52011DC0111

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 10.3.2011

KOM(2011) 111 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen täytäntöönpanostaEnsimmäinen kertomus – vuotuiset toimintaohjelmat 2007, 2008 ja 2009

SEK(2011) 284 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen täytäntöönpanostaEnsimmäinen kertomus – vuotuiset toimintaohjelmat 2007, 2008 ja 2009

ESIPUHE

Tämä kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja osoitetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 19. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 300/2007[1], jäljempänä ’ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskeva asetus’, 18 artiklassa vahvistetun raportointivaatimuksen mukaisesti.

TIIVISTELMÄ

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskevalla ohjelmalla jatkettiin entisen Neuvostoliiton kanssa osana Tacis-ohjelmaa aloitettua ydinturvallisuusalan yhteistyötä. Ohjelma kattaa maantieteellisesti nyt koko maailman. Sen mukaisen ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön ja avun tärkeimmät kehitysvaiheet vuosina 2007–2009 esitetään seuraavassa.

Ukrainassa tuki kohdennettiin sääntelyviranomaiselle ja toiminnanharjoittajalle. Ukrainan ydinvoimalaitosten ydinturvallisuuden arviointi yhteishankkeena IAEA:n kanssa oli merkittävä saavutus. Arvioinnin yhteydessä saatiin arvokasta tietoa laitosten tilasta sekä ydinjätehuollon ja ydinalan sääntelyviranomaisen tilanteesta Ukrainassa, ja se osoitti, että ydinturvallisuus oli parantunut viime vuosina merkittävästi.

Venäjällä jatkettiin Tacis-ohjelmassa aloitettuja hankkeita osana ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä. Uudet hankkeet eivät kuitenkaan ole olleet mahdollisia, sillä sopivasta yhteistyökehyksestä ei voitu sopia. Parhaillaan käydään keskusteluja yhteistyötoimien jatkamisesta aiempaa pienemmässä mittakaavassa.

Armeniassa on aloitettu Metsamorin ydinvoimalaitokseen liittyviä tärkeitä hankkeita, joilla korjataan kiireellisiä toimia edellyttäviä turvallisuuspuutteita, kun laitos on toiminnassa. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, ettei laitosta voida saada nykyajan ydinturvallisuusstandardien mukaiseksi, ja se olisi suljettava heti, kun tämä on käytännössä mahdollista. Armeniassa hankkeisiin sisältyi henkilöstön kouluttamista, ydinalan sääntelyviranomaisen avustamista ja jätteen huoltostrategian kehittämistä tulevaa käytöstäpoistoa varten.

Valko-Venäjällä ja Georgiassa yhteistyötä jatkettiin varsin pienin hankkein. Valko-Venäjällä käytiin kuitenkin keskusteluja sääntelyviranomaisen kanssa yhteistyön lisäämisestä, jotta maan valmiuksia voitaisiin parantaa ennen ydinvoimalaitoksen rakentamista.

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskeva ohjelma laajennettiin koskemaan uusia maita kolmella alueella:

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat: Egyptissä, Jordaniassa ja Marokossa aloitettiin hankkeita pääasiassa sääntelyviranomaisten tukemiseksi.

Kaakkois-Aasiassa aloitettiin hankkeita Filippiineillä ja Vietnamissa .

Latinalaisessa Amerikassa hankkeita aloitettiin Brasilian ydinalan sääntelyviranomaisen ja toiminnanharjoittajan kanssa. Myös Meksikon ja Argentiinan kanssa luotiin yhteyksiä.

Ohjelman keskeisiä piirteitä oli myös laaja yhteistyö Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA n kanssa alakohtaisten teknisten toimien tukemiseksi kansallisella tai alueellisella tasolla. Näitä toimia olivat mm. turvallisuuskulttuurin kehittäminen, sääntelyviranomaisten valmiuksien kehittäminen, jätteiden hoito, tutkimusreaktorien turvallisuus ja seismiset turvajärjestelyt. Tämä osa ohjelmaa on hyvin tärkeä vielä tulevinakin vuosina.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin avunantajamaiden puolesta hallinnoimiin Tšernobylin reaktorisuojarahastoon ja ydinturvarahastoon annettiin merkittäviä määriä taloudellista tukea. Tšernobyl-hankkeiden seurantaa varten perustettiin G8-maiden ydinturvallisuusryhmän ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin yhteydenpitoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio.

JOHDANTO

Komissio otti vuonna 1991 käyttöön Tacis-toimiin[2] kuuluvan ydinturvallisuusohjelman Tšernobylin onnettomuuden myötä esiin tulleiden turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi. Vuosina 1991–2006 ydinturvallisuushankkeisiin sidottiin yli 1,3 miljardia euroa. Tacis-ydinturvallisuusohjelmien yksityiskohtaisia tuloksia esiteltiin erityiskertomuksessa vuonna 2009.[3]

EU:n avustus- ja yhteistyötoimet ydinturvallisuuden alalla ovat jatkuneet osana ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä[4]. Välineellä on tehty eräitä huomionarvoisia muutoksia Tacis-ydinturvallisuusohjelmaan verrattuna.

Maantieteellisesti välineen piiriin eivät enää kuulu pelkästään entiset Neuvostoliiton valtiot. Sitä sovelletaan kolmansiin maihin[5] kaikkialla maailmassa. Näin komissio pystyy käyttämään entisten Neuvostoliiton maiden kanssa saamiaan kokemuksia hyväkseen vastatakseen nousevan talouden maiden tarpeisiin sekä sellaisten maiden tarpeisiin, joilla on käytössä ydinturvallisuudeltaan puutteellisia ydinenergiaohjelmia. Erityisesti tällaisia ovat maat, joiden ydinenergiaohjelmia laajennetaan nopeasti. Komissio esitteli vuonna 2008 laajan strategiansa tiedonannossa[6] neuvostolle ja parlamentille.

Neuvosto ehdotti mahdollista maailmanlaajuista ydinturvallisuusyhteistyötä varten tiettyjä kriteerejä[7] otettavaksi huomioon uusien maiden kanssa toteutettavien hankkeiden suunnittelussa. Komissio otti nämä kriteerit huomioon ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskevassa tarkistetussa, vuosia 2010–2013 koskevassa strategiassaan[8], jossa huomioidaan myös maantieteelliset painopisteet.

Tacis-ohjelmassa keskityttiin ydinturvallisuusasioissa annettavaan apuun , joka oli usein laitteiden toimittamista (”kovaa apua”), kun taas ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen tavoitteena on yhteistyön lisääminen eli ydinturvallisuuden lisääminen ilman laitetoimituksia (”pehmeä apu”), vaikka erityistapauksissa tällaisia toimituksiakin voidaan harkita. Kumppaneja myös kannustetaan ottamaan näkyvämpi rooli hankkeiden määrittelyssä, hallinnoinnissa ja toteuttamisessa.

Komissio edistää edelleen yhteisrahoitusjärjestelyjä, joihin kumppaniorganisaatiot tavallisesti osallistuvat luontoissuorituksina (henkilöstö) tai toimituksina tai työnä (lisätutkimukset, rakennustyöt) ennalta sovittujen rahoitussuunnitelmien perusteella.

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön väline on maantieteellisesti Tacis-ohjelmaa kattavampi, joten se on lisännyt kansainvälisen yhteistyön ja toimien koordinoinnin tarvetta muiden avunsaajien ja sidosryhmien, esimerkiksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEAn, kanssa.

Tässä raportissa annetaan tietoa ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen ensimmäisten kolmen vuoden eli vuosien 2007, 2008 ja 2009 vuotuisten toimintaohjelmien toteuttamisesta. Siinä käsitellään myös hankkeita, jotka hyväksyttiin ennen vuoden 2009 loppua, ja niiden toteuttamistilannetta vuoden 2010 puolessavälissä.

Siirryttäessä Tacis-ohjelmasta ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineeseen koettiin tiettyjä alkuvaikeuksia, jotka johtuivat pääasiassa viiveistä vaiheessa, jossa kumppanimaiden oli tarkoitus allekirjoittaa uudenmuotoiset rahoitussopimukset. Nämä vaikeudet on nyt pitkälti ratkaistu Venäjää lukuun ottamatta.

VUOTUISTEN TOIMINTAOHJELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskeva asetus annettiin 19. helmikuuta 2007. Komissio hyväksyi 8. elokuuta 2007 vuosia 2007–2013 koskevan strategian ja ensimmäisen toimeenpano-ohjelman vuosiksi 2007–2009[9]. Joulukuussa 2009 hyväksyttiin toimeenpano-ohjelma vuosiksi 2010–2011[10] ja tarkistettu strategia vuosiksi 2010–2013[11]. Vuotuisten toimintaohjelmien hyväksymisajankohdan ja kumppanimaiden viranomaisten pitkällisten hyväksymismenettelyjen vuoksi valtaosassa ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen hankkeita varsinainen toteuttaminen alkoi vasta vuonna 2009.

Vuoden 2007 toimintaohjelma

Määrärahat

Vuoden 2007 toimintaohjelma esitettiin kahdessa osassa:

- I osa – 18 miljoonaa euroa – komission päätös K/2007/441, 28. syyskuuta 2007

- II osa – 58 772 miljoonaa euroa – komission päätös K/2007/6422, 19. joulukuuta 2007.

Täytäntöönpano – keskeiset toimet, tilanne vuoden 2010 puolessavälissä

Kolmannesta komission Tšernobylin reaktorisuojarahastoon lupaamasta määrärahasta maksettiin toinen erä (10 miljoonaa euroa) hanketta hallinnoivalle Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille.

Armenian ydinturvallisuuden parantamista varten tehtiin sopimuksia, jotka vastaavat yhteensä 90 prosenttia suunnitellusta määrästä (6,9 miljoonaa euroa yhteensä 7,2 miljoonasta eurosta).

Neljän Venäjällä ja Ukrainassa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen osalta allekirjoitettiin paikalla annettavan avun laajentamista koskevat sopimukset (6 miljoonaa euroa – vuoden 2007 toimintaohjelman I osa). Niillä katetaan Tacis-ohjelmassa aloitettujen laajojen ydinturvallisuushankkeiden loppuun saattaminen.

Vuoden 2007 lopussa aloitettiin EY:n, IAEA:n ja Ukrainan yhteinen hanke Ukrainan ydinvoimalaitosten ydinturvallisuuden arvioimiseksi . Hankkeen kustannuksista, jotka olivat 3,5 miljoonaa euroa, vastasivat yhdessä IAEA (0,6 miljoonaa euroa) ja EU (2,9 miljoonaa euroa). Sen loppuraportti julkistettiin vuoden 2010 alkupuolella.

Ensimmäinen sopimus Ukrainassa toimivan NNEGC Energoatomin henkilöstön kansallisen huolto- ja hallintokoulutuskeskuksen loppuun saattamiseen tähtäävässä hankkeessa tehtiin elokuussa 2009 (5,7 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 aloitettiin yksi Ukrainan ydinvoimalaitosten pitkän aikavälin turvallisuusjohtamista koskeva hanke (2,5 miljoonaa euroa) .

Tšernobylin onnettomuuden vaikutusten lieventämiseen Ukrainassa ja Valko-Venäjällä sidottiin 1,5 miljoonaa euroa.

Koska Venäjän federaatio ei allekirjoittanut vuoden 2007 toimintaohjelman II osan rahoitussopimusta ennen määräaikaa (vuoden 2008 loppua), sitä vastaavat määrärahat (28 272 miljoonaa euroa) vapautettiin. Niitä ei voitu käyttää ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineeseen kuuluviin muihin ydinturvallisuushankkeisiin.

Vuoden 2008 toimintaohjelma

Määrärahat

Myös vuoden 2008 toimintaohjelma esitettiin kahdessa osassa:

- I osa – 23 miljoonaa euroa – komission päätös K/2008/3348, 7. heinäkuuta 2008

- II osa – 48 255 miljoonaa euroa – komission päätös K/2008/7366, 28. marraskuuta 2008.

Täytäntöönpano – keskeiset toimet, tilanne vuoden 2010 puolessavälissä

Kumppanimaat allekirjoittivat vuoden 2008 toimintaohjelman II osaan liittyvät rahoitussopimukset heinä- ja joulukuun 2009 välisenä aikana. Niiden ansiosta hankkeiden toteuttaminen saattoi alkaa vuonna 2010. Kuten vuonna 2007, Venäjän federaatio ei ollut valmis allekirjoittamaan rahoitussopimusta, joten komissio päätti osoittaa Venäjää varten varatut varat (17,2 miljoonaa euroa) muihin toimiin. Varojen uudelleen kohdentamisesta päätettiin ennen vuoden 2009 loppua, jolloin menettelyn määräaika olisi umpeutunut. Määrärahat käytettiin Ukrainan ja Armenian hankkeisiin ja Tšernobylin reaktorisuojarahastoon maksettuun ylimääräiseen rahoitusosuuteen (10,7 miljoonaa euroa) ennen seuraavan varsinaisen luvatun osuuden suorittamista.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille maksettiin 15 miljoonan euron erä kolmannesta komission Tšernobylin reaktorisuojarahastoon lupaamasta määrärahasta.

Sopimuksia tehtiin ydinturvallisuustoimien toteuttamisessa mukana oleville hallintoelimille ja paikallisille sidosryhmille annettavan avun jatkamista varten Ukrainassa (yhteinen tukitoimisto Kiovassa 3,0 miljoonaa euroa) ja Venäjällä (yhteinen hallinnointiyksikkö Moskovassa 1,5 miljoonaa euroa).

Vuoden 2009 toimintaohjelma

Määrärahat

Vuoden 2009 toimintaohjelma esitettiin jälleen kahdessa osassa:

- I osa – 30,2 miljoonaa euroa – komission päätös PE/2009/6607, 16. syyskuuta 2009

- II osa – 43,5 miljoonaa euroa – komission päätös PE/2009/9119, 16. joulukuuta 2009.

Täytäntöönpano – keskeiset toimet, tilanne vuoden 2010 puolessavälissä

Tšernobylin reaktorisuojarahastoon maksettiin 9,7 miljoonaa euroa eli viimeinen erä kolmannesta komission lupaamasta määrärahasta. Ydinturvarahastoon suoritettiin lisämaksu (15 miljoonaa euroa), joka vastasi komission vuonna 2008 lupaamaa määrää. Nämä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritetut Tšernobyliin liittyvät maksut kuuluivat vuoden 2009 toimintaohjelman I osaan.

Kahdesta yhden miljoonan euron hankkeesta, joilla jatketaan Smolenskin ja Belojarskin ydinvoimayhtiöiden tukemista Venäjällä, tehtiin sopimukset[12].

Maailmanlaajuisen varauksen määrärahojen käyttö aloitettiin Vietnamissa tehdyillä tarkastuksilla ja kartoitusmatkoilla.

Vuoden 2009 toimintaohjelman II osaan liittyvät rahoitussopimukset toimitettiin kumppanimaihin vuoden 2010 alussa. Ne on allekirjoitettava ennen vuoden 2010 loppua, jotta hankkeiden toteuttaminen voi alkaa vuonna 2011.

Vuoden 2010 toimintaohjelma

Myös vuoden 2010 toimintaohjelma esitettiin kahdessa osassa:

- I osa – 7,7 miljoonaa euroa – komission päätös PE/2010/3664, 29. kesäkuuta 2010

- II osa – 61 627 miljoonaa euroa – komission päätös PE/2010/8016, 29. marraskuuta 2010.

Edistyminen vuoden 2010 toimintaohjelman toteuttamisessa ei kuulu tämän raportin piiriin.

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskevan ohjelman varojen käyttö vuosina 2007–2009

Seuraavassa taulukossa esitetään ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen vuosien 2007, 2008 ja 2009 toimintaohjelmiin sisältyvien määrärahojen käyttö.

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskevan ohjelman varojen käyttö (miljoonaa euroa – tilanne vuoden 2010 puolessavälissä)

TOIMINTAOHJELMAVUOSI | Sidotut varat | Sopimukset | Maksettu |

2007 | 76 772* | 34 224 | 21 786 |

2008 | 71 255 | 36 461 | 31 265 |

2009 | 73 700 | 30 200 | 26 900 |

Huom. *: mukana Venäjälle tarkoitettu 28.272 milj. euron määrä, joka vapautettiin sittemmin.

PÄÄTELMÄT

EU:n naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden tuloshakuisesta seurantaohjelmasta saadut päähuomiot[13] ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen hankkeista olivat seuraavat:

1. Hankkeita suunnitellaan edelleen ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen strategisten asiakirjojen mukaisesti. Niiden katsotaan olevan hyvin tärkeitä ja IAEA:n vuonna 2007 vahvistamien keskeisten turvallisuusperiaatteiden mukaisia.

2. Tacis-ohjelman ydinturvallisuusohjelmasta saatu kokemus otetaan huomioon edistettäessä ydinturvallisuuskulttuuria ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen kautta. Samalla pyritään asianmukaisesti vastaamaan uusiin esiin tuleviin tarpeisiin, eikä tehtävä ole enää rajattu koskemaan vain entisen Neuvostoliiton aluetta.

3. Siirtyminen ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineeseen ei aiheuttanut yhteistyön keskeytymistä Armenian ja Ukrainan kanssa, mutta hankkeiden toteuttamiselle Venäjällä ollaan vahvistamassa erityistä perustaa vasta nyt.

4. Uusi aloite, jolla lisätään lakisääteistä valvontaa ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineeseen kuuluvien hankkeiden kautta, on asianmukainen.

5. Kumppanimaat arvostavat ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen hankkeita, joilla keskitytään taitotiedon ja käytänteiden vaihtamiseen.

Hankkeet muilla ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen piiriin toistaiseksi kuuluvilla alueilla (Latinalainen Amerikka ja Kaakkois-Aasia) eivät ole tarpeeksi pitkällä, jotta niiden toteuttamisesta voitaisiin tehdä perusteltuja päätelmiä.

[1] Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä koskevan asetuksen 18 artiklan mukaan ”komissio tarkastelee tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun täytäntöönpanosta. Se toimittaa nämä kertomukset myös talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomuksessa esitetään edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta maittain ja alueittain sekä yhteistyöaloittain.”

[2] Tacis (tekninen apu Itsenäisten valtioiden yhteisölle) on Euroopan komission ohjelma, jolla avustetaan kahtatoista Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maata (Armenia, Azerbaid~[pic]an, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tad~[pic]ikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Euroopan ja Keski-Aasian maata (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä) sekä Mongoliaa demokraattisiin ja markkinasuuntautuneisiin talouksiin siirtymisessä.

[3] The TACIS Nuclear Safety Review Report, Italtrend, toukokuu 2010. Euroopan komissio, yhteistyötoimisto EuropeAid (AIDCO A4 ), sopimus nro 172067. (Komission ydinturvallisuusalan yhteistyövälinettä käsittelevälle komitealle esittämä kertomus).

[4] Neuvoston asetus (Euratom) N:o 300/2007, annettu 19 päivänä helmikuuta 2007, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 81, 22.3.2007, s. 1).

[5] ’Kolmansilla mailla’ tarkoitetaan EU:n ulkopuolisia maita lukuun ottamatta liittymistä valmistelevan välineen piiriin kuuluvia maita ja periaatteessa teollistuneita / korkean tulotason maita (ks. alaviite 6).

[6] Komission tiedonanto ”Ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevaan kansainväliseen haasteeseen vastaaminen”, KOM(2008) 312 lopullinen, 22. toukokuuta 2008.

[7] Neuvoston päätelmät kolmansille maille ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla annettavasta avusta, 9. joulukuuta 2008. http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/trans/104601.pdf.

[8] Revised Strategy for Community Cooperation Programmes in the field of Nuclear Safety for the period 2010-2013 (C(2009) 9822).

[9] Komission päätös K/2007/3758, 1.8.2007.

[10] Indicative Programme for Community Cooperation Programmes in the field of Nuclear Safety for the period 2010-2011 (C(2009) 9820)

[11] Revised Strategy for Community Cooperation Programmes in the field of Nuclear Safety for the period 2010-2013 (C(2009) 9822).

[12] Sopimuksiin sovelletaan n+1 -sääntöä (sopimus on tehtävä lopullisesti toimintaohjelman hyväksymistä seuraavan vuoden kuluessa) eikä niihin liity rahoitussopimusta.

[13] Monitoring System of the Implementation of Projects and Programmes of External Co-operation financed by the EU - Result-Oriented Monitoring (ROM) for the countries of the European Neighbourhood and Partnership Instrument. Overview on INSC projects monitored until mid-2010, Report by the INTEGRATION led Consortium (INTEGRATION - ICCS-NTUA (EPU) –ECORYS), marraskuu 2010.