Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009DC0273

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

/* */

52009DC0273

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) /* */


FI

|| EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Bryssel 24.6.2009

KOM(2009) 273 lopullinen

 

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEK(2009) 790} {SEK(2009) 791} {SEK(2009) 874}

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.           Johdanto

Uhka siitä, että jokin terroristiryhmä saa käsiinsä kemiallisia, biologisia, säteily- tai ydinmateriaaleja eli ns. CBRN-materiaaleja, on saanut hallitukset ja kansainväliset organisaatiot laatimaan 10–15 viime vuoden aikana pitkälle tähtääviä sääntöjä[1] ja ohjelmia väestön suojaamiseksi tähän liittyviltä riskeiltä. Ohjelmat perustuvat eri lähteistä vahvistettuihin tietoihin, joiden mukaan eräät terroristiryhmät ovat kiinnostuneita hankkimaan näitä materiaaleja. Vaikka CBRN-materiaaleja on tähän asti käytetty terroriteoissa onneksi vain harvoin, riskiä niiden avulla tehtävistä iskuista pidetään yleisesti niin suurena, että koordinoitua toimintaa tällaisten iskujen ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi pidetään välttämättömänä.

Vaikka monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että terroristien olisi erittäin vaikeaa kehittää CBRN-materiaaleja ”menestyksellisesti” iskuissa käytettäväksi ja että tällaisten riskien todennäköisyys on sen vuoksi kohtalaisen vähäinen, on selvää, etteivät viranomaiset voi suhtautua uhkaan välinpitämättömästi. Toteutuneen iskun seuraukset olisivat sekä ihmishenkien menetyksinä että taloudellisina seurauksina mitaten erittäin merkittävät. Asiantuntijat katsovat myös, että jonkinlaisen rajoitetun iskun mahdollisuus on niin ikään otettava tarkoin huomioon, koska vähänkin CBRN-materiaaleja sisältävän iskun psykologiset, terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset väestöön olisivat huomattavat.

Euroopan unioni on asettanut keskeiseksi tavoitteekseen estää terroristeja saamasta käsiinsä CBRN-materiaaleja. Tämä todetaan neuvoston 1. joulukuuta 2005 hyväksymässä terrorismin vastaisessa EU:n strategiassa ja Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymässä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa[2]. Lisäksi oikeus- ja sisäasioiden neuvosto antoi vuonna 2007 erityiset päätelmät[3], joissa vaaditaan lisää EU:n tason toimia CBRN-turvallisuuden parantamiseksi.

2.           Määritelmät

CBRN-materiaaleista, -uhkista tai ‑tapahtumista ei ole olemassa yhteisesti sovittuja määritelmiä, vaan esimerkiksi tällä alalla hyväksytyissä EU:n asiakirjoissa mainitaan CBRN-tapahtumat määrittelemättä tarkemmin, mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan. Toinen CBRN-materiaaleihin liittyvä termi koskee terrori-iskuja, jotka on toteutettu käyttäen ns. epätavanomaisia aseita eli muita kuin tavanomaisia aseita (räjähteitä ja tuliaseita). Sotilaallisissa yhteyksissä puhutaan yleensä epätavanomaisten aseiden tai joukkotuhoaseiden käytöstä.

Tässä tiedonannossa on aiheellista käyttää CBRN-materiaalien käyttöön liittyvästä terroriuhasta laajaa määritelmää, joka kattaa kaikenlaisen kemiallisten, biologisten, säteily- tai ydinaineiden ja -materiaalien käytön terroritarkoituksiin. Ainoa keino ehkäistä iskut ja havaita ne etukäteen on ottaa huomioon kaikki mahdolliset tavat, joilla terroristit voisivat käyttää näitä materiaaleja.

Myös iskuihin varautuminen ja niihin reagoiminen edellyttää, että huomioon otetaan kaikki vaaratekijät; sekä pelastuspalvelun että terveydenhuollon alalla vastatoimet ovat todennäköisesti samanlaiset riippumatta siitä, onko CBRN-tapahtumassa kyse onnettomuudesta vai tahallisesta teosta tai onko tapahtuma ihmisen aiheuttama vai ei. Tämän vuoksi CBRN-turvallisuuteen liittyvät toimet perustuvatkin laajalti kaikki vaaratekijät kattavaan lähestymistapaan, jossa kuitenkin korostetaan vahvasti terrorismin uhkaa erityisesti ehkäisevien toimien yhteydessä.

3.           CBRN-toimien viimeaikainen kehitys kansallisella ja EU:n tasolla

Tässä tiedonannossa hahmoteltavat CBRN-turvallisuuteen liittyvät toimet perustuvat toimenpiteisiin, joita sekä jäsenvaltiot että Euroopan unioni ovat viime aikoina toteuttaneet.

3.1.        Kansalliset toimet

Ensisijainen vastuu monista tämän toimintapaketin osa-alueista kuuluu jäsenvaltioille. Niiden tehtävänä on suojata väestöä CBRN-uhkilta erilaisin toimenpitein, joiden toteuttamisvastuu jakautuu monien eri viranomaisten kesken. Kun jotakin tapahtuu, ensimmäisinä paikalla ovat kansalliset lainvalvonta-, pelastuspalvelu- ja lääkintäyksiköt. Lääketieteellisen ensiavun ja jälkihoidon antaminen on jäsenvaltioiden ensihoito- ja sairaalahenkilöstön tehtävä, ja myös tarvittavien vastatoimien toteuttaminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Tapahtuman syiden määrittämisessä samoin kuin tahallisen iskun tekijöiden jäljittämisessä tarvitaan niin ikään kansallisten rikostutkijoiden apua. Monissa jäsenvaltioissa CBRN-uhkiin onkin jo varauduttu suhteellisen hyvin. Kaikki jäsenvaltiot ovat ratkaisseet tavalla tai toisella ne huomattavat koordinointi- ym. haasteet, joita liittyy CBRN-tapahtumien ehkäisemiseen ja havaitsemiseen ja tapahtumien jälkiseurausten selvittämiseen.

3.2.        EU:n tason toimet

Ensimmäiset EU:n tason toimet CBRN-uhkien torjumiseksi toteutettiin Gentissä vuonna 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston aloitteesta[4]. Tämän jälkeen hyväksyttiin joulukuussa 2002 ohjelma yhteistyön tehostamisesta Euroopan unionissa terroristien aiheuttamien kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi (CBRN-ohjelma)[5]. Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tapahtuneiden iskujen seurauksena vuoden 2002 CBRN-ohjelmaa laajennettiin ja tarkistettiin korvaamalla se neuvoston ja komission 3. joulukuuta 2004 hyväksymällä terroriuhkien ja -iskujen seurauksia koskevalla EU:n yhteisvastuuohjelmalla[6]. Yhteisvastuuohjelman olennaiset osat sisältyvät puolestaan terrorismin torjuntaa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan, joka vahvistettiin vuonna 2005 Lontoon terrori-iskujen jälkeen.[7]

Tuorein EU:n tason yhteenveto käynnissä olevista CBRN-toimista on esitetty edellä mainituissa oikeus- ja sisäasiain neuvoston 6. joulukuuta 2007 antamissa päätelmissä ”kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien huomioon ottamisesta ja biouhkiin varautumisesta”. Päätelmien mukaan oikeus- ja sisäasiain neuvosto ”katsoo, että tehokkaita politiikkoja kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien käsittelemiseksi olisi kehitettävä edelleen (...)”. Neuvosto myös ”pyytää, että komissio jatkaa toimivaltansa puitteissa ja yhdessä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa työtään CBRN-alalla välttäen päällekkäisyyksiä ja käyttäen perustana kaikkien jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä (...)”.

Tämä operatiivinen, pilarienvälinen lähestymistapa edellyttää tiivistä koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission kesken. Ulkosuhteiden alalla sitä tukevat joukkotuhoaseiden leviämisen vastainen EU:n strategia ja eräät yhteisön rahoitusvälineet kuten vakautusväline, ydinturvallisuusalan yhteistyöväline (INSC) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA).[8]

3.3.        EU:n reagointimekanismit

Vaikka vastuu CBRN-tapahtumiin reagoimisesta kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioille, myös EU:n tasolla on otettu käyttöön vankat kriisinhallintamenettelyt ja välineet, joiden avulla jäsenvaltioita voidaan tukea siinä tapauksessa, että kriisin vaikutukset ulottuvat yli valtioiden rajojen. Euroopan unioni on vahvistanut valmiuksiaan turvata koordinoitu toiminta ja antaa tukea jäsenvaltioille katastrofin sattuessa. Tätä yhteistyötä varten on perustettu yhteisön pelastuspalvelumekanismi[9]. Mekanismin tarkoituksena on ennen muuta helpottaa pelastuspalvelualan avustustoimiin liittyvää yhteistyötä vakavissa hätätilanteissa, joihin on reagoitava nopeasti. Seuranta- ja tiedotuskeskuksen (Monitoring and Information Centre, MIC) välityksellä komissio tukee aktiivisesti pelastuspalvelualan avustustoimien mobilisointia, kuljetuksia ja koordinointia maissa, joissa on syntynyt vakava hätätilanne.

Lisäksi EU:n hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyt (Crisis Coordination Arrangements, CCA) tarjoavat kriisinhallintaan pilarienvälisen lähestymistavan, jota tarvitaan sekä EU:n sisäisissä että sen ulkopuolella tapahtuvissa kriiseissä. Komissio osallistuu kyseisiin järjestelyihin ARGUS-kriisinhallintajärjestelmän kautta. Sen avulla voidaan mm. vaihtaa välittömästi tietoja komission nopeiden hälytysjärjestelmien välityksellä, joita on käytössä eri aloilla seuraavasti: ECURIE (säteilyvaara), EWRS (tartuntatautien varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä), RAS-BICHAT (biologiset ja kemialliset terveysuhkat) sekä MIC (pelastuspalvelun seuranta- ja tiedotuskeskus). Myös terveysturvakomitealla on tärkeä tehtävä terveysuhkiin vastaamisessa, erityisesti kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja CBRN-tapahtumia koskevien harjoitusten järjestämisessä. Se laatii myös luettelot terveysuhkiksi katsotuista patogeeneista ja kemikaaleista. Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) puolestaan laatii tartuntatauteihin ja biouhkiin liittyviä riskiarviointeja.

4.           EU:n CBRN-toimintasuunnitelma

4.1.        EU:n CBRN-toimintasuunnitelman laatiminen CBRN-työryhmässä

CBRN-turvallisuuden parantamiseksi komissio perusti helmikuussa 2008 CBRN-työryhmän, joka sai tehtäväkseen valmistella asiaa koskevaa politiikkaa. Työryhmän keskeisenä toimintaperiaatteena oli monialaisuuden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön korostaminen. Työryhmän jäsenet edustivat eri jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia ja organisaatioita, ja heidän joukossaan oli esimerkiksi sisäasiain-, oikeus-, puolustus- ja terveysministeriöiden sekä kansallisen pelastustoimen, väestönsuojelu- ja säteilysuojaviranomaisten ja muiden pelastustoimeen kuuluvien elinten sekä rikoslaboratorioiden ja ydinturvaviranomaisten edustajia. Lisäksi työryhmässä oli EU:n toimielinten, muun muassa Europolin ja Eurojustin edustajia. Työryhmän kokoonpano kertoi eri sidosryhmien suuresta kiinnostuksesta tämän alan politiikan kehittämiseen EU:n tasolla.

Työryhmä julkaisi tammikuussa 2009 toimintaansa koskevan loppukertomuksen, joka sisältää 264 yksittäistä suositusta. Tämä osoittaa, että alalla on vielä paljon tehtävää, mutta myös sen, että asiantuntijoiden kesken vallitsee vankka yksimielisyys siitä, miten ongelmat olisi paras ratkaista. EU:n CBRN-toimintasuunnitelma on laadittu työryhmän loppukertomuksen pohjalta.

4.2.        Yleistavoite ja keskeiset toimet

EU:n uuden CBRN-politiikan yleistavoitteena on vähentää CBRN-tapahtumien uhkaa ja niistä kansalaisille aiheutuvia vahinkoja ottamalla käyttöön johdonmukainen, painopistealoihin jaoteltu CBRN-toimintasuunnitelma, jonka takana ovat kaikki olennaiset sidosryhmät, myös teollisuuden edustajat. Johdonmukaisuuden ja täydentävyyden vuoksi toimintasuunnitelmassa hyödynnetään asiaa koskevia yhteisön ja YUTP:n välineitä ja erityisesti vakautusvälinettä[10], ydinturvallisuusalan yhteistyövälinettä (INSC) ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA), joiden avulla pyritään vähentämään CBRN-riskejä ja parantamaan valmiutta reagoida niihin EU:n ulkopuolella, sekä asiaa koskevia Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä ja johdetun oikeuden säännöksiä.

Tavoite saavutetaan keskittämällä toimet ja resurssit CBRN-tapahtumien todennäköisyyden minimoimiseen ja toteutuneiden tapahtumien vaikutusten rajoittamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään muun muassa seuraavien keskeisten toimien avulla:

· Otetaan Euroopan unionissa käyttöön riskilähtöinen lähestymistapa CBRN-turvallisuuteen. Tämä edellyttää riskinarviointia, jonka avulla turvallisuustoimet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen;

· Varmistetaan, että CBRN-materiaalit on asianmukaisesti suojattu ja että riski niiden joutumisesta vääriin käsiin on rajoitettu;

· Lujitetaan jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa CBRN-turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, jotta esiin tuleviin uhkiin voidaan reagoida nopeammin;

· Parannetaan havaitsemisjärjestelmien kehittämistä ja käyttöä kaikkialla EU:ssa; ja

· Annetaan pelastustyöntekijöille välineet, joiden avulla he voivat CBRN-tapahtumien sattuessa pelastaa ihmishenkiä ja rajoittaa omaisuusvahinkoja.

Näihin tavoitteisiin päästään panemalla täytäntöön tähän toimenpidepakettiin kuuluvassa CBRN-toimintasuunnitelmassa esitetyt 133 toimenpidettä.

EU:n CBRN-toimintasuunnitelma ei ole säädös. Siksi EU:lle voi aiheutua suoria oikeudellisia tai talousarvioseuraamuksia vasta toimintasuunnitelman mahdollisista myöhemmin annettavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. Niistä on laadittava ennakkoon erillinen vaikutustenarviointi, jossa on tarkasteltava myös niiden vaikutuksia talouden eri aloihin ja tutkimusympäristöihin. Lisäksi on huolehdittava järjestelmällisestä ja tiukasta valvonnasta, jotta voidaan varmistaa, että toimet ovat EU:n perusoikeuskirjan mukaisia.

4.3.        Tärkeimmät toimintalinjat

CBRN-turvallisuuteen liittyvät toimet on jaoteltu toimintasuunnitelmassa kolmeen toimintalinjaan:

· Ehkäiseminen – varmistetaan, että riskialttiiden CBRN-materiaalien luvaton käsittely on mahdollisimman hankalaa;

· Havaitseminen – varmistetaan, että käytettävissä on keinot havaita CBRN-materiaaleja, jotta CBRN-tapahtumat voidaan ehkäistä tai ainakin reagoida niihin nopeasti;

· Varautuminen ja reagointi – varmistetaan, että tapahtumiin, joihin liittyy CBRN-materiaalien käyttöä, voidaan reagoida tehokkaasti ja että niistä toipuminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti.

Näitä kolmea toimintalinjaa tuetaan erilaisilla horisontaalisilla toimenpiteillä, joita voidaan soveltaa laajasti kaikkeen CBRN-turvallisuutta koskevaan toimintaan.

4.4.        Ehkäiseminen

Ehkäisevät toimenpiteet ovat CBRN-toimintasuunnitelman tärkein osa-alue. Tämä tarkoittaa sitä, että toimet olisi keskitettävä perusteellisten riskinarviointimenettelyjen avulla rajattuun määrään riskialttiita aineita, joita voitaisiin käyttää pahantahtoisiin tarkoituksiin. Ensimmäisiä CBRN-toimintasuunnitelman nojalla toteutettavia toimia tulisikin olla erityisen riskialttiiden CBRN-materiaalien asettaminen tärkeysjärjestykseen perusteellisen riskinarvioinnin avulla. Tämä on edellytys monille jatkotoimille, jotka voidaan kohdentaa juuri näihin erityisen riskialttiisiin CBRN-materiaaleihin.

Tämän jälkeen voidaan keskittyä CBRN-materiaalien ja -laitosten turvallisuuteen, CBRN-materiaalien valvontaan ja henkilöstön turvallisuuskulttuurin kehittämiseen sekä parantaa erityisen riskialttiisiin CBRN-materiaaleihin liittyvien epäilyttävien liiketoimien ja käytöksen havaitsemista, näiden materiaalien kuljetusten turvallisuutta, tietojenvaihtoa sekä tuonti- ja vientijärjestelyjä ja lujittaa ydinaineiden turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä.

4.5.        Havaitseminen

Ehkäisevien toimien lisäksi on ehdottomasti kehitettävä valmiuksia havaita CBRN-tapahtumia. Havaitseminen on olennainen edellytys sen varmistamiseksi, että CBRN-tapahtumiin voidaan reagoida asianmukaisella tavalla, sillä havaitsemisen yhteydessä selvitetään, mitä materiaaleja tapahtumaan liittyy. Euroopan unionissa, missä ei ole sisärajoja, havaitsemisjärjestelmät olisi asennettava ja niitä olisi käytettävä sekä EU:n ulkorajoilla että jäsenvaltioiden sisällä. Jos tapahtumat havaitaan oikein ja välittömästi, voidaan pelastaa tuhansia ihmishenkiä ja antaa tarvittavat tiedot, joiden avulla kuhunkin tapahtumaan voidaan reagoida sen edellyttämällä tavalla.

CBRN-materiaalien havaitsemisvälineiden käyttöön liittyvissä EU:n tason toimissa keskeisenä tavoitteena on laatia koko EU:ssa sovellettavat havaitsemisen vähimmäisnormit, ottaa käyttöön testaus-, kokeilu- ja sertifiointijärjestelmät CBRN-materiaalien havaitsemista varten ja parantaa CBRN-materiaalien havaitsemiseen liittyvien parhaiden käytänteiden vaihtoa.

4.6.        Varautuminen ja reagointi

Erityisesti tahallisiin CBRN-tapahtumiin liittyviä olemassa olevia toimenpiteitä on edelleen vahvistettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä CBRN-tapahtumien edellyttämään pelastussuunnitteluun, vastatoimien lujittamiseen, tietovirtojen sujuvoittamiseen, parempien mallinnusvälineiden kehittämiseen ja rikostutkintavalmiuksien parantamiseen.

4.7.        Horisontaaliset toimenpiteet

CBRN-toimintasuunnitelman horisontaaliset toimet koskevat kansainvälistä yhteistyötä, yleisölle tarkoitettua tiedottamista, tiedotuskanavia, koulutusta, henkilöstön turvallisuutta, tutkimustoimintaa ja CBRN-tekojen kriminalisointia.

5.           Toteutus

5.1.        Olemassa olevat rakenteet

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa olisi hyödynnettävä ensisijaisesti jo olemassa olevia rakenteita. Lisäksi toimintasuunnitelmassa ehdotetaan joidenkin uusien työskentelyrakenteiden perustamista, mutta kyse on lähinnä väliaikaisista työjärjestelyistä, joilla on erikseen määritellyt ja ajallisesti rajatut tavoitteet.

Pelastustoimen alalla toimintaa toteutetaan yhteisön pelastuspalvelumekanismin ja pelastuspalvelun rahoitusvälineen avulla. Tavoitteena on parantaa toimintavalmiutta CBRN-tilanteissa. Tavoitteeseen pyritään toteuttamalla työpajoja, koulutusta (vähintään kerran vuodessa), asiantuntijavaihtoa ja simulaatioharjoituksia sekä laatimalla skenaarioita ja arvioimalla valmiuksia. EU:n valmiutta reagoida CBRN-tapahtumiin on edelleen kehitettävä muun muassa parantamalla pelastuspalveluyksiköiden saatavuutta ja selvittämällä uudentyyppisten yksiköiden tarvetta. Lisäksi olisi tutkittava, voitaisiinko keskeisiä yksikköjä lähettää jo etukäteen suuriin yleisötilaisuuksiin mahdollisten vaaratilanteiden varalta. Pelastuspalvelumekanismin eri toimintalinjoja tiivistetään perustamalla EU:n CBRN-valmiusohjelma, yhdistämällä erilaisia EU:n CBRN-toimintasuunnitelmaan kuuluvia pelastuspalvelutoimia, ja varmistamalla, että siviilipalvelumekanismi osallistuu tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon vahvalla panoksella.

Terveydenhuollon alalla on jo otettu käyttöön laaja toimintakehys. Terveysturvakomitealla ja jo käytössä olevilla tiedonvaihtomekanismeilla (mm. EWRS, RAS BICHAT ja RASFF) on merkittävä asema terveydenhuoltoon liittyvien toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa.

5.2.        CBRN-kysymysten neuvoa-antava ryhmä

Koska CBRN-työryhmällä on ollut keskeinen tehtävä tämän toimintapaketin laatimisessa, komissio jatkaa työskentelyä ryhmän jäsenten kanssa myös täytäntöönpanovaiheessa perustamalla CBRN-kysymysten neuvoa-antavan ryhmän, jonka puheenjohtajana se toimii. Kemiallisia, biologisia ja säteily- ja ydinaineita käsittelevät alaryhmät voisivat myös jatkossa kokoontua kahdesti vuodessa keskustelemaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja edellä mainittujen erityiskysymyksiä käsittelevien työryhmien toiminnasta. Alaryhmät voisivat raportoida kokouksistaan neuvoa-antavalle ryhmälle, joka käsittelisi horisontaalisia kysymyksiä. Neuvoa-antava ryhmä voisi kokoontua niin ikään kerran tai kahdesti vuodessa, tarpeen mukaan. Samalla on tietysti huolehdittava tietojenvaihdosta ja toiminnan koordinoinnista jo olemassa olevien rakenteiden kuten neuvoston työryhmien ja terveysturvakomitean sekä Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettujen ryhmien kanssa.

5.3.        Komission taloudellinen tuki

Komissio voi tarjota taloudellista tukea toimien toteuttamiseen ensisijaisesti voimassa olevista, vuoteen 2013 saakka ulottuvista rahoitusohjelmista, erityisesti terrorismin ja muiden turvallisuusriskien ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevasta erityisohjelmasta sekä rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevasta erityisohjelmasta[11]. Kummankin rahoitusohjelman vuosiohjelmissa täsmennetään määrät, jotka ovat käytettävissä tähän toimintapakettiin sisältyvien toimien toteuttamista varten. CBRN-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon on tarkoitus osoittaa enintään 100 miljoonaa euroa kaudella 2010–2013.

Lisärahoitusta CBRN-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten saadaan seuraavista ohjelmista ja rahoitusvälineistä.

Pelastuspalvelun rahoitusvälineellä[12] tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia ensisijaisesti ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi, kulttuuriperintö mukaan lukien, luonnonmullistuksissa ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa, terroriteoissa sekä teknologian aiheuttamissa onnettomuuksissa ja säteilyonnettomuuksissa tai ympäristökatastrofeissa, sekä helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelun alalla.[13] Myös tämä rahoitusväline on voimassa 31. päivään joulukuuta 2013.

EU:n CBRN-toimintasuunnitelman painopistealueisiin kuuluvaa tutkimustoimintaa varten on saatavilla merkittävää rahoitustukea tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännestä puiteohjelmasta[14] ja erityisesti sen turvallisuutta koskevasta aihealueesta. Ensimmäisten ehdotuspyyntöjen perusteella toteutettujen CBRN-toimien (havaitseminen, kriisinhallinta) tuloksia alkaa jo olla näkyvissä. Edellä mainittujen rahoitusohjelmien tavoin myös puiteohjelma on voimassa 31. päivään joulukuuta 2013. Muut turvallisuustutkimuksen painopistealat voivat hyötyä Euroopan turvallisuustutkimus- ja innovaatiofoorumin (ESRIF) työstä, jota koskevassa kertomuksessa käsitellään CBRN-materiaaleihin liittyviä tulevaisuuden uhkakuvia ja niihin reagoimiseksi tarvittavia tutkimus- ja innovaatiotoimia.

Terveysturvakomitean työtä tuetaan myös jatkossa vuosiksi 2008–2013 hyväksytystä EU:n terveysalan toimintaohjelmasta, josta tuetaan myös toimia kansanterveyttä koskeviin CBRN-uhkiin varautumista ja reagoimista varten.

Sellaisten tilanteiden varalta, että CBRN-tapahtuma on jo sattunut, Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalan laajentamista niin, että siitä voitaisiin myöntää asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille tukea tapahtuman seurausten selvittämiseen.[15]

CBRN-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten osoitettuja varoja voitaisiin käyttää myös myöntämällä yhdelle jäsenvaltiolle tai muutaman jäsenvaltion ryhmälle avustus, jonka turvin ne kehittäisivät ja toteuttaisivat erikseen määriteltyjä toimenpiteitä. Tätä ideaa voidaan toki hyödyntää vain asianomaisten jäsenvaltioiden ja komission toimivaltuuksien ja sovellettavien varainhoitosäännösten puitteissa.

5.4.        Aikataulu, kertomukset ja uudelleentarkastelu

EU:n CBRN-toimintasuunnitelmaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2013. Tämän täytäntöönpanojakson pitäisi olla riittävän pitkä, jotta sen aikana voidaan edistyä merkittävästi, ja se sopii myös yhteen täytäntöönpanoa tukevien rahoitusohjelmien voimassaolon kanssa. Tänä aikana täytäntöönpanosta laaditaan säännöllisesti kertomuksia ja sitä seurataan jatkuvasti edellä mainitussa neuvoa-antavassa ryhmässä, joka myös laatii kertomuksia CBRN-kysymyksiä käsitteleville neuvoston työryhmille. Komissio laatii toiminnasta myös välikertomuksen. Koska toimintasuunnitelma on luonteeltaan joustava, sovittuja painopistealueita voidaan muuttaa ja myös muista mukautuksista voidaan sopia milloin tahansa täytäntöönpanon kuluessa.

6.           Turvallisuus ja terveys – yhteenveto parhaista käytänteistä

Yksi biouhkiin varautumista koskevan tähänastisen työn puitteissa tehty päätelmä, jota komissio vienyt eteenpäin yhdessä Europolin ja kansallisten lainvalvonta- ja terveysviranomaisten kanssa, on se, että yhteistyötä ja koordinointia CBRN-tapahtumien ehkäisemiseen ja niihin reagoimiseen osallistuvien lukuisten eri toimijoiden välillä on kehitettävä edelleen. Vaikka kaikki nämä toimijat tekevät työtä kansalaisten hyväksi ja niiden ensisijaisena tavoitteena on aina ihmishenkien suojaaminen, ne väistämättä lähestyvät tapahtumia lähtökohtaisesti oman vastuualueensa kannalta. Kun on syntynyt hätätilanne, johon mahdollisesti liittyy suuri uhrien määrä, kaikki viranomaistoiminta joudutaan todennäköisesti toteuttamaan erittäin epänormaaleissa olosuhteissa. Tällaiset tilanteet edellyttävät erinomaista organisointia ja säännöllisiä harjoituksia, jotta niihin voidaan reagoida niin koordinoidusti ja tehokkaasti kuin kansalaisilla on oikeus odottaa.

Auttaakseen jäsenvaltioita kehittämään toimintaansa näillä aloilla komissio on laatinut kolmen alueellisen työpajan asiantuntijatyön tuloksista yhteenvetoasiakirjan, jossa vahvistetaan muun muassa kemiallisiin ja biologisiin uhkiin liittyvät nykykäytännön mukaiset parhaat käytänteet. Asiakirjan tarkoituksena on pelkästään auttaa jäsenvaltioita kehittämään valmiuttaan vastata CBRN-tapahtumiin.

7.           Ulkosuhteet

EU:n ulkosuhteiden alalla tärkein CBRN-uhkiin liittyvä väline on joulukuussa 2003 hyväksytty joukkotuhoaseiden leviämisen vastainen EU:n strategia. Strategiaa päivitettiin ja tarkistettiin äskettäin, kun neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008 ”uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”.[16] Nämä uudet toimintalinjat ja tämä EU:n CBRN-paketti edistävät CBRN-materiaaleihin liittyvien riskien torjuntaa yhdessä asiaa koskevien yhteisön välineiden, mm. vakautusvälineen, kanssa. Komissio puolestaan varmistaa, että toimenpiteet pannaan täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti. Komissio esitti maaliskuussa 2009 tiedonannon, jossa se esitti näkemyksensä ydinaineiden ja -teknologioiden laittoman leviämisen estämisestä[17] ja keinoista tukea tätä työtä erityisesti Euratomin perustamissopimuksen määräyksiin liittyvien ydinturvallisuuskysymysten kannalta.

Vakautusvälineen avulla komissio tukee CBRN-riskien vähentämistä ja CBRN-tapahtumiin valmistautumista koskevaa koulutusta ja avustustoimintaa EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n avustustoiminta on asteittain laajenemassa entisen Neuvostoliiton uusista itsenäisistä maista uusille alueille, mm. Kaakkois-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, missä huolenaiheena ovat erityisesti ydinturvallisuus ja biologiset uhkat. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa lujitetaan edelleen tukemalla IAEA:ta, tarjoamalla työtä entisille joukkotuhoaseiden kehittäjille, puuttumalla ydinaineiden salakuljetukseen, muun muassa vilpillisiin rahoitustoimiin, sekä tehostamalla vientivalvontaa ja rajavalvontajärjestelmiä. Alueellisilla ”CBRN-osaamiskeskuksilla” on keskeinen tehtävä parhaiden käytänteiden vaihtamisessa, valmiuksien kehittämisessä ja EU:n tasolla kerättyjen tietojen jakamisessa keskeisten toiminta-alueiden kanssa. Vakautusvälineeseen on varattu kaudelle 2007–2013 noin 300 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää CBRN-materiaalien käyttöturvallisuutta ja niihin liittyvää turvallisuuskulttuuria kaikkialla maailmassa.

Vakautusvälineen keskeinen piirre on uusi mekanismi, jonka avulla tuetaan jäsenvaltioiden asiantuntijoiden osallistumista toimintaan (Expert Support Facility, ESF). Jäsenvaltioiden asiantuntijat ja komissio ovat tehneet kuluneen vuoden aikana useita virkamatkoja ja järjestäneet työpajoja, joiden avulla on pyritty määrittämään ensisijaiset toiminta-alueet. Mittavan haasteen muodostavat uusien sektorien kasvu kehittyvissä talouksissa ja niihin liittyvä CBRN-materiaalien leviämisen riski varsinkin ns. ydinvoiman renessanssin ja bioteknologian myötä. Komissio pyrkii torjumaan näitä riskejä tukemalla monenvälisten ydinpolttoainepankkien perustamista koskevaa aloitetta. Merkittävän turvallisuus- ja terveysuhkan muodostaa myös se mahdollisuus, että terroristit yrittäisivät hyödyntää pandemiaa omiin tarkoituksiinsa. Tämän estämiseksi komissio aikoo tukea erityisiä toimenpiteitä, joihin sisältyvät nopeat hälytysjärjestelmät ja parhaiden käytänteiden vaihto alueellisten organisaatioiden kanssa. Alueelliset CBRN-osaamiskeskukset ovat näiden aloitteiden toteuttamisessa keskeisellä sijalla. CBRN-materiaaleihin liittyvistä uhkista on keskusteltu myös monilla kansainvälisillä foorumeilla[18], ja niitä käsittelevät myös monet kansainväliset organisaatiot kuten Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA), kemiallisten aseiden kieltämistä valvova järjestö (OPCW), biologisten aseiden kieltosopimuksen konferenssi (BTWC), Interpol ja maailmanlaajuinen terveysturva-aloite (GHSI). Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan mukaisesti yksi EU:n CBRN-toimintasuunnitelman keskeisistä suosituksista on, että Euroopan unionin olisi pyrittävä voimakkaammin tuomaan esiin koordinoitua näkemystä tällaisilla kansainvälisillä foorumeilla ja näiden kansainvälisten organisaatioiden kokouksissa.

Laajemmin tarkasteltuna terrorismintorjunta kuuluu osana moniin yhteistyösopimuksiin, joita on jo tehty tai joista neuvotellaan parhaillaan EU:n ja kolmansien maiden välillä. Neuvosto päätti jo vuonna 2002, että kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin olisi lisättävä terrorismintorjuntaa koskeva vakiolauseke. Lisäksi kaikkiin uusiin tai uudelleen neuvoteltuihin sekasopimuksiin on marraskuusta 2003 alkaen lisätty joukkotuhoaseiden kieltämistä koskeva lauseke. Tämän lausekkeen sisältäviä sopimuksia on tehty jo lähes 100 maan kanssa. CBRN-kysymyksiin liittyvää työtä strategisten kumppanien kuten Yhdysvaltojen kanssa voidaan kehittää edelleen myös tämän toimenpidepaketin pohjalta.

Kansanterveyden alalla komissio osallistuu edelleen maailmanlaajuiseen terveysturva-aloitteeseen ja tukee siihen liittyvää työtä. Lisäksi se aikoo esittää vuonna 2009 terveysturvaa koskevan tiedonannon, jossa käsitellään sekä EU:n sisäisiä että sen ulkopuolisia terveysturvaan liittyviä näkökohtia.

8.           Päätelmät

Euroopan unionin kansalaisten suojaaminen terrorismilta ja muilta rikollisuuteen liittyviltä uhkilta kuuluu komission ensisijaisiin tavoitteisiin. Kuten monet esimerkit eri puolilta maailmaa osoittavat, terroristit ovat jatkuvasti kiinnostuneita hankkimaan käyttöönsä kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinmateriaaleja (CBRN). Euroopan unioni on sitoutunut varmistamaan, että tällaiset epätavanomaiset uhkakuvat eivät toteudu. EU:n CBRN-toimintasuunnitelma edistää osaltaan vahvasti tämän sitoumuksen toteuttamista.

[1]               Esim. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540.

[2]               Neuvoston asiakirja 15708/03 ja SN 400/03, 68 kohta. Katso myös jäljempänä 7 kohta.

[3]               Neuvoston asiakirja 16589/07, 17.12.2007.

[4]               SN 4292/01 REV 2.

[5]               Neuvoston asiakirja 14627/02.

[6]               Neuvoston asiakirja 15480/04.

[7]               Neuvoston asiakirja 14469/4/05, 20 ja 31 kohta.

[8]               Ks. myös komission tiedonannot Ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevaan kansainväliseen haasteeseen vastaaminen, KOM(2008) 312 lopullinen, 22.5.2008, ja Tiedonanto ydinaineiden ja ‑teknologioiden laittoman leviämisen estämisestä, KOM(2009) 143 lopullinen, 26.3.2009.

[9]               Neuvoston päätös, tehty 23.10.2001 – laadittu uudelleen päätöksellä 2007/779/EY, EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

[10]             Asetus (EY) N:o 1717/2006, EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1.

[11]             EUVL L 58, 24.2.2007, s. 1 ja 7.

[12]             EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[13]             Päätös pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta, EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[14]             Päätös 1982/2006/EY, EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[15]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, KOM(2005) 108 lopullinen, 6.4.2005.

[16]             Neuvoston asiakirja 17172/08, 17.12.2008.

[17]             KOM(2009) 143 lopullinen, 26.3.2009.

[18]             Mm. ydinterrorismin uhkan torjumista koskeva maailmanlaajuinen aloite Global Initiative to Counter Nuclear Terrorism (GICNT) sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevat järjestelmät kuten ydinalan viejämaiden ryhmä, Wassenaarin järjestely, Australia-ryhmä ja ohjusteknologian valvontajärjestelmä.

Top