52009DC0401

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.7.2009

KOM(2009) 401 lopullinen

KOMISSION KERTOMUSEUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa{SEC(2009) 1073}

KOMISSION KERTOMUSEUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa

JOHDANTO – ASIAYHTEYS JA MENETELMÄT

1. Tavoite

Yhteistyö- ja seurantamekanismi perustettiin[1], kun Romania liittyi Euroopan unioniin tammikuussa 2007. Tarkoituksena oli auttaa uutta jäsenvaltiota selviytymään tarpeelliseksi todetusta oikeuslaitoksen perusteellisesta uudistuksesta ja korruption torjunnasta. Yhteistyö- ja seurantamekanismia koskeva komission päätös perustuu liittymissopimukseen. Se antaa komissiolle mahdollisuuden tehdä Romanian viranomaisten kanssa tiivistä poliittisen ja teknisen tason yhteistyötä, jonka puitteissa voidaan seurata ja arvioida edistymistä sekä antaa teknisiä neuvoja ja taloudellista tukea. Lisäksi mekanismin avulla kaikki muut jäsenvaltiot voivat seurata ja tukea Romanian toimia kyseisillä aloilla ja tarjota sekä asiantuntija-apua että taloudellista tukea. Yhteistyö- ja seurantamekanismiin liittyvissä komission väli- ja vuosikertomuksissa arvioidaan saavutettua edistystä ja yksilöidään jäljellä olevat puutteet. Näin Romanian on helpompi määritellä ne ensisijaiset toimet, jotka vielä olisi toteutettava kaikkien unioniin liittymisen yhteydessä asetettujen arviointiperusteiden täyttämiseksi.

Tässä kertomuksessa esitetään komission arvio Romanian edistymisestä arviointiperusteiden täyttämisessä edellisen (23. heinäkuuta 2008 annetun) vuosikertomuksen jälkeen ja annetaan Romanialle tähän arvioon perustuvia suosituksia. Kertomukseen liittyvä valmisteluasiakirja sisältää komission yksityiskohtaisen arvion kunkin arviointiperusteen suhteen saavutetusta edistyksestä. Kertomus perustuu tietoihin, joita saadaan säännöllisesti Romanian viranomaisilta vastauksena kutakin arviointiperustetta koskeviin komission kyselylomakkeisiin. Komissio on saanut työssään apua jäsenvaltioiden korkean tason asiantuntijoilta ja on lisäksi hyödyntänyt useista eri lähteistä saatuja asiakirjoja ja tietoja.

2. Arviointiperusteisiin perustuva menetelmä

Komissio katsoo, että kaikki arviointiperusteet liittyvät tiiviisti toisiinsa. Romanian kanssa käydyssä vuoropuhelussa on saatu laajalti näyttöä siitä, että yhdessä arviointiperusteessa edistyminen vaikuttaa edistymiseen myös toisissa arviointiperusteissa. Yhteistyö- ja seurantamekanismin tarkoituksena ei ole tarkistusluettelon laatiminen vaan sellaisen riippumattoman ja vakaan oikeuslaitoksen kehittäminen, joka kykenee havaitsemaan eturistiriidat ja määräämään niistä seuraamukset sekä torjumaan korruptiota tehokkaasti. Tästä syystä komission tarkoituksena ei ole poistaa arviointiperusteita yksitellen, vaan työskennellä yhdessä Romanian kanssa, kunnes koko yhteistyö- ja seurantamekanismista voidaan luopua.

ROMANIAN UUDISTUSPROSESSIN TILANNE

Saavutukset

Edellisvuosien tapaan komission yksityiskohtainen arvio yhteistyö- ja seurantamekanismiin kuuluvien arviointiperusteiden täyttämisessä saavutetusta edistyksestä esitetään tämän kertomuksen liitteenä olevissa päivitetyissä tiedoissa. Itse kertomuksessa esitetään tiivistelmä komission keskeisistä havainnoista ja annetaan Romanialle toimintasuosituksia.

Romanian hallitus reagoi 12. helmikuuta 2009 annetussa komission välikertomuksessa mainittuihin ongelmiin tehokkaasti syyttäjäviranomaisten ja oikeuslaitoksen tuella. Niin käytännön työssä kuin lainsäädännössäkin on toteutettu useita merkittäviä toimia ja uudistusprosessi on saanut uutta vauhtia. Muutokset olisi kuitenkin vielä saatava myös Romanian kansalaisten kannalta konkreettisemmiksi. Myöskään kaikki poliittiset puolueet eivät ole sitoutuneet uudistuksiin varauksettomasti. Erityisesti Romanian parlamentin olisi tuettava johdonmukaisesti toimeenpanoelinten ponnisteluja oikeuslaitoksen uudistamiseksi ja korruption torjumiseksi.

Uusi siviili- ja rikoslaki

Vastauksena komission aiempiin kertomuksiin Romanian hallitus sitoutui selkeästi ottamaan käyttöön uuden siviili- ja rikoslain. Molemmat lait hyväksyttiin kesäkuussa 2009. Tämä on tärkeä osoitus poliittisesta sitoutumisesta ja merkittävä edistysaskel tehokkaamman oikeusjärjestelmän aikaansaamisessa. Lakien kuitenkin odotetaan tulevan voimaan vasta, kun niihin liittyvistä prosessilaeista (jotka hallitus esitti samaan aikaan parlamentille) on keskusteltu ja sovittu parlamentin tavanomaisessa käsittelyssä. Kaikki neljä lakia tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2011.

Lakeja varten on annettava myös soveltamislainsäädäntö. On tärkeä varmistaa, ettei soveltamislainsäädäntö ja prosessilakien hyväksymismenettely johda sellaisten aiemmin kiistanalaisiksi todettujen tai uusien säännösten käyttöönottoon, jotka asettaisivat korkean tason korruptiotutkinnan tehokkuuden ja niiden perusteella aloitettavat oikeuskäsittelyt vaakalaudalle.

Esimerkki tästä riskistä on lain nro 78/2000 tilanne. Kyseinen laki on korkean tason korruptiontorjuntatutkinnan voimassa oleva lainsäädäntökehys ja kansallisen korruptiontorjuntaviraston DNA:n oikeusperusta. Ennen siviili- ja rikoslakien lopullista hyväksymistä on tärkeä varmistaa, että tämä hyvin keskeinen kehys pidetään ennallaan ilman rajoituksia.

Uudessa rikoslaissa alennetaan omaisuusrikosten enimmäistuomioita erityisesti korruption ja siihen liittyvien rikosten yhteydessä. Vaikka tämä säännös vaikuttaakin ensisilmäyksellä korruption torjunnan kannalta ristiriitaiselta, sen perusteluna on ollut halu lisätä lainsäädäntökehyksen johdonmukaisuutta.

Korruptiorikosten seuraamusten yksilöintiä tarkasteleva työryhmä raportoi tuomioistuinten päätösten ristiriitaisuuksista. Työryhmä antoi konkreettisista seurantatoimista suosituksia, joita erityisesti korkeimman kassaatio-oikeuden olisi noudatettava, sillä se on lupautunut antamaan korruption seuraamuksia koskevat suuntaviivat. Nämä suuntaviivat ovat merkittävä edistysaskel oikeuskäytännön yhdenmukaistamisessa.

Oikeuslaitoksen uudistaminen

Oikeuslaitokselle hyväksyttiin uusi henkilöstöresurssistrategia, mutta aiheutuvat julkiset menot ja koulutetun henkilöstön ja tuki-infrastruktuurin tarve ovat Romanialle edelleen haaste. Näistä vaikeuksista huolimatta tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen henkilöstötilanteen parantamisessa on edistytty paikallisella tasolla, mutta lisäparannuksia on saatava aikaan. Ylin tuomarineuvosto on lisännyt oikeudellisia tarkastuksia oikeuslaitoksen laadun parantamiseksi erityisesti lainsäädännön soveltamisen yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikissa oikeusasteissa. Nimitysmenettelyissä ja uusissa rekrytointikokeissa on noudatettu asetettuja tavoitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa puolueettomuus ja pätevimmän hakijan löytäminen. Ylimmän tuomarineuvoston on kuitenkin toimittava aktiivisemmin tehokkaan ja joustavan henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Uuden strategian vaikutusta ei voida vielä täysin arvioida, mutta jo nyt on nähtävissä, että tilanteesta ollaan paremmin tietoisia ja ongelmat pystytään ennakoimaan aiemmin.

Henkilöstötilannetta ovat hankaloittaneet ylimmän tuomarineuvoston viimeaikaiset päätökset muuttaa henkilöstön tilapäisiä siirtoja koskevia sääntöjä. Sen toimielimen, josta siirto tehdään, on nyt tosiasiallisesti mahdotonta keskeyttää tuomarin tai syyttäjän siirto, vaikka sillä itselläänkin olisi vakava henkilöstöpula. Lisäksi valtakunnansyyttäjän viraston rajalliset mahdollisuudet ylennysten, kurinpidollisten toimenpiteiden tai henkilöstön siirtojen hallinnoinnin suhteen vaikeuttavat syyttäjälaitoksen rakenteiden uudistamista entisestään. Syyttäjälaitoksen uudelleenorganisointi edellyttää ylimmän tuomarineuvoston taholta enemmän yhteistyötä.

Oikeuskäytännön yhdenmukaistaminen

Valtakunnansyyttäjä on esittänyt korkeimpaan kassaatio-oikeuteen aktiivisesti muutoksenhakuja oikeuskäytännön ristiriitaisuuksista, ja tämä on edistänyt oikeuskäytännön yhdenmukaistamista. Lainkäytöllisiin syihin perustuvia muutoksenhakuja tehtiin eniten vuonna 2007 ja vähiten vuonna 2008, mikä saattaa tietyssä määrin olla osoitus yhdenmukaistamisen onnistumisesta.

Korkein kassaatio-oikeus teki useita päätöksiä muutoksenhauista, jotka liittyivät yhdenmukaiseen laintulkintaan ja oikeuden soveltamiseen koko oikeuslaitoksessa. Menettely, jossa kahden kolmasosan 120 tuomarista on osallistuttava käsittelyyn ja oltava samaa mieltä perusteluista (päätöksen tekemisen jälkeen), on kuitenkin työläs ja kyseenalainen. Se aiheuttaa viiveitä ja johtaa toisinaan perustelujen epäselvyyteen. Oikeuskäytäntöä on pyritty yhdenmukaistamaan myös julkaisemalla oikeustapaukset systemaattisesti ja järjestämällä kokouksia alempien oikeusasteiden tuomareiden kanssa. Korkein kassaatio-oikeus on luvannut vahvistaa tänä syksynä korruption seuraamuksia koskevat suuntaviivat, joilla on suuri merkitys yhdenmukaistamiselle.

Toimenpanoelinten olisi oltava lainsäätäjän kanssa yhtä mieltä perustuslakituomioistuimen toimintaa koskevan lain muuttamisesta siten, ettei tapausten käsittelyä enää keskeytettäisi, jos syytetty vetoaa perustuslain vastaisuuteen liittyvään poikkeukseen. Lailla on rajoitettava myös monimutkaisen prosessin hyväksikäyttöä, joka liittyy lainvastaisuutta koskevaan poikkeukseen vetoamiseen ja johtaa käsittelyn keskeyttämiseen. Tällaiset seikat aiheuttavat liian pitkiä viiveitä. Niitä olisi joko käsiteltävä tulevissa prosessilakeja koskevissa keskusteluissa tai niitä koskevia soveltamissääntöjä olisi muutettava välittömästi.

Syksyn aikana korkeimmalle kassaatio-oikeudelle nimetään uusi presidentti. Samalla voidaan osoittaa sitoutuminen oikeusjärjestelmän uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen sekä avoimuuden lisäämiseen.

Korkean tason korruption torjunta

Romanian parlamentin menettely, jolla pyydetään entisiä ministereitä koskevan tutkinnan aloittamista, ei vaikuta yhdenmukaiselta eikä nopealta. Edellisen kertomuksen jälkeen parlamentti antoi luvan neljän tutkinnan aloittamiseen, mutta epäsi kaksi muuta lupaa. Toisessa niistä kyseinen parlamentin jäsen erosi, jolloin rikostutkinta voitiin aloittaa, mutta toisessa parlamentti ei hyväksynyt tutkintaa. On tärkeää, että parlamentti osoittaa olevansa täysin sitoutunut korkean tason korruption torjuntaan.

Viime helmikuussa DNA:n johtaja nimitettiin uudelleen virkaansa, mikä edistää merkittävästi korruption torjunnasta vastuussa olevien viranomaisten toiminnan vakautta ja jatkuvuutta. Kohdennetun ja tehokkaan korruptiontorjuntakehyksen soveltamisen jatkaminen on Romanian kannalta keskeistä.

DNA:n tulokset puolueettomissa korkean tason korruption tapauksissa ovat edelleen hyviä.

Viranomaisten lahjomattomuutta valvova kansallinen virasto

Viranomaisten lahjomattomuutta valvova kansallinen virasto ANI on nyt toiminnassa. Sen tulokset hallituksen ja tuomarikunnan jäsenten sekä johtavassa asemassa olevien ja valvovien viranomaisten ja valtion virkamiesten omaisuutta koskevien ilmoitusten seurannassa ovat olleet hyviä. Sillä, että ANI seuraa järjestelmällisesti kaikkia puuttuvia ilmoituksia, langettaa niistä hallinnollisia sakkoja ja mahdollisesti vie tapauksia oikeuteen, on tiettyä ehkäisevää vaikutusta. Nämä ANIn viran puolesta tekemät tutkimukset ovat olleet erinomaisia. ANIn työn varsinaista vaikutusta on mahdollista arvioida vasta, kun ensimmäisistä perusteetonta varallisuutta, etujen yhteensopimattomuutta tai eturistiriitoja koskevista tapauksista tehdään päätökset. Nämä tapaukset ovat edelleen asianomaisten oikeus- ja kurinpitoelinten käsiteltävinä. ANIn ja sen valvontaelimen, viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen neuvoston, olisi lisäksi luotava vakaa, keskinäiseen luottamukseen perustuva työsuhde.

Paikallisen korruption torjunta

Alueelliset syyttäjänvirastot ovat ottaneet valtakunnansyyttäjän määräyksestä käyttöön paikallisia korruptiontorjuntastrategioita. Tätä myönteistä aloitetta täydentää säännöllinen parhaiden käytänteiden vaihto virastojen kesken ja erityisen alttiiden alojen asettaminen ensisijaiseen asemaan. Aloitteen avulla alueellisten syyttäjävirastojen tietämys eräillä toimialoilla (esim. koulutuksessa ja terveydenhuollossa) yleisestä alemman tason korruptiosta on lisääntynyt. Alueelliset syyttäjävirastot ottavat käsitelläkseen tarpeeksi tapauksia, vaikkakin omasta aloitteesta tehdyn tutkinnan osuus on todennäköisesti edelleen liian pieni. Paikallisten terveydenhuollon ja koulutuksen alalla toimivien tarkastusviranomaisten sekä veroviranomaisten samoin kuin muiden julkisten laitosten sisäisten tarkastuselinten aloitteellisuus korruption havaitsemisessa on selvästi myös liian vähäistä.

Yleisesti olisi panostettava enemmän ennaltaehkäisyyn kuten yleisölle ja kaikille hallintotasoille suunnattuihin tiedotuskampanjoihin, hallintomenettelyjen avoimuuteen ja julkisten asiakirjojen tarkastelumahdollisuuksiin. Tietyillä aloilla, joilla on saatu viitteitä alemman tason korruptiosta (julkiset hankinnat, avustukset ja luvat, koulutus, terveys ym.), voitaisiin pitkällä aikavälillä saada parempia tuloksia rakenteellisista ennaltaehkäisevistä toimista kuin tapauskohtaisesta lain täytäntöönpanosta. Molempia tietenkin tarvitaan, sillä yksittäistapauksetkin ovat osoittaneet, ettei väärinkäytöksiä sallita ja että ne havaitaan.

SUOJALAUSEKKEET

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella olisi harkittava, onko tarpeen turvautua suojalausekkeen käyttöön. Yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa julkisessa keskustelussa sekoitetaan mekanismin todennäköinen soveltamisaika ja liittymissopimukseen sisältyvät määräaikaiset suojalausekkeet usein toisiinsa. Yhteistyö- ja seurantamekanismin ja Romanian liittymissopimukseen kirjattujen suojalausekkeiden välillä ei ole automaattista yhteyttä. Suojalausekkeet ovat liittymissopimusten vakiomääräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa sisämarkkinoiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tehokas toiminta. Niitä voidaan käyttää vuoden 2009 loppuun saakka, jotta on mahdollista keskeyttää asianomaisen yhteisön lainsäädännön soveltaminen, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Komissio katsoo edellä esitetyn arvioinnin perusteella, etteivät suojalausekkeiden käytön edellytykset täyty.

Yhteistyö- ja seurantamekanismi on nyt käytössä kolmatta vuotta. Sitä ei otettu käyttöön tietyksi määräajaksi, sillä siitä olisi luovuttava vasta, kun kaikki arviointiperusteet on täytetty tyydyttävällä tavalla. On selvää, ettei arviointiperusteissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen käy nopeasti ja esimerkiksi korruption perussyihin puuttuminen vie aikaa. Vain romanialainen yhteiskunta itse voi saada aikaan tarvittavat perustavanlaatuiset muutokset. Yhteistyö- ja seurantamekanismi on väline, jolla tätä tavoitetta voidaan tukea. Se ei ole itsessään päämäärä, eikä sillä voida korvata Romanian viranomaisten sitoutumista saattamaan maan oikeusjärjestelmä ja -käytäntö yleisten EU-normien mukaisiksi.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Romania on edistynyt monissa asioissa sen jälkeen, kun komissio antoi uudistusprosessin uudelleen aloittamista koskevan raporttinsa vuonna 2008. Uudistukset ovat saaneet uutta pontta ja myönteistä kehitystä on tapahtunut. Romanialla on kuitenkin edelleen ongelmia sen tosiasian kanssa, ettei rikos- ja siviililakeja ole täysin tarkistettu, mikä on johtanut muutoksiin lainsäädännössä ja moninaisiin erityisasetuksiin. Tässä tilanteessa ei ole yllättävää, että Romanian oikeuslaitoksen oikeuskäytäntö on ristiriitaista ja aiheuttaa tarpeettomia viiveitä, joista puolestaan yritetään huolehtia paikkaamalla lainsäädäntöä erityisillä asetuksilla, soveltamissäännöillä ja käytänteillä. Tällainen politisoitunut prosessi johtaa monimutkaiseen tilanteeseen. Uudistuksen tueksi ei pääse muodostumaan laaja-alaista poliittista konsensusta eikä kaikkien poliittisten puolueiden yksimielistä sitoumusta, jonka kautta saataisiin todellista kehitystä aikaan Romanian kansalaisten hyväksi. Riskinä on, että jatkuvasti kasvavan, poliittisten puolueiden keskinäisestä riitelystä johtuvan lainsäädäntö-, soveltamissääntö- ja käytäntövyyhden vuoksi asianosaiset kadottavat näköpiiristään päätavoitteen eli sellaisen riippumattoman ja vakaan oikeuslaitoksen kehittämisen, joka kykenee havaitsemaan eturistiriidat ja määräämään niistä seuraamukset sekä torjumaan korruptiota tehokkaasti.

Tämän tilanteen vuoksi konkreettisista teknisen tason uudistuspyrkimyksistä saadut myönteiset tulokset ovat hajanaisia, uudistukset eivät ole vakaalla pohjalla ja havaittavissa on edelleen monia puutteita.

Komissio kehottaa edellä esitetyn perusteella Romaniaa toteuttamaan toimia seuraavassa esitettävillä aloilla.

Uudet lait

- kattavan arvion tekeminen uusien lakien vaikutuksesta oikeusjärjestelmän toimintaan ja tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen organisointiin sekä lakien täytäntöönpanoon vaadittavien budjettivarojen laskeminen

- julkinen kuuleminen siviiliprosessi- ja rikosprosessilaeista ja niiden hyväksyminen mahdollisimman pian

- kyseisten neljän lain nopean voimaantulon helpottaminen antamalla täytäntöönpanoa koskeva laki, jonka avulla lainsäädäntökehys saadaan johdonmukaiseksi.

Oikeuslaitoksen uudistaminen

- joustavan ja ensisijaisiin tavoitteisiin perustuvan lähestymistavan soveltaminen henkilöstöresursseihin lyhyellä aikavälillä toteuttamalla kiireellisiä toimenpiteitä – esimerkiksi siirtämällä vapaita virkoja kohteisiin, joissa niitä tarvitaan eniten (myös siirrot eriasteisten tuomioistuinten välillä), siirtämällä hallinnollisia tehtäviä avustavalle henkilöstölle ja perustamalla tuomioistuimiin hallintojohtajien virkoja – sekä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä laatimalla oikeusjärjestelmän tarpeisiin räätälöity henkilöstökaavio nimityksiä, pysyviä ja tilapäisiä henkilöstösiirtoja ja eläkkeelle siirtymisiä koskevin simulaatioin ja ennustein

- ylimmän tuomarineuvoston avoimuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen esimerkiksi siten, että se ottaa vastuun ennakoivammasta suhtautumisesta rekrytointiin, ylennyksiin, kurinpitotoimenpiteisiin sekä pysyviin ja tilapäisiin henkilöstösiirtoihin ja julkaisee perustellut päätöksensä selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa.

Oikeuskäytännön yhdenmukaistaminen

- korruptiorikosten seuraamusten yksilöintiä tarkastelevan työryhmän suositusten asianmukainen seuranta

- korkeimman kassaatio-oikeuden roolin vahvistaminen oikeuskäytännön yhdenmukaistamisessa esimerkiksi yksinkertaistamalla muutoksenhakumenettelyä lain johdonmukaisen tulkinnan ja soveltamisen edistämiseksi ja laatimalla korruption seuraamuksia koskevat suuntaviivat.

Korkean tason korruption torjunta

- kahta parlamentin jäsentä, jotka ovat entisiä ja nykyisiä hallituksen jäseniä, koskevan rikostutkinnan mahdollistavan menettelyn yhdenmukainen ja ripeä soveltaminen Romanian parlamentissa

- oikeusjärjestelmän tehokkuuden valvominen korkean tason korruptiota koskevissa oikeudenkäynneissä

- korkean tason korruption torjuntaa koskevan lainsäädäntökehyksen vakauden varmistaminen myös uusien siviili- ja rikoslakien yhteydessä

- sellaisen lain antaminen, jolla poistetaan oikeudenkäyntien keskeyttämismahdollisuus perustuslain vastaisuuteen liittyvän poikkeuksen perusteella.

Viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston toiminta

- varallisuuden, etujen yhteensopimattomuuden ja eturistiriitojen tarkistamisen jatkaminen aiemmin saatujen hyvien tulosten pohjalta

- sen varmistaminen, että oikeus- ja kurinpitoelimet toteuttavat jatkotoimenpiteitä tapauksissa, joita on esitetty viranomaisten lahjomattomuutta valvovalle kansalliselle virastolle.

Paikallinen korruptiontorjunta

- kansallinen korruptiontorjuntastrategian koordinoinnin parantaminen, jotta alttiimpien alojen ja riskialueiden yksilöinti helpottuu ja kaikille hallintotasoille voidaan laatia ensisijaisia strategioita tilanteen helpottamiseksi

- syyttäjäkunnan laatimien, alueellisiin tarpeisiin mukautettujen paikallisten strategioiden soveltamisen jatkaminen ja tehostaminen

- korruptiota ehkäisevien toimenpiteiden vauhdittaminen erityisen alttiilla aloilla yhdessä paikallis- ja keskusviranomaisten kanssa.

Komissio kehottaa Romaniaa vauhdittamaan uudistusprosessia ja panemaan sen esittämät suositukset täytäntöön. Komissio tukee kehitystä ja tarkastelee sitä tältä pohjalta ensi vuonna. Tulosten syntymiseksi on luotava painetta, ja komissio pyytää myös muita jäsenvaltioita jatkamaan Romanian avustamista ja helpottamaan sen edistymistä. Komissio tukee osaltaan Romaniaa edelleen poliittisen ja teknisen vuoropuhelun sekä tarvittaessa asianmukaisen asiantuntija-avun kautta.

Näkymät

Tämä raportti osoittaa, että hallitus on tehnyt tärkeitä uudistusehdotuksia ja että oikeuslaitoksen piirissä on alkamassa toimintaa, jolla täydennetään syyttäjäpuolen myönteisiä toimia. Romania on jatkamassa uudistuksia niiden saavutusten perustalle, joita käsiteltiin jo heinäkuussa 2008 julkaistussa komission kertomuksessa. Jotta Romania voisi osoittaa edistyneensä kestävällä tavalla, oikeuslaitoksen uudistusprosessia ei kuitenkaan saisi politisoida. Kaikkien toimijoiden olisi saatava aikaan yhteisymmärrys, jotta oikeusjärjestelmä pystyy toimimaan itsenäisesti ja puolueista riippumaton korruptiotutkinta voi johtaa nopeisiin ja tehokkaisiin tuomioihin. Komissio katsoo yhteistyö- ja seurantamekanismin olevan tukiväline, jota on pidettävä yllä niin kauan, että uudistukset on saatu päätökseen. Komissio arvioi tilannetta uudestaan kesällä 2010.

[1] Komission päätös 2006/928/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 56).