52009PC0338

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 8.7.2009

KOM(2009) 388 lopullinen

2009/0101 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS

oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä

{SEC(2009) 915} {SEC(2009) 916}

PERUSTELUT

1. Johdanto

1. Tässä ehdotuksessa neuvoston puitepäätökseksi pyritään määrittämään oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin koskevat vähimmäisvaatimukset, joita olisi sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko Euroopan unionin alueella. Ehdotuksen on suunniteltu olevan ensimmäinen useista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on korvata komission vuonna 2004 tekemä ehdotus neuvoston puitepäätökseksi eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavista oikeuksista (KOM(2004) 328, 28.4.2004), joka perutaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetun ilmoituksen jälkeen. Kyseisestä ehdotuksesta ei päästy yhteisymmärrykseen huolimatta kolme vuotta jatkuneista neuvotteluista neuvoston työryhmässä, ja ehdotus hylättiin kesäkuussa 2007 oikeusasiain neuvostossa käytyjen tuloksettomien neuvottelujen jälkeen. Nyt katsotaan parhaaksi edetä vaiheittain; näin edistetään myös keskinäisen luottamuksen lisäämistä. Tätä ehdotusta olisi siten pidettävä osana kattavaa lainsäädäntöpakettia, jonka tarkoituksena on vahvistaa rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavia oikeuksia koskevat vähimmäisvaatimukset. Vuoden 2004 ehdotukseen sisältyivät maksutonta tulkkausta ja käännöksiä koskevan oikeuden lisäksi oikeus oikeudelliseen neuvontaan, oikeus saada tietoa oikeuksistaan (oikeuksia koskeva ilmoitus), haavoittuvassa asemassa olevien syytetyjen erityinen huomioonottaminen, oikeus olla yhteydessä konsuliviranomaisiin ja oikeus olla yhteydessä perheenjäseniin. Tässä ehdotuksessa komissio on päättänyt keskittyä tulkkausta ja käännöksiä koskevaan oikeuteen, koska se oli vuoden 2004 ehdotuksen vähiten kiistanalainen oikeus ja käytettävissä oli sitä koskevia tietoja ja tutkimustuloksia.

2. Tällä ehdotuksella pyritään parantamaan sellaisten epäiltyjen oikeuksia, jotka eivät ymmärrä tai puhu oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä. Kyseisiä oikeuksia koskevien vähimmäisvaatimusten myötä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen helpottuu.

3. Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohta. Kyseisen artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan EU voi toteuttaa ”yhteistä toimintaa” yhteistyön mahdollisesti edellyttämän, jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Oikeudellisessa yhteistyössä keskinäinen luottamus on välttämätöntä erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen osalta. Tietynasteinen vastaavuus on tarpeen keskinäisen luottamuksen ja siten yhteistyön parantamiseksi.

4. Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin, joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen, on perustavaa laatua oleva oikeus rikoksesta syytetylle henkilölle, joka ei ymmärrä oikeudenkäyntimenettelyssä käytettävää kieltä. Tulkkauksen ja käännösten avulla epäilty saa tietää häntä vastaan nostetut syytteet ja ymmärtää, mistä menettelyssä on kyse. Epäillyn on pystyttävä ymmärtämään, mistä häntä syytetään. Kaikki olennaiset oikeudenkäynnissä käytettävät asiakirjat olisi käännettävä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tulkkauksen ja käännösten on oltava maksuttomia.

5. Vaikutusten arviointi

Ehdotuksesta tehtiin vaikutusten arviointi, joka sisältyy asiakirjaan SEC(2009) 915. Vaikutustenarviointilautakunta tutki vaikutusten arvioinnin ja hyväksyi sen 27. toukokuuta 2009. Lautakunnan suositukset ja se, miten niitä noudatettiin, sisältyvät vaikutusten arvioinnin kohtaan 25 (http://ec.europa.eu/governance/impact/practice_en.htm). Vaikutusten arviointiin sisältyivät seuraavat vaihtoehdot:

a) Nykytilanteen säilyttäminen ei vaatisi EU:lta toimia. Vallitseva tilanne, jossa jäsenvaltioiden odotetaan noudattavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia velvoitteitaan, tulee todennäköisesti jatkumaan ja sen mukana syyttäjän ja syytetyn välillä todettu epätasapaino, joka on tähän saakka vaikeuttanut vastavuoroista tunnustamista. Tästä johtuvat taloudelliset seuraukset olisivat vähäpätöiset.

b) Muut kuin lainsäädäntötoimenpiteet, kuten suositukset, edistäisivät jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja auttaisivat parhaan käytännön löytämisessä. Tämä vaihtoehto johtaisi parempaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen standardien tuntemukseen, koska se merkitsisi sellaisten käytäntöjen levittämistä ja suosittelemista, joilla edistetään sopimuksen noudattamista. Tässä vaihtoehdossa oikeusnormeja ei lähennettäisi entisestään.

c) Uusi väline, joka kattaa kaikki vuoden 2004 ehdotukseen sisältyneet oikeudet. Jäsenvaltiot panisivat uuden välineen täytäntöön, komissio valvoisi sitä ja riitatapaukset voitaisiin ratkaista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Tämä edistäisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamisessa esiintyvien erojen poistamista ja keskinäistä luottamusta. Taloudelliset seuraukset olisivat kahdenlaisia: oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi käyttöön otetuista toimista syntyvät kustannukset ja vähentyneistä valituksista syntyvät säästöt.

d) Ensivaiheessa toimenpide rajattaisiin koskemaan rajat ylittäviä tapauksia. Olisi varmistettava se, että mahdolliset syrjintää koskevat kysymykset rajat ylittävissä ja maan sisäisissä tapauksissa syytettyinä olevien välillä käsitellään asianmukaisesti. Kuten edellisessä vaihtoehdossa taloudelliset seuraukset olisivat tässäkin kahdenlaisia: oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi käyttöön otetuista toimista syntyvät kustannukset ja vähentyneistä valituksista syntyvät säästöt. Seuraukset eivät olisi kuitenkaan niin suuria kuin edellä tämän vaihtoehdon rajoitetumman soveltamisalan vuoksi.

e) Asteittainen lähestymistapa on paras vaihtoehto. Siihen kuuluvat toimenpiteet, jotka mahdollistavat tulkkauksen ja käännökset, ja uusi puitepäätös, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan vahvistamaan ainoastaan tulkkausta ja käännöksiä koskevat vähimmäisvaatimukset. Taloudelliset seuraukset olisivat kahdenlaisia: oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi käyttöön otetuista toimista syntyvät kustannukset ja vähentyneistä valituksista syntyvät säästöt.

Vaikutusten arvioinnissa todettiin b ja e vaihtoehtojen yhdistelmän olevan paras lähestymistapa. Siinä maksimoidaan lainsäädännöllisten ja muiden kuin lainsäädännöllisten toimenpiteiden välinen synergia. Sen vuoksi puitepäätöksen jälkeen olisi laadittava parasta käytäntöä koskeva asiakirja.

2. TAUSTA

6. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan mukaan unioni pitää arvossa perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat joulukuussa 2000 Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja antoivat sitä koskevan juhlallisen julistuksen.

7. Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston[1] puheenjohtajan päätelmien mukaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön peruskivi. Toisaalta päätelmien mukaan vastavuoroinen tunnustaminen ja tätä varten vaadittava lainsäädännön lähentäminen parantaisivat yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa[2].

8. Komissio antoi 26. heinäkuuta 2000 neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetun tiedonannon rikosasioita koskevien lopullisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta[3]. Tiedonannon mukaan on varmistettava, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpano ei huononna rikoksesta epäiltyjen kohtelua ja puolustuksen oikeuksia, vaan että suojatoimia jopa parannetaan sen tuloksena.

9. Tämä tavoite vahvistettiin neuvoston ja komission hyväksymässä toimenpideohjelmassa rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi[4], jäljempänä ’toimenpideohjelma’. Toimenpideohjelmassa todetaan, että vastavuoroisen tunnustamisen laajuus riippuu olennaisesti tietyistä toiminnan tehokkuutta säätelevistä parametreista.

10. Tällaisia parametreja ovat epäiltyjen oikeuksien turvaamisjärjestelyt (3. parametri) ja sellaisten yhteisten vähimmäisvaatimusten määrittely, jotka ovat välttämättömiä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen helpottamiseksi (4. parametri). Tässä puitepäätösehdotuksessa pyritään edistämään toimenpideohjelmassa asetettua tavoitetta parantaa yksilön oikeuksien suojaa.

3. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettu oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin

11. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklassa – Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen – todetaan seuraavaa:

”1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä: (…)

f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla … hänen … karkottamisekseen.

2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.

(…)

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.”

Sopimuksen 6 artiklassa – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin – todetaan seuraavaa:

”3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

(…)

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.”

Kyseiset oikeudet vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6 ja 47–50 artiklassa.

12. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan syytetyllä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen siinäkin tapauksessa, että hänet tuomitaan, syytetyllä on oikeus saada asiakirjat, joissa ilmoitetaan häntä vastaan nostettu syyte kielellä, jota hän ymmärtää, tulkkauksen on oltava riittävän hyvä, jotta syytetty henkilö ymmärtää oikeudenkäyntimenettelyn kulun, ja tulkin on oltava pätevä. Se, että syytetyllä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen myös siinä tapauksessa, että hänet tuomitaan, vahvistettiin asiassa Luedicke, Belkacem ja Koç v. Saksa [5] annetussa tuomiossa. Asiassa Kamasinski v. Itävalta[6] vahvistettiin, että tulkkauksen olisi oltava riittävän korkeatasoinen, jotta syytetty saisi tietoja häntä vastaan nostetusta syytteestä ja pystyisi puolustamaan itseään. Oikeus koskee asiakirjoja ja oikeudenkäyntiä edeltäviä menettelyjä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tulkkauksen laadun on oltava riittävä ja syytteen yksityiskohdat on ilmoitettava henkilölle hänen ymmärtämällään kielellä ( Brozicek v. Italia[7]). Oikeusviranomaisten on annettava näyttö siitä, että syytetty puhuu tuomioistuimen kieltä riittävästi mutta syytetyn ei tarvitse antaa näyttöä siitä, että hän ei puhu kieltä[8]. Tulkin on oltava pätevä ja tuomarin on huolehdittava oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta ( Cuscani v. Yhdistynyt kuningaskunta[9]) .

4. Erityissäännökset

13. Ehdotuksessa puitepäätökseksi määrätään perusvelvoitteista, ja se perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Monikielisyyttä ja tulkkikoulutusta koskeva keskustelufoorumi[10] laati raportin, jossa esitettiin suosituksia tulkkauksen ja käännösten laadusta. Raportti oli komission tulkkauksen pääosaston vuonna 2008 koolle kutsuman keskustelufoorumin työn tulos. Foorumin tarkoituksena oli päättää, oliko olemassa tarve toteuttaa toimia ja jos oli, minkälaisia. Foorumi katsoi, että kyseinen tarve oli olemassa, ja esitti suosituksia siitä, kuinka parantaa pätevien tulkkien saantia rikosoikeudenkäynneissä. Suosituksiin sisältyi oikeustulkkauksen opetusohjelma ja oikeustulkkien akkreditointi-, varmennus- ja rekisteröintijärjestelmä.

1 artikla - Soveltamisala

14. Soveltamisalaan kuuluvat kaikki henkilöt, joita epäillään rikoksista siihen saakka, kunnes he saavat lopullisen tuomion (mukaan luettuna valitukset). Tässä kyseisistä henkilöistä käytetään ilmaisua ”epäilty”. Ilmaisua käytetään riippumatta kyseisten henkilöiden nimityksistä kansallisissa oikeudenkäynneissä.

15. Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa on sovellettava henkilöihin, jotka ovat kuulusteltavina mutta joita ei ole vielä virallisesti syytetty rikoksesta, tätä säännöstä on sovellettava myös rikossyytöksen yhteydessä pidätettyihin tai vangittuihin henkilöihin. Näitä oikeuksia on sovellettava siitä lähtien, kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta (ts. pidätyksestä tai tutkintavankeuteen määräämisestä lähtien).

Artiklan mukaan ehdotusta sovelletaan myös tapauksissa, joissa annetaan eurooppalainen pidätysmääräys. Oleellista on, että ehdotusta sovelletaan näihin tapauksiin, koska puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä käsittelee kyseisiä oikeuksia vain yleisellä tasolla. Tässä suhteessa ehdotus on jatke Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklalle.

2 artikla – Oikeus tulkkaukseen

16. Tällä artiklalla määrätään perusperiaatteesta, jonka mukaan tulkkaus olisi oltava saatavilla menettelyjen tutkinta- ja oikeudenkäyntivaiheissa eli poliisikuulusteluissa, oikeudenkäynnissä ja kaikissa välikäsittelyissä tai valitusmenettelyissä. Oikeus tulkkaukseen käsittää myös epäillylle annetun oikeudellisen neuvonnan, jos hänen asianajajansa puhuu kieltä, jota epäilty ei ymmärrä.

3 artikla - Oikeus käännökseen olennaisista asiakirjoista

17. Epäillyllä on oikeus käännöksiin olennaisista asiakirjoista oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. Asiassa Kamasinski v. Itävalta[11] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että oikeus tulkkaukseen koski ”asiakirjamateriaalia” ja että syytetyllä olisi oltava riittävät tiedot häntä vastaan nostetusta syytteestä, jotta syytetty voisi puolustaa itseään[12]. Rikosoikeudenkäynnin olennaisiin asiakirjoihin olisi sen vuoksi sisällyttävä haaste tai syytekirjelmä ja kaikki asiaa koskeva asiakirjamateriaali kuten avaintodistajien lausunnot, jotta syytetty voisi saada tiedon ”häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä” Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. Pidätysmääräykset tai vapaudenriistomääräykset olisi käännettävä kuten myös tuomio, joka on välttämätön henkilön valitusoikeuden kannalta (Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjassa 7 oleva 2 artikla).

Eurooppalainen pidätysmääräys olisi käännettävä tapauksissa, joissa kyseinen määräys pannaan täytäntöön.

4 artikla – Jäsenvaltioiden on vastattava tulkkauksesta ja käännöksistä aiheutuvista kustannuksista

18. Tässä artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot vastaavat tulkkauksesta ja käännöksistä aiheutuvista kustannuksista. Se, että syytetyllä on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen myös siinä tapauksessa, että hänet tuomitaan, vahvistettiin asiassa Luedicke, Belkacem ja Koç v. Saksa [13] annetussa tuomiossa.

5 artikla – Tulkkauksen ja käännösten laatu

19. Tässä artiklassa määrätään tulkkauksen ja käännösten laadun turvaamisesta. Tätä koskevat suositukset on esitetty monikielisyyttä ja tulkkikoulutusta koskevan keskustelufoorumin raportissa[14].

6 artikla - Taannehtivuuskielto

20. Tämän artiklan tarkoituksena on varmistaa, että yhteisten vähimmäisvaatimusten asettaminen tämän puitepäätöksen mukaisesti ei heikennä tietyissä jäsenvaltioissa sovellettavien vaatimusten tasoa ja että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrätyt vaatimukset pysyvät voimassa. Jäsenvaltioille jää täysi vapaus säätää tässä puitepäätöksessä sovittuja tiukemmista säännöistä.

7 artikla – Päätöksen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

21. Tässä artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot panevat puitepäätöksen täytäntöön …. … kuuta 20… mennessä ja toimittavat neuvostolle ja komissiolle tuohon päivään mennessä säännökset, joilla puitepäätös saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

8 artikla - Kertomus

22. Komission on toimitettava … kuukauden kuluessa puitepäätöksen voimaansaattamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan, kuinka hyvin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet puitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet, ja esitetään tarvittaessa uusia säädösehdotuksia.

9 artikla - Voimaantulo

23. Tämän artiklan mukaan puitepäätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

5. Toissijaisuusperiaate

24. Jäsenvaltiot eivät yksinään voi saavuttaa ehdotuksen tavoitetta riittävässä määrin, koska sen tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden välistä luottamusta. Sen vuoksi on tärkeää sopia yhteisistä vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan kaikkialla Euroopan unionissa. Ehdotuksella lähennetään jäsenvaltioiden aineellisia sääntöjä ja menettelysääntöjä rikosoikeudenkäynneissä käytettävän tulkkauksen ja käännösten osalta keskinäisen luottamuksen kehittämiseksi. Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

6. Suhteellisuusperiaate

25. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan tasolla.

2009/0101 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS

oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni on asettanut itselleen tavoitteeksi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ylläpitämisen ja kehittämisen. Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien ja erityisesti niiden 33 kohdan mukaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön peruskivi sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa.

(2) Neuvosto hyväksyi 29 päivänä marraskuuta 2000 Tampereen päätelmien mukaisesti toimenpideohjelman rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi[15]. Toimenpideohjelman johdannossa todetaan, että vastavuoroisen tunnustamisen avulla ”on voitava lisätä sekä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä että henkilöiden oikeuksien suojaa”.

(3) Rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta toistensa rikosoikeudellisiin järjestelmiin. Vastavuoroinen tunnustaminen riippuu hyvin paljon monista parametreista, joihin kuuluu ”... epäiltyjen oikeuksien turvaamisjärjestelyt”[16] ja sellaisten yhteisten vähimmäisvaatimusten määrittely, jotka ovat välttämättömiä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen helpottamiseksi.

(4) Vastavuoroinen tunnustaminen voi toimia ainoastaan luottamuksen ilmapiirin vallitessa, kun sekä oikeusviranomaiset että muutkin rikosprosessioikeuden toimijat mieltävät muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten päätökset samanarvoisiksi kuin omassa valtiossa annetut päätökset. Kyseessä ei ole ”pelkästään luottamus sopimuspuolen sääntöihin, vaan myös siihen, että sääntöjä sovelletaan oikein”[17].

(5) Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan Euroopan yleissopimuksen sopimuspuolia, kokemus on osoittanut, että tämä ei itsessään aina tarjoa riittävää luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin.

(6) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdassa määrätään jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhteensopivuuden varmistamisesta [oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi rikosasioissa]. Yhteiset vähimmäisvaatimukset johtaisivat todennäköisesti lisääntyneeseen luottamukseen kaikkien jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmiä kohtaan, mikä puolestaan johtaisi tehokkaampaan oikeudelliseen yhteistyöhön keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä.

(7) Yhteisiä vaatimuksia sovellettaisiin tulkkauksen ja käännösten aloilla rikosoikeudellisissa menettelyissä. Jäsenvaltioiden luottamuksen lisäämiseksi tässä puitepäätöksessä määrätään tulkkausta ja käännöksiä koskevista yhteisistä perussäännöistä, joita olisi sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionissa. Niissä heijastuvat jäsenvaltioiden perinteet soveltaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen olennaisia määräyksiä.

(8) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ja 6 artiklassa, siten kuin niitä on tulkittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä, määrätään niiden henkilöiden oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin, jotka eivät ymmärrä oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä. Tämän puitepäätöksen määräykset helpottavat kyseisten oikeuksien soveltamista käytännössä.

(9) Tämän puitepäätöksen määräyksillä varmistetaan, että epäillyn, joka ei puhu eikä ymmärrä oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä, oikeudet turvataan maksuttomalla ja laadukkaalla tulkkaus- ja käännösavulla. Epäillyllä on oikeus ymmärtää häntä vastaan nostetut syytteet ja ymmärtää, miten oikeudenkäyntimenettely etenee, jotta hän voi käyttää hänelle kuuluvia oikeuksiaan. Apu olisi laajennettava tarvittaessa koskemaan epäillyn ja hänen puolustusasianajajansa välistä yhteydenpitoa.

(10) Kuulo- tai puhevaikeuksista kärsiville epäillyille olisi myös annettava asianmukaista apua.

(11) Velvollisuus huolehtia epäillyistä, jotka eivät kykene ymmärtämään tai seuraamaan oikeudenkäyntiä, on lainkäytön oikeudenmukaisuuden edellytys. Syyttäjän, lainvalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten olisi sen vuoksi varmistettava, että heikossa asemassa mahdollisesti olevat epäillyt voivat käyttää heille kuuluvia oikeuksiaan tehokkaasti. Kyseisten viranomaisten olisi aina oltava tietoisia mahdollisista haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä ja toteutettava toimia kyseisten oikeuksien varmistamiseksi. Näin olisi toimittava aina, jos epäilty on alaikäinen tai jos hänellä on vamma, joka estää hänen aktiivisen osallistumisensa oikeudenkäyntiin.

(12) Jäsenvaltioilla olisi oltava velvollisuus kouluttaa tuomareita, asianajajia ja muuta asianmukaista tuomioistuinhenkilöstöä tulkkauksen ja käännösten laadun varmistamiseksi.

(13) Tässä puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Puitepäätöksellä pyritään erityisesti edistämään oikeutta vapauteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä puolustuksen oikeuksia.

(14) Koska tavoitetta, joka on yhteisten vähimmäisvaatimusten toteuttaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toteuttaa paremmin unionin tasolla, neuvosto voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Viimeksi mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä puitepäätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

ON TEHNYT TÄMÄN PUITEPÄÄTÖKSEN:

1 artikla Soveltamisala

1. Tässä puitepäätöksessä määrätään säännöistä, jotka koskevat oikeuksia tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevissa menettelyissä.

2. Kyseisiä oikeuksia sovelletaan henkilöön (”epäilty”) siitä lähtien, kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat hänelle, että häntä epäillään rikoksen tekemisestä siihen saakka, kunnes oikeudenkäyntimenettely on saatettu päätökseen.

2 artikla Oikeus tulkkaukseen

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava rikosoikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi siitä, että epäillylle, joka ei ymmärrä ja puhu rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävää kieltä, annetaan tulkkausta. Tulkkausta annetaan tutkinta- ja oikeusviranomaisten suorittamissa menettelyissä, joihin kuuluvat poliisikuulustelut, epäillyn ja hänen asianajajansa kaikki tarvittavat tapaamiset, kaikki oikeudenistunnot ja kaikki tarvittavat välikäsittelyt.

2. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu oikeudellinen neuvonta tulkataan epäillylle.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on menettely, jolla todetaan, ymmärtääkö ja puhuuko epäilty rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävää kieltä.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapauksessa, jossa päätetään, että tarvetta tulkkaukseen ei ole, on olemassa valitusoikeus.

5. Oikeus tulkkaukseen käsittää kuulo- tai puhevammaiselle henkilölle annettavan avun.

6. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevien menettelyjen osalta jäsenvaltiot varmistavat, että kyseisten menettelyjen kohteena oleva henkilö, joka ei ymmärrä tai puhu oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä, saa tulkkausta oikeudenkäynnin aikana.

3 artikla Oikeus käännökseen olennaisista asiakirjoista

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava rikosoikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi siitä, että epäillylle, joka ei ymmärrä rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävää kieltä, annetaan käännökset kaikista olennaisista asiakirjoista.

2. Käännettäviin olennaisiin asiakirjoihin kuuluu pidätysmääräys, haaste/syytekirjelmä, olennaiset todistusasiakirjat ja tuomio.

3. Epäilty tai hänen asianajajansa voivat esittää perustellun pyynnön muiden asiakirjojen kuten epäillyn asianajajan kirjallisesti antaman oikeudellisen neuvonnan kääntämisestä.

4. Jäsenvaltiot varmistavat, että tapauksessa, jossa päätetään, että 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ei käännetä, on olemassa valitusoikeus.

5. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevien menettelyjen osalta jäsenvaltiot varmistavat, että kyseisten menettelyjen kohteena oleva henkilö, joka ei ymmärrä kieltä, jolla eurooppalainen pidätysmääräys on laadittu, saa käännöksen kyseisestä asiakirjasta.

4 artikla Jäsenvaltioiden on vastattava tulkkauksesta ja käännöksistä aiheutuvista kustannuksista

Jäsenvaltiot vastaavat 2 ja 3 artiklan soveltamisesta aiheutuvista tulkkaus- ja käännöskustannuksista.

5 artikla Tulkkauksen ja käännösten laatu

1. On varmistettava, että tulkkaus ja käännökset mahdollistavat epäillyn käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti.

2. Jäsenvaltioiden on annettava koulutusta tuomareille, asianajajille ja muulle tuomioistuinhenkilöstölle sen varmistamiseksi, että epäilty kykenee ymmärtämään oikeudenkäynnin kulun.

6 artikla Taannehtivuuskielto

Tällä puitepäätöksellä ei rajoiteta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa Euroopan yleissopimuksessa tai minkään jäsenvaltion laissa turvattuja oikeuksia tai menettelyllisiä takeita eikä poiketa niistä, jos ne tarjoavat puitepäätöstä korkeatasoisempaa suojelua.

7 artikla Toteutus

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi viimeistään … [18].

Jäsenvaltioiden on toimitettava samaan päivämäärään mennessä neuvostolle ja komissiolle kirjallisina säännökset, jotka ne ovat antaneet tämän puitepäätöksen mukaisten velvoitteidensa saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

8 artikla Kertomus

Komission on toimitettava viimeistään … [19] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan, kuinka hyvin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet puitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet, ja esitetään tarvittaessa uusia säädösehdotuksia.

9 artikla Voimaantulo

Tämä puitepäätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] 15. ja 16. lokakuuta 1999.

[2] Päätelmien 33 kohta.

[3] KOM(2000) 495, 29.7.2000.

[4] EYVL C 12, 15.1.2001, s. 10.

[5] Tuomio 28.11. 1978, A-sarja nro 29. ”46. Tuomioistuin toteaa, että 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa olevan ilmaisun ’maksutta’ tavallinen merkitys vahvistetaan 6 artiklan tarkoituksella ja tavoitteilla. Tuomioistuin päättelee, että 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa taataan jokaiselle syytetylle, joka ei osaa tuomioistuimen käyttämää kieltä, oikeus maksuttomaan tulkkausapuun, jota ei tarvitse maksaa myöhemmin takaisin valtiolle.”

[6] Tuomio 19.12.1989, A-sarja nro 168.

[7] Tuomio 19.12.1989, (10964/84) [1989] Euroopan ihmisoikeussopimuksen 23 artikla.

[8] ”41[…] Italian oikeusviranomaisten olisi pitänyt ryhtyä toimiin 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan vaatimusten noudattamiseksi paitsi, jos he pystyivät osoittamaan, että valituksen tekijällä oli riittävä italian kielen taito ymmärtääkseen kirjeen, jolla hänelle ilmoitettiin häntä vastaan nostetuista syytteistä. Mitään näyttöä asiasta ei ole asiakirjoissa tai 23.4.1989 annetuissa todistajalausunnoissa. Tältä osin 6 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on rikottu.”

[9] Tuomio 24.9.2002, nro 3277/96.

[10] http://ec.europa.eu/commission_barroso/orban/docs/FinalL_Reflection_Forum_Report_en.pdf .

[11] Tuomio 19.12.1989, A-sarja nro 168.

[12] “74. Oikeus maksuttomaan tulkkaukseen käsittää oikeudessa annettujen suullisten lausuntojen lisäksi asiakirja-aineistoa ja oikeudenkäyntiä edeltäviä toimia. Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan rikoksesta syytetyllä, joka ei ymmärrä tai puhu oikeudessa käytettävää kieltä, on oikeus saada maksutta tulkin apua kaikkien niiden oikeudessa esille tulevien asiakirjojen kääntämiseen tai lausuntojen tulkkaamiseen, jotka syytetyn on välttämätöntä ymmärtää tai jotka on välttämätöntä kääntää häntä vastaan aloitetussa oikeudenkäynnissä käytetylle kielelle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi. […] Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa ei kuitenkaan vaadita, että vastaajalla olisi oikeus saada käännös kaikista menettelyyn liittyvistä kirjallisista todisteista tai virallisista asiakirjoista. Vastaajan on tulkkauksen avulla voitava saada tiedot häntä vastaan nostetusta asiasta ja puolustaa itseään; hänen on erityisesti voitava esittää tuomioistuimelle oma käsityksensä tapahtumista. Jotta 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa taattu oikeus olisi käytännössä toimiva ja tehokas, toimivaltaisten viranomaisten velvollisuutena on nimittää tulkki ja erityisolosuhteissa myös valvoa tietyssä määrin tulkkauksen laatua (ks. asiassa Artico annettu tuomio).”

[13] ”46. Tuomioistuin toteaa, että 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa olevan ilmaisun ’maksutta’ tavallinen merkitys vahvistetaan 6 artiklan tarkoituksella ja tavoitteilla. Tuomioistuin päättelee, että 6 artiklan 3 kohdan e alakohdassa taataan jokaiselle syytetylle, joka ei osaa tuomioistuimen käyttämää kieltä, oikeus maksuttomaan tulkkausapuun, jota ei tarvitse maksaa myöhemmin takaisin valtiolle.”

[14] Ks. alaviite 10.

[15] EYVL C 12, 15.1.2001, s. 10.

[16] EYVL C 12, 15.1.2001, s. 10.

[17] KOM(2000) 495, 26.7.2000, s. 4.

[18] 24 päivän kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä .

[19] 36 päivän kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä .