52007SC0188

Bryssel 13.2.2007

SEC(2007) 188 lopullinen

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 3 kohdan mukainen

NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2006-2010

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Yleistä taustaa

Heinäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, johon pyrkimällä luodaan entistä paremmat edellytykset hintavakaudelle sekä vahvalle ja kestävälle kasvulle, jolla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Kun sopimusta vuonna 2005 uudistettiin, todettiin, että sopimuksesta on ollut hyötyä kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamisessa. Muutoksilla pyritäänkin lähinnä lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1], joka on osa sopimusta, säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelma, minkä jälkeen niiden on toimitettava tarkistettu ohjelma vuosittain (jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan, toimittavat (tarkistetun) vakausohjelman, ja jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa, toimittavat (tarkistetun) lähentymisohjelman). Portugali toimitti ensimmäisen vakausohjelmansa joulukuussa 1998. Asetuksen mukaisesti neuvosto antoi 8 päivänä helmikuuta 1999 ohjelmasta lausunnon komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Asetuksessa säädetyn menettelyn mukaan komissio arvioi ja edellä mainittu komitea tutkii tarkistetut vakaus- ja lähentymisohjelmat, ja myös neuvosto voi tutkia ne.

Taustaa tarkistetun ohjelman arvioimiseksi

Komissio on tutkinut Portugalin uusimman tarkistetun vakausohjelman, joka toimitettiin sille 15 päivänä joulukuuta 2006, ja on antanut suosituksen ohjelmaa koskevaksi neuvoston lausunnoksi (ks. jäljempänä keskeiset kohdat, joita on arvioitu).

Jotta voitaisiin saada kuva siitä, millaisessa kehyksessä tarkistetussa vakausohjelmassa esitettyä finanssipoliittista strategiaa arvioidaan, jäljempänä esitetään tiivistelmä seuraavista seikoista:

1. talouden ja finanssipolitiikan kehitys kymmenen viime vuoden aikana

2. maan tilanne vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa menettelyä koskevien säännösten perusteella (liiallisia alijäämiä koskeva menettely)

3. viimeisin arvio maan tilanteesta vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevien säännösten perusteella (tiivistelmä edellistä tarkistettua vakausohjelmaa koskevasta neuvoston lausunnosta) ja

4. komission arvio lokakuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta.

Talouden ja finanssipolitiikan viimeaikainen kehitys

Talous kasvoi voimakkaasti dynaamisen kotimaisen kysynnän ja tuottavuuden kasvun ansiosta 1990-luvun toisella puoliskolla samalla, kun valmistauduttiin euron käyttöönottoon, mutta vuoden 2000 jälkeen vallinnut hidas kasvu merkitsi lähentymisprosessin pysähtymistä. Tämä johtui heikosta edistymisestä talouden keskeisten rakenteiden vahvistamisessa. Ensiksikin, tarjontapuolen sopeutuksella ei näytetä onnistuneen tukemaan kiinnikuromisprosessia riittävällä tavalla. Samaan aikaan merkittävät sektorit jatkavat yhä sopeutumistaan globalisaation haasteisiin. Toiseksi, koska tulot eivät ole kasvaneet samaan tahtiin menojen kanssa, velka on suuri ja ulkoinen vaje on ollut huomattava, mikä on pääasiassa johtunut alijäämäisestä kauppataseesta. Kolmanneksi, julkinen talous on ollut haavoittuva pääasiassa sen vuoksi, ettei mahdollisuutta vakauttaa taloutta hyödynnetty tilanteen ollessa hyvä ja koska alijäämä kasvoi huomattavasti taantuman aikana.

Portugalin liiallista alijäämää koskeva menettely

Neuvosto teki 20 päivänä syyskuuta 2005 päätöksen, jonka mukaan Portugalilla on 104 artiklan 6 kohdan mukainen liiallinen alijäämä. Samaan aikaan neuvosto antoi 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä on korjattava vuoteen 2008 mennessä. Portugalia kehotettiin erityisesti rajoittamaan julkisen talouden rahoitusasemansa heikkenemistä vuonna 2005 ja korjaamaan rakenteellista alijäämäänsä 1,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2006 ja vähintään ¾ prosentilla suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2007 että 2008.

Neuvosto asetti Portugalin hallitukselle kuuden kuukauden määräajan, jonka kuluessa sen oli määrä toteuttaa tehokkaita toimia vuodelle 2006 asetetun alijäämätavoitteen saavuttamiseksi. Määräajan päätyttyä komissio arvioi Portugalin viranomaisten toteuttamia toimia. Kesäkuun 22 päivänä 2006 annetussa komission tiedonannossa todettiin, että senhetkisten tietojen perusteella vaikutti siltä, että Portugalin toteuttamat toimenpiteet riittäisivät varmistamaan, että liiallinen alijäämä pystyttäisiin korjaamaan neuvoston asettamassa määräajassa ja ettei lisätoimia tarvitsisi toteuttaa osana Portugalin liiallista alijäämää koskevaa menettelyä. Neuvosto yhtyi tähän arvioon 11 päivänä heinäkuuta 2006 pitämässään kokouksessa.

Neuvoston edellisestä ohjelmasta esittämä lausunto

Neuvosto antoi 14 päivänä maaliskuuta 2006 lausunnon edellisestä tarkistetusta vakausohjelmasta, joka kattoi vuodet 2005–2009. Neuvosto totesi, että ”ohjelma on pääosin tarkoituksenmukainen korjaamaan liiallisen alijäämän tilanne vuoteen 2008 mennessä, jos toteutetaan täysimääräisesti ohjelman mukaiset toimenpiteet, joita on tehostettava vuonna 2007 ja sen jälkeen, jotta talouskasvun hidastumiseen liittyvät riskit sovitettaisiin julkisen talouden tavoitteisiin.” Neuvosto suositti, että Portugali:

i) vahvistaa ja toteuttaa kurinalaisesti ohjelman mukaiset rakenteelliset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaaminen vuoteen 2008 mennessä realistisella ja kestävällä tavalla; varmistaa jatkuvan mukauttamisen kohti tavoitteeksi asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on korjattu vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti; ja luo varmuusmarginaalin, jota voidaan käyttää talouden mahdollisen ennustettua alhaisemman kasvun julkiselle taloudelle aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen;

ii) toteuttaa määrätietoisesti suunnitellut toimenpiteet menojen pitämiseksi hallinnassa; parantaa talousarviomenettelyä kaikkien julkisyhteisöjen tasolla, mahdollisesti soveltamalla kattavammin sitovia menokattoja ja vahvistamalla menojen ja tulojen seurannassa, valvonnassa ja niistä raportoinnissa sovellettavia menetelmiä, kuten ohjelmassa esitetään;

iii) parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, varsinkin toteuttamalla ohjelmassa jo määritellyt toimenpiteet ja vahvistamalla uusia uudistuksia eläkkeiden ja terveydenhuollon aloilla;

iv) saattaa julkisen talouden velka vakaalle lasku-uralle varmistamalla, että se perustuu sekä julkisen velan supistamisessa saavutettuun edistykseen että ennakoituihin yksityistämistuloihin, ja harkitsee huolellisesti suurten julkisten, myös yksityissektorin kanssa yhteistyössä toteutettavien investointihankkeiden vaikutusta velkaan.”

Komission arvio lokakuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta

Portugali on esittänyt kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen kansallisen uudistusohjelman, jonka täytäntöönpanosta toimitettiin kertomus 20 päivänä lokakuuta 2006. Portugalin kansallisessa uudistusohjelmassa pidetään keskeisinä haasteina/painopisteinä seuraavia: julkisen talouden vakauttamisen tehostaminen, julkishallinnon uudistaminen, tieteellisen ja teknologisen kehittämistoiminnan edistäminen ja väestön koulutustason parantaminen.

Komission tätä ohjelmaa koskevasta arviosta (joka hyväksyttiin osana joulukuussa 2006 esitettyä vuotuista seurantakertomusta[2]) kävi ilmi, että Portugali edistyy hyvin kansallisen uudistusohjelmaansa liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa erityisesti makro- ja mikrotalouden aloilla. Työllisyyteen liittyvillä aloilla on myös edistytty, erityisesti koulutusuudistuksen suhteen, mutta työmarkkinoiden sopeutumisen ja turvallisen joustavuuden suhteen ei niiden tärkeydestä huolimatta ole vielä toteutettu kaikkia tarvittavia toimia. Eri politiikan aloilla tarvitaan huomattavia lisätoimia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon tavoitteiden tervetullut kunnianhimoisuus ja Portugalin lähtökohdat.

Keskeiset kohdat, joita on arvioitu Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan (vakausohjelmat) ja 9 artiklan 1 kohdan (lähentymisohjelmat) nojalla on arvioitu seuraavat seikat: ovatko ohjelman taustalla olevat taloutta koskevat oletukset realistisia; mikä on jäsenvaltioiden esittämä keskipitkän aikavälin tavoite ja onko sopeutusura sopiva; ovatko sopeutusuran suhteen toteutettavat ja/tai ehdotetut toimenpiteet riittäviä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana; arvioitaessa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa: toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina (taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan toteuttaa vähemmän) ja – euroalueen ja ERM II -jäsenvaltioiden osalta – pyrkiikö jäsenvaltio vuosittain parantamaan suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (viitearvo keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi); määriteltäessä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa (jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tavoitettaan) tai sallittaessa väliaikainen poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta (jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet tavoitteensa): sellaisten huomattavien rakenneuudistusten toteuttaminen, jotka tuovat suoria pitkäaikaisia kustannussäästöjä (myös potentiaalista kasvua lisäämällä) ja joilla on sen vuoksi todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen (edellyttäen, että säilytetään riittävä varmuusmarginaali, jolla varmistetaan, ettei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity, ja edellyttäen, että julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan palaavan takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ohjelmakaudella); erityistä huomiota on kiinnitettävä eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari; vastaako jäsenvaltion talouspolitiikka talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Ohjelmassa esitettyjen makrotaloudellisten oletusten realistisuutta arvioidaan komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen perusteella ja soveltaen yhteisesti sovittuja menetelmiä, joita käytetään potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arvioinnissa. Arvioitaessa, vastaako ohjelma talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, käytetään perustana vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä julkista taloutta koskevia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Arviointi kattaa myös seuraavat: kuinka velkasuhde on kehittynyt ja miltä julkisen talouden kestävyys näyttää pitkällä aikavälillä. Näihin olisi vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2005 annetun neuvoston selvityksen mukaan kiinnitettävä riittävästi huomiota julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnassa. Komission 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassa tiedonannossa määritellään, kuinka pitkän aikavälin kestävyyttä olisi arvioitava[3]; kuinka hyvin ohjelma on sopusoinnussa jäsenvaltion esittämän, kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen kansallisen uudistusohjelman kanssa. Eurooppa-neuvostolle 7 päivänä kesäkuuta 2005 esittämiensä vuosien 2005–2008 julkista taloutta koskevien laajojen suuntaviivojen saatteessa Ecofin-neuvosto totesi, että kansallisten uudistusohjelmien olisi vastattava vakaus- ja lähentymisohjelmia; onko noudatettu käytännesääntöjä[4], joissa muun muassa määrätään vakaus- ja lähentymisohjelmien yhteisestä rakenteesta ja tietotaulukoista. |

- Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 3 kohdan mukainen

NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2006-2010

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[5] ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

5. Neuvosto tarkasteli [27 päivänä helmikuuta 2007] Portugalin tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2010.

6. Ohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa ennustetaan kokonaistuotannon kasvun nopeutuvan 1,4 prosentista vuonna 2006 1,8 prosenttiin vuonna 2007, 2,4 prosenttiin vuonna 2008 ja lopulta 3 prosenttiin vuositasolla ohjelmakauden loppuaikana. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella skenaario vaikuttaa perustuvan suotuisiin kasvuoletuksiin erityisesti ohjelmakauden viimeisimpien vuosien suhteen ja tuotantokuilun odotetaan pienenevän nopeasti. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

7. Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen ja nykyisen tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa vakausohjelman edellisessä tarkistuksessa asetettua tavoitetta. Nykyisen tarkistetun ohjelman mukaan sekä julkisten kokonaistulojen että julkisten kokonaismenojen tasoja koskevat tavoitteet on suurilta osin saavutettu. Molemmat suhdeluvut, jotka ilmaistaan prosentteina suhteessa BKT:hen, ovat jonkin verran pienempiä kuin komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa.

8. Ohjelman julkisen talouden keskipitkän aikavälin päätavoitteena on julkisen talouden rahoitusaseman suuren epätasapainon korjaaminen kestävällä tavalla erityisesti supistamalla julkisen talouden alijäämää vuonna 2008 alle viitearvon eli alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja jatkamalla sen jälkeen julkisen talouden vakauttamista. Tarkoituksena on toteuttaa merkittäviä toimia julkisen talouden vakauttamiseksi koko ohjelmakauden ajan: julkisen talouden alijäämän on määrä supistua asteittain 4,6 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 0,4 prosenttiin vuonna 2010. Perusjäämän sopeutusura on samankaltainen: sen on määrä parantua 1,7 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2006 2,5 prosentin ylijäämään vuonna 2010. Alijäämä on määrä saada supistumaan pääasiassa hillitsemällä perusmenoja, joiden kokonaistason on tarkoitus pienentyä reaalimääräisesti ohjelmakauden aikana keskushallinnon, henkilöstön ja julkisten palvelujen rakenneuudistukseen keskittyvien rakenteellisten korjaustoimenpiteiden ansiosta ja hillitsemällä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenoja. Ohjelman alkuvuosina myös verotulojen lisääntyminen, joka johtuu pääasiassa tiettyjen verokantojen kohottamisesta ja veroetuuksien heikentämisestä, vakauttaa omalta osaltaan julkista taloutta. Ohjelma vastaa vakausohjelman tarkistuksessa joulukuussa 2005 esitettyä sopeutussuunnitelmaa, sillä makrotalouden skenaario on pysynyt pitkälti muuttumattomana.

9. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan vuoden 2006 noin 3 ½ prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen ½ prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Rakenteellisen rahoitusaseman on suunniteltu supistuvan ohjelmakauden aikana vuositasolla keskimäärin lähes ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä eli vuotta aiemmin kuin mihin edellisessä tarkistuksessa pyrittiin. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 1 ½ prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite sijoittuu euroalueelle ja ERM II -jäsenvaltioille vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä asetetulle vaihteluvälille ja heijastaa riittävästi velkasuhdetta ja keskimääräistä potentiaalista tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä.

10. Julkisen talouden toteutumaan kohdistuu riskejä makrotalouden näkymien heikkenemisestä, jotka johtuvat erityisesti julkisen talouden menoja hillitsevistä toimenpiteistä. Portugalin hallitus on vaikeassa makrotaloudellisessa ympäristössä toteuttanut viime aikoina määrätietoisia toimenpiteitä hillitäkseen menojen kasvua erityisesti julkishallinnon, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan alalla ja lisäksi se on antanut uutta lainsäädäntöä alue- ja paikallishallintojen talouden parantamiseksi. Muiden toimenpiteiden, jotka myös liittyvät osittain julkiseen talouteen, valmistelu on vielä kesken. Näillä toimenpiteillä saatavien menosäästöjen toteutuminen on kuitenkin huomattavan epävarmaa erityisesti vuoden 2008 ja sitä seuraavien vuosien suhteen. Koska julkisen talouden vakauttamisessa tukeudutaan ratkaisevasti menojen leikkaamiseen, on julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi myös tärkeää, että käynnissä olevassa talousarviokehyksen parantamisessa ja talousarvion toteuttamista koskevien arviointi- ja valvontamekanismien täytäntöönpanossa edistytään. Kuten edellä todetaan, suotuisa makrotalouden skenaario sisältää riskin odotettua heikommasta taloudellisen toiminnan elpymisestä, mikä parantaisi odotettua vähemmän julkisen talouden tilannetta. Taloudellisesta toiminnasta saatavia verokertymiä koskevat ennusteet ovat melko optimistisia erityisesti vuoden 2007 osalta, ja ne riippuvat veronkannon tehostumisesta, vaikkakin ennusteet ovat realistista ohjelmakauden loppuajan suhteen. Lisäksi julkisten yritysten toimintaan liittyy talousarvioon kohdistuva riski keskipitkällä aikavälillä.

11. Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2008 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että ohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti ja täysimääräisesti ja että lisätoimenpiteitä toteutetaan, mikäli talous kasvaa ennustettua hitaammin. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen ohjelmassa keskitytään sopeutukseen, joka noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta. Ottaen huomioon julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei näytä tarjoavan riittävää varmuusmarginaalia sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa ohjelmakauden loppuun saakka. Näin ollen keskipitkän aikavälin tavoitetta ei saavutettaisi vuoteen 2010 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina olisi tiukennettava toimenpiteitä julkisen talouden sopeuttamiseksi vastaamaan ohjelmassa esitettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta ja jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että euroalueella ja ERM II -jäsenvaltioissa rakenteellista rahoitusasemaa olisi parannettava vuosittain vähimmäismäärällä, jonka ohjeena on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja että sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono.

12. Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 67 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, joten velkasuhde ylittää sille perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan kasvavan vuonna 2007 ja supistuvan likimain 6 prosenttiyksikköä ohjelman loppukaudella. Velkasuhteen kehittymiseen vaikuttavat edellä mainitut julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit ja virta-varanto-korjauseriin edelleen liittyvät epävarmuustekijät, sillä kyseiset erät ovat aiemmin olleet yleensä suuria ja ensisijaisesti velkaa lisääviä. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde alkaisi supistua riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakauden lopussa.

13. Portugali on toteuttanut hiljattain eläkeuudistuksia parantaakseen julkisen talouden kestävyyttä. Ohjelmassa esitettyjen arvioiden mukaan ikääntymiseen liittyvien menojen kokonaiskasvu olisi uudistuksen ansiosta tulevina vuosikymmeninä merkittävästi hitaampaa, mutta silti edelleen huomattavaa. Julkisen talouden alkuasetelma on edelleen riski julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, vaikka se onkin parantunut vuoteen 2005 verrattuna. Lisäksi bruttovelan tämänhetkinen määrä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Kaiken kaikkiaan Portugalin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Julkisen talouden suunnitelman mukainen vakauttaminen yhdessä ikääntymiseen liittyvien menojen hillitsemisen kanssa edesauttaisivat suunnitelman mukaisesti tällaisten riskien torjumista.

14. Vakausohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Vakausohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimenpiteet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden mukaisilta. Molemmissa ohjelmissa käsitellään varsinkin julkishallinnon uudistamisen ja julkisen talouden vakauttamista koskevan strategian välisiä yhteyksiä ja annetaan lisätietoja erilaisista toimenpiteistä.

15. Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

16. Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osan vapaaehtoisista tiedoista [6]. Se poikkeaa joissakin olennaisissa kohdissa käytännesäännöissä annetusta rakennemallista.[7]

Yleisenä päätelmänä voidaan esittää, että ohjelma on pitkälti sen mukainen, että liiallinen alijäämä pystytään korjaamaan vuoteen 2008 mennessä, mutta se edellyttää ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden tehokasta ja täysimääräistä toteuttamista sekä niiden tiukentamista, mikäli talous kasvaa ennakoitua hitaammin. Sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on korjattu, ohjelmassa pyritään edistymään riittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa, mutta julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyy riskejä. Edellä esitetyn arvion ja 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perusteella Portugalia kehotetaan:

i) toteuttamaan kurinalaisesti ohjelman mukaiset rakenteelliset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen vuoteen 2008 mennessä ja olemaan valmis tiukentamaan näitä toimenpiteitä mahdollisesta ennakoitua hitaammasta talouden kasvusta julkiselle taloudelle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi;

ii) toteuttamaan suunniteltu keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeutus tukemalla sitä tarvittaessa tiukennetuilla toimenpiteillä, kunhan ensiksi liiallinen alijäämä on saatu korjatuksi, ja huolehtimaan siitä, että julkisen velan suhde BKT:hen pienenee vastaavasti;

iii) saattamaan päätökseen käynnissä oleva julkishallinnon uudistaminen sekä jatkamaan talousarviokehyksen lujittamista arvioiden ja valvoen samalla talousarvion toteuttamista julkisyhteisöjen kaikilla tasoilla, varsinkin jotta suunniteltu menojen hillitseminen toteutuu;

iv) parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saavuttamalla keskipitkän aikavälin tavoite ja säilyttämällä toteutettujen eläkeuudistusten edut ja mahdollisesti lujittamalla niitä, kun otetaan huomioon velkataso ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |

BKT:n määrä (% muutos) | VO joulukuu 2006 | 0,4 | 1,4 | 1,8 | 2,4 | 3,0 | 3,0 |

KOM marraskuu 2006 | 0,4 | 1,2 | 1,5 | 1,7 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 2005 | 0,5 | 1,1 | 1,8 | 2,4 | 3,0 | Tieto puuttuu |

YKHI-inflaatio (%) | VO joulukuu 20066 | 2,5 | 3,2 | 2,2 | 2,2 | 2,1 | 2,1 |

KOM marraskuu 2006 | 2,1 | 2,9 | 2,2 | 2,1 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 20056 | 2,3 | 2,3 | 2,2 | 2,2 | 2,1 | Tieto puuttuu |

Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) | VO joulukuu 20061 | -2,5 | -2,6 | -2,4 | -1,8 | -0,7 | 0,2 |

KOM marraskuu 20065 | -2,0 | -2,0 | -1,8 | -1,5 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 20051 | -2,3 | -2,7 | -2,5 | -1,8 | -0,7 | Tieto puuttuu |

Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | VO joulukuu 2006 | -6,0 | -4,6 | -3,7 | -2,6 | -1,5 | -0,4 |

KOM marraskuu 2006 | -6,0 | -4,6 | -4,0 | -3,9 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 2005 | -6,0 | -4,6 | -3,7 | -2,6 | -1,5 | Tieto puuttuu |

Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) | VO joulukuu 2006 | -3,3 | -1,7 | -0,7 | 0,4 | 1,5 | 2,5 |

KOM marraskuu 2006 | -3,3 | -1,7 | -1,0 | -0,7 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 2005 | -3,2 | -1,7 | -0,6 | 0,6 | 1,5 | Tieto puuttuu |

Suhdannetasoitettu rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | VO joulukuu 20061 | -4,9 | -3,4 | -2,6 | -1,8 | -1,2 | -0,5 |

KOM marraskuu 2006 | -5,1 | -3,7 | -3,2 | -3,2 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 20051 | -5,0 | -3,4 | -2,6 | -1,8 | -1,2 | Tieto puuttuu |

Rakenteellinen rahoitusasema2 (% suhteessa BKT:hen) | VO joulukuu 20063 | -4,9 | -3,4 | -2,6 | -1,8 | -1,2 | -0,5 |

KOM marraskuu 20064 | -5,1 | -3,7 | -3,2 | -3,2 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 2005 | -5,0 | -3,4 | -2,6 | -1,8 | -1,2 | Tieto puuttuu |

Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) | VO joulukuu 2006 | 64,0 | 67,4 | 68,0 | 67,3 | 65,2 | 62,2 |

KOM marraskuu 2006 | 64,0 | 67,4 | 69,4 | 70,7 | Tieto puuttuu | Tieto puuttuu |

VO joulukuu 2005 | 65,5 | 68,7 | 69,3 | 68,4 | 66,2 | Tieto puuttuu |

Huom. |

1 Ohjelmassa esitettyihin tietoihin perustuvat komission yksiköiden laskelmat. |

2 (Edellisessä kohdassa tarkoitettu) suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. |

3 Ohjelmassa ei ole kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. |

4 Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteeseen ei sisälly kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. |

5 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,2 prosenttia vuosina 2005–2007 ja 1,4 prosenttia vuonna 2008. |

6 Yksityisen kulutuksen deflaattori. |

Lähde: |

Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden syksyn 2006 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat |

[1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Kaikki tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[2] Komission tiedonanto kevään Eurooppa-neuvostolle Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano – Tulosten vuosi , KOM(2006) 816, 12.12.2006.

[3] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:ssa , KOM(2006) 574 lopullinen, 12.10.2006, ja Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto (2006), The long-term sustainability of public finances in the European Union , European Economy nro 4/2006.

[4] Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet , hyväksytty Ecofin-neuvostossa 11.10.2005.

[5] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[6] YKHI-inflaatiota ja julkisyhteisöjen työntekijöiden palkkoja koskevia tietoja ei ole kuitenkaan esitetty.

[7] Ohjelma jakautuu pikemminkin viiteen jaksoon: Tiivistelmä, Makrotalouden ja julkisen talouden tila, Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet, Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys sekä Instituutiot, menettelyt ja talousarviosäännöt.