This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0607
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the European Social Fund and repealing Regulation (EC) No 1081/2006
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
/* KOM/2011/0607 lopullinen - 2011/0268 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta /* KOM/2011/0607 lopullinen - 2011/0268 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Työttömyys ja laaja köyhyysongelma
edellyttävät toimia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Työttöminä on melkein 23
miljoonaa ihmistä, ja yli 113 miljoonan arvioidaan elävän köyhyysrajalla tai
olevan syrjäytymisvaarassa. Sosiaali- ja työllisyysasiat ovat Euroopan
kansalaisten päällimmäisiä huolenaiheita ja ala, jolla unionin odotetaan
tekevän enemmän. Unionin kohtaamia lisähaasteita ovat taitotason puutteet,
aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja koulutusjärjestelmien tavoitteiden
saavuttamatta jääminen, marginalisoituneiden ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen
ja työvoiman alhainen liikkuvuus. Tarvitaan sekä poliittisia aloitteita että
konkreettisia tukitoimia. Rahoitus- ja talouskriisi, väestöön ja
maahanmuuttoon liittyvät suuntaukset sekä teknologisen muutoksen kiivas tahti
ovat lisänneet näiden ongelmien vakavuutta. Ellei niihin puututa tehokkaasti,
ne heikentävät huomattavasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä.
Sen vuoksi infrastruktuureihin, alueelliseen kilpailukykyyn ja liiketoiminnan
kehittämiseen tehtävien, kasvua edistävien investointien ohella tarvitaan
kestävää työpaikkojen luomista tukevia toimenpiteitä työmarkkinapolitiikan,
yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden,
työntekijöiden mukautumiskyvyn, yritysten ja yrittäjyyden sekä hallinnollisten
valmiuksien alalla. Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä tuetaan
politiikkaa ja prioriteetteja, joilla pyritään täystyöllisyyteen, työn laadun
ja tuottavuuden parantamiseen, työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen
liikkuvuuden lisäämiseen unionissa, koulutusjärjestelmien parantamiseen sekä
sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, ja näin rahastolla edistetään
taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koska ESR:n olisi oltava täysin Eurooppa 2020
-strategian ja sen yleistavoitteiden mukainen, siitä olisi tuettava
jäsenvaltioiden politiikkaa, jota ne harjoittavat perussopimuksen 121 artiklan
ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yhdennettyjen suuntaviivojen
ja kansallisia uudistusohjelmia koskevien suositusten nojalla. Yhtenä
rakennerahastona ESR:lle asetettavilla vähimmäisosuuksilla ja -määrillä
taataan, että unionin prioriteetit voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon
suoraan Euroopan kansalaisiin kohdistuvien investointien määrässä. ESR antaa arvokkaan panoksen myös muihin
merkittäviin Eurooppa 2020 -strategian prioriteetteihin, joita ovat
investointien lisääminen tutkimukseen ja innovointiin, tieto- ja
viestintäteknologian saatavuuden ja käytön parantaminen, pienten ja
keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisääminen, vähähiiliseen talouteen
siirtymisen tukeminen, ympäristönsuojelu ja resurssien kestävän käytön
edistäminen. ESR toimii yhdessä uuden sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita
koskevan integroidun ohjelman kanssa synergiaetujen saamiseksi. Yhdessä ne
muodostavat kattavan aloitteen Euroopan työllisyyden ja sosiaalisen
osallisuuden alalla. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Tätä ehdotusta tehtäessä on otettu huomioon taloudellista
ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevään viidenteen välikertomukseen[1], EU:n
talousarvion kokonaistarkasteluun[2]
sekä monivuotisia rahoituspuitteita koskeviin ehdotuksiin[3]
liittyvien julkisten kuulemisten tulokset. Viidennen yhteenkuuluvuutta koskevan kertomuksen
päätelmistä käytiin julkinen kuuleminen 12. marraskuuta 2010 ja 31. tammikuuta
2011 välillä, ja se päättyi koheesiofoorumiin. Kuuleminen tuotti yhteensä 444
kommenttia. Vastauksia saatiin jäsenvaltioilta, alue- ja paikallisviranomaisilta,
työmarkkinaosapuolilta, Euroopan tason eturyhmiltä, kansalaisjärjestöiltä,
kansalaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Kuulemisessa esitettiin joukko
kysymyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Tiivistelmä tuloksista
julkaistiin 13. toukokuuta 2011.[4] Lisäksi järjestettiin erillisiä konferensseja
ja seminaareja, joissa keskityttiin ESR:n tulevaisuuteen. Kesäkuussa 2010
järjestetty ESR:a ja Eurooppa 2020 -strategiaa käsitellyt konferenssi keräsi
yhteen yli 450 EU:n ja jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden viranomaisten,
työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan korkean tason edustajaa. Lisäksi
joulukuussa 2010 järjestettiin kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten
kanssa seminaari ESR:n tulevaisuudesta. Euroopan parlamentti antoi 7. lokakuuta 2010
päätöslauselmat koheesiopolitiikan ja ESR:n tulevaisuudesta.[5] Euroopan
komissio on lisäksi pyytänyt ja saanut valmistelevat lausunnot talous- ja
sosiaalikomitealta[6]
ja alueiden komitealta[7]. Asiantuntijaneuvoja saatiin Euroopan
sosiaalirahaston tulevaisuutta käsittelevältä ESR-komitean tilapäistyöryhmältä,
joka on epävirallinen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten asiantuntijoista
koostuva ryhmä. Tilapäistyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa joulukuun 2009 ja
maaliskuun 2011 välillä. Lisäksi perustettiin jäsenvaltioiden edustajista
koostuva työryhmä pohtimaan yhteisiä indikaattoreita. Se kokoontui neljä kertaa
ja laati perustan ehdotetuille indikaattoreille. ESR-komitea itse antoi
lausuntoja ESR:n tulevaisuudesta 3. kesäkuuta 2010 ja 10. maaliskuuta 2011
pidetyissä kokouksissaan. Erityislausuntoja saatiin myös työllisyyskomitealta
(tammikuussa 2011) ja sosiaalisen suojelun komitealta (maaliskuussa 2011). Pohjana käytettiin myös vuosien 2000–2006
ohjelmille tehtyjä jälkiarviointeja ja useita eri tutkimuksia. ESR-asetukselle
on tehty erillinen vaikutustenarviointi osana vaikutustenarviointipakettia,
jonka muita osia ovat EAKR-asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen
vaikutustenarviointi sekä ESR:oon, EAKR:oon ja koheesiorahastoon sovellettavan
yleisasetuksen vaikutustenarviointi. ESR-asetuksen vaikutustenarvioinnissa
käsiteltiin pääasiassa säädöksen soveltamisalaa ja yhtä yksinkertaistamisen
erityisnäkökohtaa. Siinä käsitellään myös komission työllisyys-, sosiaali- ja
osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) käytettävissä olevien rahoitusvälineiden,
varsinkin Euroopan sosiaalirahaston ESR:n, Euroopan globalisaatiorahaston,
Progress-ohjelman, Eures-verkoston ja Progress-mikrorahoitusjärjestelyn välisiä
kytkentöjä ja täydentävyyttä. ESR:n rooli saa erittäin laajaa tukea. ESR:n
katsotaan tuovan merkittävästi Euroopan tason lisäarvoa, koska se antaa
jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden käsitellä keskeisiä eurooppalaisia
prioriteetteja eurooppalaisen rahoituksen avulla. Sitä pidetään olennaisen
tärkeänä osatekijänä käsiteltäessä niitä keskeisiä haasteita, joita Euroopan
kansalaiset kohtaavat, ja pyrittäessä Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin
tavoitteisiin. Keskeisiin haasteisiin ja neuvoston suosituksiin keskittymistä
pidetään yleisesti tärkeänä ennakkoedellytyksenä tuen tehokkuudelle. Myös tuen
monimutkaisuuden vähentämistä ja siihen liittyvien tarkastusten keventämistä,
varsinkin pienempien edunsaajien osalta, pidetään tärkeinä seikkoina, joihin
olisi puututtava. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Euroopan sosiaalirahasto ESR on perustettu
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn SEUT-sopimuksen 162 artiklan nojalla.
Koheesion edistämiseksi tarkoitetun EU-rahoituksen tarkastelun ajoitus liittyy
monivuotista rahoituskehystä koskevaan uuteen ehdotukseen, joka sisältyy
komission työohjelmaan. Tämä asetusehdotus perustuu SEUT-sopimuksen
164 artiklaan. Neuvoston asetuksessa (EU) N:o […] vahvistetaan
rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintapuitteet ja säädetään etenkin
niiden temaattisista tavoitteista sekä suunnittelua, seurantaa, arviointia,
hallintoa ja valvontaa koskevista periaatteista ja säännöistä. Näissä yleisissä puitteissa tässä asetuksessa
määritellään ESR:n tehtävä ja toiminta-ala sekä niihin liittyvät
investointiprioriteetit, joissa käsitellään temaattisia tavoitteita, ja
annetaan erityissäännöksiä ESR:n osarahoittamista toimenpideohjelmista sekä
tukikelpoisista menoista. ESR toiminta perustuu SEUT-sopimuksen 174
artiklaan, jossa määrätään Euroopan unionin toimista taloudellisen, sosiaalisen
ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja koko unionin sopusointuisen
kehityksen edistämiseksi erityisesti vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja
sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa
tuotiin esiin, EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia
hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty
rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat
tulokset.[8]
Tässä ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, koska ESR:n tehtävät
vahvistetaan perussopimuksessa ja politiikka pannaan täytäntöön yhteistyössä
toteutetun hallinnon periaatteen mukaisesti ja noudattaen jäsenvaltioiden ja
alueiden institutionaalista toimivaltaa. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission
ehdotukseen sisältyy koheesiopolitiikkaan ehdotettu 376 miljardin euron summa
kaudelle 2014–2020. Vuosiksi 2014–2020 ehdotetut määrärahat || miljardia euroa || ESR:n vähimmäisosuus || ESR:n vähimmäissumma (miljardia euroa) Vähemmän kehittyneet alueet Siirtymäalueet Kehittyneemmät alueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto Lisämäärärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille || 162,6 38,9 53,.1 11,7 68,7 0,926 || 25 % 40 % 52 % - - - || 40,7 15,6 27,6 - - - ”Verkkojen Eurooppa” ‑väline (liikenne, energia ja tieto- ja viestintätekniikka) || 40 miljardia euroa (lisäksi koheesiorahaston sisäinen erillinen 10 miljardin euron summa) || - || *Kaikki luvut
ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina Jotta lujitettaisiin rahastojen kykyä edistää
Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden toteutumista, tässä ehdotuksessa
vahvistetaan ESR:n vähimmäisosuudet kussakin alueiden luokassa, jotka on
määritelty yleisasetusehdotuksessa. Tämän tuloksena saadaan ESR:n
vähimmäisosuudeksi 25 prosenttia koheesiopolitiikkaan myönnetystä
talousarviosta (pois lukien ”Verkkojen Eurooppa” ‑välineeseen myönnetyt
määrärahat) eli 84 miljardia euroa. Alustavaan ESR:n vähimmäismäärärahaan
sisältyy vähäosaisimmille tarkoitettua elintarviketukea koskevan komission
tulevan ehdotuksen talousarvio (2,5 miljardia euroa). 5. TIIVISTELMÄ
ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ Soveltamisalan osalta ESR-asetusluonnoksessa
vuosiksi 2014–2020 ehdotetaan ESR:n kohteeksi neljää temaattista tavoitetta
koko unionissa: i) edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, ii)
investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen, iii)
edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä ja iv) parannetaan
institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa. Kukin temaattinen
tavoite jakautuu toimintaluokkiin eli investointiprioriteetteihin. Lisäksi
ESR:sta olisi edistettävä myös muita temaattisia tavoitteita, jollaisia ovat
vähähiiliseen, ilmastomuutokseen sopeutuvaan ja resurssitehokkaaseen talouteen
siirtymisen tukeminen, tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen,
tutkimuksen, teknisen kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen sekä pienten ja
keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisääminen. Rahoituksen keskittäminen on tarpeen, jotta
saadaan riittäviä ja näkyviä vaikutuksia. Rahoituksen keskittämiseksi
ehdotetaan, että –
tukea hallinnollisten valmiuksien parantamiseen
annetaan vain jäsenvaltioille, joissa on vähemmän kehittyneitä alueita tai
jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen –
vähintään 20 prosenttia ESR:n määrärahoista
kohdennetaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan –
toimenpideohjelmissa on keskitettävä rahoitus
pieneen joukkoon investointiprioriteetteja. Lisäksi asetusluonnoksella selkeytetään ja
vahvistetaan ESR:n panosta unionin sitoutumiseen naisten ja miesten
eriarvoisuuden poistamiseen ja syrjinnän torjumiseen. Jäsenvaltioiden olisi
yhdistettävä yleinen valtavirtaistamispolitiikka ja erityistoimet sukupuolten
tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. Samoin asetusluonnoksella pyritään
vahvistamaan sosiaalisia innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä ESR:n
puitteissa; kannustimena on näihin toimiin kohdennettuihin toimintalinjoihin
myönnettävä suurempi yhteisrahoitusosuus sekä erityiset suunnittelu- ja
seurantajärjestelyt. Komissiolla on myös suurempi rooli hyvien toimintatapojen,
yhteistoimien ja tulosten vaihdossa ja levittämisessä unionissa. Seuranta- ja arviointijärjestelmien osalta
asetusluonnoksessa ehdotetaan vähimmäislaatustandardeja ja pakollisia yhteisiä
indikaattoreita. Tämän pitäisi taata, että seurannasta saadaan vankkoja ja
luotettavia tietoja, jotka voidaan helposti yhdistää EU:n tasolla, ja että
arvioinnissa keskitytään ESR:n tuen tehokkuuden ja vaikutuksen arviointiin. Asetusluonnoksessa kiinnitetään paljon
huomiota työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistumiseen ESR:n
prioriteettien ja toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tätä varten
asetusluonnoksessa esitetään vähemmän kehittyneiden alueiden ja maiden osalta,
että ESR:n resursseista osoitettaisiin asianmukainen summa
työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien parantamiseen. Myös
työmarkkinaosapuolten toteuttamia yhteistoimia tuetaan, koska niillä on
keskeinen asema työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla. Tähän liittyen asetusluonnoksessa ehdotetaan
joukkoa erityisiä tukikelpoisuussääntöjä, joilla helpotettaisiin pienempien
edunsaajien ja toimenpiteiden ESR-rahoituksen saantia ja otettaisiin huomioon
ESR-toimenpiteiden erilainen luonne ja ESR-edunsaajien erot verrattuna muihin
rahastoihin. Jotta yksinkertaistamisesta olisi hyötyä edunsaajille,
asetusluonnoksessa ehdotetaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen
käytön laajentamista ja niiden käytön tekemistä pakolliseksi pienemmissä
toimenpiteissä. Näillä säännöksillä kevennetään edunsaajien ja
hallintoviranomaisten hallinnollista rasitetta, vahvistetaan ESR:n
tulossuuntautuneisuutta ja alennetaan virheasteita. Käyttöön otetaan myös rahoitusvälineisiin
liittyviä erityissäännöksiä, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ja alueita
lisäämään ESR:n vipuvaikutusta ja parannetaan näin sen kapasiteettia rahoittaa
työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia. 2011/0268 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY)
N:o 1081/2006 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen,[9] sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[10], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[11], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1)
Asetuksessa (EU) N:o […] vahvistetaan Euroopan
sosiaalirahaston ESR:n, Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n, koheesiorahaston,
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä Euroopan meri- ja
kalatalousrahaston toimintapuitteet ja säädetään etenkin niiden temaattisista
tavoitteista sekä suunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa
koskevista periaatteista ja säännöistä. Sen vuoksi on täsmennettävä Euroopan
sosiaalirahaston tehtävät ja toiminta-ala sekä niihin liittyvät temaattisia
tavoitteita koskevat investointiprioriteetit ja annettava erityissäännöksiä
toimintatyypeistä, joita ESR:sta voidaan rahoittaa. (2)
ESR:n olisi parannettava työllisyysmahdollisuuksia,
edistettävä koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä kehitettävä aktiivista
osallisuuspolitiikkaa sille perussopimuksen 162 artiklalla uskottujen tehtävien
mukaisesti ja edistettävä näin taloudellista, sosiaalista ja alueellista
koheesiota perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Perussopimuksen 9 artiklan
mukaan ESR:n on otettava huomioon korkean työllisyystason edistämiseen,
riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen
torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden
korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. (3)
Eurooppa-neuvosto totesi 17 päivänä kesäkuuta 2010,
että kaikessa yhteisessä politiikassa, myös koheesiopolitiikassa, olisi
tuettava työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa
Eurooppa 2020 ‑strategiaa.[12]
Jotta ESR:n toiminta olisi täysin strategian tavoitteiden mukaista, etenkin
työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla, ESR:n
olisi tuettava jäsenvaltioita jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan
laajoista suuntaviivoista annettujen neuvoston suositusten sekä perussopimuksen
121 artiklan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen
työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevien neuvoston päätösten
täytäntöönpanossa. Sen olisi myös edistettävä lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoa
kiinnittäen erityishuomiota hankkeisiin ”Uuden osaamisen ja työllisyyden
ohjelma”[13],
”Nuoret liikkeellä”[14]
ja ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi”[15]. Siitä
tuetaan myös aloitteisiin ”Euroopan digitaalistrategia”[16] ja
”Innovaatiounioni”[17]
liittyviä toimia. (4)
Euroopan unionilla on vastassaan rakenteellisia
haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, teknologian muutoksista ja
koko ajan ikääntyvästä työvoimasta sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja
työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla. Näitä haasteita on vielä
pahentanut hiljattainen talous- ja rahoituskriisi, joka on lisännyt
työttömyyttä etenkin nuorten ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien,
kuten maahanmuuttajien, parissa. ESR:n pitäisi pyrkiä edistämään työllisyyttä
ja tukemaan työvoiman liikkuvuutta, investoimaan koulutukseen, ammattitaitoon
ja elinikäiseen oppimiseen sekä edistämään sosiaalista osallisuutta ja
köyhyyden torjumista. Pyrkiessään edistämään työmarkkinoiden parempaa toimintaa
lisäämällä työntekijöiden alueellista liikkuvuutta, ESR:n olisi erityisesti
tuettava rekrytointia koskevia Euroopan työnvälityspalveluita (Eures-toimia) ja
niihin liittyviä tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluja kansallisella ja
valtioiden rajat ylittävällä tasolla. (5)
Näiden prioriteettien lisäksi – vähemmän
kehittyneillä alueilla ja jäsenvaltioissa – on aiheellista talouskasvun ja
työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseksi parantaa julkishallinnon tehokkuutta ja
vahvistaa työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien
sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia. (6)
Samalla on keskeisen tärkeää tukea Euroopan pienten
ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja kilpailukykyä ja taata, että ihmiset
voivat mukautua asianmukaisten taitojen hankkimisen ja elinikäisen koulutuksen
tarjoamien mahdollisuuksien kautta uusiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi
siirtyminen osaamistalouteen, digitaalistrategia ja siirtyminen vähähiiliseen
ja energiatehokkaampaan talouteen. Pyrkiessään ensisijaisten temaattisten
tavoitteidensa saavuttamiseen ESR:n pitäisi osaltaan auttaa näihin haasteisiin
vastaamisessa. Tähän liittyen ESR:sta olisi tuettava työvoiman siirtymistä
vihreämmille aloille ja ammatteihin, etenkin energiatehokkuuden, uudistuvan
energialähteiden ja kestävän kuljetuksen alalla, ottaen huomioon unionin
pyrkimys lisätä EU:n budjetin osuutta ilmastotoimiin liittyvän
valtavirtaistamisen alalla vähintään 20 prosenttia, eri politiikanalojen
osallistumisen kautta. (7)
ESR:n pitäisi edistää Eurooppa 2020 -strategian
toteuttamista keskittämällä tukea Euroopan unionin prioriteetteihin. ESR:n
pitäisi erityisesti lisätä tukeaan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden
torjumiseen varaamalla siihen vähimmäismäärärahat. ESR-tukea saavien
investointiprioriteettien valintaa ja lukumäärää olisi rajoitettava tuettujen
alueiden kehitystason mukaan. (8)
Jotta ESR:n tukemilla toimilla Euroopan tasolla
saavutettuja tuloksia pystyttäisiin seuraamaan tiiviimmin ja arvioimaan
paremmin, olisi laadittava yhteinen tuotos- ja tulosindikaattorien joukko. (9)
ESR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava
täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta
asianomaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti
työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on
kannustettava työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan ESR:n
täytäntöönpanoon. (10)
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että ESR:sta
rahoitettujen prioriteettien täytäntöönpanolla edistetään naisten ja miesten
tasa-arvoa perussopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Arvioinnit ovat osoittaneet,
että on tärkeää ottaa tasa-arvonäkökohdat huomioon kaikessa ohjelman
toiminnassa ja varmistaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetaan
erityistoimia. (11)
Perussopimuksen 10 artiklan mukaisesti ESR:n
rahoittamien prioriteettien täytäntöönpanolla olisi torjuttava sukupuoleen,
rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään
tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. ESR:sta olisi tuettava
vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden
täyttämistä muun muassa koulutuksen, työn ja työllisyyden ja esteettömien mahdollisuuksien
osalta. ESR:sta olisi myös tuettava siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon. (12)
Tuki sosiaalisiin innovaatioihin on ratkaisevan
tärkeää, jotta politiikalla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin
muutoksiin ja kannustamaan ja tukemaan innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä.
Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden
laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa politiikan
tehokkuutta, ja tämän vuoksi on perusteltua myöntää erityistukea ESR:sta. (13)
Kansainvälinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa
ja on välttämätöntä komission aseman vahvistamiseksi kokemusten vaihdon
välittäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana. (14)
Alueellisten ja paikallisten sidosryhmien
aktivointi on välttämätöntä Eurooppa 2020 ‑strategian ja sen
yleistavoitteiden toteuttamisen kannalta. Jotta alue- ja paikallisviranomaiset,
kaupungit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt saataisiin osallistumaan
aktiivisemmin ohjelmien täytäntöönpanoon, voidaan käyttää ja tukea alueellisia
sopimuksia, paikallisia työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia aloitteita,
yhteisöjohtoisia paikallisia kehittämisstrategioita sekä kestävää
kaupunkikehitystä koskevia strategioita. (15)
Asetuksessa (EU) N:o […] säädetään, että menojen
tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla, lukuun
ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR:n
osalta. (16)
ESR:n käytön yksinkertaistamiseksi ja virheiden
riskin vähentämiseksi sekä rahastosta tuettavien toimien erityispiirteiden
huomioon ottamiseksi on asianmukaista antaa säännöksiä, jotka täydentävät
asetuksen (EU) N:o […] 57 ja 58 artiklaa. (17)
Jäsenvaltioita ja alueita olisi kannustettava
hyödyntämään ESR:n vipuvaikutusta rahoitusvälineiden kautta, jotta voidaan
tukea esimerkiksi opiskelijoita, työpaikkojen luomista, työntekijöiden liikkuvuutta,
sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista yrittäjyyttä. (18)
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti
säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vakioyksikkökustannusten
ja kertakorvausten määritelmien vahvistamista sekä niiden enimmäismäärien
vahvistamista eri toimenpidetyyppien mukaan sekä politiikkaan perustuviin
takuisiin sovellettavien erityissääntöjen ja ‑edellytysten määrittämistä.
On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa
asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja
säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset
asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti,
hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (19)
Tällä asetuksella korvataan Euroopan
sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta 5 päivänä
heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006[18].
Kyseinen asetus olisi näin ollen kumottava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I luku
Yleiset säännökset 1 artikla
Sisältö Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan
sosiaalirahaston (ESR) tehtävät, sen tuen soveltamisala, erityissäännökset ja
tukikelpoiset menolajit. 2 artikla
Tehtävä 1.
ESR:sta edistetään korkeaa työllisyystasoa ja
työpaikkojen korkeaa laatua, tuetaan työntekijöiden alueellista ja ammatillista
liikkuvuutta, helpotetaan heidän sopeutumistaan muutoksiin, edistetään
yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen korkeaa tasoa, edistetään
sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa,
vahvistetaan sosiaalista osallisuutta sekä torjutaan köyhyyttä ja edistetään
näin unionin prioriteetteja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen
yhteenkuuluvuuden vahvistamisen alalla. 2.
Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioita niiden
pyrkiessä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian
prioriteettien ja yleistavoitteiden saavuttamiseen. ESR tukee politiikan ja
toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon jäsenvaltioiden talous-
ja työllisyyspolitiikan yhdennetyt suuntaviivat[19] ja
neuvoston suositukset kansallisista uudistusohjelmista. 3.
ESR:n tuesta hyötyvät ihmiset, mukaan lukien
heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset,
maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, marginalisoituneet yhteisöt ja
syrjäytymässä olevat ihmiset. ESR:sta annetaan tukea myös yrityksille,
järjestelmille ja rakenteille uusiin haasteisiin mukautumisen helpottamiseksi,
hyvän hallintotavan edistämiseksi ja uudistusten täytäntöön panemiseksi etenkin
työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan alalla. 3 artikla
Tuen soveltamisala 4.
Jäljempänä lueteltujen temaattisten tavoitteiden ja
asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan mukaisesti ESR:sta tuetaan seuraavia
investointiprioriteetteja: (a)
Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman
liikkuvuutta seuraavin toimin: i) työnhakijoiden ja työelämän
ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden
kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen ii) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella
olevien nuorten kestävä integroituminen työmarkkinoille iii) itsenäinen ammatinharjoittaminen,
yrittäjyys ja yritysten perustaminen iv) naisten ja miesten tasa-arvo ja työ- ja
yksityiselämän yhteensovittaminen v) työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien
mukautuminen muutoksiin vi) aktiivisena ja terveenä ikääntyminen vii) työmarkkinainstituutioiden
nykyaikaistaminen ja vahvistaminen, myös työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden
lisäämiseen tähtäävät toimet. (b)
Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja
elinikäiseen oppimiseen seuraavin toimin: i) vähennetään koulupudokkaiden määrää ja
edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen esiopetukseen sekä ensimmäisen ja
toisen asteen koulutukseen ii) parannetaan kolmannen asteen ja
vastaavan koulutuksen laatua, tehokkuutta ja avoimuutta tavoitteena lisätä
siihen osallistumista ja kohottaa koulutustasoa iii) parannetaan pääsyä elinikäiseen
oppimiseen, kohennetaan työvoiman ammattitaitoa ja pätevyyttä ja lisätään
koulutusjärjestelmien relevanttiutta työmarkkinoiden kannalta. (c)
Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan
köyhyyttä seuraavin toimin: i) aktiivinen osallisuus ii) marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten
romanien, integroituminen iii) sukupuoleen, rotuun, etniseen
alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen
suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen iv) kohtuuhintaisten, kestävien ja
korkealaatuisten palveluiden, mukaan lukien terveydenhuoltopalvelut ja
yleishyödylliset sosiaalipalvelut, saannin parantaminen v) osuus- ja yhteisötalouden ja
sosiaalisten yritysten edistäminen vi) yhteisöjohtoiset paikalliset
kehittämisstrategiat. (d)
Parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan
julkishallintoa seuraavin toimin: i) investoinnit institutionaalisten
valmiuksien parantamiseen ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen
tehostamiseen uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan
edistämiseksi
Tätä investointiprioriteettia sovelletaan vain niiden jäsenvaltioiden alueella,
joilla on vähintään yksi NUTS 2 -tason alue, sellaisena kuin se on määriteltynä
asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, tai jäsenvaltioissa,
jotka voivat saada koheesiorahaston tukea. ii) Työllisyys-, koulutus- ja
sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen;
alakohtaiset ja alueelliset sopimukset kansallisen, alueellisen ja paikallisen
tason uudistusten aktivoimiseksi. 5.
ESR edistää 1 kohdassa lueteltujen
investointiprioriteettien kautta myös muita temaattisia tavoitteita, jotka on
lueteltu asetuksen (EU) N:o [...] 9 artiklassa ensisijaisesti seuraavin toimin: (e)
tuetaan siirtymistä vähähiiliseen,
ilmastomuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta
kestävään talouteen uudistamalla koulutusjärjestelmiä, mukauttamalla
tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja
luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille (f)
parannetaan tieto- ja viestintäteknologian
saatavuutta, käyttöä ja laatua kehittämällä digitaalista lukutaitoa ja
investoimalla tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, tietoteknisiin taitoihin sekä
niihin liittyviin yrittäjyystaitoihin (g)
vahvistetaan tutkimusta, teknistä kehittämistä ja
innovaatioita kehittämällä tutkinnon jälkeisiä opintoja, kouluttamalla
tutkijoita ja toteuttamalla verkottumis- ja kumppanuustoimia
korkeakoululaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten sekä yritysten välillä (h)
parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten
kilpailukykyä edistämällä yritysten ja työntekijöiden mukautumiskykyä ja
lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan. 4 artikla
Johdonmukaisuus ja
temaattinen keskittäminen 1.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
toimenpideohjelmissa esitetty strategia ja toimet ovat johdonmukaisia ja niissä
keskitytään kansallisissa uudistusohjelmissa ja perussopimuksen 148 artiklan 4
kohdan mukaisesti tehdyissä asiaa koskevissa neuvoston suosituksissa
kartoitettujen haasteiden käsittelemiseen, jotta voitaisiin edistää Eurooppa
2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien
yleistavoitteiden saavuttamista. 2.
Vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista
kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan 9
kohdassa säädettyyn temaattiseen tavoitteeseen ”edistetään sosiaalista
osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä”. 3.
Jäsenvaltioiden on pyrittävä temaattiseen
keskittämiseen seuraavien sääntöjen mukaisesti: (a)
kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioiden on
keskitettävä 80 prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään
neljään 3 artiklan 1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin (b)
siirtymäalueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä 70
prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään neljään 3 artiklan
1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin (c)
vähemmän kehittyneillä alueilla jäsenvaltioiden on
keskitettävä 60 prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään
neljään 3 artiklan 1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin. 5 artikla
Indikaattorit 1.
Tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteisiä
indikaattoreita ja ohjelmakohtaisia indikaattoreita on käytettävä asetuksen
(EU) N:o […] 24 artiklan 3 kohdan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii
alakohdan mukaisesti. Kaikki indikaattorit on ilmaistava absoluuttisina
lukuina.
Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattoreiden on liityttävä osittain
tai kokonaan toteutettuihin toimenpiteisiin. Tuettujen toimenpiteiden luonteen
perusteella vuodeksi 2022 on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset
määrälliset tavoitearvot. Perusindikaattorit asetetaan nollaan.
Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden on liityttävä toimintalinjoihin
tai toimintalinjojen mukaisesti vahvistettuihin osaprioriteetteihin.
Perusindikaattoreissa on käytettävä tuoreimpia saatavilla olevia tietoja.
Kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot on asetettava vuodeksi 2022. 2.
Hallintoviranomaisten on toimitettava sähköisesti
jäsennellyt tiedot kustakin investointiprioriteetista samaan aikaan kuin
vuotuiset täytäntöönpanoraportit. Tietojen on katettava luokittelu sekä tuotos-
ja tulosindikaattorit. II luku
Suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat erityissäännökset 6 artikla
Kumppaneiden osallistuminen 1.
Työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien,
varsinkin kansalaisjärjestöjen, osallistuminen toimenpideohjelmien
täytäntöönpanoon asetuksen (EU) N:o [...] 5 artiklan mukaisesti voidaan
toteuttaa asetuksen (EU) N:o […] 112 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen yleisten
tukien muodossa. Tällöin toimenpideohjelmassa on yksilöitävä se ohjelman osa,
jota yleinen tuki koskee, mukaan lukien kustakin toimintalinjasta siihen
alustavasti myönnetyt määrärahat. 2.
Jotta työmarkkinaosapuolet osallistuisivat
riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, toimenpideohjelman
hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan 2 kohdan a
alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa
jäsenvaltiossa varmistettava, että asianmukainen määrä ESR:n resursseista
osoitetaan valmiuksia parantaviin toimiin, jotka toteutetaan koulutuksen,
verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen
muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin. 3.
Jotta kansalaisjärjestöt osallistuisivat
riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, etenkin sosiaalisen osallisuuden,
sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien alalla,
toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan
2 kohdan a alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen
oikeutetuissa jäsenvaltiossa varmistettava, että ESR:n resursseista osoitetaan
asianmukainen määrä kansalaisjärjestöjen valmiuksia parantaviin toimiin. 7 artikla
Naisten ja miesten tasa-arvon
edistäminen Jäsenvaltiot ja komissio edistävät naisten ja
miesten tasa-arvoa asetuksen (EU) N:o [...] 7 artiklassa tarkoitetuilla
valtavirtaistamistoimilla (”mainstreaming”) ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan
iv alakohdassa tarkoitetuilla kohdennetuilla erityistoimilla, joilla pyritään
erityisesti lisäämään naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä
etenemistä, vähentämään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla,
torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa sekä edistämään naisten ja
miesten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. 8 artikla
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien
ja syrjinnän torjumisen edistäminen Jäsenvaltiot ja komissio edistävät kaikkien
yhdenvertaisia mahdollisuuksia, mukaan lukien vammaisten esteettömät mahdollisuudet,
ottamalla kaikessa toiminnassa huomioon asetuksen (EU) N:o […] 7 artiklassa
tarkoitetun syrjimättömyyden periaatteen ja toteuttamalla erityistoimia 3
artiklassa ja etenkin sen 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen
investointiprioriteettien puitteissa. Tällaiset toimet kohdennetaan
syrjäytymisvaarassa oleviin ihmisiin ja vammaisiin, ja niillä pyritään
lisäämään heidän työvoimaosuuttaan, lujittamaan sosiaalista osallisuutta,
vähentämään eriarvoisuutta koulutustason ja terveystilanteen osalta sekä
helpottamaan siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon. 9 artikla
Sosiaaliset innovaatiot 1.
ESR:sta edistetään sosiaalisia innovaatioita
kaikilla tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyillä ESR:n toiminta-alaan
kuuluvilla alueilla; tavoitteena on erityisesti testata ja laajentaa
innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. 2.
Jäsenvaltioiden on kartoitettava
toimenpideohjelmissaan sosiaalisia innovaatioita varten teemoja, jotka
vastaavat niiden erityistarpeisiin. 3.
Komissio edistää valmiuksien parantamista
sosiaalisia innovaatioita varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista,
perustamalla verkostoja sekä levittämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä. 10 artikla
Kansainvälinen yhteistyö 1.
Jäsenvaltioiden on tuettava kansainvälistä
yhteistyötä, jonka tavoitteena on vastavuoroisen oppimisen edistäminen ja jolla
lisätään ESR:n tukeman politiikan tehokkuutta. Kansainvälisessä yhteistyössä on
oltava kumppaneita ainakin kahdesta jäsenvaltiosta. 2.
Jäsenvaltiot voivat valita kansainvälisen
yhteistyön teemat komission ehdottamasta ja ESR-komitean vahvistamasta
luettelosta. 3.
Komissio edistää kansainvälistä yhteistyötä 2
kohdassa tarkoitettujen teemojen osalta vastavuoroisen oppimisen sekä
koordinoitujen tai yhteisten toimien kautta. Komissio huolehtii erityisesti
EU-tason foorumista, jolla helpotetaan kokemusten vaihtoa, valmiuksien
parantamista ja verkottumista sekä asiaan liittyvien tulosten levittämistä.
Lisäksi komissio laatii koordinoidut täytäntöönpanopuitteet, joihin sisältyvät
yhteiset tukikelpoisuuskriteerit, toimien tyyppi ja ajoitus sekä yhteiset
seuranta- ja arviointimenetelmät, jotta helpotetaan kansainvälistä yhteistyötä. 11 artikla
Toimenpideohjelmien
rahoitusta koskevat erityissäännökset 1.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o [...] 87
artiklan 1 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa voidaan vahvistaa toimintalinjoja
9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen sosiaalisten innovaatioiden ja kansainvälisen
yhteistyön täytäntöönpanoa varten. 2. Poiketen siitä, mitä
asetuksen (EU) N:o […] 109 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimintalinjan
yhteisrahoituksen enimmäismäärää kohotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos
koko toimintalinja kohdistuu sosiaalisiin innovaatioihin tai kansainväliseen
yhteistyöhön tai näiden yhdistelmään; yhteisrahoituksen enimmäismäärä ei
kuitenkaan saa olla yli 100 prosenttia. 3. Sen lisäksi, mitä asetuksen
(EU) N:o […] 87 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa on myös
vahvistettava suunniteltujen ESR:sta tuettujen toimien panos (a)
temaattisiin tavoitteisiin, jotka luetellaan
asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan 1–7 kohdassa tapauksen mukaan toimintalinjoittain (b)
9 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin sosiaalisiin
innovaatioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön, jos niitä ei kateta niihin
kohdistuvasta toimintalinjasta. 12 artikla
Alueellisten
erityispiirteiden kohtelua koskevat erityissäännökset 1. ESR:sta voidaan tukea
asetuksen (EU) N:o […] 28 artiklassa tarkoitettuja työllisyyttä, koulutusta ja
sosiaalista osallisuutta koskevia yhteisöjohtoisia paikallisia
kehittämisstrategioita, alueellisia sopimuksia ja paikallisaloitteita sekä
asetuksen (EU) N:o […] 99 artiklassa tarkoitettuja integroituja alueellisia
investointeja. 2. ESR:sta voidaan tukea
asetuksen (EU) N:o [EAKR] 7 artiklassa tarkoitettujen EAKR-toimien
täydennykseksi kestävää kaupunkikehitystä strategioilla, joissa esitetään
integroituja toimia taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten
haasteiden torjumiseksi kaupunkialueilla kaupungeissa, jotka luetellaan
kumppanuussopimuksessa. III luku
Rahoitushallintoa koskevat erityissäännökset 13 artikla
Menojen tukikelpoisuus 1.
ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin,
joihin voi – sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o […] 109 artiklan 2 kohdan b
alakohdassa säädetään – kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä kokoamia
varoja. 2.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o […] 60
artiklan 2 kohdassa säädetään, ESR:sta voidaan antaa tukea sellaisten
toimenpiteiden yhteydessä syntyneisiin menoihin, jotka toteutetaan
ohjelma-alueen ulkopuolella mutta unionissa, edellyttäen että seuraavat kaksi
edellytystä täyttyvät: (a)
toimenpide hyödyttää ohjelma-aluetta (b)
ohjelman viranomaisten velvoitteista toimenpiteen
hallinnon, valvonnan ja tilintarkastuksen suhteen huolehtivat siitä ohjelmasta
vastaavat viranomaiset, jonka osana toimintaa tuetaan, tai ne tekevät
sopimuksen viranomaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, jossa toimenpide pannaan
täytäntöön, edellyttäen että 2 kohdan a alakohdan edellytykset sekä toiminnan
hallintoa, valvontaa ja tilintarkastusta koskevat velvoitteet täyttyvät. 3.
Asetuksen (EU) N:o […] 59 artiklan 3 kohdassa
tarkoitettujen menojen lisäksi ESR:sta ei voida tukea infrastruktuurien, maan
ja kiinteistöjen ostoja. 4.
Kolmannen osapuolen toimeen osallistujille
suorittamat luontoissuoritukset palkkioiden tai palkkojen muodossa voivat olla
oikeutettuja ESR:n rahoitusosuuteen, jos niiden arvo ei ylitä kolmannelle
osapuolelle aiheutuneita kustannuksia ja jos ne ovat syntyneet kansallisten
sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti. 14 artikla
Yksinkertaistetut
kustannusvaihtoehdot 1.
Asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklassa tarkoitettujen
menetelmien lisäksi komissio voi korvata jäsenvaltioiden maksamia menoja
komission määrittämien vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella.
Tällä perusteella laskettuja määriä pidetään edunsaajille maksettuna julkisena
tukena ja asetuksen (EU) N:o […] mukaisena tukikelpoisena menona. Tätä varten komissiolle siirretään valta antaa 16
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat katettujen
toimenpiteiden tyyppiä sekä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten
määritelmiä ja niiden enimmäismääriä, joita voidaan mukauttaa yhteisesti
sovittujen menetelmien mukaisesti. Tilintarkastuksella pyritään yksinomaisesti
varmentamaan, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa
korvauksen vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella, täyttyvät. Jos näitä rahoitusmuotoja käytetään, jäsenvaltiot
voivat soveltaa omia tilintarkastuskäytäntöjään toimenpiteiden tueksi. Tämän
asetuksen ja asetuksen (EU) N:o […] mukaisesti näihin
tilintarkastuskäytäntöihin ja tulokseksi saatuihin summiin ei kohdistu
tilintarkastusviranomaisen tai komission tekemiä tarkastuksia. 2.
Asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklan 1 kohdan d
alakohdan ja 4 kohdan d alakohdan mukaisesti kiinteämääräistä summaa, joka on
enintään 40 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista,
voidaan käyttää toimen jäljellä olevien tukikelpoisten kustannusten
kattamiseksi. 3.
Toimen tukikelpoisten kustannusten perusteella
maksettavat avustukset, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklan 1
kohdassa tarkoitettujen kiinteämääräisen rahoituksen, vakioyksikkökustannusten
ja kertakorvausten muodossa, voidaan laskea tapauskohtaisesti viittaamalla
talousarvioluonnokseen, jonka hallintoviranomainen on hyväksynyt ennalta, jos
julkinen tuki ei ole yli 100 000 euroa. 4.
Avustukset, joiden julkinen tuki ei ole yli 50 000
euroa, maksetaan kertakorvausten tai vakioyksikkökustannusten muodossa, lukuun
ottamatta toimia, jotka saavat tukea valtiontukijärjestelmän puitteissa.
15 artikla
Rahoitusvälineet 1.
Asetuksen (EU) N:o [...] 32 artiklan mukaisesti ESR
voi tukea sen toiminta-alaan kuuluvia toimia ja politiikkaa rahoitusvälineiden,
kuten riskinjakojärjestelyjen, pääoman ja velan, takuurahastojen,
holdingrahastojen ja lainarahastojen, kautta. 2.
ESR:a voidaan käyttää parantamaan ESR:n toiminta-alaan
ja toimenpideohjelmaan kuuluvia toimia ja politiikkaa toteuttavien kansallisen
ja alueellisen tason julkisten ja yksityisten tahojen pääsyä pääomamarkkinoille
ESR:n politiikkaan perustuvien takuiden kautta, edellyttäen että komissio antaa
hyväksyntänsä. Komissiolle siirretään valta antaa 16 artiklan
mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden hakemuksiin
sovellettavien erityissääntöjen ja -edellytysten määrittelemistä, mukaan
luettuna politiikkaan perustuvien takuiden enimmäisrajat; erityisesti on
varmistettava, että niiden käyttö ei johda julkisten elinten kohtuuttomaan
velkaantumiseen. Komissio arvioi jokaisen hakemuksen ja hyväksyy
jokaisen ESR:n politiikkaan perustuvan takuun, edellyttäen että se kuuluu
asetuksen (EU) N:o [...] 87 artiklassa tarkoitetun toimenpideohjelman
soveltamisalaan ja että se on vahvistettujen erityissääntöjen ja -edellytysten
mukainen.
IV luku
Toimivallan siirto ja loppusäännökset 16 artikla
Siirretyn säädösvallan
käyttäminen 1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.
Siirretään 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2
kohdassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä
tammikuuta 2014 alkaen. 3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdan
toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä
lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä
päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan unionin
virallisessa lehdessä, tai päätöksessä mainittuna myöhempänä päivänä.
Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen,
komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5.
Edellä olevan 14 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2
kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan
ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden
kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä
Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä
ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan
parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella
kuukaudella. 17 artikla
Kumoaminen Kumotaan asetus (EY) N:o 1081/2006 1 päivästä
tammikuuta 2014 lähtien. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään
viittauksina tähän asetukseen. 18 artikla
Uudelleentarkastelua koskeva
lauseke Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat
tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020
perussopimuksen 164 artiklan mukaisesti. 19 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä
sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan
velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE
Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit ESR-investoinneissa (1)
Yhteiset tuotosindikaattorit osallistujille Osallistujilla[20]
tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat suoraan etua ESR:n investoinnista ja jotka
voidaan tunnistaa ja joilta voidaan kysyä heidän ominaisuuksistaan ja joita
varten on varattu erityismäärärahoja. Muita edunsaajia ei pidä pitää
osallistujina. · työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät* · pitkäaikaistyöttömät* · työmarkkinoiden ulkopuolella olevat* · työelämän ulkopuolella olevat, eivät ole yleissivistävässä tai
ammatillisessa koulutuksessa* · työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat* · alle 25-vuotiaat* · yli 54-vuotiaat* · alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2)
koulutus* · keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus* · korkea-asteen koulutus (ISCED 5 to 8)* · maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset henkilöt, vähemmistöt (myös
marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)** · vammaiset** · muut heikommassa asemassa olevat** Osallistujien kokonaismäärä lasketaan
automaattisesti tuotosindikaattoreiden perusteella. ESR:n tukemiin toimenpiteisiin osallistuvia
koskevat tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o […] 44 artiklan 1 ja 2
kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä vuotuisissa
täytäntöönpanoraporteissa. Kaikki tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.
(2)
Yhteiset tuotosindikaattorit yhteisöille · työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain
toteuttamien hankkeiden lukumäärä · julkishallintoon tai julkisiin palveluihin kohdistuvien hankkeiden
lukumäärä · tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten
lukumäärä. Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o
[…] 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä
vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa.
(3)
Yhteiset välittömiä tuloksia koskevat indikaattorit
osallistujille · työelämän ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat juuri ryhtyneet
työnhakuun jättäessään toimenpiteen · osallistujat yleissivistävässä/ammatillisessa koulutuksessa jättäessään
toimenpiteen · osallistujat saavat ammattipätevyyden jättäessään toimenpiteen · osallistujat työelämässä jättäessään toimenpiteen. Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o
[…] 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä
vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa. Kaikki tiedot on eriteltävä sukupuolen
mukaan.
(4)
Yhteiset pitkän aikavälin tuloksia koskevat
indikaattorit osallistujille · osallistujat työelämässä 6 kuukautta lähtemisen jälkeen · osallistujat itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta lähtemisen
jälkeen · osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut 6 kuukautta
lähtemisen jälkeen. Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o
[…] 44 artiklan 4 kohdassa säädetyissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa.
Ne on kerättävä edustavasta otoksesta osallistujia kustakin toimintalinjasta
tai osaprioriteetista. Otoksen sisäinen validiteetti on varmistettava niin,
että tiedot voidaan yleistää toimintalinjan tai osaprioriteetin tasolla. Kaikki
tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan. [1] Viides
kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta,
marraskuu 2010. [2] Komission
tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja
sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja kansallisille parlamenteille: ”EU:n
talousarvion kokonaistarkastelu”, KOM(2010) 700, 19.10.2010. [3] Komission
tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja
sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva
talousarvio, KOM(2011) 500, 29.6.2011. [4] Komission
yksiköiden valmisteluasiakirja: Results of the public consultation on the
conclusions of the fifth report on economic, social and territorial cohesion,
SEC(2011) 590 lopullinen, 13.5.2011. [5] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 7. lokakuuta 2010,
Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuudesta, P7_TA(2010)0357;
Euroopan parlamentin päätöslauselma, 7. lokakuuta 2010, EU:n koheesio- ja
aluepolitiikasta vuoden 2013 jälkeen, P7_TA(2010)0356. [6] EUVL C
132, 3.5.2011, s. 8. [7] EUVL C
166, 7.6.2011, s. 59. [8] KOM(2010)
700, 19.10.2010. [9] EUVL C ,
s... [10] EUVL C ,
s... [11] EUVL C ,
s... [12] KOM(2010)
2020 lopullinen, 3.3.2010. [13] KOM(2010)
682 lopullinen, 23.11.2010. [14] KOM(2010)
477 lopullinen, 15.9.2010. [15] KOM(2010)
758 lopullinen, 16.12.2010. [16] KOM(2010)
245 lopullinen/2, 26.8.2010. [17] KOM(2010)
546 lopullinen, 6.10.2010. [18] EUVL L
210, 31.7.2006, s. 12. [19] Jäsenvaltioiden
ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 13 päivänä heinäkuuta
2010 annettu neuvoston suositus (EUVL L 191, 23.7.2010, s. 28–34) ja
jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21 päivänä lokakuuta 2010
annettu neuvoston päätös (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46–51). [20] Jäsenvaltioiden
käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava yksilöiden suojelusta
henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24
päivänä lokakuuta 1995 annetun direktiivin 95/46/EY säännösten ja erityisesti 7
ja 8 artiklan mukaiset.
Indikaattoreiden osana toimitettavat asteriskilla (*) merkityt tiedot ovat
henkilötietoja edellä mainitun direktiivin 7 artiklan mukaisesti. Niiden
käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle asetetun lakisääteisen velvollisuuden
täyttämiseksi (7 artiklan c alakohta). Direktiivin 2 artiklassa esitetään
rekisterinpitäjän määritelmä.
Indikaattoreiden osana toimitettavat kahdella asteriskilla (**) merkityt tiedot
ovat erityisiä tietoryhmiä edellä mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti.
Ottaen huomioon tarvittavat suojatoimet jäsenvaltiot voivat, tärkeää yleistä
etua koskevasta syystä, toteuttaa muita kuin 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjä
poikkeuksia joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä (8
artiklan 4 kohta).