52008PC0157

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.3.2008

KOM(2008) 157 lopullinen

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Kansainvälinen kahvineuvosto hyväksyi 28. syyskuuta 2007 uuden vuoden 2007 sopimuksen tekstin, jolla korvataan vuoden 2001 kansainvälinen kahvisopimus, jonka voimassaoloaikaa oli jatkettu 30. syyskuuta 2008 saakka.

Yhteisö osallistui sopimuksesta käytyihin neuvotteluihin neuvoston 29. tammikuuta 2007 komission ehdotuksesta hyväksymien neuvotteluvaltuuksien ja -ohjeiden perusteella.

Uudesta välineestä käytyjen neuvottelujen ja sen sisällön, joka vastaa yhteisön kantaa, perusteella komissio katsoo, että vuoden 2007 kansainvälinen kahvisopimus olisi allekirjoitettava ja sopimuksentekoasiakirja talletettava kansainvälisen kahvijärjestön (ICO) päämajaan Lontoossa; ICO nimetään tallettajaksi sen 25. tammikuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa N:o 436.

Koska neuvoston perushyödyketyöryhmä (PROBA) totesi syyskuussa 2007, että uuden vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen päätavoite on edelleen kahvikauppaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön edistäminen, joka kuuluu Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, Euroopan yhteisö tekee uuden vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen EY:n perustamissopimuksen 133 artiklan mukaisesti.

Koska hyväksymiskirjan allekirjoittamisen ja tallettamisen määräaika on 31. elokuuta 2008, neuvostoa pyydetään tekemään tämä päätös ennen määräajan umpeutumista.

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kansainvälinen kahvineuvosto hyväksyi vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen tekstin 28 päivänä syyskuuta 2007 antamallaan päätöslauselmalla N:o 431.

(2) Tämä uusi sopimus korvaa vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen, jonka voimassaoloa oli jatkettu 30 päivään syyskuuta 2008.

(3) Vuoden 2007 kansainvälinen kahvisopimus on avoinna allekirjoittamista sekä ratifioimista tai hyväksymistä koskevien asiakirjojen tallettamista varten 31 päivään elokuuta 2008 saakka.

(4) Koska yhteisö on vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen, jonka voimassaoloa on jatkettu, sopimuspuoli, on sen oman edun mukaista hyväksyä kyseisen sopimuksen korvaava sopimus,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Vuoden 2007 kansainvälinen kahvisopimus hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta. Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet tallettaa hyväksymiskirja yhteisön puolesta viimeistään 31 päivänä elokuuta 2008.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE VUODEN 2007 KANSAINVÄLINEN KAHVISOPIMUS

SISÄLLYSLUETTELO

Artikla

Johdanto-osa

I LUKU - TAVOITTEET

1 Tavoitteet

II LUKU - MÄÄRITELMÄT

2 Määritelmät

III LUKU - JÄSENTEN YLEISET SITOUMUKSET

3 Jäsenten yleiset sitoumukset

LUKU IV - JÄSENYYS

4 Järjestön jäsenyys

5 Järjestöön osallistuminen jäsenryhmänä

V LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVIJÄRJESTÖ

6 Kansainvälisen kahvijärjestön päämaja ja rakenne

7 Erioikeudet ja vapaudet

VI LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVINEUVOSTO

8 Kansainvälisen kahvineuvoston koostumus

9 Neuvoston valtuudet ja tehtävät

10 Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

11 Neuvoston istunnot

12 Äänet

13 Neuvoston äänestysmenettely

14 Neuvoston päätökset

15 Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

16 Yhteistyö valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa

VII LUKU - PÄÄJOHTAJA JA HENKILÖSTÖ

17 Pääjohtaja ja henkilöstö

VIII LUKU – RAHOITUS JA HALLINTO

18 Rahoitus- ja hallintokomitea

19 Rahoitus

20 Hallinnollisen talousarvion ja maksuosuuksien vahvistaminen

21 Maksuosuuksien suorittaminen

22 Vastuuvelvollisuus

23 Tilintarkastus ja tilinpäätöksen julkaiseminen

IX LUKU – MENEKINEDISTÄMINEN JA MARKKINAKEHITYS

24 Kulutuksen ja kaupan esteiden poistaminen

25 Menekinedistäminen ja markkinakehitys

26 Jalostettua kahvia koskevat toimenpiteet

27 Sekoitteet ja korvikkeet

X LUKU – JÄRJESTÖN HANKETOIMINTA

28 Hankkeiden kehittäminen ja rahoitus

XI LUKU - YKSITYINEN KAHVIALA

29 Yksityissektorin neuvoa-antava komitea

30 Maailman kahvikonferenssi

31 Kahvialan rahoituksen neuvoa-antava foorumi

XII LUKU - TILASTOTIEDOT, TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

32 Tilastotiedot

33 Alkuperätodistukset

34 Tutkimukset, selvitykset ja raportit

XIII LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

35 Uuden sopimuksen valmistelu

36 Kahvialan kestävä kehitys

37 Elintaso ja työolosuhteet

XIV LUKU - NEUVOTTELUT, RIITA-ASIAT JA VALITUKSET

38 Neuvottelut

39 Riita-asiat ja valitukset

XV LUKU – LOPPUMÄÄRÄYKSET

40 Allekirjoittaminen, ratifioiminen ja hyväksyminen

41 Väliaikainen soveltaminen

42 Voimaantulo

43 Liittyminen

44 Varaumat

45 Sopimuksen irtisanominen

46 Erottaminen

47 Eronneiden tai erotettujen jäsenten kanssa tehtävät loppuselvitykset

48 Voimassaoloaika, sen pidentäminen ja sopimuksen purkaminen

49 Muutokset

50 Lisä- ja siirtymämääräykset

51 Sopimuksen todistusvoimaiset tekstit

Liite: Muuntokertoimet paahdetulle ja kofeiinittomalle kahville sekä nestemäiselle ja kiinteälle kahviuutteelle sellaisina kuin ne on määritelty vuoden 2001 kansainvälisessä kahvisopimuksessa.

VUODEN 2007 KANSAINVÄLINEN KAHVISOPIMUS

Johdanto-osa

Tämän sopimuksen sopimuspuolina olevat hallitukset,

jotka ovat selvillä kahvin erittäin suuresta merkityksestä useiden sellaisten maiden talouselämälle, joiden vientitulot sekä sosiaalisten ja taloudellisten kehitystavoitteiden saavuttaminen ovat suuressa määrin riippuvaisia tästä perushyödykkeestä;

jotka tunnustavat kahvialan merkityksen miljoonien ihmisten toimeentulolle erityisesti kehitysmaissa ja ottavat huomioon, että monissa näistä maista tuotanto on pienimuotoista ja tapahtuu perheviljelmillä;

jotka tunnustavat kahvialan kestävän kehityksen osuuden kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamisessa, mukaan luettuina vuosituhannen kehitystavoitteet ja erityisesti köyhyyden poistaminen;

jotka tunnustavat tarpeen edistää kahvialan kestävää kehitystä, joka parantaa työllisyyttä ja kasvattaa tuloja, sekä elintason ja työolosuhteiden paranemista jäsenmaissa;

jotka katsovat, että tiivis kansainvälinen yhteistyö kahvikysymyksissä, mukaan lukien kansainvälinen kauppa, voi edistää globaalin kahvialan taloudellista monipuolistumista, kahvintuottajamaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä, kahvin tuotannon ja kulutuksen kehitystä sekä kahvin viejä- ja tuojamaiden välisiä suhteita;

jotka katsovat, että jäsenten, kansainvälisten järjestöjen, yksityissektorin ja kaikkien muiden sidosryhmien välinen yhteistyö voi edistää kahvialan kehitystä;

jotka tunnustavat, että kahvialaan liittyvien tietojen paremmalla saatavuudella ja markkinaperusteisilla riskienhallintastrategioilla voidaan välttää kahvin tuotannon ja kulutuksen epätasapaino, joka voi aiheuttaa sekä tuottajia että kuluttajia haittaavaa voimakasta epävakaisuutta markkinoilla; ja

jotka toteavat vuosien 1962, 1968, 1976, 1983, 1994 ja 2001 kansainvälisten kahvisopimusten toiminnasta saavutetut kansainvälisen yhteistyön edut,

ovat sopineet seuraavaa:

I LUKU - TAVOITTEET

1 artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kahvialaa ja edistää sen kestävää kasvua markkinapohjaisessa toimintaympäristössä kaikkia alan toimijoita hyödyttävällä tavalla. Tavoitteeseen pyritään

1. edistämällä kansainvälistä yhteistyötä kahvikysymyksissä,

2. perustamalla foorumi kahvikysymyksistä hallitusten välillä ja yksityissektorin kanssa käytäville keskusteluille,

3. kannustamalla jäseniä kehittämään kahvialaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla,

4. perustamalla foorumi keskusteluille, joilla pyritään saavuttamaan näkemys kansainvälisten markkinoiden rakenteellisista olosuhteista ja tuotannon ja kulutuksen pitkän aikavälin trendeistä, jotka tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää ja takaavat sekä tuottajille että kuluttajille kohtuulliset hinnat,

5. helpottamalla kansainvälisen kaupan laajentumista ja läpinäkyvyyttä kaikkien kahvilajien ja -muotojen osalta sekä edistämällä kaupan esteiden poistamista,

6. keräämällä, levittämällä ja julkaisemalla taloudellisia, teknisiä ja tieteellisiä tietoja, tilastoja ja tutkimuksia sekä kahvikysymyksiin liittyvän tutkimus- ja kehitystyön tuloksia,

7. edistämällä kulutuksen ja markkinoiden kehittämistä kaikkien kahvilajien ja -muotojen osalta, myös kahvintuottajamaissa,

8. kehittämällä ja arvioimalla jäseniä ja maailman kahvitaloutta hyödyttäviä hankkeita sekä hankkimalla niihin rahoitusta,

9. edistämällä kahvin laadun parantamista, jotta voidaan lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja parantaa tuottajien asemaa,

10. kannustamalla jäseniä laatimaan kahvialaa varten asianmukaiset elintarviketurvallisuusmenettelyt,

11. edistämällä koulutus- ja tiedotusohjelmia, jotka on suunniteltu helpottamaan kahvialan teknologian siirtoa jäsenille,

12. kannustamalla jäseniä laatimaan ja toteuttamaan strategioita, joilla parannetaan paikallisyhteisöjen ja pientilojen kykyä hyötyä kahvintuotannosta, mikä auttaa lievittämään köyhyyttä, ja

13. parantamalla kahvintuottajien toimintaa tukevia rahoitusvälineitä ja -palveluja koskevien tietojen saatavuutta, mukaan lukien luotonsaanti ja riskienhallintamenettelyt.

II LUKU - MÄÄRITELMÄT

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

(1) ’kahvilla’ tarkoitetaan kahvipensaan papuja ja marjoja pergamenttikahvin, raakakahvin tai paahdetun kahvin muodossa, jolloin mukaan luetaan jauhettu kahvi, kofeiiniton kahvi sekä nestemäisessä tai kiinteässä muodossa oleva kahviuute. Neuvosto tarkistaa mahdollisimman pian tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein jäljempänä d–g alakohdassa lueteltujen kahvityyppien muuntokertoimet. Tarkistuksen jälkeen neuvosto määrittää asianmukaiset muuntokertoimet ja julkaisee ne. Ennen ensimmäistä tarkistusta ja siinä tapauksessa, että neuvosto ei pääse asiassa ratkaisuun, muuntokertoimina käytetään vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen muuntokertoimia, jotka on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä. Jollei näistä määräyksistä muuta johdu, jäljempänä luetellut nimitykset merkitsevät seuraavaa:

14. ’raakakahvilla’ tarkoitetaan kaikkea paahtamatonta kahvia kuorettomina papuina,

15. ’kuivatuilla kahvimarjoilla’ tarkoitetaan kahvipensaan kuivattuja hedelmiä; kuivattujen kahvimarjojen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan kuivattujen kahvimarjojen nettopaino luvulla 0,50,

16. ’pergamenttikahvilla’ tarkoitetaan raakakahvia papuina, joista kuivaa kalvoa ei ole poistettu; pergamenttikahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan pergamenttikahvin nettopaino luvulla 0,80,

17. ’paahdetulla kahvilla’ tarkoitetaan minkä asteiseksi tahansa paahdettua raakakahvia mukaan luettuna jauhettu kahvi,

18. ’kofeiinittomalla kahvilla’ tarkoitetaan raakakahvia, paahdettua kahvia tai kahviuutetta, joista kofeiini on uuttamalla poistettu,

19. ’nestemäisellä kahviuutteella’ tarkoitetaan vesiliukoista, paahdetusta kahvista saatua tiivistettä, joka on saatettu nestemäiseen muotoon,

20. ’kiinteällä kahviuutteella’ tarkoitetaan kuivatussa muodossa olevaa vesiliukoista, paahdetusta kahvista saatua tiivistettä;

(2) ’säkillä’ tarkoitetaan 60:tä kilogrammaa eli 132,276:ta naulaa raakakahvia, ’tonnilla’ tarkoitetaan 1 000 kilogramman massaa eli 2 204,6:ta naulaa ja ’naulalla’ tarkoitetaan 453,597:ää grammaa;

(3) ’kahvivuodella’ tarkoitetaan yhden vuoden pituista ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta;

(4) ’järjestöllä’ tarkoitetaan Kansainvälistä kahvijärjestöä ja ’neuvostolla’ kansainvälistä kahvineuvostoa;

(5) ’sopimuspuolella’ tarkoitetaan 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä hallitusta, Euroopan yhteisöä tai hallitustenvälistä järjestöä, joka on tallettanut tämän sopimuksen ratifioimista, hyväksymistä tai väliaikaista soveltamista koskevat asiakirjat 40–42 artiklan määräysten mukaisesti tai liittynyt sopimukseen 43 artiklan määräysten mukaisesti;

(6) ’jäsenellä’ tarkoitetaan sopimuspuolta;

(7) ’viejäjäsenellä’ tai ’viejämaalla’ tarkoitetaan jäsentä tai maata, joka on kahvin nettoviejä, toisin sanoen jäsentä tai maata, jonka kahvinvienti ylittää sen tuonnin;

(8) ’tuojajäsenellä, tai ’tuojamaalla’ tarkoitetaan jäsentä tai maata, joka on kahvin nettotuoja, toisin sanoen jäsentä tai maata, jonka kahvintuonti ylittää sen viennin;

(9) ’jaetulla ääntenenemmistöllä’ tarkoitetaan läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejäjäsenten 70 prosentin ääntenenemmistöä ja läsnä olevien äänestykseen osallistuvien tuojajäsenten 70 prosentin ääntenenemmistöä erikseen laskettuina;

(10) ’tallettajalla’ tarkoitetaan hallitustenvälistä järjestöä tai vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuolta, joka on nimetty kansainvälisen kahvisopimuksen mukaisesti ennen tammikuun 31 päivää 2008 tehtävällä neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Kyseinen päätös on erottamaton osa tätä sopimusta.

III LUKU – JÄSENTEN YLEISET SITOUMUKSET

3 artikla

Jäsenten yleiset sitoumukset

(1) Jäsenet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sopimusvelvoitteidensa täyttämiseksi ja tehdäkseen täysimääräistä yhteistyötä toistensa kanssa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; erityisesti jäsenet sitoutuvat toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tämän sopimuksen toiminnan helpottamiseksi.

(2) Jäsenet ovat tietoisia siitä, että alkuperätodistukset muodostavat tärkeän tietolähteen kahvikaupan alalla. Tästä syystä viejäjäsenet sitoutuvat varmistamaan alkuperätodistusten asianmukaisen myöntämisen ja käytön neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaan.

(3) Jäsenet ovat tietoisia myös siitä, että myös jälleenvientiä koskevat tiedot ovat tärkeitä maailman kahvitalouden asianmukaisessa analysoinnissa. Tästä syystä tuojajäsenet sitoutuvat toimittamaan säännönmukaiset ja täsmälliset tiedot jälleenviennistä muodossa ja tavalla, jotka neuvosto määrittelee.

LUKU IV - JÄSENYYS

4 artikla

Järjestön jäsenyys

(1) Jokainen sopimuspuoli muodostaa yhden järjestön jäsenistä.

(2) Jäsen voi neuvoston hyväksymillä ehdoilla muuttaa jäsenmaksuluokkaansa.

(3) Tässä sopimuksessa viittausta hallitukseen pidetään myös viittauksena Euroopan yhteisöön ja kaikkiin hallitustenvälisiin järjestöihin, joilla on yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen neuvottelemisen, tekemisen ja soveltamisen suhteen.

5 artikla

Järjestöön osallistuminen jäsenryhmänä

Vähintään kaksi sopimuspuolta voi ilmoittaa osallistuvansa järjestöön jäsenryhmänä edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan asianmukaisesti neuvostolle ja tallettajalle; ilmoitus osallistumisesta jäsenryhmänä tulee voimaan asianomaisten sopimuspuolten nimeämänä päivänä ja neuvoston hyväksymin ehdoin.

V LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVIJÄRJESTÖ

6 artikla

Kansainvälisen kahvijärjestön päämaja ja rakenne

(1) Vuoden 1962 kansainvälisellä kahvisopimuksella perustettu Kansainvälinen kahvijärjestö jatkaa toimintaansa tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi ja sen toiminnan valvomiseksi.

(2) Järjestön päämaja on Lontoossa, jollei neuvosto toisin päätä.

(3) Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen kahvineuvosto. Neuvostoa avustavat tarpeen mukaan rahoitus- ja hallintokomitea, menekinedistämis- ja markkinakehityskomitea sekä hankekomitea. Neuvoston neuvonantajina toimivat myös yksityissektorin neuvoa-antava komitea, maailman kahvikonferenssi sekä kahvialan rahoituksen neuvoa-antava foorumi.

7 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

(1) Järjestö on oikeushenkilö, joka on erityisesti toimivaltainen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja hallitsemaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä ajamaan kannetta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

(2) Järjestön, sen pääjohtajan, henkilöstön ja asiantuntijoiden sekä jäsenten edustajien asema, erioikeudet ja vapaudet heidän ollessaan isäntämaan alueella virkatehtävissä määräytyvät isäntävaltion ja järjestön välillä tehdyn päämajaa koskevan sopimuksen mukaan.

(3) Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päämajaa koskeva sopimus on riippumaton tästä sopimuksesta. Sen voimassaolo kuitenkin päättyy

a) isäntävaltion ja järjestön välisellä sopimuksella;

b) mikäli järjestön päämaja siirretään pois isäntävaltion alueelta, tai

c) jos järjestö lopettaa toimintansa.

(4) Järjestö voi tehdä yhden tai useamman jäsenen kanssa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavia erioikeuksia ja vapauksia koskevia sopimuksia, jotka neuvosto hyväksyy.

(5) Muiden jäsenmaiden kuin isäntävaltion hallitukset myöntävät järjestölle samat helpotukset valuutta- tai rahanvaihtorajoitusten, pankkitilien ja rahansiirtojen osalta kuin Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöille.

VI LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVINEUVOSTO

8 artikla

Kansainvälisen kahvineuvoston koostumus

(1) Kansainväliseen kahvineuvostoon kuuluvat kaikki järjestön jäsenet.

(2) Kukin jäsen nimeää neuvostoon yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varamiehen. Jäsen voi myös nimetä edustajalleen tai tämän varamiehille yhden tai useamman neuvonantajan.

9 artikla

Neuvoston valtuudet ja tehtävät

(1) Kaikki tämän sopimuksen nimenomaan antamat valtuudet kuuluvat neuvostolle, joka suorittaa tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät.

(2) Neuvosto voi tarpeen mukaan perustaa tai lakkauttaa muita kuin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja komiteoita tai muita elimiä.

(3) Neuvosto vahvistaa tämän sopimuksen määräysten mukaiset ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat säännöt ja määräykset, mukaan luettuina oman työjärjestyksensä sekä järjestön taloudenhoitomääräykset ja henkilöstösäännöt. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä sen tavan, jonka mukaan se voi kokoontumatta ratkaista erityisiä kysymyksiä.

(4) Neuvosto laatii säännöllisesti työtään ohjaavan strategisen toimintasuunnitelman, jossa määritellään ensisijaiset tavoitteet, mukaan luettuina 28 artiklan mukaisesti toteutettavien projektitoimien sekä 34 artiklan mukaisesti toteutettavien tutkimusten, selvitysten ja kertomusten ensisijaiset tavoitteet. Toimintasuunnitelmassa määritellyt ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon myös neuvoston hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa.

(5) Neuvostolla on myös oltava tarvittava kirjanpito tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä suorittamista varten sekä muuta aiheelliseksi katsomaansa kirjanpitoa.

10 artikla

Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

(1) Neuvosto valitsee jokaiseksi kahvivuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden kuluja järjestö ei maksa.

(2) Puheenjohtaja valitaan joko viejä- tai tuojajäsenten edustajien keskuudesta ja varapuheenjohtaja vastakkaisen jäsenluokan edustajien piiristä. Nämä toimet kuuluvat vuorotellen kahvivuodeksi kerrallaan kummallekin jäsenluokalle.

(3) Puheenjohtajalla tai puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla ei kummallakaan ole äänioikeutta. Tällöin hänen varamiehensä käyttää asianomaisen jäsenen äänioikeutta.

11 artikla

Neuvoston istunnot

(1) Neuvosto pitää sääntömääräiset istuntonsa kahdesti vuodessa ja ylimääräisiä istuntoja niin päättäessään. Ylimääräisiä istuntoja voidaan pitää myös silloin kun mitkä tahansa kymmenen jäsentä sitä pyytävät. Istuntoja koskeva kutsu on toimitettava vähintään 30 päivää etukäteen lukuun ottamatta hätätilanteita, jolloin kutsu on toimitettava vähintään 10 päivää etukäteen.

(2) Istunnot pidetään järjestön päämajassa, ellei neuvosto toisin päätä. Jos jäsen pyytää neuvostoa kokoontumaan alueellaan ja neuvosto suostuu siihen, kyseinen jäsen vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin päämajassa.

(3) Neuvosto voi kutsua minkä tahansa muun maan kuin jäsenmaan tai minkä tahansa 15 ja 16 artiklassa tarkoitetun järjestön osallistumaan istuntoihinsa tarkkailijana. Neuvosto päättää kunkin istunnon alussa tarkkailijoiden osallistumisesta.

(4) Neuvoston istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet viejä- ja tuojajäsenistä molempien edustaessa vähintään kahta kolmasosaa kummankin jäsenluokan äänistä. Mikäli neuvoston istunto tai mikä tahansa täysistunto ei ole alkamisajankohtana päätösvaltainen, puheenjohtaja lykkää istunnon tai täysistunnon alkamista vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei tällöinkään ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi lykätä istunnon tai täysistunnon alkamista uudestaan vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei ole toisenkaan lykkäyksen päättyessä päätösvaltainen, päätöksiä edellyttävän asian käsittely siirretään neuvoston seuraavaan istuntoon.

12 artikla

Äänet

(1) Viejäjäsenillä on yhteensä 1 000 ääntä ja tuojajäsenillä yhteensä 1 000 ääntä, jotka jakautuvat kummassakin jäsenluokassa, toisin sanoen viejäjäsenten ja tuojajäsenten keskuudessa, kuten tämän artiklan seuraavissa kohdissa määrätään.

(2) Kullakin jäsenellä on viisi perusääntä.

(3) Viejäjäsenten jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenten kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneen keskimääräisen kahvinviennin mukaisessa suhteessa kaikki määräpaikat mukaan luettuina.

(4) Tuojajäsenten jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenten kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneen keskimääräisen kahvintuonnin mukaisessa suhteessa.

(5) Tämän sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määritellyillä Euroopan yhteisöllä ja hallitustenvälisillä järjestöillä on kullakin sama määrä ääniä kuin yksittäisellä jäsenellä; niillä on kullakin viisi perusääntä sekä lisä-ääniä suhteessa niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneeseen kahvintuontiin tai -vientiin.

(6) Neuvosto määrää äänten jakautumisen tämän artiklan määräysten mukaisesti kunkin kahvivuoden alussa, ja jako on voimassa sen vuoden ajan, ellei tämän artiklan 7 kohdassa toisin määrätä.

(7) Neuvosto toimittaa äänten uudelleenjaon tämän artiklan määräysten mukaisesti aina kun järjestön jäsenyydessä tapahtuu muutos tai jos jonkin jäsenen äänioikeus peruutetaan tai palautetaan 21 artiklan nojalla.

(8) Yksittäisen jäsenen äänimäärän on oltava jäsenluokassa alle kaksi kolmasosaa.

(9) Ääniä ei saa jakaa osiin.

13 artikla

Neuvoston äänestysmenettely

(1) Kukin jäsen on oikeutettu äänestämään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä sillä ole oikeutta jakaa ääniään. Jäsen voi kuitenkin äänestää eri tavalla niillä äänillä, jotka sillä on tämän artiklan 2 kohdan nojalla käytössään.

(2) Kukin viejäjäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen viejäjäsenen ja kukin tuojajäsen voi valtuuttaa toisen tuojajäsenen edustamaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan yhdessä tai useammassa neuvoston kokouksessa.

14 artikla

Neuvoston päätökset

(1) Neuvosto pyrkii tekemään päätöksensä ja antamaan suosituksensa yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, neuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejäjäsenten ja läsnä olevien äänestykseen osallistuvien tuojajäsenten jaetulla 70 prosentin ääntenenemmistöllä erikseen laskettuna.

(2) Jaetulla ääntenenemmistöllä tehtävissä neuvoston päätöksissä noudatetaan seuraavaa menettelyä:

a) jollei jaettua ääntenenemmistöä saavuteta sen vuoksi, että enintään kolme viejäjäsentä tai enintään kolme tuojajäsentä on antanut kielteisen äänen, äänestetään ehdotuksesta uudelleen 48 tunnin kuluessa, mikäli neuvosto jäsenten enemmistön ollessa läsnä niin päättää; ja

b) jollei jaettua ääntenenemmistöä silloinkaan saavuteta, ehdotus katsotaan hylätyksi.

(3) Jäsenet sitoutuvat hyväksymään kaikki neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla tekemät päätökset itseään sitoviksi.

15 artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

(1) Neuvosto voi toteuttaa toimia neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, muiden kysymykseen tulevien hallitustenvälisten järjestöjen sekä muiden toiminnan kannalta merkityksellisten kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Se hyödyntää täysimääräisesti perushyödykerahaston tarjoamia mahdollisuuksia ja muita rahoituslähteitä. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä rahoitusjärjestelyjä, jotka neuvosto katsoo asianmukaisiksi sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Järjestölle ei kuitenkaan aiheudu taloudellisia velvoitteita tällaisten toimenpiteiden yhteydessä toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvistä, yksittäisten jäsenten tai muiden tahojen antamista takuista. Järjestön jäsen ei jäsenyytensä perusteella ole vastuussa mistään toisen jäsenen tai tahon tällaisiin hankkeisiin liittyvän otto- tai antolainauksen yhteydessä syntyvästä sitoumuksesta.

(2) Järjestö voi mahdollisuuksien mukaan myös kerätä jäseniltä, muilta kuin jäseniltä sekä rahoittajatahoilta ja muilta elimiltä tietoa kahvialan kehityshankkeista ja -ohjelmista. Järjestö voi soveltuvin osin ja asianomaisten osapuolten suostumuksella antaa näin hankitut tiedot muiden asiaankuuluvien järjestöjen sekä jäsenten käyttöön.

16 artikla

Yhteistyö valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa

Järjestö voi tämän sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin pyrkiessään, rajoittamatta 15 ja 29–31 artiklan määräysten soveltamista, toteuttaa ja tehostaa yhteistyötä asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien järjestöjen, joilla on kahvialan asiantuntemusta, ja muiden kahvialan asiantuntijoiden kanssa.

VII LUKU - PÄÄJOHTAJA JA HENKILÖSTÖ

17 artikla

Pääjohtaja ja henkilöstö

(1) Neuvosto nimittää pääjohtajan. Neuvosto vahvistaa pääjohtajaa koskevat nimittämisehdot, joiden tulee olla verrannollisia muiden samankaltaisten hallitustenvälisten järjestöjen vastaaviin virkamiehiin sovellettaviin ehtoihin.

(2) Pääjohtaja on järjestön ylin hallinnollinen virkamies ja vastuussa kaikista tämän sopimuksen hallintoon liittyvien hänelle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

(3) Pääjohtaja nimittää järjestön henkilöstön neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

(4) Pääjohtajalla eikä yhdelläkään henkilöstön jäsenellä saa olla taloudellisia etuja valvottavanaan kahvin tuotannossa, kaupassa tai kuljetuksessa.

(5) Pääjohtaja ja henkilöstö eivät saa tehtäviensä suorittamisessa pyytää tai vastaanottaa ohjeita jäseniltä eivätkä muulta järjestön ulkopuoliselta taholta. Heidän on pitäydyttävä kaikista sellaisista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Kukin jäsen sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien puhtaasti kansainvälistä luonnetta pyrkimättä vaikuttamaan heihin heidän täyttäessä velvollisuuksiaan.

VIII LUKU – RAHOITUS JA HALLINTO

18 artikla

Rahoitus- ja hallintokomitea

Perustetaan rahoitus- ja hallintokomitea. Neuvosto määrittää komitean kokoonpanon ja tehtävät. Komitea vastaa neuvoston hyväksyttäväksi annettavan hallinnollisen talousarvion laadinnan valvonnasta sekä muista neuvoston nimeämistä tehtävistä, mukaan luettuina tulojen ja menojen valvonta ja järjestön hallintoon liittyvät asiat. Rahoitus- ja hallintokomitea raportoi toimistaan neuvostolle.

19 artikla

Rahoitus

(1) Asianomaiset hallitukset vastaavat kustannuksista, jotka koituvat neuvoston kokouksiin osallistuville valtuuskunnille sekä neuvoston komiteoissa oleville edustajille.

(2) Muut tämän sopimuksen hallintoon tarvittavat menot katetaan jäsenten vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka vahvistetaan 20 artiklan määräysten mukaisesti, yhdessä jäsenille tarjottavien erityispalvelujen sekä 32 ja 34 artiklan määräysten mukaisesti hankittujen tietojen ja tutkimustulosten myynnistä saatavien tulojen kanssa.

(3) Järjestön varainhoitovuosi on sama kuin kahvivuosi.

20 artikla

Hallinnollisen talousarvion sekä maksuosuuksien vahvistaminen

(1) Neuvosto hyväksyy kunkin varainhoitovuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä vahvistaa kunkin jäsenen tätä talousarviota varten suoritettavaksi tulevan maksuosuuden. Pääjohtaja laatii hallinnollisen talousarvioesityksen rahoitus- ja hallintokomitean alaisuudessa 18 artiklan mukaisesti.

(2) Jokaisen jäsenen maksuosuus kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten määräytyy sen äänimäärän mukaisessa suhteessa kaikkien jäsenten kokonaisäänimäärään kyseisen varainhoitovuoden hallinnollisen talousarvion hyväksymisen ajankohtana. Jos jäsenten keskinäistä äänimäärien jakautumista kuitenkin muutetaan 12 artiklan 6 kohdan määräysten mukaisesti sen varainhoitovuoden alussa, jota varten maksuosuudet on vahvistettu, mukautetaan maksuosuuksiakin vastaavasti. Maksuosuuksia vahvistettaessa lasketaan kunkin jäsenen äänet mukaan ottamatta huomioon jonkin jäsenen äänioikeuden mahdollista peruuttamista taikka siitä johtuvaa äänten uudelleenjakamista.

(3) Sen jälkeen kun tämä sopimus on tullut voimaan 42 artiklan mukaisesti, järjestöön liittyvän jäsenen ensimmäisen maksuosuuden määrää neuvosto maalle annettavan äänimäärän perusteella ja kuluvasta varainhoitovuodesta jäljellä olevan ajan pituudesta riippuen, mutta muille jäsenille kuluvaa varainhoitovuotta varten vahvistettuja maksuosuuksia ei muuteta.

21 artikla

Maksuosuuksien suorittaminen

(1) Maksuosuudet kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten on suoritettava vapaasti vaihdettavana valuuttana, ja ne erääntyvät maksettaviksi varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä.

(2) Jos jokin jäsen laiminlyö täyden maksuosuuden suorittamisen hallinnollista talousarviota varten kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin maksuosuus erääntyi maksettavaksi, jäseneltä peruutetaan äänioikeus sekä sen oikeus osallistua erityiskomiteoiden kokouksiin siihen saakka, kunnes maksuosuus on suoritettu täysimääräisenä. Jäseneltä ei kuitenkaan oteta pois mitään muita tämän sopimuksen nojalla sille kuuluvia oikeuksia eikä velvoitteita, ellei neuvosto toisin päätä.

(3) Jäsen, jonka äänioikeus on peruutettu tämän artiklan 2 kohdan määräysten nojalla, on siitä huolimatta edelleen vastuussa maksuosuutensa suorittamisesta.

22 artikla

Vastuuvelvollisuus

(1) Järjestöllä ei 6 artiklan 3 kohdassa määritellyn mukaisesti toimiessaan ole valtuuksia sitoutua mihinkään tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuoliseen velvoitteeseen, eikä sillä katsota olevan jäsenten valtuutusta siihen; sillä ei etenkään ole lainanottovaltuuksia. Sopimuksentekovaltuuksiaan käyttäessään järjestön on sisällytettävä sopimuksiinsa tämän artiklan ehdot niin, että ne tulevat muiden sen kanssa sopimuksen tekevien osapuolten tietoon; ehtojen puuttuminen ei kuitenkaan johda sopimuksen pätemättömyyteen eikä järjestön sen johdosta katsota ylittäneen toimivaltuuksiaan.

(2) Jäsenen vastuuvelvollisuus rajoittuu sen maksuosuuksia koskeviin tässä sopimuksessa määrättyihin velvoitteisiin. Järjestön kanssa tekemisissä olevien kolmansien osapuolten katsotaan olevan tietoisia jäsenten vastuuvelvollisuutta koskevista tämän sopimuksen määräyksistä.

23 artikla

Tilintarkastus ja tilinpäätöksen julkaiseminen

Niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kunkin varainhoitovuoden päättymisestä on laadittava riippumattoman tahon tarkastama laskelma järjestön varoista, veloista, tuloista ja menoista kyseisen varainhoitovuoden ajalta. Kyseinen laskelma on esitettävä neuvostolle hyväksyttäväksi sen seuraavassa istunnossa.

IX LUKU – MENEKINEDISTÄMINEN JA MARKKINAKEHITYS

24 artikla

Kaupan ja kulutuksen esteiden poistaminen

(1) Jäsenet pitävät tärkeänä kahvialan kestävää kehitystä, sitä nykyään haittaavien esteiden poistamista sekä kauppaa ja kulutusta hidastavien uusien esteiden välttämistä; samalla ne kuitenkin tunnustavat jäsenten oikeuden harjoittaa sääntelyä ja antaa uusia säännöksiä, kun tavoitteena on saavuttaa kansanterveyteen ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät tavoitteet, jotka ovat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien jäsenten sitoumusten ja velvoitteiden mukaisia, mukaan luettuina kansainväliseen kauppaan liittyvät sitoumukset ja velvoitteet.

(2) Jäsenet ovat tietoisia siitä, että eräät tällä hetkellä vallitsevat olosuhteet saattavat vaihtelevassa määrin haitata kahvin kulutuksen lisääntymistä, erityisesti:

a) kahviin sovellettavat tuontijärjestelyt, mukaan luettuina suosituimmuus- ja muut tullit, kiintiöt, valtiollisten monopolien ja virallisten ostojärjestöjen toiminta sekä muut hallinnolliset määräykset ja kauppatavat,

b) välitöntä tai välillistä tukea koskevat vientijärjestelyt sekä muut hallinnolliset määräykset ja kauppatavat, ja

c) sisäiset kaupalliset olosuhteet sekä kansalliset ja alueelliset säädökset ja hallinnolliset määräykset, jotka saattavat vaikuttaa kulutukseen.

(3) Edellä mainitut tavoitteet ja tämän artiklan 4 kohdan määräykset huomioon ottaen jäsenten on jatkossakin tavoiteltava kahvia koskevia tullinalennuksia ja toteutettava muita toimenpiteitä kahvin kulutuksen lisääntymisen esteiden poistamiseksi.

(4) Jäsenet sitoutuvat keskinäiset etunsa huomioon ottaen etsimään tapoja ja keinoja, joilla tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja kahvin kaupan ja kulutuksen lisääntymisen esteitä voitaisiin asteittain vähentää ja lopulta, mikäli mahdollista, kokonaan poistaa tai joiden avulla näiden esteiden vaikutuksia voitaisiin olennaisesti vähentää.

(5) Ottaen huomioon kaikki tämän artiklan 4 kohdan mukaiset sitoumuksensa jäsenten on ilmoitettava vuosittain neuvostolle, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tämän artiklan määräysten täytäntöönpanemiseksi.

(6) Pääjohtaja laatii määräajoin neuvoston tarkasteltavaksi selvityksen kulutuksen lisääntymisen esteistä.

(7) Neuvosto voi tämän artiklan tarkoitusperien edistämiseksi antaa jäsenille suosituksia, ja jäsenten tulee vuorostaan ilmoittaa neuvostolle mahdollisimman pian, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet kyseisten suositusten täytäntöönpanemiseksi.

25 artikla

Menekinedistäminen ja markkinakehitys

(1) Jäsenet ovat tietoisia sekä viejä- että tuojajäsenille koituvista eduista, joita saadaan kahvin kulutuksen edistämisestä, tuotteiden laadun parantamisesta ja kahvimarkkinoiden kehittämisestä, myös viejäjäsenten keskuudessa.

(2) Menekinedistämiseen ja markkinakehitystä edistäviin toimiin voivat kuulua tiedotuskampanjat, tutkimus, valmiuksien kehittäminen sekä kahvin tuotantoa ja kulutusta koskevat selvitykset.

(3) Kyseiset toimet voivat sisältyä neuvoston vuotuiseen työohjelmaan tai 28 artiklassa tarkoitettuihin järjestön hanketoimiin, ja ne voidaan rahoittaa jäsenten, muiden kuin jäsenten, muiden järjestöjen tai yksityisen sektorin vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla.

(4) Perustetaan menekinedistämis- ja markkinakehityskomitea. Neuvosto määrittää komitean kokoonpanon ja tehtävät.

26 artikla

Jalostettua kahvia koskevat toimenpiteet

Jäsenet tunnustavat kehitysmaiden tarpeen laajentaa talouselämänsä perustaa muun muassa teollistamalla tuotantoaan ja viemällä teollisuustuotteita, mukaan luettuina kahvinjalostus ja 2 artiklan 1 kohdan d–g alakohdassa tarkoitetun jalostetun kahvin vienti. Tässä yhteydessä jäsenten pitäisi välttää sellaisten valtion toimenpiteiden toteuttamista, jotka saattaisivat aiheuttaa vakavaa häiriötä toisten jäsenten kahvialalle.

27 artikla

Sekoitteet ja korvikkeet

(1) Jäsenet eivät saa ylläpitää määräyksiä, joissa edellytetään muita tuotteita sekoitettaviksi, käsiteltäviksi tai käytettäviksi kahvin kanssa niiden myymiseksi edelleen kahvina. Jäsenet pyrkivät kieltämään tuotteiden myynnin ja mainonnan kahvin nimellä, mikäli tällaiset tuotteet eivät sisällä perusraaka-aineena vähintään 95 prosenttia raakakahvia.

(2) Pääjohtaja antaa neuvostolle määräajoin selvityksen tämän artiklan määräysten noudattamisesta.

X LUKU – JÄRJESTÖN HANKETOIMINTA

28 artikla

Hankkeiden kehittäminen ja rahoitus

(1) Jäsenet ja pääjohtaja voivat tehdä hanke-ehdotuksia, joilla pyritään edistämään tämän sopimuksen tavoitteita ja yhtä tai useampaa ensisijaista alaa, jotka on määritelty neuvoston 9 artiklan mukaisesti hyväksymässä strategisessa toimintasuunnitelmassa.

(2) Neuvosto määrittää menettelyt ja mekanismit hankkeiden esittämistä, tarkastelua, hyväksymistä, tärkeysjärjestykseen asettamista ja rahoitusta sekä niiden toteuttamista, seurantaa, arviointia ja tulosten laajaa levittämistä varten.

(3) Pääjohtaja antaa jokaisessa neuvoston istunnossa selvityksen kaikkien neuvoston hyväksymien hankkeiden tilanteesta, mukaan luettuina ne hankkeet, joiden rahoituksesta ei ole päätetty, joiden toteutus on kesken tai jotka on saatettu päätökseen neuvoston edellisen istunnon jälkeen.

(4) Perustetaan hankekomitea. Neuvosto määrittää komitean kokoonpanon ja tehtävät.

XI LUKU - YKSITYINEN KAHVIALA

29 artikla

Yksityissektorin neuvoa-antava komitea

(1) Yksityissektorin neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’PSCB’ (Private Sector Consultative Board) on neuvonantoelin, joka voi antaa suosituksia mistä tahansa neuvoston esittämästä asiasta ja pyytää neuvostoa pohtimaan tähän sopimukseen liittyviä kysymyksiä.

(2) PSCB koostuu kahdeksasta viejämaiden yksityissektorin edustajasta ja kahdeksasta tuojamaiden yksityissektorin edustajasta.

(3) PSCB:n jäsenet ovat alan yhdistysten tai elinten edustajia, jotka neuvosto nimittää joka toinen kahvivuosi ja jotka voidaan nimittää uudelleen. Näin toimiessaan neuvosto pyrkii nimeämään

a) viejämaista tai -alueilta kaksi yksityisen kahvialan yhdistystä tai elintä, jotka edustavat kutakin neljää kahvilaatua ja mieluiten sekä viljelijöitä että viejiä, ja yhden tai useamman varamiehen kullekin edustajalle, ja

b) tuojamaista, olivatpa ne sitten jäseniä tai ei, kahdeksan yksityisen kahvialan yhdistystä tai elintä, jotka edustavat mieluiten sekä tuojia että paahtimoja, ja yhden tai useamman varamiehen kullekin edustajalle.

(4) Kukin PSCB:n jäsen voi nimetä yhden tai useamman neuvonantajan.

(5) PSCB valitsee jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Nämä virkamiehet voidaan valita uudelleen. Järjestö ei maksa puheenjohtajasta eikä varapuheenjohtajasta aiheutuvia kuluja. Puheenjohtaja kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

(6) Tavallisesti PSCB kokoontuu järjestön päämajassa neuvoston sääntömääräisten istuntojen yhteydessä. Mikäli neuvosto hyväksyy jäsenen pyynnön pitää kokous alueellaan, myös PSCB kokoontuu kyseisellä alueella, jolloin kyseinen kokouksen järjestävä maa tai yksityissektorin järjestö vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että kokous pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

(7) PSCB voi järjestää ylimääräisiä kokouksia, joille vaaditaan neuvoston hyväksyntä.

(8) PSCB toimittaa säännölliset raportit neuvostolle.

(9) PSCB vahvistaa oman työjärjestyksensä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

30 artikla

Maailman kahvikonferenssi

(1) Neuvosto huolehtii maailman kahvikonferenssin, jäljempänä ’konferenssi’, järjestämisestä sopivin väliajoin; konferenssi koostuu viejä- ja tuojajäsenistä, yksityissektorin edustajista sekä muista asiasta kiinnostuneista mukaan luettuina osallistujat muista kuin jäsenmaista. Neuvosto huolehtii yhteistyössä konferenssin puheenjohtajan kanssa siitä, että konferenssi edistää osaltaan tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

(2) Konferenssilla on puheenjohtaja, josta aiheutuvia kuluja järjestö ei maksa. Neuvosto nimittää puheenjohtajan sopivaksi ajanjaksoksi, ja tämä kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

(3) Neuvosto päättää konferenssin muodosta, kulloisestakin teemasta, asiasisällöstä ja ajankohdasta yhteistyössä yksityissektorin neuvoa-antavan komitean kanssa. Tavallisesti konferenssi pidetään järjestön päämajassa neuvoston istunnon aikana. Jos neuvosto päättää hyväksyä jonkin jäsenen pyynnön pitää istunto alueellaan, myös konferenssi voidaan pitää kyseisellä alueella, jolloin kyseinen istunnon järjestävä maa vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

(4) Konferenssi on omarahoitteinen, ellei neuvosto toisin päätä.

(5) Puheenjohtaja raportoi neuvostolle konferenssin tekemistä päätelmistä.

31 artikla

Kahvialan rahoituksen neuvoa-antava foorumi

(1) Neuvosto järjestää sopivin väliajoin ja yhteistyössä muiden asiaan liittyvien järjestöjen kanssa kahvialan rahoituksen neuvoa-antavan foorumin, jäljempänä ’foorumi’, helpottamaan kahvialan rahoitukseen ja riskienhallintaan liittyvistä aiheista käytäviä keskusteluja; erityisesti keskitytään pienten ja keskisuurten tuottajien ja paikallisyhteisöjen tarpeisiin kahvintuotantoalueilla.

(2) Foorumin jäseniä ovat jäsenten, kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten, yksityissektorin, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja asiasta kiinnostuneiden muiden kuin jäsenmaiden edustajat sekä muut asiantuntijat. Foorumi on omarahoitteinen, ellei neuvosto toisin päätä.

(3) Neuvosto vahvistaa työjärjestyksen foorumin toimintaa, puheenjohtajan nimittämistä ja sen työn tulosten laajaa levittämistä varten käyttämällä mahdollisuuksien mukaan 34 artiklan mukaisia asianmukaisia menettelyjä. Puheenjohtaja antaa neuvostolle selvityksen foorumin tekemistä päätelmistä.

XII LUKU - TILASTOTIEDOT, TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

32 artikla

Tilastotiedot

(1) Järjestö toimii seuraavien tietojen keruu-, vaihto- ja julkaisukeskuksena:

a) kahvin tuotantoa, hintoja, vientiä, tuontia ja jälleenvientiä sekä jakelua ja kulutusta koko maailmassa koskevat tilastotiedot, mukaan luettuina tiedot kahvilajien tuotannosta, kulutuksesta, kaupasta ja hinnoista eri markkinaluokissa ja kahvia sisältävien tuotteiden osalta, ja

b) tarpeellisiksi katsotut kahvin viljelyä, jalostusta ja käyttöä koskevat tekniset tiedot.

(2) Neuvosto voi vaatia jäseniä antamaan toiminnalleen tarpeelliseksi katsomiaan tietoja, mukaan luettuina säännöllisesti annettavat kahvin tuotantoa, tuotantotrendejä, vientiä, tuontia ja jälleenvientiä, jakelua, kulutusta, varastoja, hintoja ja verotusta koskevat tilastolliset raportit; sellaisia tietoja ei saa julkistaa, joiden avulla voitaisiin saada selville kahvia tuottavien, jalostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yritysten liiketoimet. Jäsenten on annettava pyydetyt tiedot niin yksityiskohtaisina, nopeasti ja täsmällisinä kuin mahdollista.

(3) Neuvosto luo osoitinhintajärjestelmän ja huolehtii päivittäisen painotetun osoitinhinnan julkaisemisesta; hinnan olisi perustuttava todellisiin markkinaolosuhteisiin.

(4) Jos jäsen ei anna neuvoston pyytämiä, järjestön asianmukaisen toiminnan kannalta tärkeitä tilasto- ja muita tietoja tai sillä on vaikeuksia niiden antamisessa kohtuullisen ajan kuluessa, neuvosto voi vaatia asianomaista jäsentä selvittämään syyt laiminlyöntiinsä. Jäsen voi myös ilmoittaa neuvostolle ongelmistaan ja pyytää teknistä apua.

(5) Jos tekninen apu todetaan tarpeelliseksi tai jos jäsen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana toimittanut 2 kohdassa tarkoitettuja tilastotietoja eikä pyytänyt neuvostolta apua eikä antanut syitä velvoitteiden laiminlyömiselle, neuvosto voi toteuttaa toimia, joilla jäseneltä pyritään saamaan vaaditut tiedot.

33 artikla

Alkuperätodistukset

(1) Helpottaakseen kansainvälisen kahvikaupan tilastotietojen keräämistä ja varmistuakseen kunkin viejäjäsenen viemistä kahvimääristä järjestö perustaa alkuperätodistuksia varten järjestelmän, jota hallinnoidaan neuvoston vahvistamin säännöin.

(2) Jokainen viejäjäsenen lähettämä kahvilähetys on varustettava voimassa olevalla alkuperätodistuksella. Alkuperätodistuksia antaa neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti jäsenen valitsema ja järjestön hyväksymä toimivaltainen elin.

(3) Jokaisen viejäjäsenen on ilmoitettava järjestölle, mikä valtion tai valtiosta riippumaton toimielin hoitaa tämän artiklan 2 kohdassa määritetyt tehtävät. Järjestön on erityisesti hyväksyttävä valtiosta riippumaton toimielin neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

(4) Viejäjäsen voi poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellussa tapauksessa jättää neuvoston hyväksyttäväksi pyynnön alkuperätodistusten sisältämien, sen kahvinvientiä koskevien tietojen toimittamiseksi järjestölle vaihtoehtoista menetelmää käyttäen.

34 artikla

Tutkimukset, selvitykset ja raportit

(1) Järjestö avustaa jäseniä edistämällä kahvialan kannalta merkityksellisten tutkimusten, selvitysten, teknisten raporttien ja muiden asiakirjojen laatimista.

(2) Tämä työ voi liittyä kahvintuotannon ja -jakelun taloudelliseen puoleen, kahvin arvoketjun analysointiin, taloudellisten ja muiden riskien hallintaa koskeviin lähestymistapoihin, valtion toimien vaikutukseen kahvin tuotantoon ja kulutukseen, kahvialan kestävään kehitykseen, kahvin terveydellisiin vaikutuksiin sekä mahdollisuuksiin laajentaa kahvimarkkinoita perinteisten ja mahdollisten uusien käyttötapojen osalta.

(3) Kerättyihin, tilastoituihin, analysoituihin ja levitettäviin tietoihin voivat teknisten edellytysten puitteissa kuulua myös

a) kahvilajien määrät ja hinnat, jotka liittyvät muun muassa maantieteellisiin alueisiin ja laatuun vaikuttaviin tuotanto-olosuhteisiin, ja

b) tiedot markkinarakenteista, kapeista markkinasektoreista sekä tuotannon ja kulutuksen nousevista trendeistä.

(4) Tämän artiklan 1 kohdan määräysten noudattamiseksi neuvosto vahvistaa tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja koskevan vuotuisen työohjelman sekä arvion tarvittavista resursseista. Kyseiset toimet rahoitetaan joko hallinnollisen talousarvion varoista tai talousarvion ulkopuolisista varoista.

(5) Järjestön on kiinnitettävä erityisesti huomiota pienten kahvintuottajien tiedonsaannin helpottamiseen, jotta niitä voidaan auttaa toiminnan tuloksellisuuden parantamisessa, mukaan luettuina luottojen ja riskien hallinta.

XIII LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

35 artikla

Uuden sopimuksen valmistelu

(1) Neuvosto voi selvittää mahdollisuutta neuvotella uusi kansainvälinen kahvisopimus.

(2) Tämän määräyksen täytäntöönpanemiseksi neuvosto selvittää, miten järjestö on edistynyt tämän sopimuksen 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa.

36 artikla

Kahvialan kestävä kehitys

Jäsenet kiinnittävät asianmukaista huomiota kahvin kestävään tuotantoon ja jalostukseen pitäen mielessä Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa laaditun Agenda 21 -toimintaohjelman sisältämät kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet sekä kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa vuonna 2002 vahvistetut periaatteet.

37 artikla

Elintaso ja työolosuhteet

Jäsenet kiinnittävät huomiota kahvialalla työskentelevien elintason ja työolosuhteiden parantamiseen alueen kehitystaso, näitä asioita koskevat kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja sovellettavat standardit huomioon ottaen. Lisäksi jäsenet sopivat, ettei työnormeja käytetä protektionistisiin tarkoituksiin.

XIV LUKU - NEUVOTTELUT, RIITA-ASIAT JA VALITUKSET

38 artikla

Neuvottelut

Kunkin jäsenen on osoitettava myötämielistä suhtautumista ja suotava mahdollisuus sellaisia esityksiä koskeville neuvotteluille, joita toinen jäsen voi tehdä mistä tahansa sopimukseen kuuluvasta asiasta. Tällaisten neuvottelujen kuluessa pääjohtajan on jommankumman osapuolen pyynnöstä ja toisen osapuolen suostumuksella määrättävä perustettavaksi puolueeton lautakunta, joka toimii välittäjänä sovinnon aikaansaamiseksi osapuolten kesken. Järjestö ei vastaa lautakunnan menoista. Jos osapuoli ei hyväksy pääjohtajan määräämää lautakuntaa tai jos neuvottelut eivät johda ratkaisuun, asia voidaan 39 artiklan määräysten mukaisesti antaa neuvoston käsiteltäväksi. Jos neuvottelut johtavat ratkaisuun, se on annettava tiedoksi pääjohtajalle, joka välittää sen edelleen kaikille jäsenille.

39 artikla

Riita-asiat ja valitukset

(1) Jokainen sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, on riidan osapuolena olevan jäsenen pyynnöstä annettava neuvoston ratkaistavaksi.

(2) Neuvosto laatii menettelyn riita-asioiden ja valitusten ratkaisua varten.

XV LUKU – LOPPUMÄÄRÄYKSET

40 artikla

Allekirjoittaminen, ratifioiminen ja hyväksyminen

(1) Jollei toisin määrätä, tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten tallettajan päämajassa helmikuun 1 päivästä 2008 elokuun 31 päivään 2008 saakka kaikille vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuolille ja kaikille hallituksille, jotka kutsuttiin kansainvälisen kahvineuvoston istuntoon neuvottelemaan tästä sopimuksesta.

(2) Allekirjoittajahallitusten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus lainsäädäntönsä edellyttämässä järjestyksessä.

(3) Jollei 42 artiklasta muuta johdu, ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat on talletettava tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008. Neuvosto voi kuitenkin päättää lykkäyksen myöntämisestä allekirjoittajahallituksille, jotka eivät voi tallettaa ratifioimista tai hyväksymistä koskevia asiakirjojaan kyseiseen päivään mennessä. Neuvosto toimittaa nämä päätökset tallettajalle.

(4) Allekirjoittamisen ja ratifioinnin, hyväksymisen tai väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen yhteydessä Euroopan yhteisö toimittaa tallettajalle selityksen, jossa vahvistetaan tämän yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Euroopan yhteisön jäsenvaltioista ei voi tulla sopimuksen sopimuspuolia.

41 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän sopimuksen, voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti lainsäädäntönsä mukaisessa järjestyksessä.

42 artikla

Voimaantulo

(1) Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan, kun allekirjoittajahallitukset, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänistä, sekä allekirjoittajahallitukset, joilla on kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänistä, laskettuna syyskuun 28 päivän 2007 tilanteen mukaisesti ja ottamatta huomioon 21 artiklan ehtojen mukaisesti tehtyjä mahdollisia peruutuksia, ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa. Vaihtoehtoisesti sopimus tulee lopullisesti voimaan, kun se on väliaikaisesti voimassa tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti ja prosentuaaliset vaatimukset on täytetty tallettamalla ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat.

(2) Jos tämä sopimus ei ole tullut lopullisesti voimaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2008, se tulee voimaan väliaikaisesti tuona päivänä tai 12 kuukauden kuluessa jonakin muuna päivänä sen jälkeen, jos allekirjoittajahallitukset, joilla on tämän artiklan 1 kohdan mukainen osuus äänistä, ovat tallettaneet ratifiointia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tai tehneet tallettajalle 41 artiklan mukaisen ilmoituksen.

(3) Vastaavasti jos tämä sopimus on väliaikaisesti mutta ei lopullisesti tullut voimaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2009, sen väliaikainen voimassaolo päättyy, elleivät ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa tai tehneet tallettajalle 41 artiklan mukaisen ilmoituksen, keskenään sopimalla päätä, että sopimus on edelleen väliaikaisesti voimassa määrätyn ajan. Kyseiset allekirjoittajahallitukset voivat myös keskenään sopimalla päättää, että tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan niiden välillä.

(4) Jos tämä sopimus ei ole tullut lopullisesti tai väliaikaisesti voimaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2009 tämän artiklan 1 tai 2 kohdan määräysten mukaisesti, ne allekirjoittajahallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa lainsäädäntönsä mukaisessa järjestyksessä, voivat keskenään sopimalla päättää, että sopimus tulee lopullisesti voimaan niiden välillä.

43 artikla

Liittyminen

(1) Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestön jäsenvaltion hallitus tai 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu hallitustenvälinen järjestö voi liittyä tähän sopimukseen neuvoston vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

(2) Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan. Liittyminen tulee voimaan liittymisasiakirjojen tallettamisesta.

(3) Liittymisasiakirjojen tallettamisen yhteydessä 4 artiklan 3 kohdassa määritelty hallitustenvälinen järjestö toimittaa selityksen, jossa vahvistetaan tämän yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Kyseisen järjestön jäsenvaltioista ei voi tulla tämän sopimuksen sopimuspuolia.

44 artikla

Varaumat

Tämän sopimuksen määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

45 artikla

Sopimuksen irtisanominen

Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen tekemällä asiasta kirjallisen ilmoituksen tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan 90 päivän kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

46 artikla

Erottaminen

Jos neuvosto katsoo, ettei jokin jäsen ole täyttänyt tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan ja että tällä laiminlyönnillä on huomattavan haitallinen vaikutus sopimuksen toimintaan, se voi erottaa tällaisen jäsenen järjestöstä. Neuvoston on ilmoitettava tallettajalle välittömästi jokaisesta tällaisesta päätöksestä. Asianomainen jäsen lakkaa 90 päivän kuluttua neuvoston päätöksestä lukien olemasta järjestön jäsen ja tämän sopimuksen sopimuspuoli.

47 artikla

Eronneiden tai erotettujen jäsenten kanssa tehtävät loppuselvitykset

(1) Neuvosto päättää kaikista eronneen tai erotetun jäsenen kanssa tehtävistä loppuselvityksistä. Järjestö pitää kaikki eronneen tai erotetun jäsenen jo suorittamat maksut, ja asianomainen jäsen on edelleenkin velvollinen suorittamaan kaikki sen osalta eroamisen tai erottamisen voimaantulohetkellä järjestölle suoritettavaksi erääntyneet maksut, kuitenkin siten, että milloin sopimuspuoli ei hyväksy sopimuksen jotakin muutosta ja lakkaa sen vuoksi olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli 49 artiklan 2 kohdan nojalla, neuvosto voi päättää sellaisesta loppuselvityksestä, jonka se katsoo kohtuudenmukaiseksi.

(2) Jäsen, joka on lakannut olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli, ei ole oikeutettu saamaan mitään osuutta järjestön loppuselvitys- tai muista varoista; se ei myöskään ole miltään osin vastuussa järjestön mahdollisesta alijäämästä tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä.

48 artikla

Voimassaoloaika, sen pidentäminen ja sopimuksen päättäminen

(1) Sopimus on voimassa 10 vuotta sen tultua voimaan väliaikaisesti tai lopullisesti, ellei sen voimassaoloaikaa tämän artiklan 3 kohdan nojalla pidennetä tai sopimusta tämän artiklan 4 kohdan nojalla päätetä.

(2) Neuvosto tarkastelee tämän sopimuksen soveltamista viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja tekee tarvittavat päätökset.

(3) Neuvosto voi päättää pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä tai useammalla perättäisellä jaksolla, joiden yhteenlaskettu kesto voi olla enintään kahdeksan vuotta. Jäsen, joka ei hyväksy tällaista sopimuksen voimassaoloajan pidennystä, ilmoittaa asiasta neuvostolle ja tallettajalle kirjallisesti ennen jatkoajan alkamista ja lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli jatkoajan alusta lukien.

(4) Neuvosto voi milloin tahansa päättää tämän sopimuksen päättämisestä. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy neuvoston määräämänä päivänä.

(5) Sopimuksen päättämisestä riippumatta neuvoston olemassaolo jatkuu niin kauan kuin se on tarpeen vaadittavien päätösten tekemiseksi sinä aikana, jonka järjestön varojen ja velkojen loppuselvitys edellyttää.

(6) Neuvoston on toimitettava kaikki tämän sopimuksen kestoa ja/tai päättämistä koskevat päätökset ja kaikki tämän artiklan nojalla saamansa ilmoitukset asianmukaisesti tallettajalle.

49 artikla

Muutokset

(1) Neuvosto voi ehdottaa muutoksen tekemistä tähän sopimukseen, ja sen on toimitettava ehdotuksensa kaikille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan kaikkien jäsenten osalta 100 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja vastaanotti ilmoituksen muutoksen hyväksymisestä sopimuspuolilta, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänistä, sekä sopimuspuolilta, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänistä. Tässä mainittu kahden kolmasosan ääniosuus perustuu sopimuksen sopimuspuolten lukumäärään päivänä, jona muutosehdotus toimitetaan hyväksyttäväksi asianomaisille sopimuspuolille. Neuvosto asettaa määräajan, jonka puitteissa sopimuspuolten on ilmoitettava tallettajalle hyväksyvänsä muutoksen ja jonka neuvosto ilmoittaa kaikille sopimuspuolille ja tallettajalle. Mikäli määräajan umpeutuessa muutoksen voimaantulon edellyttämää prosenttiosuutta ei ole saavutettu, katsotaan muutos peruuntuneeksi.

(2) Jollei neuvosto toisin päätä, sopimuspuoli, joka ei neuvoston asettaman määräajan kuluessa ole ilmoittanut hyväksyvänsä muutosta, lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli muutoksen voimaantulopäivästä lukien.

(3) Neuvosto ilmoittaa tallettajalle kaikista tämän artiklan nojalla sopimuspuolille toimitetuista muutoksista.

50 artikla

Lisä- ja siirtymämääräykset

Kaikki tämän järjestön tai sen elinten toteuttamat tai niiden puolesta toteutetut vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen mukaiset toimenpiteet jäävät voimaan tämän sopimuksen voimaantuloon saakka.

51 artikla

Sopimuksen todistusvoimaiset tekstit

Tämän sopimuksen englannin-, espanjan-, portugalin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Alkuperäiset asiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, asianmukaisesti hallitustensa siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen päivänä, joka ilmenee kunkin allekirjoituksen kohdalta.

LIITE

MUUNTOKERTOIMET PAAHDETULLE JA KOFEIINITTOMALLE KAHVILLE SEKÄ NESTEMÄISELLE JA KIINTEÄLLE KAHVIUUTTEELLE SELLAISINA KUIN NE ON MÄÄRITELTY VUODEN 2001 KANSAINVÄLISESSÄ KAHVISOPIMUKSESSA

Paahdettu kahvi

Paahdetun kahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan paahdetun kahvin nettopaino luvulla 1,19.

Kofeiiniton kahvi

Kofeiinittoman kahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan raakakahvin, paahdetun kahvin tai kahviuutteen muodossa olevan kofeiinittoman kahvin nettopaino vastaavasti joko luvulla 1,00, 1,19 tai 2,6.

Nestemäinen kahviuute

Nestemäisen kahviuutteen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan nestemäisen kahviuutteen sisältämän kuivan kahvitiivisteen nettopaino luvulla 2,6.

Kiinteä kahviuute

Kiinteän kahviuutteen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan kiinteän kahviuutteen nettopaino luvulla 2,6.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus: neuvoston päätös vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta.

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Ulkosuhteet, kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-maihin. Velvoitteet kansainvälisten perushyödykejärjestöjen suhteen.

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja otsakkeet:

21 07 04 Perushyödykesopimus

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Kymmenen vuotta, paitsi jos sopimus neuvotellaan uudelleen tai sen voimassaoloa jatketaan.

3.3. Budjettitiedot :

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

Pakoll. määrä-rahat | Jaks. määrä-rahat[1] | Ei | Ei | Ei | [4] |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohta nro | Vuo-si n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[2] |

Maksusitoumusmäärä-rahat (MSM) | 8.1 | a | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

Maksumäärärahat (MM) | b | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

* EY:n osuus on laskettu voimassa olevan vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen mukaisesti. Varainhoitovuoden 2008/2009 talousarviosta päätetään syyskuussa 2008, joten tässä esitettävät määrät ovat nykyiseen talousarvioon perustuvia arvioita. Laskelmissa on otettu huomioon vuotuisten menojen keskimääräinen 5–6 prosentin kasvu. Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[3] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM)* | 8.2.4 | c |

* Teknistä ja hallinnollista apua ei tarvita VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärä-rahat | a+c | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

Maksumäärärahat | b+c | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[4] * Teknistä ja hallinnollista apua ei tarvita |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstö-kustannukset mukaan luettuina | a + c + d + e | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

MM YHTEENSÄ henkilöstö-kustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 1,125 | 1,193 | 1,253 | 1,316 | 1,382 | 1,451 | 7,720* |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa yhteisrahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen yhteisrahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuo-si n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnittelun kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[5] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutus-ta [Vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöresurssit yhteensä | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Velvollisuus tulla jäseneksi, kun neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen ja yhteisö on saavuttanut keskeiset tavoitteensa, jotka neuvosto on vahvistanut neuvotteluohjeissa. Jäsenyyttä suositellaan myös kansainvälisten perushyödyke-elinten tulevaisuudennäkymistä vastikään tehdyn tutkimuksen (Study on the Future of International Commodity Bodies) päätelmissä, jossa esitetään globaaliin lähestymistapaan perustuva yleisarvio EY:n osallistumisesta perushyödyke-elinten (myös Kansainvälinen kahvijärjestö) toimintaan.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Kahvijärjestön nykyinen jäsenyys perustuu laaja-alaiseen lähestymistapaan, jota yhteisö noudattaa aina allekirjoittaessaan valmiiksi neuvoteltuja kansainvälisiä perushyödykesopimuksia, joilla pyritään edistämään tuojien ja viejien välistä kaupankäyntiä ja kauppasuhteita. Näin edistetään kehitystä. Lähestymistapa perustuu uuden sopimuksen tavoitteiden yksityiskohtaiseen analyysiin, ja päähuomio kiinnitetään kauppaan sekä yhteistyön lisäämiseen ja tehostamiseen. Näin ollen komissio ehdottaa, että neuvosto tunnustaa EY:n perustamissopimuksen 133 artiklaan, yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan kanssa, perustuvan toimivallan. Koska voimassa olevan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yleisesti ottaen myös kahvialan poliittiset, hallinnolliset, taloudelliset ja ympäristönsuojeluun liittyvät ominaispiirteet, siitä on suoraan johdettavissa pyrkimys kestävään talouteen. Tavoitteiden saavuttamista ei voida mitata selkeillä indikaattoreilla, paitsi jos tyydyttävänä indikaattorina pidetään jäsenten halukkuutta jatkaa kansainvälistä yhteistyötä. Positiivisena indikaattorina voitaisiin pitää myös kestävää kehitystä sekä tuottajamaiden taloudellista ja yhteiskunnallista edistymistä.Ehdotus on yhteensopiva muiden rahoitusvälineiden kanssa, jotka varmistavat EY:n osallistumisen kansainvälisten organisaatioiden toimintaan. Synergiaedut eivät ole mahdollisia tässä vaiheessa.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ehdotus toteuttaa toimintoperusteisessa johtamismallissa komission tavoitetta kehittää rooliaan keskeisenä ja ajattelevana kehitysyhteistyöpolitiikan toimijana, ja se varmistaa tehokkaan osallistumisen kansainväliseen poliittiseen keskusteluun.Tärkeänä tulosindikaattorina voidaan pitää EU:n eri foorumeilla esittämiä kantoja merkittäviin kansainvälisiin aloitteisiin ja yleissopimuksiin. Vaikutusindikaattorina voidaan pitää EU:n kannanottojen vaikutusta kansainvälisissä kumppanuuksissa ja rahastoissa sekä monenvälisillä foorumeilla, kuten Kansainvälisessä kahvijärjestössä.Ehdotuksella komissio, joka toimii yhteisön puolesta, voi ilmaista tahtonsa ja varmistaa sopimuksen täytäntöönpanon sen voimassaoloaikana. Näin ollen on komission etujen mukaista ehdottaa tätä päätöstä oman toimivaltansa rajoissa, jäsenvaltioiden myöntämien valtuuksien mukaisesti ja ottaen huomioon mitä todettiin, kun neuvotteluprosessi saatiin päätökseen.

5.4. Toteutustapa (alustava)

[7]

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantajärjestelmä

Komission yksiköt osallistuvat säännöllisesti neuvoston ja Kansainvälisen kahvijärjestön hallinto-/rahoituskomitean istuntoihin. Näillä kahdella toimielimellä on valtuudet laatia esitys hallinnolliseksi talousarvioksi ja siihen liittyviksi maksuosuuksiksi ja hyväksyä se. Tiedot hallinnollisesta talousarviosta, sen toteutuksesta sekä Kansainvälisen kahvijärjestön menojen ja tilien rahoitustilanteesta ovat jäsenten käytettävissä.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Kutakin vuotta koskevan ehdotuksen yhteensopivuutta EU:n rahoituspolitiikan kanssa arvioidaan kaikkien niiden perushyödykesopimusten osalta, joissa Euroopan yhteisö on sopimuspuolena.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Nämä arvioinnit tehdään tarvittaessa, kun uudesta sopimuksesta neuvotellaan ennen vuoden 2007 kansainvälisen kahvisopimuksen voimassaoloajan päättymistä. Sopimuksen tekemistä koskeva ehdotus on tällä hetkellä yhdenmukainen suositusten kanssa, jotka sisältyvät ulkoisen konsulttiyrityksen tekemään yleisarvioon. Konsulttiyritys valtuutettiin ennen neuvotteluprosessin alkamista arvioimaan kansainvälisiä perushyödyke-elimiä.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Arviointeja ei ole suunnitteilla. Järjestö tekee luultavasti itse puolivälitarkistuksen sopimuksen toteutumisesta ja saavutetuista tuloksista.

7. Petostentorjuntatoimet

Komissio varmistaa, että Kansainvälisen kahvijärjestön rahavarojen hallinnointia seurataan jatkuvasti.Kansainvälisen kahvijärjestön on komission pyynnöstä annettava kirjanpitonsa OLAFin tai muiden rahoituksesta ja tarkastuksesta vastaavien yksiköiden käyttöön.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[9] (XX 01 01) | A*/AD |

B*, C*/AST |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[10] |

Momentilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[11] |

YHTEENSÄ |

8.2.2. Toimenpiteeseen liittyvien tehtävien kuvaus

Osallistuminen kokouksiin, tutustuminen asiakirjoihin sekä neuvottelut jäsenvaltioiden ja kansainvälisen kahvijärjestön kanssa.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Ei tarvetta

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuo-det | YH-TEEN-SÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | Ei | TAR-VET-TA |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jaossa myönnetystä osuudesta. Henkilöstö- ja hallintomenot sisältyvät pääosaston tavanomaisiin määrärahoihin.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstön laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihenkilöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen henkilöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YH-TEEN-SÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[13] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

[1] Jaksotetut määrärahat (JM).

[2] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[3] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[4] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[5] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[6] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[7] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa on annettava lisätietoja.

[8] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[9] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[10] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[11] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[12] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[13] Ilmoitettava, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.