52007SC0192

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 13.2.2007

SEC(2007) 192 lopullinen

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2006–2009

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Yleistä taustaa

Heinäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, johon pyrkimällä luodaan entistä paremmat edellytykset hintavakaudelle sekä vahvalle ja kestävälle kasvulle, jolla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Kun sopimusta vuonna 2005 uudistettiin, todettiin, että sopimuksesta on ollut hyötyä kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamisessa. Muutoksilla pyritäänkin lähinnä lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1], joka on osa sopimusta, säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelma, minkä jälkeen niiden on toimitettava tarkistettu ohjelma vuosittain (jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan, toimittavat (tarkistetun) vakausohjelman, ja jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa, toimittavat (tarkistetun) lähentymisohjelman). Ruotsi toimitti ensimmäisen lähentymisohjelmansa joulukuussa 1998. Asetuksen mukaisesti neuvosto antoi 8 päivänä helmikuuta 1999 ohjelmasta lausunnon komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Asetuksessa säädetyn menettelyn mukaan komissio arvioi ja edellä mainittu komitea tutkii tarkistetut vakaus- ja lähentymisohjelmat, ja myös neuvosto voi tutkia ne.

Taustaa tarkistetun ohjelman arvioimiseksi

Komissio on tutkinut Ruotsin uusimman tarkistetun lähentymisohjelman, joka toimitettiin sille 7 päivänä joulukuuta 2006, ja on antanut suosituksen ohjelmaa koskevaksi neuvoston lausunnoksi (ks. jäljempänä keskeiset kohdat, joita on arvioitu).

Jotta voitaisiin saada kuva siitä, millaisessa kehyksessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa esitettyä finanssipoliittista strategiaa arvioidaan, jäljempänä esitetään tiivistelmä seuraavista seikoista:

1. talouden ja finanssipolitiikan kehitys kymmenen viime vuoden aikana

2. viimeisin arvio maan tilanteesta vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevien säännösten perusteella (tiivistelmä edellistä tarkistettua lähentymisohjelmaa koskevasta neuvoston lausunnosta) ja

3. komission arvio marraskuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta.

Talouden ja finanssipolitiikan viimeaikainen kehitys

Ruotsin talouskasvu on kymmenen viime vuoden ajan ollut yleisesti vahvaa. Kokonaistuotanto on kasvanut enemmän kuin euroalueella. Kehitykselle on ollut leimallista voimakas tuottavuuden kasvu ja nettoviennin kasvuvaikutus. Vaihtotaseen ylijäämä on jatkuvasti kasvanut. Työttömyysaste on alhaisempi kuin euroalueella, ja se on edelleen laskenut, vaikkakin sitä Ruotsin standardien mukaan pidetään korkeana. Työvoimaosuus on suhteellisen korkea. Osoituksena realistisesta inflaatiotavoitteeseen perustuvasta rahapolitiikasta inflaatio on alhainen. Kuten muuallakin, reaali- ja nimelliskorot ovat laskeneet. Julkisen talouden rahoitusasema, jota ohjaa kansallinen sääntökehys, on terve, ja budjettiylijäämät ovat suhdannekierron aikana keskimäärin kansallisen 2 prosentin tavoiteylijäämän mukaisia. Julkisen talouden bruttovelkasuhde on asteittain supistunut ja jää selvästi alle 60 prosentin viitearvon.

Neuvoston edellisestä ohjelmasta esittämä lausunto

Neuvosto antoi 24 päivänä tammikuuta 2006 lausunnon edellisestä tarkistetusta lähentymisohjelmasta, joka kattoi vuodet 2005–2009. Neuvosto katsoi, että julkisen talouden rahoitusasema on yleisesti ottaen terveellä pohjalla ja julkisen talouden strategia on hyvä esimerkki vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesta finanssipolitiikasta.

Ruotsi käyttää keväällä 2007 päättyvää siirtymäkautta eläkejärjestelmien alakohtaisesta luokittelusta 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn Eurostatin päätöksen täytäntöönpanossa. Eurostatin päätöksen noudattaminen supistaa ylijäämäasemaa vuosittain noin 1 prosentilla suhteessa BKT:hen ja kasvattaa valtion velkasuhdetta 0,5 prosenttiyksiköllä.

Komission arvio marraskuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta

Ruotsi on esittänyt kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen ja uuden hallituksen tarkistaman kansallisen uudistusohjelman, jonka täytäntöönpanosta toimitettiin kertomus 28 päivänä marraskuuta 2006. Ruotsin kansallisessa uudistusohjelmassa pidetään keskeisinä haasteina/painopisteinä seuraavia: työvoimaosuuden ja tehtyjen työtuntien määrän pitäminen korkeina sekä osaamistalouden ja ympäristötehokkaiden tuotantoprosessien edistäminen.

Komission tätä ohjelmaa koskevasta arviosta (joka hyväksyttiin osana joulukuussa 2006 esitettyä vuotuista seurantakertomusta [2] ) kävi ilmi, että Ruotsi edistyy oikein hyvin kansallisen uudistusohjelmansa toteuttamisessa. Vakauteen tähtäävä makrotalouden kehys on asianmukainen ja toimiva. Ruotsi on pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan työnteon kannustimia. Kilpailun lisääminen palvelualoilla edellyttää kuitenkin lisätoimenpiteitä.

Ottaen huomioon jo saavutetun kehityksen Ruotsia kannustettiin keskittymään seuraaville aloille: kilpailua lisäävät sääntelytoimenpiteet, vaikutustenarviointijärjestelmä, parempi sääntely, työvoiman tarjonta ja tehdyt työtunnit, maahanmuuttajien ja nuorten työllisyys sekä työkyvyttömyysetuuksia saavien palauttaminen työelämään.

Keskeiset kohdat, joita on arvioitu Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan (vakausohjelmat) ja 9 artiklan 1 kohdan (lähentymisohjelmat) nojalla on arvioitu seuraavat seikat: ovatko ohjelman taustalla olevat taloutta koskevat oletukset realistisia; mikä on jäsenvaltioiden esittämä keskipitkän aikavälin tavoite ja onko sopeutusura sopiva; ovatko sopeutusuran suhteen toteutettavat ja/tai ehdotetut toimenpiteet riittäviä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana; arvioitaessa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa: toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina (taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan toteuttaa vähemmän) ja – euroalueen ja ERM II -jäsenvaltioiden osalta – pyrkiikö jäsenvaltio vuosittain parantamaan suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (viitearvo keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi); määriteltäessä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa (jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tavoitettaan) tai sallittaessa väliaikainen poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta (jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet tavoitteensa): sellaisten huomattavien rakenneuudistusten toteuttaminen, jotka tuovat suoria pitkäaikaisia kustannussäästöjä (myös potentiaalista kasvua lisäämällä) ja joilla on sen vuoksi todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen (edellyttäen, että säilytetään riittävä varmuusmarginaali, jolla varmistetaan, ettei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity, ja edellyttäen, että julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan palaavan takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ohjelmakaudella); erityistä huomiota on kiinnitettävä eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari; vastaako jäsenvaltion talouspolitiikka talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Ohjelmassa esitettyjen makrotaloudellisten oletusten realistisuutta arvioidaan komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen perusteella ja soveltaen yhteisesti sovittuja menetelmiä, joita käytetään potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arvioinnissa. Arvioitaessa, vastaako ohjelma talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, käytetään perustana vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä julkista taloutta koskevia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Arviointi kattaa myös seuraavat: kuinka velkasuhde on kehittynyt ja miltä julkisen talouden kestävyys näyttää pitkällä aikavälillä. Näihin olisi vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2005 annetun neuvoston selvityksen mukaan kiinnitettävä riittävästi huomiota julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnassa. Komission 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassa tiedonannossa määritellään, kuinka pitkän aikavälin kestävyyttä olisi arvioitava[3]; kuinka hyvin ohjelma on sopusoinnussa jäsenvaltion esittämän, kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen kansallisen uudistusohjelman kanssa. Eurooppa-neuvostolle 7 päivänä kesäkuuta 2005 esittämiensä vuosien 2005–2008 julkista taloutta koskevien laajojen suuntaviivojen saatteessa Ecofin-neuvosto totesi, että kansallisten uudistusohjelmien olisi vastattava vakaus- ja lähentymisohjelmia; onko noudatettu käytännesääntöjä[4], joissa muun muassa määrätään vakaus- ja lähentymisohjelmien yhteisestä rakenteesta ja tietotaulukoista. |

- Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2006–2009

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[5] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

4. Neuvosto tarkasteli [27 päivänä helmikuuta 2007] Ruotsin tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2009.

5. Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 4,0 prosentista keskimäärin 3,0 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä, mikä on kuitenkin edelleen lähellä sen potentiaalista tasoa. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin, vaikkakin vuonna 2006 kasvu voi olla ollut oletettua suurempaa. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

6. Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman oletettu toteutuma oli 0,9 prosenttia. Ero selittyy pääasiassa vuoden 2005 paljon oletettua suuremmalla ylijäämällä. Viimeisimpien saatavilla olevien kassatietojen perusteella näyttää siltä, että vuoden 2006 ylijäämä oli sekä alhaisempien perusmenojen että korkeampien verotulojen vuoksi komission yksiköiden ennustetta suurempi.

7. Tarkistetussa ohjelmassa vahvistetaan, että finanssipolitiikkaa ohjaavana avaintekijänä on suhdannekierron aikana edelleen keskimäärin 2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen yhdessä monivuotisten menokattojen kanssa. Kevään 2007 talousesityksessä hallitus arvioi uudelleen julkisen talouden nykyisen ylijäämätavoitteen rahastoivien toisen pilarin eläkejärjestelmien luokituksesta tehdyn Eurostatin päätöksen[6] huomioon ottamiseksi. Kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa koskevan siirtymäkauden päätyttyä (keväällä 2007) ylijäämä supistuu vuosittain noin 1 prosentilla suhteessa BKT:hen ja julkista bruttovelkaa suhteessa BKT:hen tarkistetaan ylöspäin noin 0,5 prosenttia. Ohjelmatarkistuksessa esitetyn julkisen talouden strategian mukaan ylijäämä supistuu vuonna 2007 (2,4 prosenttiin 3,0 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006), minkä jälkeen se taas asteittain kasvaa (3,1 prosenttiin vuonna 2009). Perusylijäämän kehitys on vastaavanlaista. Sekä menojen että tulojen suhde BKT:hen supistuu vähitellen ohjelmakaudella. Strategia on sikäli hieman takapainotteinen, että vuoden 2007 merkittävien veronalennusten rahoitus on vain osittainen. Ylijäämän kehityksen oletetaan olevan edellisessä ohjelmatarkistuksessa esitetyn kaltaista (alun supistumista seuraava vähittäinen kasvu), mutta nettoluotonannon odotetaan koko ohjelmakaudella olevan suurempaa.

8. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen ylijäämän (suhdannetasoitettu ylijäämä kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä lukuun ottamatta) suunnitellaan ohjelmakauden aikana pysyvän yli 2 prosentissa suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelman edellisen tarkistuksen tapaan ohjelmassa esitetty julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoite on sama kuin edellä mainittu keskimäärin 2 prosentin suuruinen julkisen talouden ylijäämä suhdannekierron aikana (siis rakenteellisesti), minkä suunnitellaan ohjelmassa säilyvän koko ohjelmakauden ajan. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on selvästi vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoite on myös selvästi vaativampi kuin mitä velkasuhde ja potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin keskimääräinen kasvu edellyttäisivät.

9. Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät vuodesta 2007 alkaen olevan pitkälti tasapainossa. Makrotalouden näkymät ja verokertymää koskevat ennusteet vaikuttavat realistisilta, vaikkakin myyntivoittoveron kehitykseen liittyy tiettyä epävarmuutta. Menotavoitteisiin on päästy hyvin edellä mainittujen menokattojen ansiosta.

10. Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Varmuusmarginaali on myös riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Tästä huolimatta on olemassa riski siitä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys voi muuttua myötäsykliseksi vuonna 2007, jolloin hyvän talouskasvun odotetaan jatkuvan. Tämä ei olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista.

11. Julkisen bruttovelan arvioidaan supistuneen vuonna 2006 46,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Velkasuhteen supistumisen odotetaan ohjelmassa jatkuvan siten, että velkasuhde supistuu ohjelmakaudella 13,5 prosenttiyksikköä.

12. Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Ruotsissa EU:n keskimäärää alhaisemmat, ja eläkemenojen osuuden ennustetaan pitkällä aikavälillä pysyvän suhteellisen vakaana suhteessa BKT:hen, mihin osaltaan vaikuttaa eläkejärjestelmän uudistamisesta johtuva huomattava menojen väheneminen. Julkisen talouden alkuasetelma ja suuri perusylijäämä helpottavat bruttovelan supistamista ja varojen kerryttämistä. Terve julkinen talous ja suunnitellun mukainen jatkuva ylijäämätilanne edistävät osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien rajoittamista. Kaiken kaikkiaan Ruotsin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

13. Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta marraskuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytetään otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molempiin ohjelmiin sisältyy erityisesti toimenpiteitä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.

14. Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

15. Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja[7].

Kaikkiaan julkisen talouden rahoitusasema on terveellä pohjalla keskipitkällä aikavälillä, ja julkisen talouden strategia on hyvä esimerkki vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesta finanssipolitiikasta. On kuitenkin varmistettava, ettei työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseen tähtääviin rakenneuudistuksiin liittyvä rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen vuonna 2007 jatku seuraavina vuosina.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 1

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |

BKT:n määrä (% muutos) | LO joulukuu 2006 | 2,7 | 4,0 | 3,3 | 3,1 | 2,7 |

KOM marraskuu 2006 | 2,7 | 4,0 | 3,3 | 3,1 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 2,4 | 3,1 | 2,8 | 2,3 | Tieto puuttuu |

YKHI-inflaatio2 (%) | LO joulukuu 2006 | 1,3 | 1,9 | 2,2 | 1,5 | 1,9 |

KOM marraskuu 2006 | 0,8 | 1,5 | 1,6 | 1,8 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 1,5 | 1,5 | 2,0 | 2,0 | Tieto puuttuu |

Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) | LO joulukuu 20063 | -0,7 | 0,0 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |

KOM marraskuu 20067 | -0,5 | 0,2 | 0,5 | 0,6 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 20053 | -0,4 | -0,1 | 0,1 | -0,1 | Tieto puuttuu |

Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO joulukuu 2006 | 3,0 | 3,0 | 2,4 | 2,7 | 3,1 |

KOM marraskuu 2006 | 3,0 | 2,8 | 2,4 | 2,5 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 1,6 | 0,9 | 1,2 | 1,7 | Tieto puuttuu |

Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) | LO joulukuu 2006 | 4,6 | 4,5 | 4,1 | 4,2 | 4,6 |

KOM marraskuu 2006 | 4,6 | 4,5 | 4,1 | 4,3 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 3,2 | 2,5 | 3,0 | 3,6 | Tieto puuttuu |

Suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO joulukuu 20063 | 3,4 | 3,0 | 2,2 | 2,5 | 3,0 |

KOM marraskuu 2006 | 3,3 | 2,7 | 2,1 | 2,1 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 20053 | 1,8 | 0,9 | 1,1 | 1,7 | Tieto puuttuu |

Rakenteellinen rahoitusasema4 (% suhteessa BKT:hen) | LO joulukuu 20065 | 3,0 | 3,0 | 2,2 | 2,5 | 3,0 |

KOM marraskuu 20066 | 2,9 | 2,7 | 2,1 | 2,1 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 1,8 | 0,9 | 1,1 | 1,7 | Tieto puuttuu |

Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) | LO joulukuu 2006 | 50,3 | 46,5 | 41,5 | 37,4 | 33,0 |

KOM marraskuu 2006 | 50,4 | 46,7 | 42,6 | 38,7 | Tieto puuttuu |

LO joulukuu 2005 | 50,9 | 49,4 | 47,8 | 46,0 | Tieto puuttuu |

Huom. 1 Julkista taloutta koskevissa ennusteissa ei ole otettu huomioon rahastoivien eläkejärjestelmien luokittelusta 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn Eurostatin päätöksen vaikutusta. Päätös on pantava täytäntöön kevään 2007 ilmoitusajankohtaan mennessä. Päätöksen vaikutukset huomioon ottaen julkisen talouden rahoitusasema olisi tarkistetun ohjelman mukaan 2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2005 ja 2006, 1,3 prosenttia vuonna 2007, 1,6 prosenttia vuonna 2008 ja 2,0 prosenttia vuonna 2009, ja julkinen bruttovelka olisi 50,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, 47,0 prosenttia vuonna 2006, 42,0 prosenttia vuonna 2007, 37,9 prosenttia vuonna 2008 ja 33,5 prosenttia vuonna 2009. 2 LO:n inflaatioluvut on arvioitu joulukuu–joulukuu-perusteella, kun taas komission luvut ovat vuotuisia keskiarvoja. Tämä selittää komission ja YKHI:n lukujen eron vuosina 2005 ja 2006. Ohjelmassa oletetaan myös, että YKHI seuraa UNDIX-lukuja (kansallinen kuluttajahintaindeksi ilman välillisten verojen muutoksia, tukia ja kiinnitysluottokorkoja) vuosina 2008 ja 2009. YKHI-inflaation oletetaan kuitenkin vuonna 2007 olevan 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin UNDIX-inflaatio, mikä jyrkentää ohjelmassa ennakoitua YKHI-inflaation laskua vuonna 2008. 3 Komission yksiköiden laskelmat ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella. 4 (Edellisessä kohdassa tarkoitettu) suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. 5 Ohjelman mukaiset kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet (0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005; alijäämää supistavia). 6 Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaiset kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet (0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005; alijäämää supistavia). 7 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 2,6 prosenttia vuonna 2005, 3,2 prosenttia vuonna 2006, 3,1 vuonna 2007 ja 3,0 prosenttia vuonna 2008. Lähde: Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden syksyn 2006 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat |

[1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Kaikki tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[2] Komission tiedonanto kevään Eurooppa-neuvostolle Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano – Tulosten vuosi , KOM(2006) 816, 12.12.2006.

[3] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:ssa , KOM(2006) 574, 12.10.2006, ja Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto (2006), The long-term sustainability of public finances in the European Union , European Economy nro 4/2006.

[4] Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet , hyväksytty Ecofin-neuvostossa 11.10.2005.

[5] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[6] Ks. Eurostatin lehdistötiedotteet nro 30/2004, 2.3.2004 ja nro 117/2004, 23.9.2004.

[7] Puuttuvia tietoja ovat mm. tietyt deflaattorit, verotaakka ja merkityksellisten ulkomaan markkinoiden kasvuvauhti.