52008DC0199

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 17.4.2008

KOM(2008) 199 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan digitaalisen tulevaisuuden valmisteluti2010-ohjelman puoliväliarviointi{SEC(2008) 470}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. i2010 puolimatkassa 4

3. Haasteena tulevaisuuden verkot ja Internet 4

4. Sisämarkkinoiden toteuttaminen tieto- ja viestintätekniikan myötävaikutuksella 6

5. Lisää kilpailukykyä innovoinnin ja tutkimuksen avulla 8

6. Pitkän aikavälin toimintapoliittinen ohjelma käyttäjien hyväksi digitaaliympäristössä 11

7. Päätelmät 13

JOHDANTO

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on edelleen tehokas taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten veturi. EU:ssa yritykset kohdistavat tällä hetkellä 20 prosenttia investoinneistaan tieto- ja viestintäteknologiaan, ja alan osuus tutkimukseen suunnatuista kokonaismenoista on 26 prosenttia. Lisäksi 60 prosenttia julkisista peruspalveluista on nyt tarjolla verkossa ja yli puolet EU:n kansalaisista käyttää Internetiä säännöllisesti[1].

i2010-ohjelmalla pyritään 1) luomaan ns. eurooppalainen tietoalue, eli digitaalitalouden todelliset sisämarkkinat, jotta kaikki vahvojen, 500 miljoonan kuluttajan eurooppalaisten markkinoiden mittakaavaedut saadaan hyödynnettyä, 2) vahvistamaan innovaatioita ja investointeja alan tutkimuksessa pitäen mielessä, että tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä talouden veturi, 3) edistämään yhteiskunnallista osallisuutta, laadukkaita julkisia palveluja ja elämänlaatua, eli korostamaan osallisuuteen ja elämänlaatuun liittyviä eurooppalaisia arvoja myös tietoyhteiskuntakehityksessä. |

Kesäkuun alussa 2005 käynnistetty i2010-strategia[2] on ensimmäinen johdonmukainen toimenpidekokonaisuus toisiaan teknisesti lähentyvien televiestintä- ja joukkoviestintäpalvelujen alalla. Kuluneina kolmena vuotena on saavutettu paljon edistystä. Saavutusten laajaa kirjoa voidaan kuvata muutamalla esimerkillä: käytössä on nyt uusi sääntelyjärjestelmä audiovisuaalisille mediapalveluille; sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistamiseen tähtäävät ehdotukset on annettu[3]; matkapuhelimen käytön sisämarkkinoiden luomiseen pyrkivä asetus on saatu voimaan; parhaillaan keskustellaan aloitteista, joilla halutaan tukea verkkosisältöjen kehitystä Euroopassa[4]; käyttöön on saatu merkittäviä uusia t&k- ja innovaatiorahoitusjärjestelmiä (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) kuuluva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma); hiljattain on käynnistetty uraauurtavia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita (ns. yhteisiä teknologia-aloitteita) ja uudet osallistavan tietoyhteiskunnan aloitteet[5] etenevät aikataulun mukaisesti.

Eurooppa on maailman tasolla digitaalitalouden kehityksen etujoukoissa. Euroopan laajakaistamarkkinoilla on 90 miljoonaa liittymää, eli enemmän tilaajia kuin millään muulla talousalueella, ja puolet eurooppalaisista käyttää Internetiä säännöllisesti. Jotkin jäsenvaltiot ovat maailman kärkiluokkaa laajakaistan levinneisyydessä, matkapuhelinten yleisyydessä ja dataliikenteen määrässä. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja, ja investoinneissa Eurooppa jää vielä alakynteen muihin teollistuneisiin alueisiin verrattuna. Samalla kilpailu Kiinan ja Intian suunnalta kovenee. Näistä syistä i2010-strategian tarjoamat poliittiset toimintapuitteet ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Kysymys kuuluukin: onko i2010-strategiaa syytä tarkistaa nyt kun on päästy sen soveltamiskauden puoliväliin?

I2010 PUOLIMATKASSA

Lissabonin strategian viimeisin arviointi[6] osoittaa, että rakenteelliset uudistukset alkavat tuottaa hedelmää, mutta talouden kokonaisnäkymä on hajanainen. Tämä kokonaisarvio pätee myös tietoyhteiskuntaan. Vuoden 2007 strategisesta Lissabon-raportista käy kyllä ilmi tieto- ja viestintätekniikan olennainen merkitys rakenneuudistuksessa, ja puolet jäsenvaltioista onkin vahvistanut t&k- ja TVT-politiikkaansa, mutta monet alueet EU:ssa laahaavat vielä perässä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä.

Komissio tarkasteli vuoden 2007 aikana i2010-lähestymistapaa uudelleen nykypäivän kasvu- ja työllisyystavoitteiden valossa. Lissabonin strategian arvioinnissa, sisämarkkinakatsauksessa[7], innovaatioita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa[8] ja kuluttajalainsäädännön uudelleentarkastelussa[9] on kaikissa korostettu tieto- ja viestintätekniikan tärkeyttä. Seuraavista seikoista onkin tulossa strategisesti keskeisiä kysymyksiä kilpailukyvylle ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolle Euroopassa:

- Eurooppa on edennyt huomattavasti kohti verkostotaloutta, mutta sen on yhä kiihdytettävä vauhtia voidakseen johtaa siirtymistä seuraavan sukupolven verkkoihin hellittämättä kuitenkaan pyrkimyksiään poistaa digitaalinen kahtiajako.

- Euroopan olisi paremmin hyödynnettävä tärkeintä taloudellista voimavaraansa, eli kehittyneen maailman suurimpia kuluttajamarkkinoita. Internetin laajasta levinneisyydestä huolimatta digitaalitalouden sisämarkkinoiden luominen edellyttää kuitenkin lisätoimia.

- Tieto- ja viestintätekniikan tutkimusrahoitus jää vielä useimmissa jäsenvaltioissa tavoitteiden alapuolelle. Resursseja on entistä voimakkaammin pyrittävä kokoamaan yhteen koordinoimalla tutkimus- ja innovointitoimintaa.

- Internetin tullessa osaksi arkea muuttuvat myös käyttäjien tietoyhteiskuntaan kohdistamat odotukset ja siihen liittyvät huolenaiheet. Varotoimenpiteiden on kehityttävä teknologian ja markkinoiden myötä tukahduttamatta verkossa tapahtuvan sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan tarjoamia huikeita mahdollisuuksia.

Tämä tiedonanto sisältää konkreettisia ehdotuksia i2010-ohjelman suuntaamisesta näihin haasteisiin edistämällä entistä tehokkaammin kilpailukykyä ja tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa Euroopassa.

HAASTEENA TULEVAISUUDEN VERKOT JA INTERNET

Digitalisoitumisen mukanaan tuoma eri teknologioiden lähentyminen on nyt todellisuutta, ja Internet on talouden toiminnan ja arkemme kannalta keskeinen väline. Laajakaistasta on tulossa liittymien perustyyppi. Verkon sisältö kehittyy nopeasti, pääasiassa uudenlaisen ja käyttäjien itsensä luoman sisällön alalla.

Euroopan laajakaistamarkkinat kehittyvät nopeasti, ja Yhdysvallat on jo jäänyt tässä kehityksestä jälkeen. Laajakaistan levinneisyys kasvoi 20 prosenttiin väestöstä tammikuussa 2008 eli kolminkertaistui vuoden 2004 laajentumisen jälkeen. Tanska, Suomi ja Alankomaat ovat tilastoissa maailman kärkisijoilla. Nyt on kuitenkin havaittavissa väsymyksen merkkejä: levinneisyyden kasvu hidastuu ja jäsenvaltioiden erot kasvavat käyttäjämäärien, liittymänopeuksien, liittymähintojen ja saatavuuden suhteen. Kaistanleveysvaatimukset ovat kasvamassa, ja vaikka liittymänopeudet kehittyvätkin Yhdysvaltojen vastaavien tapaan, siirtyminen nopeisiin laajakaistayhteyksiin on EU:ssa hyvin verkkaista.

Kaavio 1:

[pic]

Tarkoituksenmukaisen toimintapolitiikan suunnittelu edellyttää laadukasta tilanteen seurantaa. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden kokonaiskehitystä vertaillaan erilaisten tekijöiden perusteella. Vertailtavia kohteita voisivat olla esimerkiksi kulloinenkin yleisyysaste, liittymänopeudet, saatavuus maaseutualueilla, hinnat, innovatiivisuus ja muut sosioekonomiset tekijät. Komissio kehittää jäsenvaltioita kuullen laajakaistakehitystä kuvaavan suorituskykyindeksin, jonka avulla voidaan vertailla laajakaistan edistymistä jäsenvaltioissa.

Investoinnit seuraavan sukupolven verkkoihin eivät etene Euroopan tarpeisiin nähden riittävän nopeasti. Tästä syystä komissio antaa vuoden 2008 aikana suosituksen selventääkseen säännöksiä, jotka koskevat mahdollisuuksia toteuttaa seuraavan sukupolven verkkoja. Langattomista yhteyksistä on tulossa kiinteän verkon rinnalle yhä tärkeämpi vaihtoehtoinen infrastruktuuri erityisesti maaseutualueilla, mutta myös muualla. Digitalisoinnissa vapautuvia taajuuksia koskevassa tiedonannossa[10] ehdotetaan, että osa taajuuksista annettaisiin saataville niin, että ne voitaisiin jakaa tasapainoisesti teräväpiirtotelevisiolähetysten, mobiilitelevisiopalvelujen ja langattoman laajakaistaviestinnän kesken.

Kun Internetin IP-yhteyskäytännöstä on nyt tullut tärkein palvelujen, sovellusten ja sisällön tarjontatekniikka, siitä on saatava käyttöön uusi tehokkaampi versio, IPv6. Uusi versio tuo tarjolle huomattavasti enemmän IP-osoitteita ja mahdollistaa laajemman valikoiman uudenlaisia langattomaan tekniikkaan perustuvia sovelluksia. Tämä taas laajentaa mahdollisuuksia laajakaistaviestintään, kun tarjolle tulee uusia mukana kulkevia päätelaitteita, jotka soveltuvat ajasta ja paikasta riippumattomaan käyttöön. Tuotteisiin upotetut radiotaajuustunnistus- eli RFID-sirut ja anturit lisäävät laitteiden välistä suoraa tiedonsiirtoa ja laajentavat Internetin käsitettä "tavaroiden Internetiksi”.

Komissio luo pitemmällä aikavälillä perustaa tälle tulevalle tavaroiden verkolle esimerkiksi RFID-tekniikan kehittämiseen, Internetin hallintoon ja verkkojen eheyteen liittyvillä toimilla[11]. Se antaa vuoden 2008 aikana RFID-tekniikasta suosituksen, jolla pyritään takaamaan alan toimijoille oikeusvarmuus sekä hälventämään yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä epäilyjä. Lisäksi se antaa vuoden 2008 kuluessa tiedonannon tulevaisuuden Internetistä ja muista verkoista. Tiedonannon tavoitteena on koota yhteen erilaiset tulevaisuuteen suuntautuvat toimet ja osaltaan helpottaa johdonmukaisen politiikan laadintaa valmisteltaessa tietoyhteiskuntaa Internetin tulevaisuutta silmällä pitäen.

Toimenpiteet vuonna 2008:

- Laaditaan laajakaistakehitystä kuvaava suorituskykyindeksi ja pyydetään jäsenvaltioita asettamaan kansalliset tavoitteet nopeille Internet-liittymille. Tavoitteena 30 prosentin levinneisyysaste EU:n väestöstä laskettuna vuoteen 2010 mennessä.

- Autetaan osaltaan tietoyhteiskunnan valmistautumista tulevaisuuden Internet-talouteen antamalla tiedonanto Internetin ja muiden verkkojen tulevaisuudesta.

- Helpotetaan siirtymistä uusiin verkkoihin antamalla suositus seuraavan sukupolven yhteystekniikoista.

- Edistetään ”tavaroiden Internetiä” antamalla RFID-suositus, jossa keskitytään yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskeviin kysymyksiin.

- Annetaan ehdotus toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan kriittisille viestintäverkoille ja tiedonsiirtoinfrastruktuureille (kuten Internetille) korkeatasoinen suoja ja takaamaan palveluntarjonnan jatkuvuus.

- Annetaan ehdotus toimista, joilla voidaan helpottaa siirtymistä IPv6-yhteyskäytäntöön.

SISÄMARKKINOIDEN TOTEUTTAMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN MYÖTÄVAIKUTUKSELLA

Sisämarkkinoiden toteuttaminen tietoyhteiskunnan ja joukkoviestinnän alalla on yksi i2010-strategian päätavoitteista. Tässä suhteessa tärkeitä viimeaikaisia edistysaskeleita ovat olleet komission ehdotukset telealan sääntöjen uudistuksesta sekä verkkosisältöjä koskevan aloitteen käynnistyminen.

EU:n sääntelyjärjestelmällä on ollut pääsääntöisesti myönteinen vaikutus Euroopan sähköisen viestinnän markkinoihin, mutta sillä ei ole saatu aikaan riittävän johdonmukaista sääntely-ympäristöä koko Eurooppaan. EU:n 27 jäsenvaltion harjoittaman sääntelyn hajanaisuus esimerkiksi markkinoiden puutteita korjaavissa toimenpiteissä uhkaa muodostua vakavaksi esteeksi sisämarkkinakehitykselle ja yleiseurooppalaisten palvelujen syntymiselle.

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistuksen[12] yhteydessä antamillaan ehdotuksilla komissio on pyrkinyt lisäämään sääntelyn yhdenmukaisuutta. Se on muun muassa ehdottanut, että alalle perustettaisiin erityinen Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen, joka hyödyntäisi kansallisten sääntelyviranomaisten asiantuntemusta. Markkinaviranomainen helpottaisi myös taajuushallinnon koordinointia jäsenvaltioiden kesken. Jotta matkaviestinnän sisämarkkinoista voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti, yleiseurooppalaisia matkaviestintäpalveluja pääsisi syntymään nykyistä helpommin ja toimijat voisivat hyödyntää mittakaavaetuja, taajuushallinnon uudistamista koskevissa ehdotuksissa kannatetaan taajuuksien laajempaa kauppaa EU:ssa sekä palvelu- ja teknologianeutraaliuden periaatteita.

Sisämarkkinakatsauksessa[13] korostetaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia avata sisämarkkinoita kansalaisten, yritysten ja viranomaisten eduksi: tietämyksen ja innovaatioiden vapaata liikkuvuutta olisi edistettävä "viidentenä vapautena" sisämarkkinoilla. EU:n olisi parannettava innovoinnin edellytyksiä erityisesti tietoyhteiskunnan alalla nopeuttamalla yhteentoimivien standardien laatimisprosessia ja siirtymällä yhtenäisempään taajuushallintoon. Komissio on pohtinut tieto- ja viestintätekniikan alan standardoinnin kehittämistä ja antaa asiasta ehdotuksen vuoden 2008 aikana.

EU:n selkeänä painopisteenä on korjata sisämarkkinoiden vakavimmat puutteet erityisesti palvelujen alalla. Tämä edellyttää muun muassa menettelytapojen virtaviivaistamista, hallinnollisten velvoitteiden keventämistä ja rajat ylittävän markkinoillepääsyn helpottamista erityisesti julkisissa hankinnoissa. Tuloksia voisivat olla esimerkiksi yhteentoimivat yleiseurooppalaiset julkishallinnon sähköiset palvelut ja sähköisten allekirjoitusten tunnustaminen myös maiden rajat ylittävissä tapauksissa.

Tietoyhteiskuntakehitystä säätelevät oikeudelliset puitteet ja niiden toisinaan hajanainen soveltaminen jäsenvaltioissa saattavat vaikeuttaa tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä koko Euroopan mittakaavassa, mikä taas voi aiheuttaa esteitä rajat ylittävälle verkkokaupankäynnille. Erilaiset vaatimuksiin liittyvät päällekkäisyydet, puutteet ja täytäntöönpanon epäjohdonmukaisuudet on poistettava ja sääntely on pidettävä teknologian kehityksen tasalla (ks. kaavio 2), jotta "sähköisten sisämarkkinoiden" tehokas toiminta voitaisiin varmistaa. Esimerkiksi sähköistä laskutusta käsitellään vuosina 2008 ja 2009 asiantuntijaryhmässä, joka kartoittaa sääntelyn puutteet ja sähköiseen laskutukseen liittyvät liiketoiminnalliset vaatimukset sekä ehdottaa komissiolle vuoden 2009 loppuun mennessä puitteita, joilla edistetään sähköisen laskutuksen täysimääräistä tunnustamista rajat ylittävässä kaupassa.

Kaavio 2: Oikeudellisen ja teknisen toimintaympäristön kehitys

[pic]

Lähde: DLA Piper, 2007

Toimenpiteet:

- Tuetaan sähköisen viestinnän sääntelyn uudistuspaketin hyväksymistä ja erityisesti Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamista.

- Tehostetaan taajuushallintoa helpottamalla yhdenmukaistamista ja taajuuskauppaa taajuuksien yleiseurooppalaisella osalla.

- Kehitetään yleiseurooppalaisia julkisia palveluja käyttämällä apuna suuren mittakaavan kokeiluhankkeita tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmassa.

- Annetaan ehdotukset EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardointijärjestelmän kehittämiseksi.

- Laaditaan toimintasuunnitelma sähköisten allekirjoitusten ja sähköisen tunnistuksen edistämiseksi edelleen.

- Pannaan täytäntöön sähköistä laskutusta koskevat eurooppalaiset oikeudelliset puitteet.

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ INNOVOINNIN JA TUTKIMUKSEN AVULLA

Tutkimus ja innovointi ovat EU:n talousuudistuksessa kärkisijoilla. EU:n 27 jäsenvaltiosta 22 on nimennyt nämä tekijät keskeisiksi haasteiksi kansallisissa uudistusohjelmissaan ja kaavaillut suuntaavansa yli 14 prosenttia vuosien 2007–2013 rakennerahastoinvestoinneista t&k-hankkeisiin ja innovointiin. Siitä huolimatta tavoite, jonka mukaan tutkimusmenojen osuus BKT:sta on nostettava 3 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, on yhä ulottumattomissa[14].

EU käyttää tieto- ja viestintätekniikan tutkimukseen ja kehittämiseen vain puolet siitä mitä Yhdysvallat, ja se on erikoistunut osa-alueisiin, joiden tutkimusintensiivisyys on alhaista. Useimmissa kehittyneissä maissa tieto- ja viestintätekniikkaan käytetään noin 30 prosenttia kaikissa tutkimuspanostuksista, ja kuilu EU:n ja sen tärkeimpien kilpailijoiden välillä heikentää EU:n tulevia mahdollisuuksia johtaa tietoyhteiskunnan innovointia.

Investointien lisäämiseksi EU on näyttänyt tietä nostamalla tieto- ja viestintätekniikan suurimmaksi yksittäiseksi aihealueeksi tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. EU toimii edelläkävijänä myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeissa käynnistettyään yhteiset teknologia-aloitteet sulautettujen järjestelmien (ARTEMIS) ja nanoelektroniikan (ENIAC) alalla. Kansallisten tutkimusohjelmien yhteistoteutuksella pyritään saamaan lisää t&k-investointeja sekä jäsenvaltioilta että kunkin alan teollisuudelta.

Taloudellista tukea täydennetään innovaatioita tukevilla kysyntäpuolen toimenpiteillä, kuten ns. ensimarkkina-aloitteella[15]. Aloitteessa keskitytään Euroopassa erityisen suuren potentiaalin omaaviin markkinoihin ja hyödynnetään yhdistelmänä t&k- ja innovaatiorahoitusta, innovaatioiden julkisia hankintoja, sääntelyllisiä välineitä sekä koordinointia ja kumppanuuksia jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa.

Innovaatioiden julkiset hankinnat ovat jääneet EU:ssa liian vähälle huomiolle. Tämä koskee erityisesti sellaista t&k:ta koskevia hankintoja, jolla tuodaan radikaaleja parannuksia julkisiin palveluihin ja luodaan samalla eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia kansainvälinen johtoasema uusilla markkinoilla sekä vallataan maaperää kuluttajaystävällisille standardeille.

Sähköisen terveydenhuollon ensimarkkina-aloite: Väestön ikääntyminen yhdistettynä kroonisten sairauksien dramaattiseen lisääntymiseen ja parempien terveyspalvelujen lisääntyvään kysyntään tulee kasvattamaan terveydenhuollon kustannuksia räjähdysmäisesti. Tieto- ja viestintätekniikka on keskeisessä asemassa terveydenhuoltojärjestelmien uudistamisessa, ja Euroopassa onkin suunnattu mittavia investointeja terveydenhuollon sovellusten tutkimukseen ja kehittämiseen. Ennusteiden mukaan markkinat kasvavat 43 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, eli 21 miljardista, joka oli vuoden 2006 arvo EU15-alueella, 30 miljardiin euroon. Jäsenvaltioiden sähköisiä terveydenhuoltopalveluja ei ole kuitenkaan helppo sovittaa yhteen. Sähköisen terveydenhuollon ensimarkkina-aloitteella pyritäänkin kehittämään eurooppalaisia markkinoita innovatiivisille sähköisen terveydenhuollon teknologioille ja vähentämään eroja tavoissa, joilla terveydenhuoltopalvelut toteutetaan eri jäsenvaltioissa. |

Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat auttaneet luomaan strategisempia ja koordinoidumpia eurooppalaisia tutkimuslinjauksia ja kehittämään Euroopan laajuisia, kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja -politiikkoja, mutta näiden välille on saatava aikaan enemmän vuorovaikutusta.

Sähköinen terveydenhuolto on hyvä esimerkki siitä, miten tieto- ja viestintätekniset innovaatiot voivat tukea eurooppalaisen politiikan laajoja tavoitteita[16]. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan myös tukea EU:n pyrkimyksiä lieventää ilmastonmuutosta ja lisätä energiatehokkuutta. Ensinnäkin tieto- ja viestintätekniikka-ala voi ”siivota oman tonttinsa” parantamalla komponenttien, järjestelmien ja sovellusten energiatehokkuutta. Esimerkiksi datakeskusten energiansäästöpotentiaali on niiden käyttötarkoituksesta riippuen 20–70 prosenttia. Laajemmin tarkasteltuna tieto- ja viestintätekniikalla voidaan parantaa energiatehokkuutta koko taloudessa hyödyntämällä dematerialisointia, mahdollistamalla uusia liiketoimintamalleja ja parantamalla prosessien ja toimintojen seurantaa ja säätötarkkkuutta. Alkuvaiheessa komissio keskittyy energiatehokkuuden lisäämiseen tieto- ja viestintätekniikan avulla.

Kuudennen puiteohjelman arvioinnin[17] jälkeen komissio julkistaa vuonna 2009 joukon aloitteita, joilla pyritään varmistamaan Euroopan johtoasema tieto- ja viestintätekniikan jatkokehityksessä, nykyaikaistamaan julkista sektoria ja parantamaan sen laatua ja tehokkuutta sekä hallitsemaan talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeiset teknologiat. Prosessi käynnistetään vuonna 2009 tieto- ja viestintätekniikan tutkimusta ja innovaatioita koskevalla tiedonannolla sekä määrittelemällä seitsemännessä puiteohjelmassa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa asiaan liittyviä valmistelutoimia.

Tieto- ja viestintätekniikan osuutta Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa tehostetaan edelleen kehittämällä tietoliikenneinfrastruktuureja (kun GEANT ja Grid-verkot), jotka auttavat rakentamaan uusia tutkimusympäristöjä tieteen tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Nämä infrastruktuurit yhdistävät kaikkien alojen tutkijat valtavalla kaistanleveydellä ja laskentateholla, poistavat maantieteellisiä rajoituksia ja helpottavat hajautettua yhteistyötä. Näin ne luovat synergioita erillään olevien tutkimusryhmien välille ja parantavat niiden mahdollisuuksia ratkaista entistä monimutkaisempia haasteita.

Toimenpiteet:

- Käynnistetään yhteiset teknologia-aloitteet ensimmäisinä todella Euroopan laajuisina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeina.

- Edistetään eurooppalaisia teknologiayhteisöjä ja erityisesti yhteistyötä niiden keskuudessa.

- Toteutetaan sähköisen terveydenhuollon ensimarkkina-aloite: sähköisen terveydenhuollon innovoinnin tulostaulut; suositus yhteentoimivuudesta sähköisen terveydenhuollon alalla; standardointi- ja sertifiointitarpeisiin liittyvät toimet; oikeusvarmuutta parantavat toimet.

- Edistetään julkisen sektorin roolia innovaatioiden ensiostajana.

- Julkaistaan tiedonanto tieto- ja viestintätekniikasta ja energiatehokkuudesta.

- Julkaistaan tiedonanto tieto- ja viestintätekniikka-alan tutkimuksesta ja innovaatioista. Tiedonannolla käynnistetään prosessi, jolla pyritään turvaamaan Euroopan johtoasema tieto- ja viestintätekniikassa.

- Edistetään tiedonsiirtoinfrastruktuurien asemaa muuttuvassa ja globaalissa tutkimusympäristössä.

PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTAPOLIITTINEN OHJELMA KÄYTTÄJIEN HYVÄKSI DIGITAALIYMPÄRISTÖSSÄ

Internet on nyt osa arkeamme: vuonna 2007 joka toinen eurooppalainen käytti Internetiä säännöllisesti ja lähes 80 prosenttia Internet-kotitalouksista oli jo siirtynyt valintaisesta yhteydestä laajakaistaan ja käyttäjät omaksuivat yhä enemmän uusia sovelluksia.

[pic]

Kuitenkin lähes 40 prosenttia eurooppalaisista ei käytä Internetiä lainkaan ja 46 prosenttia Euroopan kotitalouksista on vielä ilman Internet-liittymää.

Komissio pyrkii tuomaan tietoyhteiskuntaa asteittain kaikkien eurooppalaisten ulottuville. Osallistavaa tietoyhteiskuntaa koskeva komission e Inclusion-aloite tarjoaa strategiset puitteet, joissa voidaan lisätä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien todellista osallistumista ja parantaa elämänlaatua tieto- ja viestintätekniikan avulla. Viimeksi mainittua kysymystä tarkastellaan i2010-strategian lippulaivahankkeissa, kuten älyautoaloitteessa, joista on muodostumassa omia toimintapolitiikan lohkojaan.

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistus vahvistaa käyttäjien oikeuksia telealalla helpottamalla tietoisten valintojen tekoa ennen tuotteen ostamista ja helpottamalla palveluntarjoajan vaihtoa. Hätäpalvelujen saatavuutta 112-hätänumeron kautta parannetaan ja vammaisten mahdollisuuksia käyttää palveluja lisätään edelleen. Myös yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiä tarkennetaan. Lisäksi komissio raportoi sovitun mukaisesti vuonna 2008 yleispalveluvelvoitteiden toiminnasta yhteiskunnallisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen valossa.

Sähköinen kaupankäynti ei kehity yhtä nopeasti kuin Internetin muut sovellusalat. Tuotteiden ja palvelujen monimutkaisuus ja monimuotoisuus vaikeuttavat kuluttajien mahdollisuuksia arvioida markkinoiden tarjontaa, ja luottamuksen puute ja epävarmuus tietoturvasta uusien teknologioiden ja palvelujen käytössä saattaa olla laajemman käyttöönoton esteenä. Käyttäjien oikeuksien ja velvollisuuksien selventäminen on ensimmäisellä sijalla, ja tähän puututaankin vuonna 2008. Lisäksi on erittäin tärkeää lujittaa verkkoympäristöä kohtaan tunnettua luottamusta. Meneillään olevassa yhteisön kuluttajalainsäädännön tarkistuksessa kiinnitetään huomiota juuri näihin seikkoihin erityisesti yhdenmukaistamalla ja parantamalla käyttäjien oikeuksia ja velvollisuuksia[18]. Tässä yhteydessä komissio tulee antamaan ehdotuksen, jolla pyritään lisäämään luottamusta maiden rajat ylittäviin maksutapahtumiin (myös verkkokauppaan) yksinkertaistamalla ja parantamalla kuluttajasäännöksiä.

Verkkosisällön ja erityisesti käyttäjien itsensä luoman sisällön huomattava esiinnousu on pääosin seurausta uusista liiketoimintamalleista, jotka yhä enemmän perustuvat verkkomainontaan. Tekijänoikeuksien suojaaminen vaatii jatkuvasti jäsenvaltioiden ja komission huomiota. Tuleva Content Online -foorumi[19] tarjoaa puitteet tämän alan keskustelulle. Pohtiessaan henkilötietojen luovuttamista tekijänoikeuksien valvomista varten yhteisöjen tuomioistuin on korostanut[20] tarvetta löytää tasapaino yhtäältä henkistä omaisuutta koskevan perusoikeuden ja toisaalta henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden välillä.

Internetissä tapahtuva sosiaalinen verkostoituminen ja osallistavat web-sovellukset ovat olleet yksi neljän viime vuoden kasvuilmiöistä. Niistä on tulossa Euroopassa kaikkein suosituimpia Internetin käyttömuotoja sähköpostin ja tiedonhaun jälkeen. Vuonna 2007 verkkofoorumeihin osallistui 24 prosenttia eurooppalaisista (18 prosenttia vuonna 2006), ja kiinnostus oli vielä suurempaa nuorten keskuudessa. Verkon kautta tapahtuvaa osallistumista koskevassa aloitteessa kartoitetaan tapoja käyttää Internetiä poliittisten viestien välittämiseen kansalaisille. Internetin entistä osallistavampien käyttötapojen lisääntyminen tuo mukanaan kuitenkin myös uusia haasteita. Yhä useammat käyttäjät ovat huolestuneita sisällön laadusta, tietojen oikeellisuudesta, tietosuojan riittävyydestä ja siitä, miten alaikäisiä pystytään suojelemaan haitallisilta sisällöiltä. Käyttäjät, jotka mainostavat ja jakelevat sisältöä ja saavat tästä tuloja käyttäjävetoisissa sisältöympäristöissä, joutuvat usein pohtimaan tekijänoikeuden piiriin kuuluvien tuotostensa luvattomaan käyttöön liittyviä riskejä. Näihin haasteisiin pureudutaan tarkemmin vuoden 2008 aikana.

Toimenpiteet :

- Raportoidaan yleispalveluvelvoitteista.

- Toteutetaan osallistavaa tietoyhteiskuntaa koskeva eInclusion -aloite: annetaan esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva lainsäädäntöehdotus; vastataan väestön ikääntymisen haasteeseen tieto- ja viestintätekniikka-avusteista asumista ( Ambient Assisted Living , AAL) kehittävällä lippulaivahankkeella; selvitetään digitaaliseen lukutaitoon liittyvän toimintapolitiikan mahdolliset muutostarpeet ja järjestetään eInclusion -huippukokous.

- Julkaistaan opas, jossa selvitetään käyttäjien oikeuksia ja velvollisuuksia digitaaliympäristössä.

- Käynnistetään kuluttajalainsäädännön uudistuksen seuraava vaihe – kuluttajasopimuksiin liittyviä oikeuksia koskeva puitedirektiivi.

- Käynnistetään Safer Internet -ohjelma (2009–2013), joka liittyy alaikäisten suojeluun ja laittoman sisällön torjuntaan.

- Pyritään vastaamaan yksityisyyden suojaan ja luottamukseen liittyviin haasteisiin, joita syntyy teknisesti yhdentyvässä palveluympäristössä, kun tietoyhteiskunta laajenee tulevaisuudessa kaikille elämän osa-alueille.

- Perustetaan verkkosisältöjen alan Content Online -foorumi.

- Annetaan verkkosisältöjä koskeva suositus, jossa tarkastellaan tekijänoikeuksien hallinnassa digitaaliympäristössä käytettävien DRM-järjestelmien ( Digital Rights Management ) yhteentoimivuus- ja läpinäkyvyyskysymyksiä kuluttajien näkökulmasta.

PÄÄTELMÄT

Tässä tiedonannossa tähdennetään jälleen tietoyhteiskunta- ja mediapolitiikan suurta merkitystä Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Siinä vahvistetaan myös, että i2010 muodostaa yhä tarkoituksenmukaiset puitteet eurooppalaiselle politiikalle tietoyhteiskunnan ja viestinten alalla. Tiedonannossa esitetään käytännön ehdotuksia, joilla i2010-strategiaa voidaan suunnata uudelleen niin, että se tukee entistä paremmin kilpailukykyä ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä Euroopassa. Lisäksi komissio laatii kaudella 2008–2009 pitkän aikavälin toimintapoliittisen asialistan tietoyhteiskunta- ja mediapolitiikan alalla ja tekee arvion tieto- ja viestintätekniikan kokonaisvaikutuksesta Euroopan taloudelliseen suorituskykyyn[21]. On erittäin tärkeää kehittää eurooppalaisia toimintaperiaatteita, joilla edistetään johtavien maiden kilpailukykyä, kurotaan umpeen parhaiten ja heikoiten menestyvien välistä kuilua ja hillitään siten jäsenvaltioiden kehityksen hajanaistumista.

[1] Ellei toisin mainita, tilastotiedot ovat peräisin liitteenä olevista komission valmisteluasiakirjoista.

[2] http://ec.europa.eu/i2010.

[3] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/tomorrow/index_en.htm.

[4] KOM(2007) 836, http://ec.europa.eu/avpolicy/other_actions/content_online/index_en.htm.

[5] KOM(2007) 694, http://ec.europa.eu/information_society/activities/einclusion/index_en.htm.

[6] KOM(2007) 803, http://ec.europa.eu/growthandjobs/european-dimension/200712-annual-progress-report/index_en.htm.

[7] KOM(2007) 724, http://ec.europa.eu/internal_market/strategy/index_en.htm.

[8] KOM(2006) 502, http://ec.europa.eu/enterprise/innovation/index_en.htm.

[9] http://ec.europa.eu/consumers/rights/cons_acquis_en.htm.

[10] KOM(2007) 700, http://ec.europa.eu/information_society/policy/radio_spectrum/index_en.htm.

[11] Ks. http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/tomorrow/index_en.htm.

[12] http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/tomorrow/index_en.htm.

[13] KOM(2007) 724.

[14] KOM(2007) 803.

[15] KOM(2007) 860, http://ec.europa.eu/enterprise/leadmarket/leadmarket.htm.

[16] KOM(2007) 860.

[17] Esko Ahon johtama riippumaton asiantuntijaryhmä julkistaa raporttinsa vuoden 2008 puolivälissä.

[18] KOM(2006) 744, s. 1, http://ec.europa.eu/consumers/rights/cons_acquis_en.htm.

[19] KOM(2007) 724.

[20] Asia C-275/06.

[21] Tässä käytetään tukena meneillään olevia analyysejä ja kuulemisprosesseja, jotka liittyvät seuraaviin aiheisiin: tieto- ja viestintätekniikan taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina; tietoyhteiskunnan sisämarkkinoiden oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat; Internetistä ja uusista verkoista aiheutuva tulevien poliittisten toimien tarve sekä yksityisyyden suojaan ja luottamukseen liittyvät kysymykset kaikkialle ulottuvassa tietoyhteiskunnassa; käyttäjien itsensä luoma sisältö; tieto- ja viestintätekniikan aseman tarkastelu pitkällä aikavälillä kestävän kehityksen näkökulmasta sekä kaikille yhteisen tietoyhteiskunnan kehittäminen, aluepolitiikkaan liittyvät kysymykset mukaan luettuina.http://ec.europa.eu/information_society/eeurope/i2010/studies/index_en.htm.