllisyystason edistämistä, riittävän sosiaalisen suojelun takaamista, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista sekä työolojen parantamista.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet:

1. Kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja työoloja koskeva lainsäädäntö perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat relevantteja yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta.

2. Helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta sekä työoloja koskevasta lainsäädännöstä unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita kehittämään politiikkaansa ja panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön.

3. Tarjotaan poliittisille päätöksentekijöille taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten uudistusten testaamiseen, keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen.

4. Tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

momentti 04 04 01 ja alamomentti 04 01 04 10

Erityistavoitteet:

1. Varmistetaan, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja kaikki niihin liittyvät tiedot ovat avoimia potentiaalisille työnhakijoille ja työnantajille; tähän päästään vaihtamalla ja levittämällä näitä tietoja kansainvälisesti, alueiden välillä ja rajat ylittävästi käyttäen tavanomaisia yhteistyömuotoja.

2. Kehitetään palveluita työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla; tämän olisi katettava kaikki työhönsijoituksen eri vaiheet rekrytointia edeltävästä valmistelusta sijoituksen jälkeiseen neuvontaan; tavoitteena on hakijan menestyksellinen integroituminen työmarkkinoille; tällaisiin palveluihin on sisällytettävä liikkuvuusjärjestelyitä, joilla täytetään avoimia työpaikkoja, kun työmarkkinoilla on havaittu vajeita, ja/tai autetaan tiettyjä työntekijäryhmiä kuten nuoria.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

momentti 04 03 04 ja alamomentti 04 01 04 04

Erityistavoitteet:

1.         Lisätään mikrorahoituksen saatavuutta seuraaville tahoille:

(a) henkilöt, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, ja henkilöt, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, sekä heikommassa asemassa olevat henkilöt, joilla on heikommat mahdollisuudet saada luottoa tavanomaisilta luottomarkkinoilta ja jotka haluavat käynnistää oman mikroyrityksen tai kehittää sitä

(b) mikroyritykset ja etenkin ne, jotka työllistävät a alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä.

2.         Parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia.

3.         Tuetaan sosiaalisten yritysten kehittämistä etenkin helpottamalla rahoituksen saantia.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

momentti 04 04 15 ja alamomentti 04 01 04 11

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ohjelman perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta sosioekonomisessa tilanteessa eli parantaa työllisyyttä, vähentää köyhyyttä, lisätä osallisuutta ja kehittää työoloja. Toimissa keskitytään edistämään Eurooppa 2020 -strategian osallistavan kasvun tavoitetta ja siihen liittyviä yleistavoitteita paljon lisäarvoa tuottavalla tuella avaintoimiin lippulaivahenkkeissa ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi” sekä ”Nuoret liikkeellä”.

Ohjelmalla voidaan kuitenkin vaikuttaa vain hyvin vähäisessä määrin varsinaisiin muutoksiin sosioekonomisessa tilanteessa. Välineen keskeisenä tarkoituksena ja tehtävänä on pikemminkin tukea nykyaikaisen, tehokkaan ja innovatiivisen unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämistä, koordinointia ja täytäntöönpanoa edellä mainitun perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi seuraavin toimin:

– tuetaan unionin poliittista päätöksentekoprosessia lainsäädännön alalla järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon tiiviimpi politiikan koordinointi/talouden hallinta

– keskitytään unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen, jonka edistäminen edellyttää kaikkien jäsenvaltion yhteisiä toimia

– tuetaan jäsenvaltioiden kollektiivisia ja toisiaan vahvistavia toimia, joilla lujitetaan unionin yhteistyötä ja edistetään vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita

– kehitetään palveluita työntekijöiden (etenkin nuorten) rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla ja edistämällä näin työntekijöiden alueellista liikkuvuutta

– helpotetaan yrittäjien, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saantia.

1.4.3. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Nykyiseen Progress-ohjelmaan sovelletulla tuloksiin perustuvalla hallintotavalla ja vuotuisella tuloksellisuuden seurannalla on onnistuttu menestyksekkäästi osoittamaan ohjelman saavutukset ja vahvistamaan unionin vastuullisuutta. Näiden kokemusten perusteella uudessa ohjelmassa on selkeä toimintalogiikka (jossa SMART-periaatteen mukaiset erityistavoitteet edistävät yleistavoitteiden saavuttamista) ja joukko vastaavia vaikutus- ja tulosindikaattoreita. On muistettava, että Progress-lohkoon liittyvillä toimilla pyritään edistämään Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista eikä niihin sellaisenaan liity tavaroiden tai palvelujen tarjoamista; Progress-lohkoon liittyvillä toimilla on sen sijaan välillinen vaikutus EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen, koska paremmalla politiikalla päästään parempiin sosioekonomisiin tuloksiin. Koska Progress-lohko on ensisijaisesti politiikkaan pohjautuva, indikaattoreiden asettaminen on ongelmallista; sama koskee kvantitatiivisten tavoitteiden asettamista aggregoidummalla tasolla (tässä tapauksessa mittaaminen perustuu pääasiassa epäsuoriin indikaattoreihin).

Sen vuoksi Progress-lohkon neljästä erityistavoitteesta on erittäin vaikea saada aidosti ”mitattavissa olevia”, vaikka ne ovatkin SMART-periaatteen mukaisesti erityisiä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikariippuvaisia. Esimerkiksi vastavuoroisen oppimisen tapahtumia ei voida arvioida määrällisesti, koska niiden lukumäärä ja aiheet riippuvat jäsenvaltioiden kiinnostuksesta ja halukkuudesta isännöidä tällaisia tapahtumia ja osallistua niihin; samoin tietämyksen määrä riippuu politiikan kehittämistä koskevista tarpeista. Tästä syystä ehdotetaan, että käytetään subjektiivisia muuttujia, kuten sidosryhmien tyytyväisyys ja tietämys, kyselyt käsityksistä EU:n roolista työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa sekä Progress-tuotosten aiottu ja tosiasiallinen käyttö. Samoista syistä ei ole mahdollista asettaa keskipitkän aikavälin erityistavoitteita kaikissa tapauksissa. Lähestymistapa on kuitenkin tuloksiin perustuvan hallintotavan mukainen, jossa on asetettava tehokkaat tavoitteet toimintaa lähellä olevalla tasolla.

Indikaattorit on lueteltu kohdassa 2.1.2.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ohjelmalla pyritään tukemaan komissiota, jäsenvaltioita ja keskeisiä sidosryhmiä niiden suunnitellessa, koordinoidessa ja toteuttaessa tehokkaita poliittisia uudistuksia, joilla tähdätään seuraavien pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseen:

– korkeat työttömyysasteet, etenkin heikosti koulutettujen, iäkkäiden työntekijöiden, maahanmuuttajien ja vammaisten parissa

– yhä hajanaisemmat työmarkkinat, joilla nousevat esiin joustavammat työskentelymuodot ja muut haasteet, joilla on vaikutusta työsuhdeturvaan ja työoloihin

– väestörakenteen muutoksen vuoksi (väestön ikääntyminen) kutistuva työvoima ja kasvava paine sosiaaliturvajärjestelmiä kohtaan

– köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien ihmisten kohtuuttoman suuri määrä.

Lyhyellä aikavälillä ohjelmalla pyritään käsittelemään seuraavia ongelmia/tarpeita:

– tarve EU:n laajuiseen vankkaan, vertailukelpoiseen ja saatavilla olevaan näyttöön, tilastoihin ja indikaattoreihin sen varmistamiseksi, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja -lainsäädäntö ovat relevantteja yksittäisten jäsenvaltioiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta

– tarve EU:n tasoiseen vastavuoroiseen oppimiseen, jotta voidaan lisätä EU:n tavoitteiden ja toimintalinjojen ymmärrettävyyttä ja omaksumista poliittisten päättäjien ja sidosryhmien parissa

– tarve poliittisille päättäjille annettavaan riittävään taloudelliseen tukeen, jotta ne voivat testata, arvioida ja laajentaa innovatiivisia ratkaisuja

– vähäinen alueellinen liikkuvuus Euroopassa ja riittämätön tuki toimiin, joilla autettaisiin työnhakijoita löytämään avoimet työpaikat

– rahoituksen ja mikroluottojen heikko saatavuus sosiaalisille yrityksille ja työttömille, niille jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa sekä heikommassa asemassa olevista ryhmistä tuleville ihmisille, esimerkiksi nuorille tai vanhoille tai maahanmuuttajille.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU voi ainutlaatuisen asemansa ansiosta tarjota eurooppalaisen foorumin poliittiseen vaihtoon ja vastavuoroiseen oppimiseen jäsenvaltioiden (mukaan lukien ETA-maat ja ehdokasmaat) välillä työllisyys- ja sosiaalialalla. Tieto muissa maissa harjoitettavasta politiikasta lisää poliittisten päätöksentekijöiden käytettävissä olevia vaihtoehtoja, käynnistää innovatiivisia poliittisia kehityssuuntia ja edistää kansallisia uudistuksia.

EU:n toimet tuovat lisäarvoa kansallisen tason toimiin, koska ne tarjoavat Euroopan laajuisen ulottuvuuden näyttöön perustuvan tiedon keruuseen ja vertailuun sekä tilastovälineiden ja ‑menetelmien ja yhteisten indikaattoreiden kehittämiseen, jotta saadaan täydellinen kuva tilanteesta työllisyys- ja sosiaalialalla. Tällainen Euroopan laajuinen näyttö on ennakkoedellytys, jotta voidaan analysoida luotettavasti keskeisiä työllisyys- ja sosiaalialan haasteita, joita kullakin jäsenvaltiolla on edessään. Se on myös olennaisen tärkeä, jotta voidaan seurata edistymistä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa ja laatia maakohtaisia suosituksia, joita talouspolitiikan EU-ohjausjakson mukaisesti edellytetään.

Tarve EU-lainsäädännön parempaan soveltamiseen on tunnustettu prioriteetiksi järkevää sääntelyä koskevassa ohjelmassa. Jotta saadaan luotua tasapuoliset toimintaedellytykset ja taattua sama oikeudellinen suoja EU:ssa kaikille työterveyden ja -turvallisuuden ja työlainsäädännön alalla, lainsäädännön nykyaikaistaminen voidaan tehdä parhaiten EU:n tasolla. EU on myös parhaassa asemassa rahoittamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan EU-sääntöjen noudattamista ja tarkastellaan säännöllisesti EU-lainsäädännön soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa.

Keskeisten Euroopan tason kansalaisyhteiskunnan verkostojen valmiuksien parantaminen niin, että ne voivat tukea ja kehittää unionin sosiaalipolitiikan tavoitteita, on parasta tehdä EU:n tasolla.

Uuden ohjelman ja etenkin Eures-lohkon ansiosta jäsenvaltiot saavat etua suuremmasta liikkuvuudesta EU:n sisäisillä työmarkkinoilla, mikä voi auttaa täyttämään vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ja edistää näin taloudellista toimintaa ja talouden kasvua. Euroopan työmarkkinoiden suurempi liikkuvuus on keskeisen tärkeää myös ilman sisärajoja olevan alueen saavuttamiseksi sekä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion ja aktiivisen eurooppalaisen kansalaisuuden vahvistamiseksi. EU:n toimielinten ja erityisesti komission, jolla on hallinnolliset resurssit, asiantuntemus ja valmiudet koordinoida Eures-verkoston kaltaista kansainvälistä verkostoa, olisi sen vuoksi tuettava ja helpotettava toimia, joilla edistetään työvoiman alueellista liikkuvuutta. Komissio voi myös tuoda lisäarvoa Eures-verkostoon kehittämällä politiikkaa, jolla pyritään poistamaan vapaata liikkuvuutta vielä haittaavat esteet, helpottamaan hyvien toimintatapojen vaihtoa ja varmistamaan vastavuoroinen oppiminen Eures-verkoston jäsenten välillä.

Mikroluottojen saatavuuden parantaminen saavutetaan parhaiten Euroopan tasolla: komissio voi nyt yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa käyttää perustana kokemuksia, joita on saatu Progress-mikrorahoitusjärjestelystä ja muista EU-tason aloitteista mikrorahoituksen alalla. Mikrorahoituslaitokset kaikissa jäsenvaltioissa voivat hyödyntää tätä asiantuntemusta niin, että kansallisten keskus-, alue- tai paikallisviranomaisten ei tarvitse käyttää resurssejaan ottaakseen samanlaisia järjestelmiä käyttöön.

EU-tason toimilla voidaan tehdä tietä tehokkaammille kansallisille ja alueellisille toimille tulevaisuudessa, minkä vuoksi niihin olisi sisällyttävä valmiuksien kehittämistä ja välittäjien ja moninkertaistajien aktivointia, jotta saadaan luotua kattava tukien ekosysteemi.

Lisäksi jos taloudelliset resurssit yhdistetään Euroopan tasolla, saadaan todennäköisemmin houkuteltua lisärahoitusta kolmansina osapuolina olevilta investoijilta, kuten Euroopan investointipankilta, jonka rahoitusosuus Progress-mikrorahoituksen tapauksessa vastasi EU:n 100 miljoonan euron rahoitusosuutta. Tämä koskee myös EU-tason pääomarahastoja sosiaalisiin yrityksiin tehtäviä investointeja varten; niiden voidaan odottaa houkuttelevan lisäresursseja muilta investoijilta.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Progress-ohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että ohjelman tavoitteet ovat erittäin relevantteja Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen komission tavoitteiden kannalta. Ohjelman toiminnan päätyypit (analyyttiset ja vastavuoroista oppimista koskevat toimet, tuki päätoimijoille) ovat tehokkaita sen tavoitteiden saavuttamisessa. Vuotuista suunnittelu-, täytäntöönpano- ja seurantakierrosta sekä toiminnan arviointia pidetään yleisesti soveltuvina; suositellaan kuitenkin, että monivuotista suunnittelua kehitetään, jotta voidaan asettaa strategisia pitkän aikavälin poliittisia tavoitteita vuotuisten rahoitusprioriteettien rinnalle.

Eures-verkoston (2006–2008) jälkiarviointi osoittaa, että verrattuna muihin EU-verkostoihin Eures-verkostossa keskitytään huomattavasti suuremmassa määrin työllisyysmahdollisuuksiin, ja se on myös ainoa verkosto, jolla pyritään tarjoamaan työnvälityspalvelua. Eures-työnvälitysportaali saa arvostusta työnhakijoilta, työpaikkaa vaihtavilta ja työnantajilta, jotka näkevät selkeästi, mitä hyötyjä siitä on, että pystyy saamaan tietoja – tai tiedottamaan –avoimista työpaikoista koko Euroopan laajuisesti.

Koska EU alkoi myöntää tukea mikrorahoitukseen vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla, siitä ei ole vielä tehty riippumatonta arviointia. Sidosryhmiltä (Euroopan mikrorahoitussektoria edustava Euroopan pienluotottajien verkosto, EMN) saadun palautteen perusteella EU-tason mikrorahoitusväline täyttää odotukset. Se kannustaa perustamaan kansallisia tai alueellisia tukijärjestelmiä, saa aikaan mittakaavaetuja ja/tai minimoi epäonnistumisen riskit alueilla, joilla yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty tuottamaan vaadittua kriittistä massaa, ja saa aikaan suuremman vipuvaikutuksen kuin pienimuotoisemmat kansalliset järjestelmät.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelman puitteissa toteutetut toimet ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa ja täydentävät niitä mutteivät ole päällekkäisiä niiden kanssa; tällaisia ovat etenkin Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvat toimet sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, oikeusasioiden ja perusoikeuksien, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja innovaation, yrittäjyyden, terveyden, laajentumisen ja ulkosuhteiden sekä yleisen talouspolitiikan alalla toteutetut toimet.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– þ  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

þ Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

þ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Suoraa keskitettyä hallinnointia (varainhoitoasetuksen 53 a artikla) sovelletaan kaikkiin Progress- ja Eures-lohkon mukaisesti toteutettuihin toimiin. Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkon mukaisesti toteutettuja toimia hallinnoidaan yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (komissio allekirjoittaa sopimukset kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Euroopan investointipankin tai Euroopan investointirahaston kanssa).

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.1.1. Seuranta- ja arviointijärjestelyt

Ohjelmaa seurataan kahden vuoden välein, jotta selkeiden indikaattoreiden avulla voidaan arvioida, miten yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamisessa on edistytty, ja voidaan tehdä mahdolliset tarvittavat muutokset politiikkaan ja rahoitusprioriteetteihin. Seurannan kautta on myös mahdollista arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän vastaiset toimet on otettu huomioon ohjelman toimissa. Indikaattorit olisi tapauksen mukaan eriteltävä sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella.

Ohjelmalle tehdään väli- ja loppuarviointi. Väliarvioinnilla on tarkoitus mitata edistystä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, määrittää onko resursseja käytetty tehokkaasti ja arvioida Euroopan tasolla syntynyt lisäarvo. Väliarviointiraportti on toimitettava vuoden 2017 loppuun mennessä, jotta sitä voidaan käyttää ohjelman seuraajavälineen valmisteluun. Loppuarvioinnissa on lisäksi tarkasteltava ohjelman vaikutusta. Jälkiarviointi on toimitettava vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kun otetaan huomioon Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkon pidempi toteutusaika (investointeja voidaan tehdä 10 vuotta välineen käynnistämisen jälkeen), tästä lohkosta tehdään erillinen loppuarviointi viimeistään vuosi sen jälkeen, kun komission ja Euroopan investointirahaston välillä tehdyt sopimukset umpeutuvat.

2.1.2. Tuloksellisuutta koskevat indikaattorit

Yleistavoitteet

Indikaattorit || Nykytilanne || Pitkän aikavälin tavoitteet

Vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista työllisyys-, sosiaali- ja työolojen alalla keskeisten unionin ja kansallisten poliittisten päättäjien samoin kuin muiden asiaan liittyvien osapuolten parissa, jotta saadaan aikaan konkreettisia ja koordinoituja toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla.

Sidosryhmien aktiivinen osallistuminen EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla keskusteluihin yhteisistä haasteista ja konkreettisista toimista niiden käsittelemiseksi || Ei ole yhdenmukaista menetelmää, jolla voitaisiin mitata sidosryhmien osallistumista poliittiseen keskusteluun. Hiljattaisissa arvioinneissa[21] on käynyt ilmi, että sidosryhmien osallistuminen vaihtelee poliittisista kysymyksistä ja jäsenvaltioista riippuen. Viimeisimmässä vuotuisessa Progress-ohjelman tulosraportissa esitettiin, että viranomaisilla (EU:n ja jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistason) on yleensä tiiviimmät suhteet toisiinsa kuin työmarkkinaosapuoliin ja kansalaisjärjestöihin. || Kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien yhtäläisen aktiivinen osallistuminen EU:n tasolla ja kaikissa jäsenvaltioissa.

Asiaa koskevien maakohtaisten suositusten hyväksyminen || Indikaattori perustuu maakohtaisiin suosituksiin, jotka annettiin ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2011. Edellisiä kansallisia strategiaraportteja koskeva komission arvio ja edellisten maakohtaisten yhdennettyjen suositusten sisältö osoittavat, että noin kolmella neljäsosalla jäsenvaltioista on politiikkaa tai strategioita, jotka ovat EU:n tavoitteiden mukaisia. || Kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ja työolojen alalla annetut maakohtaiset suositukset (osoitettuna strategioilla ja politiikalla, jotka raportoidaan myöhemmissä kansallisissa uudistusohjelmissa).

Tuetaan riittävien, saavutettavien ja tehokkaiden sosiaaliturvajärjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan poliittisia uudistuksia edistämällä hyvää hallintotapaa, vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita.

Sosiaalisia innovaatioita koskevien tulosten huomioon ottaminen aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja sosiaalisen suojelun politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa || Sosiaalisten innovaatioiden tukeminen on uusi toiminta-ala. Ei ole järjestelmällistä tapaa, jolla sosiaalisten innovaatioiden tuloksia hyödynnettäisiin täysimääräisesti aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa ja sosiaalisen suojelun politiikassa. || Kukin jäsenvaltio raportoi kansallisessa uudistusohjelmassaan ainakin yhdestä suunnitellusta tai tosiasiallisesta sosiaalisten innovaatioiden tulosten hyödyntämisestä aktiivisen työmarkkinapolitiikan tai sosiaalisen suojelun politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Sosiaalisia innovaatioita koskeva tietämys || Kuten edellä. || Kuten edellä.

Nykyaikaistetaan unionin lainsäädäntö järkevän sääntelyn periaatteiden mukaiseksi ja varmistetaan, että työoloihin liittyviä unionin lakeja sovelletaan tehokkaasti.

Seuraavien osuus: a) kattavasti tarkistettu lainsäädäntö (direktiivit) b) tämän seurauksena tehdyt merkittävät tarkistusehdotukset (kumoaminen, yhdistäminen) nykyiseen lainsäädäntöön tai uuden lainsäädännön ehdotukset || a) yksi direktiivi (työaikadirektiivi) on parhaillaan tarkistettavana b) ei ole || a) kaikki työoloihin liittyviä seikkoja koskevat direktiivit tarkistettu kattavasti ohjelman loppuun mennessä b) Komissio käynnistää tarvittaessa toimia nykyisen lainsäädännön muuttamiseksi, selventämiseksi tai yksinkertaistamiseksi tai uuden lainsäädännön antamiseksi, jos se on perusteltua vaikutusten arvioinnin nojalla ja tarpeen mukaan EU:n työmarkkinaosapuolia kuultuaan.

EU-lainsäädännön noudattaminen jäsenvaltioissa (saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanon epäyhtenäisyyttä mittaava kerroin) || Vuonna 2010 työlainsäädäntöä koskevista direktiiveistä oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä 98,3 % ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista direktiiveistä 100 %; vastaavat täytäntöönpanon epäyhtenäisyyttä mittaavat kertoimet olivat 5 % ja 0 %. Aiempien suuntausten tarkastelu osoittaa, että nämä asteet yleensä heikkenevät, kun käyttöön on otettu uutta lainsäädäntöä. Ottaen huomioon komission mahdolliset toimet nykyisen lainsäädännön muuttamiseksi, selkeyttämiseksi tai yksinkertaistamiseksi tai uuden lainsäädännön antamiseksi on tärkeää säilyttää korkea täytäntöönpanoaste ja alhainen epäyhtenäisyysaste. || 100 prosentin täytäntöönpanoaste ja vastaavasti alhainen, 0 prosentin, epäyhtenäisyysaste.

Aktiivinen täytäntöönpano ja valvonta || Tällä hetkellä aktiivista täytäntöönpanoa ja valvontaa arvioidaan kvalitatiivisesti (arviointien ja riippumattomien asiantuntijaverkostojen kautta) ja se vaihtelee direktiivin ja maan mukaan. || Työoloihin liittyvistä direktiiveistä 100 % on pantu aktiivisesti täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan lähes kaikissa jäsenvaltioissa (kvalitatiivinen arviointi).

Edistetään työntekijöiden alueellista liikkuvuutta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä kaikille avoimia unionin työmarkkinoita.

Alueellisen liikkuvuuden vaikutus jäsenvaltioiden BKT:hen || Joissakin maissa (esim. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa) on ollut alustavia pyrkimyksiä mallintaa ja arvioida vaikutuksia, mutta toimet eivät vielä kata koko unionia. Työllisyys Euroopassa ‑raportissa vuodelta 2008 arvioitiin, että liikkuvuus EU-8:sta oli tuonut 0,4 %:n lisän Irlannin BKT:hen ja 0,3 %:n UK:n BKT:hen vuoteen 2007 mennessä. || Alueellisen liikkuvuuden vaikutusta jäsenvaltioiden BKT:hen arvioidaan koko unionissa, ja vaikutus on positiivinen. Pitkän aikavälin ennusteiden mukaan vaikutus Irlannin BKT:hen on 1,7 % ja UK:n BKT:hen 0,6 % vuoteen 2015 mennessä laajentumista edeltävään tilanteeseen verrattuna.

Alueellisen liikkuvuuden vaikutus täyttämättömien/vaikeasti täytettävien työpaikkojen vähenemiseen || Joissakin maissa on ollut alustavia pyrkimyksiä mallintaa ja arvioida vaikutuksia, mutta toimet eivät vielä kata koko unionia. || Alueellisen liikkuvuuden vaikutusta täyttämättömien/vaikeasti täytettävien työpaikkojen vähenemiseen arvioidaan koko unionissa, ja vaikutus on positiivinen.

Erot liikkuvuutta harjoittavien työntekijöiden työvoimaosuudessa ja työllisyysasteessa isäntämaan ja lähtömaan välillä || EU:n sisäiseen liikkuvuuteen osallistuvilla työntekijöillä on yleensä korkeampi työllisyysaste kuin työntekijöillä, jotka eivät osallistu liikkuvuuteen. || Tietoja asetetaan saataville Eurostatin työvoimakyselystä ja muista tilastoista.

Edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille ja lisäämällä sosiaalisten yritysten rahoitusten saantia.

Niiden perustettujen tai toimintansa vakauttaneiden yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet EU-tukea || 0 || 51 000 (joista sosiaalisia yrityksiä 1 000)

Yrityksen perustamisen tai kehittämisen kautta luotujen tai säilytettyjen työpaikkojen lukumäärä || Kilpailukykyä ja innovointia koskevan ohjelman arvioinnin mukaan myönnettyä mikroluottoa kohti luotiin 1,2 työpaikkaa. ||

Niiden henkilöiden profiili (mahdollisuuksien mukaan myös ikä, sukupuoli, vähemmistöön kuuluminen, vammaisuus ja työllisyysasema), jotka ovat perustaneet yrityksen tai kehittäneet yritystään EU:n mikrorahoitustuella || Ei ole || 50 % edunsaajista on työttömiä tai tulee heikommassa asemassa olevien ryhmästä

Erityistavoitteet

Indikaattorit || Viimeisimmät tiedossa olevat tulokset || Keskipitkän aikavälin tavoitteet

1. Kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja työoloja koskeva lainsäädäntö perustuu vankkaan näyttöön ja on relevanttia yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta.

Sidosryhmien tyytyväisyys ohjelman tuottamaan tietoon ja tämän tiedon ilmoitettu käyttö || Eri sidosryhmät (komissio, Euroopan parlamentti, kansalliset virkamiehet, täytäntöönpanoelimet, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt jne.) hyödyntävät nykyisestä Progress-ohjelmasta saatua tietoa. Ohjelman vuosikatsauksessa vuodelta 2010 todettiin, että ne, jotka ovat tietoisia ohjelman tuottamasta tiedosta (n. 50 %), pitävät sitä hyödyllisenä (n. 85 % vastanneista sidosryhmistä) ja käyttävät tai aikovat käyttää sitä. || Laajennetaan niiden sidosryhmien osuutta, jotka ovat tietoisia ohjelman tuottamista tiedoista (lisääntynyt tietoisuus avaintuotoksista: 75 % vastanneista sidosryhmistä), ja pidetään tyytyväisyysaste korkeana (vähintään 85 % vastanneista sidosryhmistä).

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston käynnistämien sellaisten poliittisten aloitteiden osuus, joissa ollaan tietoisia ohjelman tuottamista tiedoista || Tietoja ei saatavilla. || Kaikissa EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittisissa aloitteissa ja toimissa työoloihin liittyvän lainsäädännön alalla ollaan tietoisia ohjelman tuottamista tiedoista.

Uuden (aiemmin esiintymättömän) tiedon (ideoiden, käsitteiden, lähestymistapojen, mallien, ennakoivien analyysien) kehittämiseen tarkoitettujen toimien[22] osuus || Tarkkoja arvioita ei ole, mutta kyseisen tyyppisen tiedon tuottamiseen myönnetyn budjetin osuus on noin 10–20 %. Tämän osuuden odotetaan kasvavan etenkin kun otetaan huomioon sosiaalisten innovaatioiden painotus. || Vähintään 25 % budjetista kohdennetaan uuden (aiemmin esiintymättömän) tiedon (ideoiden, käsitteiden, lähestymistapojen, mallien, ennakoivien analyysien) kehittämiseen.

2. Helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta sekä työoloja koskevasta lainsäädännöstä unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita kehittämään politiikkaansa ja panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön.

Ilmoitettu hyöty paremmasta EU-politiikan ja tavoitteiden ymmärtämisestä (tarpeen mukaan myös sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden ja esteettömien mahdollisuuksien huomioon ottaminen) || Vuoden 2010 kyselyyn vastaajista noin 89 % ilmoitti ymmärtävänsä paremmin EU:n politiikkaa ja tavoitteita osallistuttuaan Progress-rahoitusta saaneisiin tapahtumiin. || Yhdeksän kymmenestä sidosryhmästä ilmoittaa ymmärtävänsä paremmin EU:n politiikkaa ja tavoitteita osallistuttuaan Progress-rahoitusta saaneisiin tapahtumiin.

Missä määrin vastavuoroiseen oppimiseen/tietojen jakamiseen liittyvät tapahtumat ovat osallistavia ja täyttävät kuulemiselle asetetut vähimmäisvaatimukset || Vuoden 2010 seurantakyselyssä kävi ilmi, että Progress-rahoitusta saaneita vastavuoroiseen oppimiseen liittyviä tapahtumia arvostetaan suuresti käsiteltävien aiheiden selkeyden ja asiaan liittyvien päätöksentekijöiden osallistumisen ansiosta (neljä viidestä vastanneesta sidosryhmästä suhtautui positiivisesti) mutta tulos on hieman vähemmän positiivinen muiden sidosryhmien osallistumisen osalta (työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt jne.). || Neljä viidestä sidosryhmästä ilmoittaa, että vastavuoroiseen oppimiseen/tietojen jakamiseen liittyvät tapahtumat ovat osallistavia ja täyttävät täysin kaikki kuulemiselle asetetut vaatimukset.

Osallistujien ja muiden päätöksentekijöiden ja sidosryhmien ilmoitettu (aiottu/todellinen) tietojen käyttö poliittisessa päätöksenteossa/politiikan edistämisessä || Progress-rahoitusta saaneiden tapahtumien jälkiarvioinnissa vuonna 2010 kävi ilmi, että noin 2/3 osallistujista aikoi käyttää tai käytti tietoja poliittiseen päätöksentekoon tai politiikan edistämiseen. Keskeisenä haasteena (etenkin vastavuoroista oppimista koskevissa tapahtumissa) on kuitenkin edistää hankittujen tietojen jakamista muiden asiaan liittyvien päätöksentekijöiden ja sidosryhmien kanssa (esim. niiden, jotka eivät osallistuneet tapahtumaan). || - kolme neljästä osallistujasta ilmoittaa hankittujen tietojen (aiotusta/todellisesta) käytöstä - tietojen parempi jakaminen muiden päätöksentekijöiden ja sidosryhmien kanssa (jotka eivät osallistuneet tapahtumiin)

3. Tarjotaan poliittisille päätöksentekijöille taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten uudistusten testaamiseen, keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen.

Osallistujien ja muiden päätöksentekijöiden ja sidosryhmien ilmoitettu tietojen (aiottu/todellinen) käyttö poliittisessa päätöksenteossa/politiikan edistämisessä || Sosiaalisten innovaatioiden tukeminen on uusi toiminta-ala, joten perustasoa ei ole. || Tämäntyyppisen toiminnan uutuuden vuoksi voidaan odottaa, että noin 2/3 osallistujista ilmoittaa poliittisesta päätöksentekoa/politiikan edistämisestä koskevien sosiaalisten kokeilujen ja/tai muiden sosiaalisten kokeilujen kautta hankittujen tietojen aiotusta tai todellisesta käytöstä.

Riittävät edellytykset (taloudelliset resurssit, asiaankuuluva osaaminen ja asiantuntemus), jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla: keskeisten toimijoiden riittävät valmiudet || Sosiaalisten innovaatioiden tukeminen on uusi toiminta-ala, joten perustasoa ei ole. || Kaikki keskeiset ennakkoedellytykset (taloudelliset resurssit, asiaankuuluva osaaminen ja asiantuntemus, keskeisten toimijoiden valmiudet) EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla toteutettavien sosiaalisten kokeilujen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon arvioidaan (esim. evaluoinneilla) riittäviksi.

4. Tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Vahvistuneet organisaatiot ja verkostot, jotka on tunnustettu hyödyllisiksi tietolähteiksi EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisille päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille || Ei ole kattavaa perustasoa kaikentyyppisille organisaatioille ja verkostoille, joita on tarkoitus tukea uudesta ohjelmasta. Tällä hetkellä (vuonna 2011) on vain tietoja, joiden mukaan yhdeksän kymmenestä vastanneesta sidosryhmästä yleensä ja noin kolme neljästä vastanneesta päätöksentekijästä ja viranomaisesta pitää parhaiten suoriutuneita EU-verkostoja ja kansalaisjärjestöjä hyödyllisenä tietolähteenä. || Kyselyn kohteena olleista päätöksentekijöistä ja muista sidosryhmistä kolme neljästä pitää eniten tukea saaneita organisaatioita ja järjestöjä hyödyllisenä tietolähteenä EU:n ja jäsenvaltioiden politiikasta.

Tuettuihin valmiuksien parantamista koskeviin toimenpiteisiin osallistujien (tapauksen mukaan yksilöiden tai organisaatioiden) ilmoitettu muutos valmiuksissa[23] kehittää edelleen, edistää ja tukea EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ja ‑lainsäädännön täytäntöönpanoa || Tämäntyyppiselle valmiuksien parantamista koskevaan tuettuun toimenpiteeseen osallistujien (tapauksen mukaan henkilöiden tai organisaatioiden) itsearvioinnille ei ole kattavaa perustasoa. Ensimmäiset tulokset samanlaisesta tuloksellisuuden mittauksesta, jonka Progress-rahoitusta saavat keskeiset EU-verkostot ja kansalaisjärjestöt ottivat käyttöön, viittaavat positiiviseen muutokseen etenkin poliittiseen päätöksentekoon ja politiikan edistämiseen liittyvien erityistietojen hankkimisessa; heikommin menestyttiin sisäisen organisoinnin parantamisessa. || Tuettuihin valmiuksien parantamista koskeviin toimenpiteisiin osallistuvista kolme neljästä ilmoittaa, että niiden valmiudet ovat parantuneet EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ja ‑lainsäädännön täytäntöönpanon kehittämisen, edistämisen ja tukemisen alalla.

5. Varmistetaan, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja kaikki niihin liittyvät tiedot ovat avoimia potentiaalisille työnhakijoille ja työnantajille.

Avointen työpaikkojen ja ansioluetteloiden kokonaismäärä Eures-työnvälitysportaalissa; tällä hetkellä se sisältää yli 1 000 000 avointa työpaikkaa ja 600 000 ansioluetteloa || Tällä hetkellä Eures-portaali sisältää yli 1 000 000 avointa työpaikkaa ja 600 000 ansioluetteloa. || Avointen työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan 3 prosenttia vuodessa.

Eures-portaalin kautta tehtyjen rekrytointien/työhön sijoitusten ja työtarjousten lukumäärä || Tällä hetkellä arviolta 150 000 työhönsijoitusta vuodessa || Eures-verkostosta vastaavat palvelut käynnistivät tutkimuksen, joka käsittelee julkisten työvoimapalvelujen tuloksellisuuden mittausjärjestelmien arviointia ja suosituksia alueellista liikkuvuutta koskeviksi indikaattoreiksi, jotta voitaisiin yksilöidä indikaattoreita Eures 2020 -palvelua varten.

6. Kehitetään palveluita työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla.

Eures-verkoston kautta hoidettujen kansainvälisten työhönsijoitusten lukumäärä; lisätään sijoitusten lukumäärää 3 prosentilla vuodessa (tämänhetkinen arvio 150 000 sijoitusta vuodessa). || Komissio on hiljattain käynnistänyt valmistelutoimet ensimmäistä kohdennettua liikkuvuusjärjestelyä ”Eka Eures-työpaikka” varten. Arvioiden mukaan sillä edistetään 2 000–3 000 nuoren työntekijän työhönsijoitusta. || Ks. edellä

7. Lisätään mikrorahoituksen saatavuutta.

Välittäjien EU:n tuella lopullisille edunsaajille tarjoamien mikroluottojen lukumäärä (50 000 mikroluottoa koko investointijakson loppuun mennessä) || 0 || 50 000 mikroluottoa koko investointijakson loppuun mennessä

Tarjottujen mikroluottojen määrä euroina (kokonaismäärä lähes 450 miljoonaa, joka on tulosta viisinkertaisesta vipuvaikutuksesta unionin 87 miljoonan euron rahoitusosuuteen nähden) || Ei saatavilla || Kokonaismäärä 500 miljoonaa euroa (vastaa vipuvaikutukseltaan viisinkertaisesti unionin rahoitusosuutta)

Niiden lopullisten edunsaajien profiili (ikä, sukupuoli, vähemmistö, työllisyysasema), jotka ovat saaneet mikroluottoa EU:n tuella (50 % edunsaajista työttömiä tai heikommassa asemassa olevien ryhmästä) || Ei saatavilla || 50 % edunsaajista on työttömiä tai tulee heikommassa asemassa olevien ryhmästä.

8. Parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia.

Valmiuksien parantamiseen tarkoitetun rahoituksen kautta tuettujen mikroluoton tarjoajien lukumäärä (tuki 50:lle mikroluoton tarjoajalle tukikauden loppuun mennessä) || Ei saatavilla || Tuki 50:lle mikroluoton tarjoajalle koko investointijakson loppuun mennessä

Institutionaalisten valmiuksien taso rahoituksen, henkilöresurssien, operatiivisen hallinnon sekä järjestelmien ja infrastruktuurin osalta (sektorin paremmat valmiudet verrattuna vuoden 2009 tasoon) || Vuonna 2009 valmiuksien parantamisessa kartoitettuja heikkouksia olivat vaikeudet kattaa käynnistys- ja toimintakulut, alikehittyneet järjestelmät tuloksellisuuden mittaamiseksi ja analysoimiseksi, vain keskimääräiset valmiudet henkilöhallinnon osalta ja muiden kuin pankkimuotoisten mikrorahoitustarjoajien valmiuksien puute verkottumisen ja yhteistyön alalla.[24] || Sektorin paremmat valmiudet verrattuna vuoden 2009 tasoon.

9. Tuki sosiaalisten yritysten kehittämiseen.

Aloitteen kautta tukea saaneiden sosiaalisten yritysten lukumäärä (tuki 1 000:lle sosiaaliselle yritykselle) || 0 || Tuki 900:lle sosiaaliselle yritykselle koko investointijakson loppuun mennessä.

Sosiaalisille yrityksille tarjottujen investointien arvo (270 miljoonaa; johtaa kolminkertaiseen vipuvaikutukseen) || 0 || 270 miljoonaa; vastaa vipuvaikutukseltaan kolminkertaisesti EU:n rahoitusosuutta

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Progress-lohkossa suoraan keskitettyyn hallinnointiin kuuluvat a) erilaisten sopimusten ja avustusten myöntäminen erityistoimiin (koskee myös Eures-lohkoa), b) erilaisten toiminta-avustusten maksaminen kansalaisjärjestöille, c) yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa (koskee myös Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkoa, jonka hallinnointi tapahtuu yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa). Suurin riski liittyy (varsinkin) pienempien organisaatioiden valmiuteen valvoa tehokkaasti menoja ja varmistaa toteutettujen toimien avoimuus.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Kun otetaan huomioon ohjelman luonne, määrärahojen tehokas hallinnointi perustuu kumulatiivisen valvonnan järjestelmään, joka puolestaan nojautuu sisäisiin valvontastandardeihin, toiminnan valvontaan EMPL-pääosastossa sekä toimien valvontaan jäsenvaltioissa.

Talousarvion täytäntöön panemiseksi käyttöön otetut rahoitusketjut perustuvat malliin 1 (joka on hajautettu toiminnallisten yksikköjen tasolla ja jossa sovelletaan täydentäviä pistokoetarkastuksia). Tässä noudatetaan kahden silmäparin periaatetta, joka on täysin varainhoitoasetuksen mukainen.

Toimille tehdään kaksinkertainen tarkastus: rahoitustarkastaja tarkastaa 100 prosenttia toimista (ensimmäinen ennakkotaso) ja täydentävä tarkastaja tekee asiakirjojen lisätarkastuksia (toinen ennakkotaso), joissa tavoitteena on tarkastaa 10–20 prosenttia kaikista toimista, joiden osuus on vähintään 50 prosenttia talousarviosta. Jos edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjällä (AOSD) ei ole varmuutta siitä, että toimet ovat asianmukaisia, ennen loppumaksua järjestetään poikkeuksellisesti paikan päällä tapahtuva tarkastus. Paikan päällä tapahtuvat tarkastukset suorittaa ulkoinen tilintarkastaja.

Ulkoiset tarkastajat tekevät myös jälkitarkastuksia paikan päällä pistokokein tietyille toimille. Näiden toimien valinnassa käytetään riskinarvioinnin ja satunnaisotannalla tapahtuvan valinnan yhdistelmää.

Lisäksi nykyinen tilintarkastussolu suorittaa tilintarkastukseen keskittyviä jälkitarkastuksia.

Kansainvälisten järjestöjen on sovellettava kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, sisäisessä valvonnassa ja julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit. Lisäksi kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtäviin rahoituksen myöntämistä koskeviin sopimuksiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset säännökset kyseisille järjestöille uskottujen tehtävien hoitamisesta. Niiden on myös taattava, että budjetista saadun rahoituksen edunsaajat julkaistaan jälkikäteen vuosittain riittävällä tavalla.

2.2.3. Valvontakustannukset

Valvontakustannukset on arvioitu, ja ne kattavat kaikki toimet, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti edunsaajan/sopimuspuolen oikeuksien sekä menojen säännönmukaisuuden varmentamiseen. Kustannustiedot kerättiin haastattelemalla henkilöstöä valvontaan käytetystä työajasta (kokoaikaiseksi muutettuna).

Laskennan tulokseksi saatiin kalenterivuotta kohti:

Asiakirjojen ennakkotarkastukset ja paikan päällä tehtävät ennakkotarkastukset: 5 616 200 euroa (0,6 % varoista – 958,19 milj. euroa)

Paikan päällä tehtävät jälkitarkastukset: 531 000 euroa (0,05 % varoista – 958,19 milj. euroa)

Tarkastusten kokonaiskustannukset kalenterivuotta kohti: 6 147 200 euroa (0,64 % varoista – 958,19 milj. euroa)

2.2.4. Valvonnan hyödyt

Ehdotetun tasoisen valvonnan vuotuiset kustannukset ovat noin 5 prosenttia vuotuisesta toimintamenojen talousarviosta (sitoumuksina – 6 147 200 €/123 627 000 € ensimmäiselle vuodelle; ks. taulukko 3.2.1). Tämä on perusteltua, kun otetaan huomioon valvottavien toimien suuri määrä (ks. tuotokset kohdassa 3.2.2). Työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla suoraan hallinnointiin ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin liittyy lukuisten sopimusten ja toimintatukien myöntäminen sekä lukuisten toiminta-apurahojen maksaminen kansalaisjärjestöille, yhdistyksille ja ammattiliitoille. Näihin toimiin liittyvät riskit koskevat (etenkin) pienten organisaatioiden valmiuksia valvoa tehokkaasti menoja.

Viime vuonna täydentävät tarkastajat tarkastivat 21,8 prosenttia kaikista toimista, ja niiden osuus oli 84,6 prosenttia kokonaistalousarviosta (59,4 % suoraan hallinnoiduista menoista). Tämän ansiosta havaittujen virheiden lukumäärä väheni vuonna 2009 havaitusta 95:stä 67:ään vuonna 2010, mikä edustaa 8,6 prosentin virheprosenttia rahoitustoimien lukumäärästä. Suurin osa virheistä oli luonteeltaan muodollisia, eikä niillä ollut vaikutusta kyseisten toimien laillisuuden ja säännönmukaisuuden varmistamiseen.

Ulkoiset tilintarkastajat tarkastivat 20,78 prosenttia talousarviosta paikan päällä tehdyillä tarkastuksilla vuonna 2010. Virheprosentti oli alle olennaisuusrajan (1,08 %).

2.2.5. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin odotettu taso

Aiempi virheprosentti toimien ennakkotarkastuksissa oli 8,6 prosenttia kaikista rahoitustoimista vuonna 2010. Kuten EMPL-pääosaston viime vuoden toimintakertomuksessa todettiin, millään havaituista virheistä ei ollut vaikutusta kyseisten toimien laillisuuden ja säännönmukaisuuden varmuuden tasoon.

Aiempi virheprosentti paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa suoran hallinnon alaisuudessa oli 1,08 prosenttia. Tätä virheprosenttia pidettiin hyväksyttävänä, koska se oli alle 2 prosentin olennaisuusrajan.

Ohjelmaan ehdotetut muutokset eivät vaikuta tapaan, jolla määrärahoja tällä hetkellä hallinnoidaan. Nykyisillä valvontajärjestelmillä on osoitetusti onnistuttu estämään ja/tai havaitsemaan virheitä ja/tai säännönvastaisuuksia ja virheiden tai säännönvastaisuuksien tapauksessa korjaamaan ne. Sen vuoksi virheprosenttien odotetaan pysyvän aiemmilla tasoilla.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että kun tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, Euroopan unionin taloudelliset edut suojataan soveltamalla ehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa vastaan tehokkailla tarkastuksilla ja jos säännönvastaisuuksia havaitaan, perimällä virheellisesti maksetut summat ja tarpeen mukaan soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[25] ja varainhoitoasetuksen 53 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien unionilta varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAFilla on valtuudet tehdä tarkastuksia paikan päällä ja tutkia talouden toimijoita, joita tällainen rahoitus koskee suoraan tai epäsuorasti, 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[26] säädettyjen menettelyjen mukaisesti sen vahvistamiseksi, onko unionin rahoitukseen liittyvän tukisopimuksen tai päätöksen tai sopimuksen yhteydessä esiintynyt petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraavissa päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti valtuutettava komissio, mukaan luettuna OLAF, ja tilintarkastustuomioistuin tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edeltävien kohtien säännösten soveltamista.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…] || JM/EI-JM ([27]) || EFTA-mailta[28] || ehdokas­mailta[29] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1a || 04 03 04 XX Eures – toimintamenot || JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1a || 04 04 01 XX Progress – toimintamenot || JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1a || 04 04 15 XX Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys – toimintamenot || JM || EI || EI || EI || EI

1a || 04 01 04 04 Eures (eurooppalainen työnvälityspalvelu) – hallintomenot || EI-JM || KYL-LÄ || EI || EI || EI

1a || 04 01 04 10 Progress-ohjelma hallintomenot || EI-JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1a || 04 01 04 11 Eurooppalainen mikrorahoitusjärjestely – hallintomenot || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuot. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Otsake…………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Progress-lohko – toimintamenot || JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1 || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Eures-lohko – toimintamenot || JM || KYL-LÄ || EI || EI || EI

1 || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohko – toimintamenot || JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1a || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Progress-lohko – hallintomenot || EI-JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

1a || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Eures-lohko – hallintomenot || EI-JM || KYL-LÄ || EI || EI || EI

1a || [XX.YY.YY.YY] Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva EU-ohjelma – Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohko – hallintomenot || EI-JM || KYL-LÄ || KYL-LÄ || EI || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || OTSAKE 1: älykäs ja osallistava kasvu

Pääosasto: <EMPL> || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 || 2022 || 2023 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || || || ||

Progress-lohko || Sitoumukset || (1) || 74,176 || 75,858 || 77,413 || 78,618 || 80,297 || 82,098 || 85,694 || || || || 554,154

Maksut || (2) || 23,617 || 46,581 || 50,306 || 70,130 || 68,425 || 69,129 || 71,773 || 61,677 || 52,866 || 39,650 || 554,154

Eures-lohko || Sitoumukset || (1a) || 18,544 || 18,964 || 19,353 || 19,654 || 20,075 || 20,524 || 21,424 || || || || 138,538

Maksut || (2a) || 14,703 || 15,033 || 15,333 || 15,573 || 15,903 || 16,209 || 16,984 || 14,400 || 14,400 || || 138,538

Mikrorahoituslohko || Sitoumukset || (1a) || 24,726 || 25,286 || 25,804 || 26,206 || 26,766 || 27,366 || 28,564 || || || || 184,718

Maksut || (2a) || 24,726 || 25,286 || 25,804 || 26,206 || 26,766 || 27,366 || 28,564 || || || || 184,718

Varaus || 6,181 || 6,322 || 6,451 || 6,551 || 6,692 || 6,842 || 7,141 || || || || 46,180

|| || || || || || || || || || ||

< EMPL> PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 123,627 || 126,430 || 129,021 || 131,029 || 133,831 || 136,829 || 142,823 || || || || 923,590

Maksut || =2+2a +3 || 69,227 || 93,222 || 97,894 || 118,460 || 117,786 || 119,546 || 124,462 || 76,077 || 67,266 || 39,650 || 923,590

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 123,627 || 126,430 || 129,021 || 131,029 || 133,831 || 136,829 || 142,823 || || || || 923,590

Maksut || (5) || 69,227 || 93,222 || 97,894 || 118,460 || 117,786 || 119,546 || 124,462 || 76,077 || 67,266 || 39,650 || 923,590

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 4,400 || 4,600 || 5,000 || 5,000 || 5,200 || 5,200 || 5,200 || || || || 34,600

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 128,027 || 131,030 || 134,021 || 136,029 || 139,030 || 142,029 || 148,024 || || || || 958,190

Maksut || =5+ 6 || 73,627 || 97,822 || 102,894 || 123,460 || 122,986 || 124,746 || 129,662 || 76,077 || 67,266 || 39,650 || 958,190

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Pääosasto: <EMPL> ||

Ÿ Henkilöresurssit || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 102,2

Ÿ Muut hallintomenot || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 9,94

<EMPL> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 112,14

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 112,14

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 || 2022 || 2023 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 144,047 || 147,05 || 150,041 || 152,049 || 155,05 || 158,049 || 164,044 || || || || 1 070,33

Maksut || 89,647 || 133,844 || 118,91 || 139,483 || 139,007 || 140,767 || 145,679 || 76,077 || 67,266 || 39,650 || 1 070,33

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[30] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Luku-määrä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1: Kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttistä tietoa sen varmistamiseksi, että unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja työoloja koskeva lainsäädäntö perustuu vankkaan näyttöön ja on relevanttia yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta.

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja vaikutusten seuranta ja arviointi, myös asiantuntijaverkostojen kautta || Tietovarasto, maiden välinen ja oikeudellisten asiantuntijoiden verkosto || 0,20 || 14 || 2,698 || 14 || 2,708 || 14 || 2,718 || 14 || 2,968 || 14 || 2,739 || 14 || 3,049 || 14 || 3,191 || 98 || 20,071

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan ja työoloihin liittyvä tutkimus ja analyysit, jotta saadaan tietoa ja voidaan muokata poliittisia tavoitteita EU:n ja kansainvälisellä tasolla, myös tekemällä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa || (Mahdolliset) tutkimukset, yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa || 0,34 || 14 || 4,338 || 14 || 4,67 || 14 || 4,495 || 14 || 4,842 || 14 || 4,749 || 14 || 5,267 || 14 || 5,585 || 98 || 33,946

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien yhteisten menetelmien, indikaattoreiden ja vertailuarvojen kehittäminen ja levittäminen || European Job Mobility Lab., yhteistyö Cedefopin kanssa, uudet indikaattorit, yhteishankkeen YTK:n kanssa || 0,79 || 5 || 3,87 || 5 || 3,886 || 5 || 3,691 || 5 || 3,918 || 5 || 3,936 || 5 || 4,102 || 5 || 4,4 || 35 || 27,803

Tietojen ja tilastojen keruu, kehittäminen ja levittäminen, etenkin yhteistyössä ESTATin kanssa, kyselyt || Eurooppalainen taito-, osaamis- ja ammattiluokittelu ESCO, eurooppalainen avointen työpaikkojen seurantaväline, Eurobarometri-tutkimukset, työvoimatutkimuksen erityismoduulit, työvoimapolitiikan tietokanta || 0,5 || 10 || 7,112 || 10 || 7,115 || 10 || 6,94 || 10 || 7,187 || 10 || 7,124 || 10 || 7,262 || 10 || 7,301 || 70 || 50,041

Vaikutustenarvioinnit ja muut arvioinnit, joiden tarkoituksena on tiedottaa komissiolle poliittisista päätöksentekoprosesseista, myös ohjelman arvioinnit || Raportit, vaikutustenarvioinnin taustatutkimukset || 0,32 || 6 || 1,747 || 5 || 1,549 || 7 || 2,847 || 5 || 1,785 || 7 || 2,915 || 5 || 1.,946 || 7 || 2,376 || 42 || 15,165

Ohjelman vuotuinen seuranta || Vuotuiset seurantaraportit || 0,3 || 0 || 0 || 1 || 0,3 || 0 || 0 || 1 || 0,3 || 0 || || 1 || 0,3 || 0 || 0 || 3 || 0,9

Välisumma erityistavoite 1 || 49 || 19,765 || 49 || 20,228 || 50 || 20,691 || 49 || 21 || 50 || 21,463 || 49 || 21,926 || 50 || 22,853 || 346 || 147,926

ERITYISTAVOITE 2: Helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta sekä työoloja koskevasta lainsäädännöstä unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita kehittämään politiikkaansa ja panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön.

Vertaisarvioinnit, vastavuoroinen oppiminen ja hyvien toimintatapojen vaihto asiaan liittyvillä politiikanaloilla || Julkisten työvoimapalvelujen välinen vuoropuhelu, vertaisarvioinnit, vastavuoroisen oppimisen seminaarit || 0,19 || 30 || 5,71 || 29 || 5,545 || 31 || 6,062 || 31 || 6,1 || 31 || 6,076 || 31 || 6,093 || 32 || 6,471 || 215 || 42,057

Tiedotusjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, jotta voidaan vaihtaa ja levittää tietoa EU-politiikasta ja -lainsäädännöstä asiaan liittyvillä aloilla || Yhteiset hankkeet OECD:n, ILOn, Maailmanpankin ja Euromodin kanssa, EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraama, työvoimapalvelujen arvioitujen toimintatapojen internet-työkalu || 0,93 || 6 || 5,15 || 6 || 5,343 || 6 || 5,248 || 6 || 5,514 || 6 || 5,713 || 6 || 6,114 || 6 || 6,143 || 42 || 39,225

Lainsäädännön ja politiikan alalla toimiville suunnattu koulutus ja vastavuoroinen oppiminen || Seminaarit || 0,1 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 8 || 0,8 || 56 || 5,6

Tiedotus- ja viestintäkampanjat EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla || Tapahtumat, audiovisuaalinen ja mainosmateriaali || 0,49 || 4 || 1,9 || 4 || 1,914 || 4 || 1,928 || 4 || 1,943 || 4 || 2,069 || 4 || 1,973 || 4 || 1,988 || 28 || 13,715

Kansallisten hallintovirkamiesten vaihto-ohjelmat || Työsuojelutarkastajien vaihdot, vierailut, raportit || 0,06 || 16 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 0,06 || 0,9 || 112 || 6,3

Euroopan tason seurantakeskusten rahoitus || Euroopan työllisyyden seurantakeskus || 0,29 || 5 || 1,32 || 5 || 1,344 || 5 || 1,368 || 5 || 1,393 || 5 || 1,419 || 5 || 1,445 || 5 || 1,471 || 35 || 9,76

Oppaat, raportit ja koulutusmateriaali || Hyvien toimintatapojen oppaat ja muut koulutusmateriaali || 0,16 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 5 || 0,8 || 35 || 5,6

Asiantuntijatahojen verkottuminen Euroopan tasolla || Julkisten työvoimapalvelujen johtajien verkosto, muut kokoukset || 0,23 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 6 || 1,39 || 42 || 9,73

Kansainväliset konferenssit työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ulkoisen ulottuvuuden edistämiseksi || Kansainväliset konferenssit || 0,7 || 14 || 0,9 || 14 || 0,912 || 14 || 0,924 || 14 || 0,937 || 14 || 0,949 || 14 || 0,962 || 14 || 1,336 || 98 || 6,92

Konferenssit ja seminaarit ja muut kokoukset, joissa käsitellään työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työoloja koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja poliittisia kysymyksiä || Euroopan tason tapahtumat, puheenjohtajavaltion konferenssit, avointa koordinointimenetelmää tukevat seminaarit || 0,16 || 18 || 2,906 || 19 || 3,24 || 20 || 3,041 || 20 || 3,082 || 21 || 3,216 || 22 || 3,447 || 23 || 3,85 || 143 ||

Ohjelman tulosten hyödyntäminen ja levittäminen || Julkaisut, tietotekninen työkalu || 0,17 || 3 || 0,45 || 3 || 0,5 || 4 || 0,57 || 3 || 0,56 || 3 || 0,55 || 3 || 0,54 || 3 || 0,48 || 22 || 3,65

Välisumma erityistavoite 2 || 115 || 22,226 || 115 || 22,688 || 119 || 23,031 || 118 || 23,419 || 119 || 23,882 || 120 || 24,464 || 122 || 25,629 || 828 || 165,339

ERITYISTAVOITE 3: Tarjotaan poliittisille päätöksentekijöille taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten uudistusten testaamiseen, keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen.

Taloudellinen tuki sosiaalisiin kokeiluhankkeisiin || Avustukset || 1,17 || 9 || 9,8 || 9 || 9,8 || 9 || 10,7 || 9 || 11,2 || 10 || 11,7 || 10 || 12 || 10 || 12,2 || 66 || 77,4

Valmiuksien parantamiseen tähtäävät toimet || Tutkimus, menetelmien kehittäminen, analyysit, koulutustoimet, myös asiantuntijaverkostojen kautta, yhteiset käytännöt, digitaaliset foorumit || 0,14 || 10 || 1,65 || 12 || 1,8 || 10 || 1,3 || 10 || 1,4 || 10 || 1,2 || 8 || 0,986 || 8 || 1,098 || 68 || 9,434

Tiedotustoimet || Konferenssit, seminaarit, vertaisarvioinnit, hyvien toimintatapojen vaihto, viestintä || 0,15 || 10 || 1,609 || 12 || 1,765 || 14 || 1,671 || 10 || 1,275 || 10 || 1,281 || 10 || 1,5 || 10 || 1,8 || 76 || 10,901

Välisumma erityistavoite 3 || 29 || 13,059 || 33 || 13,365 || 33 || 13,671 || 29 || 13,875 || 30 || 14,181 || 28 || 14,486 || 28 || 15,098 || 210 || 97,735

ERITYISTAVOITE 4: Tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Tuki keskeisille EU-tason verkostoille, joiden toiminta liittyy ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanoon (kumppanuutta koskevat puitesopimukset) || Avustukset (verkostojen juoksevat kulut) || 0,71 || 14 || 9 || 14 || 9,3 || 14 || 9,5 || 14 || 9,8 || 14 || 10 || 14 || 10,249 || 14 || 11 || 98 || 68,849

Tuki viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja muille asiaan liittyville toimijoille (esim. työnvoimapalvelut) ehdotuspyynnön julkaisemisen jälkeen || Hankeavustukset || 0,6 || 16 || 8,927 || 16 || 9,051 || 16 || 9,276 || 16 || 9,249 || 16 || 9,472 || 16 || 9,645 || 16 || 9,775 || 112 || 65,395

Mikroluottojen tarjoajien valmiuksien parantaminen || Hyvien toimintatapojen vaihto, koulutus, konsultointi ja luokittelu || 0,06 || 20 || 1,2 || 20 || 1,224 || 20 || 1,248 || 20 || 1,273 || 20 || 1,299 || 20 || 1,325 || 20 || 1,341 || 140 || 8,91

Välisumma erityistavoite 4 || 50 || 19,127 || 50 || 19,575 || 50 || 20,024 || 50 || 20,322 || 50 || 20,771 || 50 || 21,219 || 50 || 22,116 || 350 || 143,154

ERITYISTAVOITE 5: Varmistetaan, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja kaikki niihin liittyvät tiedot ovat avoimia potentiaalisille työnhakijoille ja työnantajille.

Eures-verkkosivun ja ‑helpdeskin sekä työnvälitysportaalien kehittäminen || Työnvälitysportaalin työhakemusten/avointen työpaikkojen tietokanta || 1,5 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 4 || 6,000 || 28 || 42

Työvoimapalvelujen tukeminen, jotta edistettäisiin kaikille avointen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämistä koulutuksella, verkottamalla Eures-, tiedotus- ja viestintätoimet ja järjestelmällä työpaikkapäiviä (”Job Days”) || Koulutus, koordinointikokoukset, työryhmien kokoukset, tiedotuskampanjat, työpaikkamessujen järjestämiseen osallistuminen || 1,4 || 3 || 3,019 || 3 || 3,439 || 3 || 3,829 || 3 || 4,129 || 3 || 4,549 || 3 || 4,999 || 3 || 5,899 || 21 || 29,863

Välisumma erityistavoite 5 || 7 || 9,019 || 7 || 9,439 || 7 || 9,829 || 7 || 10,129 || 7 || 10,549 || 7 || 10,999 || 7 || 11,899 || 49 || 71,863

ERITYISTAVOITE 6: Kehitetään palveluita työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla.

Työntekijöiden työhönsijoitukset välittämällä avoimia työpaikkoja ja työhakemuksia Euroopan tasolla, myös toimet nuorten sijoittamiseksi työhön || Niiden nuorten työntekijöiden määrä, jotka saaneet työpaikan muusta EU-maasta kuin asuinmaastaan || 3 175 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 3 000 || 9,525 || 21 000 || 66,675

Välisumma erityistavoite 6 || 66,675

ERITYISTAVOITE 7: Lisätään mikrorahoituksen saatavuutta.

Mikroluotot || Tarjottujen mikroluottojen määrä (milj. euroa) || 0,002 || 5 657 || 11,314 || 5 837 || 11,674 || 5 972 || 11,944 || 6 015 || 12,030 || 6 074 || 12,148 || 6 134 || 12,268 || 6 269 || 12,538 || 41 958 || 83,916

Välisumma erityistavoite 7 || 83,916

ERITYISTAVOITE 8: Parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia.

Valmiuksien parantamisen rahoittaminen avustuksin, lainoin ja pääomasijoituksin || Tukea saaneiden mikroluotontarjoajien lukumäärä || 0,203 || 4 || 0,812 || 5 || 1,015 || 5 || 1,015 || 6 || 1,218 || 7 || 1,421 || 7 || 1,421 || 8 || 1,62 || 42 || 8,522

Välisumma erityistavoite 8 || 8,522

ERITYISTAVOITE 9: Tuetaan sosiaalisten yritysten kehittämistä.

Lainat, pääoma sosiaalisille yrityksille || Lainoja/pääomaa saaneiden sosiaalisten yritysten lukumäärä || 0,12 || 105 || 12,600 || 105 || 12,600 || 107 || 12,840 || 108 || 12,960 || 110 || 13,200 || 114 || 13,680 || 120 || 14,400 || 769 || 92,28

Välisumma erityistavoite 9 || 92,28

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (toimintamäärärahat, ilman 5 %:n varausta) || || 97,682 || || 99,881 || || 101,879 || || 103,478 || || 105,677 || || 108,062 || || 112,825 || || 877,41

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 14,6 || 102,2

Muut hallintomenot || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 1,42 || 9,94

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 16,02 || 112,14

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[31] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 24,969

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 3,567 || 24,969

YHTEENSÄ || 19,587 || 19,587 || 19,587 || 19,587 || 19,587 || 19,587 || 19,587 || 137,109.

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna (ilman desimaaleja)

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 04 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 109 || 109 || 109 || 109 || 109 || 109 || 109

|| XX 01 01 02 (lähetystöt) || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[32] ||

|| 04 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11 || 11

|| XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || || || ||

|| XX 01 04 yy[33] || - päätoimipaikassa[34] || || || || ||

|| - lähetystöissä || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokra-henkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 120 || 120 || 120 || 120 || 120 || 120 || 120

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan osuudesta, joka on jo myönnetty tämän toimen hallinnointia varten ja/tai kohdennettu uudelleen pääosaston sisällä ja jota mahdollisesti täydennetään lisäosuuksilla, joita voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen myöntämismenettelyssä ottaen huomioon budjettirajoitukset.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[35]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[36]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

…. artikla || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

-

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

-

[1]               [viite]

[2]               EUVL C , s...

[3]               EUVL C , s...

[4]               KOM(2011) 500.

[5]               EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1.

[6]               EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.

[7]               EYVL L 5, 10.1.2003, s. 16.

[8]               EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1.

[9]               Neuvoston päätös 2010/707/EU, tehty 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).

[10]             KOM(2007) 708, 13.11.2007.

[11]             KOM(2011) XXX

[12]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[13]             EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

[14]             Käypinä hintoina.

[15]             EUVL L XXX, XX.XX.2012, s. XX.

[16]             EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[17]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[18]             EYVL L 114, 30.4.2002, s. 6.

[19]             EUVL L 5, 10.1.2009, s. 16.

[20]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[21]             Sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän arviointi, 2011; tutkimus sidosryhmien osallistumisesta sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoon, 2010.

[22]             Mitataan arvioituna osuutena kyseisen tyyppisen tiedon tuottamiseen myönnetystä budjetista.

[23]             Valmiuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poliittiseen päätöksentekoon ja politiikan edistämiseen liittyviä tietoja, taitoja ja kykyä edistää niitä tehokkaasti ja (organisaatioiden tapauksessa) parempaa sisäistä organisointia (myös parempaa strategista suunnittelua ja tehokkuuden hallintaa).

[24]             Evers and Jung / EMN, EIF Market studies on micro lending in the European Union: capacity building and policy recommendations, maaliskuu 2009. Tutkimuksen mukaan institutionaalisiin valmiuksiin kuuluvat visio ja strategia, rahoitus, henkilöresurssit, toiminnallinen johto sekä järjestelmät ja infrastruktuuri.

[25]             EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[26]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[27]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[28]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[29]             Ehdokasmaat ja tapauksen mukaan mahdolliset ehdokasmaat.

[30]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[31]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[32]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä); LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat.

[33]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[34]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[35]             Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[36]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.