18.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 15/51

—

katsoo, että Georgian poliittisella vakaudella, talouskasvulla ja asukkaiden korkealla elämänlaadulla on valtava merkitys EU:lle. Suhteiden vahvistaminen on kuitenkin tullut vieläkin tärkeämmäksi Mustanmeren synergia -ohjelman yhteydessä.

—

on tyytyväinen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemiseen Georgian kanssa, koska sopimuksen myötä EU lähettää avoimuutta korostavan viestin Georgian kansalaisille.

—

kehottaa Georgian hallitusta sopeuttamaan lainsäädäntöään Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaiseksi ja uudistamaan aluetason hallintojärjestelmää siten, että siitä tulee kehityksen tukipylväs. Erityisen tähdellistä on alueen oikeudellinen määrittely Georgian alueellisena tai paikallisena yksikkönä sekä määrittää alueviranomaisten toimivaltuudet.

—

painottaa, että Georgian paikallis- ja aluehallinnon edustajille tulee antaa mahdollisuus osallistua – keskushallinnon edustajien ohella – mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien EU:n ja Georgian kahdenvälisiin suhteisiin perustuvien sopimusten, selvitysten ja suunnitelmien laatimiseen.

—

ehdottaa, että itäiseen kumppanuuteen kehitetään aito alueellinen ulottuvuus. Siihen liittyen AK kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja kumppanuusmaita, joihin kuuluu mm. Georgia, allekirjoittamaan monenvälisen sopimuksen, jonka nojalla eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY) voi toimia itäisen kumppanuuden kattamalla alueella, Georgia mukaan luettuna. EAYY voi olla avuksi Georgian ja jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyön tiivistämisessä ja niiden välisten rajatylittävien suhteiden kehittämisessä, kokemustenvaihdossa sekä ihmisten välisten yhteyksien lujittamisessa.

Esittelijä

:

Jacek Protas (PL, PPE), Warmia-Masurian voivodikunnan aluejohtaja

1.

vahvistaa, että EU:n päätavoite Georgiassa on edistää rauhanomaista, turvallista ja vakaata hallintoa, joka kykenee lujittamaan hyviä naapuruussuhteita ja vakautta alueella ja on valmis jakamaan eurooppalaiset arvot ja kehittämään institutionaalista ja oikeudellista yhteentoimivuutta Etelä-Kaukasian alueella ja EU:n kanssa ylläpidettävissä suhteissa.

2.

vahvistaa, että demokraattisten uudistusten, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan tukeminen niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla on etusijalla EU:n ja Georgian suhteissa.

3.

katsoo, että Georgian poliittisella vakaudella, talouskasvulla ja asukkaiden korkealla elämänlaadulla on valtava merkitys EU:lle. Suhteiden vahvistaminen on kuitenkin tullut vieläkin tärkeämmäksi unionin viimeisimmän laajentumisen jälkeen, kun Georgian kanssa saman meren äärellä sijaitsevat Romania ja Bulgaria liittyivät unioniin ja erityisesti kun otetaan huomioon tuolloin käynnistetty Mustanmeren synergia -ohjelma.

4.

on tyytyväinen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemiseen Georgian kanssa, koska sopimuksen myötä EU lähettää avoimuutta korostavan viestin Georgian kansalaisille.

5.

on tyytyväinen siihen, että Georgia on otettu Euroopan naapuruuspolitiikan (European Neighborhood Policy, ENP), Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineen (European Neighborhood and Partnership Instrument, ENPI) ja itäisen kumppanuuden (Eastern Partnership, EaP) piiriin ja toteaa, että viimeksi mainitun aloitteen avulla voidaan syventää EU:n ja Georgian suhteita.

6.

korostaa itäisen kumppanuuden aloitteen merkitystä ENP:ssä. AK on yhtä mieltä tavoitteista, joita ovat oikeusvaltion, hyvän hallintotavan, vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen, markkinatalouden hyväksymisen ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen.

7.

on tyytyväinen, että Euroopan komissio on pyytänyt alueiden komiteaa osallistumaan itäiseen kumppanuuteen ja erityisesti demokratiaa, hyvää hallintotapaa ja vakautta sekä ihmisten välisiä yhteyksiä käsittelevien foorumien toimintaan.

8.

tähdentää, että ENP perustettiin, jotta Euroopan jakolinjat voitaisiin poistaa laajentamalla asteittain demokratian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden aluetta

9.

kehottaa EU:ta ja Georgiaa hyödyntämään sitä laajaa tietämystä ja kokemusta, jonka uudet jäsenvaltiot ovat hankkineet yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten aikana erilaisten kumppanuusohjelmien, tilapäisen toiseen maahan lähettämisen ja muiden, käytettävissä olevien tukiohjelmien avulla.

10.

korostaa tarvetta koordinoida eri aloitteita ja ohjelmia sekä nivoa toisiinsa meneillään olevat hankkeet ja käytössä olevat välineet, jotta voidaan välttää EU:n toiminnan eri muotojen päällekkäisyys.

11.

on toukokuussa 2010 järjestettyjen paikallisvaalien valossa tyytyväinen Georgian etenemiseen kansainvälisten vaatimusten täyttämisessä. Jäljellä on kuitenkin vielä monia puutteita, jotka on korjattava. Vaalit järjestettiin ylipäätään avoimesti, osallistavasti ja ammattimaisesti ja havaittavissa oli merkittäviä parannuksia, jotka osoittivat viranomaisten pyrkivän puuttumaan aiempiin puutteisiin. Huolta aiheuttaa kuitenkin vielä äänestysinnokkuus, tasapuolisten toimintamahdollisuuksien takaaminen kaikille ehdokkaille sekä ajoittain epäselvä rajanveto toisaalta julkisen vallan valtiorahoitteisen toiminnan ja toisaalta puoluepoliittisen toiminnan välillä.

12.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaisilla on hyvin tärkeä rooli eurooppalaisen naapuruuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa Georgiassa. Tämä rooli perustuu pääasiassa näiden viranomaisten paikalliskehitykseen, paikallisten taloussuhteiden parantamiseen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, liikkuvuuden helpottamiseen ja yhteydenpidon tukemiseen antamaan panokseen.

13.

suosittaa, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaiset ja Georgian vastaavat elimet tekevät sopimuksia ja suoraa yhteistyötä sekä vaihtavat kokemuksia ja edistävät henkilöstönsä liikkuvuutta kokemusten vaihtamiseksi ja alue- ja paikallistason kehityksen tukemiseksi.

14.

korostaa, että tärkeintä on Georgian paikallis- ja alueviranomaisten vahvistaminen. AK katsoo, että paikallistason hallintokapasiteetin parantamiseen tulisi suunnata nykyistä enemmän varoja. Itäisen kumppanuuden puitteissa tämä voidaan saavuttaa laaja-alaisten yhteiskunnan rakenteiden kehittämisohjelmien (Comprehensive Institution-Building Programmes, CIB) avulla. Niihin kuuluisivat kumppanuusohjelmat, korkean tason neuvonanto, koulutus ja henkilöstövaihdot, harjoittelut ja ammatillisen koulutuksen apurahat. Lisäksi on välttämätöntä tukea Georgiaa akateemisen perustan luomisessa alueellista itsehallintoa ja aluekehitystä koskevan tutkimuksen alalla.

15.

suosittaa, että Georgia nykyaikaistaa paikallisviranomaistensa hallintonormit ja lisää näiden hallintokapasiteettia EU:n antaman käytännön tuen avulla. Tämä voidaan saavuttaa lujittamalla ja syventämällä poliittista vuoropuhelua, ihmisten välisiä yhteyksiä ja kumppanuusvälineitä sekä vaihtamalla parhaita käytänteitä unionin ja sellaisten georgialalaiskumppanien välillä, jotka ovat mukana toteuttamassa poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia.

16.

kehottaa Georgian hallitusta sopeuttamaan lainsäädäntöään Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaiseksi ja uudistamaan aluetason hallintojärjestelmää siten, että siitä tulee kehityksen tukipylväs. Erityisen tähdellistä on alueen oikeudellinen määrittely Georgian territoriaalisena yksikkönä sekä alueviranomaisten toimivaltuuksien määrittäminen.

17.

AK toteaa tyytyväisenä, että Georgian viranomaiset ovat edistyneet monin tavoin neljän viime vuoden aikana, kun paikallishallinto on toiminut uudessa muodossaan. Maassa on onnistuttu luomaan entistä tehokkaampi ja avoimempi paikallis- ja aluehallinnon rahoitusmalli, kehittämään edelleen paikallista infrastruktuuria ja edistämään paikallisyhteisöjen aktiivista osallistumista. Edistyksestä huolimatta tehtävää on vielä paljon.

18.

kehottaa Georgian viranomaisia harkitsemaan mahdollisuutta ottaa itsehallinnon vahvistamiseksi tulevaisuudessa käyttöön alempi hallintotaso tai myös lisätä kuntien määrää. Komitean näkemyksen mukaan itsehallinnon alimman tason toiminta takaa tehokkaammat ja nopeammat ratkaisut paikallisiin ongelmiin, asukkaiden aktiivisemman osallistumisen ja suuremman vastuuntunnon yhteisten hankkeiden toteuttamisessa. AK kehottaa myös harkitsemaan aluetason itsehallinnon luomista.

19.

on tyytyväinen siihen, että uusissa lainsäädännöllisissä ratkaisuissa, jotka tulevat voimaan vuoden 2010 paikallisvaalien jälkeen, on lujitettu valtuustojen roolia paikallisvaaleilla valittavina, edustuksellisina eliminä pormestarin roolin kustannuksella.

20.

kehottaa Georgian viranomaisia tehostamaan menettelyä, jolla osoitetaan varoja paikallisille itsehallintoelimille ja maan aluekehityksen tarpeiden täyttämiseksi toteuttaviin toimiin. AK kehottaa lisäämään aluekehitysministeriön osallistumista tähän menettelyyn ja poistamaan valtiovarainministeriön yksinomaiset toimivaltuudet, sillä se ei voi vastata alueiden tarpeisiin yhtä hyvin kuin erityisesti tälle asialle omistettu ministeriö.

21.

toteaa, että Georgian rahoitusjärjestelmää on hajautettava. Valtaosa paikallisviranomaisista saa yli 90 prosenttia tuloistaan valtion talousarviosta.

22.

kehottaa Georgian viranomaisia muuttamaan vaalilakejaan siten, että sitoutumattomat voivat asettua ehdolle paikallisvaaleissa. Tämä vähentäisi Georgian paikallishallinnon politisoitumista ja mahdollistaisi paikallisten johtohahmojen pääsyn sen piiriin.

23.

kehottaa Georgian viranomaisia ottamaan käyttöön menettelyjä, joiden avulla paikallishallinnon edustajat voivat osallistua nykyistä aktiivisemmin aluekehitysstrategioiden sekä muiden sellaisten valtiollisten asiakirjojen laatimiseen ja toteuttamiseen, jotka koskevat kuntien kehitystä.

24.

painottaa, että Georgian paikallis- ja aluehallinnon edustajille tulee antaa mahdollisuus osallistua – keskushallinnon edustajien ohella – mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien EU:n ja Georgian kahdenvälisiin suhteisiin perustuvien sopimusten, selvitysten ja suunnitelmien laatimiseen erityisesti eurooppalaisen naapuruuspolitiikan puitteissa sekä valmisteltaessa ja toimeenpantaessa maaohjelmaa (National Indicative Programme, NIP).

25.

kehottaa Georgian hallitusta luomaan paikallishallinnon, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa vuoropuhelu- ja kuulemismekanismeja kutsumalla ne mukaan EU:n kanssa tehtävään yhteistyöhön.

26.

suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat hankkeiden toteuttamiseen neljällä keskeisellä alalla, jotka on mainittu rajatylittävää yhteistyötä käsittelevässä strategia-asiakirjassa 2007–2013 (Cross-border Cooperation Strategy Paper 2007-2013):

AK kehottaa lisäksi toteuttamaan pienimuotoisempia hankkeita, joista ensisijaisia ovat väestön elämänlaadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

27.

tähdentää valtiovallasta riippumattomien paikallisorganisaatioiden ja paikallisviestimien roolia paikallisviranomaisten asianmukaisen toiminnan ja sen avoimuuden sekä sen työn konkreettisten tulosten valvojina. Viestimillä ja valtiovallasta riippumattomilla organisaatioilla on niin ikään suuri merkitys paikallisyhteisöjen ja -viranomaisten konkreettisten ongelmien analysoimisessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskusteltaessa ja ratkaisujen toteuttamisessa.

28.

suosittaa, että unionin toimielimet lisäävät tukeaan paikallisille valtiovallasta riippumattomille organisaatioille ja paikallisille viestimille Georgiassa.

29.

on hyvillään siitä, että Euroopan komissio on todennut aluekehityksen ja maatalouden tukemisen olevan tärkeitä seikkoja jatkettaessa tai jopa lisättäessä Georgialle annettavaa apua osana maaohjelmaa vuosiksi 2011–2013.

30.

on tyytyväinen siihen, että Georgian hallitus perusti vuonna 2009 aluekehitys- ja infrastruktuuriministeriön, josta on tullut EU:n merkittävä kumppani.

31.

toteaa tyytyväisenä, että Georgian viranomaiset ovat sisällyttäneet aluekehityksen poliittisiin painopistealoihinsa maan talouden vahvistamiseksi. AK arvostaa Georgian ponnisteluja ja onnistumista tällä alalla. Se kiinnittää kuitenkin samalla huomiota siihen, että tehtävää on vielä hyvin paljon muun muassa kehitettäessä alhaalta ylös suuntautuvaa lähestymistapaa.

32.

kehottaa Georgian viranomaisia jatkamaan ennen vuoden 2008 sotaa maassa aloitettua köyhyyden vastaista ohjelmaa sekä kehittämään köyhimmille tarkoitettua sairausvakuutusjärjestelmää. Köyhyys on Georgiassa edelleen vakava ongelma, joka tulisi ratkaista EU:n apua hyödyntämällä.

33.

kehottaa Georgian viranomaisia käynnistämään EU:n avulla aktiivisen ja määrätietoisen työttömyydentorjunnan, sillä työttömyys on hyvin vakava ongelma erityisesti maaseutualueilla. AK suosittaa niin ikään, että perustetaan instituutioita, joiden tehtävänä on tutkia ja torjua työttömyyttä. On myös välttämätöntä ratkaista yhtäältä väestön ammattipätevyyksien ja koulutuksen ja toisaalta työmarkkinoiden todellisten tarpeiden välisen kuilun ongelma.

34.

kiinnittää huomiota tarpeeseen jatkaa Georgian maatalouden uudistuksia ja edelleenkehittämistä. AK kehottaa Georgian viranomaisia sopimaan maan maatalouden kehittämisstrategian lopullisesta muodosta ja hyväksymään sen sekä lisäämään maatalouteen tehtäviä valtion investointeja sekä kannustamaan yksityisiin investointeihin. Tämä on välttämätöntä, sillä valtaosa köyhyysrajan alapuolella elävistä georgialaisista asuu maaseutualueilla.

35.

arvostaa Georgian pyrkimyksiä parantaa tilastotutkimustensa laatua muun muassa antamalla uuden tilastoja koskevan lain, jossa säädetään tilastokeskuksen perustamisesta. AK suosittaa, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot antavat apua tämän lainsäädännön täytäntöönpanemisessa.

36.

kehottaa unionin toimielimiä ja EU:n jäsenvaltioita antamaan Georgialle apua tilastotutkimuksen valmistelussa ja tekemisessä sekä tulosten muokkaamisessa. Aluepolitiikka ja tuloksellinen aluekehitys eivät ole mahdollisia ilman täsmällisiä ja tosiasioihin perustuvia tietoja eri alueilta.

37.

suosittaa, että EU tukee Georgian aluekehityssuunnitelman laatimista.

38.

panee merkille ympäristönsuojelun valtavan merkityksen Georgiassa. Luonnonvaroilla eli vedellä, metsillä, rannikkoalueilla, vuoristoilla, ilmalla jne. on valtava merkitys maan taloudelle. AK suosittaa, että Georgia jatkaa työskentelyään luonnonympäristöä koskevan strategian ja ympäristönsuojelun säännöstön parissa. AK kehottaa Georgiaa laatimaan EU:n aktiivista apua hyödyntämällä luonnonympäristön suojelua ja kestävää kehitystä koskevia politiikkoja.

39.

panee merkille tarpeen tukea Georgian tieteen ja talouden innovatiivisuutta. AK kehottaa unionin toimielimiä kiinnittämään asiaan huomiota.

40.

kehottaa Georgian viranomaisia noudattamaan johdonmukaista paikallistalouden ja pk-yritysten kehittämispolitiikkaa aluetasolla. Investoinnit paikallisinfrastruktuuriin ja matalakorkoiset luotot voivat olla tässä hyödyksi.

41.

toteaa, että alueellinen ja rajatylittävä yhteistyö on yhteisten ongelmien ratkaisemisen välttämätön edellytys esimerkiksi vesihuollon, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, liikenteen, ulkomaisten investointien, energian, ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen aloilla.

42.

kehottaa Georgian paikallisviranomaisia ryhtymään toimiin Georgian alueiden yhteistyön lisäämiseksi sekä edistämään niiden osallistumista kansainvälisiin yhteistyöverkkoihin. Tähän liittyen AK suosittaa, että Georgian keskushallinto ratkaisee maan aluejakoa koskevan kysymyksen sekä määrittelee alueen käsitteen ja alueviranomaisten toimivaltuudet.

43.

on tyytyväinen Etelä-Kaukasuksen yhdennetyn rajavalvonnan käynnistämiseen ja Kaukasuksen alueellisen ympäristökeskuksen uuteen johtoon. AK kehottaa jatkamaan Etelä-Kaukasuksen huumausaineidentorjuntaohjelmaa. Kaikki nämä aloitteet muodostavat hyvin tärkeän välineen Etelä-Kaukasuksen alueellisen yhteistyön ja vakauden edistämiseksi.

44.

ehdottaa, että itäiseen kumppanuuteen kehitetään aito alueellinen ulottuvuus. Siihen liittyen AK kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja kumppanuusmaita, joihin kuuluu mm. Georgia, allekirjoittamaan monenvälisen sopimuksen, jonka nojalla eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY) voi toimia itäisen kumppanuuden kattamalla alueella, Georgia mukaan luettuna. EAYYvoi olla avuksi Georgian ja jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyön tiivistämisessä ja niiden välisten rajatylittävien suhteiden kehittämisessä, kokemustenvaihdossa sekä ihmisten välisten yhteyksien lujittamisessa.

45.

pyrkii Euroopan komission suositusten mukaisesti määrätietoisesti löytämään mallin, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden alue- ja paikallisviranomaisten säännöllisen vuoropuhelun ja tiiviimmän yhteistyön. Esimerkkinä mainittakoon EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden alue- ja paikallisviranomaisten vuosittaisen konferenssin järjestäminen.

46.

kannattaa Euroopan komission kehotusta tiivistää monenvälistä yhteistyötä, jolla täydennetään pohjoista ulottuvuutta ja Mustanmeren synergiaa. AK kehottaa nivomaan toisiinsa eurooppalaisen naapuruuspolitiikan puitteissa monenvälisiä aloitteita, kuten Mustanmeren synergia ja itänen kumppanuus, EU:n ja Georgian kahdenvälisten suhteiden kehittämiseksi.

47.

toteaa tyytyväisenä, että Georgian viranomaiset ovat hyväksyneet kansallisen yhdentymisstrategian, jonka tavoitteena on mm. kansallisten vähemmistöjen asuttamien alueiden infrastruktuurien parantaminen. AK toteaa, että näistä pyrkimyksistä huolimatta Georgian kansallisten vähemmistöjen integroituminen ja oikeudet aiheuttavat edelleen huolta.

48.

on tyytyväinen Georgian viranomaisten tähänastisiin ponnisteluihin maan virallisen kielen taidon parantamiseksi vähemmistöjen keskuudessa ja viralliseen opetusohjelmaan kuuluvien koulukirjojen kääntämiseksi vähemmistökielille. Tämä on tärkeä askel opetuksen standardisoimiseksi koko maan alueella. Tämäntyyppistä toimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa ja syventää, sillä georgian kielen taidon puuttuminen on edelleen suuri haaste vähemmistöjen keskuudessa.

49.

kehottaa EU:n toimielimiä kiinnittämään erityishuomiota syrjintätapauksiin, jotka perustuvat etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuulumiseen Georgian alueella, sekä antamaan kaiken mahdollisen avun (mm. teknisen, sisällöllisen ja taloudellisen), jotta Georgiassa otettaisiin käyttöön oikeudellisia ja institutionaalisia ratkaisuja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen lisäämiseksi sekä niiden edustajien yhteiskunnallisen integraation ja kansalaisintegraation syventämiseksi.

50.

kehottaa EU:n toimielimiä ja muita Georgiaa koskevien asioiden parissa toimivia kansainvälisiä organisaatioita lisäämään tiedollista koulutusta, jolla parannetaan Georgian kansallisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajien oikeudellista, poliittista ja kansalaistietoutta.

51.

kehottaa Georgian keskushallintoa luomaan asianmukaiset menettelyt, joilla ehkäistään vähemmistöjen edustajien syrjäytymistä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta elämästä sekä kansalaistoiminnasta.

52.

kehottaa Georgian viranomaisia kehittämään politiikkoja, joiden ansiosta voidaan tunnistaa asianmukaisesti vähemmistöjen todelliset ongelmat ja ratkaista ne nopeasti ja tehokkaasti kaikkien sidosryhmien aktiivisella myötävaikutuksella. Näitä olisivat ennen kaikkea keskushallinnon, paikallis- ja alueviranomaisten ja vähemmistöjen edustajat mutta myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityissektori, paikallisyhteisöt ja kansainväliset organisaatiot.

53.

tähdentää, että yhteisellä vastuunotolla sekä Georgian kansallisille ja uskonnollisille vähemmistöille suunnatun keskushallinnon, paikallis- ja alueviranomaisten ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden toiminnan koordinoinnilla on keskeinen merkitys.

54.

on tyytyväinen, että EU vaikutti vuoden 2008 elokuussa käydyn Venäjän ja Georgian sodan lopettamiseen ja osallistui sen seurausten poistamiseen. Komitea on tyytyväinen myös EU:n tarkkailuvaltuuskunnan (EUMM) perustamiseen Georgiaan sekä sodanjälkeisen avun antamiseen Georgialle.

55.

arvostaa ja painottaa EU:n aktiivisen osallistumisen merkitystä YK:n ja ETYJ:n rinnalla Geneven neuvotteluihin (Geneva talks), jotka käynnistettiin vuonna 2008 vuoropuhelun ja selkkauksen ratkaisemisprosessin foorumiksi.

56.

on tyytyväinen Naton ja Georgian jatkuvaan yhteistyöhön demokraattisten, institutionaalisten ja puolustusta koskevien uudistusten toteuttamiseksi. Yhteistyöllä pyritään valmistamaan Georgiaa sotilasliiton mahdolliseen jäsenyyteen sekä edistämään alueen vakautta.

57.

korostaa, että EU on tunnustanut koko ajan ja tunnustaa edelleen Georgian alueellisen koskemattomuuden ja sen rajojen loukkaamattomuuden sekä tukee vakaasti selkkausten rauhanomaista ratkaisemista.

58.

suosittaa, että sekä EUMM että EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustaja tarkkailevat edelleen huolellisesti tapahtumien kehitystä konfliktialueilla.

59.

odottaa, että Venäjä noudattaa allekirjoittamiaan, vuoden 2008 elokuun selkkauksen lopettamista koskevia sopimuksia ja vetää sotavoimansa takaisin asemiin, jotka niillä oli hallussaan ennen selkkauksen alkamista, sekä lopettaa EUMM:n pääsyn estämisen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille.

60.

toteaa tyytyväisenä, että Georgian viranomaiset ovat hyväksyneet ja panevat täytäntöön maansisäisiä pakolaisia (Internally Displaced People – IDP) koskevan kansallisen strategian vuosiksi 2009–2012, joka kattaa kaikki maansisäiset pakolaiset.

61.

arvostaa myönteistä kehitystä, jota edustavat Georgian hallituksen vuoden 2010 tammikuussa hyväksymä ”Miehitettyjä alueita koskeva kansallinen strategia: yhteistyöhön perustuva sitoumus” sekä aikomus muuttaa säädösasiakirjaa ”Miehitettyjen alueiden oikeus”, johon Euroopan neuvosto on ilmoittanut suhtautuvansa hyvin varauksellisesti.

62.

puoltaa painokkaasti avunannon jatkamista konfliktialueilla. AK katsoo, että tulisi osoittaa lisäresursseja erityisesti pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten auttamiseen, talojen ja infrastruktuurien uudelleenrakentamiseen, paikallisyhteisöjen vuoropuhelun tukemiseen sekä luottamuksen lisäämiseen.

63.

korostaa, että ”ruusujen vallankumouksesta”, joka käynnisti Georgiassa muutosten ja uudistusten ajan, on kulunut vain kuusi vuotta, ja sinä aikana maa on käynyt sotaa ja kärsinyt maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista. Huolimatta näin lyhyestä ajasta ja maata kohdanneista vaikeuksista Georgia on edistynyt huomattavasti demokratian, markkinatalouden ja kehityksen edistämisessä.

64.

kiinnittää huomiota siihen, että EU:n tuella on valtava merkitys Georgian paikallishallinnolle ja aluekehitykselle, sillä maa sijaitsee poliittisesti epävakaalla alueella, jolla valta vaihtuu usein ja jolla jo Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ilmeni toistakymmentä aseellista selkkausta tai kytevää konfliktia. Georgia sijaitsee alueella, joka on etnisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja historiallisesti erityisen moninainen eikä siellä ole tähän mennessä ollut samanlaisia demokraattisia perinteitä kuin Euroopassa. Sen vuoksi investoinneilla kehitykseen sekä paikallisviranomaisten ja itsehallintoelinten vahvistamiseen sekä aluekehitykseen on Georgiassa perustava merkitys sekä sen asukkaiden elämänlaadun parantamisen että maan demokratiakehityksen kannalta. Ne edistävät eurooppalaisten arvojen tunnetuksi tekemistä ja vahvistavat Georgian kansalaisten EU:ta kohtaan tuntemaa luottamusta.

65.

muistuttaa, että Georgia on EU:n lähinaapuri ja sijaitsee alueella, jolla on strategista merkitystä energiantoimitusreittien sekä poliittisesti epävakaiden alueiden läheisyyden vuoksi. Sen vuoksi maan poliittisella ja taloudellisella kehityksellä on keskeinen merkitys EU:lle. Georgian tukemisen sen pyrkimyksissä lähentyä EU:hun tulee kuulua EU:n painopistealoihin.