52011PC0335

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen tavoitteet

Tämän ehdotuksen tavoitteena on toteuttaa kotitalouksien ja yksityishenkilöiden parissa rikosturvallisuutta koskeva tutkimus Euroopan unionin tasolla. Tutkimuksesta saataisiin tietoja tietyntyyppisten rikosten yleisyydestä (uhrialttius) ja kansalaisten turvallisuudentunteeseen liittyvistä muista seikoista. Niistä saataisiin arvokas lisä hallinnollisista lähteistä (kuten poliisiraportit) saatuihin rikollisuutta koskeviin lukuihin, joiden vertailu jäsenvaltioiden kesken on tunnetusti vaikeaa.

- Yleinen tausta

Eurooppa-neuvosto korosti vuonna 2005 Haagin ohjelmassa rikollisuutta koskevien vertailukelpoisten tietojen puuttumista EU:n tasolta. Sen seurauksena komissio laati vuosiksi 2006–2010 toimintasuunnitelman rikollisuuden mittaamista koskevien menetelmien parantamisesta. Suunnitelmaan sisältyi rikosten uhreja koskevan kotitaloustutkimuksen kehittäminen Euroopan unionin tasolla. Tukholman ohjelmassa (2009) painotettiin, että tutkimuksen käytännön toteutuksen aika on vihdoinkin tullut. Sen vuoksi ehdotetaan, että EU:n tasolla tehdään vuonna 2013 tutkimus sidosryhmien kanssa nyt sovittuja menetelmiä noudattaen.

- Ehdotuksen alalla voimassa olevat aiemmat säännökset

Ehdotuksessa käsiteltävän aiheen alalla ei ole voimassa olevia säännöksiä.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa nykytilannetta, sillä täällä hetkellä tehdään lukuisia kansallisia tutkimuksia, joista kunkin tavoitteena on mitata rikollisuutta ja turvallisuutta kansallisella tasolla. On erittäin todennäköistä, että jäsenvaltiot kehittävät lisää tällaisia tutkimuksia, jollei niille anneta mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteistä mallia. Jäsenvaltioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu malli varmistaa, että käytettävissä on vertailukelpoisia tietoja. Myöskään resurssit eivät ole vaarassa mennä hukkaan, kun kehittämistyö on jäsenvaltioissa rinnakkaista. Mallin ansiota Euroopan tilastot yksinkertaistuvat, kuten hahmotellaan komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa tiedonannossa ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle”. Tiedonannossa vahvistetaan Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen periaatteet, jotka liittyvät laatuun sitoutumiseen, asianmukaisiin menetelmiin, kustannustehokkuuteen, relevanssiin, tarkkuuteen ja luotettavuuteen sekä yhtenäisyyteen ja vertailukelpoisuuteen.

Yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2008–2012 11. joulukuuta 2007 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1578/2007/EY[1] säädetään rikollisuutta ja uhriksi joutumista koskevien Euroopan tilastojen kehittämisestä. Vuotuisessa tilasto-ohjelmassa vuodeksi 2011 viitataan erityisesti rikosten uhreja koskevan tutkimuksen toteuttamiseen kotitalouksien ja yksityishenkilöiden parissa.

Tähän mennessä koko EU:n tasolla ei ole kerätty tutkimustietoja rikollisuudesta eikä yksityishenkilöiden ja kotitalouksien turvallisuudesta. Vuodesta 2006 alkaen on kerätty epävirallisesti ja julkaistu hallinnollisia tietoja rikollisuudesta (muun muassa poliisiraporttien perusteella). Yleisesti tunnustetaan, ettei tällaisia tietoja ole helppoa vertailla jäsenvaltioiden erilaisten tuomioistuinjärjestelmien ja tallennusmenetelmien vuoksi ja että mahdollisuudet näiden ongelmien ratkaisemiseksi ovat rajalliset. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden koota vertailukelpoisia tietoja yhteisen kyselylomakkeen ja menetelmän avulla.

Tilastovälineen avulla kerättävät tiedot ovat erityisen arvokkaita oikeus- ja sisäasioiden alalla, ja se vastaakin Haagin ja Tukholman ohjelmissa muotoiltuja poliittisia tavoitteita.

Yhä useammin myös tunnustetaan, että vapaus rikollisuudesta ja henkilökohtaisen turvattomuuden tunteesta on tärkeä osa kansalaisten hyvinvointia. Talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevän komitean raportissa (”Stiglitzin raportti” vuodelta 2009) kannustettiin kehittämään uusia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita talouskehityksen perinteisempien mittausmenetelmien (esim. BKT) vastapainoksi. Raportissa ehdotettujen elämänlaatuindikaattorien yhteydessä käsiteltiin muun muassa henkilökohtaista turvallisuudentunnetta ja rikoksen uhriksi joutumista koskevia kokemuksia. Lisäksi tarkasteltiin nykyisten kotitaloustutkimusten roolia tällaisten ilmiöiden mittaamisessa. EU:n tason tutkimuksen ansiosta on mahdollista tarkastella tätä eurooppalaista ulottuvuutta yhtenä kokonaisuutena yhtenäisellä ja vertailukelpoisella tavalla.

ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

- Komission yksiköiden sisällä ja niiden välillä käydyt keskustelut

Kehittämisvaiheeseen osallistuivat ennen kaikkea oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto (JLS) sekä Eurostat. Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston tilalle on nyttemmin astunut sisäasioiden pääosasto (HOME). Kehittämisvaiheen aikainen viestintä on ollut vireää ja säännöllistä. Siihen on sisältynyt myös niin kahdenvälisiä keskusteluja kuin monenvälistä osallistumista edellä lueteltujen sidosryhmien kaikkiin kokouksiin.

- Intressitahojen kuuleminen

Rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamista koskevan komission toimintasuunnitelman (2006–2010) yhteydessä perustettiin asiantuntijaryhmä, joka koostuu kaikkien jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasioiden alan kansallisista asiantuntijoista sekä muun muassa tiedemaailman ja kansainvälisten järjestöjen kansainvälisistä asiantuntijoista. Tutkimusta koskevista vaatimuksista ja käyttöön otettavista indikaattoreista keskusteltiin asiantuntijaryhmän kaikissa vuosikokouksissa. Tietoja vaihdettiin tähän tarkoitukseen kehitetyllä CIRCA-sivustolla. Ryhmän kirjallisissa kuulemisissa tarkasteltiin yksityiskohtaisempia kysymyksiä.

Asiantuntijaryhmän jäsenten keskuudessa kierrätetyn kyselylomakkeen perusteella koottiin luettelo tärkeimmistä indikaattoreista, niiden viitetaajuus ja suhteellinen merkitys mukaan luettuina. Indikaattoreihin sisältyi monenlaisia ”perinteisiä" huolenaiheita (esim. murtovarkaudet, varkaudet ja fyysinen väkivalta) ja viimeaikaiseen kehitykseen liittyviä huolenaiheita (kuten tietokonerikollisuus ja erityyppiset petokset). Muiden huomioon otettavien seikkojen joukossa olivat yleinen mielipide turvallisuuskysymyksistä ja turvallisuudentunne. Nämä indikaattorit muodostivat myös keskeisen osan kehittämisprosessia, ja ne saatettiin tarpeen mukaan ajan tasalle säännöllisten kuulemisten avulla.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Asiantuntija-apua saatiin lukuisilta kansainvälisiltä asiantuntijoilta tarjouskilpailumenettelyllä. Asiantuntijoiden joukossa olivat muun muassa YK:n kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI ja ICVS-tutkimuksen (International Crime Victims Survey) perustajat. ICVS onkin ainoa aiempi yritys ottaa käyttöön rikollisuutta koskeva kansainvälinen tutkimus. Tiiviiseen yhteistyöhön osallistuivat myös Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC) ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE), jotka ovat edelläkävijöitä vastaavan prosessin aikaansaamisessa kansainvälisellä tasolla.

Eurostatin rikostilastotyöryhmä huolehti metodologisten käsitteiden kehittämisestä, ja varsinainen kehittämistyö uskottiin erityistyöryhmälle, jossa jäsenvaltiot olivat edustettuina. Tällä tavoin käyttöön saatiin niissä maissa (kymmenkunta maata) saatu asiantuntemus, joissa oli jo tehty kansallisia tutkimuksia.

Säännöllisten kokousten ohella tietoja vaihdettiin tähän tarkoitukseen kehitetyllä CIRCA-sivustolla. Edistymisestä raportoitiin säännöllisesti sosiaalialan tilastoista vastaaville eurooppalaisille johtajille ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle.

Käyttöönotetut menetelmät perustuivat enimmäkseen YK:n käsikirjassa vahvistettuihin menetelmiin, joita täydennettiin Eurostatin ja useiden EU:n jäsenvaltioiden kehittämillä menetelmillä. Ehdotettua tutkimusmallia testattiin pilottihankeen muodossa vuosina 2008–2009 16 jäsenvaltiossa yksittäistoimiin myönnettävien komission avustusten tuella.

Kansainvälisten asiantuntijoiden arvioitua pilottihankkeiden tulokset ne annettiin työryhmän ja erityistyöryhmän käyttöön. Ehdotettua mallia hienosäädettiin saatujen kokemusten perusteella vuonna 2010 järjestetyissä kokouksissa ja kuulemisissa.

- Vaikutus- ja seurausanalyysi

Ehdotetun rikollisuutta ja turvallisuutta koskevan tutkimuksen avulla saadaan kaikista jäsenvaltioista ensimmäistä kertaa käyttöön tietoja aiheesta, joka on EU:n poliittisten prioriteettien kannalta keskeinen. Yhteisten menetelmien ja raportointimallien käytön ansiosta käyttöön saadaan tietoja, jotka ovat yhtenäisiä ja vertailukelpoisia ja siten merkityksellisiä käyttäjien keskuudessa niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot ovat keskeisessä asemassa tässä toiminnassa, sillä kansalliset tilastoviranomaiset osallistuvat tutkimustietojen keräämiseen ja käsittelyyn vakiintuneita menettelyjään käyttäen.

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Asetuksen tavoitteena on yhteisten puitteiden luominen Euroopan rikosturvallisuustilastojen tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat rikollisuutta ja turvallisuutta koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tason tiedot kotitalouksien ja yksityishenkilöiden parissa toteutettavan tutkimuksen perusteella.

- Oikeusperusta

Euroopan tilastojen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Mainitussa artiklassa asetetaan Euroopan tilastojen tuottamista koskevat vaatimukset sekä edellytetään puolueettomuuden, luotettavuuden, objektiivisuuden, tieteellisen riippumattomuuden, kustannustehokkuuden ja tilastosalaisuuden noudattamista. Tilastojen laatimisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta taloudellisille toimijoille.

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavasta syystä.

Yksi tärkeimmistä laatua koskevista huolenaiheista kaikkien tilastotietojen kohdalla on yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa yhtenäisyyttä ja vertailukelpoisuutta riittävän laajalti ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset. Sen vuoksi rikollisuutta ja turvallisuutta koskevaa tutkimusta varten ehdotetaan mallia. Ehdotus sisältää luettelon käytettävistä muuttujista ja kyselylomakemallin.

Pelkkä jäsenvaltioiden toiminta vaikuttaisi seuraavista syistä kielteisesti jäsenvaltioiden etuihin.

Useimmat maista, joilla ei ole vielä käytössään kansallisia tutkimuksia rikollisuudesta ja turvallisuudesta, haluavat kehittää tällaisia välineitä poliittisista syistä. Jos kaikki maat kehittäisivät omat tutkimuksensa, lopputuloksena olisi erilaisia menetelmiä ja erilaisia kyselylomakkeita. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei tuloksia voida verrata EU:n tasolla. Jäsenvaltiot itse haluavat verrata tuloksia keskenään ja muiden EU-maiden välillä. Yhteisten, yhteisiä käsitteitä ja raportointimuotoja hyödyntävien Euroopan tasoisten puitteiden puuttuminen vaarantaisi lisäksi vertailutilastojen vaihdon tai tekisi sen jopa täysin mahdottomaksi.

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasoisilla toimilla seuraavista syistä.

Tämän ehdotuksen tavoite voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla eurooppalaisen säädöksen pohjalta, sillä vain komissio voi koordinoida tilastotietojen yhdenmukaistamista Euroopan unionin tasolla. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin huolehtia tietojen keruusta ja vertailukelpoisten rikosturvallisuustilastojen kokoamisesta käyttäen soveltuvimpia tietolähteitä ja menetelmiä tarvittavien tietojen saamiseksi. Euroopan unioni voi tämän vuoksi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Ehdotuksella pyritään yhdenmukaistamaan käsitteitä, toiminnan piiriin kuuluvia aloja sekä edellytettävien tietojen piirteitä, kattavuutta, laatuperusteita, raportoinnin määräaikoja ja tuloksia, jotta saataisiin merkityksellisiä, ajankohtaisia, vertailukelpoisia ja yhtenäisiä Euroopan tilastoja.

Jäsenvaltiot keräävät tiedot käyttäen kansallisia otantakehikkojaan ja päättävät myös haastattelutavasta (esim. henkilökohtaiset haastattelut, puhelin, posti ja internet) vakiintuneiden kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Asetuksessa säädetään vain sen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

Siinä ehdotetaan tarvittaessa uuden tutkimuksen käyttöönottamista, mutta jäsenvaltioiden sallitaan täyttää vaatimukset muuttamalla olemassa olevia kansallisia tutkimuksiaan.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu säädöslaji: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:

Säädösvälineen valinta riippuu lainsäädännön tavoitteesta. Euroopan tason tietotarpeiden vuoksi suuntauksena on käyttää Euroopan tilastoissa perussäädöksenä mieluummin asetusta kuin direktiiviä. Asetus on suositeltavampi, koska siinä sama säädös säädetään koko Euroopan unioniin, ja varmistetaan, että jäsenvaltiot soveltavat sitä täydellisesti tai yhtenäisesti. Asetus on lisäksi suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, ettei sitä tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen sijaan direktiivit, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa kansallisia lakeja, sitovat jäsenvaltioita direktiivin tavoitteiden suhteen, mutta kansalliset viranomaiset voivat valita tavoitteiden saavuttamiseksi käyttämänsä muodon. Ne on lisäksi saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Asetuksen käyttäminen vastaa vuodesta 1997 muissa Euroopan tason tilastoalan säädöksissä omaksuttua linjaa.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksesta vuonna 2012 EU:n talousarvioon aiheutuvat menot ovat 12 miljoonaa euroa.

Ehdotus edellyttää, että jäsenvaltiot kehittävät uusia tutkimuksia (tai joissain tapauksissa mukauttavat olemassa olevia tutkimuksia). Menetelmien kehittäminen on erittäin kallista. Lisäksi sosiaalisista kyselytutkimuksista aiheutuu aina paljon menoja muun muassa haastattelijoiden palkkojen ja matkakulujen vuoksi. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kuuluu Tukholman ohjelman poliittisiin tavoitteisiin, minkä vuoksi EU:n talousarviosta voidaan kattaa jopa 90 prosenttia jäsenvaltioiden tukikelpoisista menoista.

LISÄTIETOJA

- Lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä ei seuraa, että aiempaa lainsäädäntöä kumotaan.

- Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2011/0146 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan rikosturvallisuustilastoista

(ETAn kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Haagin ohjelmassa[3] pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä, sillä sen avulla voidaan vastata unioniksi yhdistyneiden valtioiden kansalaisten keskeisiin huoliin ja ilmoittaa ohjelmassa olevansa tyytyväinen komission aloitteeseen laatia EU:n välineitä, joiden avulla kerätään, analysoidaan ja vertaillaan tietoja rikollisuudesta ja turvallisuudesta jäsenvaltioissa. Se antaa komission (Eurostatin) tehtäväksi määritellä ja kerätä tiedot jäsenvaltioista.

2. Tilastovälineen kehittäminen turvallisuuteen liittyvien kysymysten mittaamiseksi on tärkeimpien tavoitteiden joukossa EU:n toimintasuunnitelmassa (2006–2010), jonka aiheena on kattavan ja johdonmukaisen unionin strategian kehittäminen rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamista varten ja jota komissio ehdotti Haagin ohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3. Tukholman ohjelmassa[4] korostetaan Eurooppa-neuvoston sitoumusta avoimeen ja turvalliseen Eurooppaan kansalaisia ja heidän suojeluaan varten sekä kehotetaan komissiota jatkamaan tilastovälineiden kehittämistä rikosten ja rikollisen toiminnan mittaamiseksi ja kehittämään toimia, jotka on hahmoteltu ja osittain toteutettu vuosia 2006–2010 koskevassa unionin toimintasuunnitelmassa ottamalla huomioon tällaisten tilastojen lisääntyvä tarve useilla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvillä aloilla. Lisäksi komissio on rahoittanut kuudennessa puiteohjelmassa, joka hyväksyttiin eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002–2006) 27 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1513/2002/EY[5], ja seitsemännessä puiteohjelmassa, joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY[6], lukuisia tutkimushankkeita, jotka koskevat turvallisuuskäsityksiä ja luottamusta poliisi- ja oikeusjärjestelmiin ja jotka otetaan nyt huomioon.

4. Unionin talousarviosta on asianmukaista rahoittaa jopa 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun otetaan huomioon jäsenvaltioilta tarvittavat toimet rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamiseksi tarvittavien tilastovälineiden kehittämiseksi ja tästä aiheutuvat menot.

5. Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009[7] on luotu viitekehys Euroopan tilastojen tuottamista varten, mukaan lukien 5 artiklan menettely avustusten myöntämiseksi kansallisille viranomaisille. Asetuksessa edellytetään erityisesti ammatillisen riippumattomuuden, puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tilastosalaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden noudattamista.

6. Tällä asetuksella varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan[8] 7 ja 8 artiklassa vahvistettu oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan.

7. Tämän asetuksen yhteydessä sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[9] sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[10].

8. Tuottaessaan ja levittäessään tämän asetuksen mukaisia Euroopan tilastoja kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostatin) olisi otettava huomioon Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä hyväksytyt periaatteet, jotka komissio on vahvistanut kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 antamassaan suosituksessa.

9. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisten oikeudellisten puitteiden luominen Euroopan rikosturvallisuustilastojen tuottamista varten, keräämällä tietoja otoshenkilöiltä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

10. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle mikrotason tietojen vaihtamiseen liittyvien käytännön järjestelyjen, laaturaporteissa sovellettavien menettelyjen ja niiden rakenteen sekä tietojen koodausjärjestelmien osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[11] mukaisesti.

11. Euroopan tietosuojavaltuutettua ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa luodaan puitteet vertailukelpoisten Euroopan rikosturvallisuustilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja levittämiseksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden parissa toteutettavan tutkimuksen perusteella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) ’kotitaloudella’ yksin asuvaa henkilöä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä elinkustannuksia; tämä määritelmä ei kata laitostalouksia, kuten sairaaloita, hoito- tai vanhainkoteja, vankiloita, varuskuntia, uskonnollisia instituutioita, asuntoloita tai matkustajakoteja;

b) ’vakinaisella asuinpaikalla’ paikkaa, jossa henkilö yleensä viettää päivittäisen lepoaikansa, huolimatta väliaikaisesta poissaolosta vapaa-ajan, lomien, ystävä- ja sukulaisvierailujen, liiketoiminnan, terveydenhoidon tai uskonnollisten pyhiinvaellusmatkojen vuoksi, taikka tietojen puuttuessa, laillista tai rekisteröityä asuinpaikkaa.

Ainoastaan seuraavia henkilöitä on pidettävä kyseisen maantieteellisen alueen vakinaisina asukkaina:

i) henkilöt, jotka ovat asuneet vakinaisessa asuinpaikassaan yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan ennen viiteajankohtaa; tai

ii) henkilöt, jotka ovat saapuneet vakinaiseen asuinpaikkaansa viiteajankohtaa edeltävien 12 kuukauden aikana tarkoituksenaan pysyä siellä vähintään yhden vuoden ajan.

Jollei i tai ii alakohdassa kuvattuja olosuhteita voida määrittää, ’vakinaisella asuinpaikalla’ tarkoitetaan laillista tai rekisteröityä asuinpaikkaa;

c) ’turvallisuudella’ kansalaisten turvallisuudentunnetta rikollisen toiminnan heidän henkilöydelleen, kotitaloudelleen tai omaisuudelleen aiheuttamista uhista;

d) ’sijaisvastaajan antamalla vastauksella’ henkilön kotitalouden toisen jäsenen kyseisestä henkilöstä antamia tietoja;

e) ’mikrotason tiedoilla’ yksittäisiä tilastotietueita;

f) ’laatua koskevilla metatiedoilla’ tietojen toimittajien toimittamia tietoja, joita pidetään hyödyllisinä kyseisten tietojen tulkinnan kannalta.

3 artikla

Soveltamisala

12. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle (Eurostatille) liitteessä I vahvistetut tiedot.

13. Seksuaalista väkivaltaa koskevat kysymykset on esitettävä erikseen vapaaehtoiselta pohjalta.

14. Poikkeuksellisesti Ranskan ja Irlannin ei tarvitse kerätä tietoja saman kotitalouden jäsenten välisestä väkivallasta.

4 artikla

Tietojen ominaispiirteet ja viiteajanjakso

1. Tiedot on kerättävä 5 artiklan mukaisilta otoskotitalouksilta tai -henkilöiltä.

2. Tiedot on kerättävä vuonna 2013.

3. Havainnointijakson on katettava tietojenkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

5 artikla

Otanta ja otoskoko

1. Tietojen on perustuttava kansallisesti edustavaan todennäköisyysotantaan.

2. Otoksen tavoiteltavan vähimmäiskoon on yksinkertaisella satunnaisotannalla oltava

a) 8 000 henkilöä jäsenvaltioissa, joissa vähintään 16-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 10 miljoonaa;

b) 7 000 henkilöä jäsenvaltioissa, joissa vähintään 16-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 5 miljoonaa mutta alle 10 miljoonaa;

c) 6 000 henkilöä jäsenvaltioissa, joissa vähintään 16-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 1,5 miljoonaa mutta alle 5 miljoonaa;

d) 5 000 henkilöä jäsenvaltioissa, joissa vähintään 16-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 0,5 miljoonaa mutta alle 1,5 miljoonaa;

e) 3 000 henkilöä jäsenvaltioissa, joissa vähintään 16-vuotiaiden osuus väestöstä on alle 0,5 miljoonaa.

6 artikla

Havaintoyksikkö

1. Viiteperusjoukon muodostavat kaikki kotitalouksissa asuvat henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on jäsenvaltion alueella tietojenkeruuhetkellä.

2. Tutkimuksesta voidaan sulkea pois kansallisen alueen pienet osat, joilla kansallisesta väestöstä enintään 2 prosentilla on vakinainen asuinpaikka, ja liitteessä II luetellut kansalliset alueet.

3. Tietojen on liityttävä vähintään 16-vuotiaisiin henkilöihin.

4. Sijaisvastaajan antamat vastaukset eivät ole sallittuja.

7 artikla

Tietojen toimittaminen ja käsittely

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava luottamukselliset mikrotason tiedot komissiolle (Eurostatille) niiden salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta annettujen säännösten mukaisesti, jotka vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 223/2009. Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät toimitetut tiedot mahdollista kotitalouksien tai henkilöiden suoraa tunnistamista.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava mikrotason tiedot viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2014. Mikrotason tietojen mukana on toimitettava kaikki ennalta määritellyt taulukot, joissa esitetään yleisyysindikaattorit viimeisten 12 kuukauden ajalta rikostyypin ja turvallisuudentunteen mukaan jaoteltuna.

8 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava mikrotason tiedot ja niihin liittyvät laatua koskevat metatiedot komission (Eurostatin) täsmentämän tiedonvaihdon standardin mukaisesti. Mikrotason tiedot ja laatua koskevat metatiedot on toimitettava sähköisesti komission (Eurostatin) saataville keskitettyä tietojen vastaanottopistettä käyttäen.

2. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä mikrotason tietojen vaihtamiseen liittyvät käytännön järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla

Tietojen levittäminen ja käyttöoikeus salassapidettäviin tietoihin tieteellisiä tarkoituksia varten

1. Komissio (Eurostat) huolehtii rikosturvallisuutta koskevien tilastotietojen levittämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

2. Komissio (Eurostat) voi myöntää käyttöoikeuden tämän asetuksen mukaisesti toimitettuihin salassapidettäviin tietoihin asetuksessa (EY) N:o 831/2002 säädetyin edellytyksin.

10 artikla

Laadun arviointi

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettavien mikrotason tietojen laatu.

2. Tätä asetusta sovellettaessa toimitettaviin tietoihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) raportti toimitettujen mikrotason tietojen laadusta. Raportti on toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua tietojen toimittamisesta.

4. Komissio soveltaa 2 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tietoihin ja määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä laaturaporteissa sovellettavat menettelyt ja laatua koskevien metatietotiedostojen rakenteen sekä tietojenkoodausjärjestelmän. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun 3 kohdassa tarkoitettujen raporttien perusteella ja varmistaa erityisesti eri jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden.

11 artikla

Rahoitus

1. Tutkimuksen toteuttamiseksi jäsenvaltiot voivat saada komissiolta rahoitusta avustuksen muodossa kustannuksiin, jotka aiheutuvat tietojen keräämisestä, käsittelystä ja toimittamisesta, mukaan lukien kansallisen hallinnon henkilöstön palkkakustannukset, avustussopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Avustus myönnetään asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille tai muille kansallisille viranomaisille.

2. Unionin rahoitus voi olla enintään 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaismenoista.

3. Rahoituksen määrä riippuu siitä, onko unionin talousarviossa varattu tähän tarkoitukseen määrärahoja.

4. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta saaville toimille ei myönnetä tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Tuensaajien on toimitettava komissiolle tiedot kaikesta muusta saamastaan rahoituksesta ja vireillä olevista rahoitushakemuksista.

5. Komissio varmistaa sen, että tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia toteutettaessa yhteisön taloudelliset edut suojataan panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja kaikkea muuta lainvastaista toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä ja, väärinkäytösten ilmetessä, panemalla täytäntöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[12], neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96[13] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[14] mukaisesti.

6. Tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voi olla perusteettoman menon takia vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille.

7. Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission (tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan) suorittamasta yleisestä ja varainhoitoon liittyvästä valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla.

12 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

13 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tätä asetusta lakataan soveltamasta 30 päivänä kesäkuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

KOMISSIOLLE (EUROSTATILLE) TOIMITETTAVAT TIEDOT

15. Kokemukset rikoksista rikostyypeittäin:

16. Ajoneuvoihin liittyvät rikokset:

(1) ajoneuvon anastaminen

(2) varkaus ajoneuvosta

(3) moottoripyörän anastaminen

(4) polkupyörän anastaminen

17. Kotitalouksiin liittyvät rikokset: murtovarkaus pääasialliseen asuntoon

18. Henkilöön kohdistuvat rikokset:

(1) ryöstö

(2) henkilökohtaisen omaisuuden anastaminen

19. Muut kuin perinteiset rikokset:

(1) kuluttajaan kohdistuva petos

(2) pankkikortin/verkkopankin väärinkäyttö

(3) lahjonta (lahjus)

20. Rikoksen kuvaus:

21. Kunkin 1.1–1.4 kohdassa luetellun rikostyypin osalta on kerättävä seuraavat tiedot:

22. Sattuiko tapaus viimeisten 5 vuoden aikana? (vapaaehtoinen)

23. Sattuiko tapaus viimeisten 12 kuukauden aikana?

24. Kuinka usein tapaus on sattunut viimeisten 12 kuukauden aikana?

25. Ilmoitettiinko viimeinen tapaus poliisille (tai muulle viranomaiselle, kun kyseessä on kuluttajaan kohdistunut petos, pankkikortin/verkkopankin väärinkäyttö ja lahjonta)?

26. Reagoiko poliisi viimeiseen sille ilmoitettuun tapaukseen tyydyttävästi?

27. Edellä 2.1 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi kunkin rikoksen viimeksi sattuneesta tapauksesta on myös kerättävä seuraavat tiedot:

(1) ajoneuvoihin liittyvät rikokset, henkilöön kohdistuvat rikokset ja muut kuin perinteiset rikokset:

- Missä viimeinen tapaus sattui?

(2) ajoneuvon anastaminen:

- Palautettiinko ajoneuvo?

(3) murtovarkaus pääasialliseen asuntoon, ryöstö:

- Miksi poliisiin ei otettu yhteyttä?

- Miksi vastaaja ei ollut tyytyväinen poliisin toimintaan?

- Ottiko vastaaja yhteyttä rikosuhrien tukikeskukseen?

- Olisiko rikosuhrien tukikeskuksesta ollut hyötyä?

(4) ryöstö:

- Saatiinko ryöstösaalista?

- Käyttikö rikoksentekijä asetta?

- Millaista asetta rikoksentekijä käytti?

- Loukkaantuiko vastaaja?

- Vaatiko vamma sairaalahoitoa?

- Miten tapaus vaikutti vastaajaan henkisesti?

(5) henkilökohtaisen omaisuuden anastaminen:

- Olivatko anastetut tavarat vastaajan mukana?

(6) kuluttajaan kohdistuva petos:

- Liittyikö petokseen tavaroiden tai palveluiden osto?

- Liittyikö petokseen internetin tai sähköpostin käyttö?

(7) pankkikortin/verkkopankin väärinkäyttö:

- Oliko kyseessä pankkikortin vai verkkopankin väärinkäyttö?

(8) lahjonta:

- Ketkä osallistuivat?

- Vastaajan asenteet lainvalvontaa ja turvallisuuteen liittyviä varotoimia kohtaan:

- Onko vastaaja joutunut tekemisiin huumausaineongelman kanssa?

- Omistaako vastaaja varashälyttimen?

- Omistaako vastaaja turvaoven tai -lukkoja?

- Vältteleekö vastaaja tiettyjä paikkoja pimeällä?

- Omistaako vastaaja aseen?

- Miksi vastaaja omistaa aseen?

- Mitä mieltä vastaaja on poliisin toiminnasta?

- Mitä mieltä vastaaja on tuomioistuinten toiminnasta?

- Millaisia rangaistuksia murtovarkauksista pitäisi vastaajan mielestä antaa?

- Vastaajan turvallisuudentunne ja huolestuneisuus rikollisuudesta:

- pelko liikkua yksin ulkona öisin

- huolestuneisuus siitä, että fyysistä koskemattomuutta loukataan

- huolestuneisuus terrorismista

- murtovarkauden todennäköisyys

- Vastaajan sosio-demografinen tausta:

- sukupuoli

- ikä

- syntymämaa

- äidin syntymämaa

- isän syntymämaa

- kansalaisuus

- siviilisääty

- tosiasiallinen siviilisääty

- aiemmat perhesiteet

- työllisyystilanne

- kokopäivä- tai osa-aikatyö

- ammattiasema

- ammatti

- paikallisen yksikön toimiala

- korkein hyväksytysti suoritettu koulutustaso

- kotitalouden tulotaso

- Tekniset muuttujat:

- asuinmaa

- asuinalue

- kotitalouden asuinalueen taajama-aste

- tutkimuksen viitevuosi

- tutkimuskuukausi

- vastaajan tiedot

- kotitalouden painotuskerroin

- henkilön painotuskerroin

- käytetty tiedonkeruumenetelmä

- haastattelun aikana käytetty menetelmä teleskooppivaikutuksen arvioimiseksi,

- haastattelukieli

- kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, vastaaja mukaan lukien

- Väkivaltarikokset (erillisenä moduulina haastattelun lopussa):

(1) parisuhteen ulkopuolinen fyysinen väkivalta

- Onko kukaan, esimerkiksi joku koulussa tai työpaikalla, ystävä tai naapuri taikka joku tuntematon, koskaan lyönyt tai heittänyt jollakin taikka töninyt tai vetänyt hiuksista?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä lyönyt nyrkillä tai jollakin muulla esineellä taikka potkinut, raahannut perässään tai käynyt käsiksi?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä kuristanut tai polttanut taikka uhannut pistoolilla, veitsellä tai muulla aseella tai käyttänyt edellä mainittuja aseita?

(2) parisuhteen ulkopuolinen seksuaalinen väkivalta (vapaaehtoinen):

- Onko kukaan, esimerkiksi joku koulussa tai työpaikalla, ystävä tai naapuri taikka joku tuntematon, koskaan pakottanut ei-toivottuun sukupuoliyhdyntään esimerkiksi uhkailemalla, pitelemällä aloillaan tai saattamalla tilanteeseen, jossa kieltäytyminen oli mahdotonta?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä yrittänyt pakottaa ei-toivottuun sukupuoliseen kanssakäymiseen tai sukupuoliyhdyntään taikka harjoittanut jotain muuta ei-toivottua seksuaalisväritteistä toimintaa?

(3) fyysinen väkivalta parisuhteessa

- Onko nykyinen tai entinen kumppani, esimerkiksi entinen aviomies tai -vaimo taikka entinen poika- tai tyttöystävä, lyönyt tai heittänyt jollakin, joka voisi satuttaa, taikka töninyt tai sysinyt tai vetänyt hiuksista?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä lyönyt nyrkillä tai jollakin muulla esineellä taikka potkinut, raahannut perässään tai käynyt käsiksi?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä kuristanut tai polttanut taikka uhannut pistoolilla, veitsellä tai muulla aseella tai käyttänyt edellä mainittuja aseita?

(4) seksuaalinen väkivalta parisuhteessa (vapaaehtoinen):

- Onko vastaaja harjoittanut ei-toivottua seksuaalista kanssakäymistä, koska on ollut peloissaan siitä, mitä nykyinen tai entinen kumppani, esimerkiksi entinen aviomies tai -vaimo taikka entinen poika- tai tyttöystävä, saattaa tehdä?

- Onko kukaan edellä mainituista henkilöistä pakottanut vastaajan ei-toivottuun seksuaaliseen kanssakäymiseen?

- Parisuhteen ulkopuolisen ja parisuhteen aikana tapahtuneen fyysisen väkivallan osalta on kerättävä seuraavat tiedot:

- Sattuiko tapaus viimeisten 5 vuoden aikana? (vapaaehtoinen)

- Sattuiko tapaus viimeisten 12 kuukauden aikana?

- Kuinka usein tapaus on sattunut viimeisten 12 kuukauden aikana?

- Missä viimeinen tapaus sattui?

- Käytettiinkö asetta?

- Millaista asetta käytettiin?

- Loukkaantuiko vastaaja?

- Vaatiko vamma sairaalahoitoa?

- Miten tapaus vaikutti vastaajaan henkisesti?

- Kuka oli tekijä?

- Ilmoitettiinko viimeinen tapaus poliisille?

- Miksi sitä ei ilmoitettu?

- Reagoiko poliisi viimeiseen sille ilmoitettuun tapaukseen tyydyttävästi?

- Miksi vastaaja ei ollut tyytyväinen poliisin toimintaan?

- Ottiko vastaaja yhteyttä rikosuhrien tukikeskukseen?

- Olisiko rikosuhrien tukikeskuksesta ollut hyötyä?

- Edellä 7.1 kohdassa luetellut tiedot ovat vapaaehtoisia parisuhteen ulkopuoliseen ja parisuhteen aikana tapahtuneeseen fyysiseen väkivaltaan liittyvien rikosten yhteydessä.

- Maiden, jotka eivät esitä rikostapauksiin liittyviä seulontakysymyksiä haastattelupäivää edeltäneiltä viideltä viime vuodelta, on pyrittävä välttämään yliraportointia (”teleskooppivaikutus”) joko esittämällä seulontakysymyksiä, jotka kattavat vähintään kaksi vuotta, tai tarkastamalla vastaajan ilmoittaman tapauksen tarkka päivämäärä.

- LIITE II

KANSALLISET ALUEET, JOTKA VOIDAAN SULKEA POIS TUTKIMUKSESTA

Maa | Kansalliset alueet |

Ranska | Ranskan merentakaiset departementit ja alueet |

Alankomaat | Karibian saaret (Bonaire, St. Eustatius ja Saba), Länsifriisien saaret Texeliä lukuun ottamatta |

Irlanti | Kaikki offshore-saaret, Achillia, Bullia, Cruitia, Gorumnaa, Inishneetä, Lettermorea, Lettermullania ja Valentiaa lukuun ottamatta |

Yhdistynyt kuningaskunta | Skotlanti Caledonian kanavasta pohjoiseen ja Scillysaaret |

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS FOR PROPOSALS

1. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoitteet

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) Euroopan rikosturvallisuustilastoista.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) [15]

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen .

( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[16] .

( Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen .

( Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen .

1.4. Tavoitteet

1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Yhteisön tilasto-ohjelma vuosiksi 2008–2012, IV OSASTO, Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka.

Eurooppa-neuvosto, Tukholman ohjelma ( Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten ), EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1

Komission toimintasuunnitelma vuosiksi 2006–2010 rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamisesta, KOM(2006) 0437

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro ..

Erityistavoite 1 - tietojen tuottaminen

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Rikollisuutta ja turvallisuutta EU:ssa koskevien tietojen vertailukelpoisuuden parantaminen.

Tilastojen tuottaminen turvallisuuden edistämistä ja rikosten ehkäisemistä koskevan toimintapolitiikan muotoilemisen tueksi.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Turvallisuutta ja mikrotason tietoja koskevien vertailukelpoisten EU:n indikaattorien aikaansaaminen kaikkien 27 jäsenvaltion ja ETA-maiden käyttöön

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

- Henkilökohtaiseen turvallisuudentunteeseen ja rikoksen uhriksi joutumista koskeviin kokemuksiin liittyvien vertailukelpoisten EU:n indikaattorien aikaansaaminen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja ETA-maiden käyttöön.

- Mikrotason tietojen antaminen tiedeyhteisön käyttöön.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Rikosturvallisuudesta EU:n tasolla saatujen tulosten vertailukelpoisuus, mikä puolestaan edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ei sovelleta.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tutkimuksesta saatujen tietojen ansiosta on mahdollista arvioida asianmukaisesti muista lähteistä (esim. poliisirekisterit) saatuja rikollisuutta koskevia tietoja.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu .

- ( Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]2011 ja päättyy [PP/KK]2015.

- ( Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2012 ja päättyvät vuonna 2015.

( Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu .

28. Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

29. minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat) [17]

X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

( Välillinen keskitetty hallinnointi , jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

30. ( toimeenpanovirastoille

31. ( yhteisöjen perustamille elimille[18]

32. ( kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

33. ( henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

( Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

( Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa ( tarkennettava )

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Tutkimuksen toteuttamisen aikana jäsenvaltioiden kanssa pidetään säännöllisiä erityistyöryhmän kokouksia tutkimuksen seuraamista ja kokemusten jakamista varten.

Prosessia seurataan Eurostatin erityissääntöihin perustuvan laaturaportoinnin avulla.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1 Todetut riskit

Kansallisella tasolla ei ole välttämättä saatavissa riittävästi rahoitusta, jotta jäsenvaltioiden osuus tutkimuksen kustannuksista saataisiin katettua.

2.2.2 Valvontamenetelmä(t)

Euroopan komissio osallistuu tutkimuksen rahoitukseen, jos Euroopan unionin talousarviossa on varattu tähän tarkoitukseen määrärahoja.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Valvonnassa noudatetaan yksittäistoimiin myönnettävään avustukseen sovellettavia vakiomenettelyjä.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

- Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake | Budjettikohta | Määrärahalaji | Rahoitusosuudet |

Numero [Nimi……………………………………..] | JM/EI-JM ([19]) | EFTA-mailta[20] | Ehdokasmailta[21] | Kolmansilta mailta | Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |

[1a] | 29.02.03 Yhteisön tilasto-ohjelma vuosiksi 2008–2012 | JM | Kyllä | Ei | Ei | Ei |

[3a] | 18.05.09 Rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta | JM | Ei | Kyllä (ainoastaan kumppanina) | Ei | Kyllä (ainoastaan jäsenvaltiot ja niiden julkiset laitokset) |

- Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake | Budjettikohta | Määrärahalaji | Rahoitusosuudet |

Numero [Nimi……………………………………..] | JM/EI-JM | EFTA-mailta | Ehdokasmailta | Kolmansilta mailta | Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |

[XX.YY.YY.YY | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI |

3.2. ARVIOIDUT VAIKUTUKSET MENOIHIN

3.2.1 Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: | Numero | 1a Kasvua edistävä kilpailukyky |

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

36. 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

37. ( Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

38. X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N | Vuosi N+1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |

( Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |

29 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) | 2 | 2 | 2 | 2 |

XX 01 01 02 (lähetystöt) |

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) |

( Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[31] |

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) |

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

Muu budjettikohta (mikä?) |

YHTEENSÄ | 2 | 2 | 2 | 2 |

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | Tarvittavien tietojen toimittaminen jäsenvaltioille tutkimuksen tekemistä varten Tietoteknisten välineiden valmistelu tietojen vastaanottamista, validointia ja käsittelyä varten Tietojen valmistelu julkaisemista varten |

Ulkopuolinen henkilöstö | Ei sovelleta |

- 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

39. ( Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

40. X( Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Määrärahat katetaan kokonaisuudessaan siirroilla.

41. ( Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[34].

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

42. Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

43. X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

[1] EUVL L 344, 28.12.2007, s. 15.

[2] EUVL C […], […], s. [...].

[3] EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

[4] EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[5] EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1.

[6] EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[7] EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

[8] EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.

[9] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[10] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[11] EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[12] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[13] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[14] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[15] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[16] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[17] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[18] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[19] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[20] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[21] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[22] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[23] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[24] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[25] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[26] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[27] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[28] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[29] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[30] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[31] CA= sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED= ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä); LA= paikalliset toimihenkilöt; END= kansalliset asiantuntijat,

[32] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[33] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[34] Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.