EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008DC0421

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Solidaarisuutta muutoksen pyörteissä – Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) vuonna 2007 – tarkastelua ja tulevaisuudennäkymiä

/* KOM/2008/0421 lopull. */

52008DC0421




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 2.7.2008

KOM(2008) 421 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Solidaarisuutta muutoksen pyörteissä – Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) vuonna 2007 – tarkastelua ja tulevaisuudennäkymiä

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Solidaarisuutta muutoksen pyörteissä –Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) vuonna 2007 [1] – tarkastelua ja tulevaisuudennäkymiä

Euroopan globalisaatiorahaston ensimmäinen toimintavuosi

Yksi uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelman[2] pääteemoista on se, miten globalisaation aiheuttamaan muutokseen voidaan reagoida joustavasti ja luottavaisesti. Reagointiin kuuluu solidaarisuus niitä kohtaan, joihin globalisaatio on vaikuttanut kielteisellä tavalla. Euroopan globalisaatiorahasto on yksi tapa osoittaa solidaarisuutta: sen tarkoituksena on auttaa globalisaation vuoksi työttömäksi jääneitä löytämään pian uusi työpaikka. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat rahaston perustamisasetuksen (EY) N:o 1927/2006 20. helmikuuta 2006, ja rahasto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2007.

Tässä tiedonannossa tarkastellaan globalisaatiorahastoa sen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ja ehdotetaan välittömiä ja pitemmän aikavälin keinoja, joilla sen toimintaa voitaisiin parantaa.

Työntekijöille apua muutokseen sopeutumiseen

Globalisaatiorahasto sai vuonna 2007 kymmenen hakemusta, joilla haettiin tukea 11 339 työntekijälle. Vuoden 2007 loppuun mennessä komissio oli hyväksynyt neljä hakemusta, joita varten EU:n budjettivallan käyttäjä oli antanut tarvittavat varat käyttöön, viiden hakemuksen tarkastelu oli vielä kesken ja yksi hakemus oli vedetty pois (tarkoituksena esittää se joidenkin teknisten muutosten jälkeen uudelleen vuoden 2008 alussa). Globalisaatiorahasto myönsi avustusta yhteensä 18,6 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia siitä enimmäismäärästä, joka sallitaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyssä toimielinten sopimuksessa.[3] Varat käytettiin 5 113 työntekijälle suunnattuihin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tämän kertomuksen liitteestä löytyy tarkempia tietoja vuonna 2007 tehdyistä hakemuksista ja päätöksistä ja rahoitetuista toimista.

Vuotuinen 500 miljoonan euron enimmäismäärä ei ole menotavoite. Kyse on talousarvioon tehdystä varauksesta, jolla huolehditaan siitä, että käytettävissä on riittävästi varoja, jos asianomaisena vuotena tapahtuu runsaasti rakennemuutoksia. Toimenpiteitä varten tarvittavat maksusitoumusmäärärahat otetaan käyttöön globalisaatiorahaston budjettikohtaan tehtävällä siirrolla, josta budjettivallan käyttäjä päättää komission ehdotuksesta.

Määrärahojen käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Siihen on useita syitä, joista yksi on vuonna 2007 vallinnut suotuisa taloudellinen tilanne. Oli vain luonnollista, etteivät jäsenvaltiot hakeneet tukea, kun tilanne työmarkkinoilla oli hyvä. Varojen vähäinen käyttöaste saattaa kuitenkin johtua myös siitä, etteivät jäsenvaltiot ole varmoja tuen myöntämiskriteerien täyttymisestä. Vaikka globalisaatiorahasto voi toimia heti kun työntekijöitä on sanottu irti, jäsenvaltiot ovat arkailleet tuen hakemista rahastolta heti irtisanomiskriisin ensimmäisestä päivästä, koska ne eivät ole olleet varmoja, hyväksyttäisiinkö hakemus.

Rahaston toiminnassa on näin ollen parantamisen varaa.

Parannetaan globalisaatiorahaston toimintaa

Globalisaatiorahaston toimintaa voidaan parantaa välittömillä toimenpiteillä.

- Yksinkertaistetaan menettelyjä: Komissio yksinkertaistaa menettelyjään voidakseen vastata jäsenvaltioille nopeasti ja selvästi, onko niiden tekemä hakemus tukikelpoinen.[4] Lisäksi se antaa täsmällisiä tietoja aiemmista tapauksista – niin hyväksytyistä kuin hylätyistäkin –, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi arvioida EU:n toimielinten soveltavia kriteereitä tehdessään päätöksiä. Komissio selvittää keinoja, joilla voitaisiin nopeuttaa hakemusten käsittelyä komission sisäisiä menettelyjä sujuvoittamalla mutta analyysin laadusta tinkimättä.

- Edistetään kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa – tähän kuuluvat mm. ESR:n laajasti testaamat menettelyt ja etenkin Equal-yhteisöaloite. Tällä tavoin voidaan välttää viivästyksiä jäsenvaltioissa, kun ne laativat toimenpiteitä laajamittaisten irtisanomisten aiheuttamia kriisejä varten. Suositeltavana esimerkkinä voidaan mainita Portugalin menettely: Portugalissa vahvistettiin ministeriön päätöksellä toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa nopeasti tyypillisissä tapauksissa, joissa globalisaatiorahastoa voitaisiin hyödyntää.

- Tehostetaan tiedotustoimintaa ja pyritään lisäämään rahaston näkyvyyttä.

Katse tulevaan: miten globalisaatiorahastoasetusta voitaisiin tarkistaa

Jotta globalisaatiorahaston vaikutusta työpaikkojen, koulutuksen ja mahdollisuuksien luomiseen Euroopan työntekijöille voitaisiin tehostaa, komissio selvittää kokemusten perusteella keinoja, joilla rahaston toimivuutta voitaisiin parantaa sitä nykyisen budjetin rajoissa mukauttamalla.

Globalisaatiorahastoasetuksen 20 artiklan mukaan komissio voikin esittää ensimmäisen vuotuisen kertomuksen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen asetuksen tarkastelemiseksi uudelleen.

Otetaan mukaan myös sellaiset työpaikkojen menetykset, jotka eivät suoraan johdu kaupan muutoksista :

Euroopan globalisaatiorahasto keskittyy maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten aiheuttamiin työpaikkojen menetyksiin. Globalisaatio voi kuitenkin vaikuttaa muunkinlaisten rakenteellisten muutosten kautta. Sellaisia ovat esimerkiksi merkittävä edistyminen tuotanto- ja tuoteteknologiassa, tuotannon organisoinnin muutokset (kuten ulkoistaminen) sekä raaka-aineiden ja muiden panosten saatavuus ja hinta. Tämä näkyy erityisen hyvin öljyn hinnan hiljattaisessa kohoamisessa ja sen vaikutuksessa aloilla, joilla polttoaine on erittäin merkittävä kustannustekijä. Tällaiset merkittävät ja äkilliset muutokset voivat aiheuttaa sellaisia työpaikkojen menetyksiä, jotka eivät kuulu nykyisen asetuksen piiriin. Komissio selvittää, voitaisiinko näitä globalisaation taustavoimia pitää aiheena globalisaatiorahaston tukeen.

Sovelletaan globalisaatiorahastoasetusta myös pienempiin työpaikkojen vähennyksiin :

Nykyistä vähintään tuhannen työpaikan vähentämisen yleistä vaatimusta voitaisiin pienentää ja antaa sillä tavoin jäsenvaltioille joustonvaraa hakemusten esittämisessä esimerkiksi pk-yritysten tai eristyneiden työmarkkinoiden tapauksessa.[5] Komissio analysoi kynnysarvon madaltamisen vaikutuksia tukikelpoisten ihmisten määrään ja budjettiin. Nykyisen kynnysarvon madaltamisen sijaan voitaisiin harkita, että huomioon otettaisiin paitsi kyseisen pääyrityksen hankkijayrityksissä tai jatkojalostajayrityksissä tapahtuneet työpaikanmenetykset myös muissa yrityksissä samalla maantieteellisellä alueella menetetyt työpaikat.

Jatketaan globalisaatiorahastotuen kestoa :

Koska kaikki työpaikkansa menettäneet eivät löydä työtä globalisaatiorahastotuen kestoaikana, tarvitaan pitempikestoista tukea. Voitaisiinkin harkita, että globalisaatiorahastosta myönnettävän rahoituksen enimmäiskestoa jatkettaisiin nykymuotoisessa asetuksessa vahvistetusta 12 kuukauden enimmäisajasta. Tarkasteltavana on muitakin mahdollisuuksia: globalisaatiorahaston varoilla voitaisiin esimerkiksi tukea työntekijöiden liikkuvuutta jäsenvaltiosta toiseen. Harkita voitaisiin myös sitä, että pienehkö osa varoista osoitettaisiin globalisaation aiheuttamien muutosten analysointiin ja ennakointiin.

Päätelmä

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa panemaan merkille Euroopan globalisaatiorahaston myönteiset vaikutukset sen ensimmäisenä toimintavuonna. Komissio yksinkertaistaa menettelyjä, edistää hyvien toimintamallien vaihtoa ja tehostaa rahaston tekemistä tunnetuksi. Se selvittää mahdollisuuksia muuttaa asetusta ja esittää siihen liittyviä ehdotuksia ennen seuraavan vuosikertomuksen antamista.

LIITE

1. Vuonna 2007 saadut hakemukset

Taulukko 1: Vuonna 2007 saadut hakemukset

Vuonna 2007 saaduista kymmenestä tukihakemuksesta neljä hyväksyttiin vuoden loppuun mennessä, viiden hakemuksen tarkastelu oli vielä kesken ja yksi hakemus oli vedetty pois (tarkoituksena esittää se joidenkin teknisten muutosten jälkeen uudelleen vuoden 2008 alussa).

Vuonna 2007 ei hylätty yhtään hakemusta, ei tukikelpoisuusperusteiden täyttymättä jäämisen eikä tarvittavien varojen puuttumisen vuoksi.

Kaikkien hakemusten yksityiskohdat löytyvät komission globalisaatiorahastosivustolta osoitteesta

http://ec.europa.eu/employment_social/egf/applications07_fi.html.

Globalisaatiorahastolle vuonna 2007 osoitetut hakemukset jäsenvaltioittain:

Globalisaatiorahastosta haki avustusta seitsemän jäsenvaltiota. Italia haki avustusta tekstiilialalle kolmella eri alueellaan ja Ranska kahden erillisen irtisanomistapauksen osalta. Espanja veti hakemuksensa pois ja esitti sen uudelleen vuonna 2008.

Globalisaatiorahastolle vuonna 2007 osoitetut hakemukset haetun avustuksen mukaan:

Haettavan avustuksen määrästä päättää hakijana oleva jäsenvaltio, ja se riippuu etenkin hakemuksessa tarkoitetun irtisanomistapauksen vakavuudesta. Suositus- tai enimmäismäärää ei ole vahvistettu. Haetut määrät vaihtelivat Maltan hakemuksen (EGF/2007/008) 681 207 eurosta Italian hakemuksen (EGF/2007/007) 14 660 75 euroon (Lombardian tekstiiliala).

Globalisaatiorahastolle vuonna 2007 osoitetut hakemukset avun kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan:

Vaikka globalisaatiorahaston päätarkoituksena on auttaa laajamittaisissa työpaikkojen menetyksissä, jäsenvaltiot voivat tehdä myös pieniä työmarkkinoita tai poikkeustapauksia koskevia hakemuksia. Jäsenvaltio voi lisäksi suunnata avun vain osaan työttömiksi jääneistä, jos se katsoo, että näillä on poikkeuksellisia vaikeuksia pysyä työelämässä. Useimmissa hakemuksissa (viidessä tapauksessa yhdeksästä) kyse oli yli tuhannesta työntekijästä, kahdessa ”pieniä työmarkkinoita” koskevassa hakemuksessa määrä oli pienempi, ja kahdessa Ranskalle myönnetyssä avustuksessa (EGF/2007/001 ja EGF/2007/002) Ranska kohdisti avustuksen nimenomaisesti tietylle työntekijäryhmälle eli niille, joiden työnantaja oli tehnyt konkurssin.

Globalisaatiorahastolle vuonna 2007 osoitetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen avustuksen (euroina) mukaan:

Hakemuksen tehnyt jäsenvaltio päättää itse niistä yksilöllisistä palveluista, joita se aikoo tarjota. Haetun avustuksen työntekijäkohtainen määrä voi siksi vaihdella tapauksen vakavuuden, kyseisen alueen työmarkkinatilanteen, työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden tai jopa kyseisen jäsenvaltion tai alueen yleisten kustannusrakenteiden mukaan. Haetut työntekijäkohtaiset määrät ovat vaihdelleet huomattavasti: Maltan tapauksessa (EGF/2007/008) se oli hieman yli tuhat euroa, kun Sardinian tekstiilialaa koskevassa Italian hakemuksessa haettiin yli 11 000:ta euroa. Haettu työntekijäkohtainen määrä on yleensä suurempi alueilla tai toimialoilla, joilla työntekijöillä on erityisiä työmarkkinoihin liittyviä ongelmia tai joilla kustannukset ylittävät EU:n keskitason.

Globalisaatiorahastolle vuonna 2007 osoitetut hakemukset toimintakriteerin mukaan:

Globalisaatiorahastolle osoitettujen hakemusten on täytettävä yksi kolmesta asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklassa vahvistetusta kriteeristä. Avustusta voi hakea tapauksissa, joissa maailmankaupan rakenteissa tapahtuvat merkittävät muutokset johtavat vakavaan talouden häiriötilanteeseen, kuten EU:hun suuntautuvan tuonnin merkittävään lisääntymiseen, EU:n markkinaosuuden nopeaan pienenemiseen jollakin tietyllä alalla tai toimintojen siirtämiseen kolmansiin maihin, minkä tuloksena

a) vähintään 1 000 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta

b) vähintään 1 000 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella.

Vuonna 2007 saaduista hakemuksista 2007 perustui 2 artiklan a alakohdassa ja neljä 2 artiklan b alakohdassa olevaan kriteeriin.

Eräiden EU:n työmarkkinoiden pienen koon tai muiden määrittelemättömien poikkeuksellisten olosuhteiden ottamiseksi huomioon globalisaatiorahastosta voidaan myöntää avustusta

c) pienillä työmarkkinoilla tai poikkeustapauksissa asianomaisten jäsenvaltioiden asianmukaisesti perusteleman hakemuksen pohjalta, vaikka a- ja b-kohdassa mainitut ehdot eivät kokonaan täyty, jos työttömäksi jäämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouselämään.

Vuonna 2007 saaduista hakemuksista 2007 perustui 2 artiklan c alakohdassa olevaan kriteeriin.

2. Vuonna 2007 myönnetyt avustukset

Budjettivallan käyttäjän annettua tarvittavat varat käyttöön komissio päätti myöntää rahoitustukea rahastosta seuraavissa neljässä tapauksessa:

Taulukko 2: Komission vuonna 2007myöntämä tuki

EGF/2007/002 | Ranska | Renaultin toimittajat | 1 258 030 | 2007/726/EY 23.10.2007 EUVL L 294, 13.11.2007, s. 21) | K (2007) 6149 4.12.2007 |

EGF/2007/003 | Saksa | BenQ | 12 766 150 | 2008/30/EY 18.12.2007 EUVL L 6, 10.1.2008, s. 9) | K (2007) 6747 18.12.2007 |

EGF/2007/004 | Suomi | Perlos | 2 028 538 | 2008/30/EY 18.12.2007 EUVL L 6, 10.1.2008, s. 9) | K (2007) 6742 18.12.2007 |

Yhteensä | 18 610 968 |

Budjettivallan käyttäjä ei hylännyt eikä muuttanut yhtään komission sille tekemää globalisaatiorahastoavustusesitystä.

3. Rahoitetut toimenpiteet

Globalisaatiorahastoasetuksessa asetetun rajoituksen mukaan rahastosta voidaan myöntää tukea vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on integroida työttömiksi joutuneet työntekijät uudelleen työmarkkinoille. Rahastosta voidaan lisäksi rahoittaa jäsenvaltioiden tarjoamaa teknistä apua, jolla helpotetaan tukea koskevia valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia.

Seuraavassa eritellään globalisaatiorahastosta vuonna 2007 myönnettyä tukea koskevien toimenpide-ehdotusten ja niitä tukevan teknisen avun arvioidut kustannukset.

Taulukko 3: Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kustannukset

Työmarkkinatoimenpiteet Eurostatin luokituksen mukaan | Globalisaatiorahaston tuki (euroa) | Osuus kokonaismäärästä (%) |

Työvoimapoliittiset palvelut |

1 | Työnhakuneuvonta |

1.1.2 | Henkilökohtainen palveluohjaus | 306 623 | 1,6 % |

Työvoimapoliittiset toimenpiteet |

2 | Työvoimakoulutus/uudelleenkoulutus |

2.1 | Koulutus koulutuslaitoksessa | 2 715 632 | 14,6 % |

Koulutustuki/työnhakutuki | 13 476 688 | 72,4 % |

4 | Työllisyyskannustimet |

4.1 | Työllistämiskannustimet | 821 050 | 4,4 % |

4.2 | Työpaikkojen säilyttämisen kannustimet | 325 000 | 1,7 % |

7 | Yrityksen perustamisen kannustimet | 326 475 | 1,8 % |

Tekninen apu (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artikla) | 639 500 | 3,4 % |

Yhteensä | 18 610 968 | 100 % |

Taulukosta on jätetty pois toimenpiteet, joita jäsenvaltiot eivät esittäneet vuoden 2007 neljässä globalisaatiorahastotukea saaneessa tapauksessa.

4. Globalisaatiorahaston avusta hyötyvien työntekijöiden profiili

Globalisaatiorahaston vuonna 2007 myöntämästä neljästä rahoitustuesta on päässyt hyötymään yhteensä 5 113 työntekijää eri alueilla Ranskassa, Saksassa ja Suomessa.

Taulukko 4: Globalisaatiorahaston avusta hyötyvien työntekijöiden profiili 2007

naisia | 41 | 155 | 797 | 302 | 1 295 |

% | 15 % | 25 % | 24 % | 33 % | 25 % |

muita kuin EU:n kansalaisia | 0 | 5 | 91 | 0 | 96 |

ikäjakauma |

15–24 | 2 | 15 | 34 | 91 | 142 |

25–54 | 236 | 553 | 3 149 | 787 | 4,725 |

55–64 | 29 | 60 | 121 | 37 | 247 |

65+ | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

pitkäaikaisesta terveydellisestä ongelmasta tai vammasta kärsiviä | 4 | 49 | – | 50 | 103 |

5. Täydentävyys suhteessa rakennerahastojen (etenkin ESR:n) rahoittamiin toimiin

Globalisaatiorahastosta rahoitetaan ainoastaan aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä eikä – kuten ei ESR:stäkään – passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. Toisin kuin rakennerahastot, jotka monivuotisten ohjelmien kautta tukevat strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (kuten muutoksen ja rakennemuutosten ennakointia ja hallintaa esimerkiksi elinikäisen oppimisen kautta), globalisaatiorahasto toimii yksittäisissä laajamittaisissa kriisitilanteissa. Niinpä vaikka rahaston toimet muistuttavat ESR:n toimia, se tarjoaa kertaluonteista määräaikaista ja tapauskohtaista tukea, joka on suunnattu suoraan niiden työntekijöiden auttamiseen, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kauppaan liittyvistä syistä. Jäsenvaltiot voivat käynnistää globalisaatiorahaston toiminta-alaan kuuluvat toimet heti laajamittaisen irtisanomistapauksen tultua ilmi, eikä niiden siis tarvitse sitä varten muuttaa olemassa olevaa rakennerahasto-ohjelmaa.

Jäsenvaltioita kuitenkin kehotetaan arvioimaan globalisaatiorahastosta myönnetyn tuen käyttöaikana (12 kuukautta hakemuksen jättöpäivästä) irtisanomisten aiheuttamia pitemmän aikavälin tarpeita ja muuttamaan tarvittaessa ESR-ohjelmia.

Kaikkien hakijoiden on globalisaatiorahastoavustusta hakiessaan selostettava, miten ne aikovat edistää globalisaatiorahastotoimien täydentävyyttä suhteessa rakennerahastotoimiin.

6. Tulokset

Vuosi 2007 oli globalisaatiorahaston ensimmäinen toimintavuosi. Tiedot rahaston toimien tuloksista perustuvat pääasiassa loppukertomukseen, joka asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava tuen käyttöajan – joka on 12 kuukautta hakemuksen jättöpäivästä – päätyttyä. Loppukertomus on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tuen käyttöajan päättymisestä. Vuonna 2007 myönnettyjä tukia koskevien loppukertomusten jättöaika ei ollut vuonna 2007 vielä umpeutunut, joten komissiolla ei tässä vaiheessa ole tarkkoja tietoja saavutetuista tuloksista.

Taulukko 5: Vuonna 2007 myönnettyjä tukia koskevien kertomusten toimittamisaikataulu

2 | 23.3.2007 | Ranska | 23.10.2007 | 22.3.2008 | 22.9.2008 |

3 | 27.6.2007 | Saksa | 18.12.2007 | 26.6.2008 | 26.12.2008 |

4 | 18.7.2007 | Suomi | 18.12.2007 | 17.7.2008 | 17.1.2009 |

Komissio päättää rahoitustuen tilit viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sille on toimitettu kaikki loppukertomuksessa esitettäväksi vaaditut tiedot.

7. Euroopan komission antama tekninen apu

Tiedottaminen ja julkisuus

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 9 artiklan mukaan komissio

luo kaikilla yhteisön kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia.

Internet-sivusto

Internet-sivusto (http://ec.europa.eu/egf) on ollut toiminnassa maaliskuusta 2007 lähtien. Sieltä löytyy globalisaatiorahastoon liittyviä peruskysymyksiä vastauksineen, keskeisiä asiakirjoja, hakemuksia, raportteja ja linkkejä sekä jäsenvaltioissa rahastosta vastaavien viranomaisten tietoja. Sivustoa päivitetään ja parannellaan säännöllisesti, ja sinne lisätään asiakirjojen eri kieliversiot, kun ne tulevat saataville.

Globalisaatiorahastoa esittelevä video

Komissio julkaisi vuonna 2007 rahastoa käsittelevän videon median ja muiden kiinnostuneiden käyttöön. Yhdeksänminuuttisella videolla esitellään Ranskan ja Suomen globalisaatiorahastoon liittyviä toimia. Video on katseltavissa osoitteessa

http://ec.europa.eu/avservices/video/video_prod_en.cfm?type=detail&prodid=4097.

Esite

Komissio julkaisi vuonna 2007 globalisaatiorahastoa käsittelevän esitteen 22 kielellä (viralliset kielet iiriä lukuun ottamatta). Esitteen painos on suhteellisen pieni, mutta se löytyy myös komission globalisaatiorahastosivustolta osoitteesta

http://ec.europa.eu/employment_social/egf/docs/egf_leaflet_fi.pdf (muunkieliset versiot löytyvät korvaamalla kielitunnus ”fi” vastaavalla kielitunnuksella, esim. ”sv” tai ”en”).

Tarkastus ja valvonta

Komissio ei vuonna 2007 tehnyt nimenomaan globalisaatiorahastoon liittyviä tarkastus- tai valvontatoimia.

Arviointi Globalisaatiorahastosta tehdään perustamisasetuksen mukaan ensimmäinen arviointi 31. joulukuuta 2011 mennessä. Komissio on jo ryhtynyt toimiin huolehtiakseen, että jäsenvaltiot keräävät tarvittavia tietoja heti rahaston toiminnan aloittamisesta lähtien.

Tapaamiset kansallisten viranomaisten kanssa

Komissio perusti vuoden 2007 alussa jäsenvaltioiden yhteyspisteiden verkoston tarkoituksena auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan mahdollisiin hakemuksiin ja rahaston toiminnan toteuttamiseen. Verkosto on kirjattu asiantuntijaryhmärekisteriin nimellä ”Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmä”, lyhemmin ”EGR-yhteyshenkilöt” (rekisteröintikoodi E02100).

Komissio tiedottaa ryhmän jäsenille säännöllisesti rahaston toiminnasta ja järjestää tapaamisia, joissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja tietoja. Ryhmän jäsenet ovat virkamiehiä niistä jäsenvaltioiden ministeriöistä, joilla joko on tai todennäköisesti tulisi olemaan vastuu tukihakemuksen tekemisestä rahastolle tai tuen käytöstä.

Ryhmä kokoontui vuonna 2007 kaksi kertaa Brysselissä, 1. maaliskuuta ja 9. lokakuuta.

8. Selvitys varainkäytöstä

Tukena myönnetyt varat

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielintenvälisen sopimuksen mukaan globalisaatiorahaston varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (vuoden 2006 hintoina), joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa säädetään lisäksi, että kunkin vuoden syyskuun 1. päivänä vähintään yhden neljänneksen vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun saakka.

Budjettivallan käyttäjä myönsi vuonna 2007 globalisaatiorahastosta tukea neljässä tapauksessa (ks. taulukko 2).

Budjettivallan käyttäjän myöntämät varat ovat 3,72 prosenttia vuotuisesta enimmäismäärästä. Ennen 1. syyskuuta 2007 ei myönnetty tukia, joten koko määrä oli käytettävissä ilmenevien tarpeiden kattamiseksi vuoden loppuun saakka.

Takaisinmaksu

Rahoitustukia ei vuonna 2007 maksettu takaisin.

Tekniseen apuun käytetyt varat

Vuonna 2007 ei käytetty varoja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun, sillä vastaavaa budjettikohtaa ei ollut vielä perustettu.

Vuonna 2007 ilmoitetut epäsäännönmukaisuudet

Komissiolle ei vuonna 2007 ilmoitettu globalisaatiorahastoon liittyvistä epäsäännönmukaisuuksista komission asetuksen (EY) N:o 1681/94[6] mukaisesti.

Vuonna 2007 loppuun käsitellyt epäsäännönmukaisuudet

Koska vuosi 2007 oli globalisaatiorahaston ensimmäinen toimintavuosi, edellisiltä vuosilta peräisin olevia epäsäännönmukaisuuksia ei ollut käsiteltävänä.

9. Rahoitustukien tilien päättäminen

Vuonna 2007 ei vielä päätetty yhdenkään globalisaatiorahastosta sen käynnistämisen jälkeen myönnetyn tuen tilejä. Globalisaatiorahastoasetuksessa säädetään, että asianomaisen jäsenvaltion on käytettävä rahoitustuki kahdentoista kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ja toimitettava viimeistään kuusi kuukautta käyttöajan päättymisen jälkeen kertomus rahoitusten käytöstä. Komissio voi päättää rahoitustuen tilit vasta kertomuksen saatuaan. Ensimmäinen budjettivallan käyttäjän myöntämä tuki, joka koski Ranskan 9. maaliskuuta 2007 jättämää hakemusta EGF/2007/001, oli käytettävissä 8. maaliskuuta 2008 saakka, ja Ranskan on toimitettava tuen käyttöä koskeva loppukertomuksensa 8. syyskuuta 2008 mennessä.

[1] Kertomus esitetään asetuksen (EY) N:o 1927/2006 (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1) 16 artiklan mukaisesti, asetus sellaisena kuin se on oikaistuna (EUVL L 48, 22.2.2008, s. 82).

[2] KOM(2008) 412, 2.7.2008.

[3] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (2006/C 139/01), EUVL C 139,14.6.2006, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta 18. joulukuuta 2007 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2008/29/EY (EUVL L 6, 10.1. 2008, s. 7–8).

[4] Tarkasteltavia asioita ovat muiden muassa työpaikkojen menetyksen määritelmä (globalisaatiorahastoasetuksen 1 artikla), sellaisten kriteerien kuin ”merkittävä lisääntyminen” tai ”nopea pieneneminen” tulkinta (2 artikla), pienten työmarkkinoiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden määritelmä (2 artikla) sekä rahoitustuen ”käyttämisen” tarkka merkitys (13 artiklan 2 kohta).

[5] Tällaiseen mahdollisuuteen viitattiin Ranskan talous-, teollisuus- ja työllisyysministerille ja työ-, työsuhdeasiain, perhe- ja solidaarisuusministerille esitetyssä, 15. huhtikuuta 2008 julkaistussa raportissa L’Europe dans la mondialisation .

[6] Komission asetus (EY) N:o 1681/94, annettu 11. heinäkuuta 1994, rakennepolitiikan rahoituksen epäsäännönmukaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 43).

Top