52011PC0288

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Luovuus, osaaminen ja innovointi ovat kasvun edellytyksiä. Älykäs kasvu yksilöidään Eurooppa 2020 -strategiassa[1] yhdeksi komission tulevan päätöksenteon kolmesta prioriteetista. Älykäs kasvu edellyttää, että vahvistetaan EU:n tutkimustoimintaa, edistetään innovaatioita ja osaamisen siirtämistä sekä varmistetaan se, että innovatiivisista ajatuksista voidaan synnyttää uusia tuotteita ja palveluita, jotka luovat kasvua ja laadukkaita työpaikkoja.

Komissio on luvannut tukea näitä tavoitteita luomalla korkeatasoisen aineettoman omaisuuden kulttuurin[2]. Yksi tällaisen politiikan menestymisen ja siten myös kasvun ja kilpailukyvyn esteistä on immateriaalioikeuksien loukkausten lisääntyminen viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2009 OECD arvioi, että väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kansainvälisen kaupan arvo oli 250 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007, mikä on enemmän kuin 150 maan kansalliset BKT:t yhteensä[3]. Myös EU:n tulliviranomaisten julkaisemat luvut kuvastavat selkeää lisäystä tullitoiminnassa: loukkausten määrä kasvoi 26 704 tapauksesta (vuonna 2005) 43 572 tapaukseen (vuonna 2009) eli noin 60 prosenttia viiden vuoden aikana[4]. Piratismin (tai verkossa tapahtuvien tekijänoikeusloukkausten) taloudellisista vaikutuksista ei ole kovin tarkkaa tietoa, koska se on suhteellisen uusi ilmiö. Uusin alan tutkimus, jonka Pariisissa sijaitseva TERA Consultants teki BASCAPin (kansainvälisen kauppakamarin Business Action to Stop Counterfeiting and Piracy -aloite) tilauksesta vuonna 2010, osoittaa, että vuonna 2008 piratismista aiheutui EU:n musiikki-, elokuva-, televisio- ja ohjelmistoalalle 10 miljardin euron ja yli 185 000 työpaikan menetykset[5].

Useat alan ja kansainvälisten järjestöjen julkaisemat tutkimukset vahvistavat, että väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kauppa kasvaa jatkuvasti. Niissä todetaan, että tällainen kauppa

- vähentää merkittävästi investoimista innovointiin ja tuhoaa työpaikkoja[6],

- vaarantaa eurooppalaisten kuluttajien terveyden ja turvallisuuden[7],

- aiheuttaa vakavia ongelmia eurooppalaisille pk-yrityksille[8],

- johtaa verotulojen menetyksiin (myyntitietojen ilmoittamisen vähenemisen vuoksi)[9] sekä

- houkuttelee järjestäytynyttä rikollisuutta[10].

Yksi tärkeimmistä neuvoston[11] ja komission[12] vuonna 2009 käynnistämistä aloitteista tämän uhan torjumiseksi on väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen, jäljempänä ’seurantakeskus’, perustaminen. Seurantakeskuksen tavoitteena on parantaa tuntemusta immateriaalioikeuksien loukkauksista.

Neuvoston vuonna 2008 esittämän pyynnön mukaisesti seurantakeskus on muodoltaan komission yksiköiden hallinnoima asiantuntijakeskus, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa. Seurantakeskuksella on kaksi tehtävää: i) tulla resurssikeskukseksi, joka kerää ja seuraa kaikkia immateriaalioikeuksien loukkauksia koskevia tietoja ja raportoi niistä, sekä ii) toimia yhteistyöfoorumina, jolla kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien edustajat vaihtavat ajatuksia ja asiantuntemusta parhaista käytännöistä, kehittävät yhteisiä immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamista koskevia strategioita ja laativat suosituksia poliittisille päättäjille. Seurantakeskuksen hallinnointi kattaa useita tehtäviä ja toimia, jotka ovat komission yksiköiden vastuulla.

Seurantakeskuksen toiminnasta vastaa tällä hetkellä kolme komission virkamiestä (kaksi hallintovirkamiestä ja yksi assistentti), jotka myös hoitavat kaikki seurantakeskuksen toimenkuvaan kuuluvat työt.

Viimeisimmässä seurantakeskusta koskevassa neuvoston päätöslauselmassa seurantakeskuksen tehtäväkenttää laajennettiin kehottamalla seurantakeskusta tarkastelemaan, olisiko väärentämisen ja piratismin torjuntaan osallistuville tarvetta järjestää EU:n tason koulutusohjelmia[13]. Euroopan parlamentti puolestaan pyysi syyskuussa 2010 antamassaan päätöslauselmassa[14] seurantakeskusta keräämään tieteellistä tutkimustietoa väärentämisestä ja immateriaalioikeuksia koskevista säännöksistä. Lisäksi äskettäin julkaistu komission kauppapolitiikan pääosaston tilaama tutkimus suosittaa, että seurantakeskuksesta tulisi komissiossa keskitetty yhteyspiste ulkoisiin osapuoliin nähden sekä parhaiden käytäntöjen laatimisen ja levittämisen kansainvälinen lähde[15].

Seurantakeskuksen nykyiset toimintaolosuhteet olivat varmastikin asianmukaisia sen käynnistämisvaiheessa, jolloin sen institutionaalinen kehys luotiin kuulemisten ja kokousten kautta, mutta seurantakeskuksen toimeksiantoa ei ole mahdollista laajentaa eikä sen operatiivisia toimia ole mahdollista kehittää, sillä molemmat niistä edellyttävät kestävää infrastruktuuria (henkilöresursseja, rahoitusta ja tietoteknistä välineistöä sekä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuutta).

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotuksen tavoitteet ovat linjassa voimassa olevien EU:n politiikkojen ja strategioiden, kuten Eurooppa 2020 -strategian[16], kanssa. Ne ovat yhteensopivia myös komission ensisijaisten tavoitteiden ja ehdotusten kanssa, jotka liittyvät sen laatimaan immateriaalioikeuksia koskevaan eurooppalaiseen strategiaan[17].

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

- Intressitahojen kuuleminen

Seurantakeskuksen rakenteesta ja rahoituksesta on alusta lähtien keskusteltu säännöllisin väliajoin sekä seurantakeskuksen kokouksissa, joita tähän mennessä on ollut neljä[18], että erityisissä alaryhmien kokouksissa, joihin on syyskuusta 2009 lähtien osallistunut edustajia useista seurantakeskukseen kuuluvista yksityisen sektorin järjestöistä.

Euroopan parlamentin jäsenille tiedotetaan seurantakeskuksen työstä ja kehityksestä. Väärentämistä, salakuljetusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevässä Euroopan parlamentin foorumissa keskusteltiin vuonna 2010 avoimesti kahteen eri otteeseen seurantakeskuksen tulevaisuudesta ja erityisesti seurantakeskuksen mahdollisesta siirtämisestä sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (OHIM) yhteyteen.

Neuvosto antoi poliittisella tasolla vastauksena kahteen seurantakeskusta koskevaan komission tiedonantoon[19] kaksi päätöslauselmaa[20], joissa seurantakeskuksen perustamista pidetään tervetulleena ja joissa komissiota pyydetään tarkastelemaan seurantakeskuksen asemaa ja tehtäviä. Lisäksi Euroopan parlamentti antoi 22. syyskuuta 2010 komission vuonna 2009 antamasta tiedonannosta mietinnön, jossa kannatetaan OHIMin vahvempaa asemaa noudattamisen varmistamiseen liittyvissä kysymyksissä[21].

Ajatus joidenkin noudattamisen varmistamiseen liittyvien toimintojen antamisesta OHIMille saa kannatusta Euroopan tavaramerkkijärjestelmän käyttäjien parissa, joita on kuultu osana Euroopan tavaramerkkijärjestelmän kattavaa arviointia[22]. Sen kannatus laajeni entisestään niiden keskustelujen aikana, joita käytiin asiaa koskevassa seminaarissa Euroopan laajuisessa huippukokouksessa Brysselissä 2. ja 3. joulukuuta 2010[23]. Ehdotusta pitivät myönteisenä myös OHIMin hallintoelimet eli hallintoneuvosto ja talousarviokomitea[24] marraskuussa 2010 järjestämissään kokouksissa.

Tämän erityisen, kohdennetun ja jatkuvan kuulemisprosessin vuoksi katsottiin, ettei ollut tarpeen järjestää täydentävää vakiomuotoista kuulemista.

- Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea toimintavaihtoehtoa, joista kukin jakautuu muutamiin vaihtoehtoihin.

Toimintavaihtoehdossa 1 komission yksiköt jatkaisivat seurantakeskuksen hallinnointia, mutta niiden resursseja lisättäisiin huomattavasti. Vaihtoehdossa 1 a työt tehtäisiin kokonaan tai hyvin suurelta osin itse, kun taas vaihtoehdossa 1 b suurin osa töistä ulkoistettaisiin. Toimintavaihtoehdossa 2 vastuu seurantakeskuksesta siirrettäisiin yksityisen sektorin johtamalle aloitteelle, joka rahoitettaisiin joko pelkästään yksityisen sektorin varoin (vaihtoehto 2 a), komission myöntämällä avustuksella (vaihtoehto 2 b) tai julkis-yksityisen kumppanuuden varoin (vaihtoehto 2 c). Toimintavaihtoehdossa 3 vastuu seurantakeskuksesta siirrettäisiin joko jollekin uudelle EU:n virastolle (vaihtoehto 3 a) tai jo olemassa olevalle virastolle, erityisesti Alicantessa sijaitsevalle OHIMille.

Vaihtoehtoa 1 a (lisätään sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston henkilöstöä) ei pidetty toteuttamiskelpoisena komission harjoittaman ”henkilöstön nollakasvupolitiikan” vuoksi[25]. Myöskään vaihtoehtoa 2 a ei pidetty realistisena, koska ei ole merkkejä siitä, että yksityinen sektori olisi valmis mainitunlaiseen sitoumukseen. Vaihtoehtoja 1 b (ulkoistetaan työt kaupalliselta pohjalta) ja 2 b (tehtävistä vastaa alajohtoinen aloite) pidettiin toteuttamiskelpoisina mutta epäsopivina ratkaisuina, koska niissä todennäköisesti ei saataisi käyttöön tietoja, joita jäsenvaltioiden viranomaiset ja yksityiset sidosryhmät pitävät arkaluonteisina. Vaihtoehdossa 2 b riski eri sidosryhmien epätasa-arvoisesta asemasta (tai jopa poissulkemisesta) aiheuttaisi suuria ongelmia seurantakeskuksen kokonaistavoitteiden saavuttamisessa. Nämä ongelmat voitaisiin välttää osittain vaihtoehdossa 2 c (julkis-yksityiset kumppanuudet), josta kuitenkin aiheutuisi EU:n talousarviolle vuosikustannuksia 2,41–2,98 miljoonaa euroa kahtena ensimmäisenä toteutusvuonna ja 2,61–3,07 miljoonaa euroa kolmannesta toteutusvuodesta alkaen riippuen siitä, millaiset tietotekniikkajärjestelmät luotaisiin.

Vaihtoehto 3 a (uusi EU:n virasto) olisi vaikutusten arvioinnin mukaan sopiva ratkaisu tehdä seurantakeskuksesta toimintakykyinen. Siitä aiheutuisi kuitenkin huomattavia kustannuksia EU:n talousarviolle – 4,33–5,33 miljoonaa euroa kahtena ensimmäisenä toteutusvuonna ja 5,5–6,28 miljoonaa euroa kolmannesta toteutusvuodesta alkaen – sekä merkittävän aikaviiveen, ennen kuin virasto olisi toiminnassa.

Vaihtoehdossa 3 b (annetaan tehtävät olemassa olevalle EU:n virastolle, mieluiten OHIMille) seurantakeskuksella olisi käytettävissään asiantuntemusta, resursseja ja rahoitusta, ja siitä tulisi nopeasti toimintakykyinen. EU:n talousarvion kannalta tämä olisi kustannustehokkain ratkaisu (kokonaiskustannukset olisivat 3,3–4,3 miljoonaa euroa kahtena ensimmäisenä toteutusvuonna ja 4,74–5,52 miljoonaa euroa kolmannesta toteutusvuodesta alkaen), sillä kustannukset voitaisiin kattaa muilla kuin EU:n talousarvion varoilla.

Siksi vaikutusten arvioinnissa todetaan, että seurantakeskusta koskevan vastuun siirtäminen OHIMille on suositelluin toimintavaihtoehto, koska OHIMilla on asianmukaista rahoitusta ja asianmukaiset rakenteet ja koska se kykenee saavuttamaan seurantakeskuksen tavoitteet heti, kun tämän perusasetusta on muutettu.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotetaan, että OHIMille annetaan vastuu seurantakeskuksen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja toimista, mukaan luettuna ne, jotka koskevat tekijänoikeutta, lähioikeuksia ja patenttioikeuksia.

Näihin tehtäviin olisi tulevaisuudessa kuuluttava

- riippumattomien tietojen ja arviointien toimittaminen väärentämisen ja piratismin määrästä ja laajuudesta sisämarkkinoilla,

- parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ja edistäminen suhteissa viranomaisiin,

- yksityisen sektorin parhaiden strategioiden levittäminen,

- yleisen tietoisuuden lisääminen,

- sen arvioiminen, olisiko väärentämisen ja piratismin torjuntaan osallistuville viranomaisille tarvetta järjestää EU:n tason koulutusohjelmia, ja tällaisten koulutusohjelmien suunnittelu yhteistyössä muiden kansainvälisten ja eurooppalaisten instituutioiden ja virastojen kanssa,

- tutkimuksen tekeminen teknisistä välineistä, joilla voidaan torjua väärentämistä ja piratismia sekä

- kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja teknisen avun antaminen kolmansien maiden viranomaisille.

Toimiin, joilla nämä tehtävät pyritään suorittamaan, olisi kuuluttava

- seurantakeskuksen muodossa kokoontuvien edustajien välisten ja seurantakeskuksen alaryhmien kokousten järjestäminen,

- kokousten järjestäminen ulkoisten asiantuntijoiden kanssa,

- immateriaalioikeuksien loukkaamista ja tällaisten loukkausten torjumismenetelmiä käsittelevien seminaarien ja kurssien luettelointi ja järjestäminen,

- tutkimusten tekeminen väärentämisen ja piratismin laajuudesta ja vaikutuksista, vuosittaisten kertomusten laatiminen kehityksestä ja suuntauksista sekä alakohtaisten analyysien laatiminen tilanteesta eri teollisuuden- ja tuotannonaloilla,

- tutkimuksen tekeminen teknisistä välineistä, joilla voidaan torjua väärentämistä ja piratismia,

- tietokantojen kehittäminen tietojen tallentamiseksi ja analysoimiseksi immateriaalioikeuksien loukkausten laajuudesta ja vaikutuksista, tällaisia loukkauksia koskevasta kansallisesta oikeuskäytännöstä ja nykyisistä koulutustoimista; järjestelmien kehittäminen, jotta viranomaiset ja yksityiset sidosryhmät voivat tutustua tietoihin ja jotta tietoa voidaan vaihtaa nopeasti näiden kesken.

- Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artikla on oikeusperusta sisämarkkinoiden luomiselle ja toiminnalle. Tehtävät, jotka OHIMille annetaan tällä asetuksella, koskevat myös jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamista, joten niiden voidaan katsoa täydentävän unionin lainsäädäntöä tällä alalla. SEUT-sopimuksen 118 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään valtuuksista antaa toimenpiteitä, joilla luodaan eurooppalaiset immateriaalioikeudet yhdenmukaisen immateriaalioikeuksien suojan vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa ja muodostetaan keskitetyt luvananto-, koordinointi- ja valvontajärjestelmät unionin tasolla. Näin ollen 114 artikla ja 118 artiklan ensimmäinen kohta muodostavat yhdessä tämän ehdotuksen asianmukaisen oikeusperustan.

- Toissijaisuusperiaate

Monet seurantakeskukselle annetuista toimista ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ja niihin osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota. Siksi niitä ei voida toteuttaa tehokkaalla tavalla yksittäisten jäsenvaltioiden voimin. Niin kauan kuin jäsenvaltioiden on tarpeen tehdä kahdenvälistä yhteistyötä, menettelyitä voidaan periaatteessa parantaa tällä tasolla yksittäistapauksissa. Koska tällaisessa ympäristössä tarvittavat välineet ja menetelmät olisivat kuitenkin samantyyppiset kaikissa jäsenvaltioissa, näyttää siltä, että on tehokkaampaa kehittää ne EU:n tasolla. Näin voidaan varmistaa, ettei ratkaisuja räätälöidä yksittäisten jäsenvaltioiden vaatimuksiin vaan että ne hyödyttävät kaikkia jäsenvaltioita. Lisäksi suhteet kolmansiin maihin edellyttävät, että komission yksiköiden välinen koordinointi ja koordinointi muiden EU:n ja kansainvälisten elinten kanssa tapahtuu EU:n tasolla.

Kuten vaikutusten arvioinnista ilmenee, näiden tehtävien antaminen jo olemassa olevalle EU:n virastolle – käytännössä OHIMille – tuottaa synergioita meneillään olevien toimien kanssa. Lisäksi näin voidaan hyötyä OHIMin asiantuntemuksesta tavaramerkkien ja mallien alalla sekä yhteistyösuhteista, jotka OHIM on luonut kansallisiin immateriaalioikeusvirastoihin. Näiden yhteistyösuhteiden avulla OHIM voi tuoda yhteen asiantuntijoita, joita se tarvitsee onnistuakseen uusissa tehtävissään.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksesta ei aiheudu EU:n talousarviolle mitään kustannuksia. Sen sijaan sen avulla voitaisiin säästää noin 40 000 euroa, sillä tietyt kustannukset, jotka nykyään katetaan EU:n talousarviosta, katettaisiin tulevaisuudessa OHIMin talousarviosta.

5. ARTIKLAKOHTAISET PERUSTELUT

1 artikla

Tässä artiklassa kuvataan ehdotuksen kohdetta eli OHIMin toimivallan laajentamista antamalla sille vastuu seurantakeskuksen toiminnasta. Seurantakeskus on asiantuntemuksen keskus, jolla on erityisiä tehtäviä ja toimia.

2 artikla

Tässä artiklassa määritellään ne tehtävät ja toimet, joita OHIMin on määrä suorittaa seurantakeskuksen yhteydessä ja jotka voidaan ryhmitellä kuuteen pääluokkaan seuraavasti:

- parannetaan tuntemusta immateriaalioikeuksien loukkausten laajuudesta ja vaikutuksista ja aineettoman omaisuuden arvosta sekä lisätään tietämystä parhaista julkisen ja yksityisen sektorin käytännöistä, joilla voidaan torjua immateriaalioikeuksien loukkauksia,

- lisätään yleistä tietoisuutta immateriaalioikeuksien loukkausten vaikutuksista,

- kehitetään immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemusta,

- lisätään tietämystä teknisistä välineistä, joilla voidaan ennaltaehkäistä ja torjua väärentämistä ja piratismia, mukaan luettuina seuranta- ja jäljitysjärjestelmät,

- parannetaan immateriaalioikeuksien suojelua koskevien tietojen vaihtoa verkossa immateriaalioikeuksien suojeluun osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja edistetään yhteistyötä jäsenvaltioiden keskitettyjen teollisoikeusvirastojen kanssa ja välillä, mukaan luettuna Beneluxin immateriaalioikeusvirasto,

- edistetään kansainvälistä yhteistyötä.

3 artikla

Tässä artiklassa täsmennetään, että OHIMin on käytettävä 2 artiklassa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi toteutettaviin toimiin omia talousarviovarojaan.

4 artikla

Tämä artikla kattaa seurantakeskuksen kokousten järjestämisen ja niihin osallistumisen. Siinä säädetään, että OHIMin on kutsuttava koolle asiantuntijoita immateriaalioikeuksien suojelua käsittelevistä julkishallinnoista, elimistä ja järjestöistä, yksityiseltä sektorilta, Euroopan parlamentista ja komissiosta. Yksityisen sektorin edustajien olisi oltava niiltä talouden aloilta, joihin väärentäminen vaikuttaa eniten. Edustajien olisi siksi oltava eri toimialoilta. Näin ollen oikeudenhaltijoiden, internetin palveluntarjoajien ja televiestintäyritysten olisi oltava edustettuina. Myös kuluttajien olisi oltava edustettuina. Lisäksi artiklassa säädetään mahdollisuudesta järjestää työryhmäkokouksia seurantakeskuksen yhteydessä.

5 artikla

Tässä artiklassa velvoitetaan jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin edustajat sovellettavaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen toimittamaan OHIMille tilasto- ja oikeuskäytäntötietoja seurantakeskuksen työn yhteydessä neuvoston 1. maaliskuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti sekä tiedottamaan virastolle immateriaalioikeuksien suojelua koskevista toimintalinjoistaan.

6 artikla

Tässä artiklassa asetetaan OHIMille velvollisuus antaa seurantakeskuksen sisäisiä hallinnollisia ohjeita ja julkaista tiedonantoja, jotka ovat tarpeen kaikkien OHIMille tällä asetuksella annettujen tehtävien täyttämisen kannalta.

7 artikla

Tässä artiklassa säädetään, että OHIMin vuosittaiseen toimintakertomukseen on sisällyttävä raportti OHIMin tämän asetuksen nojalla toteuttamista toimista. Tässä artiklassa esitetään, mitä tietoja raporttiin on ensi sijassa sisällyttävä. Näitä ovat erityisesti katsaus tärkeimpiin vuoden aikana toteutettuiin toimiin, saavutetut tulokset, yleinen arvio OHIMin tämän asetuksen nojalla toteuttamasta työstä, katsaus seurantakeskuksen tulevaan työhön ja suositukset tulevasta immateriaalioikeuksien suojelua koskevasta politiikasta.

8 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan asetuksen arviointia koskevat säännöt. Tässä komission suorittamassa arvioinnissa tarkastellaan OHIMin suoritusta asetuksen käytännön täytäntöönpanossa eli erityisesti sitä, miten se on täyttänyt 2 artiklassa säädetyt tehtävät ja miten sen työ on vaikututtanut immateriaalioikeuksien suojeluun EU:ssa. Komissio kuulee seurantakeskusta osana arviointiprosessia ja lähettää lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Sen jälkeen komissio käynnistää sidosryhmien keskuudessa laajan kuulemisen arviointikertomuksesta ja esittää tarvittaessa ehdotuksia asetuksen muuttamiseksi.

9 artikla

Tässä artiklassa käsitellään ehdotetun asetuksen voimaantuloa ja vaikutuksia.

2011/0135 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tiettyjen immateriaalioikeuksien suojeluun liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen muodossa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan ja 118 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[26],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, taloudellinen hyvinvointi perustuu kestävällä pohjalla olevaan luovaan toimintaan ja innovointiin. Siksi niitä on välttämätöntä suojella tehokkaasti ja varmistaa siten unionin vauraus myös tulevaisuudessa.

2. Immateriaalioikeudet ovat yrityksille tärkeä voimavara, joka auttaa varmistamaan, että keksijät ja muut luovan työn tekijät saavat kohtuullisen palkkion työstään ja että heidän tekemänsä investoinnit tutkimukseen ja uudenlaiset ajatuksensa suojataan.

3. Immateriaalioikeuksiin on sovellettava moitteetonta, yhdenmukaistettua ja vaiheittaista lähestymistapaa, jotta Eurooppa 2020 -strategian[27] kunnianhimoiset tavoitteet voidaan täyttää.

4. Immateriaalioikeuksien loukkausten määrän jatkuva nousu on todellinen uhka paitsi unionin taloudelle myös unionin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Siksi Euroopan ja maailmanlaajuisella tasolla tarvitaan tehokkaita, viipymättömiä ja koordinoituja toimia tämän ilmiön torjumiseksi.

5. Osana sitä yleistä immateriaalioikeusstrategiaa, joka sisältyy neuvoston 25 päivänä syyskuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan kattavasta eurooppalaisesta suunnitelmasta väärentämisen ja piratismin torjumiseksi[28], neuvosto pyysi komissiota perustamaan väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen, jäljempänä ’seurantakeskus’. Tämän johdosta komissio antoi tiedonannon ”Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”[29], jossa se selostaa julkisen ja yksityisen sektorin edustajista koostuvan asiantuntijaverkoston perustamista ja kuvaa sen tehtäviä.

6. Tiedonannossa esitetään, että seurantakeskuksesta olisi tultava kaikkiin immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvien tietojen keruun, seurannan ja raportoinnin resurssikeskus. Seurantakeskusta olisi käytettävä yhteistyöfoorumina, jolla kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien edustajat vaihtavat ajatuksia ja asiantuntemusta parhaista käytänteistä, laativat yhteisiä noudattamisen varmistamista koskevia strategioita ja antavat suosituksia poliittisille päättäjille. Tiedonannossa täsmennetään, että seurantakeskuksen toiminnasta ja hallinnoinnista vastaisivat komission yksiköt.

7. Neuvosto pyysi komissiota, jäsenvaltioita ja alan teollisuutta 1 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla[30] toimittamaan seurantakeskukselle luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja väärentämisestä ja piratismista sekä yhdessä laatimaan ja hyväksymään seurantakeskuksessa suunnitelmia tietojenkeruun jatkamiseksi. Neuvosto myös pyysi seurantakeskusta julkaisemaan joka vuosi kattavan kertomuksen, joka kattaa väärentämisen ja piratismin määrän, laajuuden ja pääpiirteet sekä niiden vaikutukset sisämarkkinoihin. Kertomuksen olisi tietosuojalainsäädäntöä noudattaen perustuttava jäsenvaltioiden viranomaisten, komission ja yksityisen sektorin edustajien toimittamiin tietoihin väärentämisen ja piratismin määrästä, laajuudesta ja pääpiirteistä sekä vaikutuksista sisämarkkinoihin.

8. Neuvosto pyysi 25 päivänä toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä[31] komissiota vahvistamaan oikeusperustan sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit), jäljempänä ’virasto’, osallistumiselle immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseen liittyviin toimiin, mukaan luettuna väärentämisen torjunta, erityisesti edistämällä sen yhteistyötä kansallisten tavaramerkkivirastojen ja seurantakeskuksen kanssa.

9. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY[32] säädetään muun muassa toimenpiteistä, joilla edistetään yhteistyötä, myös tietojenvaihtoa, jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä.

10. Euroopan parlamentti pyysi 22 päivänä syyskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla[33] jäsenvaltioita ja komissiota laajentamaan viraston ja kansallisten immateriaalioikeusvirastojen välistä yhteistyötä siten, että se kattaa myös immateriaalioikeuksien loukkausten torjunnan.

11. Koska seurantakeskuksella on useita tehtäviä, on löydettävä ratkaisu, jolla varmistetaan riittävä ja kestävä infrastruktuuri, jotta se voi täyttää tehtävänsä.

12. Yhteisön tavaramerkistä 26 päivänä helmikuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/2009[34] säädetään viraston ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai muiden viranomaisten välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä sekä asiakirjojen vaihtamisesta viraston ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen välillä. Tältä pohjalta virasto on aloittanut yhteistyön kansallisten virastojen kanssa, jotka toimivat immateriaalioikeuksien suojelun alalla. Siksi virastolla myös on jo huomattava määrä tarvittavaa kokemusta ja asiantuntemusta, joiden avulla voidaan tarjota riittävä ja kestävä infrastruktuuri seurantakeskuksen tehtäviä varten.

13. Virasto soveltuu sen vuoksi hyvin vastaamaan mainituista tehtävistä.

14. Mainittujen tehtävien olisi liityttävä kaikkiin immateriaalioikeuksiin, jotka kuuluvat unionin tai asianomaisen jäsenvaltion tämän alan kansalliseen lainsäädäntöön, koska loukkaukset vaikuttavat monissa tapauksissa useisiin erilaisiin immateriaalioikeuksiin. Lisäksi tarvitaan tietoja kaikentyyppisistä immateriaalioikeuksista ja niistä on vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotta voidaan saada kokonaiskuva tilanteesta ja laatia kattavia strategioita immateriaalioikeuksien loukkausten vähentämiseksi. Mainittujen tehtävien yhteydessä viraston toimeksiantoa olisi siksi laajennettava siten, että se kattaa myös patenttioikeuksien, tekijänoikeuden, lähioikeuksien ja maantieteellisten merkintöjen suojelun.

15. Tehtävät, jotka viraston on määrä suorittaa, voidaan nivoa yhteen noudattamisen varmistamistoimien ja raportointitoimien kanssa, joista säädetään direktiivissä 2004/48/EY. Toisin sanoen viraston olisi tuotettava kansallisille viranomaisille tai toiminnanharjoittajille palveluita, jotka edistävät erityisesti direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja joiden voidaan olettaa helpottavan sen soveltamista. Viraston tehtävien voidaan siksi katsoa liittyvän läheisesti niiden säännösten kohteeseen, joilla lähennetään jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

16. Seurantakeskuksesta, jonka kutsuu koolle virasto, olisi tultava immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvien tietojen asiantuntijakeskus, joka hyödyntää viraston asiantuntemusta, kokemusta ja resursseja.

17. Viraston olisi tarjottava foorumi, joka tuo yhteen viranomaisia ja yksityisen sektorin edustajia ja jonka avulla voidaan varmistaa, että kerätään, analysoidaan ja levitetään objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja immateriaalioikeuksien arvosta ja loukkauksista, kehitetään parhaita käytäntöjä ja strategioita immateriaalioikeuksien suojaamiseksi sekä lisätään yleistä tietoisuutta immateriaalioikeuksien loukkausten vaikutuksista. Lisäksi viraston olisi täytettävä muita tehtäviä, kuten parannettava tuntemusta immateriaalioikeuksien arvosta, lisättävä immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemusta sopivilla koulutustoimenpiteillä, lisättävä tietämystä väärentämisen ehkäisemisen tekniikoista sekä tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

18. Kun virasto kutsuu seurantakeskuksen koolle sen toimien yhteydessä, sen olisi otettava mukaan toimintaan edustava joukko talouden alojen edustajia, joihin immateriaalioikeuksien loukkausten torjunta vaikuttaa kaikkein eniten ja joilla on siitä eniten kokemusta, kuten erityisesti oikeudenhaltijoiden ja internetpalvelujen tarjoajien edustajia. Lisäksi olisi varmistettava, että kuluttajat sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina.

19. Viraston olisi toteutettava immateriaalioikeuksien suojeluun liittyvät tehtävät ja toimet omasta talousarviostaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Kohde

Annetaan sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle, jäljempänä ’virasto’, tällä asetuksella tiettyjä immateriaalioikeuksien suojeluun liittyviä tehtäviä. Suorittaessaan näitä tehtäviä viraston on säännöllisin ajoin kutsuttava asiantuntijoita, viranomaisia ja sidosryhmiä koolle väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen, jäljempänä ’seurantakeskus’, muodossa.

2 artiklaTehtävät ja toimet

20. Viraston tehtävänä on

a) parantaa tuntemusta Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön nojalla suojattujen immateriaalioikeuksien loukkauksien laajuudesta ja vaikutuksista, mukaan luettuina teollisoikeudet, tekijänoikeus ja lähioikeudet;

b) parantaa tuntemusta aineettoman omaisuuden arvosta;

c) lisätä tietämystä parhaista julkisen ja yksityisen sektorin käytännöistä, joilla immateriaalioikeuksia suojellaan;

d) lisätä yleistä tietoisuutta immateriaalioikeuksien loukkausten vaikutuksista;

e) kehittää immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemusta;

f) lisätä tietämystä teknisistä välineistä, joilla voidaan ennaltaehkäistä ja torjua väärentämistä ja piratismia, mukaan luettuina seuranta- ja jäljitysjärjestelmät;

g) parantaa immateriaalioikeuksien suojeluun liittyvien tietojen vaihtoa verkossa immateriaalioikeuksien suojeluun osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen kanssa ja välillä, mukaan luettuna Beneluxin immateriaalioikeusvirasto;

h) edistää kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden immateriaalioikeusvirastojen kanssa, jotta voidaan laatia strategioita ja kehittää tekniikkoja immateriaalioikeuksien, taitojen ja välineiden suojaamiseksi.

21. Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi viraston on toteutettava seuraavat toimet:

a) kutsuttava seurantakeskus koolle säännöllisin väliajoin 4 artiklan mukaisesti;

b) laadittava menetelmä riippumattomien, objektiivisten, vertailukelpoisten ja luotettavien immateriaalioikeuksien loukkauksia koskevien tietojen keräämistä, analysoimista ja raportoimista varten;

c) kerättävä, analysoitava ja levitettävä objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja immateriaalioikeuksien loukkauksista;

d) kerättävä, analysoitava ja levitettävä objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja aineettoman omaisuuden taloudellisesta arvosta ja sen osuudesta talouden kasvuun, hyvinvointiin, innovointiin, luovaan toimintaan, kulttuurien kirjoon, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen sekä korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen unionissa;

e) laadittava säännöllisin väliajoin eri talouden alojen, maantieteellisten alueiden ja loukattujen immateriaalioikeuksien tyyppien mukaan arviointeja ja erityiskertomuksia, joissa arvioidaan muun muassa immateriaalioikeuksien loukkausten vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen sekä tällaisten loukkausten yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin;

f) kerättävä, analysoitava ja levitettävä tietoa parhaista käytännöistä seurantakeskuksen muodossa kokoontuvien edustajien keskuudessa ja kehitettävä strategioita tällaisten käytäntöjen pohjalta;

g) laadittava raportteja ja julkaisuja unionin kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi immateriaalioikeuksien loukkausten vaikutuksista ja järjestettävä konferensseja sekä internet- ja muita kampanjoita, tapahtumia ja tapaamisia Euroopan ja kansainvälisellä tasolla;

h) kehitettävä ja järjestettävä internet- ja muuta koulutusta immateriaalioikeuksien suojeluun osallistuville kansallisille virkamiehille;

i) järjestettävä tilapäisiä asiantuntijakokouksia tämän asetuksen nojalla tehtävän työn tukemiseksi;

j) tutkittava, arvioitava ja edistettävä ammattikäyttöön tarkoitettuja teknisiä välineitä ja viiteteknologioita, mukaan luettuina seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, joiden avulla aito tuote voidaan erottaa väärennetystä;

k) tehtävä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa sellaisen sähköisen verkon kehittämiseksi, jonka välityksellä voidaan vaihtaa tietoja immateriaalioikeuksien suojaamisesta, mukaan luettuina reaaliaikaiset hälytykset ja tiedot immateriaalioikeuksien loukkauksista immateriaalioikeuksien suojelua käsittelevien jäsenvaltioiden hallintojen, elinten ja järjestöjen välillä;

l) laadittava strategioita yhteistyössä jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen kanssa, mukaan luettuna Beneluxin immateriaalioikeusvirasto, ja kehitettävä immateriaalioikeuksien suojeluun liittyviä tekniikoita, taitoja ja välineitä, mukaan luettuina koulutusohjelmat ja valistuskampanjat;

m) kehitettävä ohjelmia kolmansille maille annettavasta teknisestä avusta sekä kehitettävä ja toimitettava erityisiä koulutusohjelmia ja -tapahtumia immateriaalioikeuksien suojeluun osallistuvia kolmansien maiden virkamiehiä varten;

n) annettava komissiolle suosituksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä, myös komission pyynnöstä;

o) laadittava vuosittain työohjelma a alakohdassa tarkoitettuja kokouksia varten immateriaalioikeuksien suojelua koskevien unionin toimintalinjojen ja painopisteiden mukaisesti;

p) toteutettava muita tällaisia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta virasto voi täyttää 1 kohdassa vahvistetut tehtävät.

3 artiklaRahoitus

Viraston on aina huolehdittava siitä, että sille tällä asetuksella annetut tehtävät suoritetaan sen omia talousarviovaroja käyttäen.

4 artiklaSeurantakeskuksen kokoukset

22. Virasto kutsuu 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin kokouksiin koolle edustajia immateriaalioikeuksien suojelua käsittelevistä julkishallinnoista, elimistä ja järjestöistä sekä yksityiseltä sektorilta.

23. Seurantakeskukseen koolle kutsuttuihin yksityisen sektorin edustajiin on kuuluttava laaja ja edustava joukko unionin ja kansallisia elimiä, jotka edustavat sellaisia eri talouden aloja, joihin immateriaalioikeuksien loukkausten torjunta vaikuttaa eniten ja joilla on siitä eniten kokemusta.

Kuluttajajärjestöjen ja pienten ja keskisuurten yritysten on oltava asianmukaisesti edustettuina.

24. Virasto kutsuu kokouksiin yhden kansallisen edustajan kustakin jäsenvaltiosta sekä viisi edustajaa Euroopan parlamentista ja viisi edustajaa komissiosta.

25. Edustajien nimet sekä kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan viraston verkkosivustolla.

26. Edellä 2 artikla 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kokoukset voidaan järjestää myös työryhmäkokouksina seurantakeskuksen yhteydessä. Enintään kaksi Euroopan parlamentin edustajaa ja enintään kaksi komission edustajaa kutsutaan työryhmien kokouksiin tarkkailijoina.

5 artiklaTiedonantovelvollisuus

Rajoittamatta henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä, seurantakeskuksen muodossa kokoontuvien jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin edustajien on

a) tiedotettava virastolle immateriaalioikeuksien suojelua koskevista toimintalinjoistaan ja strategioistaan ja kaikista niiden muutoksista;

b) toimitettava tilastotietoja immateriaalioikeuksien loukkauksista;

c) tiedotettava virastolle mahdollisesta asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä.

6 artiklaSisäiset hallinnolliset ohjeet ja tiedonannot

Käyttäen asetuksen (EY) N:o 207/2009 124 artiklan nojalla saamaansa toimivaltaa viraston pääjohtaja antaa sisäiset hallinnolliset ohjeet ja julkaisee tiedonannot, jotka ovat tarpeen kaikkien virastolle tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien täyttämiseksi.

7 artiklaToimintakertomuksen sisältö

Asetuksen (EY) N:o 207/2009 124 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toimintakertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot virastolle tämän asetuksen nojalla kuuluvista tehtävistä ja toimista:

a) katsaus edellisen kalenterivuoden aikana suoritettuihin tärkeimpiin toimiin,

b) edellisen kalenterivuoden aikana saavutetut tulokset, joihin liitetään tarvittaessa alakohtaiset raportit, joissa analysoidaan tilannetta eri teollisuuden- ja tuotannonaloilla;

c) yleinen arvio tässä asetuksessa säädettyjen viraston tehtävien täyttymisestä;

d) katsaus toimiin, jotka virasto aikoo toteuttaa tulevaisuudessa;

e) suosituksia tulevista toimintalinjoista immateriaalioikeuksien suojelun alalla, myös siitä, miten jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voidaan tehostaa.

8 artiklaArviointi

27. Viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta komissio antaa kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen soveltamista.

28. Arviointikertomuksessa arvioidaan viraston suoritusta tämän asetuksen täytäntöönpanossa erityisesti siltä osin, miten se on vaikuttanut immateriaalioikeuksien suojeluun sisämarkkinoilla.

29. Valmistellessaan arviointikertomusta komissio kuulee 2 kohdassa mainituista kysymyksistä edustajia, jotka kokoontuvat seurantakeskuksen muodossa.

30. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä järjestää arviointikertomuksesta laajan kuulemisen sidosryhmien keskuudessa.

9 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne: Säädösehdotus

1.4. Tavoitteet

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tiettyjen immateriaalioikeuksien suojeluun liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen muodossa

Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[35]

Sisämarkkinat – osaamistalous – immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistaminen

Ehdotuksen/aloitteen luonne

( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen .

( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[36] .

( Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen .

( Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

Tavoitteet

Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Yleisenä tavoitteena on tehostaa immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamista, jotta voidaan välttää suuret vahingot, joita väärentämisestä ja piratismista aiheutuu Euroopan taloudelle sekä eurooppalaisten terveydelle ja turvallisuudelle. Tämä tavoite on linjassa voimassa olevien EU:n politiikkojen ja strategioiden, kuten Eurooppa 2020 -strategian[37] kanssa. Se on yhteensopiva myös komission ensisijaisten tavoitteiden ja ehdotusten kanssa, jotka liittyvät sen immateriaalioikeuksia koskevaan eurooppalaiseen strategiaan[38].

Immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet huomattavasti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2009 OECD arvioi, että väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kansainvälisen kaupan arvo oli 250 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007, mikä on enemmän kuin 150 maan kansalliset BKT:t yhteensä[39]. Myös EU:n tulliviranomaisten julkaisemat luvut kuvastavat selkeää lisäystä tullitoiminnassa: loukkausten määrä kasvoi 4 694 tapauksesta (vuonna 1999) 43 572 tapaukseen (vuonna 2009) eli noin 920 prosenttia 10 vuoden aikana. Uusin internetpiratismin alan tutkimus, jonka Pariisissa sijaitseva TERA Consultants teki BASCAPin (kansainvälisen kauppakamarin Business Action to Stop Counterfeiting and Piracy -aloite) tilauksesta vuonna 2010, osoittaa, että vuonna 2008 piratismista aiheutui EU:n musiikki-, elokuva-, televisio- ja ohjelmistoalalle 10 miljardin euron ja yli 185 000 työpaikan menetykset[40].

Tärkein EU:n tason aloite tämän ongelman torjumiseksi on väärentämisen ja piratismin eurooppalainen seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’, jota hallinnoi komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto (PO MARKT).

Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite:

Seurantakeskuksen institutionaalinen rakenne on luotu kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nyt kun seurantakeskuksen perustamisvaihe on saatettu päätökseen, on käynyt ilmi, ettei seurantakeskus kykene täyttämään tulevia tavoitteitaan nykyisen infrastruktuurinsa puitteissa ja ettei se nykymuodossaan myöskään voisi laajentaa tehtäväkenttäänsä, koska sillä ei ole tarvittavaa rahoitusta, tietoteknistä välineistöä ja asiantuntemusta eikä tarvittavia henkilöresursseja ja kokousvalmiuksia.

Erityisenä tavoitteena on siksi varmistaa, että seurantakeskus saa mahdollisimman nopeasti ja ilman EU:n talousarviolle aiheutuvia kustannuksia sellaisen infrastruktuurin, jonka se tarvitsee voidakseen suorittaa tehtävänsä tehokkaasti. Näihin tehtäviin kuuluvat ensinnäkin viranomaisten ja yksityisten sidosryhmien tietämyksen lisääminen väärentämisen ja piratismin laajuudesta, vaikutuksista ja kehityssuunnista sekä tämän ongelman torjumisen edellyttämistä tehokkaista tekniikoista, toisekseen immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tehtävän päivittäisen yhteistyön parantaminen, kolmanneksi kuluttajille tiedottaminen väärentämiseen ja piratismiin liittyvistä taloudellisista vaikutuksista ja vaaroista sekä lisäksi kolmansiin maihin kohdennettujen toimien koordinoinnin parantaminen.

Tässä aloitteessa seurantakeskuksen toiminnasta vastaisi jo olemassa oleva EU:n virasto, toisin sanoen sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (OHIM). Näin seurantakeskus voisi hyödyntää jo olemassa olevia hallintorakenteita (kuten henkilöresursseja ja rahoitusta). OHIM on EU:n virasto, joka vastaa tavaramerkkien ja mallien rekisteröimisestä. Rekisteröidyt tavaramerkit ja mallit ovat voimassa kaikissa 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Koska immateriaalioikeuksien suojelun ja niiden noudattamisen varmistamisen välillä on selkeä yhteys ja koska OHIMissa on jo saatavilla tarvittavaa asiantuntemusta, seurantakeskuksen tehtävien siirtäminen OHIMille vaikuttaa erityisen asianmukaiselta.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Sisämarkkinapolitiikka.

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Jotta EU voisi välttää vahingollisen kehityssuunnan, josta olisi huomattavaa haittaa talouden elpymiselle, vauraudelle ja työpaikoille EU:ssa, immateriaalioikeuksien loukkauksia on torjuttava koordinoidummalla ja kestävämmällä tavalla. Tähän kielteiseen kehityssuuntaan liittyy sellaisten tuotteiden määrän kasvu markkinoilla, jotka voivat aiheuttaa kuluttajille vakavan vaaran. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi lääke-, elintarvike-, kosmetiikka- ja kodinkoneväärennökset.

Seurantakeskus parantaisi huomattavasti immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamista seuraavilla tavoin: se tuottaisi luotettavia puolueettomia tietoja, joiden avulla voitaisiin yksilöidä kehityssuuntia ja uhkia, se parantaisi koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten välillä, se edistäisi reaaliaikaista tietojenvaihtoa eri sidosryhmien välillä tietyistä tuoteväärennöksistä, se edistäisi tietojenvaihtoa menestyksekkäistä julkisen ja yksityisen sektorin strategioista, se tarjoaisi koulutusta immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamisesta vastaaville viranomaisille sekä parantaisi sellaisten kolmansien maiden viranomaisten valmiuksia antaa kuluttajatiedotusta, joita asia erityisesti koskee, jotta väärentämistä ja piratismia voitaisiin torjua.

Vaikutusten arvioinnissa kuvattujen kustannussäästöjen (joita kertyisi verrattuna nykytilanteeseen) lisäksi tämän aloitteena etuna olisi myös se, että seurantakeskuksesta tulisi nopeasti toimintakykyinen. Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto OHIM, joka on ainoa tavaramerkkejä ja malleja käsittelevä EU:n virasto, olisi sopiva isäntä seurantakeskukselle. Sillä on jo koulutusseminaariensa ja toimintojensa ansiosta asiantuntemusta tavaramerkkien ja mallien noudattamisen varmistamisen alalta, ja se aikoo kehittää uusia asiaa koskevia hankkeita, kuten rekisteröityjen tavaramerkkien ja mallien tietotekniikkajärjestelmän. Lisäksi seurantakeskuksen tehtävien ja OHIMin jo toteuttamien toimien väliset synergiat vähentäisivät tarvittavan lisähenkilöstön määrää huomattavasti.

Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Seuraavien tehtävien oikea-aikainen suorittaminen: väärentämistä ja piratismia koskevien raporttien laatiminen ja julkaiseminen viraston toimesta, parhaita käytäntöjä koskeva tutkimustyö, tietoisuuden lisäämistä koskevien toimintavälineiden kehittäminen ja tarjoaminen sekä asiaa koskevien tietopankkien luominen, asettaminen saataville ja ylläpito. Raporttien ja tutkimusten laatu (tarkkuus ja tarkoituksenmukaisuus), yleisen tietoisuuden lisäämisen alalla kehitettävien strategioiden laatu ja vaikutukset sekä tutkimus ja koulutus, mukaan luettuina menestyksekkäiden kampanjoiden vaikutukset ja toimivuus, koulutukseen osallistuneiden lukumäärä ja tietojen saatavuus.

Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Koska seurantakeskuksen toimia on tarpeen laajentaa nopeasti, komissio on päättänyt, että seurantakeskuksen toimet keskittyvät lyhyellä aikavälillä seuraaviin aloihin: tietojenkeruu, yleinen tietoisuuden lisääminen, koulutus, parhaiden julkisten ja yksityisten käytäntöjen kartoittaminen ja tietojen vaihtaminen niistä, päivittäisen yhteistyön lisääminen, tutkimukset teknisistä välineistä, joilla voidaan torjua väärentämistä ja piratismia, ja kansainvälinen tekninen apu.

EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Monet väärentämisen ja piratismin torjumisen edellyttämistä toimista ovat luonteeltaan rajatylittäviä ja perustuvat yhteistyöhön ja koordinointiin. Jotta ne olisivat täysin toimivat, kaikkien 27 jäsenvaltion on sitouduttava ja osallistuttava niihin. Siksi on erityisen tärkeää kehittää EU:n tason välineitä ja rakenteita, joiden ansiosta kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä tuloksista.

Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vuonna 2009 OECD ja muut organisaatiot nimesivät keskeisiä ongelmia, joiden vuoksi väärentämisen ja piratismin kasvua ei ole onnistuttu estämään. Epäonnistuminen näkyy investointien huomattavana vähenemisenä ja työpaikkojen katoamisena[41], eurooppalaisten kuluttajien terveyden ja turvallisuuden yhä pahempana vaarantumisena[42], EU:n pk-yritysten vakavina ongelmina[43], verotulojen menetyksinä (myyntitietojen ilmoittamisen vähenemisen vuoksi) ja järjestäytyneen rikollisuuden aktivoitumisena.

Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus perustuu komission vuonna 2009 antamaan tiedonantoon[44], jossa määritellään seurantakeskuksen tehtävät. Ehdotuksen tavoitteet ovat linjassa voimassa olevien EU:n politiikkojen ja strategioiden, kuten Eurooppa 2020 -strategian[45], kanssa. Ne ovat yhteensopivia myös komission ensisijaisten tavoitteiden ja ehdotusten kanssa, jotka liittyvät sen laatimaan immateriaalioikeuksia koskevaan eurooppalaiseen strategiaan[46].

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

( Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu .

- ( Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

- ( Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

( Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu .

- Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2012 ja päättyy vuonna 2013 (olettaen, että asetus tulee voimaan vuonna 2012),

- minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[47]

( komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

( välillinen keskitetty hallinnointi , jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

- ( toimeenpanovirastoille

- ( yhteisöjen perustamille elimille[48]

- ( kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

- ( henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

( hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

( hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

( hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa ( tarkennettava )

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ehdotetaan, että tehtävät annetaan jo olemassa olevalle elimelle, toisin sanoen sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (OHIM).

HALLINNOINTI

Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Asetusehdotuksessa esitetään, että viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta komissio arvioi viraston suoritusta asetuksen täytäntöönpanossa erityisesti siltä osin, miten se on vaikuttanut immateriaalioikeuksien suojeluun. Arviointikertomus, jonka komissio laatii viraston asetusehdotuksen nojalla toteuttamista toimista, sisältää arvioinnin tuloksista, jotka seurantakeskus julkaisee kolmannesvuosittaisissa katsauksissaan ja vuosittaisessa kertomuksessaan kattavien ja puolueettomien tietojen perusteella mahdolliset tarkastusraportit, jotka OHIM on laatinut seurantakeskuksen työstä julkisille ja yksityisille intressitahoille kohdennetun kyselyn niiden näkemyksistä viraston työn tulosten kattavuudesta, luotettavuudesta, tarkkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Toimenpiteiden toimivuutta ja vaikutuksia arvioidaan erityisesti seuraavin perustein: seurantakeskuksen toimien kehittämisessä tapahtunut edistys seurantakeskuksen strategian menestyksekkyys resurssien tehokas käyttö julkisille ja yksityisille toimijoille koituvat vaikutukset. Tärkeimmät seurantaindikaattorit ovat seuraavien tehtävien oikea-aikainen suorittaminen: raporttien laatiminen ja julkaiseminen, parhaita käytäntöjä koskeva tutkimustyö, tietoisuuden lisäämistä koskevien toimintavälineiden kehittäminen ja tarjoaminen sekä asiaa koskevien tietopankkien luominen, asettaminen saataville ja ylläpito raporttien ja tutkimusten laatu (tarkkuus ja tarkoituksenmukaisuus), yleisen tietoisuuden lisäämisen alalla kehitettävien strategioiden laatu ja vaikutukset sekä tutkimus ja koulutus, mukaan luettuina menestyksekkäiden kampanjoiden määrä, koulutukseen osallistuneiden lukumäärä ja tietojen saatavuus. |

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

Todetut riskit

- – Siirrettäessä virastolle uusia tehtäviä olisi myös voitava arvioida komission tasolla, tarvitaanko EU:n tasolla lisätoimia ja jos tarvitaan, millaisia. Siksi on varmistettava, että viraston työohjelma ja ensisijaiset tavoitteet ovat linjassa komission tietotarpeiden kanssa. Tehtävien siirtämisestä virastolle aiheutuu se riski, etteivät nämä ole käytännössä linjassa keskenään.

– Koska viraston toiminnan painopisteenä ovat tällä hetkellä tavaramerkit ja mallit, syntyy riski siitä, ettei tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin kiinnitetä yhtä paljon huomiota.

Asiasta tehdään täysimittainen riskienarviointi edellä mainituin perustein.

Valvontamenetelmä(t)

Riskienarviointeja ja edistyskertomuksia laaditaan säännöllisin väliajoin viraston vuosittaisten kertomusten ja komission tekemän arvioinnin perusteella.

Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

OHIMilla on jo käytössä tiukat toimintalinjat ja menettelyt tällä alalla.

EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

- Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake | Budjettikohta | Määräraha- laji | Rahoitusosuudet |

Numero [Nimi………………………...……….] | JM/EI-JM ([49]) | EFTA-mailta[50] | ehdokas-mailta[51] | kolman-silta mailta | varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |

12 01 01 Menot sisämarkkinoiden toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä | EI-JM | EI | EI | EI | EI |

12 01 03 Laitteistoihin, kalusteisiin ja palveluihin liittyvät menot sisämarkkinoiden toimintalohkossa | EI-JM | EI | EI | EI | EI |

- Ehdotettu aloite johtaisi säästöihin näissä budjettikohdissa.

- Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake | Budjettikohta | Määräraha- laji | Rahoitusosuudet |

Numero [Nimi………………………...……….] | JM/EI-JM | EFTA- mailta | ehdokas-mailta | kolmansilta mailta | varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitus-osuudet |

[XX.YY.YY.YY] | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI |

Arvioidut vaikutukset menoihin

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: | Numero | Sisämarkkinapolitiikka |

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Muut vapautuvat hallintomenot

- (milj. euroa)

Määrärahalaji | Muut vapautuvat hallintomenot |

Vuodesta 2013 alkaen |

12 01 02 11 02 - Konferenssi- ja kokouskulut | 0,040 |

Vapautuvat hallintomenot YHTEENSÄ | 0,040 |

Seurantakeskuksen kokouskustannuksia ei enää katettaisi EU:n talousarviosta vaan erillisestä OHIMin talousarviosta.

Vuoden 2010 menojen perusteella vapautetaan 40 000 euroa.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

- ( Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

- ( Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

vuosi n | vuosi n + 1 | vuosi n + 2 | vuosi n + 3 | …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |

( Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) |

XX 01 01 02 (lähetystöt) |

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) |

( Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) [59] |

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) |

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

Muu budjettikohta (mikä?) |

YHTEENSÄ |

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Ulkopuolinen henkilöstö |

Vapautuvien henkilöresurssien lukumäärä ja laji

Viran/toimen laji | Vapautuvat henkilöresurssit, jotka osoitetaan muihin ensisijaisiin tarkoituksiin (toteuttamalla henkilöstön uudelleenjärjestelyitä komission muihin yksiköihin) |

2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | AD | 0 |

AST | 0 |

Virat/toimet yhteensä | 0 |

Ulkopuolinen henkilöstö | Sopimussuhteiset toimihenkilöt | 0 |

Kansalliset asiantuntijat |

Ulkopuolinen henkilöstö yhteensä | 0 |

Ulkopuolinen henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna YHTEENSÄ | 0 |

Yksi tämänhetkinen AST-henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on organisoida seurantakeskuksen toimintaa, on tällä hetkellä komennuksella OHIMista. Komissio ei tarvitse jatkossa tätä henkilöstövahvistusta, joten virka/toimi palautetaan virastolle.

Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

- ( Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

- ( Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

- ( Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[62]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

- Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

- Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi n | vuosi n + 1 | vuosi n + 2 | vuosi n + 3 | …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) | Yhteensä |

vuosi n | vuosi n + 1 | vuosi n + 2 | vuosi n + 3 | …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |

Momentti …………. | | | | | | | | | |Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[1] Komission tiedonanto ”Eurooppa 2020 -strategia – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[2] Ks. erityisesti komission tiedonanto ”Teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia”, KOM(2008) 465, 16.7.2008.

[3] OECD, Magnitude of counterfeiting and piracy of tangible products – November 2009 update , http://www.oecd.org/document/23/0,3343.

[4] Euroopan komissio, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, Report on EU Customs enforcement of intellectual property rights - 2009 , http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_controls/counterfeit_piracy/statistics/index_en.htm

[5] http://www.iccwbo.org/bascap/id35360/index.html

[6] TERA Consultants, Building a Digital Economy : maaliskuu 2010, http://www.iccwbo.org/bascap/id35360/index.html

[7] Report on EU Customs enforcement of intellectual property rights – 2009 , ks. alaviite 4.

[8] Technopolis (2007), Effects of counterfeiting on EU SMEs , http://ec.europa.eu/enterprise/enterprise_policy/industry/doc/Counterfeiting_Main%20Report_Final.pdf

[9] Frontier Economics (toukokuu 2009), The impact of counterfeiting on Governments and Consumers , http://www.iccwbo.org/uploadedFiles/BASCAP/Pages/Impact%20of%20Counterfeiting%20on%20Governments%20and%20Consumers%20-%0Final%20doc.pdf

[10] UNICRI, Counterfeiting: a global spread , 2008, http://counterfeiting.unicri.it/report2008.php

[11] Neuvoston päätöslauselma, 25.9.2008, EUVL C 253, 4.10.2008, s. 1.

[12] Komission tiedonanto ”Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”, KOM(2009) 467, 11.9.2009.

[13] Neuvoston päätöslauselma immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla, 1.3.2010, EUVL C 56, 6.3.2010, s. 1.

[14] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 22.9.2010, 2009/2178(INI).

[15] ADE, Evaluation of the Intellectual Property Rights Enforcement Strategy in Third Countries , marraskuu 2010, http://trade.ec.europa.eu/doclib/cfm/doclib_section.cfm?sec=180&langId=en

[16] KOM(2010) 2020.

[17] KOM(2008) 465; ks. myös komission tiedonanto ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta”, KOM(2010) 608, 27.10.2010.

[18] Kokoukset järjestettiin 4. syyskuuta 2009, 14. joulukuuta 2009, 16. helmikuuta 2010 ja 10. kesäkuuta 2010.

[19] Komission tiedonanto ”Teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia”, KOM(2008) 465, 16.7.2008, ja KOM(2009) 467.

[20] Neuvoston päätöslauselma, 25.9.2008, ja neuvoston päätöslauselma 1.3.2010.

[21] Euroopan parlamentin päätöslauselma immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla (2009/2178(INI)), A7-0175/2010, 22.9.2010.

[22] Lisätietoja tästä saa tutkimuksesta, jonka on laatinut Max Planck Institute for Intellectual Property, Competition and Tax Law ja jonka teksti on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/tm/index_en.htm

[23] http://www.premiercercle.com/sites/ip2010/overview.php

[24] Molemmat elimet koostuvat jäsenvaltioiden ja komission edustajista.

[25] Ks. asiakirja SEC(2007) 530.

[26] EUVL C , , s. .

[27] Komission tiedonanto ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[28] EUVL C 253, 4.10.2008, s. 1.

[29] KOM(2009) 467, 14.9.2009.

[30] Neuvoston päätöslauselma immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla, 1.3.2010, EUVL C 56, 6.3.2010, s. 1.

[31] Neuvoston päätelmät, annettu 25 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan unionin tavaramerkkijärjestelmän tulevasta tarkistamisesta, EUVL C 140, 29.5.2010, s. 22.

[32] EUVL L 195, 2.6.2004, s. 16.

[33] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 22.9.2010, 2009/2178(INI).

[34] EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.

[35] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[36] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[37] KOM(2010) 2020.

[38] KOM(2008) 465.

[39] OECD, Magnitude of counterfeiting and piracy of tangible products – November 2009 update , http://www.oecd.org/document/23/0,3343

[40] http://www.iccwbo.org/bascap/id35360/index.html

[41] TERA Consultants, Building a Digital Economy : maaliskuu 2010, http://www.iccwbo.org/bascap/id35360/index.html

[42] Euroopan komissio, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, Report on EU Customs enforcement of intellectual property rights - 2009 , http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_controls/counterfeit_piracy/statistics/index_en.htm

[43] Technopolis (2007), Effects of counterfeiting on EU SMEs , http://ec.europa.eu/enterprise/enterprise_policy/industry/doc/Counterfeiting_Main%20Report_Final.pdf

[44] KOM(2009) 467.

[45] KOM(2010) 2020.

[46] KOM(2008) 465; ks. myös komission tiedonanto ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta”, KOM(2010) 608, 27.10.2010.

[47] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[48] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[49] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[50] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[51] Ehdokasmaat ja tarvittaessa mahdolliset Länsi-Balkanin ehdokasmaat.

[52] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[53] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[54] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[55] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[56] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[57] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[58] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[59] CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat, LA = paikalliset toimihenkilöt ja SNE = kansalliset asiantuntijat.

[60] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[61] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[62] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[63] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.