52008DC0659

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 20.10.2008

KOM(2008) 659 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

19. VUOSIKERTOMUS RAKENNERAHASTOJEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2007) {SEK(2008) 2649}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 2

2. Toteutuksen tarkastelu 2

3. Johdonmukaisuus ja koordinointi 2

4. Arvioinnit 2

5. Valvonta 2

6. Komissiota avustavat komiteat 2

KOMISSION KERTOMUS

19. VUOSIKERTOMUS RAKENNERAHASTOJEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2007)

Tämä kertomus esitetään rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kertomus kattaa vuoden 2007 toiminnan, joka liittyy rakennerahastojen 2000–2006 tukitoimiin.

Yksityiskohtaisempia tietoja esitetään kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

1. Johdanto

Vuosi 2007 oli ohjelmakauden 2000–2006 kahdeksas täytäntöönpanovuosi, jonka aikana jatkui rakennerahastojen ohjelmien ja hankkeiden moitteeton ja tehokas hallinnointi. Hallinnoituja ohjelmia oli yhteensä 659 vuonna 2007.[1]

Merkittävät ponnistelut rakennerahastoista yhteisrahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden laadun parantamiseksi jatkuivat. Varainhoidon, valvonnan ja arvioinnin vahvistaminen edisti myös hyvää hallintotapaa yhteisrahoitetuissa ohjelmissa ja hankkeissa. Komission sekä jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten välille ohjelmien toteuttamista varten luotu kumppanuusmalli on ollut erittäin onnistunut.

Ne jäsenvaltiot ja alueet, joissa ohjelmien toteutusaste oli korkea, pystyivät aloittamaan valmistelut tuen päättämistä varten. Kauden 2000–2006 rakennerahastojen tuen päättämistä koskevat yleiset puitteet vahvistettiin vuonna 2006 tehdyssä komission päätöksessä C(2006) 3424.

Kauden 2000–2006 rakennerahasto-ohjelmien ja -hankkeiden toteuttamisen sekä niiden päättämisen valmistelun lisäksi komission yksiköt osallistuivat tiiviisti kauden 2007–2013 suunnitteluun ja ohjelmatyöhön vuonna 2007. Yhteensä 27 kansallista strategista viitekehystä ja 428 ohjelmaa (311 EAKR, 117 ESR) koskevat neuvottelut saatiin päätökseen vuoden kuluessa.[2]

Euroopan koheesiopolitiikalla saavutettavan lisäarvon osoittamiseksi vuonna 2007 käynnistettiin tavoitteiden 1 ja 2 mukaisten kauden 2000–2006 ohjelmien jälkiarviointi. Lisäksi ryhdyttiin valmisteluihin INTERREG- ja URBAN-ohjelmien jälkiarviointien suunnittelemiseksi.

Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteen puitteissa komissio on aktiivisesti tehostanut hyvien toimintatapojen kartoittamista verkostotoiminnan avulla hankkeissa, jotka liittyvät talouden nykyaikaistamisen eri aloihin, ja kannustanut levittämään toimintatapoja tärkeimpiin toimenpideohjelmiin.

Lokakuussa 2007 komissio järjesti yhdessä alueiden komitean kanssa Euroopan alueiden ja kuntien Open Days -teemaviikon. Tapahtuman teemana oli ” Pannaan pyörät pyörimään – alueet ja kunnat kasvun ja työllisyyden luojina ”, ja se keräsi yli 5 500 osallistujaa 34 maasta ja 212 alueelta.

Potsdamissa 28.–29. kesäkuuta 2007 järjestetty konferenssi 50th Anniversary of the European Social Fund – Review and Prospects oli Euroopan sosiaalirahaston virallinen 50-vuotisjuhlatapahtuma.

2. Toteutuksen tarkastelu

2.1. Talousarvion toteuttaminen

2.1.1. EAKR

Talousarvion toteutumisen kannalta vuosi 2007 oli poikkeuksellinen. EAKR:n maksumäärärahojen yleinen toteutumisaste nousi 99,9 prosenttiin, ja maksumäärärahojen määrä oli suurempi kuin koskaan eli 17,4 miljardia kauden 2000–2006 ohjelmien osalta. Tavoitteiden 1 ja 2 sekä yhteisöaloitteiden maksumäärärahat käytettiin kokonaan. Lisäksi tavoitteen 1 mukaisissa ohjelmissa oli arvioitua suurempi palautusten tarve, mikä kompensoi ennakkomaksuja uusiin ohjelmiin, jotka hyväksyttiin joulukuun lopussa 2007 tai joiden hyväksymistä lykättiin vuoteen 2008.

Vuoden 2007 lopussa aiempien vuosien sitoumuksia, joihin perustuvia maksuja oli vielä suorittamatta, oli yhteensä 27,7 miljardia euroa (45,8 miljardia euroa vuonna 2006).

Maksusitoumusten automaattista vapauttamista koskeva ”n+2” -sääntö osoittautui myös vuonna 2007 tehokkaaksi keinoksi saada jäsenvaltiot käyttämään resursseja ja voimavaroja eurooppalaisten ohjelmien oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Viimeisimpien ennusteiden mukaan maksusitoumusten mahdollisen vapauttamisen riski lienee enintään 0,7 prosenttia vuoden 2005 sitoumuksista (noin 140 miljoonaa euroa).

EAKR:n määrärahojen käyttöaste kaikkien jäsenvaltioiden osalta vuonna 2007 oli 79 prosenttia vuosien 2000–2006 kokonaisrahoituksesta. Uudet jäsenvaltiot pääsivät ennätyksellisen korkeisiin käyttöasteisiin vuonna 2007, jolloin ne saivat korvauksia 3 miljardia euroa eli lähes yhtä paljon kuin vuosina 2004, 2005 ja 2006 yhteensä (3,5 miljardia euroa). Vuoden 2007 loppuun mennessä ne olivat käyttäneet keskimäärin 71 prosenttia kauden 2004–2006 rahoituksesta, kun EAKR:n keskimääräinen käyttöaste EU15-maissa (kaudella 2000–2006) oli 85 prosenttia.

2.1.2. ESR

ESR:n maksumäärärahojen yleinen toteutumisaste nousi 99,9 prosenttiin, ja maksumäärärahojen määrä oli edellisvuotista suurempi.

Kauden 2007–2013 toimenpideohjelmiin liittyvien ESR:n sitoumusten yhteismäärä oli 10 486 miljoonaa euroa (99,88 prosenttia). Jäljellä olevat sitomattomat määrärahat (13 163 237 euroa) vuodelta 2007 vastaavat Martiniquen aluetta koskevaa Ranskan toimenpideohjelmaa, jota ei odotettu hyväksyttävän vuonna 2007. Kumulatiivinen maksumäärärahojen käyttö oli 1 513 miljoonaa euroa eli 99,87 prosenttia vuotuisista maksumäärärahoista (1 515 miljoonaa euroa). Erotus (1 957 184,60 euroa) vastaa Martiniquen aluetta koskevan Ranskan toimenpideohjelman mukaista ennakkomaksua, ja se maksetaan vuonna 2008.

Vuoden 2007 lopussa ”n+2” -sääntöä sovellettiin 12 ohjelmaan, joissa oli kyse yhteensä 92,2 miljoonasta eurosta. Maksusitoumusten mahdollisen vapauttamisen riski lienee enintään 0,8 prosenttia vuoden 2005 sitoumuksista.

Ennen vuotta 2007 tehtyihin sitoumuksiin perustuvia maksamattomia maksuja oli vuoden 2007 lopussa 12 miljardia euroa. Vuotta 2000 edeltävältä jaksolta peräisin olevien maksamattomien sitoumusten määrä on nyt 179 miljoonaa euroa (204,6 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa).

2.1.3. EMOTR

Vuoden 2007 maksut olivat yhteensä 3,4 miljardia euroa. Maaseudun kehittämisohjelmiin tarkoitettujen kauden 2000–2006 EMOTR:n maksumäärärahojen yleinen toteutumisaste oli täydet 100 prosenttia.

Koska maaseudun kehittämiseen liittyvät toimenpideohjelmat eivät kuulu rakennerahastoihin uudella ohjelmakaudella 2007–2013, vuoden 2007 maksujen kokonaismäärä on hieman pienempi kuin edellisvuonna (3,6 miljardia euroa). Rahoituksen täyteen toteutumisasteeseen pääsemiseksi tehtiin joitakin sisäisiä siirtoja enimmäkseen uudesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Vuonna 2007 ei tehty sitoumuksia kautta 2000–2006 koskeviin maaseudun kehittämisohjelmiin.

Vuoden 2007 lopussa aiempien vuosien sitoumuksia, joihin perustuvia maksuja oli vielä suorittamatta, oli yhteensä 3,9 miljardia euroa (7,3 miljardia euroa vuonna 2006).

”N+2” sääntöä (jota sovelletaan vuoden 2007 lopussa vuonna 2005 tai sitä ennen tehtyihin sitoumuksiin) koskevien ensimmäisten arvioiden mukaan maksusitoumusten mahdollisen vapauttamisen riski maaseudun kehittämisrahastojen osalta on noin 70 miljoonaa euroa.

2.1.4. KOR

Vuonna 2007 talousarvion toteuttaminen oli erittäin tyydyttävää. Maksumäärärahoista toteutettiin 97,5 prosenttia. Maksujen suoritusaste oli 96,44 prosenttia tavoite 1 -alueilla ja 99,96 prosenttia muilla kuin tavoite 1 -alueilla.

Maksamatta olevia sitoumuksia KOR:n osalta oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 811 miljoonan euron edestä (1 336 miljoonaa euroa vuonna 2006).

Maksusitoumuksia vapautettiin ”n+2” -säännön täytäntöönpanon johdosta vuoden 2007 osalta noin 54 miljoonan euron verran.

2.2. Ohjelmien toteuttaminen

2.2.1. Tavoite 1

Tavoite 1 -ohjelmissa keskityttiin perusinfrastruktuurihankkeita koskeviin investointeihin (41,4 prosenttia), ja kaikista tämäntyyppisistä investoinneista liikenteen infrastruktuurien osuus oli yli puolet (53 prosenttia). Yli kolmannes (33,5 prosenttia) tavoite 1 -varoista investoitiin tuotantoympäristöön, missä painopiste oli edelleen pk-yritysten ja käsiteollisuusalan tukemisessa (28,6 prosenttia). Inhimillisiä voimavaroja koskevien hankkeiden osuus oli 23,2 prosenttia tavoite 1 -alueiden varoista. Tärkeimpiä ja lähes samansuuruisia rahoituskohteita olivat työmarkkinapoliittiset toimet (31,3 prosenttia) ja yleissivistävä ja ammatillinen koulutus (31 prosenttia).

2.2.2. Tavoite 2

Tavoite 2 -alueilla ohjelmien painopiste säilyi edelleen tuotantoympäristössä, johon suunnattiin yli puolet (55,8 prosenttia) kaikista rahoitusvaroista. Tästä osuudesta eniten varoja suunnattiin pk-yritysten ja käsiteollisuusalan tukemiseen (56,6 prosenttia). Toiseksi tärkein rahoituskohde oli perusinfrastruktuuri, johon käytettiin 39,6 prosenttia kaikista tavoite 2 -varoista. Toisin kuin tavoite 1 -ohjelmissa, rahoituksellisesti merkittävimmät alat olivat alueiden suunnittelu ja kunnostaminen (45,4 prosenttia). Inhimillisten voimavarojen alalla (10,1 prosenttia tavoite 2 -alueiden kokonaisinvestoinneista) merkittävimmät investointikohteet (30,8 prosenttia) liittyivät työvoiman joustavuuteen, yrittäjyyteen, innovaatiotoimintaan sekä tieto- ja viestintätekniikoihin.

2.2.3. Tavoite 3

Vuonna 2007 ESR:n ohjelmien toteuttamisen pääpaino oli edelleen Euroopan työllisyysstrategian tukemisessa ja etenkin työmarkkinoilla työllistyvyyttä (32 prosenttia), elinikäistä oppimista (27 prosenttia) ja yhtäläisiä mahdollisuuksia (6 prosenttia) edistävissä toimenpiteissä. Ohjelmien rahoituksellinen toteuttaminen oli käytännössä edelleen selvästi erilaista EU15-maissa, joissa jatkettiin pitkäaikaisten ohjelmien toteutusta, kuin EU10-maissa, joista eräillä oli huomattavia vaikeuksia käynnistää joitakin hankkeita ja toimenpiteitä.

2.2.4. Kalatalous tavoitteen 1 ulkopuolella

Kalastusalan rakennepolitiikan täytäntöönpano parani vuonna 2007. Tämä käy ilmi rahoituksen toteuttamisesta KOR:n toimenpideohjelmissa, joilla osaltaan edistettiin yhteisen kalatalouspolitiikan tavoitteisiin pääsyä.

2.2.5. Yhteisöaloitteet

2.2.5.1. INTERREG

Vuoden 2007 loppuun mennessä 81:ssä INTERREG III/Naapuruus -ohjelmassa oli valittu noin 15 000 hanketta ja verkkoa, joiden tavoitteena on pienentää kansallisten rajojen, kielirajojen ja kulttuurierojen vaikutuksia ja kehittää raja-alueita, tukea strategista kehittämistä ja laajaa alueellista yhdentymistä unionissa sekä parempaa integroitumista unionin naapureiden kanssa. Aluekehityspolitiikan ja sen välineiden vaikuttavuutta on tuettu vaihtamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

Vuonna 2007 ohjelmien toteuttaminen eteni edelleen hyvin ja maksujen suoritusaste oli 68 prosenttia. Koska yhteistyöohjelmat ja -hankkeet ovat luonteeltaan erityisiä ja haastavia, ”n+2” -säännön soveltamisesta johtuvilta maksusitoumusten vapauttamisilta ei joissakin ohjelmissa vältytty.

2.2.5.2. EQUAL

EQUAL-aloitteeseen kuuluvien 27 ohjelman ja yli 3 300 hankkeen toteuttamisessa edistyttiin vuonna 2007 hyvin. Rahoituksen toteutumisen osalta voidaan todeta, että kuusi jäsenvaltiota ei pystynyt käyttämään osaa (8:sta 49:ään prosenttiin) vuoden 2005 talousarviositoumuksistaan (”n+2” -sääntö).

Hyödyntääkseen EQUAL-ohjelmien ja -hankkeiden tuloksia mahdollisimman hyvin sekä politiikan laadinnassa että käytännön työssä – kansallisten ja alueellisten ESR-ohjelmien muotoilu ohjelmakaudeksi 2007–2013 mukaan luettuna – komissio ja jäsenvaltiot yhdessä jatkoivat vuonna 2006 aloitettua työtä. Se koski asiaankuuluvia poliittisia teemoja kuten turvapaikanhakijoita, monimuotoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista, nuorten työllisyyttä, entisten rikoksentekijöiden (uudelleen)integroitumista, yhteisötaloutta, osallistavaa yritysten perustamista, viestimiä ja monimuotoisuutta sekä hallinnoinnin periaatteita (kumppanuudet, monikansallinen yhteistyö, innovaatiotoiminta ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen).

2.2.5.3. URBAN

URBAN-yhteisöaloitetta toteuttavien 71 toimenpideohjelman hallinnointi jatkui vuonna 2007 vuosikertomusten analysoinnilla sekä valvontakomiteoiden ja vuosikokousten puitteissa. URBACT I -ohjelman aktiivinen seuranta varmistettiin muun muassa aloittamalla kahden nopean toiminnan Fast Track -pilottiverkon toiminta. URBACT II -ohjelma, joka on eräs tärkeimmistä Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteen toteutusvälineistä, hyväksyttiin ja käynnistettiin. URBACTin puitteissa on luotu 20 verkkoa ja 6 temaattista työryhmää sekä työryhmiä, jotka kokoavat yhteen useita verkkoja käsittelemään jotain tiettyä aihealuetta.

2.2.5.4. LEADER+

LEADER+ -yhteisöaloite koostuu kolmesta ohjelmalohkosta: paikallisten kehitysstrategioiden toteuttaminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeina, maaseutualueiden välinen yhteistyö ja verkottuminen. Kaudeksi 2000–2006 EU15-maissa hyväksyttiin 73 LEADER+ -ohjelmaa. Äskettäin EU:hun liittyneillä jäsenvaltioilla oli mahdollisuus liittää LEADER+ -tyyppisiä toimenpiteitä osaksi EMOTR:n tavoite 1:n mukaisia ohjelmiaan.

2.2.6. Innovatiiviset toimet

2.2.6.1. EAKR

Aluepolitiikan pääosasto hallinnoi myös 122:ta innovatiivisten toimien alueellista ohjelmaa (joista 26 päättyi vuonna 2007), joilla edistetään strategisen tason innovointia alueilla. Innovatiivisia menetelmiä ja käytäntöjä, joilla pyritään parantamaan innovoinnin määrää ja EU-tuen laatua, sovelletaan kolmeen aihealueeseen: osaaminen ja teknologiset innovaatiot, tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys.

2.2.6.2. ESR

Vuoden 2007 aikana päätettiin kuusi viimeistä ehdotuspyyntöön ”Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiotoiminta” liittyvää hanketta. Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto hallinnoi myös 80 kansainvälistä hanketta, jotka valittiin viimeisen ”Innovatiiviset lähestymistavat muutoksenhallintaan” -ehdotuspyynnön kolmella kierroksella (22 päätettiin vuonna 2007). Tällaisilla hankkeilla tuetaan muutoksen ennakointia ja hallintaa koskevien innovatiivisten toimien kehittämistä ja testaamista kahdella keskeisellä alalla, jotka ovat uudelleenjärjestelyjen hallinta ja väestörakenteen muutosten hallinta. Lisäksi on kolmetoista hanketta (joista viisi päätettiin vuonna 2007), joilla pyritään valtavirtaistamaan ehdotuspyynnön ”ESR:n 6 artiklan hankkeisiin liittyvien innovaatioiden siirtäminen ja levittäminen” mukaisten aiemmin valittujen hankkeiden tulokset.

2.2.6.3. KOR

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto hallinnoi 29:ää innovatiivisiin toimiin kuuluvaa hanketta (joista kaksi viimeistä päätettiin vuonna 2007).

3. Johdonmukaisuus ja koordinointi

3.1. Johdonmukaisuus suhteessa muuhun yhteisön politiikkaan

3.1.1. Kilpailu

Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 säännösten mukainen rakennerahastojen uusiin rahoituskohteisiin liittyvän valtiontuen valvonta poikkeaa perustavanlaatuisesti ohjelmakaudella 2000–2006 sovelletusta lähestymistavasta. Uusien oikeudellisten puitteiden mukaan jäsenvaltio ja etenkin hallintoviranomaiset ovat täysin vastuussa siitä, että rakennerahastojen toimet ovat valtiontukisääntöjen mukaisia. Uusi lähestymistapa ei kuitenkaan millään tavalla vaikuta komission mahdollisuuteen toteuttaa toimia muun muassa tarkastaakseen ilmoittamatta jätetyksi väitetyn toimenpiteen tai periäkseen takaisin soveltumattoman, ilmoittamatta jätetyn tuen, joka on saanut yhteisrahoitusta rakennerahastoista.

3.1.2. Sisämarkkinat

Jäsenvaltioiden on myös tarkistettava, että rahastoista rahoitettavat toimet ovat julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien mukaisia. Jos komissiolle ilmoitetaan EY:n lainsäädännön rikkomisesta tai jos sellainen todetaan tarkastuksissa, ryhdytään aiheellisiin toimenpiteisiin. Voimaan tulleella julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimusten myöntämistä koskevalla uudella sääntelyllä pyritään lisäämään oikeusvarmuutta sekä yksityisen että julkisen sektorin kannalta.

3.1.3. Ympäristö

Käynnissä olevien ohjelmien painopisteenä on edelleen ollut yhteisön säännöstön noudattamisen tukeminen kaupunkialueiden jätevesi- ja vesihuollon sekä jätehuollon aloilla sekä biologisen monimuotoisuuden tukeminen. Merkittäviä investointeja on tehty myös ekoinnovaatioihin ja pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Kestävän kehityksen edistämistä on jatkettu suuntaamalla investointeja ympäristöystävälliseen liikenteeseen ja energiaan, ottamalla käyttöön ympäristökriteerejä hankkeiden valinnassa sekä varmistamalla ennalta, että hankkeet täyttävät ympäristölainsäädännön vaatimukset.

3.1.4. Liikenne

Valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” ja sen vuonna 2006 julkaistussa väliarvioinnissa esitetään liikenteen alan EU:n painopisteet. Niiden toteutukseen suunnattu yhteisön tuki myönnetään edelleen pääasiassa koheesiopoliittisten ohjelmien kautta. Näin ollen rahastoja on käytetty TEN-T-hankkeissa sekä hankkeissa, joilla tuetaan liikennemuotojen yhteistoimintaa, liikenteen energiatehokkuutta, älykkäitä liikennejärjestelmiä ja kaupunkiliikennettä.

3.1.5. Sukupuolten tasa-arvo

Komissio on työskennellyt ”Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman” toteuttamisen hyväksi, mikä on osoitus komission sitoutumisesta tähän kysymykseen. Sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen oli horisontaalinen kysymys, josta keskusteltiin kaikkien koheesiopolitiikan uudella kaudella 2007–2013 toteutettavien ohjelmien osalta. Heinäkuussa 2007 kokoontunut sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista rakennerahastoissa käsittelevä korkean tason työryhmä korosti, että on tärkeää ottaa tasa-arvoelimiä mukaan ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen.

3.2. Välineiden koordinointi

3.2.1. Rakennerahastot ja koheesiorahasto

Vuosina 2000–2006 kaikki 25 jäsenvaltiota saivat tukea rakennerahastoista ja 13 jäsenvaltiota lisäksi myös koheesiorahastosta, jolla tuetaan köyhimpiä maita. Rakennerahastojen keskinäistä toimintaa ja niiden (erityisesti EAKR:n) toimintaa suhteessa koheesiorahastoon on koordinoitu huolellisesti, jotta vältetään hankkeiden päällekkäistä tukemista.

3.2.2. Rakennerahastot ja EIP/EIR

JASPERS-aloitteeseen (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions) kuuluvat toimintasuunnitelmat (työohjelmat) vuodeksi 2007 hyväksyttiin EU12-maiden kanssa vuoden puoliväliin mennessä.

Uuden JEREMIE-aloitteen (Joint European Resources for Micro-to-Medium Enterprises), jolla pyritään parantamaan alueiden pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia, ensimmäinen vuosi 2007 oli tuloksekas. Siitä hyötyivät alueet, hallintoviranomaiset sekä liike-elämä ja pankkiala.

Euroopan kaupunkialueiden kestäviin investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen keskittyvässä JESSICA-aloitteessa (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas) on siirrytty rakennerahastojen tukea koskevaan uuteen ajattelutapaan, jonka mukaan pelkkien avustusten myöntämisen sijaan käytetään entistä enemmän kierrätettäviä tukia.

4. Arvioinnit

Komissio teki vuonna myös 2007 arviointeja koheesiopoliittisen päätöksenteon tueksi, mikä osaltaan parantaa ohjelmien laatua kaudella 2007–2013.

Vuonna 2007 päätökseen saadut arvioinnit ovat analyysi koheesiopolitiikan vaikutuksista, tutkimus jäsenvaltioiden arviointikapasiteetin kehittymisestä ja tutkimus lähentymispolitiikan talousvaikutuksista. Lisäksi komissio käynnisti tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmia kaudella 2000–2006 koskevan jälkiarvioinnin, jossa yhteensä 12:ssa toisiinsa liittyvässä vaiheittaisessa ”tehtäväkokonaisuudessa” tutkitaan koheesiopolitiikan vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyviä näkökohtia. Vuonna 2007 suunniteltiin huolellisesti kaksi valmistelevaa tutkimusta, joilla kerätään ESR:n vuosien 2000–2006 ohjelmien jälkiarviointia varten tarvittavia keskeisiä tietoja.

ESR:n rahoitustuen varsinaisten tulosten ja vaikutusten arviointia varten on kehitetty uusia kansallisen tason valvontajärjestelmiä ja arviointijärjestelyjä komission yksiköiden johdolla. EQUAL-yhteisöaloitteen arviointi jatkui vuonna 2007. Tarkoituksena on kartoittaa onnistuneita innovatiivisia käytäntöjä, joita voidaan ottaa käyttöön kaikissa ESR:n ohjelmissa.

5. Valvonta

5.1. EAKR

Ohjelmakauden 1994–1999 osalta saatiin päätökseen lopputarkastukset kaikki EU15-maat kattavan, yhteensä 56 pääohjelmaa sekä yhden INTERREG-ohjelman käsittävän otoksen perusteella. Kahdeksantoista tutkintaa saatiin päätökseen ja oikaisuja tehtiin yhteensä 23,9 miljoonan euron verran (mukaan luettuna komission muodollinen päätös, joka koskee 9,6 miljoonaa euroa).

Kautta 2000–2006 koskevat tarkastukset käsittävät kaksi vaihetta: järjestelmätarkastuksen ja hankkeista valitun edustavan otoksen tarkastuksen. Alun perin suunnitellut paikan päällä tehtävät tarkastukset saatiin päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä EU15-maiden osalta ja vuoden 2007 loppuun mennessä EU10-maiden osalta. Niiden lisäksi tarkastettiin 25 ohjelmaa vuonna 2007 kattavuuden laajentamiseksi tai tiettyjen riskien vuoksi, jos siihen oli todettu tarve tarkastuskäynneillä, tai toimintasuunnitelmien toteuttamisen seurantaa varten. Vuoden 2007 loppuun mennessä oli tehty 214 tarkastusmatkaa (niistä 13 INTERREGiin liittyviä) ja oli tarkastettu 95 ohjelmaa, joiden osuus EAKR:n suunnitellusta rahoitustuesta oli 61 prosenttia.

5.2. ESR

Ohjelmakauden 1994–1999 ohjelmista seitsemän päätettiin vuonna 2007; yhden osalta ei tehty oikaisuja, ja viiden yhteenlasketut oikaisut olivat 3,4 miljoonaa euroa (BE, ES, FR, IT ja UK). Samana aikana käynnistettiin neljä menettelyä, joiden yhteisarvo on 13 miljoonaa ja jotka koskevat kolmea jäsenvaltiota (BE, DE ja UK).

Kautta 2000–2006 koskevia tarkastusmatkoja järjestettiin 95. Niissä oli kyse a) tarkastamattomista (osin tai kokonaan) toimenpideohjelmista, jotka oli määritetty vuoden 2007 riskinanalyysissä, sekä b) seurantakäynneistä, jotka koskivat ESR-tarkastusyksikön antamien suositusten toteuttamista tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemien tarkastusten tuloksia. Yksityiskohtaiset tarkastukset suoritettiin vuonna 2007 ja niissä käytiin läpi 433 hanketta asiakirjojen pohjalta sekä 270 paikalla tehtyjen tarkastusten avulla. Ohjelmakautta 2000–2006 koskevien tarkastusten kattavuus yhteensä, kansalliset tarkastukset mukaan luettuina, oli (summien perusteella) 98,9 prosenttia. Vuonna 2008 suunnitellaan tarkastettavan 520 hanketta 20 tarkastuksen aikana.

5.3. EMOTR

Kautta 1994–1999 koskeva jälkitarkastusohjelma saatiin päätökseen jo vuonna 2006. Komissio teki vuoden kuluessa neljä päätöstä varainhoitoa koskevasta oikaisumenettelystä yhteensä 12 ohjelman osalta.

Kauden 2000–2006 osalta (EU25) vuonna 2007 tarkastettiin 19 ohjelmaa, joiden osuus suunnitelluista menoista oli 18 prosenttia. EMOTR:n ohjausosaston 152 hyväksytystä ohjelmasta oli vuoden loppuun mennessä tarkastettu kaikkiaan 87. Tarkastettujen ohjelmien osuus oli 92 prosenttia EMOTR:n suunnitellusta rahoitustuesta ja 57 prosenttia ohjelmamäärästä. Komissio teki vuoden kuluessa yhden päätöksen yhden ohjelman varainhoitoa koskevasta oikaisumenettelystä.

5.4. KOR

Jälkitarkastusosasto teki vuoden 2007 kuluessa yhteensä kymmenen KOR:ia koskevaa paikalla tehtyä tarkastusta. Vuonna 2007 tehdyissä kymmenessä KOR-tarkastuksessa, jotka kattoivat 12 toimenpideohjelmaa, keskityttiin kauden 2000–2006 hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan vaikuttavuuden tarkastamiseen ja seurantaan.

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston tekemät järjestelmätarkastukset kattoivat 93,6 prosenttia KOR:n rahoitustuen kokonaismäärästä vuosina 2000–2006. Muiden ohjelmien osalta saadaan varmistus muiden rakennerahastoista vastaavien pääosastojen tarkastuksista tai kansallisista tarkastuksista.

5.5. OLAF

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF teki vuonna 2007 jäsenvaltioihin 37 virkamatkaa, jotka liittyivät rakennerahastojen yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin. Virkamatkoista 19 koski paikalla tehtyjä tarkastuksia[3] (joiden aikana tehtiin 26 paikalla tehtyä tarkastusta talouden toimijoiden tiloissa) ja 18 virkamatkaa tehtiin muissa tarkoituksissa, kuten tietojen keräämiseksi tai kansallisten hallintoelinten tai oikeusviranomaisten avustamiseksi.

Jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2007 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1681/94[4] mukaisesti 3 740[5] väärinkäytöstapausta, joissa yhteisrahoitettuihin toimenpiteisiin liittyvien maksujen määrä oli 717 431 387 euroa ohjelmakausina 1994-1999 ja 2000–2006. Ilmoituksista 124 koskee ohjelmakautta 1994–1999, ja niiden rahoitusvaikutusten määrä on noin 33 miljoonaa euroa. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että hallinnollisia ja/tai oikeudellisia menettelyjä on toteutettu kansallisella tasolla lukuisissa tapauksissa ja että 153 465 848 euroa on peritty takaisin.

6. Komissiota avustavat komiteat

6.1. Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea (COCOF)

Uusi rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea perustettiin foorumiksi, jolla voidaan esitellä komission tulkinta-asiakirjoja ja keskustella niistä näkemysten vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kanssa. Vuonna 2007 tärkeimmät keskustellut aiheet olivat kauden 2007–2013 tukikelpoiset kustannukset, eurooppalainen alueyhteistyöyhtymä, useat tarkastusstrategiaa ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat ohjeet sekä tutkimus EAKR:n ja koheesiorahaston alueellisista menoista.

6.2. ESR-komitea

ESR-komiteassa (EY:n perustamissopimuksen 147 artiklaan perustuva komitea) keskusteltiin ESR:n täytäntöönpanosta, etenkin ESR:n näkyvyydestä, sekä ESR-komitean tehtävistä ja vuosien 2000–2006 temaattisista arvioinneista, jotka koskivat hallinnon uudelleenjärjestelyä ja hallinnollisten valmiuksien parantamista. Tekniselle työryhmälle ilmoitettiin kauden 2007–2013 toimenpideohjelmien hyväksymistilanteesta. Työryhmä keskusteli muun muassa tarkastus- ja valvontakysymyksistä, arvioinnista, ”n+2” -säännöstä ja yksinkertaistamisesta, mukaan luettuna välillisten kustannusten ilmoittamiseen ja julkisiin tarjouskilpailuihin liittyvä kiinteiden korvausten sääntö.

6.3. Maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea (STAR)

STAR-komitea antoi puoltavan lausunnon yhden maaseudun kehittämisohjelman muuttamisesta (Kroatian Sapard-ohjelma) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 4 artiklan nojalla.

6.4. Kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden komitea (CSFA)

Vuonna 2007 komiteaa kuultiin useista aiheista: luonnoksesta komission asetukseksi komission asetuksen (ETY) N:o 3440/84 muuttamisesta omalla pumppausjärjestelmällä varustettujen alusten tiettyjä trooleja koskevien edellytysten osalta; luonnoksesta komission päätökseksi yhteisön rahoitusosuudesta jäsenvaltioiden kalastuksen valvonta-, tarkastus- ja seurantaohjelmille vuodeksi 2007 (toinen erä); luonnoksesta komission asetukseksi kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista 21. joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä; luonnoksesta komission asetukseksi sillin, makrillin ja piikkimakrillin purkamis- ja punnitsemismenettelyistä sekä komission päätöksestä yhteisön kalastuksenvalvontaviraston nimeämisestä.

[1] 226 tavoite 1 ja tavoite 2, 47 tavoite 3, 12 KOR (muu kuin tavoite 1), 81 INTERREG, 71 URBAN, 27 EQUAL, 73 LEADER+ ja 122 innovatiivisia toimia koskevaa ohjelmaa.

[2] Katso ohjelmakauden 2007–2013 strategioita ja ohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista annettu tiedonanto.

[3] Asetus (EY) N:o 2185/1996, EYVL L 292, 15.10.1996, s. 2.

[4] EYVL L 178, 12.7.1994, s. 43.

[5] 2006: ilmoitettujen tapausten lukumäärä 2 988; ilmoituksiin liittyvä kokonaissumma 516 697 561 euroa.