This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011DC0666
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Enlargement Strategy and Main Challenges 2011-2012
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Laajentumisstrategia sekä vuosien 2011 ja 2012 tärkeimmät haasteet
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Laajentumisstrategia sekä vuosien 2011 ja 2012 tärkeimmät haasteet
/* COM/2011/0666 final */
!!! Unsupported version of Word !!! /* */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Laajentumisstrategia sekä vuosien 2011 ja
2012 tärkeimmät haasteet
1.
Johdanto
Euroopan unionin laajentumisprosessi on
edennyt uuteen vaiheeseen. Kroatian
liittymisneuvottelujen päätökseen saaminen mahdollistaa maan jäsenyyden vuoden
2013 puolivälissä ja osoittaa, että Balkanilla 1990-luvulla koettujen tuhoisien
konfliktien jälkimainingeissa omaksuttu politiikka on ollut oikea. Kyseisen
politiikan tavoitteena on tuoda alueelle rauha, vakaus ja demokratia sekä viime
kädessä mahdollistaa alueen maiden EU-jäsenyys. Neuvottelujen
päätökseen saaminen on tuorein osoitus EU:n laajentumispolitiikan
muutosvoimasta ja antaa uutta potkua uudistuksille kaikissa laajentumismaissa. EU:n laajentumispolitiikka, sellaisena kuin se
on kirjattu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen[1], on vastaus maanosamme kansojen
oikeutettuun toiveeseen liittyä Euroopan yhdistymishankkeeseen. Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittyminen EU:hun
viime vuosikymmenellä on osoittanut, että laajentuminen hyödyttää koko EU:ta ja
antaa sille paremman lähtökohdan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Laajentumispolitiikka on osoittautunut
tehokkaaksi yhteiskunnallisen muutoksen moottoriksi. EU:hun
jo liittyneet maat ja liittymisprosessissa mukana olevat maat ovat liittymiseen
liittyviä demokraattisia ja taloudellisia uudistuksia toteuttaessaan
läpikäyneet merkittäviä muutoksia. Sitoutuneisuus,
ehdollisuus ja uskottavuus ovat liittymisprosessin ja sen onnistumisen
ytimessä. Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2006
saavutettu uusi yksimielisyys laajentumisesta muodostaa edelleen EU:n
laajentumispolitiikan viitekehyksen. Yksimielisyyden perusperiaatteita ovat
sitoumusten vahvistaminen, oikeudenmukaiset ja tiukat ehdot, hyvä
yleisöviestintä sekä EU:n kyky vastaanottaa uusia jäseniä. Laajentumispolitiikan avulla EU laajentaa
rauhan, vakauden, demokratian ja vaurauden aluettaan. Kaikki nämä käsitteet
ovat saaneet uutta merkitystä viimeaikaisten tapahtumien valossa: · Dramaattiset tapahtumat Välimeren eteläpuolisissa maissa ja Lähi-idässä
samoin kuin niitä seurannut epävakaa tilanne alleviivaa EU:n
laajentumisprosessiin tiukasti sidottujen vakaus- ja demokratiatavoitteiden
merkitystä Kaakkois-Euroopassa. · Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja euroalueen tämänhetkiset ongelmat
ovat korostaneet kansantalouksien keskinäistä riippuvuutta sekä EU:ssa että sen
ulkopuolella. Ongelmien myötä on tullut entistä tärkeämmäksi tukea talouden ja
rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistää kasvua, myös laajentumismaissa. Laajentumisprosessi
on siihen tehokas väline. Viimeisimmän laajentumispaketin hyväksymisen
jälkeen Länsi-Balkanilla on otettu uusia edistysaskelia. Ratko Mladićin ja Goran Hadžićin pidätykset ja
luovutukset entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevälle
kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle (ICTY) poistivat huomattavan esteen
Serbian tieltä kohti EU-jäsenyyttä ja olivat merkittävä sovinnonele. Belgradin ja Pristinan välinen vuoropuhelu saatiin
käyntiin, ja siitä on jo saatu tuloksia. Vuoropuhelun yhtenä tavoitteena on
edistää EU:hun lähentymistä. EU:hun liittyvät
uudistukset ovat edenneet useimmissa laajentumismaissa.
Oikeus viisumivapaaseen matkustamiseen on myönnetty Länsi-Balkanin
maista myös Albanialle ja Bosnia ja Hertsegovinalle. Joissakin maissa tärkeät uudistukset ovat
kuitenkin viivästyneet, mikä on johtunut usein maan sisäisistä politiikan
käänteistä ja konflikteista. Viiveet ja
tukokset ovat olleet erityisen vakavia Bosnia ja Hertsegovinassa ja Albaniassa. Hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate,
hallinnolliset valmiudet, työttömyys, taloudelliset uudistukset ja sosiaalinen
osallisuus ovat edelleen merkittäviä haasteita useimmissa maissa. Tiedonvälityksen vapauden osalta on kehitys on
ollut joiltain osin huolestuttavaa. Kosovon asemaa koskevat erimielisyydet
vaikuttavat edelleen kielteisesti sekä Kosovoon[2]
että koko alueeseen. Pohjoisen Kosovon
viimeaikaiset tapahtuvat ovat erittäin huolestuttavia.
Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimikysymys on edelleen
ratkaisematta. Islannin liittymisprosessi on edennyt kuluneen
vuoden aikana. Neuvottelujen eteneminen johtuu
siitä, että Islannin rakenteet ovat jo pitkälti EU:n vaatimusten mukaiset, mikä
selittyy maan pitkäikäisellä demokratialla, Euroopan talousalueen ja
Schengen-alueen jäsenyydellä sekä korkeatasoisella julkishallinnolla. Turkin tapauksessa liittymisprosessi on
edelleen tehokkain tapa edistää EU:hun liittyviä uudistuksia, kehittää ulko- ja
turvallisuuspolitiikasta käytävää vuoropuhelua, vahvistaa talouden
kilpailukykyä ja monipuolistaa energiantarjontaa. Liittymisneuvotteluissa
tilanne on valitettavasti se, ettei yhtään uutta neuvottelulukua ole voitu
avata yli vuoteen. Turkin-suhteissa on
yhteisen edun mukaisilla aloilla toteutettavien konkreettisten toimien pohjalta
päästävä uuteen rakentavaan vaiheeseen. Kroatian lähestyvä liittyminen osoittaa, että
laajentumisprosessi on ohjattu maksimoimaan sen synnyttämät muutosvaikutukset
asianomaisissa maissa. Laajentumisesta vuonna
2006 saavutetun uuden yksimielisyyden myötä prosessiin tehtyjä parannuksia on
sovellettu käytännössä Kroatiaan, ja ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Muiden laajentumismaiden kanssa käynnissä olevissa
ja tulevissa neuvotteluissa olisi hyödynnettävä näitä kokemuksia. Vaikeita neuvottelulukuja, esimerkiksi tuomioistuinlaitosta
ja perusoikeuksia tai oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevia lukuja,
olisi käsiteltävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ehdokasmaalle
jäisi riittävästi aikaa toteuttaa niitä koskevat uudistukset. Kroatian liittyminen tulee olemaan valtava
harppaus tässä historiallisessa hankkeessa, jolla Länsi-Balkan tulee osaksi
EU:ta. EU:n Länsi-Balkanin-politiikka on ollut
alusta asti osallistavaa 1990-luvun puolivälin alueellisesta lähestymistavasta
vuonna 1999 käynnistettyyn vakautus- ja assosiaatioprosessiin ja Thessalonikin
huippukokoukseen vuonna 2003. Huippukokouksessa vahvistettiin, että
Länsi-Balkanin tulevaisuus on EU:ssa. Kroatian
jäsenyyden ei ole tarkoitus toimia jakolinjana vaan ennemminkin sen pitäisi
kannustaa Balkanin aluetta vauhdittamaan lähentymistään EU:hun. EU:n
sitoumukset sekä alueen historian ja maantieteen huomioon ottaen EU:n
laajentuminen on kesken niin kauan kunnes koko Länsi-Balkan on liittynyt
unioniin jäsenyysehdot täytettyään. Tässä yhteydessä komissio pitää tiukasti
kiinni ”omien ansioiden periaatteesta”. Tahti,
jossa maat etenevät kohti jäsenyyttä, riippuu pääasiassa kunkin maan
saavutuksista asetettujen ehtojen täyttämisessä. Kroatian menestys on vahva signaali muille
laajentumismaille: ·
EU lunastaa lupauksensa, kunhan ehdot täytetään. ·
Liittymisehdot ovat vaativia ja niiden
täytäntöönpanoa seurataan entistä tarkemmin. Tästä seuraa, että ehdokasmaan
valmiustaso nousee korkeammalle, mistä on hyötyä sekä maalle itselleen että
EU:lle liittymishetkellä. ·
Kahdenvälisiä riitoja naapurien kanssa pitäisi ja
voidaan ratkoa vuoropuhelua käyden ja kompromisseja hakien tunnustettuja
periaatteita noudattaen. Laajentumisprosessin säilyminen uskottavana on
tärkeää uudistusten ajamiseksi laajentumismaissa ja jäsenvaltioiden tuen
varmistamiseksi. Kuluneen vuoden tapahtumat
ovat osoittaneet, että prosessin aikana on mahdollista saavuttaa konkreettisia
tuloksia jo ennen liittymistä, kunhan asianomaiset ehdot täyttyvät. Komission
tässä tiedonannossa esittämät suositukset siirtyä liittymisprosessin seuraaviin
vaiheisiin ja ulottaa viisumivapaus Albaniaan ja Bosnia ja Hertsegovinaan, ovat
siitä todistusvoimaisia esimerkkejä. Jos taas
konkreettisten tulosten saavuttamiseen ei ole riittävästi tai lainkaan
poliittista tahtoa ja sitoutuneisuutta, liittymisprosessi ei ole edennyt ja on
vaarassa pitkittyä. Tässä tiedonannossa arvioidaan Euroopan
unionin laajentumiskehityksen nykytilaa Länsi-Balkanin, Turkin ja Islannin
osalta. Yksityiskohtaisten maa-analyysien[3] pohjalta tiedonannossa luodaan
katsaus siihen, miten maat ovat edenneet liittymisvalmisteluissaan ja mikä
niiden tämänhetkinen tilanne on. Lisäksi esitetään arvio niiden tulevien
vuosien näkymistä ja annetaan suosituksia. Aiempien
vuosien tapaan eräitä tärkeimpiä haasteita käsitellään yksityiskohtaisemmin.
2.
Tärkeimmät haasteet
2.1. Lisäpanostukset
oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen ja julkishallinnon uudistamiseen Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on
edelleen merkittävä haaste ja keskeinen ehto maiden etenemiselle kohti EU-jäsenyyttä. Laajentumisesta saavutetun uuden yksimielisyyden
mukaisesti siihen on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota
liittymisprosessin kaikissa vaiheissa. Oikeusvaltioperiaatetta korostettiin
käsittelemällä näitä aiheita laajasti myös Kroatian liittymisneuvotteluissa,
varsinkin tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja
turvallisuutta koskevissa neuvotteluluvuissa. Oikeusvaltiokysymysten
asettaminen yhdeksi tärkeimmäksi ehdoksi liittymisneuvottelujen aloittamiselle
Albanian ja Montenegron kanssa on yksi esimerkki lisää siitä, miten aihealuetta
painotetaan jo ennen varsinaisia neuvotteluja. Kroatian liittymisneuvotteluista saatuja
kokemuksia on tarkoitus hyödyntää käynnissä olevissa ja tulevissa
neuvotteluissa muiden maiden kanssa. Sitä
varten komissio aikoo ehdottaa uutta lähestymistapaa kysymyksiin, jotka
liittyvät tuomioistuinlaitokseen ja perusoikeuksiin sekä oikeus- ja
sisäasioihin. Näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä liittymisprosessin varhaisessa
vaiheessa ja niitä koskevien lukujen avaamista varten olisi laadittava
toimintasuunnitelmat, koska niissä edellytetään vakuuttavia edistysaskeleita.
Komissio raportoi saavutetusta edistyksestä prosessin kaikissa vaiheissa
toimintasuunnitelmissa määriteltyjen välitavoitteiden mukaisesti ja ehdottaa
tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Liittymistä valmistelevan tukivälineen
(IPA) varat kohdennetaan tämän prosessin tukemiseen. Komissio on liittymistä valmistelevan
prosessin puitteissa kannustanut maita luomaan riippumattomat ja tehokkaat tuomioistuimet
ja korjaamaan puutteet. Kroatia onkin
parantanut tuomarien nimitysmenettelyä, Serbia aloittanut tuomarien ja
syyttäjien uudelleennimittämistä koskevan menettelyn tarkastelun ja Montenegro
puolestaan tuomioistuinlaitosta koskevien keskeisten perustuslaillisten ja
muiden säännösten tarkastelun. Kosovo on
saanut valmiiksi tuomarien ja syyttäjien hyväksymisprosessin. Useimmissa laajentumismaissa korruption
torjunta on yksi tärkeimmistä oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvistä
haasteista. Korruptio on edelleen vakava ongelma, joka vaikeuttaa kansalaisten
jokapäiväistä elämää niinkin olennaisissa asioissa kuin terveydenhoidossa ja
koulutuksessa. Korruptiosta kärsivät myös
investoinnit ja liiketoiminta, ja se vahingoittaa maiden talousarvioita, varsinkin
julkisten hankintojen ja yksityistämisen osalta. Komissio
on viime vuosina tiukentanut korruption torjunnan seurantaa laajentumismaissa. Laajentumismaiden kanssa työskentelemisestä
saaduista tärkeistä kokemuksista on ollut apua, kun EU:lle on laadittu oma
lähestymistapa korruption torjuntaan kaikilla, niin sisäisten kuin ulkoistenkin
politiikkojen aloilla.[4] Samaan aikaan kun komissio on luomassa korruption
seurantamekanismia jäsenvaltioita varten, se pitää korruption
torjuntapolitiikkojen seurantaa laajentumismaissa edelleen erittäin tärkeänä.
Seurantaa harjoitetaan liittymisvalmistelujen ensivaiheista alkaen, ja pääpaino
on tuloksissa ja kestävyydessä. Komissio myös
edistää tiivistä koordinointia kansainvälisten avunantajien kesken resurssien
optimaalisen käytön varmistamiseksi. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on edelleen yksi laajentumismaiden ensisijaisista tavoitteista. Se on tiiviisti kytköksissä korruption torjuntaan
ja riippumattomien tuomioistuinten perustamiseen. Yksi
suuri haaste järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on rikollisen toiminnan
usein rajatylittävä luonne. Lainvalvonta-
ja oikeusviranomaisten välinen alueellinen yhteistyö ja verkottuminen on
erittäin tärkeää tähän haasteeseen vastattaessa. Komissio tukee syyttäjien alueellisen
verkoston luomista. Apua saadaan jäsenvaltioiden kansallisilta asiantuntijoilta
ja asiaankuuluvilta eurooppalaisilta virastoilta. Komissio myös avustaa
koordinoitujen todistajansuojelujärjestelmien perustamista alueella. Komissio on kuluneena vuotena tehostanut oikeusvaltioperiaatteesta
käymäänsä vuoropuhelua Länsi-Balkanin maiden kanssa. Tavoitteena on lujittaa valmisteluja liittymistä valmistelevan
prosessin varhaisemmissa vaiheissa oikeus- ja sisäasioiden perusteellisten
analyysien pohjalta. Sitä varten asiantuntijat
ovat tehneet useimpiin laajentumismaihin virkamatkoja.
Komissio on vahvistanut yhteistyötä ja tiedonvaihtoa asiaankuuluvien
EU:n erillisvirastojen (mm. Europolin, Frontexin, Eurojustin sekä Euroopan
huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen) kanssa, Euroopan
neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä alueellisten
aloitteiden puitteissa. Tarkistuskohtia on määritelty tarvittaessa jo prosessin
varhaisvaiheissa. Bosnia ja Hertsegovinan
kanssa on aloitettu jäsennelty vuoropuhelu oikeusasioista, ja komissio ehdottaa
Kosovolle vastaavaa vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta. Tavoitteena on
tarttua alan haasteisiin ja tukea tuomioistuinjärjestelmän uudistamista. Julkishallinnon uudistaminen on edelleen yksi
tärkeimmistä poliittisten jäsenyysehtojen painopisteistä useimmissa
laajentumismaissa. Tavoitteena on lisätä avoimuutta, vastuullisuutta ja
vaikuttavuutta, jotka ovat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen
peruspilareita. Tarkoituksenmukaiset
hallinnolliset menettelyt, myös henkilöresurssien ja julkisen varainhoidon
osalta, ovat ratkaisevassa asemassa unionin säännöstön täytäntöönpanon
kannalta. Maiden on tehtävä enemmän julkishallintojensa kehittämiseksi
kansallisten strategioiden pohjalta. Joissakin laajentumismaissa
on lisääntyvää näyttöä siitä, ettei valtaapitävien puolueiden ja valtion
erillisyyttä kunnioiteta riittävästi. Tällaiset
käytännöt voivat vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian toteutumisen. 2.2. Tiedotusvälineiden
sananvapauden turvaaminen Sananvapaus on kansainvälisessä oikeudessa
taattu perusoikeus ja pluralistisen demokratian erottamaton osa. Liittymisprosessissa sananvapauden turvaaminen on
keskeinen osa Kööpenhaminassa vahvistettuja poliittisia jäsenyysehtoja. Laajentumismaiden mediakenttä on kaiken
kaikkiaan pluralistinen. Eräissä maissa on
kuitenkin tapahtunut kielteistä kehitystä viime aikoina, mikä on erittäin huolestuttavaa. Komissio
arvioi sananvapauden tilaa tarkemmin maakohtaisissa edistymiskertomuksissa. Sananvapautta ja tiedotusvälineitä uhkaavat
muun muassa poliittinen sekaantuminen, joskus
myös oikeusjärjestelmän taholta, taloudelliset
paineet, rikollinen toiminta ja korruptio
keinoina pyrkiä vaikuttamaan tiedostusvälineisiin sekä
toimittajien riittämätön suojelu häirinnältä tai pahimmassa tapauksessa
väkivaltaisilta hyökkäyksiltä. Taloudellisten
paineiden taustalla on omistuksen epäselvyys ja keskittyminen, epärehellinen
kilpailu ja sääntelyviranomaisten riippumattomuuden puute. Joissakin laajentumismaissa medialainsäädännön
täytäntöönpano on kokonaisuutena tarkasteltuna epätyydyttävää. On tapauksia, joissa toimittajiin kohdistuneita
hyökkäyksiä, jopa tappoja, on selvittämättä vielä vuosia tapahtuman jälkeen. Turkissa lainsäädäntökehys ei vielä riitä takaamaan
sananvapautta. Toimittajiin kohdistuvien
oikeudenkäyntien ja tutkimusten suuri määrä ja tiedotusvälineiden painostus
ovat vakavia huolenaiheita. Kaikki tällainen rajoittaa vakavalla tavalla
vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvien tiedotusvälineiden sananvapautta ja
vaikeuttaa tutkivaa journalismia. Tiedotusvälineet
ja toimittajat ovat usein pakotettuja itsesensuuriin. On olennaisen tärkeää, että laajentumismaat
turvaavat avoimen ja moniarvoisen tiedonvälityskulttuurin, joka mahdollistaa
kriittisen ja riippumattoman toimitustyön. Julkisten
yleisradiopalvelujen tarjoajien on vahvistettava taloudellista asemaansa ja
itsenäisyyttään voidakseen hoitaa tehtävänsä. Samaan
aikaan media-alan on eettisiä sääntöjä ja ammatillisia normeja noudattaen
sitouduttava itsesääntelyyn. Komissio järjesti toukokuussa 2011
sananvapaudesta konferenssin, johon osallistui media-alan ja
kansalaisyhteiskunnan edustajia Länsi-Balkanilta ja Turkista. Konferenssilla pyrittiin tavoittamaan hallitusten
virallisten edustajien lisäksi ne, joita asia suoraan koskee, ja kuulemaan
heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan. Komissio
aikoo jatkossakin hyödyntää konferenssin päätelmiä alan toimissaan. Komissio seuraa tilannetta tarkkaan
laajentumismaiden kanssa tehtyjen sopimusten ja niiden kanssa käytävän jäsennellyn
vuoropuhelun puitteissa. Se aikoo ottaa nämä
kysymykset tiiviimmin osaksi liittymisneuvotteluja, varsinkin
tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia koskevaa neuvottelulukua. Komissio määrittelee painopisteitä ja kannustaa
hallituksia omaksumaan eurooppalaiset normit sananvapauden alalla. Tätä varten on tarkoitus vahvistaa yhteistyötä
kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen, varsinkin Euroopan neuvoston ja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, kanssa. Toimittajien ja heitä
edustavien järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua kehitetään edelleen. 2.3. Alueellisen
yhteistyön tehostaminen ja sovinnon rakentaminen Länsi-Balkanilla Alueellinen yhteistyö ja hyvät
naapuruussuhteet ovat olennainen osa vakautus- ja assosiaatioprosessia, ja
komissio seuraa niitä tarkkaan liittymisprosessin kaikissa vaiheissa. Alueellinen yhteistyö tukee sovinnontekoa alueella,
joka on lähimenneisyydessä kärsinyt vakavista konflikteista. Alueellinen yhteistyö ja kauppa voivat hyödyttää
aluetta taloudellisesti. Alueellinen yhteistyö
on myös erottamaton osa EU:hun yhdentymistä, mikä edellyttää usein alueellisia
lähestymistapoja ja toimenpiteitä. Kuluneella vuosikymmenellä on tapahtunut tältä
osin merkittävää edistystä, ja asiat ovat edenneet myös kuluvana vuonna. Alueen johtajien, varsinkin Serbian ja Kroatian
johtajien, vierailut naapurimaihin sekä 1990-luvun konflikteista annetut
lausunnot ovat merkittävällä tavalla edistäneet alueellista sovinnontekoa. Pakolaisten paluuta koskeva Sarajevon prosessi
saadaan lähipäivinä onnistuneesti päätökseen. Prosessiin ovat osallistuneet
Serbia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina ja Montenegro.
Valtiosta riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan
aloitteilla, esimerkiksi nuorten ihmisoikeusaloitteella, totuus- ja
sovintokomissiolla ja Igman-aloitteella, on tärkeä rooli sovinnon edistämisessä
ruohonjuuritasolla. Tietyillä aloilla yhteistyö sujuu hyvin ja
etenee. Tällaisia ovat esimerkiksi energiayhteisö, Euroopan yhteinen
ilmailualue ja täyden toimintavalmiuden saavuttaneessa julkishallinnon
alueellisessa koulussa (ReSPA) annettava yhteiskoulutus. Komissio ehdotti joulukuussa 2010 strategiaa[5] Tonavan alueen kehittämiseksi,
ja jäsenvaltiot ovat sittemmin hyväksyneet sen. Keski-Euroopan
vapaakauppasopimuksen (CEFTA) puitteissa käytävä alueellinen kauppa on
kasvussa, ja sopimusta ollaan muuttamassa ulottamalla sen soveltamisala
kilpailupolitiikkaa, poistamalla lisää tulleja ja vapauttamalla palvelujen
tarjontaa. Alueellinen yhteistyöneuvosto on
aloittanut kolmivuotisen strategiansa ja työohjelmansa täytäntöönpanon ja
panostaa toimintansa tuloksellisuuteen. Samaan aikaan aiemmista konflikteista
periytyneet kysymykset ja muut avoinna olevat kahdenväliset kysymykset ovat
keskeisiä haasteita Länsi-Balkanin vakaudelle ja vaikuttavat alueelliseen
yhteistyöhön, maiden välisiin suhteisiin samoin kuin niiden sisäiseen
toimintaan ja uudistusprosesseihin. Näihin
jäljellä oleviin kysymyksiin on tartuttava rivakasti.
Niiden ratkaiseminen poistaa ison esteen Länsi-Balkanin yhdentymiseltä
EU:hun. Etniset ristiriidat ja asemaa koskevat kysymykset varsinkin Bosnia ja
Hertsegovinassa ja Kosovossa haittaavat edelleen instituutioiden normaalia
toimintaa ja jarruttavat EU:hun liittyviä ja muita uudistuksia. Joskus niillä
voi olla laajempiakin alueellisia seurauksia. Komissio
katsoo, että EU:hun liittyvien uudistusten jatkaminen on paras tapa ratkoa
näitä ongelmia. Viimeaikainen kehitys,
varsinkin edistyminen EU:n tukemassa Belgradin ja Pristinan välisessä
vuoropuhelussa, on tältä osin avainasemassa. Ohridin puitesopimuksen
allekirjoituksen kymmenvuotispäivä elokuussa oli muistutus siitä, että vaikeita
etnisiä kysymyksiä on mahdollista ratkoa käymällä vuoropuhelua ja
hakemalla kompromisseja. Äskettäin on päästy hyviin tuloksiin
pyrittäessä ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyivät siihen, onko alueellisten
aloitteiden toimintaan osallistuminen kaikille avointa. Ongelmat
johtuivat Kosovon asemasta vallitsevista eriävistä näkemyksistä. Lisätoimia
kuitenkin tarvitaan. Belgradin ja Pristinan
vuoropuhelussa päästiin sopimukseen siitä, että Serbia hyväksyy Kosovon
tullileimat. Näin alueellisen kaupan pitäisi
voida käynnistyä uudelleen CEFTAn puitteissa. Sitä
ennen alettiin taas järjestää CEFTAn ja alueellisen yhteistyöneuvoston
kokouksia niin, että kaikki asianomaiset osallistuivat niihin, ja
allekirjoitettiin Paneurooppa–Välimeri-yleissopimus etuuskohteluun oikeuttavaa
alkuperää koskevista säännöistä. Kosovon
asemaa koskevat erimielisyydet ovat kuitenkin edelleen estäneet
liikenneyhteisösopimuksen viimeistelyn ja allekirjoituksen sekä kaupan
yksipuolisten toimenpiteiden ulottamisen koskemaan Kosovoa ja muita
Länsi-Balkanin kumppaneita. Ne ovat myös este EU:n ja Kosovon välisten
sopimussuhteiden kehittämiselle. Belgradin ja Pristinan välisessä
vuoropuhelussa on vielä päästävä kokonaisratkaisuun alueelliseen yhteistyöhön
liittyvissä kysymyksissä. Komissio kannustaa
asianomaisia etsimään käytännön ratkaisuja sen varmistamiseksi, että
alueellinen yhteistyö voisi jatkua kaikille avoimena. Se ei kuitenkaan pyri
vaikuttamaan Kosovon asemasta vallitseviin eriäviin näkemyksiin. Kuluneena vuonna saavutettu edistys osoittaa, että
tämä on mahdollista. Kestävän sovinnon kannalta on olennaista, että
entisessä Jugoslaviassa tehdyistä sotarikoksista nostetaan syytteet ja
langetetaan tuomiot. Täysi yhteistyö ICTYn
kanssa on edelleen yksi liittymisprosessin keskeinen edellytys
Länsi-Balkanilla. ICTYn syytteeseenpanemista
sotarikollisista kaksi viimeistä on äskettäin pidätetty ja luovutettu Haagiin,
mikä on merkittävä askel tähän suuntaan. Komissio
myös kehottaa asianomaisia hallituksia huolehtimaan tehokkaammin, että
kotimaiset sotarikosoikeudenkäynnit hoidetaan asianmukaisesti. Komissio suhtautuu hyvin vakavasti
sotarikoksia koskevaan Martyn raporttiin, jonka Euroopan neuvoston parlamentaarinen
yleiskokous vahvisti tammikuussa. Raportti koskee rikoksia, muun muassa
laittomia elinten poistoja, joita on väitetty tehdyn Kosovon konfliktin aikana
ja sen jälkeen. Komissio antaa täyden tukensa
EULEXin tutkimukselle, ymmärtää todistajien suojelun tärkeyden tässä yhteydessä
ja on tyytyväinen siihen, että Brysseliin on perustettu EULEX-työryhmä ja että
hallitukset tekevät sen kanssa yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että alueen
hallitukset ja kansalaisjärjestöt jatkavat työtään selittääkseen kansalaisille,
että sovinto on olennainen osa heidän tulevaisuuttaan EU:ssa ja että oikeuden
toteutuminen sotarikosten suhteen on välttämätön osa tätä prosessia.
Poliittisten johtajien pitäisi välttää sellaisia lausuntoja ja toimia, jotka
voivat kyseenalaistaa nämä tärkeät periaatteet. Osapuolten on määrätietoisesti pyrittävä
ratkaisemaan avoimet kahdenväliset kysymykset mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa laajentumisprosessia hyvän naapuruuden hengessä ja EU:n kokonaisedut
huomioon ottaen. Komissio kehottaa niitä
tekemään kaikkensa jäljellä olevien rajariitojen ratkaisemiseksi sovittuja
periaatteita ja keinoja noudattaen, mukaan lukien riitojen vieminen
tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen. Kahdenväliset
kysymykset eivät saisi jarruttaa liittymisprosessia. Komissio
on valmis edistämään ratkaisujen löytymiseen tarvittavien poliittisten
edellytysten luomista ja tukemaan asiaankuuluvia aloitteita. Slovenian ja
Kroatian sopimus rajariidan sovittelusta on päänavaus kahdenvälisten kiistojen
ratkomiseen. Sopimuksen täytäntöönpanon on määrä alkaa loppuvuodesta. Komissio kannustaa entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian nimikiistan osapuolia omaksumaan niitäkin rakentavan asenteen
asiasta YK:n johdolla käytävissä neuvotteluissa. 2.4. Talouden pysyvä
elpyminen ja Eurooppa 2020 -strategian haltuunotto Kaikkien laajentumismaiden taloudet ovat
elpymässä, tosin eri tahtiin. Turkin talous on
selvinnyt kriisistä kasvaen, ja sen kasvu jatkuu vaikuttavana, mutta talouden
ylikuumenemisesta on enenevässä määrin merkkejä. Länsi-Balkanin
taloudet alkavat nekin elpyä, tosin niillä menee jonkin aikaa ennen kuin ne
pääsevät kriisiä edeltäneelle tasolle. Islannin talous jatkaa elpymistään
huomattavista talouden häiriöistä, joita se koko kriisin aikana. Laajentumismailla on kuitenkin merkittäviä
sosioekonomisia haasteita. Useimmissa
laajentumismaissa työttömyys, joka on muutenkin korkea, on lisääntymässä.
Euroopan maista korkein työttömyys on Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja
entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Varsinkin
naisten ja nuorten osallistumien työvoimaan on vähäistä, ja pimeä työnteko on
laajalle levinnyt ongelma. Vienti tukee
elpymistä, mutta Länsi-Balkanin vientiä hallitsevat lisäarvoltaan vähäiset
tuotteet, myös perushyödykkeet, joille on tyypillistä hintojen vaihtelu ja
voimakas kilpailu kehittyvien markkinoiden taholta. Useimmat
laajentumismaat ovat jatkaneet varovaista makrotalouspolitiikkaa. Julkisen talouden vakauttaminen ja työmarkkinoiden
uudistaminen ovat kiireellisimpiä lyhyen aikavälin painopisteitä; myös EU-maat
kamppailevat samojen haasteiden kanssa. Tarvitaan
lisää rakenteellisia uudistuksia kilpailukyvyn ja investointiedellytysten
parantamiseksi. Tavoitteena on houkutella suoria ulkomaisia investointeja,
edistää työpaikkojen syntymistä ja varmistaa kasvun kestävyys. Julkishallinnon valmiuksien parantaminen ja
oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, mukaan lukien tuomioistuinlaitoksen
uudistaminen ja laajalle levinneen korruption torjunta, ovat erityisiä
haasteita Länsi-Balkanilla. Edistyminen näillä
aloilla parantaisi myös liiketoimintaedellytyksiä. Julkiset
palvelut yrityksille ja investoinnit infrastruktuuriin ovat edelleen vähäisiä. Työmarkkinauudistuksilla
(myös etuuksien tarkistuksilla), verotuskysymyksillä ja koulutusjärjestelmiä järkiperäistämällä
pitäisi voida korjata suurimpia rakenteellisia heikkouksia Länsi-Balkanilla ja
tukea vahvempaa, kestävää ja osallistavaa kasvua. Eurooppa
2020 -strategian tavoitteiden haltuunotto Eurooppa
2020 on EU:n kasvustrategia kuluvalle vuosikymmenelle. Sen avulla unionista
tehdään älykäs, kestävä ja osallistava talous muuttuvassa maailmassa. Laajentumismaita kannustetaan liittymään Eurooppa
2020 -strategiaan ja sen lippulaiva-hankkeisiin[6]. Ne tarjoavat hyvän kiinnekohdan uudistuksille. Eurooppa
2020 -strategian tavoitteet otetaan tapauskohtaisesti huomioon vuoropuhelussa,
jota komissio ja laajentumismaat käyvät talouspolitiikasta sekä työllisyys- ja
sosiaalipolitiikoista. Komissio on ohjannut
rahoitusavun ohjelmointia kohti Eurooppa 2020 -tavoitteita, varsinkin
sosioekonomiseen kehitykseen liittyviä tavoitteita. Ne
otetaan huomioon myös komission yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten
kanssa. Euroopassa
käynnissä oleva velkakriisi on korostanut terveen julkisen talouden
merkitystä. Komissio on antanut joitakin vertaisarviointimekanismejaan
ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden käyttöön.
Yksi tärkeä väline tässä työssä on julkisen talouden monenvälinen
EU-valvonta, jota mukautetaan asteittain talouden ohjausjärjestelmän
suunniteltuun tehostamiseen EU:ssa. Yksityissektorin kehittämisen alalla politiikan koordinointia Länsi-Balkanin ja
Turkin kanssa ohjaa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business
Act)[7]. Tämän EU:n vahvistamia tarkistuskohtia vasten suoritettuun säännölliseen
arviointiin perustuvan koordinoinnin ansiosta on voitu antaa hyvin testattuja
suosituksia, joissa huomioidaan laajentumismaiden kansalliset erityispiirteet. Komissio ehdottaa, että Small Business Act ‑aloitetta
käytetään viitekehyksenä alueella tulevaisuudessa toteutettavissa, pieniä ja
keskisuuria (pk) yrityksiä koskevissa toimissa. Komissio
kannustaa kumppaneina toimivia kansainvälisiä rahoituslaitoksia tukemaan
Länsi-Balkanin investointikehyksen puitteissa uusia pk-yritystoiminnan
rahoitusmuotoja, erityisesti oman pääoman ehtoista rahoitusta,
pääomasijoituksia ja takausjärjestelmiä. Komissio
aikoo osallistua Länsi-Balkanin pk-foorumin rahoittamiseen. Foorumin
tarkoituksena on takauksia ja riskipääomaa tarjoamalla parantaa pk-yritysten
rahoituksensaantia. Tutkimuksen ja innovoinnin alalla
laajentumismaat täyttävät jo hyvin kelpoisuusehdot EU:n aloitteisiin
osallistumiselle. Laajentumismaat osallistuvat
seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan sekä
kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. Tämänhetkisten
indikaattoreiden mukaan ne ovat kuitenkin useimmissa tapauksissa selvästi EU:n
keskiarvon alapuolella, kun puhutaan alan investoinneista sekä tutkimus- ja
innovaatiopolitiikan kehittämisestä. Alueellisia
johtajia kehotetaan yleisesti ja varsinkin tulevissa ministerikokouksissa
tutkimukseen, innovointiin ja inhimilliseen pääomaan suuntautuvien
investointien lisäämiseen. Laajentumismaiden
on valmistauduttava paremmin ilmastonmuutokseen, ja niiden on
sovitettava toimensa yhteen EU:n kanssa tarttuakseen tähän haasteeseen muun
muassa tietoisuutta lisäämällä. Asteittain toteutettavista ilmastotoimista on
hyötyä, kun kehitystä ohjataan vähähiilisemmäksi, ja niiden myötä voi syntyä
uusia työpaikkoja. Talouden
orastava elpyminen ei vielä näy sosiaalisten olojen kohentumisena.
Köyhyysrajan alapuolella elävän väestön osuus on edelleen suuri, ja
Länsi-Balkanilla heidän osuutensa on kasvussa. Pimeä
työnteko on erittäin yleistä ja vaikuttaa kielteisesti varsinkin nuorten
sosiaaliseen tilanteeseen. Työpaikkojen
turvaaminen ja huono-osaisten sosiaalinen osallisuus ovat yksi painopiste. Sosiaalialalla on kuitenkin tehty vain vähän
todellisia investointeja, ja yhteistyössä kansainvälisten avunantajien kanssa
on ollut ongelmia strategisessa ohjelmasuunnittelussa.
Komissio korostaa poliittisessa vuoropuhelussaan työllisyys- ja
sosiaalipolitiikkaa ja kannustaa maita asettamaan molemmilla aloilla selvät ja
realistiset tavoitteet sekä kohdentamaan ja priorisoimaan sosiaalimenot
tarkemmin. Laajentumismaiden olisi
tapauskohtaisesti otettava köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan
eurooppalaisen foorumin tavoitteet omakseen. Kaikkien
vähäosaisten ryhmien sulauttamiseksi valtaväestöön olisi toteutettava
määrätietoisia toimia. Erityisen heikossa asemassa olevan romanivähemmistön
tilanteen kohentamiseksi komissio on kehottanut Länsi-Balkania ja Turkkia
tekemään yhteistyötä EU:n romanifoorumeilla, joiden puitteissa osallisuutta
seurataan systemaattisesti ja ehdotetaan siihen liittyviä toimia. Komissio on järjestänyt romanikysymyksistä useita
seminaareja kannustaakseen alueen maita tarkistamaan ja vahvistamaan
kansallisia toimintasuunnitelmia ja panemaan ne täytäntöön. Tavoitteena on
torjua romanien syrjintää ja parantaa heidän yhteiskuntaan integroitumistaan
varsinkin koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhoidon osa-alueilla. Länsi-Balkanin maiden olisi määrätietoisesti
edistettävä maan sisäisten pakolaisten väestörekisteriin kirjaamista. Koulutuksen parantaminen on kestävän ja
osallistavan kasvun edellyttämien rakennemuutosten keskiössä. Toistaiseksi koulutukseen, osaamiseen ja
pätevyyteen on investoitu vain vähän ja kansallisten tutkintotodistusten
tunnustaminen alueen muissa maissa on riittämätöntä. Valtiolliset
koulutusjärjestelmät ja infrastruktuurit on uudistettava, minkä lisäksi
tarvitaan kansainvälisesti vertailukelpoisia ammatillisia ja muita
koulutusohjelmia, jotta ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välillä vallitseva
epätasapaino saadaan korjatuksi. Komissio sallii
ehdokasmaiden osallistumisen eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin
puitteisiin (ET 2020), mutta entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja
Montenegro eivät toistaiseksi osallistu. Komissio
on ehdottanut avoimeen koordinointimenetelmään perustuvan Länsi-Balkanin koulutusfoorumin
luomista, johon kaikki laajentumismaat voisivat osallistua. Se tehostaisi tärkeimmistä poliittisista haasteista
käytävää vuoropuhelua ja turvaisi täytäntöönpanon ja seurannan. Länsi-Balkanin maita on pyydetty osallistumaan EU:n
elinikäisen oppimisen ohjelman keskitettyihin toimiin. 2.5. Liikenne-
ja energiaverkkojen laajentaminen Laajentumismaiden kanssa tehtävän liikenne- ja
energiayhteistyön tehostaminen hyödyttää suoraan Euroopan kansalaisia ja
yrityksiä. Liikenne- ja energiaverkkojen yhteenliitettävyys
on yksi avaintekijä yhteistyössä, jota EU tekee kaikkien naapurimaidensa kanssa
kestävän talouskasvun, kaupan, kulttuurivaihdon ja työllisyyden edistämiseksi
ja elinolosuhteiden kohentamiseksi. Laajentumismaiden
tapauksessa yhteistyöllä pyritään myös valmistelemaan niitä liikennettä ja
energiaa koskevan yhteisön säännöstön omaksumiseen ja täytäntöönpanoon. Turkki, joka sijaitsee strategisesti Euroopan,
Lähi-idän ja Kaukasian risteyskohdassa, on tasaiseen tahtiin kehittänyt ja
lujittanut yhteyksiään EU:hun. Esimerkkeinä voidaan mainita ilmailualan
viimeaikainen kehitys ja Turkin rooli Southern Gas Corridor -maakaasukäytävän
luomisessa. Näiden yhteyksien
jatkokehittämisestä olisi hyötyä molemmille osapuolille. Southern Gas Corridor -käytävä parantaisi maakaasun
toimitusvarmuutta Euroopassa, koska toimitusreitit laajenisivat ja kilpailu
kansainvälisillä kaasumarkkinoilla piristyisi. Komissio
antaa Turkille rahoitusta maan liikenneverkkojen kehittämiseen. Etusijalla ovat
suurten nopeuksien raideliikenne ja satamainfrastruktuurin modernisointi. Samaan aikaan Turkkia pitäisi kannustaa syventämään
kaasumarkkinoitaan, mikä lisäisi markkinoiden likviditeettiä ja sopimusten
joustavuutta. Tällainen prosessi johtaisi
energiansiirron solmukohdan syntymiseen, mikä puolestaan parantaisi
energiavarmuutta. Kaakkois-Euroopan liikenneobservatorio on
määritellyt Länsi-Balkanin osalta alueellisen liikenneverkon ja siihen liittyen
ensisijaisia hankkeita. Länsi-Balkanin maat osallistuvat EU:n jäsenvaltioiden
ja muiden eurooppalaisten maiden kanssa vuonna 2006 allekirjoitettuun
sopimukseen Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta. Liikennealan yhteistyötä tehdään myös
Tonava-strategian puitteissa. Komissio on vuodesta 2008 neuvotellut
liikenneyhteisön perustamisesta Länsi-Balkanin maiden kanssa. Yhteisö loisi
yhdennetyt markkinat infrastruktuuria sekä maa-, sisävesi- ja meriliikennettä
varten. Neuvottelut on melkein saatu
päätökseen. Ainoa jäljellä oleva este on erimielisyys Kosovon asemasta. Komissio kehottaa osapuolia toteuttamaan
tarvittavat toimet, jotta neuvottelut saadaan nopeasti päätökseen ja sopimus
liikenneyhteisöstä voidaan allekirjoittaa. Komissio on ehdottanut
Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) uudelleentarkastelua, jotta
yhteyksiä laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen piiriin kuuluviin maihin
voitaisiin parantaa.[8] EU jatkaa verkkojen yhdentämistä myös energian
alalla tukemalla energiayhteisöä, johon kuuluvat EU ja sen jäsenvaltiot, koko
Länsi-Balkan sekä eräät naapuruuspolitiikan maat[9]. EU:n energia-alan sääntöihin perustuvalla
energiayhteisöllä luodaan avoimet, läpinäkyvät ja kilpailukykyiset
aluemarkkinat, jotka auttavat investointien houkuttelemisessa. Energiayhteisöä koskeva EU:n säännöstö kattaa
nykyisellään energian sisämarkkinat, energiatehokkuuden ja uusiutuvat
energialähteet sekä tietyt osat ympäristöä, sosiaaliasioita ja kilpailua
koskevasta säännöstöstä. Sitä on tarkoitus laajentaa kattamaan öljyn pakolliset
varmuusvarastot sekä sähkö- ja kaasumarkkinat.
3.
Edistyminen laajentumismaissa ja toimintasuunnitelma vuosiksi 2011
ja 2011
3.1. Länsi-Balkan Kroatia Liittymisneuvottelut Kroatian kanssa saatiin
päätökseen kesäkuussa sen jälkeen, kun Kroatia
täytti kuluneen vuoden aikana neuvottelujen päättämisedellytykset jäljellä
olevissa, muun muassa tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia sekä
kilpailupolitiikkaa koskevissa vaativissa neuvotteluluvuissa. Kroatia on saavuttanut merkittäviä tuloksia
korruption torjunnassa, ottanut käyttöön objektiivisen ja läpinäkyvän
menettelyn tuomarien ja syyttäjien nimittämisessä ja parantanut palaaville
pakolaisille tarkoitettujen asuttamisohjelmien täytäntöönpanoa tuntuvasti. Vaikeuksissa olevien telakoiden
rakenneuudistuksissa on tapahtunut merkittävää edistystä. Liittymisneuvottelujen päätteeksi laadittava liittymissopimus
on kesäkuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston mukaan tarkoitus allekirjoittaa
vuoden loppuun mennessä. Näin Kroatia voisi
liittyä EU:hun 1. heinäkuuta 2013 edellyttäen, että ratifiointimenettelyt on
saatu päätökseen. Kroatian valmistautuminen
täyttämään jäsenyysvelvoitteet liittymisajankohtaan mennessä on erittäin
korkealla tasolla. Se täyttää Kööpenhaminassa sovitut poliittiset
jäsenyysehdot, ja sen odotetaan täyttävän
taloudelliset ja unionin säännöstöä koskevat jäsenyysehdot 1. heinäkuuta 2013
mennessä. Kaavailtu etenemistahti on pyrittävä
säilyttämään. Kroatian on jatkettava maan kehittämistä
liittymisneuvottelujen kuluessa toteutettujen uudistusten ja kehitettyjen
valmiuksien pohjalta. Komissio seuraa tarkkaan
sitä, miten Kroatia täyttää kaikki antamansa sitoumukset ja miten se jatkaa
valmisteluja jäsenyysvelvoitteiden omaksumiseksi liittymisajankohtaan mennessä. Seurannassa keskitytään Kroatian antamiin
sitoumuksiin varsinkin seuraavilla aloilla: tuomioistuinlaitos
ja perusoikeudet; oikeus, vapaus ja
turvallisuus; kilpailupolitiikka. Seuranta muodostuu säännöllisesti
päivitettävistä seurantataulukoista, vakautus- ja assosiaatiosopimuksen
mukaisesta vuoropuhelusta, vertaisarvioinneista, liittymistä valmistelevasta
talousohjelmasta ja julkista taloutta koskevista ilmoituksista. Komissio julkaisee Kroatian liittymishetkeen asti
kuuden kuukauden välein arvion siitä, miten maa on pannut edellä mainittujen
neuvottelulukujen osalta antamansa sitoumukset täytäntöön. Kattava seurantaraportti esitetään Euroopan
parlamentille ja neuvostolle syksyllä 2012. Jos seurantaprosessissa ilmenee jotain
huolestuttavaa, johon Kroatia ei puutu, komissio voi tarvittaessa lähettää
Kroatian viranomaisille varhaisvaroituskirjeitä ja ehdottaa, että neuvosto
toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet jo ennen liittymistä. Viidennen laajentumiskierroksen tapaan
liittymissopimukseen sisältyy yleinen taloudellinen suojalauseke,
sisämarkkinoita koskeva suojalauseke sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden
aluetta koskeva suojalauseke. Kroatian odotetaan säilyvän aktiivisena
toimijana Länsi-Balkanin alueellisessa yhteistyössä. Komissio
suhtautuu toiveikkaasti Slovenian ja Kroatian välisen rajariidan sovittelusta
tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoon. Se tukee
sopimuksessa määrättyä välitystuomioistuimen perustamista ja toimintaa.
Komissio on tyytyväinen Kroatian hallituksen julkilausumaan, jonka mukaan maa
tukee alueen muita maita niiden EU-jäsenyysvalmisteluissa, ja kannustaa
Kroatiaa selvittämään ennen liittymistään ne kahdenväliset kysymykset, joita
sillä vielä on naapureidensa kanssa. Poliittisten
johtajien pitäisi puolestaan pidättyä julkilausumista ja toimenpiteistä, jotka
vähättelevät sovinnon tärkeyttä tai sotarikosten vakavuutta. Entinen
Jugoslavian tasavalta Makedonia Kesäkuun parlamenttivaalit entisessä
Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sujuivat pääosin kansainvälisten normien
mukaisesti, ja maa on jatkanut liittymiseen liittyviä uudistuksia. Hallituskoalitio on pysynyt vakaana. Maa täyttää poliittiset jäsenyysehdot yhä
riittävässä määrin. Parlamentin,
tuomioistuinlaitoksen ja julkishallinnon uudistuksessa sekä vähemmistöjen
kunnioittamisessa ja suojelussa on edistytty jonkin verran, mutta tärkeitä
haasteita on vielä edessä. Lisätoimet ovat
tarpeen esimerkiksi sananvapauden parantamiseksi tiedotusvälineissä,
tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden lisäämiseksi, julkishallinnon
uudistamiseksi ja korruption torjumiseksi. Poliittisten
voimien yhteistyöponnisteluja on lisättävä. Maa on jatkanut vakautus- ja assosiaatiosopimuksen
mukaisten sitoumustensa täyttämistä. Komissio
pysyy ehdotuksessaan, jonka mukaan olisi siirryttävä assosiaation toiseen
vaiheeseen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisesti, ja se kehottaa
neuvostoa toimimaan asiassa viipymättä. Komissio toteaa, että neuvosto ei ole pystynyt
ryhtymään toimenpiteisiin komission vuonna 2009 antaman suosituksen
perusteella, jonka mukaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa
olisi aloitettava liittymisneuvottelut. Maan
liittymisprosessin viemisestä seuraavaan vaiheeseen on hyötyä uudistuksille ja
etnisten ryhmien välisille suhteille, ja sillä on myönteinen vaikutus alueella. Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian välinen riita jälkimmäisen nimestä on ollut ratkaisematta lähes
kaksi vuosikymmentä. Vuoropuhelua on käyty
YK:n johdolla 1990-luvulta lähtien, ja sitä on täydennetty vuodesta 2009
kahdenvälisillä kontakteilla, myös pääministeritasolla.
Tuloksia ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Olennaista
on säilyttää hyvät naapuruussuhteet ja pyrkiä saavuttamaan molempien osapuolten
hyväksyttävissä oleva, YK:n johdolla neuvoteltu ratkaisu nimiongelmaan. Komissio korostaa, että on tarpeen lisätä
tuntuvasti toimia ratkaisun löytämiseksi viipymättä. Se
muistuttaa myös, että olisi vältettävä toimia ja lausuntoja, jotka voisivat
vaikuttaa kielteisesti hyviin naapuruussuhteisiin. Nimikysymykseen
olisi pitänyt löytää ratkaisu jo kauan sitten. Montenegro Eurooppa-neuvosto myönsi
Montenegrolle ehdokasmaan aseman joulukuussa 2010 ja hyväksyi seitsemän tärkintä
painopistettä liittymisneuvottelujen avaamiseksi. Painopisteet on määritetty
komission lausunnossa Montenegron jäsenyyshakemuksesta. Lausunnon antamisen
jälkeen Montenegro on edistynyt hyvin Kööpenhaminan poliittisten
jäsenyysehtojen täyttämisessä. Kaiken kaikkiaan se on saanut tyydyttäviä
tuloksia erityisesti määritetyillä painopistealoilla. Lainsäädäntöä ja
institutionaalista kehystä on parannettu, jotta voidaan lujittaa
parlamenttityöskentelyä, vaalijärjestelmää, julkishallinnon ammattimaisuutta ja
epäpoliittisuutta, tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuutta ja
vastuuvelvollisuutta, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa,
tiedotusvälineiden vapautta ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Oikeusvaltion kehittämistä on kuitenkin jatkettava määrätietoisesti, jotta
saadaan tuloksia erityisesti korkean tason korruptiota ja järjestäytynyttä
rikollisuutta koskevissa tapauksissa. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös
syrjinnän vastaisten politiikkojen täytäntöönpanossa ja kotiseudultaan
siirtymään joutuneiden henkilöiden tilanteen parantamisessa. Tätä kehitystä on
nyt sovellettava käytännössä heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin, myös
kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin henkilöihin, kohdistuvan syrjinnän
vähentämiseen. Komissio seuraa
erityisesti, miten Montenegro edistyy oikeusvaltion vahvistamisessa ja
syrjinnän kieltämisessä, ja tukee edelleen Montenegroa EU:hun liittyvien
uudistusten täytäntöönpanossa. Albania Albanian sisäpoliittista
tilannetta ovat varjostaneet suuresti poliittisen umpikujatilanteen jatkuminen
ja uudet selkkaukset. Väkivaltaiset kahakat hallituksen vastaisten
mielenosoittajien ja poliisin välillä johtivat neljän henkilön kuolemaan ja
kärjistivät poliittisten voimien välistä epäluottamusta sekä epäluottamusta tiettyjä
valtion elimiä kohtaan. Toukokuussa pidetyissa paikallisvaaleissa oli useampi
kuin yksi ehdokas, eli se täytti ehdokasasettelua koskevan kriteerin. Lisäksi
vaalit arvioitiin läpinäkyviksi, mutta niissä oli myös selkeitä puutteita,
jotka on korjattava. Tiranan pormestarinvaalin ääntenlaskentaan liittyvä
polemiikki kärjisti vallassa olevan enemmistön ja opposition välejä. Albanian poliittisten
voimien on nyt kiireesti aloitettava uudelleen poliittinen vuoropuhelu ja
ylläpidettävä sitä, jotta keskeiset demokraattiset instituutiot, lähinnä
parlamentti, voivat toimia asianmukaisesti ja edistyä unioniin lähentymisessä.
Viimeisissä kaksissa vaaleissa havaittujen merkittävien puutteiden vuoksi on
syytä tehdä kattava vaaliuudistus. Riippumaton ulkopuolinen asiantuntemus ja
poliittisten puolueiden välinen yksimielisyys olisi hyödyksi uudistuksen
tekemiselle. Kaksi suurinta poliittista
puoluetta on hyväksynyt EU:n tarjouksen osallistua uudelleen rakentavasti
EU:hun yhdentymistä koskevien Albanian painopisteiden toteutukseen. On tärkeää,
että Albanian poliittiset puolueet sitoutuvat EU-jäsenyyden edellyttämiä
uudistuksia koskevaan jäsenneltyyn ja määrätietoiseen yhteistyöprosessiin.
Tähän työhön olisi kuuluttava toimintasuunnitelman yhteinen tarkastus ja hyväksyminen.
Toimintasuunnitelmalla vastataan lausunnossa annettuihin suosituksiin, myös
parlamenttityöskentelyä ja vaaleja koskeviin suosituksiin, ja annetaan
olennaisten uudistusten aikataulu. Kaiken kaikkiaan Albanian
edistyminen poliittisten jäsenyysehtojen ja liittymisneuvottelujen avaamisen
12:n tärkeimmän painopisteen täyttämisessä on ollut rajallista. Nämä
painopisteet on määritelty komision lausunnossa, jonka neuvosto hyväksyi
joulukuussa 2010. Jonkin verran edistymistä on tapahtunut järjestäytyneen rikollisuuden
torjumisessa, pidätettyjen kohtelussa vankiloissa ja lasten oikeuksien alalla.
Edistyminen ei kuitenkaan ole ollut riittävää tuomioistuinjärjestelmän,
korruption torjunnan, omistusoikeuksien eikä romaniyhteisön elinolojen
parantamisen osalta. On myös toteutettava parlamentaarista menettelyä ja
vaaleja koskevia lisätoimia. Albania on aloittanut toimintasuunnitelman
täytäntöönpanon vastatakseen komission lausunnossa annettuihin suosituksiin.
Lisäponnisteluja kuitenkin tarvitaan suunniteltujen toimien tehokkuuden ja
kattavuuden varmistamiseksi tiiviissä yhteistyössä opposition kanssa. Albanian
on toteutettava määrätietoista työtä voidakseen osoittaa edistyneensä kaikissa
näissä asioissa ennen kuin komissio voi suositella sille ehdokasmaan asemaa ja EU:n
liittymisneuvottelujen avaamista. Albania on jatkanut
sujuvasti vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa. Joulukuussa 2010
Albanian kansalaisille myönnettiin viisumivapaa pääsy Schengen-alueelle, koska
maa oli edistynyt tyydyttävästi viisumivapausvuoropuhelussa. Komissio on sitoutunut
jatkamaan Albanian tukemista, jotta se pystyy toteuttamaan EU:hun yhdentymisen
edellyttämät uudistukset ja täyttämään lausunnon tärkeimmät painopisteet. Bosnia ja Hertegovina Bosnia ja Hertsegovinassa poliittisten
edustajien toimiin vaikuttaa edelleen yhteisymmärryksen puuttuminen siitä,
mihin suuntaan maata olisi vietävä, sen tulevaisuudesta ja sen
institutionaalisesta järjestelmästä. Ei ole
saavutettu yksimielisyyttä siitä, kuinka voitaisiin taata instituutioiden
toiminta ja parantaa sitä siten, että samalla turvataan pääkansanryhmien edut,
erityisesti kun otetaan huomioon maassa vallitseva yleinen halukkuus liittyä
EU:hun. Täytäntöönpano- ja
lainsäädäntöviranomaisten perustaminen lokakuun 2010 vaalien jälkeen on vielä
kesken eikä valtion tason hallitusta ole muodostettu.
Tämä pitkäaikainen viivästyminen on haitannut Bosnia ja Hertsegovinan
erittäin tarpeellisia uudistuksia, joiden avulla maa voisi edetä kohti EU:ta. EU:hun liittymisen prosessi edellyttää toimivia
instituutioita kaikilla tasoilla ja tehokasta koordinointimekanismia
EU-asioiden hoitamiseksi, jotta maa pystyisi puhumaan yhdellä äänellä. Tämän seurauksena
yleinen uudistusvauhti on ollut erittäin hidas. Joitakin
tuloksia on saavutettu. Erityisenä saavutuksena voidaan mainita se, että maan
kansalaisille myönnettiin joulukuussa 2010 viisumivapaa pääsy EU:hun. Kesäkuussa
maan johto sopi aloittavansa EU:n kanssa jäsennellyn vuoropuhelun
oikeusasioista osana vakautus- ja assosiaatioprosessia. Sen tavoitteena on
varmistaa oikeuslaitoksen riippumattomuus, tehokkuus, puolueettomuus ja
vastuuvelvollisuus. Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattaminen
on yksi väliaikaisen sopimuksen ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen
keskeisistä vaatimuksista. Tämän vuoksi viivästykset
perustuslain yhdenmukaistamisessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen etnisestä
syrjinnästä maan instituutioiden edustajien valinnassa antaman tuomion kanssa
muodostavat edelleen vakavan huolenaiheen[10]. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen
noudattamiseksi on luotava uskottava prosessi ja valtion tason valtiontukilaki
on annettava. Lisäksi on edistyttävä
väestölaskentaa koskevan valtion tason lain antamisessa ja nopeutettava
uudistuksia, joilla helpotetaan maan EU-yhdentymisprosessia. Finanssipolitiikan yleisten puitteiden hyväksyminen
on ensisijaisen tärkeää julkisen talouden kestävyyden kannalta. Bosnia ja
Hertsegovinan hallintoon osallistuu edelleen kansainvälisiä toimijoita, joilla
on toimeenpanovaltuudet. Brčkon asemaa
koskeva lopullinen ratkaisu on yksi korkean edustajan tavoitteista ja sen
toimiston lakkauttamisen edellytyksistä[11].
Sen osalta on edistytty sähköä koskevassa kysymyksessä.
Lisätoimia tarvitaan jäljellä olevien tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotta
helpotetaan muuttumista maasta, jonka hallinto- ja turvallisuusjärjestelmä on
kansainvälinen, maaksi, jonka instituutiot ovat kotimaisia ja vastaavat täysin
poliittisesta ja lainsäädännöllisestä prosessista sen mukaisesti, mitä EU:n
jäsenyyttä tavoittelevalta maalta edellytetään. Kaikkien näiden kysymysten
osalta on tarpeen luoda maahan vakaa poliittinen ilmapiiri. Jäsennellyn vuoropuhelun aloittaminen
oikeusasioista ja viisumivapausprosessin yhteydessä toteutetuista uudistuksista
saadut kokemukset viitoittavat tietä eteenpäin: ottamalla
käyttöön vuoropuheluun ja kompromisseihin perustuvan eurooppalaisen
lähestymistavan ja keskittymällä EU-asialistaan maa pystyy vähitellen
siirtymään lamaannustilasta ja vastakkainasettelusta yhteistyöhön ja
kansainvälisestä valvonnasta tulevaisuuteen EU:ssa. EU on vahvistanut
rooliaan Bosnia ja Hertsegovinassa, ja EU:n ensimmäinen yhteinen edustaja
Bosnia ja Hertsegovinassa on aloittanut tehtävässään.
EU lisää jatkossakin tukeaan maan instituutioille niiden toteuttaessa
EU-asialistan tavoitteita maaliskuussa 2011 annettujen neuvoston päätelmien
mukaisesti. Serbia Komissio on antanut samanaikaisesti tämän
tiedonannon kanssa lausunnon Serbian jäsenyyshakemuksesta. Lausunnon päätelmät ja suositukset esitetään tämän
tiedonannon liitteessä. Kosovo Uudistuksissa on edistytty vain vähän
aikaistettujen parlamenttivaalien ja parlamentissa pitkittyneen
presidentinvaalin vuoksi. Vaalien
järjestämisessä esiintyi vakavia puutteita, jotka on korjattava. Perustuslakituomioistuin näytti esimerkkiä
suorittamalla vastuullaan olevat tehtävät hyvin. Uusi hallitus on osoittanut sitoutuneensa
Kosovon Eurooppa-perspektiiviin muun muassa toteuttamalla määrätietoisia toimia
viisumiasioiden ja kaupan alalla ja perustamalla Euroopan unioniin liittymistä
käsittelevän kansallisen neuvoston. Uusi
parlamentti on vastikään aloittanut keskeisten uudistusten edellyttämän
lainsäädännön antamisen. Järjestäytyneen
rikollisuuden ja korruption torjumiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Julkishallinto on heikko, ja
tuomioistuinjärjestelmän uudistamisessa on vielä työsarkaa.. YK:n yleiskokouksen syyskuussa 2010 antaman
päätöslauselman johdosta on aloitettu EU:n tukema Pristinan ja Belgradin
välinen vuoropuhelu. Vuoropuhelulla pyritään
edistämään yhteistyötä, etenemään tiellä kohti EU-jäsenyyttä ja parantamaan
ihmisten jokapäiväistä elämää. Vuoropuhelua on
käyty yleisesti ottaen rakentavassa hengessä, ja syyskuuhun mennessä useista
asioista oli tehty sopimukset: henkilöiden ja
tavaroiden vapaa liikkuvuus, väestörekisteri ja kiinteistörekisteri. Näitä rakentavia toimia on jatkettava, jotta
osapuolten suhteet voidaan normalisoida. Tehdyt sopimukset on pantava
täytäntöön vilpittömässä mielessä. Ibër/Ibar-joen eteläpuolella asuvien Kosovon
serbien integrointi on sujunut aiempaa paremmin. Kosovon
serbit osallistuivat Kosovon väestönlaskentaan. He äänestivät aiempaa
aktiivisemmin myös vastikään pidetyissä yleisvaaleissa.
Sen sijaan Pohjois-Kosovossa on edelleen etnisten ryhmien välisiä
jännitteitä ja välikohtauksia. Belgradin
tukemat serbien erilliset hallintorakenteet vastustivat väestönlaskentaa ja
kannustivat boikotoimaan Kosovon viranomaisten järjestämiä vaaleja. Komissio kehottaa kaikkia Kosovon kiistojen
osapuolia lieventämään jännitteitä ja tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan
unionin oikeusvaltio-operaatiossa (EULEX). Kosovon tilannetta pystytään parantamaan
ainoastaan etsimällä ratkaisuja vuoropuhelulla ja luopumalla yksipuolisista
toimista ja väkivallasta. Komissio kehottaa
kaikkia osapuolia pidättymään väkivallasta ja muista vakautta horjuttavista
toimista. Kosovo jakaa koko Länsi-Balkanin alueen
Eurooppa-perspektiivin. Komissio antoi
maaliskuussa 2011 ehdotuksen puitesopimuksesta, jonka mukaisesti Kosovo voi
osallistua EU:n ohjelmiin. Tämä on yksi keskeisistä aloitteista, jotka
sisältyvät vuoden 2009 Kosovo-tiedonantoon[12]. Komissio tukee jatkossakin Kosovon pyrkimyksiä
kohti kahta muuta keskeistä tavoitetta, jotka ovat viisumivapaus ja
kauppasopimus EU:n kanssa. Komissio tukee myös muita uudistushankkeita, joilla
lujitetaan maan Eurooppa-perspektiiviä. Komissio
tarkistaa vuoden 2009 tiedonantoaan varmistaakseen, että Kosovo saa kaiken
hyödyn liittymisprosessistaan. Komissio
ehdottaa, että Kosovon kanssa aloitetaan jäsennetty vuoropuhelu
oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisesta. Komissio
korostaa myös, että Kosovon on toteutettava maan pohjoisosaa koskeva kattava
toimintasuunnitelma. 3.2. Turkki Turkki on Euroopan unionin turvallisuuden ja
vaurauden kannalta keskeinen maa dynaamisen taloutensa ja merkittävän alueellisen
roolinsa ansiosta sekä siksi, että se myötävaikuttaa EU:n ulkopolitiikkaan ja
energiavarmuuteen. Kaupan ja ulkomaisten
investointien osalta se on jo pitkälti yhdentynyt EU:hun tulliliiton
välityksellä. Maasta on tullut monille
johtaville eurooppalaisyrityksille merkittävä teollisuuden sijoituspaikka, ja
siksi se on merkittävä Euroopan kilpailukyvyn osatekijä. Turkin BKT:n voimakas kasvu, joka oli vuonna 2010 lähes 9
prosenttia ja jonka tänä vuonna odotetaan olevan 6,1 prosenttia, ja sen
G-20-jäsenyys lisäävät osaltaan maan taloudellista merkitystä. Turkin myötävaikutus Euroopan unioniin monilla
keskeisillä osa-alueilla toteutuu täysimääräisesti ainoastaan aktiivisen ja
uskottavan liittymisprosessin avulla. Tässä
prosessissa on noudatettava EU:n sitoumuksia ja luotua ehdollisuutta. On edelleen
oleellista, että Turkki jatkaa poliittisia liittymiskriteerejä koskevia
uudistuksiaan. Erityisen EU-asioiden
ministeriön perustaminen on tämän suhteen rohkaiseva merkki. Vaikka viimeisten kymmenen vuoden aikana onkin
edistytty merkittävästi, tarvitaan huomattavia lisätoimia, jotta perusoikeudet,
erityisesti sananvapaus, naisten oikeudet ja uskonnonvapaus, voidaan taata
käytännössä. Turkki on äskettäin hyväksynyt
uskonnollisia yhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä, joka helpottaa uskonnollisten
yhteisöjen takavarikoidun omaisuuden palauttamista. Tämä on merkittävä
edistysaskel. Komissio on valmis edelleen
auttamaan Turkkia, jotta tarvittavia uudistuksia, kuten osallistavaa
perustuslain uudistusprosessia, voidaan viedä eteenpäin. Turkki lisää edelleen diplomaattista
toimintaansa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumien seurauksena. Se on edelleen rakentava kumppani Länsi-Balkanin
alueella. Koska Turkki on vakaa valtio, jolla
on demokraattiset instituutiot, ja koska se on nopeasti kasvava talous ja
EU-jäsenyydestä neuvotteleva ehdokasmaa, sillä voi olla merkittävä rooli
vakauttajana ja uudistusten tukijana naapurialueillaan, jotka ovat myös
Euroopan unionin naapurialueita. EU kehittää
edelleen poliittista vuoropuheluaan Turkin kanssa kumpaakin osapuolta
kiinnostavista ulkopolitiikan kysymyksistä. Nykytilanteessa
on tärkeää, että tällaista vuoropuhelua kehitetään liittymisprosessin
täydennyksenä ja koordinointia pyritään lisäämään. Kyproksen ongelman osapuolten välillä on saavutettu
edistymistä YK:n pääsihteerin alaisuudessa kokonaisvaltaisen ratkaisun
löytämiseksi kiistaan. Turkkia kannustetaan konkreettisesti lisäämään
sitoutumistaan ja myötävaikutustaan näihin neuvotteluihin. Kokonaisvaltaisen ratkaisun löytäminen on kummankin
osapuolen etujen mukaista, koska se lisäisi vakautta kaakkoisella Välimeren
alueella, tarjoaisi uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja antaisi voimakkaan
piristysruiskeen Turkin EU-jäsenyysneuvotteluille, jotka ovat tulleet
ratkaisevaan vaiheeseen. Komissio on huolissaan viimeaikaisista
jännitteistä Turkin ja Kyproksen välisissä suhteissa.
Se muistuttaa, että neuvosto on kehottanut välttämään kaikkia sellaisia
uhkia, kiistanaiheita tai toimia, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti hyviin
naapuruussuhteisiin ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. EU on myös korostanut jäsenvaltioilleen valtioina
kuuluvia oikeuksia. Näihin kuuluu oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia EU:n
säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, kuten YK:n merioikeusyleissopimuksen,
mukaisesti. Kuten neuvosto ja komissio ovat
aikaisempina vuosina toistuvasti kantanaan esittäneet, komissio toistaa, että
Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa ja pantava lisäpöytäkirja
täysimääräisesti täytäntöön ja edistyttävä kahdenvälisten suhteidensa
normalisoimisessa Kyproksen tasavallan kanssa. Se
kehottaa myös välttämään kaikkia sellaisia uhkia, kiistanaiheita tai toimia,
jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti hyviin naapuruussuhteisiin ja riitojen
rauhanomaiseen ratkaisuun. EU jatkaa edelleen
näissä asioissa tapahtuvan edistymisen seuraamista ja tarkastelua asiaa
koskevien neuvoston päätösten mukaisesti. Turkin on tehostettava toimiaan kahdenvälisten
kiistojen, myös rajariitojen, ratkaisemiseksi naapureidensa kanssa. Kreikka on tehnyt huomattavan määrän virallisia
valituksia siitä, että Turkki loukkaa sen aluevesiä ja että sen koneet lentävät
Kreikan saarten yli. Komissio tekee työtä sen eteen, että Turkin
liittymisprosessissa saadaan syntymään uusi positiivinen kierre. Rakentavamman ja myönteisemmän suhteen
aikaansaamiseksi olisi pragmaattisen lähestymistavan pohjalta laadittava uusi
myönteinen asialista, johon sisällytetään konkreettisia toimia yhteisen edun
mukaisilla osa-alueilla, yhteinen näkemys ongelmista ja pyrkimys edistymiseen
Turkin lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön. Asialistalle olisi sisällytettävä tehostettu
vuoropuhelu ja yhteistyö monilla eri osa-alueilla, joita ovat muun muassa
poliittiset uudistukset, viisumikysymykset, liikkuvuus ja muuttoliike,
energia-asiat, terrorismintorjunta, Turkin osallistuminen EU:n ohjelmiin (esim.
Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan) ja ystävyyskaupunkitoiminta. Lisäksi
asialistalle on otettava kauppa ja tulliliitto, jotta voidaan pyrkiä poistamaan
kauppaa häiritseviä tekijöitä, koordinoida tiiviimmin neuvotteluja
vapaakauppasopimuksista ja löytää uusia tapoja hyödyntää täysimääräisesti EU:n
ja Turkin yhteistä taloudellista potentiaalia. Tukeakseen
Turkin pyrkimyksiä tehdä uudistuksia ja lähentää lainsäädäntöään EU:n
säännöstöön komissio aikoo liittymisneuvottelujen rinnalla lisätä yhteistyötään
Turkin kanssa myös sellaisten lukujen osalta, joita koskevia
liittymisneuvotteluja ei voida toistaiseksi aloittaa.
Komissio aikoo edelleen antaa neuvostolle tiedon heti, kun se katsoo,
että Turkki on täyttänyt asiaa koskevat ehdot[13]. 3.3. Islanti Islanti jatkaa elpymistä vuosina 2008 ja 2009
tapahtuneesta rahoitusjärjestelmän ja talouden romahduksesta. Poliittinen tilanne on säilynyt vakaana, vaikkakin
kokoomushallitusta on koeteltu useita kertoja ja sen enemmistö parlamentissa on
pienentynyt. Islannin liittymisprosessi on jatkunut, ja
Islannin lainsäädännön analyyttinen arviointi ollaan saamassa päätökseen. Maa on jo hyvin pitkälti yhdentynyt EU:hun monilla
eri politiikanaloilla, mikä on merkittävä etu tässä prosessissa. Komissio ottaa Islannin erityispiirteet ja
odotukset huomioon liittymisneuvotteluja koskevan lähestymistavan puitteissa ja
kaikilta osin unionin periaatteita ja säännöstöä vaalien. Jatkamalla avointa ja rakentavaa työtä saadaan
aikaan ratkaisuja, joissa näkyy, että EU:n ja Islannin viranomaisten yhteistyö
on korkealla tasolla. Liittymisneuvottelut yksittäisistä
neuvotteluluvuista on käynnistetty tältä pohjalta. Neljä
neuvottelulukua on avattu ja kaksi suljettu toistaiseksi. Koska lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kaiken
kaikkiaan pitkällä erityisesti Euroopan talousalueen (ETA) ja Schengenin
sopimusten kattamien lukujen osalta, neuvottelujen pitäisi edetä hyvin. Islannin on edelleen suoriuduttava olemassa
olevista, esimerkiksi EFTAn valvontaviranomaisen (ESA) Euroopan talousalueesta
tehdyn sopimuksen nojalla määrittelemistä velvoitteista. Tiedotustoimet, joilla edistetään tietoon
perustuvaa keskustelua Islannin liittymisprosessista, ovat alkaneet. EU-jäsenyys on Islannissa yhä kiistanalainen asia. Komissio jatkaa tiedotukseen ja ihmisten väliseen
kanssakäymiseen liittyvän tuen antamista.
4.
Laajentumisprosessin tukeminen
4.1. Rahoitustuki
Komissio antaa laajentumismaille taloudellista
ja teknistä tukea liittymisvalmisteluihin. Tukea
annetaan pääasiassa IPA-välineestä[14],
jonka määrärahat vuosiksi 2007–2013 ovat 11,6 miljardia euroa. Komissio on vuodesta 2010 alkaen siirtänyt
asteittain rahoitustuen painopistettä yksittäisistä hankkeista
kokonaisvaltaisempaan, sektorikohtaiseen lähestymistapaan. Tuki keskitetään
edunsaajamaiden uudistusohjelman avainaloille. Laajentumismaiden
hallituksia kannustetaan laatimaan kokonaisvaltaisia ja kestäviä politiikkoja
painopistesektoreilla, joita ovat muun muassa oikeus- ja sisäasiat,
julkishallinto, yksityissektorin kehittäminen, liikenne, energia, ympäristö ja
ilmastonmuutos, sosiaalinen kehitys sekä maatalous ja maaseudun kehittäminen. Vuosia 2011–2013 koskevissa monivuotisissa
ohjeellisissa suunnitteluasiakirjoissa avainsektorit määritellään maittain
kunkin maan tilanne ja edistyminen liittymisprosessissa huomioon ottaen.
Erityishuomiota kiinnitetään korruption torjuntaan, kansalaisyhteiskunnan
kehittämiseen ja sananvapauteen. Noin 10
prosenttia käytettävissä olevista IPA-varoista käytetään useamman maan kattaviin
hankkeisiin Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Komissio
on tänään hyväksynyt IPA-tuen vuosittain tarkistettavan monivuotisen
ohjeellisen rahoituskehyksen, joka koskee vuosia 2012 ja 2013. Kesäkuussa 2011
antamansa tiedonannon Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[15] mukaisesti komissio
valmistelee nyt osana ulkosuhteita koskevaa pakettia oikeudellista kehystä
liittymistä valmistelevan tuen antamiselle seuraavan, vuodet 2014–2020 kattavan
monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Nykyisen
IPA-asetuksen mukainen tuki on osoittautunut tehokkaaksi ja tulokselliseksi. Uutta rahoitusvälinettä koskeva ehdotus esitetään
joulukuussa 2011, ja siinä on tarkoitus hyödyntää nykyisen IPAn
täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia. Uudella
välineellä tuetaan niin liittymisehtojen täyttämistä kuin sosioekonomista
kehitystä. Komissio käy vuoropuhelua edunsaajamaiden,
muiden avunantajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Vuoropuhelun ja
tähänastisten kokemusten perusteella komissio on kartoittanut sitä, miten
rahoitustuki ja laajentumisstrategiassa määritellyt painopisteet voitaisiin
kytkeä tiiviimmin yhteen, miten rahoitustukea voitaisiin kehittää
strategisemmaksi, keskitetymmäksi ja joustavammaksi ja miten menettelyjä
voitaisiin yksinkertaistaa. Tarkastelun
kohteena ovat olleet kaikki politiikan alat kattava tuen pidemmän aikavälin
kokonaisvaltainen ohjelmointi, selkeämpi keskittyminen vastaanottajamaiden
tarpeisiin ja painopisteisiin, liittymisprosessin edistymisestä palkitseminen,
IPA-varojen valjastaminen muilta avunsaajilta ja yksityissektorilta saatavien
varojen kasvattamiseen ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen. 4.2. Viisumivapaus
ja liikkuvuus Kaikkien laajentumismaiden kansalaiset pitävät
erittäin tärkeänä, että EU:hun voi matkustaa ilman viisumia. Viisumivapaus on
myös osa liittymisprosessia. Viisumivapauden asteittainen käyttöönotto
edellyttää kuitenkin, että asianomaiset maat täyttävät ehdot, joilla turvataan
EU:n sisäinen turvallisuus ja maahanmuuttopoliittiset edut. Islanti on jo osa
Schengen-aluetta. Länsi-Balkanilla tilanne on
se, että Kroatian kansalaiset ovat aina päässeet EU:hun ilman viisumia. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian,
Montenegron ja Serbian kansalaisille sallittiin viisumivapaa matkustus
Schengen-alueelle joulukuussa 2009, ja vuotta myöhemmin sama oikeus myönnettiin
Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisille. Nämä viimeaikaiset
päätökset luopua viisumivelvollisuudesta perustuvat siihen, että asianomaiset
maat täyttävät etenemissuunnitelmien välitavoitteet, jotka asetettiin
viisumivapaudesta komission johdolla käytävässä vuoropuhelussa. Vuoropuhelu on toiminut tehokkaana kannustimena
uudistuksille, joilla pyritään täyttämään EU:n normit oikeus- ja sisäasioiden
alalla. Etusijalla ovat hallinnollisten valmiuksien lisääminen
rajaturvallisuuden ja asiakirjojen turvallisuuden osalta,
oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden, korruption ja laittoman maahanmuuton torjunta. Viisumivelvollisuuden poistamisen jälkeen
asianomaisten maiden, varsinkin Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian, kansalaisten tekemät turvapaikkahakemukset kuitenkin lisääntyivät
huomattavasti joissakin EU:n jäsenvaltioissa, mikä viittaa viisumivapauden
väärinkäyttöön. Komissio reagoi tähän vakautus-
ja assosiaatioprosessin puitteissa ottamalla tammikuussa 2011 käyttöön
viisumivapauden seurantamekanismin. Siihen kuuluu asianomaisten maiden kanssa
käytävä vuoropuhelu, jossa arvioidaan uudistusten täytäntöönpanon
johdonmukaisuutta ja korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta. Asianomaiset maat ovat sittemmin kiristäneet
valvontaa ja käynnistäneet kampanjoita, joilla kansalaisille tiedotetaan
viisumivapaan matkustuksen oikeuksista ja velvollisuuksista. Komissio kehottaa näiden maiden viranomaisia
toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että viisumivapaus
toimii ongelmitta. Tällaisia toimia on
täydennettävä tukemalla enemmän kaikkein huono-osaisimpia väestöryhmiä, muun
muassa romaneja, ja parantamalla heidän elinolojaan. EU:n viisumipolitiikan laajemman
uudelleentarkastelun yhteydessä komissio on esittänyt neuvostolle
viisumiasetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen[16], jonka mukaan kolmannen maan
kanssa sovittu viisumivapaus on mahdollista keskeyttää tilapäisesti, jos suuri
määrä kyseisen maan kansalaisia pyrkii äkillisesti EU:hun. Kosovolle myönnettävä viisumivapaus veisi
tämän prosessin päätökseen Länsi-Balkanin osalta. Neuvosto
vahvisti tämän mahdollisuuden joulukuussa 2010 edellyttäen, että Kosovo täyttää
kaikki ehdot. Kosovo onkin ottanut käyttöön takaisinottoa koskevan
lainsäädäntökehyksen ja allekirjoittanut kahdenväliset takaisinottosopimukset
13:n Schengen-alueeseen kuuluvan maan kanssa. Se
on hyväksynyt kotouttamissuunnitelmat ja jatkanut niiden täytäntöönpanoa. Näin ollen komissio aikoo aloittaa
viisumivuoropuhelun Kosovon kanssa vuoden loppupuolella. EU ja Turkki ovat aloittaneet viisumiyhteistyönsä
tehostamisen, ja komissio on puolestaan käynnistänyt Turkin kanssa vuoropuhelun
viisumeista, liikkuvuudesta ja muuttoliikkeestä neuvoston helmikuussa
2011 antamien päätelmien mukaisesti. Prosessissa
on jo päästy tuloksiin sekä turkkilaisille turisteille myönnettävien viisumien
että EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton osalta. Siitä on myös apua
niiden konkreettisten toimien määrittelyssä, joita Turkin on toteutettava
tulevaa viisumivapautta ajatellen. Tässä
yhteydessä on tärkeää, että Turkki toteuttaa toimet, joita tarvitaan, jotta
takaisinottosopimus voidaan tehdä ripeästi. 4.3. Tiedotus
ja viestintä Julkinen tuki on ratkaisevan tärkeää
laajentumispolitiikan onnistumiselle. Jäsenvaltioiden
ja laajentumismaiden valtiollisilla, alueellisilla ja paikallisilla
viranomaisilla on keskeinen rooli laajentumisaiheisessa tiedotuksessa ja
viestinnässä. Komissio on sitoutunut edistämään laajentumisprosessista
käytävää julkista keskustelua kaikenlaisissa välineissä käyttäjäystävällisten
ja tosiseikkoihin perustuvien tietojen pohjalta. Ensisijaisiksi kohderyhmiksi
on otettava nuoret ja keskeiset mielipidevaikuttajat, kuten toimittajat sekä
kansalaisjärjestöjen ja liike-elämän edustajat. Myös
parlamenttien välisillä vaihto-ohjelmilla voidaan edistää valistunutta
keskustelua laajentumisprosessista ja lisätä sen molemminpuolista ymmärrystä. Seuraavaksi on tarkoitus keskustella
liittymisprosessin seuraavista vaiheista. Kouriintuntuvat
tulokset ovat parasta mainosta EU:n laajentumispolitiikalle. Onnistuneet neuvottelut Kroatian kanssa toimivat
rohkaisevana esimerkkinä, samoin Kaakkois-Euroopan talouksien selviytymiskyky
ja konkreettiset saavutukset energiahuollon ja liikenneverkkojen kaltaisissa
avainkysymyksissä. On erittäin tärkeää selittää suurelle yleisölle, miten
laajentuminen voi auttaa EU:ta saavuttamaan talouskriisiin, työpaikkoihin,
ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät
tavoitteensa samalla, kun se vauhdittaa uudistuksia ja parantaa elinoloja
laajentumismaissa.
5.
Päätelmät ja suositukset
Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio
esittää seuraavat päätelmät ja suositukset: 1.
Laajentumisen tavoitteena on tehdä EU:n rauhan,
vakauden, demokratian ja vaurauden alueesta entistä suurempi.Laajentumisesta on
hyötyä koko EU:lle, ja se parantaa EU:n asemia globaaleja haasteita
ratkottaessa.EU:n laajentumisprosessi eteni uuteen vaiheeseen kesäkuussa,
jolloin liittymisneuvottelut Kroatian kanssa saatiin päätökseen. 2.
Laajentumispolitiikka on osoittautunut väkeväksi
yhteiskunnallisen muutoksen moottoriksi. EU:hun jo liittyneet maat ja
liittymisprosessissa mukana olevat maat ovat liittymiseen liittyviä
demokraattisia ja taloudellisia uudistuksia toteuttaessaan läpikäyneet
merkittäviä muutoksia. Kroatian kehitys sen jälkeen, kun maa otti ensimmäiset
askelet kohti liittymistä, on tuore esimerkki tästä EU:n muutosvoimasta. 3.
Laajentumispolitiikka perustuu
Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymään uuteen yksimielisyyteen. Sen
mukaisesti EU soveltaa tiukkoja ehtoja ja seuraa edistymistä entistä
tarkemmin. Tämän seurauksena jäsenyyttä tavoittelevat valtiot saavuttavat
korkean valmiustason, mistä on hyötyä sekä maille itselleen että EU:lle. 4.
Kroatian kanssa käydyistä
neuvotteluista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää käynnissä olevissa ja
tulevissa neuvotteluissa. Sitä varten komissio aikoo ehdottaa uutta
lähestymistapaa kysymyksiin, jotka liittyvät tuomioistuinlaitokseen ja
perusoikeuksiin sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Näitä kysymyksiä
olisi käsiteltävä liittymisprosessin varhaisessa vaiheessa ja niitä koskevien
lukujen avaamista varten olisi laadittava toimintasuunnitelmat, koska niissä
edellytetään vakuuttavia edistysaskeleita. Komissio raportoi saavutetusta
edistyksestä prosessin kaikissa vaiheissa toimintasuunnitelmissa määriteltyjen
välitavoitteiden mukaisesti ja ehdottaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) varat kohdennetaan tämän prosessin
tukemiseen. 5.
Uskottava laajentumisprosessi tarjoaa tiukkoihin ehtoihin perustuvan selvän liittymisperspektiivin.
Prosessi on keskeinen keino tehostaa laajentumismaiden uudistuksia, ja se
tarjoaa niiden kansalaisille konkreettisia tuloksia pitkin matkaa jo ennen
liittymistä. EU:hun lähentymistä koskeva ehdollisuus toimii vahvana
kannustimena vaikeille uudistuksille. Se on myös avainasemassa pyrittäessä
varmistamaan, että laajentuminen saa kannatusta jäsenvaltioissa. 6.
Kroatian menestys EU:hun
lähentymisessä toimii esimerkkinä muille laajentumismaille. Kroatia on
ensimmäinen EU:hun liittyvä Länsi-Balkanin maa. Sen jäsenyyden myötä alueen
eurooppalaisesta tulevaisuudesta on tulossa totta. 7.
Oikeusvaltion lujittaminen on edelleen suuri haaste useimmissa laajentumismaissa ja
keskeinen edellytys liittymisprosessin etenemiselle. Komission näkökulmasta
ensisijaisia aloja ovat edelleen tuomioistuinlaitoksen ja julkishallinnon
uudistaminen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta. Niihin
liittyen komissio harjoittaa säännöllistä seurantaa, käy jäsenneltyä
vuoropuhelua, suorittaa vertaisarviointeja, tukee instituutioiden kehittämistä,
harjoittaa twinning-toiminta ja antaa rahoitustukea. 8.
Eräissä jäsenvaltioissa sananvapaus
on kehittynyt epäedulliseen suuntaan. On olennaisen tärkeää, että
laajentumismaat turvaavat avoimen ja moniarvoisen tiedonvälityskulttuurin, joka
mahdollistaa kriittisen ja riippumattoman toimitustyön. Komissio aikoo seurata
tarkkaan alan kehitystä ja ottaa nämä kysymykset tiiviimmin osaksi
liittymisneuvotteluja, varsinkin tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia
koskevaa neuvottelulukua. 9.
Alueellinen yhteistyö tukee
sovinnontekoa ja EU:hun yhdentymistä, ja se on edelleen olennainen osa
vakautus- ja assosiaatioprosessia. Vaikka alueellisessa yhteistyössä onkin
edistytty joillakin aloilla, lähinnä aiemmista konflikteista periytyneillä
kysymyksillä on edelleen kielteisiä vaikutuksia, ja ne ovat uhka Länsi-Balkanin
vakaudelle. Niihin on tartuttava rivakasti. Varsinkin osallisuuden
varmistaminen alueellisessa yhteistyössä on ensisijainen tavoite. Sen pitäisi
olla mahdollista Kosovon asemasta vallitsevasta erimielisyydestä huolimatta,
kunhan kaikki osapuolet omaksuvat rakentavan ja pragmaattisen lähestymistavan. 10.
Osapuolten on määrätietoisesti
selvitettävä kahdenväliset kysymykset hyvässä naapuruushengessä ja EU:n
kokonaisedut huomioon ottaen. Niihin on tartuttava mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, eivätkä ne saa jarruttaa liittymisprosessia. Laajentumisprosessin
jumiutuminen kahdenvälisten kysymysten takia voi heikentää prosessin
muutosvoimaa. Komissio kehottaa osapuolia tekemään kaikkensa jäljellä olevien
rajariitojen ratkaisemiseksi sovittuja periaatteita ja keinoja käyttäen, mukaan
lukien niiden vieminen tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen. Hyvät
naapuruussuhteet ovat jatkossakin avainasemassa. EU:lla on valmiudet edistää
ratkaisujen löytymistä ja tukea niihin liittyviä aloitteita. 11.
Kaikkien laajentumismaiden kansalaiset
pitävät erittäin tärkeänä, että EU:hun voi matkustaa ilman viisumia. Viisumivapaus
on osa liittymisprosessia, ja siinä on tapahtunut lisäedistystä: joulukuussa
2010 viisumivelvollisuus poistettiin Bosnia ja Hertsegovinan ja Albanian
kansalaisilta sen jälkeen, kun molemmat maat olivat täyttäneet vaaditut ehdot.
Komissio kehottaa Länsi-Balkanin maiden viranomaisia toteuttamaan kaikki
tarvittavat toimenpiteet viisumivapaan matkustusmahdollisuuden väärinkäytön
estämiseksi. Komissio on puolestaan tehostanut viisumivapauden seurantaa
aloittamalla asianomaisten maiden kanssa vuoropuhelun ja ottanut käyttöön
toimenpiteitä väärinkäytön torjumiseksi. 12.
Komissio ottaa huomioon Kosovon edistymisen
takaisinottoa ja uudelleen kotouttamista koskevissa asioissa ja aikoo siksi
käynnistää joulukuussa 2010 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti
viisumivuoropuhelun sen kanssa vuoden lopulla. EU on tehostanut viisumeihin
liittyvää yhteistyötä Turkin kanssa. Komissio on aloittanut maan kanssa
vuoropuhelun viisumeista, liikkuvuudesta ja muuttoliikkeestä ja aikoo määritellä
konkreettiset toimet, jotka Turkin on toteutettava viisumivapauden
mahdollistamiseksi. Yksi tällainen on se, että Turkki toteuttaa toimet, joita
takaisinottosopimuksen nopea tekeminen ja voimaantulo edellyttävät. 13.
Maailmanlaajuisen talouskriisin koettelemissa
laajentumismaissa on havaittavissa talouden elpymistä, tosin
vaihtelevaan tahtiin. Turkin talous on
selvinnyt kriisistä entistä suurempana, ja sen kasvu jatkuu vaikuttavana.
Kaikilla laajentumismailla on kuitenkin merkittäviä haasteita. Useimmissa laajentumismaissa työttömyys, joka on
muutenkin korkea, on lisääntymässä. Julkisen talouden vakauttaminen,
rakenneuudistukset ja liiketoimintaedellytysten parantaminen muun muassa
oikeusvaltioperiaatetta lujittamalla ja työmarkkinoita uudistamalla ovat
tärkeimpiä painopisteitä pyrittäessä turvaamaan kestävä elpyminen ja
osallistava kasvu. Tältä osin komissio kehottaa laajentumismaita käyttämään Eurooppa
2020 -strategian tavoitteita uudistustensa kiinnekohtana. 14.
Komissio aikoo joulukuussa 2011
esittää kehyksen liittymistä valmistelevan rahoitustuen myöntämiselle
monivuotisen (2014–2020) rahoituskehyksen puitteissa. Esitys perustuu
nykyisestä välineestä saatuihin myönteisiin kokemuksiin, joiden pohjalta
komissio aikoo vahvistaa tuen ja laajentumisstrategian painopisteiden välistä
kytköstä ja samalla painottaa sosioekonomista kehitystä, lisätä tuen
joustavuutta ja yksinkertaistaa menettelyjä. 15.
Julkinen tuki on ratkaisevan tärkeää laajentumispolitiikan onnistumiselle.
Jäsenvaltioiden ja laajentumismaiden valtiollisilla, alueellisilla ja
paikallisilla viranomaisilla on keskeinen rooli laajentumisaiheisessa
tiedotuksessa ja viestinnässä. Komissio on sitoutunut edistämään
laajentumisprosessista käytävää julkista keskustelua käyttäjäystävällisten ja
tosiseikkoihin perustuvien tietojen pohjalta. Komissio kannustaa aktiivisen
kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa
demokratiaa, ja se voi osaltaan edistää valistunutta keskustelua EU:n
laajentumisesta. 16.
Komissio on antanut myönteisen lausunnon
Kroatian liittymisestä EU:hun 1. heinäkuuta 2013. Liittymisneuvottelut
voitiin päättää sen jälkeen, kun Kroatia täytti päättämisedellytykset jäljellä
olevissa, muun muassa tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia sekä
kilpailupolitiikkaa koskevissa vaativissa neuvotteluluvuissa. Kroatian on
jatkettava toteuttamiensa uudistusten vakiinnuttamista liittymisneuvotteluissa
antamiensa sitoumusten mukaisesti. Komissio seuraa tarkkaan valmisteluja, joita
Kroatia jatkaa voidakseen vastata jäsenyysvelvoitteista liittymisajankohtaan
mennessä. Kroatian odotetaan jatkossakin tukevan muiden Länsi-Balkanin maiden
liittymisprosessia. 17.
Dynaamisen taloutensa ja merkittävän alueellisen
roolinsa takia Turkki on EU:lle erittäin tärkeä maa, jonka merkitystä
politiikan ja talouden kehitys niin aluetasolla kuin maailmanlaajuisestikin on
korostanut entisestään. Turkki on jatkanut EU:hun liittyviä uudistuksia, mutta
merkittäviä lisäponnisteluja tarvitaan muun muassa tärkeimpien perusoikeuksien
turvaamisessa. Liittymisneuvotteluissa ei valitettavasti ole tapahtunut
edistymistä yli vuoteen. Komissio valmistelee Turkin ja EU:n suhteiden
uudistamista myönteisessä hengessä jatkaen uudistusten, varsinkin osallistavan
perustuslakiuudistuksen, ja taloudellisen yhdentymisen tukemista. Suhteita
uudistettaessa voidaan tarkastella monenlaisia yhteisen edun mukaisia
aihepiirejä, kuten poliittisia uudistuksia, ulkopoliittista vuoropuhelua, EU:n
säännöstöön mukautumista, viisumi-, liikkuvuus- ja muuttoliikeasioita,
energiaa, terrorismin torjuntaa, kauppaa ja osallistumista EU:n ohjelmiin. EU:n
kannalta Turkin panos toteutuu täysimääräisesti vasta sitten, kun sillä on
aktiivinen ja uskottava liittymisperspektiivi. Komissio on huolestunut jännitteistä, joita Turkin
ja Kyproksen välisissä suhteissa on ilmennyt viime aikoina. Komissio
muistuttaa, että neuvosto on kehottanut Turkkia pidättymään kaikista
sellaisista uhkauksista, eripuraa aiheuttavista asioista ja toimista, jotka
voisivat vaarantaa hyvät naapuruussuhteet ja rajariitojen ratkaisemisen rauhanomaisesti.
EU on myös korostanut jäsenvaltioidensa täysivaltaisia oikeuksia, joihin kuuluu
kahdenvälisten sopimusten tekeminen EU:n säännöstöä ja kansainvälistä oikeutta,
muun muassa YK:n merioikeusylisopimusta, noudattaen. EU on toistuvasti muistuttanut, että Turkin on
kiireesti täytettävä velvoitteensa panna assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja
täysimääräisesti ja syrjimättömästi täytäntöön ja edistyttävä kahdenvälisten
suhteiden normalisoinnissa Kyproksen tasavallan kanssa. Tämä voisi vauhdittaa
liittymisprosessia tuntuvasti. EU jatkaa 21. syyskuuta 2005 annettuun
julistukseen sisältyvissä kysymyksissä saavutetun edistyksen seurantaa ja
arviointia neuvoston asiaan liittyvien päätelmien mukaisesti. Ilman edistymistä
komissio suosittaa, että EU jatkaa vuonna 2006 käyttöön ottamiensa
toimenpiteiden soveltamista. 18.
Mitä tulee Kyproksen kysymykseen,
saaren kreikkalais- ja turkkilaisyhteisöjen johtajat ovat tiivistäneet YK:n
alaisuudessa käytäviä neuvotteluja kokonaisvaltaisen ratkaisun löytymiseksi.
Komissio antaa osapuolten pyrkimyksille vahvan tukensa ja teknistä apua EU:n
toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Komissio
kehottaa saaren molempia johtajia tekemään tarvittavat kompromissit nyt, jotta
neuvottelut saadaan onnistuneeseen päätökseen. Lisäksi se kehottaa kaikkia
prosessiin osallistuvia toimijoita keskittämään kaiken tahtonsa ja energiansa
kokonaisvaltaiseen ratkaisun aikaansaamiseen. Käynnissä olevassa
intensiivisessä neuvotteluvaiheessa on olennaista, että kaikki asianomaiset
ovat pidättyväisiä ja tekevät parhaansa turvatakseen myönteisen ilmapiirin,
joka helpottaa prosessin saattamista onnistuneeseen päätökseen, ja edistää
konkreettisella tavalla kokonaisvaltaisen ratkaisun syntymistä. 19.
Islannin
liittymisprosessi etenee vauhdilla, ja määrätyt neuvotteluluvut on nyt avattu.
Se, että maa on jo varsin yhdentynyt EU:hun monilla politiikan aloilla, on
osoittautumassa huomattavaksi eduksi. Komissio ottaa Islannin erityispiirteet
ja odotukset huomioon tinkimättä kuitenkaan liittymisneuvottelujen
vakiintuneesta lähestymistavasta. Se myös noudattaa unionin periaatteita ja
säännöstöä ja neuvottelukehystä. Komissio tukee liittymisestä Islannissa
käytävää julkista keskustelua jatkossakin tarjoamalla faktatietoja
EU-jäsenyydestä. 20.
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia täyttää edelleen riittävässä määrin poliittiset arviointiperusteet.
Keskeisimmissä uudistuksissa on tapahtunut jonkin verran edistystä. Annetun
lainsäädännön täytäntöönpanossa, tiedotusvälineiden sananvapauden
turvaamisessa, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistamisessa,
julkishallinnon uudistamisessa ja korruption torjunnassa on kuitenkin edelleen
runsaasti haastetta. Komissio toistaa suosituksensa, jonka mukaan EU:n
olisi aloitettava liittymisneuvottelut entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian kanssa. Se myös toistaa ehdotuksensa edetä viivytyksettä vakautus-
ja assosiaatiosopimuksessa määriteltyyn assosiaation toiseen vaiheeseen. On tärkeää säilyttää hyvät naapuruussuhteet ja
päästä nimikiistassa molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaan neuvotteluratkaisuun
YK:n johdolla. Toivoa sopii, ettei kiistan selvittelyyn haaskattujen vuosien
määrä enää kasva. 21.
Montenegro
on tarttunut menestyksellä tärkeimpiin painopisteisiin, jotka EU asetti vuonna
2010 ehdoiksi liittymisneuvottelujen aloittamiselle. Maassa vallitsee
kansallinen yksimielisyys Euroopan yhdentymisestä. Komissio katsoo saavutetun
edistyksen perusteella, että Montenegro täyttää jäsenyysehdot, varsinkin
Kööpenhaminassa sovitut poliittiset jäsenyysehdot, riittävän hyvin. On
kuitenkin tärkeää jatkaa uudistuksia, erityisesti lainsäädännön ja politiikan
täytäntöönpanoa oikeusvaltioperiaatteen osalta. Komissio aikoo ehdottaa, että
Montenegron tapauksessa tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia samoin kuin
oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskeviin neuvottelukuihin sovelletaan
uutta, edellä 4 kohdassa tarkoitettua lähestymistapaa. Edellä esitetyn perusteella ja neuvoston
joulukuussa 2010 antamat päätelmät huomioon ottaen komissio suosittaa
liittymisneuvottelujen aloittamista Montenegron kanssa. 22.
Albanian
sisäpolitiikkaa on kuluneena vuonna hallinnut valtaapitävän enemmistön ja
opposition välinen pattitilanne ja muu vastakkainasettelu. Albanian
poliittisten voimien on nyt kiireesti hyödynnettävä viimeaikaiset rohkaisevat
signaalit ja käynnistettävä uudelleen sentasoinen poliittinen vuoropuhelu, joka
mahdollistaa tärkeimpien demokraattisten instituutioiden toiminnan,
vaalijärjestelmän kehittämisen ja keskeisten uudistusten täytäntöönpanon.
Komissio kehottaa keskeisiä toimijoita yhdessä laatimaan konkreettiset
menetelmät sisäpoliittisten erimielisyyksien voittamiseksi, jotta maan
Eurooppa-perspektiivistä voisi tulla totta. 23.
Komissio on tänään esittänyt lausuntonsa Serbian
jäsenyyshakemuksesta. Tähänastisen edistyksen huomioon ottaen komissio
suosittaa, että Eurooppa-neuvosto myöntää Serbialle ehdokasmaan aseman.
Suositus perustuu siihen, että Serbia käynnistää uudelleen vuoropuhelun Kosovon
kanssa ja aloittaa ripeästi ja vilpittömässä mielessä tähän mennessä tehtyjen
sopimusten täytäntöönpanon. Serbia on hyvää vauhtia täyttämässä Kööpenhaminan
Eurooppa-neuvoston vuonna 1993 asettamien poliittisten jäsenehtoja sekä
vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtoja riittävässä määrin. Edistymisen on
kuitenkin jatkuttava ja ongelmiin Kosovon kanssa löydyttävä käytännön
ratkaisut. Näin ollen komissio suosittaa, että Serbian kanssa
aloitetaan neuvottelut sen liittymisestä EU:hun heti, kun maassa tapahtuu
huomattavaa lisäedistystä seuraavassa kysymyksessä, joka on yksi tärkeimmistä
maalle määritellyistä painopisteistä. –
Lisätoimet suhteiden normalisoimiseksi Kosovon
kanssa vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtojen mukaisesti noudattamalla
täysimääräisesti osallistavan alueellisen yhteistyön periaatteita ja
energiayhteisösopimuksen määräyksiä, etsimällä ratkaisuja televiestintäkysymyksiin,
hyväksymällä tutkintotodistukset vastavuoroisesti, jatkamalla kaikkien tehtyjen
sopimusten täytäntöönpanoa vilpittömässä mielessä ja tekemällä aktiivista
yhteistyötä EULEXin kanssa, jotta se voi hoitaa kaikki tehtävänsä koko Kosovon
alueella. Komissio esittää kertomuksen siitä, miten Serbia
on pannut kyseisen painopisteen täytäntöön, heti kun asiassa on tapahtunut
riittävää edistystä. 24.
EU jatkaa Belgradin ja Pristinan
välisen vuoropuhelun helpottamista. Vuoropuhelun tavoitteena on edistää yhteistyötä,
edistyä EU:hun lähentymisessä ja parantaa ihmisten elinoloja. Se on
osoittautunut toimivaksi keinoksi käsitellä osapuolten välisiä erimielisyyksiä
ja johtanut useisiin sopimuksiin muun muassa tavaroiden ja henkilöiden vapaan
liikkuvuuden sekä väestö- ja kiinteistörekisterin osalta. 25.
Kosovossa
kulunutta vuotta ovat leimanneet pitkittyneet vaaliprosessit. Uudistuksissa
tapahtui vähäistä edistystä. Presidentti ja hallitus ovat osoittaneet
sitoutumisensa Kosovon Eurooppa-perspektiiviin, mikä on johtanut ensimmäisiin
uudistuksiin. Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio sekä julkishallinnon
vahvistaminen ovat edelleen suuria haasteita. Komissio ehdottaa, että Kosovon
kanssa aloitetaan oikeusvaltiota koskeva jäsennelty vuoropuhelu näiden
haasteiden ratkomiseksi ja tuomioistuinlaitosuudistuksen tukemiseksi. Vaikka Kosovon serbien kotouttaminen onkin
edistynyt Etelä-Kosovossa, jännitteet pohjoisessa ovat lisääntyneet. Myös
pohjoisen asukkaiden on voitava hyötyä Eurooppa-perspektiivistä. Komissio
korostaakin sitä, miten tärkeää Kosovon on käynnistää sen pohjoisosia koskeva
kokonaisvaltainen toimintaohjelma. Kosovon Eurooppa-perspektiivin toteuttamisesta
vuonna 2009 antamansa tiedonannon mukaisesti komissio tukee jatkossakin Kosovon
toimia varsinkin viisumien, kauppasopimuksen ja EU:n ohjelmiin osallistumisen
osalta. Komissio aikoo tarkastella kyseistä tiedonantoa uudelleen
varmistaakseen, että Kosovo voi edelleen hyötyä liittymisprosessista. Komissio
tukee toimia, joilla pyritään poistamaan EU:n ja Kosovon välisten suhteiden
kehittämisen tiellä olevia, Kosovon asemaa koskevista erimielisyyksistä
johtuvia esteitä. 26.
Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen ja institutionaalinen umpikuja jatkuu, mikä pitää yllä
valtioelinten toiminnan ja EU:hun liittyvien uudistusten täytäntöönpanon
esteitä. Maahan on kiireesti muodostettava valtiotason hallitus, jotta voidaan
varmistaa tehokas valtionhallinto. EU:ta lähentyäkseen maan on vielä muutettava
perustuslakiaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Muutos
koskee etnisen syrjinnän kieltämistä valtioelinten edustuksessa. Lisäksi on
säädettävä laki valtiontuista. Lakia väestölaskennasta ei ole vielä annettu.
Maa käy vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa jäsenneltyä vuoropuhelua
oikeusasioista. Sitä on jatkettava, ja lisäksi haettava kompromissiratkaisuja
ja panostettava EU:hun liittyviin uudistuksiin. On erittäin tärkeää, että maa saavuttaa
lisäedistystä korkean edustajan toimiston sulkemiselle asetettujen tavoitteiden
ja ehtojen täyttämisessä. EU:n ensimmäisen yhteisen edustajan nimittäminen
Bosnia ja Hertsegovinaan vahvistaa EU:n läsnäoloa ja tukee maata sen siirtyessä
kansainvälisestä valvonnasta kohti eurooppalaista tulevaisuuttaan neuvoston
maaliskuussa 2011 antamien päätelmien mukaisesti. 27.
EU:n laajentumispolitiikka on saanut
aikaan syviä demokraattisia ja taloudellisia muutoksia jäsenyyteen
pyrkivissä maissa. Kuluneen vuoden saavutukset ovat osoitus uskottavan
laajentumispolitiikan merkityksellisyydestä. Jos taas konkreettisten tulosten
saavuttamiseen ei ole riittävästi tai lainkaan poliittista tahtoa ja
sitoutuneisuutta, liittymisprosessi ei etene ja on vaarassa pitkittyä.
Vaikeisiin uudistuksiin ryhtyminen lisää laajentumismaiden vakautta, valmiutta
ja vaurautta ja tuo ne lähemmäksi EU:ta. LIITE 1 Serbian
jäsenyyshakemuksia koskevissa komission lausunnoissa esitetyt päätelmät ja
suositukset Viime vuosina tehtyjen huomattavien
uudistusten myötä Serbia on edistynyt merkittävästi Kööpenhaminassa vuonna 1993
kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamien poliittisten jäsenyysehtojen
täyttämisessä – maassa on vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian,
oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamisen sekä vähemmistöjen
kunnioittamisen ja suojelemisen. Myös vakautus- ja assosiaatioprosessin edellytysten
täyttämisessä edistys on ollut huomattavaa. Serbialla
on kattava perustuslaillinen, lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys,
joka vastaa yleisesti ottaen eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja. Parlamentin lainsäädäntötyö on ollut nykyisellä
vaalikaudella paljon aiempaa tehokkaampaa. Oikeusvaltion
edellyttämä oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on kattava, myös
korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, missä on saavutettu
alustavia tuloksia. Ihmisoikeuksien ja
vähemmistöjen suojelua koskeva lainsäädäntö on hyvällä tasolla, ja sen
täytäntöönpano on alkanut. Serbia on päässyt
täysin tyydyttävälle tasolle yhteistyössä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä
rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa. Maa on
myös koko ajan aktiivisemmin pyrkinyt edistämään sovintoa alueella. Serbia on suostunut ja osallistunut Kosovon kanssa
vuoropuheluun toimista, joilla helpotetaan ihmisten elämää. Tämän seurauksena
on tehty useita sopimuksia (henkilöiden ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta,
väestörekisteristä ja kiinteistörekisteristä), ja Serbia on aloittanut niiden
alustavan täytäntöönpanon. Taloudellisten
jäsenyysehtojen osalta Serbia on toteuttanut tärkeitä toimia, joilla pyritään
luomaan toimiva markkinatalous. Maa on onnistunut jonkin verran vakauttamaan
talouttaan maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä huolimatta. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan talouden rakenteiden
uudistamiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Erityisesti on
lujitettava oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, vähennettävä byrokratiaa,
tehostettava kilpailua, kasvatettava yksityisen sektorin roolia sekä lisättävä
työmarkkinoiden joustavuutta. Jotta Serbia
pystyy keskipitkällä aikavälillä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien
paineista unionissa, maan on rakenneuudistuksilla parannettava talouden
tuotantokapasiteettia ja luotava toimintaympäristö, joka houkuttelee enemmän
ulkomaisia sijoituksia. Serbia on
edistynyt hyvin vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa ja väliaikaisessa
sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden täytäntöönpanossa. Serbia voi
keskipitkällä aikavälillä täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet lähes
kaikilla EU:n säännöstön aloilla, kunhan se jatkaa lainsäädäntönsä
yhdenmukaistamista EU:n säännöstön kanssa ja toteuttaa lisätoimia
lainsäädäntönsä täytäntöönpanemiseksi ja noudattamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin
aloihin: maatalous ja maaseudun kehittäminen, oikeuslaitos ja perusoikeudet,
oikeus, vapaus ja turvallisuus sekä varainhoidon valvonta. Ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta koskevan
lainsäädännön yhdenmukaistaminen kaikilta osin EU:n säännöstön kanssa on
mahdollista vain pitkällä aikavälillä ja edellyttää lisäinvestointeja. Alustavien
arvioiden mukaan Serbian liittyminen Euroopan unioniin vaikuttaisi kaiken
kaikkiaan varsin vähän EU:n politiikkoihin, eikä se vaikuttaisi EU:n kykyyn
pitää yllä ja syventää omaa kehitystään. Komissio
suosittaa, että neuvosto myöntää Serbialle ehdokasmaan aseman ottaen huomioon
tähän mennessä saavutetun edistymisen ja olettaen, että Serbia aloittaa
uudestaan vuoropuhelun Kosovon kanssa ja aloittaa viipymättä ja vilpittömässä
mielessä tähän mennessä tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon. Serbia on
edistynyt hyvin Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston
vahvistamien poliittisten jäsenyysehtojen sekä vakautus- ja
assosiaatioprosessin edellytysten täyttämisessä. Edistymisen on kuitenkin
jatkuttava, ja Kosovon ongelmiin on löydettävä käytännön ratkaisuja. Komissio
suosittaa, että Serbian kanssa aloitetaan neuvottelut Euroopan unioniin
liittymisestä heti kun se on edistynyt merkittävästi toimissaan kohti seuraavaa
ensisijaista tavoitetta: –
suhteet Kosovoon on pyrittävä normalisoimaan
vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtojen mukaisesti noudattamalla
täysimääräisesti osallistavan alueellisen yhteistyön periaatteita; noudattamalla tinkimättä energiayhteisön
perustamissopimuksen määräyksiä; etsimällä
ratkaisuja televiestintäalaan ja tutkintotodistusten vastavuoroiseen
hyväksymiseen liittyviin ongelmiin; jatkamalla
kaikkien tähän mennessä tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoa vilpittömässä
mielessä; ja tekemällä aktiivisesti
yhteistyötä Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX) kanssa, jotta se
voi toimia Kosovon kaikissa osissa. Komissio esittää kertomuksen edellä mainittuun
ensisijaiseen tavoitteeseen liittyvistä Serbian toimista heti kun ne ovat
edistyneet riittävästi. Serbiaa kannustetaan ylläpitämään
uudistusvauhtia maan pyrkiessä täyttämään jäsenyysehdot asianmukaisesti.
Serbian on kiinnitettävä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen
noudattamiseen sekä jatkettava rakentavaa osallistumistaan alueelliseen
yhteistyöhön ja kahdenvälisten suhteiden vahvistamista naapurivaltioiden
kanssa. Serbian odotetaan myös jatkavan
väliaikaisen sopimuksen täytäntöönpanoa ja aloittavan vakautus- ja
assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon heti kun se tulee voimaan. Komissio jatkaa näiden toimien tukemista
liittymistä valmistelevasta tukivälineestä. LIITE 2 Kroatiaa,
entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Montenegroa, Albaniaa, Bosnia ja
Hertsegovinaa, Kosovoa[17],
Turkkia ja Islantia koskevat päätelmät Kroatia Liittymisneuvottelut päätettiin kesäkuussa 2011 sen jälkeen, kun
Kroatia oli täyttänyt jäljellä olevat päättämisedellytykset. Kroatian on nyt hyödynnettävä käytännössä sitä
korkeaa tasoa, jonka se on saavuttanut lainsäädäntönsä mukauttamisessa, ja
keskityttävä jäljellä oleviin liittymisvalmisteluihin.
Komissio seuraa sitä, miten Kroatia lunastaa kaikki
liittymisneuvotteluissa antamansa sitoumukset ja jatkaa valmisteluja voidakseen
vastata jäsenyysvelvoitteista liittymisajankohtaan mennessä. Tämä
edistymiskertomus on osa tätä seurantaa. Kroatia täyttää edelleen poliittiset
jäsenyysehdot. Maa on edistynyt
merkittävästi kaikilla aloilla, myös oikeusvaltioperiaatteen suhteen. Tulokset
ovat konkretisoitumassa, ja työtä niiden
lujittamiseksi on jatkettava. Demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on lujitettu entisestään. Hallituksen
ja parlamentin toiminta on jatkunut tehokkaana.
Julkishallinnon uudistaminen edellyttää lisätoimia. Tavoitteena
on huolehtia lainsäädäntökehyksen tehokkaasta täytäntöönpanosta, jotta
julkishallinnosta saadaan moderni, luotettava, epäpoliittinen ja kansalaisia
palveleva. Kroatia on edistynyt hyvin tuomioistuinlaitosta
koskevissa kysymyksissä. Uudella
lainsäädännöllä on lisätty tuomioistuinten riippumattomuutta.
Tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehostamiseksi on toteutettu monia
toimenpiteitä, ja sen virkamiesten
nimittämiseen sovelletaan uutta järjestelmää. Joitakin
haasteita on jäljellä. Niistä tärkeimpiä ovat tuomioistuinlaitoksen toiminnan
tehostaminen sekä uusien, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen,
puolueettomuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvien toimenpiteiden
soveltaminen käytännössä. Sotarikostuomioistuinten
toiminnassa on tapahtunut edistystä siltä osin, että ne ovat entistä
puolueettomampia. Kaikki uudet sotarikosasiat
on keskitetty niihin erikoistuneille neljälle tuomioistuinjaostolle, ja niiden
roolia jo vireillä olevissa asioissa olisi vahvistettava entisestään. Oikeusministeriö on laatinut strategian
rankaisemattomuuden torjumiseksi. Erityisesti on kyse tapauksista, joissa uhrit
ovat olleet etnisiä serbejä tai väitetyt syylliset Kroatian
turvallisuusjoukkojen jäseniä. Korruption torjunnassa on edistytty hyvin. Toimintaa on
vauhditettu, ja tulokset ovat positiivisia: lainsäädäntö
on parantunut ja toimivaltaisia viranomaisia vahvistettu. Kroatian on tehtävä enemmän korruptiotapausten
käsittelyn tehostamiseksi. Tämä koskee varsinkin korkean tason ja
paikallistason korruptiota sekä julkisiin hankintoihin ja
tuomioistuinlaitokseen liittyviä tapauksia. Korruption
ehkäisemisestä äskettäin annetun lainsäädännön soveltamisesta on saatava
lisäkokemusta ja täytäntöönpanorakenteita on vahvistettava entisestään. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan edelleen
yleisesti ottaen hyvin, ja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelun
aloilla on tapahtunut lisäedistystä. Kroatia
on jatkanut sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla lisätään yleistä
tietoisuutta ihmisoikeuksista ja suojellaan niitä paremmin. Oikeussuojan saatavuus on parantunut sikäli,
että oikeusavusta annetun lain täytäntöönpanoa on tehostettu menettelyjä
yksinkertaistamalla. Vankilajärjestelmään
liittyen on jatkettu olemassa olevien vankiloiden ja hoitolaitosten laajentamista,
mutta maan vankiloissa on edelleen liikaa vankeja niiden kapasiteettiin nähden. Oikeusasiamies saa jatkuvasti epäasiallista
kohtelua koskevia kanteluita, jotka koskevat poliisin liiallista
voimankäyttöä. Kantelut on käsiteltävä asianmukaisesti. Kroatian lainsäädännössä taataan sananvapaus,
myös tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus, ja yleisesti ottaen sitä
kunnioitetaan. Tiedotusvälineiden omistuksen
läpinäkyvyyden osalta on tapahtunut lisäedistystä, mutta jo aikaisempina
vuosina tapahtuneiden, korruptiotapauksia ja järjestäytynyttä rikollisuutta
tutkiviin toimittajiin kohdistunutta pelottelua koskevien tapausten tutkinta on
edistynyt vain vähän. Sen sijaan uusia
tapauksia ei ole juurikaan ollut. Varsinkin
taloudelliset paineet haittaavat tutkivan journalismin kehittymistä.
Poliittinen väliintulo paikallistasolla on edelleen ongelma. Kokoontumisvapauteen on edelleen
kiinnitettävä huomiota sen suhteen, miten mielenosoituksiin suhtaudutaan. Naisten oikeuksissa ja sukupuolten
tasa-arvossa on tapahtunut jonkin verran edistystä. Naisten asema työmarkkinoilla ei ole kuitenkaan
muuttunut merkittävästi, ja naisten työttömyysprosentti on edelleen korkea. Lasten oikeuksien parantamisessa on
edistytty vain vähän. Lapsiasiamies on
tehostanut toimintaansa tapauksissa, joissa toimivaltaiset viranomaiset eivät
ole puuttuneet lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan asianmukaisesti. Vähäosaisten ja vammaisten osallisuus on parantunut vain vähän. Vammaisasiamiehen
valmiuksia ollaan lisäämässä. Etuuksien
myöntämisperusteita ei sovelleta yhdenmukaisesti, ja oikeuksia säätelevä
lainsäädäntö on hajanaista. Siirtyminen
laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitopalveluihin on edistynyt hitaasti. Työntekijöiden oikeuksia ja
ammattiyhdistysoikeuksia kunnioitetaan yleisesti ottaen. Kroatia on aloittanut syrjinnän kieltävän
lain ja viharikoksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon, ja siitä on jo
saatu tuloksia. Tietoisuuden lisäämiseksi on
toteutettu erityyppisiä toimenpiteitä, ja ihmisoikeusasiamiehen virastoa ollaan
vahvistamassa. Lainvalvontaviranomaiset ovat
panneet vireille joitakin asioita viharikoslainsäädännön nojalla. Lisää tuloksia on kuitenkin saatava aikaan, ja
homo- ja muukalaisvihamielisiä asenteita muokattava. Vähemmistöjen ja sivistyksellisten
oikeuksien kunnioittamisessa ja suojelussa on
tapahtunut jonkin verran edistystä. Vähemmistöjen
oikeuksien kunnioittamisesta on edelleen annettu julkisuudessa korkean tason
sitoumuksia, joissa vakuutetaan, että vähemmistöillä on sijansa
kroatialaisyhteiskunnassa. Vähemmistöjä
edustaville järjestöille on myönnetty rahoitusta. Vähemmistöihin
kohdistuneiden välikohtausten poliisitutkinta on parantunut. Kansallisten vähemmistöjen oikeuksista annetun
perustuslaillisen lain työllisyyttä koskevien säännösten täytäntöönpanon
tehostamiseksi on ryhdytty toimiin. Samoin on hyväksytty vähemmistöjen
työllistämissuunnitelma, joka pitäisi nyt panna täytäntöön. Kroatian on kuitenkin jatkossakin vaalittava
suvaitsevaisuutta vähemmistöjä, varsinkin Kroatian serbejä, kohtaan. Syrjintää esiintyy edelleen, varsinkin
paikallistason julkisella sektorilla. Romanivähemmistölle
suunnattua koulutusta, varsinkin esiasteen koulutusta, samoin kuin
infrastruktuuria joillakin romanien asuinalueilla on parannettu. Romanivähemmistöjen osallistumisessa
koulutusjärjestelmään on kuitenkin edelleen ongelmia. Romanit
voisivat hyödyntää nykyistä paremmin heidän hyväkseen suunniteltuja
toimenpiteitä. Asunnon, sosiaaliturvan ja
terveydenhoidon saanti on romaneille edelleen ongelma, ja heidän työttömyytensä
on pysynyt erittäin korkeana. Pakolaisten paluu
on edennyt hyvin. Heitä on palannut lisää
Kroatiaan. Pakolaisten asuttaminen on
edistynyt erityisten asuttamisohjelmien puitteissa. Myös asuintalon
jälleenrakennusluvan epäämisen johdosta tehtyjen, käsittelyä odottavien
valitusten määrä on saatu vähenemään. Säilyneiden
kiinteistöjen jälleenrakentaminen on edennyt. Eläkeoikeuksien
validoinnista tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa on jatkettu. Kroatian on kuitenkin edistyttävä asunnon
osoittamisessa jäljellä oleville, arviolta 2 500:lle asuttamisohjelman
asiakkaalle. Toimia pakolaisten pysyvän paluun
mahdollistavien taloudellisten ja sosiaalisten edellytysten luomiseksi on
vauhditettava. Mitä tulee alueellisiin kysymyksiin ja
kansainvälisiin velvoitteisiin, Kroatia tekee edelleen yhteistyötä
entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen
sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Hallituksen
perustama virastojen välinen työryhmä on tutkimuksissaan kartoittanut uusia
keinoja ICTYn syyttäjänviraston pyytämien, kadoksissa olevien
tykistöasiakirjojen paikantamiseksi tai niiden kohtalon selvittämiseksi. Kroatia ei ole kuitenkaan pystynyt antamaan
täydellistä selvitystä kadonneista sotilasasiakirjoista. Poliittisten johtajien pitäisi pidättyä sellaisista
julkilausumista ja toimenpiteistä, joilla vähätellään sovinnon tärkeyttä ja
sitä, että syytteiden nostaminen sotarikoksista on välttämätöntä oikeuden
toteutumiseksi. Sarajevon julistukseen liittyvä prosessi on edistynyt merkittävästi. Kesä- ja
syyskuussa 2011 järjestettyjen tapaamisten johdosta Bosnia ja Hertsegovina,
Kroatia, Montenegro ja Serbia sopivat useista asioista, muun muassa yhteisen
julistuksen tekstistä, joka on tarkoitus allekirjoittaa Belgradissa
marraskuussa 2011 järjestettävässä ministerikokouksessa. Heinäkuussa Kroatian hallitus antoi
julistuksen eurooppalaisten arvojen edistämisestä Kaakkois-Euroopassa ja
toimitti sen parlamentille hyväksyttäväksi. Julistuksen mukaan Kroatia sitoutuu
huolehtimaan siitä, etteivät kahdenväliset kysymykset, esimerkiksi rajariidat,
missään vaiheessa hankaloita ehdokasmaiden liittymistä EU:hun
liittymisprosessin alkumetreiltä siihen hetkeen, kun liittymissopimus tulee
voimaan. Kroatia on jatkanut aktiivista osallistumista
alueellisiin aloitteisiin, muun muassa Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin
(SEECP) sekä alueellisen yhteistyöneuvoston ja Keski-Euroopan
vapaakauppasopimuksen (CEFTA) toimintaan. Kahdenvälisiä
suhteita muihin laajentumismaihin ja naapureina oleviin EU:n jäsenvaltioihin
kehitetään jatkuvasti. Tämä koskee myös Serbiaa olkoonkin, että sotarikosten
tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia koskevassa alueellisessa yhteistyössä
on vielä kysymyksiä, jotka vaativat jatkuvaa huomiota. Suhteet Sloveniaan
ovat kohentuneet sen jälkeen, kun sopimus rajariidan sovittelusta tuli voimaan. Kroatian talouden taantuma jatkui vielä
vuonna 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka EU:n
jäsenvaltioiden ja muiden kauppakumppanien taloudet olivat elpymässä. Taloudellisen toiminnan lisääntymisestä on
kuitenkin ollut merkkejä keväästä alkaen. Työttömyys,
julkisen talouden alijäämä ja velkaantuneisuus ovat lisääntyneet entisestään. Ulkomaanvelan suuruus on edelleen yksi talouden
suurimmista heikkouksista. Mitä tulee taloudellisiin jäsenyysehtoihin,
Kroatia on toimiva markkinatalous. Maan
pitäisi selvitä kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa edellyttäen,
että se panee rakenteellisten heikkouksien vähentämiseen tähtäävän kattavan
uudistusohjelmansa määrätietoisesti täytäntöön. Markkinatalouden perustekijöistä on säilynyt
laaja poliittinen yksimielisyys. Makrotalouspolitiikalla
on vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen onnistuttu melkoisen hyvin vastaamaan
taantumasta johtuviin haasteisiin. Keskuspankki
on onnistunut ylläpitämään vaihtokurssia ja rahoitusvakautta samalla, kun se
jatkoi myötäilevää rahapolitiikkaansa taustalla vaikuttavien inflaatiopaineiden
pysyessä alhaisina. Pankkien häiriönsietokyky
pysyi hyvänä. Viranomaiset pyrkivät
hillitsemään julkisen talouden kasvavaa alijäämää pitämällä menot kurissa.
Finanssipoliittinen kehys julkisen talouden saamiseksi kestäväksi keskipitkällä
aikavälillä on parantunut. Vaihtotaseen
alijäämä supistui edelleen, kun vienti kasvoi ja tuonti pysyi vähäisenä heikon
kotimaisen kysynnän takia. Talouden
elvytysohjelmaan kytkeytyvien rakenneuudistusten osalta saavutettiin vähäistä
edistystä. Kaiken kaikkiaan rakenneuudistusten vauhti on
kuitenkin pysynyt hitaana, varsinkin yksityistämisen ja tappiollisten yritysten
uudelleenjärjestelyjen osalta. Investointeja
rasittavat edelleen voimakas sääntely, hallinnollisten päätösten arvaamattomuus
varsinkin paikallistasolla ja monet ei-veroluonteiset maksut. Erittäin jäykkien
työmarkkinoiden uudistaminen on jäänyt vähäiseksi, ja valmiiksi alhainen
työllisyys ja työvoimaosuus ovat laskeneet edelleen. Tulonsiirrot,
joiden osuus talousarvioista on suhteellisen suuri, ovat edelleen huonosti
kohdennettuja. Talousarviomenettelyä
voitaisiin kehittää edelleen ottaen huomioon, että julkinen talous on saatava
keskipitkällä aikavälillä kestäväksi. Julkisten
varojen käytön tehostaminen on vieläkin yksi suurimmista haasteista. Kroatian kyvystä täyttää
jäsenyysvelvoitteet voidaan todeta, että EU:n vaatimusten täyttämiseen
liittyvät valmistelut ovat edenneet hyvin, ja lainsäädännön mukauttaminen EU:n
sääntöihin on useimmilla aloilla erittäin pitkällä. Useimmilla
aloilla on tapahtunut lisäedistymistä, myös niillä, joilla lainsäädännön
mukauttamisessa ollaan jo pitkällä. Tietyillä
aloilla on vielä lisättävä hallinnollisia valmiuksia, joita tarvitaan EU:n
säännöstön panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön. Vakautus-
ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpano on edennyt ongelmitta. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla on edistytty hyvin. Alan
lainsäädännön mukauttamisessa unionin säännöstöön ollaan pitkällä. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, varsinkin
horisontaalisen lainsäädännön sekä uuden ja vanhan lähestymistavan mukaisen
tuotelainsäädännön suhteen, ennen kuin kansallinen lainsäädäntö vastaa täysin
EU:n säännöstöä. Työntekijöiden
vapaassa liikkuvuudessa on tapahtunut lisäedistystä,
ja valmistelut EU:n säännöstön soveltamiseksi etenevät aikataulussa. Hallinnollisten valmiuksien parantamiseen on
panostettava edelleen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen osalta. Sijoittautumisoikeudessa ja palvelujen tarjoamisen vapaudessa on tapahtunut
lisäedistystä, ja niitä koskevan lainsäädännön mukauttaminen EU:n säännöstöön
on yleisesti ottaen tyydyttävällä tasolla. Ammattipätevyyden
vastavuoroisessa tunnustamisessa samoin kuin palveludirektiivin saattamisessa
osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa riittää vielä työtä
ennen kuin se vastaa täysin EU:n säännöstöä. Lisäksi on parannettava
postipalvelujen sääntelyviranomaisen hallinnollisia valmiuksia. Pääomien
vapaassa liikkuvuudessa on tapahtunut lisäedistystä
siltä osin kuin on kyse maksupalveluja, pääomanliikkeiden vapauttamista ja
rahanpesun torjuntaa koskevasta EU:n säännöstöstä. Lainsäädännön
mukauttaminen on lähes valmis. Julkisten hankintojen alalla on edistytty lisää. Lainsäädännön mukautus
EU:n säännöstöön on edennyt aikataulun mukaisesti ja on kohta valmis. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä siihen, että sekundäärilainsäädäntö
mukautetaan julkisia hankintoja koskevaan uuteen lakiin ja alan instituutioita
vahvistetaan kouluttamalla ja kehittämällä niiden henkilöstöä jatkuvasti. Yhtiöoikeuden alalla on tapahtunut edistystä. Lainsäädännön
mukauttaminen EU:n säännöstöön on edennyt hyvin. Immateriaalioikeuksia
koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut lisäedistystä, ja sen
mukauttaminen EU:n säännöstöön on edennyt hyvin pitkälle. Yleistä tietoisuutta immateriaalioikeuksista on
vielä lisättävä. Kilpailupolitiikassa on tapahtunut merkittävää edistystä. Erityismaininnan ansaitsee
telakoiden rakenneuudistussuunnitelmien hyväksyminen.
Yhtäkään yksityistämissopimusta ei ole kuitenkaan allekirjoitettu. Lainsäädännön mukauttamisessa on päästy pitkälle. Uuden kilpailulain voimaantulon myötä Kroatian
kilpailuviranomaisen harjoittamaa kartellien valvontaa on tehostettava
edelleen. Finanssipalvelujen alalla on edistytty hyvin sekä lainsäädännön mukauttamisessa että
hallinnollisten valmiuksien lisäämisessä. Mukauttamisessa
ollaan hyvin pitkällä. Kroatia on
edistynyt hyvin tietoyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden osalta, ja niitä
koskevan lainsäädännön mukauttamisessa EU:n säännöstöön on edetty erittäin
pitkälle. Lisätoimia tarvitaan sähköisen
viestinnän kaikkien markkinasegmenttien vapautuskehityksen ylläpitämiseksi ja
julkisen yleisradiotoiminnan riippumattomuuden lisäämiseksi. Maataloudessa ja maaseudun kehittämisessä on edistytty hyvin, erityisesti maksajaviraston perustamisessa,
yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän käyttöönotossa sekä yhteisessä
markkinajärjestelyssä. Valmistelut etenevä
kaiken kaikkiaan hyvin. Kroatialta
edellytetään määrätietoista toimintaa kaikilla näillä aloilla, jotta sillä
olisi täysin toimivat ja yhteensopivat järjestelmät. Lisätoimia
tarvitaan myös maatalouden tukijärjestelmän mukauttamiseksi EU:n säännöstöön. Kroatian on kiireesti parannettava valmiuksiaan
hyödyntää maaseudun kehittämisvaroja. Elintarvikkeiden
turvallisuudessa ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikassa on edistytty hyvin varsinkin EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi
kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanolainsäädännön antamisessa. Useilla aloilla lainsäädäntö on saatettu osaksi
kansallista lainsäädäntöä lähes kokonaan. Kroatian on jatkettava toimintaa
laitosten modernisoimiseksi ja valvomiseksi, rajatarkastusasemien
perustamiseksi, eläimistä saatavien sivutuotteiden valvomiseksi sekä hallinto-
ja valvontavalmiuksien lisäämiseksi. Kroatia on edelleen edistynyt hyvin kalastusalan
lainsäädännön mukauttamisessa EU:n säännöstöön. Valmisteluissa
ollaan kaiken kaikkiaan pitkällä. Maan on
jatkettava lainsäädäntönsä täytäntöönpanoa koskevia toimia erityisesti
kalastuslaivaston hallinnoinnin, tarkastus- ja valvontatoiminnan sekä
rakennepolitiikan osalta. Liikennepolitiikan
alalla on tapahtunut lisäedistystä, ja alan lainsäädännön mukauttaminen EU:n
säännöstöön on pitkällä. Lisätoimia tarvitaan
erityisesti Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta tehdyn sopimuksen
toisen vaiheen valmistelussa, ilmailulainsäädännön mukauttamisen päätökseen
saattamisessa sekä sen varmistamisessa, että raideliikenteen
turvallisuusviranomainen ja alusliikenteen seurannan tietojärjestelmä ovat
täysin toimintakykyiset. Energia-alalla on
tapahtunut jonkin verran edistystä, ja sen lainsäädäntö vastaakin jo hyvin EU:n
säännöstöä. Lisätoimia tarvitaan varsinkin
sähkö- ja kaasumarkkinoiden avaamisessa sekä uusiutuvia energianlähteitä ja
energiatehokkuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusiutuviin energianlähteisiin liittyvien
hankkeiden hallinnollisia menettelyjä on yksinkertaistettava ja hallinnollisia
valmiuksia lisättävä. Verotuksessa on
edistytty jonkin verran. Lainsäädännön mukauttamisessa
on päästy erittäin pitkälle, mutta joitakin lisätoimia tarvitaan varsinkin
arvonlisä- ja valmisteverojen osalta. Kroatian
olisi jatkettava tietotekniikan yhteenkytkettävyyden valmistelua. Talous- ja
rahapolitiikassa on tapahtunut jonkin verran
edistystä, ja alan lainsäädännön mukauttaminen on saatu päätökseen. Toimia talouspolitiikan koordinoinnin
parantamiseksi olisi hyvä jatkaa. Tilastoinnissa on
edistytty hyvin. Lainsäädännön mukauttamisessa
on päästy pitkälle. Työtä on jatkettava, jotta
Kroatian tilastot vastaisivat kaikilta osin EU:n vaatimuksia. Sosiaalipolitiikassa
ja työllisyydessä on edistytty jonkin verran. Lainsäädännön mukauttamisessa unionin säännöstöön
on päästy pitkälle. Mukauttamisessa on
kuitenkin vielä joitakin aukkoja, esimerkiksi syrjintäkiellon ja sukupuolten
tasa-arvon osalta, ja työlain soveltamisalaan kuulumattomat
työoikeusdirektiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työmarkkinoiden rakenteellisten heikkouksien
korjaamiseen samoin kuin työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun ja niiden
valmiuksien kehittämiseen olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota. Hallinnollisia valmiuksia on lisättävä kaikilla
aloilla. Kroatia on
edistynyt jonkin verran yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Alan lainsäädännön mukauttaminen EU:n säännöstöön
on edennyt erittäin pitkälle. Liiketoimintaedellytysten
kohentamiseen hallinnollista rasitusta vähentämällä samoin kuin innovoinnin ja
osaamisen kehittämiseen tarvitaan edelleen määrätietoista panostusta. Pk-yritysten määritelmä on saatettava vastaamaan
EU:n säännöstöön sisältyvää määritelmää. Telakkateollisuuden
rakenneuudistusta on jatkettava. Kroatiassa on tapahtunut lisäedistystä Euroopan
laajuisten verkkojen suhteen, ja niitä koskevan lainsäädännön mukauttaminen
EU:n säännöstöön on saatu valmiiksi. Aluepolitiikassa ja rakennepolitiikan
välineiden yhteensovittamisessa on edistytty hyvin. Kroatia on edennyt pitkälle koheesiopolitiikan
täytäntöönpanon valmisteluissa kaikilla aloilla. Koheesiopolitiikan
täytäntöönpanoon tulevaisuudessa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien
lisäämiseksi ja hankesuunnittelun hiomiseksi on toteutettava määrätietoisia
lisätoimia. Kroatia on edistynyt merkittävästi tuomioistuinlaitoksen
ja perusoikeuksien alalla. Tuomioistuinlaitoksen
uudistamista on jatkettu antamalla uutta tuomioistuinten riippumattomuutta
lisäävää lainsäädäntöä ja purkamalla oikeuskäsittelyä odottavien tapausten
sumaa. Tuomioistuinlaitoksen uudistamiseen on
kiinnitettävä jatkuvasti huomiota varsinkin toiminnan tehostamiseen sekä
tuomioistuinten riippumattomuuteen, puolueettomuuteen ja vastuuvelvollisuuteen
liittyvien toimenpiteiden käytännön soveltamisen osalta. Kroatia on edelleen tehostanut omien sotarikostapaustensa
käsittelyä. Rankaisemattomuuteen on puututtava
määrätietoisesti. Korruption torjuntatoimia on
vauhditettu myönteisin tuloksin: lainsäädäntö on kehittynyt ja toimivaltaisten
viranomaisten resursseja on vahvistettu. Kroatian
on tehtävä enemmän korruptiotapausten käsittelyn tehostamiseksi. Tämä koskee
varsinkin korkean tason ja paikallistason korruptiota sekä julkisiin
hankintoihin ja tuomioistuinlaitokseen liittyviä tapauksia. Äskettäin annetun ehkäisevän lainsäädännön
soveltamisesta käytäntöön tarvitaan lisää kokemuksia.
Perusoikeuksien suojelua on parannettu, mutta niiden kunnioittamista
käytännössä on lisättävä varsinkin vähemmistöjen ja pakolaisten osalta. Oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla on edistytty hyvin, ja lainsäädännön mukauttamisessa EU:n
säännöstöön ollaan kaiken kaikkiaan pitkällä. Turvapaikka-asioita
koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettu. Suojeluaseman
saaneiden henkilöiden parempaan kotouttamiseen ja luvattomasti maahan
saapuneiden alaikäisten suojeluun on kiinnitettävä huomiota. Viisumilainsäädännön mukauttamista EU:n säännöstöön
on jatkettava. Ulkorajojen suhteen on
tapahtunut edistystä. Rajapoliisin
vahvistamista on jatkettu henkilöstön ja välineistön osalta. Kroatian on
panostettava yhdennetyn rajaturvallisuuden tarkistetun toimintasuunnitelman
täytäntöönpanoon. Oikeudellinen yhteistyö siviili-
ja rikosasioissa on edistynyt. Myös
järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden torjunnassa on edistytty
hyvin. Tieteen ja tutkimuksen alalla on tapahtunut lisäedistystä. Lainsäädännön mukauttamisessa
ollaan pitkällä, mutta vielä on panostettava tutkimukseen tehtävien
investointien lisäämiseen sekä tutkijoiden laatuun ja heidän oikeuksiinsa. Samoin olisi panostettava innovaatiounioniin
valmistautumiseen. Koulutuksen, nuorison ja kulttuurin aloilla on edistytty hyvin. Lainsäädännön
mukauttaminen EU:n säännöstöön on pitkällä. Kroatia
on osallistunut täysipainoisesti elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja
nuorisotoimintaohjelmaan tammikuusta 2011. Ammatti-
ja aikuiskoulutukseen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Ympäristön alalla
on tapahtunut edistystä. Kaiken kaikkiaan
Kroatian valmistelut ovat loppusuoralla sekä lainsäädännön mukauttamisen että
täytäntöönpanon osalta. Tämä koskee erityisesti veden laatua ja kemikaaleja. EU:n horisontaalisen säännöstön täytäntöönpanoa,
varsinkin kansalaisten osallistumisoikeutta ja oikeussuojan saatavuutta
ympäristöasioissa, on parannettava. Hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi
varsinkin luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen suhteen tarvitaan huomattavia
lisätoimia. Ilmastonmuutoksen osalta
tarvitaan edelleen merkittäviä lisätoimia lainsäädännön mukauttamisen
päätökseen viemiseksi ja täytäntöönpanon varmistamiseksi varsinkin ilmailun
sekä päästöoikeuksien maksuttoman jakamisen, rekistereiden ja huutokaupan
osa-alueilla. Kuluttajien ja terveyden suojelussa on tapahtunut jonkin verran edistystä. Kuluttajansuojan
osalta lainsäädännön mukauttamisessa EU:n säännöstöön samoin kuin muissa
valmisteluissa ollaan pitkällä. Jäljellä
olevien kansanterveyskysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan määrätietoista
toimintaa. Kroatian edistyminen tulliliiton osalta
on jatkunut hyvänä. Lainsäädännön
mukauttamisessa on edetty erittäin pitkälle, ja siinä tapahtui lisäedistystä
tarkastelujaksolla. Kroatia on jatkanut
hallinnollisten ja operatiivisten valmiuksiensa vahvistamista modernisoimalla
fyysisiin tarkastuksiin käytettävää laitteistoa ja kehittämällä valmiuksiaan
laatia riskianalyyseja. Tietotekniikan yhteenkytkettävyyden valmistelut ovat
nekin pitkällä, ja niitä on syytä jatkaa. Hallinnollisia
valmiuksia on parannettava sisäisten tarkastusten, jälkitarkastusten ja
riskinhallinnan osalta. Ulkosuhteiden alalla on tapahtunut lisäedistystä. Lainsäädännön mukauttaminen on
edennyt pitkälle, ja maa jatkaa kansainvälissä järjestöissä esittämiensä
kantojen yhteensovittamista EU:n kantoihin. Kroatian
olisi kuitenkin tehtävä enemmän kansainvälisten sopimustensa mukauttamiseksi
EU:n säännöstöön ja hallinnollisten valmiuksiensa lisäämiseksi
kehitysyhteistyöpolitiikan ja humanitaarisen avun aloilla. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on tapahtunut lisäedistystä. Kroatia
on jatkanut osallistumistaan useisiin EU:n yhteisen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan operaatioihin. Lainsäädännön
mukauttaminen on edennyt pitkälle. Maan on
jatkettava asevalvonnan täytäntöönpanon tehostamista, mihin kuuluu myös aseita
koskevien tietojen läpinäkyvyys. Varainhoidon valvonnassa on tapahtunut lisäedistystä ja lainsäädännön mukauttamisessa ollaan
pitkällä. Julkisen varainhoidon sisäisen valvonnan ja ulkoisten tarkastusten
tehostamiseksi keskus- ja paikallistasolla tarvitaan jatkuvia toimia. Kroatia on
edistynyt hyvin varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten
suhteen. Omien varojen järjestelmän
hallinnointiin tarvittavat rakenteet ja menettelyt ovat pääosin olemassa. Entinen
Jugoslavian tasavalta Makedonia Entinen
Jugoslavian tasavalta Makedonia täyttää edelleen riittävässä määrin poliittiset
jäsenyysehdot. Maa on jatkanut
liittymiseen liittyviä uudistuksia, mutta tärkeitä haasteita on vielä edessä. Kesäkuun parlamenttivaalit olivat yleisesti ottaen
kansainvälisten normien mukaiset. Uusi
hallituskoalitio muodostettiin nopeasti. Tuomioistuinlaitoksen
ja julkishallinnon alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä, erityisesti
lainsäädäntökehyksessä. Toimia on kuitenkin
toteutettava lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, varsinkin
tiedotusvälineiden sananvapauden, tuomioistuinlaitoksen ja hallinnon
uudistamisen sekä korruption torjunnan aloilla. Vuoropuhelua
hallituksen ja opposition välillä on lisättävä, jotta taataan instituutioiden
moitteeton toiminta. Ohridin
puitesopimus, joka on ollut voimassa kymmenen vuotta, on yhä olennainen osa
demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta maassa. Kieliä, hallinnon hajauttamista
ja tasapuolista edustusta koskevan lain täytäntöönpanossa on edistytty jonkin
verran. Ponnisteluja on jatkettava, jotta
voidaan vastata koulutuksen kaltaisiin haasteisiin ja varmistaa harmoniset
suhteet kaikkien yhteisöjen välillä. Vaalien
järjestämisessä on tapahtunut parannusta, ja vaalit olivat kilpaillut ja ne
toimitettiin hyvin koko maassa. Hallituksen on
korjattava puutteet ja pantava täysimääräisesti täytäntöön Etyjin alaisen
demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ETYJ/ODIHR)
vaalitarkkailulautakunnan päätelmät ja suositukset. Parlamentin
resursseja on lisättävä, jotta se voisi täyttää tehtävänsä. Opposition boikotti haittasi parlamentin toimintaa
tammikuusta alkaen vaaleihin asti. Vaalien
jälkeen oppositio on mukana uudessa parlamentissa. Parlamentin
uudistuksessa on edistytty jonkin verran. Kielilain
ja parlamentin työjärjestyksen täytäntöönpanossa on edistytty. Poliittista vuoropuhelua on edelleen lisättävä. Hallituskoalitio
on selvinnyt vaikeuksista ja lujittanut sisäistä yhteistyötään. Uusi hallitus on antanut uutta pontta
EU-uudistusprosessille. Paikallishallinnon
osalta paikallisten palvelujen tarjonnan rahoituspuitteiden on oltava
avoimemmat ja tasapuolisemmat. Julkishallinnon
puitteiden luomisessa on edistytty, sillä julkishallinnon uudistuksesta
vastaava ministeriö on perustettu. Sähköisen
hallinnon palveluja kansalaisille on parannettu. Uudistusten
yleisessä toteutuksessa on kuitenkin edistytty vain vähän. Merkittäviä lisätoimia tarvitaan varsinkin
palvelukseenottopolitiikan ja virkamieskunnan avoimuuden, ammattimaisuuden ja
riippumattomuuden periaatteiden kunnioittamisen osalta.
Yleisiä hallinnollisia menettelyjä koskevaan lakiin tehdyt muutokset
eivät varmista hallinnollisten palvelujen tehokasta tarjontaa ja kansalaisten
suojelua. Tuomioistuinlaitoksen
tehokkuutta pyrittiin parantamaan laajalla lainsäädäntöpaketilla, josta osa
tulee voimaan vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana. Tuomioistuinjärjestelmässä
vallinnut puute on paikattu perustamalla korkein hallinto-oikeus. Oikeusministerin äänioikeudet tuomarineuvostossa on
poistettu tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Riippumattomuutta ja ammattimaisuutta on
parannettava käytännössä lisätoimien avulla, erityisesti
rekrytointikäytänteiden kautta. Aiempien uudistusten täytäntöönpanoa on
tehostettava. Korruption
torjuntaa koskevan politiikan lainsäädäntökehykseen on tehty lisämuutoksia. Lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO)
suositukset on täytetty ja varallisuutta koskevien ilmoitusten
järjestelmällinen tarkastaminen on alkanut. Korkean tason korruptiotapausten
käsittelyssä on saavutettava tuloksia ja eturistiriitoja koskevien ilmoitusten
järjestelmällinen tarkastaminen on aloitettava. Julkinen varainkäyttö ja
poliittisten puolueiden rahoitus ei ole edelleenkään riittävän avointa. Korruptiota esiintyy edelleen yleisesti monilla
aloilla, ja se on yhä vakava ongelma. Ihmisoikeuksiin
ja vähemmistöjen suojeluun liittyvä oikeudellinen ja
institutionaalinen kehys on pääosin olemassa. Kansalaisoikeuksia
ja poliittisia oikeuksia kunnioitetaan yleisesti, ja niiden alalla on tapahtunut
rajallista edistystä. Eräät vankilat on
kunnostettu, mutta maa ei ole vielä laatinut vankilajärjestelmää koskevaa
tehokasta kansallista strategiaa. Rikosten
rankaisematta jäämisen torjunta lainvalvontaviranomaisten sisällä on edelleen
puutteellista. Puutteellinen sananvapaus
tiedotusvälineissä herättää suurta huolta, ja asiasta on aloitettu vuoropuhelu. Päätoimittajat ja toimittajat ovat raportoineet
poliittisen painostuksen ja pelottelun lisääntymisestä.
Useita hallituskriittisiä tiedotusvälineitä – yksi merkittävä
televisiokanava ja kolme sanomalehteä – lopetettiin veropetossyytösten vuoksi;
menettely johti mediamaiseman moninaisuuden kaventumiseen, ja sen suhteellisuus
ja valikoivuus herätti huolta. Tässä
yhteydessä vaikutukset ulottuvat helposti toimittajiin ja toimituspolitiikkaan,
mikä johtaa laajalle leviävään itsesensuuriin. Julkinen
yleisradioyhtiö ei täytä lakisääteistä tehtäväänsä. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat pääosin olemassa, ja alalla on tapahtunut jonkin verran lisäedistystä. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen perustuu
uusiin kriteereihin. Nuorisorikollisuuden
ehkäisyä käsittelevä kansallinen neuvosto ja syrjinnän vastainen komitea ovat
aloittaneet toimintansa. Syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei ole vielä täysin
yhdenmukainen unionin säännöstön kanssa, erityisesti sukupuoliseen
suuntautumiseen perustuvan syrjinnän osalta. Syrjinnän vastaisen komitean
valmiuksia on vahvistettava. Sivistyksellisten oikeuksien ja
vähemmistöjen oikeuksien alalla on tapahtunut jonkin
verran edistystä. Ohridin puitesopimuksen 10-vuotispäivä tarjosi hyvän
tilaisuuden parantaa maan yhteisöjen välistä vuoropuhelua. Tasavallan presidentti ja pääministeri
osallistuivat tämän merkkipäivän kunniaksi järjestettyihin tilaisuuksiin. Kielilain täytäntöönpano edistyi parlamentissa. Albanialaisyhteisön edustus virkamieskunnassa
vastaa sen osuutta väestöstä ja romani- ja turkkilaisyhteisöjen edustus on
kasvanut. Romanien integrointi
koulutusjärjestelmään on parantunut, ja romanien määrä keskiasteen koulutuksessa
ja yliopisto-opetuksessa on lisääntynyt. Jatkuvat
ponnistelut ovat tarpeen luottamuksen edistämiseksi erityisesti koulutuksen,
kulttuurin ja kielen aloilla. Romanien
elinolosuhteet ovat edelleen erittäin vaikeat ja heitä syrjitään. Alueellisista kysymyksistä
ja kansainvälisistä velvoitteista voidaan todeta, että
maa on jatkanut täysipainoista yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen
kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Heinäkuussa parlamentti
hyväksyi armahduslain autenttisen tulkinnan, jonka mukaan armahduksen olisi
katettava epäillyt kaikissa tapauksissa, joita ICTY ei käsittele. Yhdysvaltojen kanssa tehty kansainvälistä
rikostuomioistuinta koskeva kahdenvälinen immuniteettisopimus ei ole EU:n
yhteisten kantojen eikä pääperiaatteiden mukainen. Maan
on mukauduttava EU:n kantaan. Maa on jatkanut aktiivista toimintaansa
alueellisissa yhteistyöaloitteissa ja osallistuu muun muassa Kaakkois-Euroopan
yhteistyöprosessiin (SEECP) sekä alueellisen yhteistyöneuvoston ja
Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) toimintaan. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on
aktiivinen kumppani alueella ja kehittää edelleen suhteita naapurimaihin ja
muihin laajentumisprosessissa mukana oleviin maihin. Sen
ja Kreikan välisiä suhteita hiertää yhä ratkaisematon nimiongelma. Maa käy edelleen neuvotteluja YK:n johdolla ja
pääministeritason tapaamisissa ongelman ratkaisemiseksi. Hyviä naapuruussuhteita vaarantavia toimia ja lausuntoja olisi
vältettävä. Olennaista on säilyttää hyvät
naapuruussuhteet ja pyrkiä saavuttamaan molempien osapuolten hyväksyttävissä
oleva, YK:n johdolla neuvoteltu ratkaisu nimiongelmaan.
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on
parantanut edellytyksiään täyttää jäsenyysvelvoitteet. Se on edistynyt
jonkin verran liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden täyttämisessä. Lainsäädännön täytäntöönpanossa ja noudattamisen
valvonnassa on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Unionin
säännöstön täysimääräistä täytäntöönpanoa varten tarvittavia inhimillisiä ja
taloudellisia voimavaroja ei ole riittävästi. Entisen
Jugoslavian tasavallan Makedonian talous alkoi elpyä vuoden 2010
jälkipuoliskolla, sillä se hyötyi ulkoisesta kysynnästä ja investointien
lisääntymisestä erityisesti rakennusalalla. Vuoden 2010 lopulla hallitus sopi
IMF:n kanssa varotoimenpiteenä luottolimiitistä. Tämän
odotetaan vahvistavan kansainvälisten markkinoiden luottamusta. Rakenneuudistukset ovat jatkuneet. Etenkin nuorten ja heikosti koulutetun väestön
korkea rakennetyöttömyys on kuitenkin edelleen yksi keskeisistä huolenaiheista. Julkishallinnon ja sääntely- ja
valvontaviranomaisten institutionaaliset valmiudet ovat vieläkin
riittämättömät. Entinen
Jugoslavian tasavalta Makedonia on edelleen edistynyt hyvin taloudellisten
jäsenyysehtojen täyttämisessä. Joillakin
aloilla se on edistynyt toimivan markkinatalouden suuntaan, erityisesti
helpottamalla yritysten rekisteröintiä, nopeuttamalla oikeudellisia
menettelyjä, parantamalla rahoitusmarkkinoiden toimintaa, yksinkertaistamalla
entisestään sääntelykehystä ja parantamalla viestintää yritysmaailman kanssa.
Keskipitkällä aikavälillä maan pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja
markkinavoimien paineista unionissa edellyttäen, että merkittävien
rakenteellisten heikkouksien vähentämiseen tähtäävä uudistusohjelma toteutetaan
määrätietoisesti. Maa on onnistunut
säilyttämään laajan yksimielisyyden talouspolitiikan tärkeimmistä
osatekijöistä. Taloudellinen vuoropuhelu
yritysmaailman kanssa on parantunut. Rahapolitiikan
viritys, joka perustuu valuutan sitomiseen euroon, on tukenut kasvua ja
edistänyt makrotalouden vakautta. Finanssipolitiikan
tavoitteena oli edelleen vakaus. Jonkin verran
edistystä on saavutettu markkinoille pääsyn helpottamisessa ja sääntelykehyksen
yksinkertaistamisessa. Konkurssimenettelyjen
kesto on lyhentynyt entisestään ja kiinteistöjen rekisteröinti on käytännössä
saatu päätökseen. Rahoitusala alkoi elpyä
maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. Kilpailu
on parantunut hieman tällä alalla ja rahoituksen välitystoiminta on
lisääntynyt. Oikeusvaltioperiaatteen
heikkoudet haittaavat edelleen markkinatalouden asianmukaista toimintaa. Julkishallinto on edelleen tehoton seurauksena
raskaista menettelyistä, henkilöstövajauksista ja henkilöstön suuresta
vaihtuvuudesta. Jotkin sääntely- ja
valvontavirastot eivät vieläkään ole tarpeeksi riippumattomia eikä niillä ole
tarvittavia resursseja voidakseen täyttää tehtävänsä tehokkaasti. Sopimusten täytäntöönpano on edelleen vaikeaa, mikä
haittaa liiketoimintaympäristöä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten
tapauksessa. Koulutuksen ja inhimillisen
pääoman laatu on heikko. Fyysisen pääoman nykyaikaistamista ja kehittämistä on
jatkettava. Julkisen talouden
ohjausjärjestelmä on laadultaan yhä heikko, mikä johtuu osittain julkisen
varainkäytön lyhytnäköisyydestä. Tästä syystä
edistyminen erittäin korkean rakennetyöttömyyden vähentämisessä on pysynyt
hyvin vähäisenä. Julkisen sektorin velka on
kasvanut seurauksena jatkuvasta julkisen talouden alijäämästä ja ulkoisen
luotonannon lisääntymisestä. Epävirallinen
sektori on edelleen merkittävä haaste. Tavaroiden
vapaan liikkuvuuden alalla on edistytty jonkin verran. Horisontaalisia instituutioita koskevan
kokonaisvaltaisen strategian täytäntöönpanoon on budjetoitu enemmän varoja,
mutta puitelainsäädäntöä ei ole vieläkään täysin yhdenmukaistettu unionin
horisontaalisen säännöstön kanssa. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden
alalla on edistytty vain vähän, ja yhdenmukaistaminen unionin säännöstön kanssa
on vielä alkuvaiheessa. Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen
tarjoamisen vapauden osalta maa on edistynyt suunnitelmien mukaan,
erityisesti postipalvelujen alalla. Rajat
ylittävien palvelujen hyväksymisestä vastaavien elinten välinen koordinointi on
myös lisääntynyt. Ammatillisen pätevyyden
vastavuoroisessa tunnustamisessa ollaan vasta alkutekijöissä. Edistyminen pääomien vapaan liikkuvuuden
alalla keskittyi täytäntöönpanotoimiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen
torjunnassa. Lyhytaikaisia arvopaperisijoituksia ja kansainvälisiä
maksusiirtoja koskevia rajoituksia on edelleen siihen asti kunnes siirrytään
vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toiseen vaiheeseen.
Julkisten
hankintojen alalla on edistytty. Hankintamenettelyt ovat avoimempia, ja
täytäntöönpanoa on tehostettu. Toimilupia ja
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole
vieläkään yhdenmukaistettu unionin säännöstön kanssa. Oikeuskeinoista ja
toimiluvista vastaavien viranomaisten sekä hankintaviranomaisten hallinnolliset
valmiudet ovat edelleen heikot. Yhtiöoikeuden alalla on edistytty hyvin, erityisesti lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa. Tilintarkastuslainsäädäntö on
mukautettu vain osittain. Jonkin verran
edistystä on tapahtunut immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön
parantamisessa. Piratismin ja tuoteväärennösten tutkinnassa, niihin liittyvien
syytteiden nostamisessa ja niitä koskevissa oikeuskäsittelyissä ei ole
saavutettu tyydyttäviä tuloksia, ja tietoisuus immateriaalioikeuksista on
kansalaisten keskuudessa edelleen vähäistä. Kilpailun alalla on edistytty jonkin verran. Täytäntöönpano
on parantunut määrällisesti yrityskeskittymien ja valtiontukien alalla, mutta
se on yhä heikkoa kartellien alalla. Päätösten
laatua on edelleen parannettava valtiontukien alalla.
Kilpailunsuojakomitealla ei ole riittäviä budjettivaroja ja henkilöstöä
kilpailunrajoitusten ja yrityskeskittymien alalla. Finanssipalvelujen alalla uudistukset ovat edenneet kaiken kaikkiaan hyvin. Riskiin perustuva valvonta on otettu asteittain
käyttöön. Uutta lainsäädäntöä on otettu
käyttöön finanssipalvelujen sääntelemiseksi, muun muassa leasingvuokrauksen ja
muiden rahoitusalan yritysten kuin pankkien osalta. Tietoyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden alalla on tapahtunut edistystä. Yhdenmukaistaminen unionin säännöstön
kanssa etenee, ja useimmat keskeisistä kilpailun suojakeinoista on otettu
käyttöön. Yleisradioneuvoston valmiudet valvoa tehokkaasti markkinoita ovat
edelleen riittämättömät. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla on edistytty lisää. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen
tukipolitiikkoja ollaan vähitellen mukauttamassa vastaamaan EU:n vaatimuksia. Yhdenmukaistamista unionin lainsäädännön kanssa on
vielä jatkettava. Hallinnolliset valmiudet
ovat edelleen ongelma koko alalla. Elintarvikkeiden
turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan alalla on
tapahtunut hyvää edistystä, erityisesti uuden puitelainsäädännön
hyväksymisessä. Elintarvike- ja eläinlääkintäviraston hallinnolliset valmiudet
eivät kuitenkaan riitä varmistamaan unionin säännöstön moitteetonta
täytäntöönpanoa. Liikennepolitiikan alalla edistystä on tapahtunut erityisesti ajopiirturien käytön
suhteen. Jäljellä olevat haasteet liittyvät liikennealan sääntely- ja
turvallisuusviranomaisten edelleen riittämättömiin hallinnollisiin valmiuksiin. Turvallisuussertifiointimenettelyt on otettava
käyttöön. Energia-alalla on
edistytty hyvin. Erityisesti voidaan mainita uuden puitelainsäädännön
hyväksyminen ja sopimukseen pääseminen pitkäaikaisessa kiistassa
jakeluverkko-operaattorin kanssa, joka on merkittävä sijoittaja EU:sta. Sähkömarkkinat
eivät vieläkään toimi tehokkaasti eikä kilpailuolosuhteita ole varmistettu. Säteilyturvallisuudesta vastaavan viranomaisen
taloudellista riippumattomuutta ei ole vielä taattu. Verolainsäädännön yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa on edistytty vain
vähän. Toiminnallisia valmiuksia verojen hallinnointiin on edelleen parannettu. Veropetosten torjumiseksi on vielä otettava
käyttöön tehokkaat keinot ja on luotava yritysverotuksen käytännesäännöt. Talous- ja rahapolitiikan alalla on tapahtunut merkittävää edistystä, erityisesti keskuspankkia
koskevan lainsäädännön antamisessa. Liittymistä valmistelevan talousohjelman
laatu on parantunut. Edistys on ollut hyvää
useilla tilastoihin liittyvillä osa-alueilla; huomattavat ponnistukset
ovat vielä tarpeen erityisesti taloudellisten tilastojen parantamiseksi. Sosiaalipolitiikkaa
ja työllisyyttä koskevan lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa havaittiin vähäistä edistymistä.
Syrjinnän vastaisen puitelain täytäntöönpano on aloitettu. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen unionin
säännöstön kanssa on vietävä päätökseen. Korkea työttömyysaste ja alhainen
työvoimaosuus aiheuttavat edelleen huolta. Romanien,
vammaisten ja muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden osallisuutta lisätään
hitaasti. Tehokkaan työllisyyttä ja
sosiaalista osallisuutta edistävän politiikan täytäntöönpanoa on jatkettava ja
työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua on vahvistettava entisestään. Yleiset hallinnolliset valmiudet eivät ole
riittäviä. Yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla edistyminen on ollut hyvää mutta epätasaista. Lainsäädännön
sekä liiketoimintaan liittyvien hallinnollisten menettelyjen
yksinkertaistamisessa ja liiketoimintakustannusten vähentämisessä on edistytty
jonkin verran. Yrityksille suunnatut tukitoimenpiteet
ovat edelleen hajallaan useissa ohjelmissa. Euroopan
laajuisten verkkojen alalla on saavutettu
lisäedistystä. Maa kehittää edelleen liikenne-, energia- ja
televiestintäverkkojaan ja osallistuu aktiivisesti Kaakkois-Euroopan
liikenneobservatorion toimintaan sekä energiayhteisöön.
Liikennekäytävä X:n täytäntöönpano on edelleen viivästynyt, sillä
rahoituskehyksen laatimisessa tarvittiin lisäaikaa. Jonkin verran edistystä havaittiin aluekehityksen
ja rakennerahastojen koordinoinnin alalla. Edistymistä
on tapahtunut jonkin verran liittymistä valmistelevan IPA-välineen niiden
osa-alueiden toteuttamisessa, jotka koskevat aluekehityksen ja
henkilövoimavarojen kehittämisen toimintaohjelmaa. Riittämätön
asiantuntemus ja puutteellinen instituutioiden välinen koordinointi on johtanut
huomattaviin viipeisiin. On tarpeen lisätä
viranomaisten vastuuta ohjelman täytäntöönpanosta. Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden ja tehokkuuden varmistamisessa on edistytty vähän.
Esimerkiksi oikeusministerin roolia tuomarineuvostossa on muutettu ja korkein
hallinto-oikeus on perustettu. Tuomareiden viran arvioimiseksi ja sen
turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja.
Korruption torjuntaa koskevan politiikan alalla on edistytty
vähän. Lainsäädännön mukautus on jatkunut, ja varallisuutta koskevia
ilmoituksia on alettu tarkastaa järjestelmällisesti. Korkean
tason korruptiotapausten käsittelyssä ei ole vielä saavutettu tuloksia. Perusoikeuksien osalta oikeudellinen ja
institutionaalinen kehys on pääosin olemassa, mutta täytäntöönpanoa on
parannettava. Sananvapautta tiedotusvälineissä koskevien vakavien
huolenaiheiden poistamiseksi on käynnistetty vuoropuhelu. Sivistyksellisten oikeuksien ja vähemmistöjen
oikeuksien alalla on edistytty jonkin verran. Ohridin puitesopimus on edelleen
keskeinen tekijä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta. Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioissa on edistytty hyvin ulkorajojen ja Schengenin aloilla, oikeudellisessa
yhteistyössä ja tulliyhteistyössä. Rajapoliisilla ei vieläkään ole riittäviä
teknisiä laitteita eikä riittävää rahoitusta. Jonkin
verran edistystä on saavutettu maahanmuuton, viisumipolitiikan,
poliisiyhteistyön ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan aloilla. Poliisivoimien uudistuksen täytäntöönpano on
jatkunut, mutta rakenteellisia ongelmia sekä henkilöstön ja
talousarviomäärärahojen puutetta ei ole vielä saatu ratkaistua. Turvapaikka-asioiden alalla täytäntöönpano on
edelleen riittämätöntä, muun muassa oikeusavun, tulkkauksen ja sosiaalisten oikeuksien
saannin osalta. Eurooppalaisten tieteen ja tutkimuksen
normien osalta on havaittu edistymistä. Kansallinen strategia vuosille
2011–2020 on hyväksytty. Osallistumisaste EU:n
seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan on kasvanut entisestään. Hallinnolliset valmiudet tukea puiteohjelmiin
osallistumista ovat heikot. Yleissivistävää
ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa ja kulttuuria koskevien
eurooppalaisten normien osalta voidaan todeta jonkin verran edistystä. Maa on
parantanut suoritustaan suhteessa Koulutus 2020 -kehyksen yhteisiin
vertailuarvoihin. Elinikäisen oppimisen
ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa ei ole vieläkään käynnistetty. Etnisten yhteisöjen välisen vuorovaikutuksen
lisääminen koulutuksessa on edelleen haaste. Ympäristön alalla
voidaan todeta tapahtuneen jonkin verran edistystä, erityisesti unionin
säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja monenvälisten
ympäristösopimusten ratifioinnissa. Kansallisen lainsäädännön täytäntöönpano
edellyttää merkittäviä ponnisteluja erityisesti vesihuollon ja teollisuuden
aiheuttaman saastumisen torjunnan aloilla. Ilmastonmuutoksen
alalla on edistytty vain vähän lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n
ilmastonmuutossäännöstön kanssa ja EU:n säännöstön täytäntöönpanossa. Tarvitaan
lisätoimia, jotta voidaan vahvistaa institutionaalisia valmiuksia ja
instituutioiden välistä yhteistyötä. Kuluttajien
ja terveyden suojelun alalla on edistytty jonkin verran. Toimia haittaavat
edelleen rajalliset taloudelliset resurssit ja heikot toimintarakenteet. Tulliliiton alalla on saavutettu hyvää edistystä sekä tullilainsäädännön että
hallinnollisten ja toiminnallisten valmiuksien suhteen. Ulkosuhteiden alalla on saavutettu edistystä erityisesti mukauttamisessa yhteiseen
kauppapolitiikkaan. Myös ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on edistytty. Maa on toteuttanut toimenpiteitä, joilla
varmistetaan parempi koordinointi toimivaltaisten viranomaisten välillä
kansainvälisten rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Se on mukauttanut politiikkansa kaikkien EU:n
julistusten ja päätöslauselmien mukaiseksi ja on edelleen sitoutunut
osallistumaan siviili- ja sotilasoperaatioihin ja kriisinhallintatehtäviin. Edistyminen varainhoidon valvonnan
alalla liittyy pääasiassa lainsäädännön mukauttamiseen, ja ponnistelut ovat
tarpeen sen täytäntöönpanon varmistamiseksi, erityisesti varainhoito- ja
valvontajärjestelmien perustamiseksi. Valtion tilintarkastusviraston
hallinnollisia valmiuksia on vahvistettu entisestään;
sen riippumattomuudesta ei kuitenkaan ole määrätty perustuslaissa. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien
säännösten osalta ei voida todeta tapahtuneen erityistä edistystä.
Yleisesti ottaen maan ja EU:n järjestelmien välillä ei ole perusperiaatteissa
ja kyseisten politiikanalojen instituutioissa suuria eroja, jotka voisivat
vaikuttaa omia varoja koskevien säännösten asianmukaiseen soveltamiseen. Omia varoja koskevan kehyksen soveltamiseksi ei ole
vielä luotu hallinnollisia puitteita. Montenegro Montenegro on
edistynyt hyvin EU:n poliittisten jäsenyysehtojen täyttämisessä.
Kaiken kaikkiaan maa on saanut tyydyttäviä tuloksia erityisesti vuonna 2010
annetussa komission lausunnossa määritettyihin painopisteisiin vastaamisessa[18]. Lainsäädäntöä ja institutionaalista kehystä on
parannettu, jotta voidaan vahvistaa parlamentin työtä, vaalijärjestelmää,
julkishallinnon ammattimaisuutta ja epäpoliittisuutta, tuomioistuinjärjestelmän
riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta, korruption torjuntaa,
tiedotusvälineiden vapautta ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Montenegro on tehostanut
toimintaansa saadakseen tuloksia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden
torjunnassa. Maassa
on toteutettu toimia syrjinnän kieltävien politiikkojen täytäntöönpanon
parantamiseksi sekä laillisen aseman takaamiseksi kotiseudultaan siirtymään
joutuneille henkilöille ja heidän oikeuksiensa kunnioittamiseksi. Siitä huolimatta
heikossa asemassa olevat väestöryhmät kohtaavat käytännössä syrjintää. Montenegrolla oli
edelleen rakentava rooli alueella. Se jatkoi sujuvasti myös vakautus- ja
assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa. Demokratiasta
ja oikeusvaltioperiaatteesta voidaan todeta, että
vähemmistöjen oikeuksia ja vapauksia koskevaa lainsäädäntöä ja
vaalilainsäädäntöä on yhdenmukaistettu perustuslain kanssa. Vaaleja koskevaa lainsäädäntöä ja institutionaalista kehystä, mikä on yksi
lausunnon tärkeimmistä painopisteistä, on parannettu huomattavasti ETYJin
alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja
Venetsian komission tärkeimpien suositusten mukaisesti.
Uudella vaalilailla pannaan täytäntöön perustuslain mukainen sitoumus
vähemmistöryhmien aidosta edustuksesta toteuttamalla erityistoimia, jotta
kaikki vähemmistöt olisivat edustettuina parlamenttivaaleissa. Se myös parantaa vaalien hallinnointia ja lisää
vaalien läpinäkyvyyttä. Parlamentin
aseman vahvistamisessa lainsäätäjänä ja valvojana on tapahtunut edistystä, mikä
sekin on yksi lausunnon tärkeimmistä painopisteistä. Parlamentin valiokunnille
on lisätty tukea, parlamentaarista työtä on suunniteltu paremmin ja valvontaa
on tiukennettu erityisesti puolustuksen ja turvallisuuden aloilla. On vielä parannettava parlamentin yleisiä
valmiuksia ja keinoja valvoa, että lainsäädäntöluonnokset ovat EU:n säännöstön
mukaisia. Lisäponnisteluja tarvitaan
parlamentin valvontaroolin vahvistamiseksi ja sen hallinnollisten valmiuksien
parantamiseksi. Uusi hallitus
on nostanut EU:n yhdentymisprosessin etusijalle. Hallituksen
työn ja politiikanteon koordinointia on edelleen parannettu, erityisesti on
parannettu kansalaisyhteiskunnan kuulemismenettelyjen laatua. Hallitus on työstänyt systemaattisesti ja
tehokkaasti toimintasuunnitelmaa vastatakseen komission lausunnossa
vahvistettuihin tärkeimpiin painopisteisiin. Ministeriöiden
valmiuksia varmistaa johdonmukaisuus ja valvoa lakien tehokasta täytäntöönpanoa
on parannettu jonkin verran, mutta niitä on kehitettävä edelleen. Hallinnollisia valmiuksia koordinoida Euroopan
yhdentymiseen liittyviä asioita, kuten rahoitustukea, on parannettava
huomattavasti. Lainsäädäntömuutokset
läpinäkyvän, tehokkaan ja vastuuvelvollisen hallinnon luomiseksi
paikallistasolle ovat yhä kesken. Montenegro on toteuttanut huomattavia toimia
vastatakseen julkishallinnon uudistamisen keskeisiin haasteisiin.
Julkishallinnon uudistaminen on yksi lausunnossa määritetyistä tärkeimmistä
painopisteistä. Hallitus on hyväksynyt
julkishallinnon uudistamisstrategian ja alkanut panna sitä täytäntöön.
Strategian tavoitteena on ottaa käyttöön palvelukseenottoa ja ylennyksiä
koskevat eurooppalaiset normit sekä parantaa julkishallinnon tehokkuutta. On hyväksytty virkamieskuntaa ja valtion hallintoa
koskeva parannettu oikeudellinen kehys niiden tehokkuuden ja epäpoliittisuuden
lisäämiseksi. Tavoitteena on myös se, että virkamiehet otetaan palvelukseen
ansioidensa perusteella. Hallinnollisia
menettelyjä sääntelevää lainsäädäntöä on muutettu ja laajempi kattava uudistus
käynnistetty. Henkilöstöhallintoviranomaista
on vahvistettu. Valmisteluja annetun
lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi on vauhditettava, ja siinä on keskityttävä
hallinnon epäpoliittisuuden, ammattimaisuuden, tehokkuuden ja puolueettomuuden
varmistamiseen käytännössä muun muassa siten, että virkamiehet otetaan
palvelukseen ja he saavat ylennyksiä ansioidensa perusteella. Tämän
strategian täytäntöönpanossa on otettava asianmukaisesti huomioon tarve
rationalisoida hallinnollisia rakenteita ja lujittaa hallinnollisia valmiuksia
varsinkin Euroopan yhdentymiseen liittyvillä aloilla. Samalla on varmistettava
julkishallinnon rahoituksen kestävyys. Oikeusasiamiehen
viraston ja valtion tarkastusviraston valmiuksia on parannettava edelleen. Montenegro on
edistynyt tuomioistuinlaitosjärjestelmänsä uudistamisessa lisäämällä
tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta, itsenäisyyttä, tehokkuutta ja
vastuuvelvollisuutta, mikä on yksi lausunnossa vahvistetuista tärkeimmistä
painopisteistä. Perustuslakiin perustuvaa
lainsäädäntöä on parannettu tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden ja
syyttäjälaitoksen itsenäisyyden osalta, ja perustuslakiuudistus on edennyt. Tuomareiden ja syyttäjien vastuuvelvollisuutta
koskevia sääntöjä on vahvistettu. Edessä on
merkittäviä toimia, jotta varmistetaan oikeudellisen uudistuksen saattaminen
päätökseen ja vasta annetun lainsäädännön tehokas täytäntöönpano muun muassa
hyödyntämällä niitä vakuuttavia tuloksia, joita on saatu korruptiotapauksista
ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevista tapauksista kaikilla tasoilla. On vielä perustettava tuomioistuinlaitoksen uusia
virkanimityksiä koskeva koko maan laajuinen palvelukseenottojärjestelmä, joka
perustuu nimettömänä tehtäviin kokeisiin. Tuomareille
ja syyttäjille on alettava antaa järjestelmällisesti koulutusta erityisesti
uudesta lainsäädännöstä ja EU:n lainsäädännöstä. Toimia
oikeuskäsittelyä odottavien tapausten määrän vähentämiseksi on vauhditettu,
mutta käytettyjä menettelyjä on johdonmukaistettava. Riittävän
infrastruktuurin ja välineistön puute heikentää edelleen tuomioistuinlaitoksen
tehokkuutta. On varmistettava oikeuden
päätösten täysi julkisuus. Korruption torjunnassa on tapahtunut edistystä hallituksen korruption vastaisen strategian ja
toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Korruption torjunta on yksi lausunnossa
vahvistetuista tärkeimmistä painopisteistä. Korruption
torjuntaa koskevaa strategista ja lainsäädännöllistä kehystä on vahvistettu
seuraavilla keskeisillä aloilla: puoluerahoitus, eturistiriidat, syytteeseen
asettaminen, ilmiantajien suoja ja julkiset hankintamenettelyt. Korruptiolle erityisen herkkien alojen
riskianalyysi on saatettu päätökseen, minkä ansiosta korruptiota ehkäisevää
toimintaa voidaan parantaa entisestään. Teknisiä
ja hallinnollisia valmiuksia korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on
parannettu, ja useita korruptiotapauksia on tutkittu.
On toteutettu toimia selkeiden tulosten saamiseksi korruptiotapausten
ennakoivassa tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa – tämä on osa
korruption torjuntaa koskevasta lausunnon tärkeästä painopisteestä. Toimia on silti vauhditettava ja kehitettävä
edelleen. Tuomioistuimet eivät ole antaneet
montaakaan tuomiota varsinkaan korkean tason korruptiotapauksissa. Erityistutkintamenettelyjä haittaa edelleen
riittävien välineiden ja erikoistuneen henkilöstön puute. Virastojen välistä yhteistyötä, varsinkin
syyttäjien ja poliisien välistä yhteistyötä, on parannettava edelleen. Lainsäädännön täytäntöönpano on epätasaista. Vasta hyväksytyt eturistiriitoja ja
puoluerahoitusta koskevat säännöt on pantava määrätietoisesti täytäntöön. Korruptio- ja eturistiriitatapausten valvontaa
tuomioistuinlaitoksessa on edelleen vahvistettava. Korruptiota
esiintyy edelleen yleisesti monilla aloilla, ja se on yhä vakava ongelma. Montenegrossa on laajalti varmistettu ihmisoikeuksien
kunnioittaminen ja vähemmistöjen suojelu.
Niitä koskevaa oikeudellista ja institutionaalista kehystä on pyritty
parantamaan edelleen. On varmistettava
voimassa olevan lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja hallinnollisten
valmiuksien vahvistaminen. Edistyminen ihmisoikeuksien edistämisessä
ja toteutumisessa on ollut rajallista. Ihmisoikeuksia
ja vapauksia ajavan asiamiehen (eli oikeusasiamiehen) viraston valtuutusta ja
vaikutusvaltaa on lisätty huomattavasti: heinäkuussa
hyväksyttiin uusi oikeusasiamiestä koskeva laki, jolla oikeusasiamies luotiin
kansalliseksi suojamekanismiksi kidutusta ja syrjintää vastaan. Oikeusasiamiehen virastolla on kuitenkin edelleen
rahoitukseen ja hallinnollisiin valmiuksiin liittyviä puutteita, joiden vuoksi
se ei pysty hoitamaan tehtäviään tehokkaasti. Edistys
epäasiallisen kohtelun ja rankaisemattomuuden torjunnassa on ollut rajallista. Asianomainen henkilöstö on saanut
lisäkoulutusta. Satunnaisista
väkivaltatapauksista on yhä ilmoitettu erityisesti poliisiasemilla. Ilmoitettujen tapausten käsittely on yhä hidasta. Vankilajärjestelmän osalta voidaan todeta,
että vaihtoehtoisten rangaistusten käyttöönottoa ja rikosoikeudellisten
seuraamusten täytäntöönpanoa koskevia lakeja ja säännöksiä on kehitetty. Vankilaoloja täytyy mukauttaa edelleen
kansainvälisiä normeja vastaaviksi erityisesti sairaanhoitoa ja perhehuoneita
koskevien sääntöjen osalta. Lisäksi on
panostettava seuraamusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Ilmaisunvapauden
alalla on edistytty. Se on yksi lausunnossa vahvistetuista tärkeimmistä
painopisteistä. Kunnianloukkaus
dekriminalisoitiin täysin. Korkein oikeus
antoi suuntaviivat, jotka lähetettiin kansallisiin tuomioistuimiin.
Suuntaviivoissa rajoitetaan tiedotusvälineitä vastaan nostetuissa
kunnianloukkaustapauksissa annettavaa rahallista korvausta eurooppalaisia
normeja ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä vastaavaksi. Toimittajiin kohdistuneita aikaisempia
väkivaltatapauksia eikä nykyisiä uhkauksia ole kuitenkaan vielä tutkittu
asianmukaisesti eikä niistä ole nostettu syytteitä. Kokoontumis- ja yhdistymisvapautta kunnioitetaan laajalti. Valtion
elinten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisessä yhteistyössä on
edistytty oikein hyvin. Se on yksi lausunnossa vahvistetuista tärkeimmistä
painopisteistä. Valtiosta riippumattomia
järjestöjä koskeva laki hyväksyttiin heinäkuussa. Korkeimmat
viranomaiset ovat olleet säännöllisessä yhteydessä valtiosta riippumattomiin
järjestöihin, ja kaiken kaikkiaan niiden yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut
avointa ja rakentavaa. Yhteistyötä
kansalaisyhteiskunnan kanssa on pyritty parantamaan myös paikallistasolla. Montenegro on edistynyt syrjinnän
kieltävässä toiminnassa, mikä on yksi lausunnossa vahvistetuista
tärkeimmistä painopisteistä. Oikeusasiamiestä
koskeva laki hyväksyttiin heinäkuussa, ja
oikeusasiamies on nyt vastuussa syrjintätapauksista. Pääministerin
kansliaan nimitettiin syyskuussa syrjintäasioista vastaava neuvonantaja. Romanit, ashkalit, egyptiläiset, vammaiset, homo-
ja biseksuaalit sekä transihmiset (HLBT) kohtaavat yhä syrjintää myös
julkisyhteisöjen taholta. Syrjinnän kieltävien
lakien tehokas täytäntöönpano on osoitettava lisäämällä oikeusasiamiehen
viraston ja lainvalvontaviranomaisten valmiuksia käsitellä syrjintätapauksia
asianmukaisesti. Vammaisten oikeuksien
toteutumisessa on tapahtunut edistystä. On
hyväksytty laki vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltämisestä ja
laki vammaisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja työllistämisestä. Vammaisten osallistava kouluttaminen on aloitettu,
ja joitakin toimia heidän työllistymisensä tukemiseksi on toteutettu. Lainsäädännössä on kuitenkin puutteita, varsinkin
vammaisten erityiskohtelun ja seuraamusten osalta. Vammaiset kohtaavat yhä
syrjintää, erityisesti heidän työllistymisensä samoin kuin pääsynsä julkisiin
tiloihin ovat huonolla tolalla. Olot Komanski
Most ‑instituutissa aiheuttavat edelleen huolta.
Naisten oikeuksien kunnioittamisessa on tapahtunut jonkin verran
edistystä, mutta niiden toteutuminen on yhä rajallista varsinkin
perheväkivallan uhrien suojelemisessa. Naisten
pääsyä päätöksentekijöiksi on parannettava. Edistyminen omistusoikeuskysymyksissä
on ollut rajallista. Omaisuuden
palauttaminen tapahtuu yhä varsin hitaasti, ja sitä on nopeutettava. Useiden omaisuutta koskevien asiakirjojen
väärentämistapausten vuoksi on toteutettu toimenpiteitä rekisterivirastojen
valvonnan parantamiseksi. Parlamentti hyväksyi
heinäkuussa muutoksia lakiin, joka koskee valtion maanmittausta ja kiinteän
omaisuuden rekisteriä. Rekisterijärjestelmän
toimivuutta on kuitenkin edelleen parannettava. Siinä olevien tietojen on
oltava kattavia ja täsmällisiä, ja järjestelmän kansallista kattavuutta on
parannettava. Etnisten ryhmien väliset suhteet ovat pysyneet
vakaina Montenegrossa. Maassa on toteutettu
toimia vähemmistöryhmien poliittisen edustuksen parantamiseksi muuttamalla
vähemmistöjen oikeuksia koskevaa lakia siten, että se on yhdenmukainen
perustuslain kanssa. Edistys romanien,
ashkalien ja egyptiläisten taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa
osallistamisessa on yhä varsin rajallista huolimatta kansallis- ja
paikallisviranomaisten jatkuvista ponnisteluista. Edistys
kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilanteen parantamisessa
on ollut rajallista. Kyseessä on yksi lausunnossa vahvistetuista tärkeimmistä
painopisteistä. Huolimatta viranomaisten
ponnisteluista antaa heille laillinen asema, menettelyjen vaivalloisuus on
johtanut siihen, että ainoastaan harvat ovat toistaiseksi saaneet maassa
laillisesti oleskelevan henkilön aseman. Alueellisten
kysymysten ja kansainvälisten velvoitteiden osalta
Montenegro täyttää edelleen vakautus- ja assosiaatioprosessin edellytykset ja
tekee yhteistyötä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Montenegro jatkaa myös
alueellista yhteistyötä. Montenegro on
jatkanut aktiivista osallistumista alueellisiin aloitteisiin, muun muassa
Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin (SEECP) sekä alueellisen
yhteistyöneuvoston ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) toimintaan. Vuosina 2010–2011 se hoiti Keski-Euroopan aloitteen
(CEI), SEECP:n ja Adrian- ja Joonianmerta koskevan aloitteen
puheenjohtajavaltion tehtäviä. Maa on edelleen
vahvasti sitoutunut alueelliseen yhteistyöhön ja toimimaan rakentavassa
roolissa alueella. Ratkaisemattomat
kahdenväliset kysymykset ovat yhä ratkaisematta. Sarajevon julistukseen liittyvässä
prosessissa on tapahtunut huomattavaa edistystä. Kesä- ja syyskuussa 2011 pidettyjen kokousten
jälkeen Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro ja Serbia sopivat useista
kysymyksistä, myös ministerikokouksessa Belgradissa marraskuussa 2011
allekirjoitettavan yhteisen julistuksen sisällöstä. Yhdysvaltojen
kanssa vuonna 2003 tehty kansainvälistä rikostuomioistuinta koskeva
kahdenvälinen immuniteettisopimus ei ole EU:n yhteisten kantojen eikä
pääperiaatteiden mukainen. Montenegron on mukauduttava
EU:n kantaan. Montenegron talous alkoi elpyä vuonna
2010 kriisistä, joka oli haaste maan talouspolitiikalle. Tavanomaisten rahapoliittisten välineiden[19] puute jätti
finanssipolitiikalle vaikean tehtävän tasapainottaa kasvun elvyttäminen ja
vakauden edistäminen. Maa kuitenkin onnistui
parantamaan yleistä makrotaloudellista vakautta ja julkisen talouden laatua ja
on jatkanut uudistusten tekemistä entistä tahtia. Montenegron
talouden elpyminen on yhä hauraalla pohjalla. Talouden
kilpailukyky on yhä rajallinen, sillä taloudellinen toiminta ei ole juurikaan
monipuolistunut. Lisäksi jäljellä on yhä
oikeusvaltioon, julkishallintoon, henkilöresursseihin ja infrastruktuuriin
liittyviä puutteita. Taloudellisia
jäsenyysehtoja tarkasteltaessa Montenegro on edistynyt
edelleen toimivan markkinatalouden luomisessa, sillä se on edistynyt
pankkisektorin vakauttamisessa ja säilyttänyt suhteellisen maltillisen
finanssipolitiikan virityksen, mikä on vahvistanut makrotalouden vakautta. Montenegron pitäisi pystyä selviytymään unionin
kilpailupaineista ja markkinavoimista keskipitkällä aikavälillä edellyttäen,
että se puuttuu rakenteellisiin heikkouksiin toteuttamalla
rakenneuudistusohjelmaansa. Vientiin
suuntautuneiden teollisuusalojen elpyminen kiihdytti talouden kasvua ja yhdessä
hillityn kotimaan kysynnän ja matkailun myönteisen kehityksen kanssa auttoi
osaltaan pienentämään yhä korkeaa ulkoista epätasapainoa. Talouspolitiikka jatkui johdonmukaisena, ja
rakenneuudistuksissa tapahtui jonkin verran edistystä.
Julkisen sektorin eläkkeiden uudistus on askel kohti julkisen talouden
korkeampaa laatua ja kestävyyttä. Markkinoille
pääsyä ja markkinoilta poistumista, sopimusten noudattamisen valvontaa sekä
yritysten ja kiinteistöjen rekisteröintimenettelyjä on edelleen parannettu. Rahoituslainsäädäntöä on kehitetty alan
häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Pankkien toiminta
rahoituksen välittäjinä oli kuitenkin varsin maltillista, sillä pankit pyrkivät
taseensa vakauttamiseen. Järjestämättömien
lainojen suuri osuus on yhä vakava huolenaihe rahoitusvakauden kannalta. Yritysten luottoehdot ovat yhä tiukat ja kalliit. Maassa vallitsee korkea työttömyys. Talousarvion rahoitustarpeet johtivat julkisen
velan kasvamiseen samalla kun valtion takuista ja julkisen talouden
maksurästeistä johtuvat taseen ulkopuoliset vastuut ja sitoumukset nousivat
huomattavasti. Yksityistäminen on kärsinyt
negatiivisesta maailmanlaajuisesta toimintaympäristöstä. Matkailua ja perushyödykkeiden vientiä lukuun ottamatta
taloudellinen toiminta on yhä keskittynyt suljetuille sektoreille. Epävirallinen sektori on edelleen merkittävä
haaste. Oikeusvaltioon liittyvät
hellittämättömät heikkoudet vaikuttavat negatiivisesti investointi- ja
liiketoimintaympäristöön. Montenegro on
edistynyt hyvin parantaessaan kykyään täyttää jäsenyysvelvoitteet,
erityisesti julkisten hankintojen, yhtiöoikeuden, tilastoinnin,
finanssipalvelujen, tuomioistuinlaitoksen ja perusoikeuksien, tieteen ja
tutkimuksen sekä koulutuksen, nuorison ja kulttuurin aloilla. Edistys on ollut rajallista muilla aloilla, kuten
työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, palvelujen tarjoamisen vapauden,
maatalouden, ympäristön, aluepolitiikan ja rakennerahastojen koordinoinnin
aloilla. Kaiken kaikkiaan Montenegro on
jatkanut sujuvasti vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisten velvoitteiden
täytäntöönpanoa. Valtiontukien ja
kauttakulkuliikenteen aloilla on kuitenkin vielä joitakin puutteita, joten
niillä tarvitaan lisää lainsäädännön mukauttamista. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä standardoinnin,
akkreditoinnin, metrologian ja markkinavalvonnan osalta. Horisontaalisen lainsäädäntökehyksen mukauttamisessa ei ole
edetty kovinkaan pitkälle, ja EU:n tuotekohtaisen säännöstön saattamista osaksi
kansallista lainsäädäntöä ei ole vielä kunnolla aloitettu. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden suhteen
on edistytty vain vähän, lähinnä sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisessa. Lainsäädännön
yhdenmukaistaminen EU:n säännöstön kanssa on vielä alkuvaiheessa. Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen
vapauden aloilla on edistytty vain vähän, edistystä on tapahtunut lähinnä
rakennuslupien myöntämisessä. Sähköisestä
viestinnästä ja postipalveluista vastaavan viranomaisen täydellistä riippumattomuutta
ei ole varmistettu, ja toimia EU:n palveludirektiiviin
mukautumiseksi on lisättävä. Pääomien
vapaan liikkuvuuden alalla on edistytty jonkin verran, erityisesti
rahanpesun torjunnassa, terrorismin rahoituksen estämisessä sekä
rahoitusvalvontaviranomaisen ja täytäntöönpanoviranomaisten välisessä
yhteistyössä. Hallinto- ja valvontavalmiudet
ovat edelleen heikot. Julkisten hankintojen
alalla on edistytty hyvin. Hallinnollisia
valmiuksia on vahvistettu ja menettelyjen läpinäkyvyyttä lisätty. Julkisia hankintoja koskevat yleiset
institutionaaliset puitteet herättävät kuitenkin huolta. Montenegro on edistynyt hyvin yhtiöoikeuden alalla. Liiketoiminnan organisointia, kirjanpitoa ja
tarkastuksia sekä julkisia ostotarjouksia koskevan lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa on edetty. Immateriaalioikeuksien alalla on edistytty jonkin verran erityisesti tekijänoikeutta ja
lähioikeuksia, tavaramerkkiä sekä teollismallien suojaa koskevan lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa. Hallinnollisten
valmiuksien vahvistaminen tällä alalla on olennaisen tärkeää, jotta edistyminen
voi jatkua. Kilpailupolitiikan
alalla on edistytty jonkin verran kansallisen lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa. Kilpailuviranomaisen
ja valtiontukielinten hallinnollisissa valmiuksissa riittää kuitenkin vielä
haasteita. Lisäksi valtiontukien valvontaa
koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n sääntöjen kanssa on vielä
kesken. Huolta aiheuttaa myös se, ettei
vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisia valtiontukisitoumuksia noudateta
täysimääräisesti. Valtiontukiviranomaisen
toiminnallinen riippumattomuus on turvattava paremmin.
Metalliteollisuuden osalta viranomaisten on varmistettava tukien
läpinäkyvyys eli alumiini- ja teräsyrityksille annetun valtiontuen tarkka
määrä. Päätökset konkurssiin asetetun
teräsyhtiön omistajuudesta on tehtävä viipymättä. Montenegron edistyminen finanssipalvelujen,
erityisesti pankkitoiminnan, alalla on ollut epätasaista. Kolmen sääntelyviranomaisen välistä yhteistyötä on
vahvistettu. Vakuutusalaa, rahoitusalan
infrastruktuuria, arvopaperimarkkinoita ja investointipalveluja koskevan
lainsäädännön mukauttaminen on yhä alkuvaiheessa. Lisäksi on ratkaistava
työeläkerahastojen tilanne. Tietoyhteiskuntaa ja tiedotusvälineitä koskevan lainsäädännön mukauttamisessa on edistytty. Sääntelyviranomaisen riippumattomuus sähköisen
viestinnän ja tietoyhteiskunnan alalla on kasvanut mutta on yhä uhattuna. On toteutettava toimia lainsäädännön
täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi ja kilpailua edistävien toimien toteuttamiseksi,
jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Audiovisuaalipolitiikan alalla on vahvistettu
sähköisen viestinnän virastoa, mutta sen valmiudet valvoa markkinoita
tehokkaasti ovat yhä riittämättömät. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla on edetty jonkin verran. On
luotu perusta tarkkoja maataloustilastoja varten. Edistys
alan politiikan laatimisessa ja maaseudun kehittämisen alalla saatavilla olevan
rahoitusavun käyttämisessä on ollut varsin rajallista.
Elintarvikkeiden turvallisuuden alalla on edistytty jonkin verran valmiuksien parantamisessa. Myös eläinlääkintä-
ja kasvinsuojelupolitiikkaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa
EU:n säännöstön kanssa on edistytty jonkin verran. Kalastuksen
alalla on edistytty jonkin verran lähinnä hallinnollisten valmiuksien
parantamisessa, tarkastusten tehostamisessa ja merten kalakantojen valvomisessa
ja tietojen järjestelmällisemmässä keräämisessä. Kalastushallinnon
johtamis- ja tarkastusvalmiudet ovat yhä heikot. Liikennepolitiikan
alalla edistyttiin jonkin verran lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n
säännöstön kanssa erityisesti tie- ja lentoliikenteen osalta. On toteutettava lisätoimia kansallisen
lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi täysin EU:n liikennesäännöstön, erityisesti
kolmannen rautatiepaketin, mukaiseksi. Muiden
EU-maiden ajoneuvoihin kohdistuvien syrjivien tiemaksujen poistamisesta on
tehty päätökset, mutta ne on vielä pantava
täysimääräisesti täytäntöön. Montenegro on
edistynyt jonkin verran energia-alalla, erityisesti uusiutuvien
energialähteiden alalla. Maassa on muun muassa
hyväksytty uusi vuoteen 2030 ulottuva energiapoliittinen strategia. Olisi toteutettava lisätoimia öljyvaroja koskevan
lainsäädännön hyväksymiseksi ja sellaisen sääntely-ympäristön luomiseksi, joka
lisäisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaikilla aloilla. Hallinnolliset valmiudet ovat yhä rajalliset. Montenegro on edistynyt jonkin verran verotuksen
alalla, erityisesti kehittämällä tietokoneistettua rekisteröinti- ja kantojärjestelmää. Hallinnolliset valmiudet tietotekniikan alalla ja
tietojärjestelmien tehokkuus hallinnollisessa yhteistyössä ja sisäisessä
valvonnassa ovat yhä heikot. Talous- ja rahapolitiikan alalla on tapahtunut edistystä. Lähinnä on parannettu lainsäädäntöä ja
hyväksytty yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka koskevat varantovelvoitteita,
luottorekisteriä sekä kuluneiden setelien ja kolikoiden käytöstä poistamista,
korvaamista ja tuhoamista. Tilastoinnin
alalla on edistytty hyvin. Montenegro
toteutti menestyksellisesti väestö- ja asuntolaskennan huhtikuussa 2011 ja
julkaisi ensimmäiset täydelliset tulokset heinäkuussa.
Tarvitaan kuitenkin huomattavia lisäponnistuksia havaittuihin
heikkouksiin puuttumiseksi ja tilastojärjestelmän parantamiseksi, jotta
kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n tilastosäännöstön
mukaiseksi päästään tyydyttävälle tasolle. Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on edistytty vain vähän kansallisen lainsäädännön
lähentämisessä EU:n säännöstöön. Edistymistä on tapahtunut lähinnä työterveyden
ja ‑turvallisuuden sekä sosiaalisen osallisuuden ja suojelun
osa-alueilla. Työmarkkinaosapuolten välisessä
vuoropuhelussa on tapahtunut jonkin verran edistystä.
Toimia on toteutettu syrjinnän kieltämiseksi, on muun muassa hyväksytty
oikeusasiamiestä koskeva laki ja harjoitettu valistustoimintaa. Julkisten työnvälityspalvelujen valmiudet ja
aktiiviset työmarkkinatoimet eivät riitä korjaamaan matalia osallistumis- ja
työllisyysasteita eivätkä ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa. Kaiken kaikkiaan julkisen talouden tilanne
vaikuttaa kielteisesti sosiaalialan uudistuksiin. Yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä varsinkin pk-yrityksiä
suosivan politiikan laatimisessa. On kuitenkin
tehostettava toimia teollisuuspolitiikan ja strategisesti tärkeitä
teollisuudenaloja koskevan politiikan laatimiseksi. Edistyminen Euroopan laajuisten verkkojen
alalla on ollut vähäistä. Kehitettäessä
Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) on toteutettava lisätoimia maantie-
ja raideyhteyksien parantamiseksi. Euroopan
laajuisen energiaverkoston (TEN-E) kehittämisessä edistyttiin lähinnä
sähkönsiirtoyhteyksien parantamisessa. Aluepolitiikassa ja rakennepolitiikan
välineiden koordinoinnissa on edistytty vain vähän.
Edistymistä on tapahtunut lähinnä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA)
osa-alueiden III ja IV täytäntöönpanorakenteiden luomisessa. Nämä rakenteet on saatava kiireesti valmiiksi. On luotava asianmukaisia hallinnollisia valmiuksia
erityisesti strategisen suunnittelun, hankkeiden kehittämisen ja hallinnoinnin
sekä varainhoidon ja varainhoidon valvonnan aloilla. Montenegro on
edistynyt jonkin verran tuomioistuinlaitoksen ja perusoikeuksien alalla
varsinkin komission lausunnossa vahvistettujen tärkeimpien painopisteiden
toteuttamisessa. Lisätoimia tarvitaan tätä
lukua koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön
kanssa erityisesti sen panemiseksi täytäntöön ja noudattamiseksi tehokkaasti
keskipitkällä aikavälillä. Vakavan
rikollisuuden, erityisesti korkean tason korruption, torjunnassa on saatava
parempia tuloksia. Vaikka perusoikeuksia
koskeva lainsäädännön ja institutionaalisen kehyksen vahvistamisessa on
edistytty jonkin verran, nykyiset oikeudelliset takeet on saatettava
täysimääräisesti voimaan ja hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava. Oikeus-, vapaus- ja
turvallisuuskysymyksissä on edistytty hyvin
oikeudellisen yhteistyön vahvistamisessa erityisesti rikosoikeudellisissa
asioissa. Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden
aloilla on edistytty jonkin verran. Myös
rajaturvallisuuden alalla on edistytty. Maa on
hyväksynyt uuden strategian terrorismin torjumiseksi.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa on edistytty varsinkin
tiivistämällä kansainvälistä ja alueellista
yhteistyötä. Niihin liittyvien tutkimusten ja pidätysten määrä
erityisesti huumekaupan alalla kasvoi hiukan. Kahden
merkittävän talousrikoksen tutkinnoissa takavarikoitiin huomattava määrä
varallisuutta väliaikaisesti. Kaiken kaikkiaan
talousrikoksia on kuitenkin tutkittu vähän ja rikollisten varoja takavarikoitu
harvoin. Tiedusteluun perustuvaa
poliisitoimintaa ja viranomaisten välistä yhteistyötä on parannettava. Tutkinta- ja syytteeseenpanomenetelmiä on
parannettava varsinkin ihmiskaupan ja rahanpesun aloilla. Sisäisiä asioita koskevan lain ja rahanpesun
estämistä koskevan lain muuttaminen on kesken. Viisumipolitiikkaa
on vieläkin lähennettävä EU:n säännöstöön. On
toteutettava lisätoimia asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden varmistamiseksi
turvapaikanhakijoille ja laittomille maahanmuuttajille.
Tutkimuksen ja innovoinnin alalla on edistytty hyvin. Tieteellistä
tutkimusta koskevaa institutionaalista kehystä ja lainsäädäntöä on lujitettu,
ja on toteutettu useita toimenpiteitä tutkijoiden liikkuvuuden parantamiseksi. Innovaatiounionia koskevia valmisteluja on
tarkasteltava asianmukaisesti. Koulutuksen ja kulttuurin alalla on edistytty jonkin verran erityisesti lainsäädännön
yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa. Lisätoimia
tarvitaan yhä heikossa asemassa olevien väestöryhmien ja erityisopetusta
tarvitsevien lasten koulutuksen varmistamiseksi. Montenegro on edistynyt vain vähän ympäristöä
ja ilmastonmuutosta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n
säännöstön kanssa ja sen täytäntöönpanossa. Edistymistä
edustavat lähinnä jätehuoltoa ja luontoalueita koskevan
täytäntöönpanolainsäädännön hyväksyminen ja kansainvälisten ympäristösopimusten
ratifiointi. Ympäristönsuojeluviraston
hallinnolliset valmiudet ovat parantuneet, mutta niitä on silti lujitettava
huomattavasti erityisesti tarkastusten alalla. Montenegron on nopeutettava strategista
suunnittelua kaikilla aloilla ja liitettävä ympäristökysymykset
järjestelmällisemmin muihin aloihin, jotta täytäntöönpanolle löytyy kestävää
rahoitusta. Ympäristö-
ja ilmastonmuutosasioista vastaavan hallinnonalan valmiuksia paikallisella ja
kansallisella tasolla on vahvistettava.
Kuluttajien ja terveyden suojelun alalla Montenegro lähentyy EU:n kuluttajapolitiikkaa ja
terveysstrategiaa. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan
kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön kanssa ja
hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi. Tuki
kuluttajajärjestöille ja valistustoimille on yhä vähäistä. Tulliliiton alalla
on tapahtunut jonkin verran edistymistä, erityisesti lähentymistä
CN-nimikkeistöön. Myös EU:n säännöstön ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen
vastaiset tullimaksut on poistettu. Lisätoimia
tarvitaan edelleen muun muassa kiintiöiden hallinnoinnissa, turvallisuuteen
liittyvissä säännöksissä ja kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n
tullikoodeksin kanssa. Ulkosuhteiden
alalla on edistytty jonkin verran. Kauppapolitiikkaan,
kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja humanitaariseen politiikkaan liittyviä
institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia on parannettava. Montenegro on edistynyt edelleen ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Se
on erityisesti jatkanut alueen vakauttamista omalta osaltaan. Montenegro on
edistynyt varainhoidon valvonnassa erityisesti sisäisissä ja ulkoisissa
tarkastuksissa. Maan
täytäntöönpanovalmiuksia varainhoitoon ja varainhoidon valvontaan liittyvillä
aloilla on kuitenkin vahvistettava, jotta lainsäädäntö voidaan panna
täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien
säännösten alalla Montenegron ja EU:n järjestelmien välillä ei ole
suurtakaan eroa, kun on kyse omia varoja koskevien sääntöjen soveltamiseen
liittyvistä perusperiaatteista ja instituutioista. Hallinnollinen kehys omia
varoja koskevien sääntöjen soveltamiseen ei kuitenkaan ole vielä valmis. Albania Albanian sisäpoliittista tilannetta on
varjostanut poliittisen umpikujatilanteen jatkuminen ja opposition osittainen
parlamenttiboikotti eli jättäytyminen parlamenttityöskentelyn ulkopuolelle. Tämä poliittinen umpikuja alkoi kesäkuun 2009
yleisvaaleista. Vaalit täyttivät suurimman
osan kansainvälisistä normeista Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR)
mukaan, vaikka niissä oli puutteita, mutta sosialistipuolue kiisti vaalien
tuloksen. Kahden suurimman puolueen
keskinäistä epäluottamusta sekä epäluottamusta tiettyjä valtion elimiä kohtaan
lisäsivät myös neljän mielenosoittajan kuolemaan johtaneet väkivaltaisuudet 21.
tammikuuta 2011. Väärään paikkaan pannuista
äänistä johtuvan kiistanalaisen vaalituloksen vuoksi Tiranassa 8. toukokuuta
pidetyt paikallisvaalit kärjistivät entisestään vallassa olevan enemmistön ja
opposition jakautumista kahteen leiriin. Kaikki
nämä tapahtumat käänsivät poliittisen huomion pois hyvin tarpeellisista EU:hun
liittyvistä politiikkauudistuksista. Hallitus toteutti joitakin toimia EU:n
yhdentymisen viemiseksi eteenpäin ja erityisesti laatiakseen
toimintasuunnitelman komission vuoden 2010 lausunnon suosituksiin
vastaamiseksi. Asiaa edistivät hyvä
toimintasuunnitelmaa koskeva yhteistyö vallassa olevan enemmistön ja opposition
välillä Euroopan yhdentymistä käsittelevässä parlamentin valiokunnassa ja
toimiminen yhdessä tarvittavista uudistuksista sopimiseksi. Mutta toimet, joilla oli tarkoitus käynnistää
vaaliuudistusta käsittelevien työryhmien toiminta, keskeytyivät lopulta. Oppositio päätti boikottinsa 5. syyskuuta ja palasi
parlamenttityöskentelyyn. Kaiken kaikkiaan Albanian edistys EU:n poliittisten
jäsenyysehtojen täyttämisessä on ollut rajallista. Poliittinen umpikujatilanne on estänyt tärkeiden
EU:hun liittyvien uudistusten tekemisen. Edistys
lausunnossa määriteltyihin tärkeimpiin painopisteisiin[20] ja muihin haasteisiin
vastaamisessa on ollut epätasaista. Jonkin
verran edistystä on tapahtunut järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa,
vangittujen kohtelussa vankiloissa ja lasten oikeuksissa. Edistyminen oli kuitenkin rajallista seuraavilla
aloilla: parlamenttityö, vaalit, tuomioistuinlaitos, korruption torjunta,
omistusoikeudet ja romaniyhteisön elinolojen parantaminen. Albanian on tehtävä paljon määrätietoista työtä
kaikilla viime vuoden lausunnossa määritellyillä aloilla. Demokratiasta
ja oikeusvaltioperiaatteesta voidaan todeta, että
poliittisen umpikujatilanteen jatkuminen, lisäselkkaukset ja kasvava
epäluottamus enemmistön ja opposition välillä ovat haitanneet Albanian
uudistusohjelman toteuttamista. Tärkeät
uudistukset ovat yhä kesken ja tärkeät lait odottavat hyväksymistä tai
viimeistelyä. Huolimatta
joistakin parannuksista parlamentin työjärjestyksessä ja käytänteissä ja
huolimatta siitä, että parlamentin hallinnolliset valmiudet ovat parantuneet
jonkin verran, parlamentin työ lainsäätäjänä ja valvojana – yksi
lausunnon tärkeimmistä painopisteistä – on yhä riittämätöntä. Poliittinen umpikuja on haitannut vakavasti
parlamentin työtä, ja tarve rakentavaan ja jatkuvaan vuoropuheluun on kasvanut. Poliittisen umpikujan vuoksi ei myöskään ole päästy
yksimielisyyteen, jotta olisi voitu toteuttaa tärkeitä EU-uudistuksia. Opposition osittainen boikotti on jarruttanut
parlamentin työtä ja estänyt muun muassa lakien hyväksymisen kolmen viidesosan
enemmistöllä. Boikotin päättyminen ja
opposition paluu parlamenttityöskentelyyn 5. syyskuuta on myönteinen askel
kohti poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön normalisoitumista. Parlamentissa on edistettävä sellaisen
syrjimättömän poliittisen ilmapiirin luomista, joka kannustaa puolueita
yksimielisyyteen. Hallituksen ja opposition
välinen epäluottamuksen ilmapiiri ja jakautuminen kahteen leiriin vaikuttivat
8. toukokuuta pidettyihin paikallisvaaleihin. Eräät
kansainväliset normit täyttyivät vaaleissa, mutta eivät kaikki, ja vaalien
järjestäminen on yksi lausunnon tärkeimmistä painopisteistä. Vaaliuudistus, myös yksi lausunnon tärkeimmistä
painopisteistä, on keskeytynyt. Parlamentti ei
ole vielä varmistanut, että perustuslakituomioistuimen ja korkeimman oikeuden
nimityksiä käsitellään ja niistä äänestetään hyvässä järjestyksessä
parlamentissa. Tämäkin on yksi lausunnon tärkeimmistä painopisteistä. Hallitus ja Euroopan yhdentymistä käsittelevä parlamentin valiokunta ovat
pyrkineet edistämään ja koordinoimaan EU:n yhdentymisen edellyttämiä
uudistuksia. Ne ovat muun muassa luoneet toimintasuunnitelman vastatakseen
komission lausunnossa esittämiin suosituksiin, erityisesti 12 tärkeimpään
painopisteeseen, ja järjestäneet siitä kuulemisia. Lainsäädännön
valmistelun laatua ja kolmansien kuulemista on parannettava merkittävästi. Keskushallinnon ja paikallishallinnon väliset
vaikeat suhteet haittasivat hajauttamisuudistusta. Julkishallinnon uudistusta – yksi lausunnon tärkeistä painopisteistä – ei ole saatu
päätökseen eikä virkamieslakia ole saatu muutettua. Joistakin
uudistustoimenpiteistä, kuten ministerineuvoston kesäkuussa 2011 tekemästä
julkisten elinten rakennetta ja organisaatiota koskevasta päätöksestä,
huolimatta keskeisen lainsäädännön hyväksyminen on yhä kesken ja edellyttää,
että poliittisesta umpikujasta selvitään täysin ja kestävällä tavalla, koska
parlamentin äänestyksessä tarvitaan kolmen viidesosan enemmistö. Voimassa olevien lakien ja hallinnollisten
määräysten täytäntöönpano on edelleen heikkoa. Julkishallintoministeriöllä
ei ole vieläkään riittävästi arvovaltaa omaksua täysin asemansa
institutionaalisessa ympäristössä. Vielä on
luotava riippumaton, ansioihin perustuva ja ammattimainen virkamieskunta, johon
ei kohdistu poliittista painostusta. Oikeusasiamiehen
nimittäminen on yhä kesken. Edistyminen tuomioistuinlaitoksen
uudistamisessa on ollut rajallista. Tuomioistuinlaitoksen uudistaminen on yksi
lausunnon tärkeimmistä painopisteistä. Tuomioistuinlaitoksen
uudistamista koskeva strategia ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin heinäkuussa. Ne ovat hyvä perusta uudistustoimille. Niiden täytäntöönpano edellyttää riittäviä
taloudellisia ja henkilöstöresursseja sekä vankkaa toimielinten välistä
yhteistyötä. Tärkeää lainsäädäntöä, joka
edellyttää kolmen viidesosan enemmistön parlamentin äänestyksessä, kuten
hallintotuomioistuimia koskeva laki, on vielä hyväksymättä. Tuomioistuinlaitoksen tehokkuutta heikentävät
pitkähköt tuomioistuinmenettelyt, jotka johtavat käsittelyruuhkaan. Tuomioistuinlaitokselle myönnetyt
talousarviomäärärahat ovat yhä yleisesti ottaen riittämättömät. Päätösten täytäntöönpano on yhä heikkoa. Ei ole toteutettu konkreettisia toimia korruption
torjumiseksi tuomioistuinlaitoksessa, muun muassa tuomareiden immuniteettia ei
ole rajoitettu eikä poistettu. Edistyminen korruption
torjunnassa on ollut rajallista. Korruption torjunta on yksi lausunnon
tärkeistä painopisteistä. Lainsäädäntö ja viranomaisten
väliset rakenteet ovat enimmäkseen paikallaan, mutta erityisten toimien
täytäntöönpano on jäänyt kaiken kaikkiaan tehottomaksi, ja tulokset ovat
riittämättömät. Valistuskampanjoita vasta
aloitellaan. Eräiden virkamiesten
immuniteetti, ennakoivan lähestymistavan, resurssien ja välineiden puute
haittaavat edelleen vakavalla tavalla tehokasta tutkintaa. Tapausten tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja
tuomitsemisessa ei ole saatu tuloksia millään tasolla.
Korruptiota esiintyy edelleen monilla aloilla, ja se on yhä erityisen
vakava ongelma. Albania on edelleen parantanut ihmisoikeuksia
ja vähemmistöjen suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja institutionaalista
kehystä. Tietyillä tärkeimmillä
painopistealueilla on tapahtunut edistystä, muun muassa lasten oikeuksien
suojaa on vahvistettu hyväksymällä kattava laki, vankilaoloja on parannettu ja
vankeusrangaistukselle on luotu vaihtoehtoja. Edistyminen
ihmisoikeuksien alalla on kuitenkin ollut epätasaista ja uusia huolenaiheita on
tullut esiin tietyillä aloilla, esimerkiksi tiedotusvälineiden alalla
poliittiset ja liiketaloudelliset edut häiritsevät edelleen toimituksellista
riippumattomuutta. Ihmisoikeuksia ja
vähemmistöjen suojelua koskevan lainsäädännön ja poliittisten välineiden
täytäntöönpanoa ja noudattamista olisi parannettava huomattavasti. Omistusoikeudet
aiheuttavat edelleen suurta huolta. Omistusoikeuksien
uudistamista koskevan johdonmukaisen strategian ja toimintasuunnitelman
hyväksymisessä ja täytäntöönpanemisessa ei ole juurikaan edistytty. Kyseessä on yksi lausunnon tärkeimmistä
painopisteistä. Vastuun hajautuminen ja sen
jakavien eri instituutioiden välisen koordinaation puute haittaavat
toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja luovat oikeudellista epävarmuutta
sekä koko järjestelmää koskevan korruption vaaran. Jonkin verran edistystä on tapahtunut
ihmisoikeuksien, erityisesti naisten, lasten ja romanien ihmisoikeuksien,
suojan vahvistamista koskevaan tärkeään painopisteeseen vastaamisessa, samoin
kuin syrjinnän vastaisten politiikkojen täytäntöönpanossa. On muun muassa hyväksytty sukupuolten
tasa-arvoa ja perheväkivallan torjuntaa koskeva uusi kansallinen strategia ja aloitettu syrjinnältä suojaavan lain
täytäntöönpano. Lainsäädännössä on edelleen
joitakin merkittäviä aukkoja, varsinkin vammaisten osalta. Albanian on
myös varmistettava voimassa olevan lainsäädännön ja poliittisten välineiden
johdonmukainen täytäntöönpano. Yleistä
valistusta syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä ja valitusmekanismista on
lisättävä. Tiettyjen heikossa asemassa olevien
väestöryhmien jatkuvasti kohtaama syrjintä herättää edelleen huolta. Tällaisia
väestöryhmiä ovat muun muassa homo- ja biseksuaalit sekä transihmiset ja
romanit. Romaniyhteisö on edelleen
väliinputoajan asemassa eikä se saa sosiaalista suojelua eikä sosiaalipalveluja. Jonkin verran edistymistä on tapahtunut vangittujen
henkilöiden kohtelua koskevaan tärkeään painopisteeseen vastaamisessa ja
oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpanossa. On
toteutettu toimenpiteitä pidätettyjen olojen parantamiseksi ja oikeusasiamiehen
suositusten seurannan järjestämiseksi. Kuitenkin
yhä ilmoitetaan tapauksista, joissa henkilö on joutunut epäasiallisen
kohtelun kohteeksi pidätyksen ja säilöönoton aikana. Mielenterveysongelmista kärsivien rikoksentekijöiden kohtelua on
vielä parannettava. Pysyvää ratkaisua
pakkohoidossa olevien sijoittamiseksi ei ole, mikä aiheuttaa vakavaa huolta. Alueellisten kysymysten ja
kansainvälisten velvoitteiden osalta Albania on
jatkanut alueen vakauttamista pitämällä yllä myönteisiä suhteita naapureihin ja
alueellisiin kumppaneihin. Sillä on nyt
käytössä viisumivapausjärjestely kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa. Maa on jatkanut aktiivista toimintaansa
alueellisissa yhteistyöaloitteissa ja osallistuu muun muassa Kaakkois-Euroopan
yhteistyöprosessiin (SEECP) sekä alueellisen yhteistyöneuvoston ja
Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) toimintaan. Yhdysvaltojen kanssa tehty kansainvälistä
rikostuomioistuinta koskeva kahdenvälinen immuniteettisopimus ei ole EU:n
yhteisten kantojen eikä pääperiaatteiden mukainen. Maan
on mukauduttava EU:n kantaan. Albanian talous on säilyttänyt
makrotaloudellisen vakauden ja myönteisen kasvun maailmanlaajuisen kriisin
aikana ja sen jälkeen. Poliittinen
umpikujatilanne on kuitenkin heikentänyt hallituksen kykyä toteuttaa
tarvittavia rakenneuudistuksia. Talous kasvoi
3,8 prosenttia vuonna 2010 viennin ansiosta. Kotimaan kysyntä oli vaisua. Rahapolitiikalla inflaatio on saatu pysymään
kurissa, vaikka perushyödykkeiden hinnat ovat nousseet maailmanlaajuisesti. Puutteet sopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen
noudattamisessa, puutteellinen infrastruktuuri ja henkinen pääoma sekä
epävirallinen talous vaikeuttavat edelleen talouden kehitystä. Taloudellisia
jäsenyysehtoja tarkasteltaessa Albania on
edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa vähentämällä
julkisen talouden alijäämää ja ulkoista vajetta sekä pitämällä
inflaatio-odotukset ankkuroituna ja siten lujittamalla makrotaloudellista
vakautta. Albanian pitäisi pystyä selviytymään
kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa keskipitkällä aikavälillä, jos
se vauhdittaa rakenneuudistusten tekemistä myös lujittamalla
oikeusjärjestelmäänsä ja vahvistamalla aineellista ja henkistä pääomaa. Huolimatta poliittisen kentän jakautumisesta
kahteen leiriin markkinatalouden pääkohdista vallitsi yhä laaja yksimielisyys. Tärkeiden kauppakumppaneiden heikosta
taloudellisesta tilanteesta huolimatta Albanian talous jatkoi kasvuaan,
vaikkakin hitaammin. Rahapolitiikka säilyi
terveenä ja piti hinnat vakaina samaan aikaan, kun inflaatio pysyi tavoitteeksi
asetetussa vaihteluvälissä. Vaihtotaseen
alijäämä ja julkisen talouden epätasapaino pienenivät vuonna 2010. Valtio ei juurikaan puutu talouselämään ja tukia
myönnetään rajoitetusti. Pankkisektori on
edelleen hyvin pääomitettu ja likvidi. Jonkin
verran edistymistä on tapahtunut markkinoille pääsyn helpottamisessa edelleen. EU on edelleen Albanian tärkein kauppa- ja
investointikumppani. Suhteellisen mittavaa julkista velkaa ei ole
kyetty vähentämään pysyvästi. Ulkoisten epätasapainojen
kaventaminen edelleen voi osoittautua haastavaksi, erityisesti jos
albanialaisten siirtotyöläisten rahalähetykset jatkavat vähenemistään. Työmarkkinoiden toimivuus heikkeni vuonna 2010
samalla, kun työttömyys pysyi korkealla. Konkurssimenettelyn
soveltaminen on yhä puutteellista samalla, kun oikeusvaltion heikkous haittaa
sopimusten täytäntöönpantavuutta ja liiketoimintaympäristöä yleensä. Omistusoikeuskysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Järjestämättömien lainojen suuri osuus
pankkijärjestelmässä on yhä huolenaihe. Investoinnit
inhimilliseen pääomaan ja infrastruktuuriin ovat yhä riittämättömät. Epävirallinen sektori on edelleen haaste. Tuotannon keskittyminen tietyille aloille ja
vientimarkkinoille asettaa talouden alttiiksi ulkoisille häiriöille. Albania on edistynyt jonkin verran jäsenyysvelvoitteiden
täyttämiskykynsä parantamisessa, erityisesti tavaroiden vapaan
liikkuvuuden, yritys- ja teollisuuspolitiikan, oikeuden, vapauden ja
turvallisuuden, ulkosuhteiden ja varainhoidon valvonnan aloilla. Edistyminen on ollut rajallista seuraavilla
aloilla: työntekijöiden vapaa liikkuvuus, julkiset hankinnat,
immateriaalioikeudet, tietoyhteiskunta ja tiedotusvälineet sekä energia,
ympäristö ja lentoliikenne. Kaiken kaikkiaan
määrätietoista työtä on tehtävä lainsäädännön täytäntöönpanoon ja
noudattamiseen liittyvien hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi. Lisäponnisteluja tarvitaan vakautus- ja
assosiaatiosopimuksen mukaisten sitoumusten oikea-aikaisen täytäntöönpanon
varmistamiseksi. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla on edistytty hyvin standardoinnissa. On
luotava riittävä rakenne markkinoiden valvomiseksi. Työntekijöiden
vapaassa liikkuvuudessa on edistytty vain vähän, ja valmistelut ovat
alkuvaiheessa. Sijoittautumisoikeuden ja
palvelujen tarjoamisen vapauden aloilla on edistytty jonkin verran, lähinnä
postipalvelujen alalla. Pääomien vapaan
liikkuvuuden alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä maksujärjestelmiä
ja rahanpesun torjuntaa koskevan lainsäädännön osalta.
Lisäponnisteluja tarvitaan rahanpesun ja talousrikosten torjuntaa
koskevan kansallisen strategian panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Julkisten
hankintojen alalla on edistytty vain vähän. Institutionaaliset valmiudet ovat yhä heikot ja
toimivaltuuksien määrittäminen ja jakaminen kaikissa julkisia hankintoja
käsittelevissä elimissä on tekemättä. Valmistelut
tällä alalla ovat edistyneet kohtalaisesti. Yhtiöoikeuden
alalla on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Kansallisen
kirjanpidosta vastaavan neuvoston valmiudet ja julkisesta valvonnasta vastaavan
lautakunnan toiminnallinen riippumattomuus ovat yhä heikot. Edistyminen immateriaalioikeuksien alalla
oli rajallista eivätkä valmistelut ole kovinkaan pitkällä. Immateriaalioikeuksien tosiasiallinen
täytäntöönpano on jäänyt heikoksi. Albania ei
ole onnistunut vastaamaan ajallaan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaiseen
velvoitteeseensa taata EU:ssa tarjottavaa suojelua vastaava suojelun taso eikä
panna sitä täytäntöön. Kilpailun alalla
on edistytty kohtalaisesti sekä kilpailunrajoitusten että valtiontuen osalta. Niistä vastaavilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole
asianmukaisia hallinnollisia valmiuksia. Valtiontukiviraston
toiminnallinen riippumattomuus on turvattava. Alan
valmisteluissa on saatu tuloksia. Finanssipalvelujen alalla on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Riskienhallintaa ja pääoman riittävyyttä koskevaa sääntelyä on
parannettu. Valvontavalmiudet muilla
finanssialoilla kuin pankkialalla ovat yhä heikot. Tietoyhteiskunnan
ja tiedotusvälineiden osalta edistyminen on ollut
epätasaista. Parantumista on tapahtunut
lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa ja sähköisten
viestintämarkkinoiden vapauttamisessa. Tiedotusvälineitä
koskevaa lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole vielä yhdenmukaistettu
audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin kanssa. Lisäksi radio-
ja televisiotoimintaa sääntelevän viranomaisen valmiudet ovat yhä heikot. Valmistelut tällä alalla eivät ole edenneet
kovinkaan pitkälle. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Edistystä on tapahtunut maaseudun kehittämisen
täytäntöönpanorakenteiden luomisessa. Valmiudet
tehdä analyysejä sekä suunnitella ja panna täytäntöön maaseudun
kehittämispolitiikkoja ovat kuitenkin yhä heikot. Elintarvikkeiden
turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan alalla on
tapahtunut jonkin verran edistystä, tosin se on ollut epätasaista. Kansallisen elintarvikeviranomaisen
toiminnallisia valmiuksia parannettiin huomattavasti, minkä lisäksi
parannettiin elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinlääkintäkysymyksiä
koskevaa lainsäädäntöä. Yleiset valmiudet ja
eri elinten välinen yhteistyö ovat yhä heikolla pohjalla ja toimivaltuuksien
määrittäminen on huonolla tolalla. Kalastusalalla
on tapahtunut jonkin verran edistymistä erityisesti tarkastuksissa ja
valvonnassa. Sääntelykehyksen
täytäntöönpano on yhä heikkoa fyysisten ja taloudellisten resurssien puutteen
ja heikon toimielinten välisen yhteistyön vuoksi. Liikennepolitiikan alalla on tapahtunut jonkin verran edistymistä, tosin se on ollut
epätasaista. Vaikka lainsäädännön
mukauttaminen eteni tieliikenteen ja lentoliikenteen hallinnan osa-alueilla,
lentoturvallisuus on yhä huolenaiheena. Rautatie-
ja meriliikenteessä on toteutettava lisäponnisteluja.
Edistyminen energia-alalla on ollut rajallista. Energian toimitusvarmuus parani hieman, mutta
sähkömarkkinoita ei ole vielä saatu uudistettua tehokkaasti ja alan
taloudellinen elinkelpoisuus edellyttää lisäponnisteluja. Sähkö-, kaasu- ja säteilysuojelukysymyksistä vastaavien
sääntelyviranomaisten valmiuksia ja institutionaalista riippumattomuutta on
vahvistettava. Valmistelut tällä alalla
etenevät hitaasti. Verolainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa on edistytty jonkin verran
ja valmistelut etenevät, mutta lisäponnisteluja tarvitaan hallinnollisissa ja
teknisissä valmiuksissa, myös veropetosten ja veronkierron osa-alueella. Talous- ja rahapolitiikan alalla ei ole
edistytty. Tilastoinnin alalla on
edistytty, varsinkin luokituksissa ja tilastojärjestelmässä. Edistyminen alakohtaisia tilastoja koskevissa
kysymyksissä on ollut epätasaista. Edistyminen sosiaalipolitiikan
ja työllisyyden alalla on ollut epätasaista. Vaikka
työterveyden ja –turvallisuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja
sosiaalisen suojelun aloilla on tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä,
suuret epäviralliset työmarkkinat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suuri
osuus aiheuttavat ongelmia. Politiikkojen,
varsinkin sosiaalista osallisuutta koskevan politiikan, yleinen täytäntöönpano
on myös edelleen riittämätöntä. Valmistelut
tällä alalla eivät ole edenneet kovinkaan pitkälle. Yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla on edistytty, erityisesti on parannettu yrityksiä ja
pk-yritysten rahoituksen saantia koskevaa sääntelyä. On
perustettu laitoksia helpottamaan innovointia ja teknologista kehittämistä. Valmistelut tällä alalla etenevät. Euroopan laajuisten verkkojen alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä.
Tiekäytävien valmistuminen eteni ja uusi sähkönsiirtoyhteys otettiin käyttöön. Edistyminen aluepolitiikassa ja
rakennerahastojen yhteensovittamisessa on ollut rajallista. Tarvitaan huomattavia ponnisteluja tarvittavien
institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien luomiseksi sekä
aluekehityshankkeiden valmistelemiseksi huolellisesti.
Valmistelut tällä alalla ovat yhä alkuvaiheessa. Tuomioistuinlaitokseen
ja perusoikeuksiin liittyvässä lainsäädännössä on yhä
joitakin merkittäviä aukkoja huolimatta ponnisteluista kehittää eurooppalaisten
normien mukaista lainsäädäntöä. Lisäksi
lainsäädännön ja poliittisten välineiden täytäntöönpano on yhä yleisesti ottaen
riittämätöntä ja merkittävä haaste. Albanian
tuomioistuinlaitosta ja perusoikeuksia koskevan lainsäädännön
yhdenmukaistaminen eurooppalaisten normien ja EU:n säännöstön kanssa on vielä
alkuvaiheessa. Albania on
edistynyt oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla. Biometrisen passin hankkineet Albanian kansalaiset
ovat voineet matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle joulukuusta 2010. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on
edistytty, erityisesti hyvän kansainvälisen yhteistyön avulla ja panemalla
täytäntöön mafian vastainen laki, joka käsittää myös rikoksella saatujen
varojen takavarikoinnin. Järjestäytynyt
rikollisuus on kuitenkin edelleen haaste. On
jatkettava toimia lainsäädännön panemiseksi tehokkaasti täytäntöön ja
järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen vahvistamiseksi, mikä on yksi
komission lausunnon tärkeimmistä painopisteistä. Tämä
tarkoittaa, että ennakoivasta tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja mahdollisuuksien
mukaan myös tuomitsemisesta on saatava uskottavia tuloksia. Olisi toteutettava aktiivisesti toimenpiteitä
tutkijoiden asiantuntemuksen ja toimivaltuuksien sekä lainvalvontaviranomaisten
yhteistyön lisäämiseksi. Huumekaupan,
rahanpesun ja ihmiskaupan torjuntaa sekä sen uhrien suojelua on tehostettava ja
harjoitettava järjestelmällisesti. Myös rikoksella saatujen varojen
takavarikointia koskeva lainsäädäntökehys on pantava järjestelmällisesti
täytäntöön. Edistymistä on tapahtunut valmiuksissa panna
täytäntöön tiedettä ja tutkimusta koskevaa EU:n säännöstöä. Hallinnolliset valmiudet osallistua EU:n
seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan ovat parantuneet, vaikka kansalliset
tutkimusvalmiudet ovat edelleen vähäiset. Koulutuksen
ja kulttuurin alalla on tapahtunut jonkin verran edistymistä, erityisesti
ammattikoulutuksen osa-alueella. Ympäristöalalla lainsäädännön
mukauttamisessa on yleisesti ottaen tapahtunut vain vähän edistymistä. Lainsäädännön täytäntöönpano ja noudattaminen on
kaiken kaikkiaan edelleen heikkoa. Hallinnollisten
valmiuksien ja toimielinten välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttää
lisäponnisteluja. Albania ei ole yleisesti
ottaen edistynyt ilmastonmuutoskysymyksissä, ja siihen liittyvät
institutionaaliset valmiudet ovat edelleen hyvin heikot. Kuluttajien ja
terveyden suojelun alalla on edistytty jonkin verran. Myös kuluttajansuojan sääntelyssä ja
täytäntöönpanossa edistyttiin. Lainsäädäntöä
on parannettu. Kansanterveyden alalla
edistymistä tapahtui sairausvakuutusta koskevassa lainsäädännössä. Myös
tartuntatautien ja mielenterveyden aloilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Perusterveydenhuollon saatavuudessa esiintyy
kuitenkin edelleen eriarvoisuutta. Tulliliiton alalla on edistytty jonkin verran lainsäädännön mukauttamisessa, ja valmistelut
alalla etenevät. Albaniassa kuitenkin
käytetään tullausarvon määrittämisessä viitehintoja huomattavasti useammin kuin
EU:ssa. On myös toteutettava lisäponnisteluja menettelyjen
yksinkertaistamiseksi ja kaupan helpottamiseksi. Täytäntöönpanovalmiudet
ovat edelleen heikot ja henkilöresurssien hallinnointi heikkoa. Ulkosuhteiden
alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä, erityisesti yhteisessä
kauppapolitiikassa. Institutionaalisia ja
hallinnollisia valmiuksia on lujitettava. Ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on edistytty. Maa on lähentynyt suurinta osaa EU:n julistuksista
ja yhteisistä kannoista sekä jatkanut osallistumistaan YTPP:n operaatioihin. Varainhoidon valvonnassa on tapahtunut edistystä. Julkisen
sektorin varainhoidon sisäistä valvontaa koskevaa primaarilainsäädäntöä ja
keskitettyä talousarvion tarkastusta on parannettu. Hallinnollisia
valmiuksia sisäisen valvonnan alalla on parannettava.
EU:n taloudellisten etujen suojeluun liittyvät valmistelut ovat
alkuvaiheessa. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien
säännösten alalla, muun muassa omien varojen
järjestelmään vaikuttavien politiikanalojen perusperiaatteet ja instituutiot
ovat olemassa. Hallinnollinen kehys omia
varoja koskevien sääntöjen soveltamiseksi ei ole vielä valmis. Bosnia ja Hertsegovina Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vain vähän
poliittisten jäsenyysehtojen täyttämisessä. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla täytäntöönpano- ja lainsäädäntöviranomaisten perustaminen on
vielä kesken, sillä valtion tason hallitusta ei ole perustettu, vaikka 3.
lokakuuta 2010 pidetyistä vaaleista on kulunut jo vuosi. Tämä pitkäaikainen
viivästyminen on vaikeuttanut Bosnia ja Hertsegovinan edistymistä kipeästi
kaivatuissa uudistuksissa. Vakavan huolenaiheen muodostaa edelleen se,
ettei perustuslain yhdenmukaistamisessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen
kanssa ole edistytty uskottavasti. Ensimmäinen toimielinten välinen työryhmä,
joka perustettiin panemaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa
Sejdić-Finci[21]
antama tuomio, ei päässyt sopimukseen. Ministerineuvoston suosittelemaa uutta
työryhmää ei ole vielä perustettu. Serbitasavallan
kansalliskokous (RSNA) hyväksyi päätelmiä ja päätöksen valtion tason
oikeuslaitoksia koskevasta kansanäänestyksestä. EU:n avustuksella RSNA kumosi
1. kesäkuuta kansanäänestystä koskevan päätöksen ja muutti päätelmiä. Vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa Bosnia
ja Hertsegovina on käynyt EU:n kanssa jäsenneltyä vuoropuhelua oikeusasioista. Parlamentin hallinnolliset
valmiudet ovat parantuneet, mutta valtion ja entiteettien parlamenttien välisen
koordinoinnin puute ja entiteettien väliset poliittiset erimielisyydet ovat
edelleen vaikeuttaneet parlamentaarisen yleiskokouksen työtä. Hajanainen ja
koordinoimaton politiikanteko on yhä vaikuttanut hallintoelimiin eri
tasoilla. Presidenttineuvoston kolme jäsentä
ovat tehostaneet pyrkimyksiä laatia ja panna politiikkaa yhdessä täytäntöön,
mutta ulkopolitiikan koordinoinnin alalla joissakin kysymyksissä oli edelleen
erimielisyyttä. Valtion ja entiteettien
välillä ei ole tehokasta mekanismia, jolla voitaisiin koordinoida EU-asioita ja
liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) myönnetyn taloudellisen avun
ohjelmointia. Julkishallinnon uudistamisessa on tapahtunut vain vähän edistystä. Julkishallinnon
uudistusstrategian täytäntöönpano jatkuu. Eri
hallintoelinten välinen koordinointi on kuitenkin edelleen heikkoa eikä
julkishallinnon uudistamiselle ole annettu tarvittavaa poliittista tukea. On tehtävä määrätietoista työtä poliittisen
väliintulon estämiseksi. Valtion
oikeusasiamies on olemassa, mutta tiukka henkilöstötilanne ja taloudelliset
rajoitteet heikentävät sen tehokkuutta. Ammattitaitoisen,
vastuuvelvollisen, avoimen ja tehokkaan virkamieskunnan, jonka jäsenet on
nimetty ansioiden ja pätevyyden perusteella, luomiseksi on vielä tehtävä työtä. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt
rajallisesti oikeuslaitoksen parantamisessa. EU:n
ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä käynnistettiin oikeusasioista jäsennelty
vuoropuhelu, jolla pyritään takaamaan oikeuslaitoksen riippumattomuus,
tehokkuus, puolueettomuus ja vastuuvelvollisuus. Oikeuslaitoksen
uudistamisstrategian ja sotarikoksia koskevan strategian täytäntöönpanoa on
tehostettava. Toimenpiteitä on toteutettu
käsittelyä odottavien oikeustapausten määrän pienentämiseksi, erityisesti
energialaskuja koskevien tapausten, mutta suma on edelleen suuri. Hajanainen oikeudellinen kehys kaikilla
lainkäyttöalueilla aiheuttaa oikeuslaitokselle merkittäviä lainsäädännöllisiä
ja taloudellisia rasitteita. Selkeän
budjettivastuun puuttuminen vaikuttaa edelleen oikeuslaitoksen
riippumattomuuteen ja tehokkuuteen. Lukuisat poliittiset hyökkäykset
oikeuslaitosta vastaan ja käsittelyä odottavien oikeustapausten määrä ovat
edelleen vakava huolenaihe. Bosnia ja Hertsegovina on saavuttanut hyvin
vähän edistystä korruption torjunnassa. Korruptio onkin edelleen vakava
ongelma, ja sitä esiintyy monilla julkisen ja yksityisen sektorin aloilla. Korruption vastaisen strategian ja
toimintasuunnitelman täytäntöönpano on edelleen heikkoa. Korruption vastainen viranomainen ei ole vielä aloittanut
toimintaansa täydessä mittakaavassa. Korruptiotapauksissa
on edelleen toteutettu hitaasti oikeudellisia jatkotoimenpiteitä, ja ainoastaan
muutamassa korkean tason tapauksessa on nostettu syyte.
Lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano ja koordinointiongelmat
entiteettien välillä ovat edelleen huolenaihe. Bosnia
ja Hertsegovinan on vahvistettava poliittista sitoumusta ja päättäväistä
toimintaa korruptiota vastaan. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja
vähemmistöjen suojelu on pääpiirteissään
varmistettu. Bosnia ja Hertsegovina on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset
ihmisoikeussopimukset, mutta niiden täytäntöönpano takkuilee. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kunnioitetaan yleisesti ottaen. Rikosoikeudellisten
seuraamusten yhtenäistämisessä eri puolilla maata on edistytty vain vähän. Maksutonta oikeusapua koskevaa puitelakia, joka
on tarpeen Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamiseksi, ei ole annettu. Oikeussuojan saatavuus siviili- ja
rikosoikeudenkäynneissä on varmistettava. Olosuhteet
vankiloissa ovat parantuneet hieman, erityisesti psykiatrisen hoidon
laitoksissa, mutta vankien liian suuri määrä ja huono kohtelu ovat
edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä. Valtion ja entiteettien perustuslaissa
määrätään sananvapaudesta ja tiedonvälityksen vapaudesta, kokoontumis-
ja yhdistymisvapaudesta sekä uskonnonvapaudesta. Nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa on kuitenkin
parannettava. Lehdistöneuvoston itsesääntely
on parantunut. Lehdistölain rikkomista
koskevat kansalaisten kantelut lehdistöneuvostolle ovat lisääntymässä. Resurssien puute haittaa lehdistöneuvoston
valmiuksia panna täytäntöön ammatilliset normit. Tiedotusvälineisiin
kohdistuva poliittinen painostus on jatkunut samoin kuin niiden etniset
ennakkoluulot. Myös toimittajien pelottelu on
jatkunut. Yleisradiotoiminnan uudistus on yhä
toteuttamatta. Viestintäalan sääntelyviraston
riippumattomuuden heikentäminen jatkuu ja sen hallituksen jäsenten nimittäminen
on edelleen kesken. Kansalaisyhteiskunnan
kehittäminen edellyttää enemmän tukea ja avoimuutta rahoituksen jakamisessa. Voimassa oleva lainsäädäntö takaa taloudelliset
ja sosiaaliset oikeudet, mutta niiden toteutuminen on jäänyt edelleen
heikoksi toimivallan hajanaisuuden vuoksi. Syrjinnän
kieltävä valtiotason laki on olemassa, mutta sen soveltamisala on edelleen
kapea ja täytäntöönpano heikkoa. Naisten
suojelua väkivallalta on parannettava, kuten myös lasten sosiaalista
suojelua. Etnisten ryhmien välisten suhteiden
osalta jaettujen koulujen (”kaksi koulua saman katon alla”) ja ainoastaan
yhdelle etniselle ryhmälle tarkoitettujen koulujen lukumäärä on edelleen
ongelma huolimatta siitä, että federaation koordinointielin on perustettu. Sosiaalietuusjärjestelmä perustuu oikeuksiin eikä
tarpeisiin, millä on kielteinen vaikutus haavoittuvien ryhmien
tilanteeseen, kehitysvammaiset mukaan luettuina. Työmarkkinaosapuolten välistä
vuoropuhelua ja työntekijöiden oikeuksien käyttöä vaikeuttavat edelleen pirstaleinen
lainsäädäntö ja se, ettei valtiollisia työmarkkinaosapuolia ole tunnustettu. Vähemmistöjen[22] kunnioittaminen ja suojelu
ja sivistykselliset oikeudet on pääpiirteissään
varmistettu. Romanien asumista ja työllisyyttä koskevien toimintasuunnitelmien
toteuttamisessa on edistytty. Toimia on
tehostettava, jotta varmistetaan terveyttä ja koulutusta koskevien
toimintasuunnitelmien tehokas toteutus ja kestävyys sekä lisätään niihin
tarvittavia resursseja. Romanivähemmistön
elinolosuhteet ovat edelleen hyvin puutteelliset, ja heitä syrjitään. Se, ettei vastasyntyneitä rekisteröidä eikä
väestörekisteriin rekisteröintiä koskevaa maksutonta oikeusapua ole saatavilla,
estää edelleen romaneja käyttämästä sosiaalisia ja taloudellisia
perusoikeuksiaan. Tarvitaan lisätoimia, jotta
voidaan parantaa kansallisia vähemmistöjä koskevan lain täytäntöönpanoa ja
taata vähemmistöjen oikeudet. Maansisäisten ja muiden pakolaisten osalta on saavutettu jonkin verran edistystä.
Tarkistettu strategia paluuprosessin tukemiseksi ja Daytonin/Pariisin
rauhansopimuksen liitteen 7 asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on
laadittu. Strategian täytäntöönpanemiseksi on
toteutettu jonkin verran toimia, jotka koskevat erityisesti rahoitusta
vastaanottokeskuksissa asuville heikommassa asemassa oleville ryhmille. Paluun yhteydessä myönnettävän tuen
jakamismenettelyt eivät kuitenkaan ole vielä käytössä täydessä mittakaavassa. Työllistymismahdollisuuksien puute ja se, ettei
sosiaalista suojelua ole saatavilla, haittaavat edelleen paluun ja paikallisen
kotouttamisen pysyvyyttä. Alueellisista kysymyksistä ja
kansainvälisistä velvoitteista voidaan todeta,
että Daytonin/Pariisin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa on jatkettu, mutta
Serbitasavallan poliittiset edustajat ovat toistuvasti asettaneet kyseenalaiseksi
maan alueellisen koskemattomuuden. Yhteistyö entisen Jugoslavian alueella
tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY)
kanssa on pysynyt tyydyttävänä. EU:n erityisedustajan mandaatti siirrettiin
korkean edustajan toimistosta yhdistetylle EU-edustajalle, joka toimii sekä
EU:n erityisedustajana että EU:n lähetystön päällikkönä. Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian ja Serbian
tuomioistuinten ja syyttäjien välinen yhteistyö on jatkunut. Rikosasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroista
tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien kahdenvälisten sopimusten
täytäntöönpano on käynnissä. Sotarikosten
syytteeseenpanoa haittaavat kuitenkin edelleen rikosprosessilakiin sisältyvät
oikeudelliset esteet luovuttamiselle. Yhdysvaltojen kanssa tehty kansainvälistä
rikostuomioistuinta koskeva kahdenvälinen immuniteettisopimus ei ole EU:n
yhteisten kantojen eikä pääperiaatteiden mukainen. Maan
on mukauduttava EU:n kantaan. Sarajevon julistukseen liittyvän prosessin osalta on saavutettu merkittävää edistystä. Kesäkuussa ja syyskuussa
2011 järjestettyjen kokousten jälkeen Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia,
Montenegro ja Serbia sopivat useista kysymyksistä, kuten Belgradin
ministerikokouksessa allekirjoitettavan yhteisen julistuksen tekstistä. Bosnia ja
Hertsegovina on jatkanut aktiivista osallistumista alueellisiin
yhteistyöaloitteisiin, muun muassa Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin
(SEECP) sekä alueellisen yhteistyöneuvoston ja Keski-Euroopan
vapaakauppasopimuksen (CEFTA) toimintaan. Bosnia
ja Hertsegovinan suhteet naapurimaihin ovat edelleen kehittyneet. Syyskuussa Bosnia ja Hertsegovina hyväksyi
päätöksen Kosovon tullin leimojen hyväksymisestä. Joitakin
rajakiistoja naapurimaiden kanssa ei ole kuitenkaan selvitetty. Bosnia ja Hertsegovinan talous kasvoi
jonkin verran nopeammin vuonna 2011 vuoden 2010 hitaan kasvun jälkeen.
Elpyminen on kuitenkin edelleen vähäistä ja johtuu pääasiassa ulkoisesta
kysynnästä. Työttömyys pysyi erittäin
korkeana. Julkisen talouden tilanne helpottui
jonkin verran, sillä Kansainvälisen valuuttarahaston ohjelman nojalla on
toteutettu julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä ja tulot ovat kasvaneet. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä
haittasi kuitenkin suuresti se, ettei finanssipolitiikan yleisiä puitteita
vuosille 2011–2013 ole annettu. Sitoutuminen
rakenneuudistuksiin ja terveeseen julkiseen talouteen on edelleen heikkoa ja
epätasaista eri puolilla maata, ja julkisen talouden laatu on edelleen
alhainen. Taloudellisten jäsenyysehtojen osalta Bosnia ja Hertsegovinan lisäedistys toimivan markkinatalouden
luomisessa on ollut vähäistä. Huomattavia
lisäuudistuksia on tehtävä, jotta maa pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään
kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa. Elpyminen on lähinnä seurausta ulkoisesta
kysynnästä, mutta myös kotimainen kysyntä lisääntyi luotonannon alkaessa
uudelleen. Teollisuuden tuotanto on kasvussa. Kauppa lisääntyi huomattavasti ja kaupan
yhdentyminen EU:n kanssa on edelleen korkealla tasolla.
Talous- ja rahoitusala on pysynyt vakaana. Valuuttakatejärjestelmän
uskottavuus on yhä suuri. Liiketoimintaympäristöön
on tehty joitakin parannuksia, jotka koskevat yritysten rekisteröintiä ja
hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista yleisesti. Se, ettei finanssipolitiikan yleisiä puitteita vuosille 2011–2013 ole annettu, haittasi kuitenkin suuresti finanssipolitiikan kestävyyttä
ja uskottavuutta Bosnia ja Hertsegovinassa, eikä finanssialan viranomaisilla
ole vieläkään finanssipoliittisia suuntaviivoja. Maan poliittinen
umpikuja johti siihen, että valtion vuoden 2011 talousarvion hyväksyntä
viivästyi merkittävästi ja että neuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston
kanssa valmiusluottojärjestelyn täytäntöönpanosta lykkääntyivät. Julkisen talouden laatu on pysynyt heikkona, ja
juoksevien menojen osuus suhteessa BKT:hen on suuri. Ulkoinen
epätasapaino, erityisesti vaihtotaseen alijäämä, on kasvanut ja inflaatio
kiihtynyt. Hallinnollinen tehottomuus ja
heikko oikeusvaltioperiaate ovat edelleen vaikuttaneet liiketoimintaympäristöön. Suunniteltu yksityistäminen, julkisten yritysten
rakenneuudistus ja verkkotoimialojen vapauttaminen ei ole edistynyt. Talouden tuottavuus ja kilpailukyky ovat pysyneet
heikkoina, sillä kotimaisia kasvun lähteitä ei ole hyödynnetty riittävästi. Rakenteelliset jäykkyydet, kuten korkeat
sosiaaliturvamaksut, huonosti kohdennetut sosiaaliset tulonsiirrot ja työvoiman
alhainen liikkuvuus jarruttavat edelleen työpaikkojen syntymistä. Työttömyys on edelleen erittäin suuri, ja
epävirallinen sektori muodostaa yhä merkittävän haasteen. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt
rajallisesti lainsäädäntönsä ja politiikkojensa yhdenmukaistamisessa eurooppalaisten
normien kanssa. Jonkin verran edistystä
voidaan havaita immateriaalioikeuksien, valtiontuen, tutkimuksen, kulttuurin ja
liikenteen aloilla sekä joissakin oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioihin
liittyvissä kysymyksissä. Työtä on vielä
tehtävä erityisesti tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden,
tullin ja verotuksen, kilpailun, julkisten hankintojen, työllisyys- ja
sosiaalipolitiikan, koulutuksen, teollisuuden ja pk-yritysten, maatalouden ja
kalastuksen, elintarviketurvallisuuden, eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun,
ympäristön, ilmastonmuutoksen, energian, tietoyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden
sekä tilastojen aloilla. Kokonaisuudessaan väliaikaisen sopimuksen
täytäntöönpano on jatkunut epätasaisena. Maa
rikkoo väliaikaista sopimusta, sillä se ei noudata Euroopan
ihmisoikeussopimusta eikä valtiontukisääntöjä. Ministerineuvosto
hyväksyi elokuussa valtion tason valtiontukilain, jota edellytetään vakautus-
ja assosiaatiosopimuksessa, mutta parlamentin hyväksyntä on vielä saamatta.
Valtion tason laki väestölaskennasta, joka on välttämätön maan sosiaalisen ja
taloudellisen kehityksen kannalta, on annettava kiireellisesti. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin
verran sisämarkkinoiden alalla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden
suhteen on edistytty jonkin verran markkinavalvonnassa ja kuluttajansuojassa.
Merkittäviä ponnistuksia tarvitaan vielä oikeudellisen kehyksen lähentämiseksi
EU:n lainsäädäntöön, hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi ja yhtenäisen
talousalueen luomiseksi. Henkilöiden ja
palveluiden liikkuvuuden sekä sijoittautumisoikeuden
alalla edistyminen on ollut vähäistä. Molemmat entiteetit ovat antaneet
finanssipalveluja koskevia täytäntöönpanosäännöksiä, ja pankkialan valvonnan
koordinointi on parantunut. Yritysten
rekisteröintiä on edelleen yksinkertaistettava ja postipalveluja koskevan
lainsäädännön mukautus on olennaisen tärkeää. Pääomien vapaan liikkuvuuden alalla ei ole tapahtunut edistystä. Lainsäädäntöä
on yhdenmukaistettava unionin säännöstön kanssa ja myös maan sisällä. Tullin ja verotuksen aloilla on edistytty
hyvin mutta epätasaisesti. Lainsäädännön mukauttamisen jatkaminen ja valmiuksien
kehittäminen immateriaalioikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi
on edelleen erittäin tärkeää. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin
verran kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa. Julkisten hankintojen
alalla ei ole edistytty, ei varsinkaan julkisia hankintoja koskevan lain
täydellisessä yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa. Immateriaalioikeuksien
alalla edistyminen jatkui. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikan ja kansanterveyspolitiikan alalla edistys on ollut vähäistä. Koko maan kattavia strategia-asiakirjoja on
olemassa tai ollaan valmistelemassa, mutta politiikka ja lainsäädäntö ovat
edelleen pirstaleisia. Koulutuksen
alalla on laadittu puitelakeja ja strategioita, mutta niiden täytäntöönpanoa ei
ole aloitettu. Kulttuurin alalla on
tapahtunut jonkin verran edistystä. Tutkimuksen alalla on edistytty
edelleen, ja innovaatiounionia koskevat valmistelut on aloitettu. Neuvottelut
liittymisestä Maailman kauppajärjestöön ovat edenneet. Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt vain vähän
eurooppalaisten normien täyttämisessä useiden alakohtaisten politiikkojen
alalla. Teollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten)
osalta ei ole annettu maakohtaista kehitysstrategiaa, johon sisältyy
teollisuuspoliittisia osatekijöitä, eikä pk-yrityksiä koskevaa strategiaa ole
pantu täytäntöön. Elintarviketurvallisuuden, eläinlääkintä- ja
kasvinsuojelupolitiikan ja kalastuksen aloilla on edistytty jonkin verran. Edistyminen maatalouden ja maaseudun
kehittämisen aloilla on ollut edelleen rajallista. Tiiviimpi koordinointi
valtion ja entiteettien välillä yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa
on edelleen olennaisen tärkeää näillä aloilla. Edistyksen
puuttumisella on ollut kielteinen vaikutus maataloustuotteiden kauppaan. Bosnia ja Hertsegovinan
valmistelut ympäristön alalla ovat edelleen varhaisvaiheessa. Maan on luotava ympäristönsuojelua koskevat
yhdenmukaiset lainsäädäntöpuitteet ja perustettava valtion ympäristövirasto. Hallinnolliset valmiudet ovat heikot, ja eri
viranomaisten välistä horisontaalista ja vertikaalista viestintää on
vahvistettava. Ilmastonmuutoksen osalta
on tehtävä vielä työtä valtion tason ilmastonmuutosstrategian hyväksymiseksi,
lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi unionin säännöstön kanssa ja tietoisuuden
lisäämiseksi. Bosnia ja
Hertsegovina on edistynyt liikenteen alalla. Myönteistä kehitystä on
tapahtunut jonkin verran Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, maantie- ja
lentoliikenteen sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen aloilla. Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta on vielä
antamatta. Liikenneinfrastruktuurin
parantaminen edellyttää vielä toimia. Valmistelut
energian alalla eivät ole edenneet kovin pitkälle. Bosnia ja Hertsegovinan on energiayhteisön
perustamissopimuksen sopimuspuolena pantava EU:n energialainsäädäntö
täytäntöön. Jonkin verran edistystä on
saavutettu kysymyksessä, joka koskee sähkön toimittamista Brčkon alueelle,
sekä sähkölainsäädännön laajamittaisessa tarkistuksessa kaikilla hallinnon
tasoilla. Sähkön toimitusvarmuuden
takaamiseksi on perustettava koko maan alueella toimiva kansallinen
sähkönsiirtoyhtiö ja hyväksyttävä kattava energiastrategia. Edistyminen tietoyhteiskunnan ja
tiedotusvälineiden alalla on ollut vähäistä. Julkista yleisradiotoimintaa
koskevaa lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu. Viestintäalan
sääntelyviranomaisen riippumattomuutta uhkaavat tekijät, poliittinen painostus
ja julkisen yleisradiotoiminnan uudistuksen hidas toteuttamistahti ovat
edelleen vakavia huolenaiheita. Varainhoidon valvonnan alalla on edistytty jonkin verran. Keskitettyjä
yhdenmukaistamisyksiköitä on olemassa valtion ja entiteettien tasolla ja
sisäisiä tarkastuksia on alettu tehdä. Varainhoidon
ja varainhoidon valvonnan järjestelmiä on kehitettävä edelleen. Valtion tilintarkastusviraston riippumattomuus on
edelleen huolenaihe. Tilastojen alalla
on edistytty jonkin verran luokitusten ja rekistereiden suhteen. Alakohtaisia tilastoja kuten kansantalouden
tilinpitoa koskevia tilastoja tai liike-elämän ja maatalouden tilastoja on
parannettava. Valtion ja entiteettien
tilastolaitosten ja muiden asiaan liittyvien valtiotason virastojen välinen
yhteistyö on edelleen riittämätöntä. Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden eri osa-alueilla on tapahtunut jonkin verran edistystä. Viisumipolitiikan alalla on jatkettu ensisijaisten
tavoitteiden täyttämistä. Viisumien
myöntämisen helpottamista koskevan EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan sopimuksen
ja takaisinottosopimuksen täytäntöönpano on jatkunut sujuvasti. Viisumivapaa matkustaminen Schengenin alueelle tuli
mahdolliseksi joulukuussa 2010 biometrisen passin omaaville Bosnia ja
Hertsegovinan kansalaisille. Maan valmistelut rajaturvallisuuden sekä
turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden aloilla ovat edenneet. Turvapaikkajärjestelmä ja kansainvälisen suojelun
järjestelmä, muuttovirtojen valvonta ja virastojen välinen yhteistyö ovat
edelleen parantuneet. Infrastruktuuria on
kuitenkin vahvistettava joillakin rajanylityspaikoilla.
Rahanpesun torjunnassa on edistytty vain vähän. Rahanpesun
estämistä koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpano on
edelleen vähäistä. Edistyminen huumausaineiden
torjunnassa on ollut vähäistä. Tehokkaiden
oikeudellisten jatkotoimenpiteiden puuttuminen haittaa huumausainekaupan
torjuntaa, ja huumausainekauppa on edelleen vakava ongelma. Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut poliisitoimen
alalla etenevät. Bosnia ja Hertsegovinan poliisivoimien hajanaisuus heikentää
edelleen tehokkuutta, tuloksia, yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on
edelleen riittämätöntä, koska lainvalvontaviranomaisten välinen koordinointi ei
ole tehokasta. Järjestäytynyt rikollisuus on yhä vakava ongelma, joka vaikuttaa
oikeusvaltioperiaatteen ja liiketoimintaympäristön toimivuuteen. Toimia ihmiskaupan torjumiseksi on
tehostettava ja puutteet ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa on korjattava.
Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin verran terrorismin torjunnassa. Terrorismin torjunnan yhteinen työryhmä
perustettiin uudelleen. Terrorismin
ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan strategian täytäntöönpanoa on kuitenkin
tehostettava. Henkilötietojen suojaa koskevat valmistelut ovat jatkuneet, mutta lisätoimia tarvitaan
lainsäädännön noudattamisen valvonnan alalla ja valvontaviraston
riippumattomuuden varmistamiseksi. Hyvin toimiva henkilötietojen suojaaminen on
erittäin tärkeää, jotta Bosnia ja Hertsegovina pystyisi tekemään sopimukset
Europolin ja Eurojustin kanssa. Kosovo Kosovon poliittiseen tilanteeseen vaikuttivat
lokakuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana pidetyt parlamenttivaalit ja presidentinvaali. Tekniset ongelmat ja muut vakavat puutteet
haittasivat yleisvaalien järjestämistä. Uusi
koalitiohallitus muodostettiin helmikuussa, ja uusi presidentti valittiin
huhtikuussa. Presidentti ja hallitus ovat osoittautuneet
sitoutuneensa Eurooppa-asialistaan. EU-jäsenyyteen
liittyvien uudistusten koordinointia on tehostettu. Vaalit
ovat viivästyttäneet monien keskeisten uudistusten toteuttamista. Uudistusten nopeuttaminen ja niiden tehokas
toteuttaminen edellyttää määrätietoista työtä. Sekä
julkishallinto että tuomioistuinlaitos ovat heikkoja.
Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi on tehtävä
paljon enemmän, myös julkisten hankintojen alalla. Myös
maan talous on huonolla tolalla. Hallituksen on toteutettava nopeita toimia
tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, jotta julkisen
talouden tilannetta voidaan parantaa. Kosovo
on toisaalta myös jatkanut määrätietoisia toimia saavuttaakseen tuloksia
Eurooppa-asialistaan kuuluvilla keskeisillä osa-alueilla, kuten viisumiasioissa
ja kaupassa. YK:n yleiskokouksen 9. syyskuuta 2010 antaman
päätöslauselman, jonka antamista Serbia ja EU:n 27 jäsenvaltiota olivat yhdessä
esittäneet, mukainen Belgradin ja Pristinan välinen vuoropuhelu aloitettiin
maaliskuussa 2011. Vuoropuhelua on käyty
yleisesti ottaen rakentavassa hengessä, ja syyskuuhun mennessä useista asioista
oli tehty sopimukset: henkilöiden ja
tavaroiden vapaa liikkuvuus, väestörekisteri ja kiinteistörekisteri. Tähän mennessä tehdyt sopimukset on pantava
täytäntöön vilpittömässä mielessä. Lisää
tuloksia on vielä saavutettava, jotta voidaan ensisijaisesti toteuttaa
osallistavan ja toimivan alueellisen yhteistyön periaatteet ja löytää kestäviä
ratkaisuja EU:n säännöstöön liittyvissä asioissa esimerkiksi energia- ja televiestintäaloilla. Ibër/Ibar-joen eteläpuolella olevan
serbiyhteisön integrointi on sujunut aiempaa paremmin tarkastelujakson aikana. Serbit ovat hyötyneet heidän oikeuksiaan
suojaavasta lainsäädännöstä. Serbit äänestivät
aiempaa aktiivisemmin yleisvaaleissa, ja he osallistuivat myös
väestönlaskentaan. Serbian tukeminen koulujen
opetushenkilökunta on alkanut allekirjoittaa työsopimuksia Kosovon kunnallisten
kouluhallintoyksiköiden kanssa. Pohjois-Kosovossa Serbian tukemat
hallintorakenteet ovat yhä toiminnassa, eikä integraatio ole edennyt. Serbian tukemat kunnat vastustivat väestönlaskennan
järjestämistä maan pohjoisosassa. Pohjois-Kosovon serbien osallistuminen
yleisvaaleihin oli vähäistä. Pohjois-Kosovon
serbit myös kiistävät EULEXin toimivallan. Pohjois-Kosovon
tilanne sekä rajan hallintaan liittyvät kiistat ovat aiheuttaneet
väkivaltaisuuksia, joiden tuloksena yksi ihminen kuoli ja useita loukkaantui
heinäkuussa ja syyskuussa. Tilanne on johtanut
myös kiihtymystä aiheuttavan kielenkäytön lisääntymiseen Kosovon johdon
taholta. Kaikkien osapuolten on osaltaan
pyrittävä lieventämään jännitteitä Pohjois-Kosovossa ja sallittava henkilöiden
ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, joka hyödyttää kaikkia alueen ihmisiä. Viranomaiset tekevät yhteistyötä
EULEX-operaation kanssa, joka tutkii Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa esitettyjä väitteitä Kosovossa
tapahtuvasta kansalaisten epäinhimillisestä kohtelusta ja ihmiselinten
laittomasta kaupasta. Kosovon viranomaisten on
myös varmistettava johdonmukainen, tehokas yhteistyö EULEXin kanssa kaikilla
sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen osalta erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on aiheuttanut
jatkuvasti suuria ongelmia. Kosovon hallituksen, parlamentin ja
oikeusviranomaisten on paneuduttava asiaan viipymättä. Parlamentin neljäs
toimikausi avattiin virallisesti 21. helmikuuta 2011 yleisvaalien jälkeen. Vaalien toteuttamisessa oli vakavia puutteita. Kosovon on viipymättä korjattava puutteet tekemällä
järjestelmästä yksinkertaisempi ja kansainvälisten normien mukainen sekä
tutkimalla vaalivilppitapaukset ja nostamalla syytteet.
Parlamentti on hyväksynyt talousarvion ja useita Eurooppa-asialistan
kannalta keskeisiä uudistuslakeja. Parlamentilla
on edelleen heikot valmiudet tarkastella säädösluonnoksia ja valvoa hallituksen
työskentelyä. Parlamentin epäillään joskus
rikkovan työjärjestystään. Uusi koalitiohallitus astui virkaan 22.
helmikuuta 2011. Hallitus antoi maaliskuussa
asetuksen, jolla ministeriöihin perustettiin Eurooppa-asioista vastaavat
yksiköt ja vahvistettiin niiden roolia. Euroopan
yhdentymisen ministeriö on vahvistanut asemaansa Eurooppa-asialistan ja
rahoittajien toiminnan koordinoijana sekä pyrkinyt tarmokkaasti nopeuttamaan
uudistuksia. Lisätoimet ovat kuitenkin
tarpeen, jotta hallituksen uudistuksia voidaan paremmin ohjata tarkasti
määritellyillä tavoitteilla ja mitattavissa olevilla tuloksilla. Hallinnon hajauttamistoimia on jatkettu. Hallituksen on löydettävä ratkaisut, joilla
varmistetaan vastikään perustettujen serbienemmistöisten kuntien pitkän
aikavälin kestävyys. Serbian tukemien
hallintorakenteiden toiminta on jatkunut Kosovossa, mikä estää hallinnon
täysimääräisen hajauttamisen. Julkishallinnon uudistamisen osalta edistyminen on ollut rajoitettua. Sääntelykehystä
on lujitettu, mutta se on vielä saatava valmiiksi. Julkishallinnon
tarkistettua vuosien 2010–2013 strategiaa ei ole vielä toteutettu. Toistaiseksi hyvin heikon julkishallinnon
uudistaminen on suuri haaste. Oikeusasiamiehen
virastolla ei ole riittävästi resursseja, toimitiloja eikä poliittista tukea. Tuomioistuinjärjestelmän uudistamisessa on edistytty, erityisesti
perustuslakituomioistuimen antamilla tärkeillä tuomioilla. Parlamentti on
antanut keskeistä lainsäädäntöä muun muassa todistajien suojelusta,
oikeushenkilöiden rikosoikeudellisesta vastuusta ja kansainvälisestä
oikeudellisesta yhteistyöstä. Uudistusprosessia on
jatkettava. Edellisellä tarkastelujaksolla
annettujen neljän uudistuslain täytäntöönpano on jatkunut tyydyttävästi. Kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä
vastaavan oikeusministeriön osaston valmiuksia on parannettu, ja se on hoitanut
tehtävänsä ammattimaisesti. Kosovon
tuomarineuvosto on alkanut käsitellä tärkeimpiä vastuullaan olevia asioita. Kosovon syyttäjäneuvoston kaikki yhdeksän jäsentä
on nimitetty, ja neuvosto on aloittanut toimintansa. Tuomarien
ja syyttäjien palkkoja on korotettu. Kosovon
tuomioistuinjärjestelmä on kuitenkin edelleen heikko.
Käsittelyä odottavia oikeustapauksia on huomattavan paljon. Tuomareihin kohdistetaan saatujen tietojen mukaan
edelleen uhkailua ja pelottelua, ja poliittiset tahot yrittävät vaikuttaa
tuomioistuinten työskentelyyn. Syyttäjien ja
tuomarien on sovellettava ennakoivampaa lähestymistapaa, jotta järjestäytynyttä
rikollisuutta ja korruptiota koskevat tapaukset voidaan tutkia tehokkaasti, ja
niistä annetaan tuomiot. Armahduksia koskevan
lain täytäntöönpanon läpinäkyvyyteen kohdistuu myös suuria epäilyksiä. Kosovo on edistynyt jonkin verran korruption torjunnassa,
erityisesti alkamalla tutkia joitakin korruptiotapauksia. Korruptiota esiintyy paljon useilla aloilla, ja se
on edelleen vakava ongelma, joka haittaa kansalaisille kuuluvien palvelujen
saantia. Korruption torjuntaa varten
perustetun ryhmän toimintaa on tehostettu. Korruption
torjunnassa tarvittavaa lainsäädäntöä on parannettu antamalla useita tärkeitä
lakeja. Lainsäädäntö on kuitenkin vielä osittain puutteellista, ja työtä on
jatkettava. Puoluerahoitusta koskevassa laissa
on pahoja puutteita. Lain täytäntöönpanon valvontaa on myös parannettava. Julkisiin hankintoihin sovellettavien sääntöjen
rikkominen on yhä korruptioon liittyvä ongelma. Varallisuusilmoitukset
ovat edelleen ristiriidassa todellisten tulojen kanssa. Kosovon perustuslaissa on tiukat säännökset,
joilla varmistetaan kansainvälisiä normeja vastaavat ihmisoikeudet sekä
vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Perusoikeuksia
edistävät ja valvovat instituutiot eivät koordinoi toimintaansa riittävän
hyvin. Täytäntöönpanoviranomaisten yksiköillä
ei ole riittävästi kapasiteettia. Niiden vastuualueet ja toimivalta ovat
huonosti määriteltyjä ja usein päällekkäisiä muiden yksiköiden kanssa. Niiden poliittinen ja käytännön merkitys on
rajallinen. Ihmisoikeuksien rikkomisten
yhteydessä sovellettavien oikeudellisten ja hallinnollisten
muutoksenhakukeinojen saatavuuden valvonta edellyttää lisätoimia. Serbiyhteisön integrointi on sujunut aiempaa
paremmin erityisesti Ibër/Ibar-joen eteläpuolella. Serbien
tarpeisiin on paneuduttava paremmin koko Kosovon alueella ja erityisesti maan
pohjoisosassa. Kansalaisoikeuksien ja poliittisten
oikeuksien alalla on edistytty hieman. Hallituksen on
jatkettava toimiaan, joilla estetään kidutus ja epäasiallinen kohtelu. Rankaisematta
jäämisen estävät lisätoimet ovat tarpeen. Tilanpuutteeseen liittyvät
ongelmat on ratkaistava eräissä vankiloissa. Oikeussuojan saatavuutta
ei ole taattu täysimääräisesti erityisesti pohjoisen Mitrovicën/Mitrovican
alueella, missä piirituomioistuin toimii rajoitetusti EULEXin alaisuudessa.
Tämä vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kyseisessä Kosovon osassa. Ilmaisunvapauden
takaamisessa on edistytty hieman. Tiedotusvälineiden
omistuksen läpinäkyvyys on taattu lailla, jonka noudattamista valvotaan
asianmukaisesti. Toimittajiin kohdistetaan yhä
poliittista painetta ja uhkauksia. Yleisradioyhtiön
(RTK) riippumattomuutta ja puolueettomuutta ei ole pystytty takaamaan. Kokoontumis- ja yhdistymisvapautta
kunnioitetaan yleisesti ottaen. Yhdistymisvapaus
on varmistettu tekemällä muutoksia lakiin, jossa säädetään vapaudesta toimia
valtiosta riippumattomissa järjestöissä. Kansalaisyhteiskunnan
toimintaedellytyksiä on parannettava huomattavasti. Hallituksen
on käytettävä enemmän kansalaisyhteiskunnan edustajien asiantuntemusta. Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden osalta poliisi on hoitanut hyvin historiallisten ja uskonnollisten
kohteiden (mukaan lukien Serbian ortodoksikohteet) vartiointivastuun
siirtämistä KFOR-joukoilta. Kosovo on
edistynyt Serbian ortodoksikohteiden kunnostamisessa yhteistyössä asianomaisten
kirkon ja Serbian viranomaisten edustajien kanssa. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien täysimääräinen takaaminen edellyttää lisätoimia. Naisten oikeuksien parantamisessa on
edistytty jonkin verran. Erityisesti naisten osallistuminen politiikkaan on
lisääntynyt, ja naisten oikeuksia tukevaa lainsäädäntöä on kehitetty. Asianomaisia instituutioita on vahvistettava ja
niiden budjettivaroja lisättävä, jotta lainsäädäntö voidaan panna täytäntöön. Lasten oikeuksien suojelu on tehostunut
nuorisotuomioistuimia koskevan säännöstön täytäntöönpanon myötä. Lasten suojelusta ja lasten oikeuksien
toteutumisesta vastaava neuvosto on perustettu. Lastensuojelu
on pysynyt heikolla tasolla, ja suuri osa lapsista elää köyhyydessä. Sosiaalisesti heikossa asemassa olevien
ihmisryhmien ja vammaisten tilanne on kohentunut vain vähän. Vammaisiin sovellettavan toimintasuunnitelman
täytäntöönpanosta on julkaistu raportti. Toimintasuunnitelman
ja asiaankuuluvien lakien täytäntöönpanoa on tehostettava erityisesti kuntien
tasolla. Etenkin vammaisten oppilaiden koulunkäyntimahdollisuus on
varmistettava. Hallitus on järjestänyt kampanjoita, joilla
lisätään tietämystä syrjinnän kieltävästä laista. Syrjintä aiheuttaa edelleen ongelmia. Työntekijöiden
ja ammattiyhdistysten oikeuksissa on edistytty jonkin verran. Työlainsäädännön lisäksi on annettu lait
ammattiyhdistyksistä ja talous- ja sosiaalineuvostosta.
Omistusoikeuksien alalla edistyminen on ollut epätasaista. Lainsäädäntöä on parannettu, ja omistusoikeuksien
koordinaattori on nimitetty. Tutkimatta
olevien tapauksien suma estää ihmisiä käyttämättä omistusoikeuksiaan. Lisätoimia tarvitaan voimassa olevan lainsäädännön
noudattamisen valvonnassa. Kosovo on edistynyt vähemmistöjen ja sivistyksellisten oikeuksien
kunnioittamisessa ja suojelussa jonkin verran. Vastikään
perustetuilla serbienemmistöisillä kunnilla on useita haasteita, kuten
maankäytön suunnittelu. Koulutuksen
saatavuutta vähemmistöyhteisöjen keskuudessa on onnistuttu parantamaan vain
vähän. Ibër/Ibar-joen pohjois- ja
eteläpuolella olevat serbiyhteisöt joutuvat yhä turvautumaan Serbian tarjoamiin
oppikirjoihin ja koulutusjärjestelmään. Kosovon
viranomaisten on tarjottava vaihtoehto kehittämällä serbialainen
opetussuunnitelma. Serbienemmistöisten alueiden
ulkopuolella serbian kieltä ei ole mahdollisuus opiskella kouluissa toisena
virallisena kielenä. Kielten käyttämisessä
ei ole juuri edistytty. Lainsäädäntöä ei ole
pantu täytäntöön asianmukaisesti. Monikielisiä
julkisia palveluja ei ole saatavilla. Serbivähemmistön
tiedotusvälineiden asema on parantunut, erityisesti TV Mreža ‑kanavan
perustamisen jälkeen. Romani-, ashkali- ja egyptiläisperheiden
uudelleensijoittaminen pois lyijyn saastuttamilta alueilta on edennyt siten,
että Cesmin Lugin / Česmin Lugin leiri suljettiin lokakuussa 2010. Osteroden leiriä ei ole suljettu, koska
vaihtoehtoista julkista maa-aluetta Mitrovicën/Mitrovican pohjoisosassa ei ole
osoitettu. Hallitus on tukenut näiden
yhteisöjen väestön kirjaamista väestörekisteriin muun muassa järjestämällä
ilmaisen rekisteröinnin. Romani-, ashkali- ja
egyptiläisvähemmistöjen integrointistrategian täytäntöönpanosta on julkaistu
kertomus. Näiden yhteisöjen elinolot,
työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet, terveydenhuolto ja sosiaalinen suojelu
ovat kuitenkin yhä suuria huolenaiheita. Maansisäisten ja muiden pakolaisten paluu
muodostaa haasteen Kosovon viranomaisille. Pakolaisten
paluuta varten osoitettuja ennestään vähäisiä julkisia varoja leikattiin 40
prosenttia. Omaisuuden palauttamismenettelyjen
viivästyminen ja taloudellisten mahdollisuuksien niukkuus haittaavat edelleen
suuresti vapaaehtoista, kestävää paluuta. Monien
pakolaisten elinolot ovat yhä huonot. Sivistyksellisten
oikeuksien noudattamisen valvonnassa on edistytty vain vähän. Ministeriöiden ja keskus- ja kunnallisviranomaisten
yhteistyö on parantunut. Kulttuuriperinnön
suojelemista koskeva voimassa oleva lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano ovat
heikolla tasolla. Mitä tulee alueellisiin ja
kansainvälisiin velvoitteisiin, Kosovo tekee edelleen yhteistyötä
entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen
sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. EULEX
on toteuttanut useita operaatioita, myös tekemällä pidätyksiä ja antamalla
tuomiota sotarikosasioissa. Joidenkin operaatioiden kohteena on ollut korkean tason
poliitikkoja, muun muassa entinen ministeri. Elokuussa
annettu kadonneita henkilöitä koskeva laki oli tärkeä edistysaskel. Laissa säädetään perheiden oikeudesta tietoon ja
vahingonkorvauksiin sekä kadonneiden henkilöiden oikeudellisesta asemasta. Hallituksen on tehostettava toimiaan tarjoamalla
enemmän tietoja ja resursseja kadonneiden henkilöiden kohtalon selvittämiseksi. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen
tammikuisessa päätöslauselmassa esitetään vakavia väitteitä vuoden 1999 selkkaukseen
liittyen. EULEX on perustanut Brysseliin
työryhmän ja Pristinaan yhteystoimiston tutkimaan kyseisiä väitteitä. Viranomaiset toimivat yhteistyössä EULEXin kanssa
tässä tutkinnassa. Kosovo osallistui Montenegrossa kesäkuussa
pidettyyn alueellisen yhteistyöneuvoston kokoukseen ensi kertaa kesän 2010
jälkeen. Kosovo on toiminut tyydyttävästi
puheenjohtajana Keski-Euroopan vapaakauppa-alueen (CEFTA) kokouksissa vuonna
2011. Belgradin ja Pristinan vuoropuhelussa on
päästy sopimukseen tullileimoista. Kosovon
osallistumiselle alueellisiin foorumeihin on löydettävä kestävä ratkaisu. Kaikkien tahojen on kaikissa toimissaan
noudatettava osallistavan ja toimivan alueellisen yhteistyön periaatteita. Kosovon talous on jatkanut hidasta
kasvuaan. Sisäinen ja ulkoinen epätasapaino on suuri, ja niitä pahentaa
vaikeasti ennakoitava finanssipolitiikan viritys. Nopea
inflaatiovauhti ja huonosti toimivat työmarkkinat ovat suuria haasteita
pyrittäessä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Lukuisat tilapäiset toimet ja viranomaisten heikko
sitoutuminen ovat hidastaneet Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa
tehdyn valmiusluottojärjestelyn toteuttamista. Vuoden
2011 loppuun saakka voimassa oleva IMF:n kanssa tehty uusi sopimus maksujen
keskeyttämisestä on tärkeä vaihe Kosovolle, joka pyrkii palauttamaan
uskottavuuden talous- ja finanssipolitiikkaansa. Suuri
epävarmuus talouden kehityksestä haittaa yhä yksityisen sektorin kehittymistä. Yritysten toimintaa haittaavat heikko hallinto,
sähkönjakelun epäluotettavuus, työntekijöiden huono ammattitaito, kehno
infrastruktuuri ja oikeusvaltioperiaatteen puutteellinen toteutuminen. Taloudellisista jäsenyysehdoista voidaan todeta, että Kosovo ei ole edistynyt toimivan markkinatalouden
luomisessa. Huomattavia uudistuksia ja
investointeja tarvitaan, jotta Kosovo voi pitkällä aikavälillä selviytyä
kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa. Rahapolitiikan kehys on edelleen toiminut
suhteellisen hyvin, mutta parantamisen varaa on erityisesti finanssialan
sääntelyssä ja valvonnassa. Rahoituksen
välitys on jatkanut syventymistään, ja pankkiala on pysynyt vakaana ja
kannattavana huolimatta järjestämättömien luottojen osuuden kasvusta. Yksityistäminen on edennyt jonkin verran. Talouspolitiikkayhdistelmän asianmukaista
toimintaa haittaavat yhä suuremmassa määrin vaikeasti ennakoitava
finanssipolitiikka, valtion menojen kestämätön kasvu ja rajalliset
rahoitusmahdollisuudet. Huono hallintotapa ja
tilapäiset toimet haittaavat yksityissektorin toimintaa, ja vakavat
rakenteelliset ongelmat hidastavat talouden kehitystä.
Inflaatiovauhti on nopea ja vaihtelee voimakkaasti. Työttömyys on pysynyt erittäin korkeana, eikä
työpaikkoja ole luotu tarpeeksi, jotta voitaisiin lieventää työmarkkinoiden
paineita ja tarjota työllistymismahdollisuuksia erityisesti ensimmäistä
työpaikkaansa hakeville nuorille. Ulkoinen
epätasapaino on pysynyt suurena erityisesti tavarakaupassa. Tuotantoa lisäävät
ulkomaiset investoinnit ovat myös pysyneet vähäisinä. Julkinen sähköyhtiö saa
edelleen huomattavia tukia valtion varoista ja lainoja investointiohjelmansa
rahoittamiseen. Heikko oikeusvaltioperiaatteen
toteutuminen ja omistusoikeuksiin liittyvät haasteet vaikuttavat edelleen
negatiivisesti liiketoimintaympäristöön. Epävirallinen
talous on edelleen merkittävä haaste. Aikaistettuja yleisvaaleja edeltänyt
vaalikampanja, sen jälkeinen uuden hallituksen muodostaminen ja
presidentinvaali jättivät parlamentille ja hallitukselle vähän aikaa antaa
lainsäädäntöä ja päättää poliittisista linjoista eurooppalaisten normien
mukaisesti. Edistyminen on ollut epätasaista. Pääomanliikkeitä ohjaava järjestelmä on hyvällä
tasolla. Kosovo on edistynyt maahanmuutto- ja
turvapaikka-asioissa, erityisesti takaisinotossa ja palautettujen henkilöiden
uudelleen kotouttamisessa. Lainsäädännöllistä edistymistä on tapahtunut
kilpailupolitiikassa, energiasektorilla sekä tietoyhteiskunnan ja
tiedotusvälineiden aloilla. Seuraavilla
aloilla on edistytty jonkin verran: verotus,
immateriaalioikeudet, työllisyys, sosiaalipolitiikka ja kansanterveys, varainhoidon
valvonta, tilastointi, rajavalvonta ja ihmiskaupan torjunta. Liikenneinfrastruktuurin kehittämistä on
jatkettava. Tulokset ovat jääneet vähäisiksi
ympäristöasioissa, maataloudessa ja elintarviketurvallisuudessa sekä
huumekaupan, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Lainsäädäntöä on mukautettu vain vähän unionin
säännöstöön henkilöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden,
sijoittautumisoikeuden, rahanpesun torjunnan ja henkilötietojen suojaamisen
aloilla. EU:n sisämarkkinoihin
liittyvissä kysymyksissä on edistytty jonkin verran tavaroiden vapaan
liikkuvuuden alalla. Vaatimustenmukaisuuden
arvioinnin, akkreditoinnin, metrologian ja markkinavalvonnan osalta on
edistytty jonkin verran. Standardoinnissa
on edistytty vain vähän. Kuluttajansuojaa
koskevaa lainsäädäntöä ei ole annettu. Tavaroiden
vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntö on lähentynyt vain vähän kohti
unionin säännöstöä. Tällä alalla tarvitaan
parempaa koordinointia ja uusi strategia, jotta lainsäädäntö voidaan kokonaisuudessaan
mukauttaa unionin säännöstöön. Hallinnolliset
valmiudet, täytäntöönpano ja soveltamisen valvontaan liittyvät toimet ovat
riittämättömiä. Lainsäädännön mukauttaminen on
alkuvaiheessa henkilöiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden,
sijoittautumisoikeuden ja yhtiöoikeuden aloilla. Pääomanliikkeitä
ohjaava järjestelmä on pitkälle vapautettu ja hyvin edistynyt. Lisäuudistuksia tarvitaan, jotta voidaan ottaa
käyttöön Basel II -riskivaatimukset ja luoda täysin EU:n normeja vastaava
lainsäädäntökehys. Kosovon tullilainsäädäntö
vastaa pääosin EU:n tullikoodeksia. Toimia on
jatkettava salakuljetuksen ja tuoteväärennösten torjunnassa. Riippumattoman tutkintalautakunnan on tehostettava
toimintaansa ja purettava tutkimatta olevien tapausten sumaa. Verotuksen alalla on edistytty jonkin
verran, erityisesti verosäännösten noudattamista koskevaa strategiaa tukevien
uudistusten täytäntöönpanossa. Verojen
maksamisen valvonnassa ja suuren epävirallisen talouden vähentämisessä
tarvittavat hallinnolliset valmiudet ovat edelleen vähäiset. Lainsäädännön
kehittämisessä on edistytty jonkin verran kilpailupolitiikassa,
erityisesti kilpailunrajoitusten alalla sekä valtiontukiasioissa uuden
valtiontukilain myötä. Kilpailunrajoituspolitiikan
täytäntöönpano on parantunut. Julkisissa
hankinnoissa on edistytty antamalla muutettu julkisia hankintoja koskeva
laki, jolla mukautetaan kansallista lainsäädäntöä kohti EU:n normeja. Kaikki tarvittava lainsäädäntö on annettava, ja
vastuullisten instituutioiden yhteistyötä on parannettava. Jonkin verran
edistymistä on havaittavissa immateriaalioikeuksien alalla, erityisesti
teollisoikeuksissa. Kaikkea tarvittavaa
lainsäädäntöä ei ole vielä annettu, ja immateriaalioikeuksia koskevien
sääntöjen noudattamista ei valvota asianmukaisesti. Työllisyyttä
sekä sosiaalipolitiikkaa ja kansanterveyttä koskevan lainsäädännön
mukauttaminen EU:n normeihin on edennyt jonkin verran.
Tämän lainsäädäntökehyksen täytäntöönpano on keskeisessä asemassa, kun
työttömiä ja muita heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä autetaan parantamaan
elintasoaan. Hallinnolliset valmiudet ovat
heikot näillä aloilla erityisesti kunnallistasolla. Koulutusta
ja tutkimusta koskevan lainsäädännön mukauttaminen eurooppalaisiin
normeihin on edistynyt jonkin verran. Keskushallinnon
ja kunnallisviranomaisten valmiuksia on parannettava, jotta voidaan varmistaa
oikeudellisen ja strategisen kehyksen tehokas täytäntöönpano. Tutkimuksen ja innovaatioiden aloilla on edistytty
vain vähän. Tarvittavien tutkimus- ja
innovaatiovalmiuksien luominen edellyttää huomattavia toimia. Lainsäädännön täytäntöönpanoa on tehostettava
muun muassa parantamalla keskus- ja paikallishallinnon toimien koordinointia. Koulutus- ja tutkimushankkeisiin on osoitettava
riittävät henkilöresurssit, jotta rahoittajien tuesta voidaan hyötyä
täysimääräisesti. Alakohtaisissa politiikoissa on laadittava pk-yrityksiä ja eri
teollisuuden aloja koskevien strategioiden täytäntöönpanosuunnitelma,
osoitettava tarvittavat varat ja vahvistettava vastuuviranomaisten valmiuksia. Sidosryhmien välinen koordinointi ja yhteistyö on
edelleen haaste. Kosovo on edistynyt vain
vähän maataloudessa ja elintarvikkeiden turvallisuudessa. Hallinnollisia valmiuksia on pyritty parantamaan
erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden alalla. Pääasiassa
puuttuvien budjettivarojen vuoksi ympäristöä ja ilmastonmuutosta
koskevan oikeudellisen ja hallinnollisen kehyksen vahvistamisessa on edistytty
vain vähän. Liikenneinfrastruktuurin kehittämistä on jatkettava. Kosovon
suurin maantiehanke, valtatien rakentaminen Kosovosta Albanian rajalle,
aiheuttaa ongelmia suhteettoman suurten kustannusten ja pitkällä aikavälillä
tarvittavien investointien vuoksi. Lentoliikenteen
alalla on edistytty jonkin verran. Energia-alalla on
edistytty jonkin verran lainsäädännön mukauttamisessa ja energiayhteisön
perustamissopimuksen täytäntöönpanossa. Investointien
houkuttelemiseksi on jatkettava toimia, joilla tehostetaan sähköntoimitusten
laskutusta ja perintätoimia ja otetaan käyttöön tuista vapaa kustannuksia
vastaava tariffi. Kosovon suunnitellun uuden
voimalaitoksen rakentaminen on viivästynyt. Tämä
on vaikuttanut pahasti saastuttavan Kosovo A -voimalan sulkemisaikatauluun. Kosovon asemaan liittyvien erimielisyyksien vuoksi
Kosovo ei ole voinut osallistua alueellisiin sähkön kauttakulkumekanismeihin. Tämä vaarantaa Kosovon sähköntuotantojärjestelmän
vakauden ja merkitsee maalle menetettyjä kauttakulkutuloja. Tietoyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden osalta Kosovo on antanut joitakin EU-normien mukaisia
televiestintäalan säädöksiä. Yleisradioyhtiön
kestävästä rahoituksesta ja riippumattomasta mediakomissiosta valmisteltujen
tärkeiden lakien käsittely parlamentissa keskeytettiin, koska ne eivät olleet
EU:n normien mukaisia eivätkä turvanneet mediakomission ja yleisradioyhtiön
riippumattomuutta. Kumpaankin säädökseen
liittyvät ongelmat on ratkaistava viipymättä. Varainhoidon valvonnassa on edistytty jonkin verran. Julkisen
sektorin varainhoidon sisäisen valvonnan käytänteiden laatiminen on
alkuvaiheessa. Varainhoidosta vastaavien
organisaatioiden johdon tietoisuutta varainhoidosta ja sen valvonnasta on
lisättävä. Kosovo on edistynyt tilastoinnin
alalla jonkin verran, erityisesti toteuttamalla väestön- ja asuntolaskennan
tyydyttävästi. Kosovo on edistynyt vaihtelevasti oikeuden,
vapauden ja turvallisuuden alalla. Sisäministeriö
on toteuttanut toimia, joilla Kosovo valmistautuu biometristen passien
myöntämiseen. Kosovo on edistynyt hyvin
väestörekistereitä koskevan lainsäädännön antamisessa ja rekisterien
luotettavuuden parantamisessa. Asiakirjojen
turvallisuuden varmistaminen edellyttää vielä lisätoimia. Rajavalvonnassa on
edistytty jonkin verran. Tulli- ja
poliisiviranomaiset ovat perustaneet yhteisen työryhmän rajat ylittävän
rikollisuuden torjuntaa varten. Virastot ovat järjestäneet yhteistä partiointia
rajavyöhykkeellä ja yhteisiä operaatioita rajanylityspaikoissa. Kosovon viranomaiset ovat järjestäneet yhteisiä ja
koordinoituja poliisipartioita Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian viranomaisten kanssa. Entisen
Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron vastaisen maastorajan
suojaamisessa Kosovon poliisille on siirretty lisää vastuuta KFOR-joukoilta. Rajatarkastusten laatua ja johdonmukaisuutta on
vielä parannettava. Turvapaikka-asioissa on edistytty. Kosovoon on tullut aiempaa
enemmän turvapaikanhakijoita. Osassa
turvapaikkahakemuksia on myös tehty päätös. Turvapaikkamenettelyssä
on edelleen puutteita erityisesti tulkkauksessa, hakijoiden lähtömaan
määrittelyssä ja muutoksenhakumenettelyissä. Kosovo
on edistynyt maahanmuuton alalla. Maa
on jatkanut uusien takaisinottosopimusten allekirjoittamista Euroopan maiden
kanssa. Kansalaisuus-, turvapaikka- ja
maahanmuuttoministeriö on jatkanut Euroopan maista tulevien
takaisinottopyyntöjen tehokasta käsittelyä. Kosovo
on edistynyt merkittävästi palautettujen henkilöiden uudelleen kotouttamisessa,
myös kuntatasolla. Tehokas täytäntöönpano
edellyttää määrätietoisia toimia. Kosovo on edistynyt vain vähän rahanpesun
ja talousrikosten torjunnassa. Rahanpesun
selvittelykeskuksen vastuita on alettu siirtää asteittain EULEXilta Kosovon
viranomaisille. Kosovolla on edelleen vähäiset
valmiudet talousrikosten tutkintaan ja syytteiden nostamiseen. Rahanpesu ja muut talousrikokset ovat pysyneet
suurena ongelmana. Poliisi on onnistunut lisäämään huumerikoksiin
(myös salakuljetukseen) liittyviä takavarikkoja ja pidätyksiä, mutta
takavarikoidut määrät ovat pysyneet vähäisinä. Huumekaupan
vastaisia toimia on tehostettava huomattavasti, jotta Kosovo pystyy vastaamaan
siitä aiheutuviin suuriin haasteisiin. Poliisitoimen
alalla on edistytty jonkin verran. Poliisille
on siirretty lisää vastuuta KFOR-joukoilta. Poliisin
on nyt ratkaistava rakenteelliset ja organisatoriset haasteet ja parannettava
kykyään torjua järjestäytyneen rikollisuuden eri muotoja. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on edistytty hieman. Järjestäytyneeseen
rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa on tehty jonkin verran etsintöjä ja
pidätyksiä sekä nostettu syytteitä ja annettu tuomioita. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten on sovellettava
järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ennakoivampaa lähestymistapaa. Henkilöstön ja teknisten apuvälineiden valmiuksia
on lisättävä, ja tutkinnan laatua on parannettava huomattavasti. Kosovolla on edelleen vähäiset valmiudet
järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Tähän
haasteeseen vastaaminen vaatii määrätietoisia toimia.
Kosovo on edistynyt jonkin verran ihmiskaupan torjunnassa. Tunnistettujen uhrien lukumäärä kasvoi hieman
tarkastelujakson aikana. Kosovo on hyväksynyt
vuosille 2011–2014 strategian ja toimintasuunnitelman ihmiskaupan torjuntaa
varten. Ihmiskaupan tutkinnasta vastaavan
poliisin yksikön toiminta on tehostunut. Sen
sijaan Kosovon syyttäjäviranomaisilla ja tuomioistuimilla on yhä heikot
valmiudet suorittaa tutkintaa, nostaa syytteitä ja antaa tuomioita
ihmiskauppatapauksissa. Kosovo on edistynyt vain vähän terrorismin
torjunnassa. Kosovolla on yhä heikot
valmiudet valvoa tämän alan lainsäädännön ja strategia-asiakirjojen
noudattamista (esimerkiksi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
torjunnasta ja terrorismin torjuntastrategia). Henkilötietojen
suojaamisessa ei ole juuri edistytty, mikä on suuri ongelma. Turkki Turkki täyttää poliittiset
arviointiperusteet edelleen riittävästi. Vapaat
ja rehelliset parlamenttivaalit pidettiin 12. kesäkuuta 2011. Hallitus on käynnistänyt työn vuoden 2010
perustuslakiuudistuspaketin täytäntöönpanemiseksi. Vallalla
olevalle poliittiselle ilmastolle on ominaista riittävän vuoropuhelun ja
kompromissihalun puute puolueiden välillä, ja keskeisten instituutioiden
väliset suhteet ovat kireät. Tällainen
ilmapiiri on vaikeuttanut uudistusprosessin jatkamista.
Vaalien jälkeen alkoi uusi prosessi perustuslain uudistamiseksi. Perusoikeuksien takaaminen edellyttää merkittävästi
lisätyötä useimmilla osa-alueilla. Tämä
liittyy erityisesti sananvapauteen, johon liittyen useat kirjailijoita ja
toimittajia vastaan nostetut kanteet ja yhä usein tapahtuva kohtuuton
verkkosivujen kieltäminen on vakava huolenaihe. Demokratian ja oikeusvaltion osa-alueella Ergenekon-tutkinta ja muita
väitettyjä vallankaappaussuunnitelmia koskevat selvitykset tarjoavat Turkille
edelleen mahdollisuuden selvittää väitettyjä demokratiaan kohdistuvia
rikollisia tekoja ja tällä tavoin vahvistaa luottamusta siihen, että
demokraattiset instituutiot ja oikeusvaltio toimivat kunnolla. Tutkinnan suorittamisen, tuomioistuinkäsittelyjen
ja rikosoikeudellisten menettelyjen soveltamisen suhteen on kuitenkin ollut
vakavia huolenaiheita, mikä on vaarantanut oikeuden puolustukseen ja
vaikuttanut asioiden legitiimiyteen. Julkishallinnon uudistamisen osalta on edistytty jonkin verran lainsäädännön uudistamisessa. Oikeusasiamiesinstituution perustamiseen on
kiinnitettävä huomiota. Julkishallinnon
uudistaminen ja hajauttaminen edellyttää lisää poliittista tukea. Turvallisuusjoukkojen siviilivalvonnan periaatteen vakiinnuttamisessa on edistytty hyvin. Muun muassa sotilasmenojen siviilivalvontaa on
vahvistettu. Korkeimman sotilasneuvoston
päätökset on avattu siviilituomioistuimen valvonnalle.
Tarvitaan vielä lisäuudistuksia, jotta siviilivalvonta voidaan
vakiinnuttaa kotimaisen turvallisuuden alalla, erityisesti santarmilaitoksessa,
ja edistyä edelleen sotilastuomioistuinjärjestelmän osa-alueella. Tuomioistuinlaitoksen osa-alueella on edistytty. Tuomarien
ja syyttäjien korkeaa neuvostoa ja perustuslakituomioistuinta koskevan
lainsäädännön hyväksyminen tarjoaa puitteet tuomioistuinlaitoksen
riippumattomuuden ja puolueettomuuden lisäämiselle. On
myös toteutettu toimenpiteitä, joilla parannetaan tuomioistuinlaitoksen
tehokkuutta ja puretaan käsittelyä odottavien asioiden kasvavaa sumaa. Kaikilla osa-alueilla, myös rikosoikeusjärjestelmän
suhteen, tarvitaan vielä lisätoimia. Käsittelyä
odottavien vakavien rikosasioiden suma on Turkissa merkittävä, ja suuri osa
vangeista ei ole saanut lainvoimaista tuomiota. Lisäksi
on seurattava täytäntöönpanoa, sillä tähän mennessä toteutetut toimenpiteet
ovat jakaneet maan oikeusoppineita ja kansalaisyhteiskuntaa. Tuomioistuinkäsittelyt eivät ole riittävän
läpinäkyviä. Tuomioistuimet ja
syyttäjävirastot eivät tiedota sidosryhmille tai suurelle yleisölle yleistä
etua koskevista asioista. Tuomioistuinlaitoksen uudistamisstrategiaa on
tarkistettava niin, että kaikki sidosryhmät, Turkin oikeusoppineet ja
kansalaisyhteiskunta ovat siinä mukana. Korruptiontorjuntastrategian ja -toimintasuunnitelman toteuttaminen on alkuvaiheessa. Korruptiota esiintyy edelleen monilla aloilla. Puoluerahoituksen läpinäkyvyyden puute ja
erivapauksien laajuus ovat edelleen merkittäviä haasteita. Korruptiontorjuntalainsäädännön vahvistaminen ja
täytäntöönpano edellyttävät lisää poliittista tukea. Saksassa
toimivaan Deniz Feneri -hyväntekeväisyysjärjestöön kohdistuvan petostutkinnan
seurauksena ylimmän radio- ja televisioneuvoston (RTÜK) entinen johtaja ja
neljä tv-kanava Kanal 7:n ylempään johtoon kuuluvaa henkilöä on pidätetty. Turkin on saatava aikaan tuloksia
korruptiotapausten tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa. Ihmisoikeuksien
ja vähemmistöjen suojelun osalta edistyminen on
ollut vähäistä. Useimmilla osa-alueilla,
erityisesti sananvapauden ja uskonnonvapauden toteutumisen osalta, tarvitaan
huomattavasti työtä. Kansainvälisen
ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisessa on edistytty
jonkin verran erityisesti ratifioimalla kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen
valinnainen pöytäkirja. Useat uudistukset ovat
olleet vireillä vuosia. Ihmisoikeusinstituutioita
koskeva lainsäädäntö on saatettava täysin YK:n periaatteita vastaavaksi. Myönteinen kehitys
kidutuksen ja epäasiallisen kohtelun estämisessä on jatkunut sekä
lainvalvontaviranomaisten harjoittaman epäasiallisen kohtelun esiintymisen että
tapausten vakavuuden osalta. Viranomaiset ovat
edelleen harjoittaneet kohtuutonta voimankäyttöä erityisesti muualla kuin
virallisissa vankiloissa. Epäasiallisesta fyysisestä
kohtelusta on esitetty uskottavia väitteitä. Ne koskevat lähinnä liiallista
voimankäyttöä pidätyksen yhteydessä. Rankaisemattomuusongelman
ratkaisemisessa, johon myös tuomioistuimiin tuotujen väitettyä epäasiallista
kohtelua koskevien tapausten käsittely kuuluu, ei ole edistytty. Vankiloissa
vankien määrän lisääntyminen johtaa vakavaan tilanahtauteen. Tämä vaikeuttaa
pyrkimyksiä parantaa vankilaoloja. Vankiloiden
kantelujärjestelmän uudistaminen on viivästynyt. Kidutuksen
vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanon
odotetaan auttavan ratkaisemaan joitakin näistä kysymyksistä. Vankien terveyspalvelut ja nuorten vankilaolot ovat
asioita, jotka vaativat erityistoimia. Sananvapauden osalta avoin keskustelu arkaluonteisina pidetyistä aiheista jatkui.
Näitä ovat esim. kurdikysymys ja Armenian-kysymys, vähemmistöjen oikeudet ja
sivistykselliset oikeudet sekä armeijan rooli. Oikeutta
sananvapauteen nakertaa kuitenkin suuri määrä toimittajiin, kirjailijoihin,
tutkijoihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvia oikeusjuttuja ja
tutkintoja. Tämä johtaa itsesensuuriin ja on
yhdessä tiedotusvälineisiin kohdistuvan epäasiallisen painostuksen kanssa
vakava huolenaihe. Nykyinen lainsäädäntö ei
takaa riittävällä tavalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista sananvapautta, ja
tuomioistuinten on mahdollista tulkita lainsäädäntöä rajoittavasti. Usein tapahtuva verkkosivustojen kieltäminen on
myös erittäin huolestuttavaa. Kaiken kaikkiaan
Turkin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ovat esteenä vapaalle tiedon ja ajatusten
vaihdolle. Kokoontumisvapauden osalta havaitaan edistymistä kentällä: useat
mielenilmaisut, kuten Newroz-juhlinta (kurdien uusi vuosi)
ja toukokuun 1. päivän vietto sujuivat rauhallisesti.
Kurdikysymykseen, opiskelijoiden oikeuksiin, korkeakoulutuksen
valvontaelimen (YÖK) toimintaan ja ammattiyhdistysoikeuksiin liittyviin
mielenosoituksiin maan kaakkoisosassa ja muilla alueilla on liittynyt
liiallista voimankäyttöä. Yhdistymisvapautta koskeva lainsäädäntö vastaa pitkälti EU:n normeja. Liiallista valvontaa ja lain rajoittavaa tulkintaa
esiintyy edelleen. Puolueiden lakkauttamista
koskevien säännösten muuttamisessa ei ole edistytty. Ajatuksen-,
omantunnon- ja uskonnonvapauden suhteen edistyminen on
ollut vähäistä. Uskonnon harjoittamisen
vapautta kunnioitetaan yleisesti. Vuoropuhelu alawiittien
ja ei-islamilaisten uskontokuntien kanssa jatkui. Ääriryhmät
ovat edelleen uhanneet vähemmistöuskontojen edustajia.
On luotava Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeudellinen kehys,
joka mahdollistaisi alawiittien ja ei-islamilaisten uskontokuntien toiminnan. Naisten oikeuksien suojeleminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisiin
kohdistuvan väkivallan torjuminen ovat edelleen suuria haasteita. Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvon takaava
oikeudellinen kehys on pääosin olemassa. Oikeudellisen
kehyksen muuntaminen poliittiseksi, yhteiskunnalliseksi ja taloudelliseksi
todellisuudeksi edellyttää merkittäviä lisätoimia. Lainsäädäntö
on vielä pantava yhdenmukaisesti täytäntöön kaikkialla maassa. Kunniamurhat, lapsi- ja pakkoavioliitot sekä
naisiin kohdistuva perheväkivalta ovat edelleen vakavia ongelmia. Tarvitaan naisten oikeuksia ja sukupuolten
tasa-arvoa koskevaa lisäkoulutusta ja valistusta erityisesti poliisin piirissä. Lasten oikeuksien toteutumiseksi
on perustettava riittävä määrä voimassa olevan lainsäädännön mukaisia
nuorisotuomioistuimia. Lapsia ei pidätetä vain
välttämättömäksi vähimmäisajaksi eivätkä pidätysolot ole asianmukaiset. Toimia, myös ehkäiseviä ja kuntouttavia
toimenpiteitä, on vahvistettava kaikilla osa-alueilla, joita ovat esimerkiksi
koulutus, lapsityön torjunta, terveydenhoito, hallinnolliset valmiudet ja
koordinointi. Toimet vähäosaisten ja/tai vammaisten tilanteen parantamiseksi ovat jatkuneet. Tarvitaan
yhä lisätoimenpiteitä, jotta voidaan lisätä näiden henkilöiden osallistumista
yhteiskunta- ja talouselämään. Syrjinnän torjunta edellyttää lisätoimia. Kattavaa
syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä ei ole. Työntekijöiden
oikeuksien ja ammattiyhdistysoikeuksien osa-alueella
on edelleen monia haasteita. Nykyinen
säännöstö ei ole EU:n normien ja ILO:n yleissopimusten mukainen. Työmarkkinaosapuolten välillä jatkuvat
erimielisyydet ja riittävän poliittisen tahdon puuttuminen ovat estäneet
edistymistä tällä osa-alueella. Omistusoikeuksien osalta uusi säädös, jolla muutetaan vuoden 2008 yhteisölakia, helpottaa
kiinteän omaisuuden palauttamista ei-islamilaisille
uskonnollisille yhteisöille. Turkin
suhtautuminen vähemmistöihin on edelleen rajoittavaa. Kielen, kulttuurin ja perusoikeuksien täyttä
kunnioittamista ja suojelua eurooppalaisten normien mukaisesti ei ole vielä
saavutettu. Turkin on tehtävä edelleen työtä
suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja vähemmistöjen osallistamisen edistämiseksi. Lainsäädännön kattava tarkistaminen ja
suojelumekanismien tai erityisten elinten perustaminen rasismin,
muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden torjumiseksi on edelleen
tekemättä. Turkki on edistynyt sivistyksellisten oikeuksien
suhteen. Tämä näkyy erityisesti muidenkin kuin turkin kielen käyttönä
kansallisilla radio- ja tv-asemilla sekä useampien kielten käyttönä kunnissa. Kurdin
kielen ja kirjallisuuden osaston avaamiselle Muş Alparslan -yliopistoon on
annettu lupa. Muiden kuin turkin kielen
käyttöä rajoitetaan edelleen poliittisessa elämässä, viranomaisasioinnissa ja
vankiloissa. Muiden kuin turkin kielen käyttöä
koskevaa lainsäädäntöä on mahdollista tulkita rajoittavasti, ja sen
täytäntöönpano on epäyhdenmukaista maan eri osissa. Romanien osalta on
tapahtunut jonkin verran edistymistä. Esimerkiksi syrjivää lainsäädäntöä on
muutettu. Romanien tilanteen parantamiseen ei
ole kokonaisvaltaista toimintalinjaa. Maan itä- ja kaakkoisosien osalta
vuoden 2009 demokraattista avautumista ei ole viety päätökseen. Vaaleilla valittujen politiikkojen ja
ihmisoikeuksien puolustajien pidättäminen on herättänyt huolta. Totuus maan kaakkoisosissa 1980- ja 1990-luvulla
toteutetuista laittomista teloituksista ja kidutuksesta on vielä selvitettävä
oikeudenmukaista menettelyä noudattaen. Maamiinat
ja kylävartiointijärjestelmä aiheuttavat edelleen huolta. Terrori-iskut
lisääntyivät. EU luokittelee PKK:n
terroristijärjestöksi. Korvausten
maksamista maan sisäisille pakolaisille on jatkettu. Järjestelmän yleisen vaikuttavuuden arviointi on
vielä tekemättä. Kansallista strategiaa, jolla
maan sisäisten pakolaisten tarpeisiin voitaisiin paremmin vastata, ei ole vielä
laadittu. Joistakin parannuksista huolimatta
kokonaisvaltaisen pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevan säännöstön
puuttuminen estää asianmukaisen kohtelun tarjoamisen.
Ulkomaalaisten vastaanottokeskusten yleisiä oloja on edelleen parannettava. Alueellisten
kysymysten ja kansainvälisten velvoitteiden osalta
Turkki on toistanut tukensa neuvotteluille, joita käydään Kyproksen ongelman
osapuolten välillä YK:n pääsihteerin alaisuudessa, jotta kiistaan voitaisiin
löytää kokonaisvaltainen ratkaisu. Neuvoston ja
komission toistuvista kehotuksista huolimatta Turkki ei ole kuitenkaan vielä
noudattanut velvollisuuttaan panna assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja
täysimääräisesti ja syrjimättömästi täytäntöön, eikä se ole poistanut kaikkia
esteitä tavaroiden vapaalta liikkuvuudelta, kuten
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antamassa
julistuksessa ja neuvoston päätelmissä, esim. joulukuussa 2006 ja joulukuussa
2010 annetuissa päätelmissä esitetään. Kahdenvälisten suhteiden normalisoinnissa
Kyproksen kanssa ei ole edistytty. Kahdenvälisten Kreikan-suhteiden
parantaminen on edelleen käynnissä. Kahdenväliset
tunnustelevat keskustelut ovat jatkuneet. Kreikka
on tehnyt huomattavan määrän virallisia valituksia siitä, että Turkki loukkaa toistuvasti
Kreikan aluevesiä ja ilmatilaa ja että sen koneet lentävät myös Kreikan saarten
yli. Turkki on
merkittävästi tiivistänyt yhteyksiä Länsi-Balkanilla ja ilmaissut
olevansa vahvasti sitoutunut edistämään rauhaa ja vakautta alueella. Turkin taloudessa
on tapahtumassa vankkaa elpymistä. Julkinen talous kohenee, ja luottamus maan
talousnäkymien pysyvään muuttumiseen ja vakauteen lisääntyy. Taloudellisen
toiminnan nopea laajentuminen kotimaisen kysynnän seurauksena on kuitenkin
johtanut huomattavaan ja kasvavaan ulkoiseen epätasapainoon, joka uhkaa
makrotalouden vakautta. Taloudellisin
arviointiperustein Turkki on toimiva markkinatalous. Maan pitäisi pystyä kohtaamaan unionin
kilpailupaineet ja markkinavoimat keskipitkällä aikavälillä edellyttäen, että
se nopeuttaa kokonaisvaltaisen rakenneuudistusohjelmansa toteuttamista. Talous kasvoi
nopeasti vuonna 2010 ja vuoden 2011 alkupuoliskolla. BKT:n
voimakkaan kasvun lisäksi työllisyyden voimakas kasvu mahdollisti työttömyyden
vähenemisen. Ennen kaikkea suurempien
suhdannevaihtelusta johtuvien tulojen ja pienemmän korkotaakan ansiosta
julkisen talouden vakauttaminen pysyi raiteillaan. Finanssiala
on aikaisempien uudistusten ansiosta osoittautunut huomattavan vahvaksi, ja
lainsäädäntöjärjestelmä toimii edelleen suhteellisen hyvin. Lisäksi uusi valtiontukien seurantaa koskeva laki
ja sääntelyviranomaisen toiminta saattavat lisätä läpinäkyvyyttä ja johtaa
valtiontukien vähenemiseen. Markkinavoimien
vapaa vuorovaikutus on vakiinnutettu. Yksityistäminen
on nopeutunut. EU on edelleen Turkin tärkein
kauppakumppani ja sijoittaja. Kauppa- ja
vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin kasvanut, ja ulkoinen epätasapaino on nyt
huomattava. Rahapolitiikalla on onnistuttu
vain lievästi hillitsemään luotonannon kasvua, mikä yhdessä korkeiden
hyödykehintojen kanssa ruokkii Turkin kasvavaa vaihtotaseen alijäämää. Finanssipolitiikan puolelta tarvitaan enemmän
tukea, ja joitakin yksittäisiä kohdennettuja mikrotason
vakavaraisuustoimenpiteitä ollaankin laatimassa, myös pankkisektorin sääntelijän
toimesta, jotta voidaan helpottaa talouden pehmeän laskun suunnittelua ja
keventää rahapolitiikalle asetettua taakkaa. Turkin
viennin hinta- ja kustannuskilpailukyky on hieman heikentynyt. Inflaatio on alkanut kiihtyä, mikä aiheutuu
pitkälti energia- ja elintarvikepanoksista johtuvista paineista, vilkkaasta
talouden toiminnasta ja säänneltyjen hintojen noususta.
Kaivataan määrätietoisempaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Toimenpiteet finanssipoliittisen läpinäkyvyyden
lisäämiseksi ja finanssipolitiikan ankkuroimiseksi olivat vaatimattomia, vaikka
ne voisivat auttaa Turkkia saamaan uskottavuutta markkinoilla. Markkinoilta poistuminen on edelleen vaikeaa, ja
konkurssimenettelyt ovat yhä suhteellisen vaivalloisia. Turkin edellytykset täyttää jäsenyysvelvoitteet
paranivat edelleen. Useimmilla osa-alueilla
edistyttiin. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen
EU:n säännöstön kanssa on edistynyt esimerkiksi tavaroiden vapaan liikkuvuuden,
kilpailupolitiikan ja valtiontukien, energian, talous- ja rahapolitiikan,
yritys- ja teollisuuspolitiikan, kuluttajansuojan, tilastojen, Euroopan
laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla. Toimia on jatkettava lainsäädännön mukauttamiseksi
esimerkiksi ympäristöasioiden, julkisten hankintojen, palveluiden tarjoamisen
vapauden, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä verotuksen osalta. Täytäntöönpanoa on vahvistettava esimerkiksi
immateriaalioikeuksien ja rahanpesun torjunnan osalta.
Tulliliiton ja ulkosuhteiden osalta mukauttaminen on saatava valmiiksi
esimerkiksi yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan lainsäädännön osalta. Monet
kauppaa pitkään häirinneet tekijät ovat edelleen ratkaisematta. On tärkeää, että Turkki noudattaa tulliliiton
puitteissa antamiaan sitoumuksia. Turkin olisi
useimmilla aloilla ratkaisevan tärkeää parantaa hallinnollisia valmiuksiaan
noudattaa unionin säännöstöä. Lainsäädännön mukauttaminen on tavaroiden
vapaan liikkuvuuden osalta pitkällä, mutta tällä raportointikaudella
edistyminen oli vähäistä. Kaupan tekniset
esteet estävät edelleen tavaroiden vapaata liikkuvuutta vastoin Turkin
tulliliittovelvoitteita. Työntekijöiden
vapaan liikkuvuuden suhteen ei voida raportoida juuri minkäänlaisesta
edistymisestä. EU:n säännöstön soveltamisen valmistelu on edelleen
alkuvaiheessa. Sijoittautumisoikeutta ja
palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan lainsäädännön mukauttaminen on
sekin edelleen alkuvaiheessa. Edistymistä ei ole
havaittu sijoittautumisoikeuden, rajatylittävien palveluiden tarjoamisen
vapauden, postipalvelujen ja ammatillisen pätevyyden vastavuoroisen
tunnustamisen osalta. Pääoman vapaan
liikkuvuuden osalta Turkki edistyi jonkin verran erityisesti
pääomanliikkeiden ja maksujen suhteen. Ulkomaalaisten
kiinteistöhankintojen asteittaisessa vapauttamisessa ei ole edistytty, ja
jäljellä on monia esteitä. Monilla
aloilla rajoitetaan edelleen pääoman liikkumista, myös EU:sta tulevia suoria
sijoituksia. Terrorismin rahoittamisen
vastainen säännöstö on edelleen vaillinainen, ja rahanpesunvastainen
toimintaryhmä on asettanut Turkin mustalle listalle tämän osa-alueen
strategisten puutteiden vuoksi. Julkisten hankintojen osalta on vähän edistytty. Institutionaalinen
rakenne on olemassa, mutta hallinnollisia valmiuksia on parannettava. Mukauttamisstrategian luonnos, johon sisältyy
aikataulutettu toimintasuunnitelma, on valmis, mutta sitä ei ole vielä
hyväksytty. Turkki pitää edelleen voimassa
EU:n säännöstön vastaisia poikkeuksia. Sen on
edelleen mukautettava erityisesti yleishyödyllisiä palveluja, toimilupia
ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevaa lainsäädäntöään. Turkin uuden kauppalain
hyväksymisen jälkeen on havaittu huomattavaa edistymistä yhtiöoikeuden
osalta. Kauppalain odotetaan edistävän avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja
kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien noudattamista. Tilintarkastuksen lainsäädännöllistä ja
institutionaalista kehystä ei vielä ole, eikä kauppatuomioistuinten valmiuksia
ole lisätty. Immateriaalioikeuksien
mukauttaminen on suhteellisen pitkällä, mutta täytäntöönpano on edelleen
heikkoa. Äskettäin toimintansa aloittanut
komission kanssa perustettu immateriaalioikeuksien työryhmä käsittelee
liittymisneuvottelujen keskeistä osa-aluetta.
Immateriaalioikeuksia koskevia uudistettuja lakiesityksiä, joihin sisältyy ehkäiseviä
rikosoikeudellisia seuraamuksia, ei ole vielä
hyväksytty. On tärkeää, että erilaisten immateriaalioikeussidosryhmien
ja julkisten elinten välillä on koordinointia ja yhteistyötä, ja tärkeitä ovat
myös immateriaalioikeuksien rikkomisen vaaroista kertovat valistuskampanjat. Kilpailupolitiikan
alalla lainsäädännön mukauttaminen kilpailusääntöjen ja yrityskeskittymien
valvonnan osalta on pitkällä. Kilpailuviranomainen
panee kilpailusääntöjä tehokkaasti täytäntöön, ja sen riippumattomuus on
tyydyttävällä tasolla. Valtiontukien alalla on
edistytty hyvin. Valtiontukien
seurantaviranomainen on nyt perustettu. Eräät
tärkeät valtiontukiohjelmat on kuitenkin vielä mukautettava tulliliiton
sääntöihin. Finanssipalveluiden
osa-alueella on edelleen edistytty: pankkisektorin sääntelijä on toteuttanut toimia
rahoitusjärjestelmän vakauden vahvistamiseksi. Lainsäädännön
yhdenmukaistaminen EU:n säännöstön kanssa ei kuitenkaan ole etenkään
vakuutusalalla vielä valmis. Tietoyhteiskunnan
ja tiedotusvälineiden suhteen on edistytty sähköisen viestinnän
osa-alueella jonkin verran ja audiovisuaalipolitiikan alalla hyvin. Maatalouden ja
maaseudun kehittämisen osa-alueella on edistytty
jonkin verran. Liittymistä valmistelevan
tukivälineen maaseudun kehittämistä koskevan osa-alueen (IPARD)
täytäntöönpanossa on edistytty merkittävästi, minkä seurauksena EU:n varojen
hallinnointi on siirretty komission päätöksellä Turkille. Myös IPARD-ohjelman
toisen vaiheen valmisteluissa on edistytty merkittävästi. Maatalouden tukipolitiikkaa poikkeaa oleellisesti
EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, eikä sen mukauttamiseen ole vielä
strategiaa. Myös se, että naudanlihan tuonnin
esteitä ei ole poistettu kokonaan, on merkittävä puute.
Elintarviketurvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja
kasvinsuojelupolitiikan osalta EU:n säännöstön saattamisessa osaksi Turkin
lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa on edistytty. Maatalous-
ja maaseutuasioiden ministeriön rakenneuudistus on myönteinen askel virallisen
valvontajärjestelmän vahvistamiseksi. Valvontajärjestelmä
kokonaisuudessaan ei ole vielä täysin EU:n säännöstön mukainen. Eläinten terveyden osa-alueella ja maatalouden
elintarviketuotantolaitosten saattamisessa EU:n hygienia- ja rakennevaatimusten
mukaisiksi tarvitaan huomattavasti työtä. Kalastusalalla
on kaiken kaikkiaan edistytty jonkin verran.
Edistyminen näkyy erityisesti hallinnollisten rakenteiden perustamisessa sekä kalakantojen
ja aluskannan hallinnoinnissa. Turkilta odotetaan
edistymistä muilla osa-alueilla, kuten tarkastus- ja
valvontatoiminnassa. Liikenteen alan yhdenmukaistamisessa on edistytty jonkin verran rautatiealaa
lukuun ottamatta. Meri- ja maantieliikenteessä
mukauttaminen on edelleen edistyneellä tasolla ja lentoliikenne seuraa perässä
hitaampaa vauhtia. Puutteellinen viestintä
Turkin ja Kyproksen lennonjohtokeskusten välillä vaarantaa edelleen vakavasti
lentoturvallisuutta. Merenkulun alalla IMO:n
jäsenvaltioiden vapaaehtoisen auditointijärjestelmän odotetaan tuottavan
myönteisiä tuloksia kansainvälisten yleissopimusten sopimuspuoleksi tulemisen
suhteen. Täytäntöönpanovalmiudet ovat vähäiset
erityisesti vaarallisten aineiden maantie- ja merikuljetuksissa. Energiasektorilla
edistyminen on ollut epätasaista. Sähkön
sisämarkkinoilla ja uusiutuvien energialähteiden osalta on edistytty hyvin. Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti mahdollisimman
korkeiden ydinturvallisuutta, ydinmateriaalivalvontaa ja ydinaseiden leviämisen
estämistä koskevien normien varmistamiseksi. Myös
toimitusvarmuutta, kaasualaa ja energiatehokkuutta koskeva kehitys edellyttää
lisätoimia. Verotuksen
lähentämisessä on edistytty hieman, erityisesti tupakkatuotteiden verotusta
koskevien syrjivien käytäntöjen poistamisessa. Alkoholin
valmisteveron korotus on ristiriidassa komission kanssa asiasta sovitun
toimintasuunnitelman kanssa. Syrjivien
verokäytäntöjen poistaminen on avainasemassa, jotta tässä luvussa voitaisiin
edistyä. Välittömän verotuksen suhteen ei ole
edistytty. Talous- ja
rahapolitiikassa Turkki on edistynyt jonkin verran. Keskuspankki on hyväksynyt uuden
politiikkayhdistelmän, jolla varmistetaan rahoitusvakaus, alennetaan
ohjauskorkoja ja samalla nostetaan pankkialan varantovelvoitteita. Turkki ei ole saanut mukautettua lainsäädäntöään täysin
talous- ja rahapolitiikkaa koskevaan EU:n säännöstöön. Keskuspankki ei
ole täysin riippumaton, ja julkisen sektorin etuoikeutettua pääsyä
rahoitusmarkkinoille ei ole kielletty. Valmistautumisen
yleinen taso on korkea. Tilastojen suhteen on edistytty hyvin, ja yhdenmukaistaminen EU:n säännöstön
kanssa on kaiken kaikkiaan pitkällä. Lisäedistymistä
tarvitaan, erityisesti kansantalouden tilinpidon ja maataloustilastojen osalta. Turkin edistyminen
sosiaalipolitiikan ja työllisyyden osa-alueella on ollut vähäistä. Hallinnolliset valmiudet ovat parantuneet jonkin
verran. Ammattiyhdistysoikeuksia koskevista
perustuslain muutoksista huolimatta lainsäädäntöä ei ole muutettu EU:n normien
ja ILO:n yleissopimusten mukaisten täysien ammattiyhdistysoikeuksien
myöntämiseksi. Laajamittaisen pimeän työvoiman
käytön vähentämiseen ja naisten työllisyysasteen lisäämiseen liittyy edelleen
ongelmia. Työoikeuden soveltamisala on
edelleen rajallinen. Työterveyttä ja
-turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa on parannettava. Erityisesti maalla asuvien ja lasten köyhyysriski
on edelleen suuri. Tasa-arvoelimen
perustamista koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty. Turkki on edelleen edistynyt yritys- ja
teollisuuspolitiikan osa-alueella, jolla Turkin lainsäädännön
yhdenmukaisuus EU:n säännöstön kanssa on riittävällä tasolla. Edistyminen liittyy teollisuusstrategian ja vuodet
2011–2014 kattavan toimintasuunnitelman hyväksymiseen, laajempaan yritys- ja
teollisuuspolitiikan välineiden valikoimaan, alakohtaisten strategioiden
hyväksymiseen ja liiketoimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuntaa
koskevaan mukauttamiseen. Turkki on edistynyt Euroopan laajuisten
verkkojen osa-alueella, erityisesti TEN-liikennealueen osalta. Luotettavien liikennetietojen osalta tarvitaan
lisätoimia. Myös TEN-energia-alueen suhteen on
edistytty jonkin verran. Aluepolitiikassa ja rakennepolitiikan
välineiden yhteensovittamisessa on edistytty jonkin
verran. Elinten perustaminen liittymistä
valmistelevien rahastojen varainhoito- ja valvontatehtäviä varten on tällä
politiikanalalla viivästynyt. Vaikka
liittymistä valmistelevien rahastojen täytäntöönpanon institutionaalinen kehys
on saatu valmiiksi ja hallinnollisia valmiuksia on parannettu, näitä valmiuksia
on edelleen vahvistettava ja koordinointia kaikkien osallisten instituutioiden
välillä parannettava täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Tuomioistuinlaitoksen osa-alueella on kaiken kaikkiaan edistytty. Korruptiontorjunnan osalta edistyminen sitä koskevan strategian ja toimintasuunnitelman
täytäntöönpanossa on vähäistä. Puoluerahoituksen
läpinäkyvyyden puute ja erivapauksien laajuus ovat edelleen merkittäviä
puutteita. Turkin on saatava aikaan tuloksia
korruptiotapausten tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa. Edistyminen oikeuden, vapauden ja
turvallisuuden alalla on ollut epätasaista. Ulkomaalaisia
ja kansainvälistä suojelua koskevan lain hyväksyminen on edelleen keskeistä,
jotta voidaan varmistaa vakaa oikeusperusta tehokkaalle
turvapaikkajärjestelmälle ja muuttoliikkeen hallinnalle ja taata muuttajien ja
pakolaisten oikeudet. Rikos- ja
siviiliasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön osalta edistyminen on vain
vähäistä. Huumeiden ja järjestäytyneen
rikollisuuden osalta on edistytty jonkin verran. Poliisiyhteistyössä
ja terrorismintorjunnassa on edistytty vähän, samoin
viisumipolitiikassa ja tulliyhteistyössä. Hyvin
vähäistä edistymistä voidaan havaita rajaturvallisuuden osa-alueella, jossa
avainkysymykset ovat uuden rajaturvallisuusviraston perustamista koskevan lain
hyväksyminen ja virastojen välinen yhteistyö. Turkki
on edelleen merkittävä laittomien muuttajien kauttakulku- ja kohdemaa. Tarvitaan toimia laittoman muuttoliikkeen
ehkäisemiseksi ja laittomien muuttajien takaisinottamiseksi. Tieteen ja tutkimuksen osa-alueella Turkki on hyvin valmistautunut liittymiseen. Yhdentyminen Euroopan tutkimusalueeseen ja
innovaatiounionia koskevat valmistelut ovat edistyneet hyvin. Yleisesti ottaen Turkin osallistuminen EU:n
seitsemänteen puiteohjelmaan ja hankkeiden läpimeno lisääntyy. Tarvitaan
kuitenkin lisätoimia, jotta EU:n tutkimusohjelmien laatuvaatimukset voidaan
täyttää ja menestyä kilpailuun perustuvassa osallistumisessa. Koulutuksen ja kulttuurin osalta on edistytty,
erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen osa-alueella. Kiinnostus yhteisön ohjelmia kohtaan on edelleen
lisääntynyt. Kulttuurin osa-alueella on
edistytty jonkin verran, ei kuitenkaan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Ympäristön osa-alueella
Turkki on edistynyt hyvin jätehuollon suhteen, mutta
horisontaalisen lainsäädännön, ilman laadun, teollisuuden päästöjen
vähentämisen ja riskienhallinnan osalta edistyminen on ollut vain vähäistä. Veden laadun, kemikaalien ja hallinnollisten
valmiuksien osalta Turkki on edistynyt hyvin vähän. Luonnonsuojelun
suhteen ei ole edistytty. Ilmastonmuutoksen
osalta Turkki on edistynyt vähän tietoisuuden lisäämisessä EU:n
ilmastovaatimuksista, mutta vankempi ja kunnianhimoisempi sekä kotimaassa että
kansainvälisesti harjoitettava ilmastopolitiikka on vielä luomatta. Hallinnollisia valmiuksia on tarpeen parantaa. Kuluttajien ja terveyden suojelussa on edistytty jonkin verran. Kuluttajien
suojelun osa-alueella on vielä hyväksyttävä kuluttajansuojaa ja yleistä
tuoteturvallisuutta koskevat tarkistetut puitelait. Markkinavalvonnan
parantaminen edellyttää lisää määrärahoja ja henkilöstöä, ja yhteistyötä
kuluttajajärjestöjen kanssa on vahvistettava. Kansanterveyden
osa-alueella Turkki ei ole vielä saattanut lainsäädännön mukauttamista
päätökseen eikä luonut hallinnollisia valmiuksia lainsäädännön täytäntöönpanon
parantamiseksi, jotta väestön terveyttä ja turvallisuutta voitaisiin kohentaa. Tullin osalta Turkin lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukainen EU:n säännöstön
kanssa, sillä maa on EU:n kanssa tulliliitossa. Rajanylityspaikoille
perustettujen myymälöiden verovapaus ja alkuperätietojen vaatiminen EU:ssa
vapaasti liikkuvien tavaroiden tuojilta ennen tulliselvitystä ei ole
tulliliiton periaatteiden mukaista. Vapaa-alueita,
valvontaa ja tariffikiintiöitä koskevaa lainsäädäntöä on vielä mukautettava. Riskiperusteisten tarkastusten parantaminen ja
menettelyjen yksinkertaistaminen helpottaisivat laillista kauppaa ja
vähentäisivät fyysisiä tarkastuksia. Immateriaalioikeuksien
tosiasiallista täytäntöönpanoa tullissa ei vielä ole, ja toimenpiteet
tuoteväärennösten torjumiseksi ovat puutteellisia. Ulkosuhteiden alalla Turkki on tulliliiton ansiosta edennyt lainsäädännön mukauttamisessa
pitkälle. Joitakin eroja on edelleen jäljellä
esimerkiksi yleisen tullietuusjärjestelmän maantieteellisen kattavuuden osalta. Turkin
lainsäädännön mukauttaminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
on jatkunut. Yleisesti ottaen Turkin
lainsäädännön mukauttaminen YUTP-julistuksiin väheni tarkastelukaudella, eikä
Turkki ole mukauttanut lainsäädäntöään Irania, Libyaa ja Syyriaa koskeviin EU:n
rajoittaviin toimenpiteisiin. Turkki on
pyrkinyt käymään vuoropuhelua ja keskustelemaan EU:n kanssa monista
ulkopolitiikan kysymyksistä. Se on pyrkinyt
normalisoimaan suhteitaan naapurimaihinsa, kuten Irakiin, kurdien aluehallinto
mukaan lukien. Armenia-suhteiden
normalisoimisessa ei edistytty. Suhteet
Israeliin heikentyivät edelleen vuoden 2010 Gazan saattueselkkauksen
seurauksena. Riippumattoman YK-raportin
julkaisemisen jälkeen Turkki on alentanut Israel-suhteidensa tasoa ja
keskeyttänyt Israelin kanssa tehtyjen sotilaallisten sopimusten soveltamisen. Turkki
myötävaikuttaa edelleen yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTTP)
ja pyrkii lisäämään osallistumistaan YTTP-toimiin. Kysymys
Berliini plus -järjestelyjä pidemmälle menevästä EU–Nato-yhteistyöstä, jossa
kaikki EU:n jäsenvaltiot olisivat mukana, on ratkaisematta. Turkki ei ole mukauttanut kantaansa vastaamaan EU:n
kantaa Wassenaarin järjestelyn jäsenyyttä koskevassa asiassa. Varainhoidon valvonnassa, jonka osalta mukauttaminen on jo edennyt melko pitkälle, on edistytty
jonkin verran. Julkista varainhoitoa ja
valvontaa koskevan lain täytäntöönpanolainsäädäntö on kaikilta osin voimassa. Julkisen sektorin varainhoidon sisäistä valvontaa
koskevaa asiakirjaa ja toimintasuunnitelmaa on tarkistettava. Turkin tilintarkastustuomioistuinta koskevan lain
hyväksyminen oli merkittävä askel ulkoisen tilintarkastuksen mukauttamisessa
vastaamaan kansainvälisiä standardeja. Turkin
petostentorjunnan yhteistyörakenteen on edelleen vahvistettava
koordinointitoimintaansa, toiminnallista riippumattomuuttaan ja operatiivista
verkostoaan. Edistyminen varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta on vähäistä. Hallinnolliset
valmistelut omien varojen järjestelmän perustamiseksi ovat hyvin alkuvaiheessa. Islanti Islanti täyttää edelleen poliittiset
jäsenyysehdot. Islanti on toimiva
demokratia, jossa on vahvat instituutiot ja jossa edustuksellisella
demokratialla on syvälle juurtuneet perinteet. Maan
tuomioistuinlaitos on edelleen korkeatasoinen, ja Islanti vahvistaa jatkuvasti
jo korkeatasoista perusoikeuksien suojelua. Kokoomushallituksen yhtenäisyyttä on koeteltu
useita kertoja, mutta se on pysynyt vakaana. Kotimaan
politiikkaa leimaa se, että poliittisilla voimilla ja väestön keskuudessa on
erilaisia mielipiteitä liittymisestä EU:hun. Tiedotustoimet,
joilla edistetään tietoon perustuvaa keskustelua Islannin liittymisprosessista,
ovat alkaneet. Sekä hallitus että parlamentti ovat edelleen
toimineet hyvin. Huhtikuussa 2011 perustettiin
perustuslakineuvosto käymään läpi perustuslakia ja ehdottamaan siihen
muutoksia. Lisäksi on laadittu lainsäädäntöä,
jolla edelleen vahvistetaan parlamentin ja julkishallinnon tehokkuutta. Finanssikriisin poliittisia ja hallinnollisia
seurauksia käsittelevän erityistutkintakomitean suositusten täytäntöönpano on
edelleen edistynyt hyvin. Näiden suositusten
mukaisesti valtakunnanoikeus kokoontui maaliskuussa 2011 käsittelemään entistä
pääministeriä vastaan nostettua kannetta. Tämän
seurauksena hänet pantiin toukokuussa 2011 syytteeseen vakavasta
laiminlyönnistä. Samaan aikaan
erityissyyttäjän virasto jatkoi työtään tehokkaasti. Se
tutki lukuisia epäilyjä laittomista liiketoimintakäytännöistä pankkisektorilla.
Ne ovat johtaneet joihinkin pidätyksiin. Tuomioistuinlaitoksen tehokkuuden ja
petostentorjuntakehyksen vahvistamisessa entisestään on edistytty. Tuomareita nimitettiin muutetun tuomioistuinlain
mukaisesti, ja korruption vastainen YK:n yleissopimus ratifioitiin helmikuussa
2011. Eturistiriitojen osalta Islanti on
alkanut laatia kohdennettuja käyttäytymissääntöjä ministereille ja joillekin
työntekijäryhmille. Islanti vaalii edelleen perusoikeuksia,
taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet mukaan lukien. Kansallisten
vähemmistöjen suojelua koskeva Euroopan neuvoston puiteyleissopimus on vielä
ratifioitava. Islannin talous elpyy hitaasti maan
finanssikriisistä ja sitä seuranneesta pitkästä ja syvästä taantumasta.
Kasvunäkymät ovat kuitenkin yhä heikot, sillä kotitaloudet ja yritykset ovat
edelleen hyvin velkaantuneita. Talouspolitiikkaa
suunnattiin edelleen kohti vakautusta, jota vahvisti IMF-ohjelman onnistunut
toteutus. Viimeaikainen inflaation kiihtyminen
sai keskuspankin nostamaan korkoja, kun taas finanssipolitiikka oli
suhteellisen löysää. Menolähtöinen julkisen
talouden sopeuttaminen julkisen velan vähentämiseksi kestävälle tasolle on
edelleen haaste. Työttömyysaste on korkea,
erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien. Vaikka
pankkialan rakenneuudistuksessa on edistytty, talous kärsii yhä finanssialan
toimimattomuudesta, ja pääomanliikkeiden rajoitusten poistaminen on keskeinen
haaste. Taloudellisten arviointiperusteiden osalta Islannin voidaan katsoa olevan toimiva markkinatalous. Finanssialan heikkoudet ja pääoman liikkeiden
rajoitukset kuitenkin edelleen estävät resurssien tehokasta jakamista. Jos Islanti edelleen korjaa rakenteellisia
heikkouksia asianmukaisella makrotalouspolitiikalla ja rakenneuudistuksilla,
sen pitäisi selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa
keskipitkällä aikavälillä,. Politiikkayhdistelmä, jossa keskitytään
voimakkaasti valuuttakurssin vakauttamiseen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen,
on tukenut makrotalouden uudelleenvakauttamista. Kauppataseen
ylijäämän ja valuuttakurssin vahvistumisen seurauksena keskuspankki alensi
edelleen ohjauskorkoaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla, mutta kiristi hieman
rahapolitiikkaansa elokuusta 2011 lähtien, kun valuutta heikkeni ja vuotuinen
inflaatio kiihtyi huomattavasti. Toimia
julkisyhteisöjen tulojen vahvistamiseksi ja menoleikkausten toteuttamiseksi on
jatkettu. Koska julkinen velka on suuri,
toteutettiin toimenpiteitä jälleenrahoitusriskien pienentämiseksi ja
paikallishallintoyksiköiden talouden vahvistamiseksi.
Valuuttavaranto on kasvanut edelleen, ja keskuspankin tuoreet arviot
viittaavat paremmin hallittavaan ulkomaanvelkaan. Yksityisen
sektorin velkojen uudelleenjärjestelyn nopeuttamiseksi on toteutettu uusia
toimenpiteitä. Tarkistettu pääomanliikkeiden
vapauttamista koskeva strategia on hyväksytty. Sen toteuttaminen on edelleen
haaste. Työmarkkinat ovat edelleen olleet
joustavat ja osallistumisasteet melko korkeita. Maan
perusinfrastruktuuri on hyvä, luonnonvarat runsaat ja väestö kaiken kaikkiaan
hyvin koulutettua. Makrotaloudelliset riskit ovat kuitenkin
edelleen suuria. Kotimainen kysyntä on
piristynyt, mutta elpyminen perustuu pitkälti väliaikaisiin toimenpiteisiin,
joilla on tuettu yksityistä kulutusta. Tulevaisuuden
kasvun lähteisiin ja kasvun kestävyyteen liittyy edelleen riskejä ja
epävarmuutta. Finanssiala kärsii edelleen
heikkolaatuisista omaisuuseristä, ja keskeneräinen yksityissektorin velkojen
uudelleenjärjestely estää edelleen tehokasta rahoituksenvälitystä. Julkinen velka on kasvanut yli 90 prosenttiin
suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden
vakauttamistoimet ovat olleet jokseenkin lieviä, ja julkisen talouden haasteena
on edelleen tuntuvien menoleikkausten toteuttaminen pitkän aikavälin
kestävyyden lisäämiseksi. Julkisen talouden
riskit johtuvat mittavista ehdollisista veloista ja ratkaisemattomasta
Icesave-kysymyksestä. Kriisin jälkeinen syvä
lama vaikuttaa edelleen voimakkaasti työmarkkinoihin, ja maan työttömyysaste on
ennennäkemättömän korkea. Erityisesti nuoria on runsaasti työttöminä, ja
pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Kasvua,
investointeja ja kehitystä estävät liiketoimintaympäristön heikkoudet, kuten
korkeat markkinoillepääsyn esteet tietyillä sektoreilla. Teollisuuden rakenne oli edelleen varsin yksipuolinen. Ensimmäisessä
edistymiskertomuksessa noudatetun metodologian mukaisesti Islannin kykyä täyttää jäsenyysvelvoitteet on arvioitu sen
perusteella, miten se on osallistunut Euroopan talousalueeseen (ETA), ottaen
huomioon ETA:ssa myönnetyt poikkeukset ja ETA:n piiriin kuulumaton EU:n
lainsäädäntö. Yleinen valmistautuneisuus EU:n
säännöstön vaatimusten täyttämiseen on edelleen hyvä, erityisesti siksi, että
Islanti osallistuu Euroopan talousalueeseen. Icesave-kiista on ratkaisematta. Neuvottelupyrkimyksistä huolimatta uusi laki
Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Alankomaille suoritettavan velan
takaisinmaksun ehdoista hylättiin kansanäänestyksessä huhtikuussa 2011. Hallitus vahvisti, että kansanäänestyksen tulos ei
vaikuta Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Alankomaille suoritettaviin
maksuihin, joiden suorittaminen on määrä aloittaa loppuvuodesta 2011. Hallitus lähetti toukokuussa 2011 vastauksensa EFTAn
valvontaviranomaisen (ESA) viralliseen ilmoitukseen toukokuulta 2010. ESA käynnisti kesäkuussa 2011 rikkomusmenettelyn
toisen vaiheen antamalla perustellun lausunnon. Lausunnossa
toistetaan kokonaisuudessaan aikaisemman virallisen ilmoituksen havainnot,
joiden mukaan Islanti rikkoi talletussuojadirektiiviä.
Euroopan komissio yhtyy ESAn oikeudelliseen analyysiin. Islannin hallitus toimitti vastauksensa ESAn
perusteltuun lausuntoon syyskuun lopussa. Valvontaviranomainen
tutkii nyt vastauksen tarkasti ennen kuin se tekee päätöksen
jatkotoimenpiteistä tässä asiassa. Icesave-kiista
on tässä vaiheessa edelleen ratkaisematta. Valmistelut jäsenyysvelvoitteiden
täyttämiseksi ovat jatkuneet ETA-sopimuksen piiriin osittain kuuluvilla
osa-alueilla sekä ETA-sopimuksen ulkopuolelle jäävien lukujen osalta, vaikkakin
suhteellisen hitaasti. Islannin lainsäädäntö
on edelleen pitkälti yhdenmukaista EU:n säännöstön kanssa, ja se soveltaa
huomattavaa osaa EU:n säännöstöstä ETA-sopimuksen piiriin kuuluvilla
osa-alueilla, joita ovat muun muassa tavaroiden vapaa liikkuvuus,
työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen
vapaus, pääoman vapaa liikkuvuus, julkiset hankinnat, yhtiöoikeus,
immateriaalioikeudet, kilpailu, finanssipalvelut sekä tietoyhteiskunta ja
tiedotusvälineet. Edistymiskertomuksessa vahvistetaan, että
seuraavat osa-alueet ovat liittymisprosessissa todennäköisesti haasteellisia: finanssipalvelut, maatalous ja maaseudun
kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus, pääoman vapaa liikkuvuus,
elintarviketurvallisuus sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka, verotus
ja tulli. Hallinnollisten valmiuksien osalta olisi
kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilöstöä ja määrärahoja on käytössä
EU:hun liittymiseen liittyviin välttämättömiin valmisteluihin. Islannin lainsäädäntö on tavaroiden vapaan
liikkuvuuden osa-alueella edelleen pitkälti linjassa EU:n säännöstön
kanssa. Islannissa ei kuitenkaan ole vireillä
uutta lainsäädäntöä horisontaalisten toimenpiteiden ja ns. vanhan
lähestymistavan mukaisen tuotelainsäädännön osalta. Monilla
osa-alueilla, joilla on hyväksytty uutta EU:n säännöstöä, sen saattaminen
osaksi kansallista lainsäädäntöä on vielä vietävä päätökseen. Islannin lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n
säännöstön kanssa on edelleen korkealla tasolla työntekijöiden vapaan
liikkuvuuden osalta. Sijoittautumisoikeutta ja palvelujen
tarjoamisen vapautta koskeva lainsäädäntö on edelleen
pitkälti EU:n säännöstön mukaista postipalveludirektiiviä lukuun ottamatta. Palveludirektiivin täytäntöönpanosta ilmoitettiin
heinäkuussa 2011. Islanti soveltaa pääoman vapaata
liikkuvuutta koskevaa EU:n säännöstöä pitkälti joitakin poikkeuksia lukuun
ottamatta. Finanssikriisin jälkimainingeissa
Islanti kuitenkin soveltaa edelleen pääomanliikkeiden rajoituksia, jotka on
poistettava EU:hun liittymiseen mennessä. Julkisten hankintojen osalta Islannin lainsäädäntö on edelleen pitkälti yhdenmukainen EU:n
säännöstön kanssa. Oikeussuojakeinoja ja
puolustushankintoja koskeva mukauttaminen on vielä tekemättä. Yhtiöoikeuden osalta Islannin lainsäädäntö on jo pitkälti EU:n kanssa yhdenmukainen,
ja se soveltaa huomattavaa osaa EU:n säännöstöstä. Lainsäädännön
mukauttaminen kirjanpitostandardeja ja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja
vastaaviksi on vielä kesken. Islannin lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n
säännöstön kanssa on edelleen korkealla tasolla immateriaalioikeuksien
osalta, ja sillä on hallinnolliset valmiudet panna alan lainsäädäntö
täytäntöön. Tarvitaan kokonaisvaltainen
noudattamisen varmistava politiikka. Islannin lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n
säännöstön kanssa on edelleen korkealla tasolla kilpailupolitiikan osalta. Finanssikriisin seurauksena toteutettujen
valtiontukitoimenpiteiden seuranta etenee tyydyttävästi. Finanssipalveluja
koskevan EU:n säännöstön täytäntöönpanemiseksi ja
erityisesti sen tosiasiallisen noudattamisen varmistamiseksi sekä alan
asianmukaista valvontaa varten tarvitaan lisätoimia. Icesave-kiista
on ratkaisematta. Tietoyhteiskunnan
ja tiedotusvälineiden osa-alueella on joitakin aukkoja
lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeva Islannin politiikka ei kokonaisuudessaan ole EU:n säännöstön
mukaista, ja täytäntöönpanoa varten on perustettava asianmukaiset
hallinnolliset puitteet. Eräät osat Islannin lainsäädännöstä ja
hallinnollisista puitteista eivät ole yhdenmukaisia elintarvikkeiden
turvallisuutta sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikkaa koskevan
EU:n säännöstön kanssa. Erityisesti on kiinnitettävä
huomiota eläviä eläimiä, kasvinsuojeluaineita ja uuselintarvikkeita
koskevan lainsäädännön aukkoihin. Islanti ei ole
aloittanut kalastusalaa koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista EU:n
säännöstön kanssa eikä luonut mekanismeja EU:n tukitoimenpiteiden
täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Voimassa
olevat kalastukseen kohdistuvia ulkomaisia investointeja koskevat rajoitukset
eivät ole EU:n säännöstön mukaisia. Liikenteen osalta on edistytty jonkin verran, erityisesti maantie- ja
meriliikenteen osa-alueella. On
kuitenkin vielä monia osa-alueita, joilla Islannin on saatettava EU:n
lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä. Energialainsäädäntö
on edelleen pitkälti EU:n säännöstön mukaista,
öljyvaroja, sääntelyviranomaisen riippumattomuutta ja energiatehokkuutta lukuun
ottamatta. Islannin verolainsäädäntö on edelleen
osittain EU:n säännöstön kanssa yhdenmukainen. On
määriteltävä strategia, jolla saavutetaan tietotekniikan yhteenliitettävyys ja
yhteentoimivuus verotusta koskevien EU:n IT-järjestelmien kanssa. Talous- ja rahaliiton osalta lainsäädännön yhdenmukaistaminen rahapolitiikkaa koskevan EU:n
säännöstön kanssa on edelleen kesken ja hallinnollisia rakenteita on edelleen
vahvistettava. EU:n metodologian mukaisten tilastotietojen
saatavuutta on edelleen parannettava erityisesti yritystilastojen,
työmarkkinatilastojen ja maataloustilastojen osalta. Islanti soveltaa
ja panee täytäntöön huomattavaa osaa sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen
liittyvää EU:n säännöstöä. Kokonaisvaltainen
työllisyysstrategia on vielä laadittava. Islannin valmistautumisaste on yritys- ja
teollisuuspolitiikan osa-alueella edelleen korkea.
Finanssikriisi vaikuttaa yhä pk-yritysten rahoituksen saantiin. Islannin lainsäädännön yhdenmukaisuus Euroopan
laajuisia verkkoja koskevien EU-normien kanssa on edelleen hyvällä tasolla. Aluepolitiikassa
ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisessa
Islannin on määritettävä koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta vastaavat
laitokset. Tuomioistuinlaitoksen ja perusoikeuksien osa-alueella valmistelut etenevät edelleen hyvin. Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden ja
petostentorjuntakehyksen vahvistamisessa entisestään on edistytty. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa on edelleen
seurattava. Kansalaisten oikeuksia ja
tietosuojaa koskeva lainsäädäntö ei vastaa vielä EU:n säännöstöä. Islanti soveltaa edelleen Schengenin sopimusta,
ja se on pitkälti yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä EU:n säännöstön kanssa oikeuden,
vapauden ja turvallisuuden osa-alueella. Kansainvälisten
sopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano edellyttävät lisätoimia. Islanti on edelleen pitkällä EU:hun liittymisen
ja Euroopan tutkimusalueeseen yhdentymisen valmistelujen osalta. Islannin
lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n säännöstön kanssa on edelleen korkealla
tasolla koulutuksen ja kulttuurin osalta. Ympäristöä ja
ilmastonmuutosta koskevien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten
puitteiden vahvistamisessa on edistytty jonkin verran.
Luonnonsuojelua ja veden laatua koskeva lainsäädäntö ei ole vielä täysin
yhdenmukainen EU:n säännöstön kanssa. Islannin
on asteittain yhdenmukaistettava kansainvälisillä ympäristöfoorumeilla
esittämänsä kannat EU:n kantojen kanssa ja ratifioitava jäljellä olevat
monenväliset sopimukset. Islannin lainsäädännön yhdenmukaisuus terveyden
ja kuluttajien suojelua koskevien EU-normien kanssa on edelleen hyvällä
tasolla. Kuluttajansuojan osa-alueella
tarvitaan kuitenkin vielä lisätoimia. Tullilainsäädäntö on edelleen osittain EU:n säännöstön mukaista. Tarvitaan huomattavia toimia lainsäädännön
eroavaisuuksien poistamiseksi erityisesti tullisäännösten, taloudellisesti
vaikuttavien tullimenettelyjen, tullittomuuden ja turvallisuusnäkökohtien
osalta. Valmistelut
liittymisestä alkavaa EU:n säännöstön tosiasiallista täytäntöönpanoa varten on
vielä aloitettava. Erityisesti on huolehdittava yhteenliitettävyydestä
EU:n IT-järjestelmien kanssa. Ulkosuhteissa on edistytty edelleen, erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen
avun osa-alueella. Islannin on vielä
tultava jäseneksi Kimberleyn prosessiin. Islannin
lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n säännöstön kanssa on edelleen korkealla
tasolla ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Painoarvo, jonka Islanti antaa arktisen alueen
politiikalle, korostaa sen sitoutumista aktiiviseen rooliin Pohjois-Euroopan
alueellisissa järjestöissä. Varainhoidon
valvonnan sääntelyssä on edistytty vähän. Tarvitaan lisätoimia julkisen sektorin varainhoidon
sisäistä valvontaa koskevan asiakirjan valmistelemiseksi ja sisäisen ja
ulkoisen tarkastuksen erottamiseksi toisistaan. Valmistautumista
EU:n taloudellisten etujen suojelemiseen on yhä parannettava. Varainhoitoa ja
talousarviota koskevien säännösten osalta Islanti on
saavuttanut hyvän yhdenmukaisuustason politiikanaloilla, joihin luku pohjautuu
ja jotka vaikuttavat siihen. Islanti on jatkanut sen määrittämistä, miltä osin
lainsäädäntöä on yhdenmukaistettava EU:n säännöstön kanssa. Tarvitaan hallinnollisia valmisteluja ja konsepteja
omien varojen järjestelmän perustamiseksi. Koordinointirakenne
on vielä virallisesti perustettava. [1] 49 artikla. [2] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999
määritelmän mukaisesti. [3] Tämän tiedonannon liitteessä esitetään maaraporttien
tiivistelmät ja päätelmät. [4] Työ on huomioitu komission äskettäin antamassa
tiedonannossa Korruption torjuminen EU:ssa, KOM(2011) 308
lopullinen. [5] Strategiassa on kyse Tonavan alueen maiden välisestä
yhteistyöstä ympäristön, liikenteen, energian, sosioekonomisen kehityksen,
koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä suojan ja turvallisuuden aloilla.
Laajentumismaista Kroatia, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina ja Montenegro
osallistuvat tähän yhteistyöhön. Ks. KOM(2010) 715 lopullinen ja neuvoston
päätelmät, 13.4.2011. [6] Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-hankkeita ovat Eurooppalainen
digitaalistrategia, Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä (Youth on
the move), Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden
teollisuuspolitiikka, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma ja Euroopan
köyhyydentorjuntafoorumi. [7] KOM(2008) 394 lopullinen. [8] KOM(2011) 415 lopullinen. [9] Turkki on tarkkailija.
Naapuruusmaista Ukraina ja Moldova ovat täysjäseniä, Georgia ja Armenia
tarkkailijoita. [10] Asia Sejdić-Finci v. Bosnia ja Hertsegovina, joulukuu
2009. [11] Tavoitteita on viisi: 1) omaisuuden jakoa valtion ja
muiden hallintotasojen välillä koskevan kysymyksen hyväksyttävä ja kestävä
ratkaisu; 2) puolustusomaisuutta koskevan kysymyksen hyväksyttävä ja kestävä
ratkaisu; 3) Brčkon asemaa koskevan lopullisen ratkaisun tekeminen; 4)
julkisen talouden kestävyys; ja 5) oikeusvaltioperiaatteen juurtuminen (josta
on osoituksena sotarikoksia koskevan kansallisen strategian, ulkomaalais- ja
turvapaikkalain sekä oikeusalan uudistusta koskevan kansallisen strategian
hyväksyminen) ja erityisedellytyksiä kaksi: 1) vakautus- ja
assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen ja 2) vakaa poliittinen tilanne. [12] KOM(2009) 534 lopullinen. [13] Esimerkkeinä voidaan mainita luku 20 – Yritys- ja teollisuuspolitiikka
ja luku 21 – Euroopan laajuiset verkot. [14] Asetus (EY) N:o 1085/2006. [15] KOM(2011) 500. [16] KOM(2011) 290. [17] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244
määritelmän mukaisesti. [18] Tärkeimmät painopisteet eli ensisijaiset tavoitteet ovat:
vaalilainsäädännön parantaminen ja parlamentin aseman vahvistaminen
lainsäätäjänä ja valvojana; julkishallinnon uudistaminen; tuomioistuinlaitoksen
uudistaminen; korruption torjunta; järjestäytyneen rikollisuuden torjunta;
tiedotusvälineiden vapaus ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa; syrjinnän
kieltävän kehyksen täytäntöönpano ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden
henkilöiden tilanne. Tarkemmat tiedot tärkeimmistä painopisteistä löytyvät
asiakirjasta KOM(2010) 670. [19] Montenegro on ottanut euron käyttöön yksipuolisesti
ainoaksi lailliseksi maksuvälineekseen. [20] Tärkeimmät painopisteet eli ensisijaiset tavoitteet ovat:
parlamentin moitteeton toiminta; vahvistettua enemmistöä edellyttävien lakien
antaminen; nimittämismenettelyt ja nimitykset tärkeimpiin instituutioihin;
vaaliuudistus; vaalien järjestäminen; julkishallinnon uudistaminen;
oikeusvaltion vahvistaminen ja tuomioistuinlaitoksen uudistaminen; korruption
torjunta; järjestäytyneen rikollisuuden torjunta; omaisuuskysymysten
ratkaiseminen; ihmisoikeuksien vahvistaminen ja syrjinnän vastaisten
politiikkojen täytäntöönpano; vangittujen henkilöiden kohtelun parantaminen ja
oikeusasiamiehen suositusten soveltaminen. Tarkemmat tiedot tärkeimmistä
painopisteistä löytyvät asiakirjasta KOM(2010) 680. [21] Asia Sejdić-Finci v. Bosnia ja Hertsegovina, joulukuu
2009. Asia koskee etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää maan toimielinten
edustuksessa niiden henkilöiden osalta, jotka eivät kuulu johonkin kolmesta
pääkansanryhmästä. [22] Kansalliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien
suojelua koskevan lain mukaan Bosnia ja Hertsegovinassa on 17 kansallista
vähemmistöä. Kolme pääkansanryhmää – bosniakit, kroaatit ja serbit – eivät ole
kansallisia vähemmistöjä.