52010DC0285

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 2.6.2010

KOM(2010) 285 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevan järjestelmän osalta annetun komission suosituksen 2009/385/EY (vuoden 2009 palkka- ja palkkiosuositus) soveltamisesta EU:n jäsenvaltioissa

{KOM(2010) 284 lopullinen}{KOM(2010) 286 lopullinen}{SEK(2010) 670}

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevan järjestelmän osalta annetun komission suosituksen 2009/385/EY (vuoden 2009 palkka- ja palkkiosuositus) soveltamisesta EU:n jäsenvaltioissa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. KERTOMUKSEN TARKOITUS

Finanssikriisi on paljastanut vakavia heikkouksia rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä ja valvonnassa. Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että lyhyen aikavälin tuottoihin perustuvat palkka- ja palkkiojärjestelmät, joissa ei ole otettu riittävästi huomioon niihin liittyviä riskejä, ovat johtaneet kannustimiin, jotka ovat saaneet rahoituslaitokset osallistumaan liian riskialttiiseen toimintaan. Suurta huolta on aiheuttanut myös se, että yritysjohtajien palkat ja palkkiot ovat viime aikoina nousseet huomattavasti ja että hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkojen ja palkkioiden muuttuvien osien merkitys kasvaa koko ajan kaikilla talouden aloilla.

Komission nykyiset suositukset julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten palkoista ja palkkioista (2004/913/EY) ja toimivaan johtoon kuulumattomien tai valvovien hallinto- tai valvontaelimen jäsenten tehtävistä sekä hallinto- tai valvontaelimen komiteoista (2005/162/EY) eivät kata kaikkia finanssikriisin aikana esille tulleita kysymyksiä. Suosituksissa ei varsinkaan edellytetä, että johtajien palkat ja palkkiot olisivat yhtiöiden pitkän aikavälin etujen mukaisia. Sen vuoksi komissiota pyydetään Ecofin-neuvoston 2. joulukuuta 2008 antamissa päätelmissä ”päivittämään suosituksensa osakkeenomistajien harjoittaman tehokkaamman valvonnan edistämiseksi sekä tiiviimmän yhteyden luomiseksi palkan ja suoritusten välille, myös eropalkkojen osalta (’kultaiset kädenpuristukset’)”. Näin ollen komissio antoi huhtikuussa 2009 hallinto- ja valvontaelinten jäsenten palkka- ja palkkiorakenteista ja julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten palkka- ja palkkiopolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta uuden suosituksen (2009/385/EY), jossa vahvistetaan uudet, vanhoja suosituksia täydentävät periaatteet.

Tarkoituksenmukaisella palkka- ja palkkiopolitiikalla varmistetaan tulosperusteinen palkkaus ja kannustetaan hallinto- tai valvontaelinten jäseniä varmistamaan yhtiön keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyys. Komission vuoden 2009 suosituksessa annetaan lisäohjeistusta, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin noudattamalla tarkoituksenmukaisen palkka- ja palkkiopolitiikan suunnittelua koskevia parhaita käytäntöjä. Siinä keskitytään tiettyihin näkökohtiin hallinto- ja valvontaelinten jäsenten palkka- ja palkkiorakenteessa sekä näiden jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevassa päätöksenteko- ja valvontajärjestelmässä, osakkaiden harjoittama valvonta mukaan luettuna.

Tämän kertomuksen tarkoituksena on arvioida, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet toimenpiteitä vuoden 2009 palkka- ja palkkiosuosituksen keskeisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi. Komissio julkaisee samanaikaisesti toisenkin kertomuksen, jossa analysoidaan rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta annetun suosituksen (2009/384/EY) vastaanottoa jäsenvaltioissa. Tässä kertomuksessa tarkastellaan lisäksi, minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet joidenkin vuoden 2004 suosituksen keskeisten periaatteiden, erityisesti palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevien tietojen antamista, yksittäisiä palkkioita sekä palkka- ja palkkioselvityksestä järjestettävää osakkaiden äänestystä koskevien periaatteiden täytäntöön panemiseksi. Tarkoituksena on selvittää, onko näillä aloilla tapahtunut lisää edistystä finanssikriisin seurauksena.

Jäsenvaltioita kehotettiin toteuttamaan 31. joulukuuta 2009 mennessä tarvittavat toimenpiteet vuoden 2009 suosituksen soveltamisen edistämiseksi esimerkiksi antamalla lainsäädäntöä tai parhaita käytäntöjä koskevia sääntöjä sekä velvoittamalla yhtiöt joko noudattamaan sääntöjä tai selittämään, miksi niistä on poikettu (comply or explain -periaate).

Tällä periaatteella pyritään tarjoamaan yhtiöille enemmän joustoa. Jotkin yhtiöt voivat nimittäin katsoa, ettei suositus sovellu niiden toimintatapoihin ja/tai että jonkin tietyn standardin noudattaminen on niille kohtuuttoman rasittavaa tai vaikeaa. Tällöin yhtiötä ei velvoiteta noudattamaan kyseistä standardia, kunhan se ilmoittaa poikenneensa säännöstä ja selittää markkinoille poikkeamisen syyt.

Tämä kertomus perustuu jäsenvaltioiden komission laatimalla kyselylomakkeella antamiin vastauksiin sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmiä (corporate governance) koskevien kansallisten säännöstöjen ja lakien tarkasteluun. Kertomusta täydentää liitteenä oleva komission valmisteluasiakirja, johon sisältyvistä taulukoista ilmenee, miten pitkälle jäsenvaltiot ovat noudattaneet suosituksessa esitettyjä vaatimuksia.

2. ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET

Vain vähemmistö jäsenvaltioista[1] on pannut täytäntöön vähintään puolet suosituksista. Muutamat jäsenvaltiot[2] ovat yhä valmistelemassa (joidenkin) suositusten saattamista osaksi lainsäädäntöään tai hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa säännöstöään. Useissa jäsenvaltioissa[3] edellytetään tai suositetaan palkkojen ja palkkioiden muuttuvan osan liittämistä tulosperusteisiin, jotka edistävät yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Vain harvat jäsenvaltiot edellyttävät tai suosittavat palkkojen tai palkkioiden muuttuvan osan maksun lykkäämistä[4] ja virheellisten tietojen pohjalta maksettujen muuttuvien osien takaisinvaatimista[5], ja suurin osa niistä suosittaa tai edellyttää erorahojen rajoittamista tiettyyn määrään[6]. Monissa jäsenvaltioissa edellytetään tulosehtojen liittämistä osakkeina maksettaviin palkkioihin, mutta vain pieni osa jäsenvaltioista[7] edellyttää tai suosittaa, että osakkeiden omistusoikeuden siirtyminen ja osakeoptioiden käyttö sallitaan vasta tietyn ajan kuluttua, jos tulosehdot täyttyvät. Vähemmistö jäsenvaltioista[8] on toteuttanut toimia, joilla edistetään osakkaiden äänestystä palkka- ja palkkioasioista. Palkkiokomiteaa koskevia suosituksia on toteutettu vain muutamissa jäsenvaltioissa[9].

Vuoden 2004 suosituksessa annettujen tietojen ilmoittamista ja osakkaiden äänestystä koskevien ohjeiden noudattaminen on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lisäksi suuntauksena näyttää olevan, että yhä useammat jäsenvaltiot antavat näistä kysymyksistä sitovia säännöksiä.

3. SUOSITUKSEN SOVELTAMISEN ARVIOINTI

Suosituksen noudattamista arvioidaan seuraavassa aihealueittain. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat panneet täytäntöön (joitakin) suosituksia, ovat pääasiallisesti sisällyttäneet ne hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin kansallisiin säännöstöihinsä. Muutamat jäsenvaltiot[10] valmistelevat yhä lainsäädäntö- ja/tai lakimuutosehdotuksiaan (joidenkin) suositusten sisällyttämiseksi hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin säännöstöihinsä. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan tietyt jäsenvaltiot eivät ole katsoneet tarpeelliseksi sisällyttää (kaikkia) suosituksia lainsäädäntöönsä tai hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin säännöstöihinsä, koska niiden palkka- ja palkkiojärjestelyissä ei ole ilmennyt erityisiä ongelmia [11].

3.1 Palkka- ja palkkiopolitiikan rakenne

Useimmat jäsenvaltiot joko suosittavat tai edellyttävät, että palkkojen ja palkkioiden muuttuvat osat liitetään tulosperusteisiin. Kaikissa kansallisissa suosituksissa ja/tai laeissa ei kuitenkaan nimenomaisesti säädetä, että tulosperusteiden pitäisi olla ennalta määriteltyjä ja mitattavia[12]. Lisäksi enemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää, että palkkojen ja palkkioiden rakenteella edistetään yhtiön pitkän aikavälin kestävyyttä ja että palkat ja palkkiot perustuvat tuloksiin, mutta vain harvat suosittavat tai edellyttävät, että muuttuvien osien määrittämisessä käytettäisiin myös muita kuin taloudellisia perusteita.

Noin puolet jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää, että yhtiöt asettavat palkkojen ja palkkioiden muuttuville osille rajat. Kuitenkin vain muutamissa jäsenvaltioissa yhtiöitä kannustetaan nimenomaisesti pidättämään muuttuvat osat, jos tulosperusteet eivät täyty.

Vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää palkkojen ja palkkioiden muuttuvien osien maksun lykkäämistä siten, että pääosa palkkojen ja palkkioiden muuttuvista osista määritetään usean vuoden aikavälillä mitattavien tulosperusteiden mukaan tai maksetaan lopullisesti vasta useiden vuosien kuluttua edellyttäen, että tulosehdot täyttyvät. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella yksi syy tämän suosituksen heikkoon täytäntöönpanoon on, että maksun lykkääminen ei ole kaikille jäsenvaltioille tuttu käsite[13], joten ne ovat saattaneet tulkita sitä eri tavoin.

Pieni osa jäsenvaltioista on pannut täytäntöön suosituksen perusteettomasti maksettujen palkkojen ja palkkioiden takaisin vaatimisesta. Tällä tarkoitetaan sopimusperusteisia tai lakisääteisiä järjestelyjä, joiden mukaan yhtiö voi vaatia takaisin palkkojen ja palkkioiden muuttuvat osat, jotka on maksettu sellaisten tietojen pohjalta, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet virheellisiksi. Takaisinperintää säännellään muita suosituksessa esitettyjä toimenpiteitä yleisemmin laeilla. Muutamat jäsenvaltiot ovat julkaisseet ehdotuksia asiaa koskevan lain muuttamisesta[14]. Nämä toimenpiteet yhdessä hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin säännöstöihin suunniteltujen tarkistusten kanssa osoittavat, että enemmistö jäsenvaltioista on noudattanut suositusta.

Erorahojen osalta vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää, että erorahat eivät ylitä kahta kiinteää vuosipalkkaa. Joissakin jäsenvaltioissa kuitenkin sallitaan myös erorahan maksaminen palkkojen ja palkkioiden muuttuvien osien (keskiarvon) perusteella[15]. Muissa jäsenvaltioissa on asetettu tiukemmat edellytykset, sillä ne suosittavat erorahan rajoittamista määrään, joka vastaa yhden vuoden kiinteää palkkaa[16]. Useimmat erorahan rajoittamista suosittavista tai edellyttävistä jäsenvaltioista suosittavat tai edellyttävät myös, ettei erorahaa makseta, jos irtisanominen johtuu epätyydyttävästä suorituksesta[17].

3.2 Osakeperusteiset palkkiot

Monet jäsenvaltiot luokittelevat osakkeina maksettavat palkkiot yhdeksi palkan muuttuvaksi osaksi. Sen vuoksi osakkeiden tai osakeoptioiden myöntämiseen liitetään monesti tulosehtoja. Kuitenkin vain muutama jäsenvaltio suosittaa tai edellyttää, että osakkeiden omistusoikeuden siirtämisen ja osakeoptioiden käytön tulisi olla mahdollista aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua osakkeiden ja optioiden myöntämisestä. Jotkin jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että odotusaikaa sovelletaan vain osakkeisiin[18]. Muut suosittavat tai edellyttävät tätä rajoitusta ainoastaan osakeoptioiden käytölle[19].

Komissio suositteli myös, että osakkeiden omistusoikeuden siirtämisen ja osakeoptioiden käytön tulisi olla riippuvaisia ennalta määritellyistä ja mitattavissa olevista perusteista. Tämä tarkoittaa, että kun osakkeet tai osakeoptiot on myönnetty (joko tuloksen perusteella tai muuten), osakkeiden omistusoikeus siirtyy ja osakeoptioita voidaan käyttää vain, jos tulosehdot täyttyvät. Ainoastaan vähemmistö jäsenvaltioista on pannut täytäntöön tämän suosituksen. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella jotkin niistä näyttävät tulkinneen suosituksen eri tavalla, toisin sanoen siten, että palkkioiden maksaminen osakkeina on liitettävä tulosehtoihin, vaikka suosituksessa tarkoitettiin, että osakkeiden omistusoikeuden siirtämisen ja osakeoptioiden käytön tulisi olla mahdollista vasta tietyn ajan kuluttua niiden myöntämisestä. Suosituksen heikko täytäntöönpano saattaa johtua tästä.

3.3 Tietojen antaminen ja osakkaiden äänestys palkka- ja palkkiopolitiikasta

Monet jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät tiettyjen vähimmäistietojen antamista palkka- ja palkkiopolitiikasta. Useimmiten suositus on toteutettu julkaisemalla luettelo tiedoista, joita palkka- ja palkkiopolitiikasta olisi annettava. Komissio suositti tietojen antamiselle asetettavia vähimmäisstandardeja myös vuoden 2004 suosituksessa. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet nämä standardit huomioon. Vuoden 2009 suosituksessa komissio ehdotti vielä joitakin lisätietoja annettavaksi palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä suositteli, että palkkapolitiikka olisi yleensäkin selkeä ja helppotajuinen. Vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää nimenomaisesti, että palkka- ja palkkiopolitiikasta annettavien tietojen tulisi olla selkeitä ja helppotajuisia. Jotkin jäsenvaltiot ovat noudattaneet tämän tavoitteen toteuttamisessa eri lähestymistapaa laatimalla mallin tietojen antamista varten. Ainoastaan vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää kaikkien komission vuoden 2009 suosituksessa lueteltujen tietojen sisällyttämistä palkka- ja palkkiopolitiikasta annettaviin tietoihin. Lisäksi jäsenvaltioilla näyttää olevan taipumus laatia tietojen antamisesta palkka- ja palkkiopolitiikasta uusia suosituksia tai vaatimuksia, jotka koskevat palkkojen ja palkkioiden muuttuvia osia, pitkän aikavälin tulosperusteita ja tulosten mittaamista sekä osakkeina maksettavien palkkioiden ehtoja.

Vain vähemmistö jäsenvaltioista on antanut suosituksia tai säännöksiä, joilla kannustetaan osakkaita äänestämään palkka- ja palkkiopolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Näitä suosituksia tai säännöksiä on annettu eri muodoissa. Jotkin jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että yhtiöissä helpotetaan osakkaiden äänestystä. Muut suosittavat (toisinaan comply or explain -periaatteella), että osakkaat tai yhteisösijoittajat käyttävät harkiten äänioikeuksiaan. Lisäksi on huomattava, että osakkaille myönnetty oikeus äänestää palkka- ja palkkiopolitiikkaan liittyvistä asioista ei komission mukaan vielä sinänsä riitä kannustamaan niitä äänioikeuksiensa käyttämiseen näissä asioissa.

3.4 Palkkiokomiteat

Palkkiokomitean asiantuntemuksen ja lahjomattomuuden osalta vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää, että ainakin yhdellä palkkiokomitean jäsenellä on palkka- ja palkkiopolitiikan asiantuntemusta[20]. Sen sijaan muutamat jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että jokaisella hallinto- tai valvontaelinten jäsenellä, valvovalla tai johtoon kuulumattomalla hallinto- tai valvontaelinten jäsenellä tai palkkiokomitean jäsenellä on yleensäkin oltava riittävä pätevyys, tietämys ja/tai asiantuntemus tehtäviensä hoitamiseen. Yksi jäsenvaltioista[21] suosittaa, että palkkiokomitealla on käytettävissään tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa asiantuntemusta. Tällainen suositus saattaa kuitenkin johtaa palkkiokomitean turvautumiseen ulkopuolisiin neuvoihin. Ulkopuolisten konsulttien osalta vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää palkkiokomitean varmistavan, ettei sen käyttämä konsultti neuvo samanaikaisesti myös yhtiötä. Kaksi jäsenvaltiota[22] puolestaan suosittaa tai edellyttää, että konsultti ilmoittaa komitealle muista yhtiölle tarjoamistaan palveluista. Yksi jäsenvaltio[23] suosittaa, että palkkiokomitea varmistaa konsulttia palkatessaan, ettei tällä ole samanaikaisesti muita toimeksiantoja, jotka voisivat synnyttää eturistiriitoja. Jäsenten riippumattoman päätöksenteon osalta vain harvat jäsenvaltiot ovat nimenomaisesti suosittaneet tai edellyttäneet, että palkkiokomitean olisi tehtäviään hoitaessaan osoitettava riippumatonta arvostelukykyä ja lahjomattomuutta. Useimmat jäsenvaltiot nähtävästi katsovat tämän seuraavan automaattisesti, kun ne suosittavat tai edellyttävät, että enemmistö palkkiokomitean jäsenistä on (tai he kaikki ovat) riippumattomia. Komission suosituksen tarkoituksena oli kuitenkin nimenomaan vahvistaa palkkiokomitean jäsenten riippumatonta harkintaa sen jälkeen, kun heidät on ensin valittu tehtäväänsä asiaankuuluvien kriteerien (esimerkiksi riippumattomuuden vaatimuksen) perusteella.

Palkkiokomitean tehtävien osalta vain muutamat jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että komitea tarkastelee säännöllisesti johtoon kuuluvia jäseniä koskevaa palkka- ja palkkiopolitiikkaa, ja yhdessä jäsenvaltiossa[24] tämä tehtävä on osoitettu valvontaelimelle. Monet jäsenvaltiot näyttävät katsovan, että tämä tehtävä sisältyy jo palkkiokomitean velvollisuuteen ehdottaa palkka- ja palkkiopolitiikkaa. Jos kansallisessa lainsäädännössä suositetaan tai edellytetään, että palkkiokomitea laatii vuosittain palkka- ja palkkiopolitiikan, tuntuisi myös luonnolliselta, että komitea käyttää tilaisuutta hyväkseen ja arvioi tässä yhteydessä entistä palkka- ja palkkiopolitiikkaa ennen uuden (mahdollisesti saman) politiikan ehdottamista tulevalle vuodelle. Komission suosituksen tarkoituksena oli kuitenkin lujittaa palkkiokomitean nykyistä toimintaa kannustamalla sitä seuraamaan ja arvioimaan palkka- ja palkkiopolitiikkaa aktiivisesti ja tarvittaessa ehdottamaan siihen muutoksia niin järjestelmissä, joissa palkka- ja palkkiopolitiikkaa ehdotetaan vuosittain, kuin muissakin järjestelmissä.

Vain vähemmistö jäsenvaltioista suosittaa tai edellyttää palkkiokomitean varmistavan, että johtajien palkat ja palkkiot ovat oikeassa suhteessa muiden yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten sekä yhtiön muiden toimihenkilöiden palkkoihin ja palkkioihin. Joissakin jäsenvaltioissa taas palkkojen ja palkkioiden oikeasuhteisuutta suositetaan tai edellytetään ainoastaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä, mikä ei ole suinkaan sama asia. Muutamat jäsenvaltiot suosittavat tai edellyttävät, että palkkiokomitea raportoi osakkaille tehtäviensä hoitamisesta ja on tätä varten läsnä yhtiökokouksessa. Joissakin jäsenvaltioissa kuitenkin edellytetään, että paikalla on vähintään yksi palkkiokomitean jäsen.

4. Muutokset verrattuna vuosien 2004 ja 2005 suositusten soveltamiseen

Noin puolet jäsenvaltioista[25] on laatinut hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevia lainsäädäntöaloitteita[26] sen jälkeen, kun komissio antoi vuonna 2007 kertomuksensa vuoden 2004 suosituksen soveltamisesta. Jotkin näistä aloitteista koskivat vain jotakin yksittäistä suosituksessa käsiteltyä näkökohtaa, kuten erorahoja, mutta suurin osa aloitteista liittyi tietojen antamiseen palkka- ja palkkiopolitiikasta, yksittäisiin palkkioihin ja/tai osakkaiden äänestykseen hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkoista ja palkkioista. Useimmat näistä jäsenvaltioista olivat jo aiemmin sisällyttäneet näitä asioita koskevia säännöksiä hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaan säännöstöönsä, ja ne päättivät nyt lujittaa säännöksiään muuttamalla ne sitoviksi, kun taas muutamat muut jäsenvaltiot sisällyttivät ne lainsäädäntöönsä antamalla uusia lakeja. Joissakin jäsenvaltioissa lainsäädäntöprosessi on yhä kesken[27]. Lainsäädäntöaloitteiden lisäksi useat jäsenvaltiot, joiden hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaan säännöstöön ei sisältynyt suosituksia palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevien tietojen antamisesta, yksittäisistä palkkioista ja/tai hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevasta osakkaiden äänestyksestä siinä vaiheessa, kun komissio julkaisi kertomuksensa vuoden 2004 suosituksen soveltamisesta vuonna 2007, ovat nyt antaneet tällaiset suositukset. Vielä on kuitenkin joitakin jäsenvaltioita, jotka eivät suosita tai edellytä näitä. Edelleen on huomattava, että palkka- ja palkkiopolitiikasta tai -selvityksestä annettavien tietojen suositelluissa tai edellytetyissä sisällöissä on yhä vaihtelua jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi osakkaiden neuvoa-antavalla äänestyksellä voi olla eri jäsenvaltioissa erilaiset seuraukset.

Vuoden 2005 suositukseen hallinto- tai valvontaelimen riippumattomista jäsenistä sisältyi ohjeita palkkiokomitean perustamisesta ja tehtävistä, mutta muutamissa jäsenvaltioissa ei edelleenkään suositeta tai edellytetä tällaisen komitean perustamista, ja tällaista komiteaa suosittavien tai edellyttävien jäsenvaltioiden välillä on eroja siinä, minkälaisia tehtäviä tai toimintaa palkkiokomitealle suositetaan tai siltä edellytetään.

5. PÄÄTELMÄT

Vuoden 2009 suositus on huomioitu useissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioista kymmenen on toteuttanut vähintään puolet suosituksista[28]. Vain harvat jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön suurimman osa suosituksista. Monissa jäsenvaltioissa[29] valmistellaan yhä (joidenkin) suositusten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä tai hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa säännöstöä. Sisällöllisesti tarkasteltuna palkkojen ja palkkioiden muuttuvia osia koskevat suositukset on pantu täytäntöön laajemmin kuin palkkiokomiteaa koskevat suositukset.

Vuoden 2004 suositukseen sisältyneiden tietojen antamista ja osakkaiden äänestystä koskevien ohjeiden noudattaminen on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Suuntauksena näyttää olevan, että yhä useammat jäsenvaltiot antavat näistä kysymyksistä sitovia säännöksiä. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin vielä merkittäviä eroja palkka- ja palkkioselvityksestä tai palkkapolitiikasta annettavissa tiedoissa, palkkaselvityksen sisällössä ja yksityisistä palkkioista annettavien tietojen yksityiskohtaisuudessa ja ilmoittamisessa. Osakkaiden äänestyksen osalta vaihtelua esiintyy äänestyksen kohteessa ja siinä, onko äänestys sitova vai ei, ja kielteisellä neuvoa-antavalla äänestyksellä näyttää olevan eri jäsenvaltioissa erilaiset seuraukset.

Näin ollen komissio harkitsee, onko tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä EU:n toimien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tällä alalla. Sen selvittämiseksi komissio on sisällyttänyt joitakin aiheeseen liittyviä kysymyksiä rahoituslaitosten hallintotavasta annettuun vihreään kirjaan.

[1] AT, BE, DE, DK, IT, LT, NL, PT, SI ja UK.

[2] CY, CZ, EE, ES, FI, IT, PL ja UK.

[3] AT, BE, BU, DE, DK, FR, HU, IT, LV, LT, LU, NL, PT, SE, SI, SK ja UK.

[4] AT, BE, DE, DK, IT, LT, PT, SE ja SI.

[5] AT, DE, DK, FI, FR, LT, NL, SE ja SI. CY, CZ, EE, ES, IT ja UK suunnittelevat kuitenkin suositusten/lainsäädännön antamista tällä alalla.

[6] AT, BE, DE, DK, EE, FR, IE, IT, LT, LU, NL, PT, SE, SI ja UK. AT, BE, DE ja FR rajoittavat erorahan suurimpaan sallittuun vuosipalkan kerrannaiseen komission suositteleman kiinteän määrän sijasta.

[7] BE, DK, IE, IT, LT, PT ja UK.

[8] BE, DE, DK, IE, LT, NL, SI, SK ja UK.

[9] AT, BE, DE, DK, IT, LT, NL, PT ja SI panivat täytäntöön muutamia näistä suosituksista.

[10] CY, CZ, EE, ES, FI, IT, PL ja UK.

[11] Esimerkiksi EE ja SK.

[12] Jotkin jäsenvaltiot kuitenkin väittävät suositelleensa tätä implisiittisesti.

[13] Palkkojen ja palkkioiden muuttuvien osien maksun lykkäämisellä tarkoitetaan, että muuttuvat osat määritetään usean vuoden aikavälillä mitattavien tulosperusteiden mukaan tai maksetaan lopullisesti vasta useiden vuosien kuluttua edellyttäen, että tulosehdot täyttyvät, ja lykkäyksen tulisi kohdistua ainakin käteisenä maksettavien palkkioiden muuttuviin osiin (osakkeina maksettavien palkkioiden muuttuvaa osaa käsitellään osakeperusteisia palkkioita koskevissa suosituksissa).

[14] Jotkin jäsenvaltiot valmistelevat lisäksi hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin säännöstöihinsä muutosta, jossa suositellaan palkkojen ja palkkioiden muuttuvien osien takaisinvaatimisen mahdollisuutta.

[15] AT, BE, DE ja FR.

[16] IE, NL, SI ja UK.

[17] DK ja SE eivät suosittele tätä ratkaisua, koska ne eivät katso sen edistävän erorahan käyttöä turvaverkkona siinä tapauksessa, että työsopimus sanotaan irti välittömästi.

[18] FR, LU ja SE.

[19] CY, DK, NL ja PT.

[20] Jotkin jäsenvaltiot pitivät ”asiantuntemuksen” määrittelyä vaikeana.

[21] LU.

[22] IE ja UK. Näistä UK katsoi, että sitovien sääntöjen antaminen eturistiriitojen poistamiseksi olisi ristiriidassa muita palveluntarjoajia koskevien vaatimusten kanssa.

[23] SE.

[24] EE.

[25] AT, BE, CZ, DE, DK, EE, ES, FR, HU, IE, IT, LV, PT, SI ja SK.

[26] Tai muut sitovat toimenpiteet, kuten listautumissäännöt.

[27] CZ, EE, ES ja IT.

[28] AT, BE, DE, DK, IT, LT, NL, PT, SI ja UK.

[29] CY, CZ, EE, ES, FI, IT, PL ja UK.