52007PC0603

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 9.10.2007

KOM(2007) 603 lopullinen

2005/0214 (COD)

Muutettu ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden liikkuvuuden lisäämiseksi parantamalla lisäeläkeoikeuksien kertymistä ja säilyttämistä

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

Komissio esittää muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta. Muutettuun ehdotukseen on sisällytetty ne Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssään ehdottamat muutokset, jotka komissio hyväksyy. Siihen on sisällytetty myös teknisiä muutoksia, jotka on tehty neuvoston työryhmissä asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Lisäksi komissio ottaa kokonaisuudessaan huomioon Euroopan neuvoston pyynnön muutetuksi ehdotukseksi, joka perustuu työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseen lisäeläkeoikeuksien kertymistä ja säilyttämistä parantamalla. |

TAUSTAA |

Komissio antoi 20. lokakuuta 2005 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta. Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 21. lokakuuta 2005. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 20. huhtikuuta 2007 ja ehdotti tarkistuksia komission ehdotukseen. Euroopan parlamentti hyväksyi lainsäädäntöpäätöslauselman ensimmäisessä käsittelyssään 20. kesäkuuta 2007. |

KOMISSION EHDOTUKSEN TARKOITUS |

Eri jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmissä on otettava huomioon väestön vanhenemiseen liittyvät ongelmat. Useimmissa jäsenvaltioissa toteutetuissa tai suunnitelluissa uudistuksissa ollaan lisäämässä lisäeläkejärjestelmiä, joiden kehittämiseen kannustetaan aktiivisesti useissa jäsenvaltioissa. On kiireellisesti pyrittävä varmistamaan, että näiden järjestelmien organisointia koskevat säännöt eivät estä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä tai niiden sisällä ja vähennä siten liikkuvuutta harjoittavan työntekijän mahdollisuuksia hankkia riittävät eläkeoikeudet työuransa loppuun mennessä. Jos tähän ei kyetä, työmarkkinoiden joustavuus ja tehokkuus heikentyvät. Vaikka monet syyt vaikuttavatkin siihen, hyödyntääkö henkilö mahdollisuuksiaan liikkuvuuteen, se seikka, että tällainen henkilö voi menettää lisäeläkeoikeuksistaan, on varteenotettava työpaikan vaihtohalukkuutta heikentävä tekijä. Sen vuoksi tässä muutetussa ehdotuksessa käsitellään työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseksi sellaisten esteiden vähentämistä, jotka koskevat joitakin lisäeläkejärjestelmiä. Työntekijöiden liikkuvuuden mahdolliset esteet liittyvät erityisesti sellaisiin edellytyksiin, joiden nojalla henkilölle kertyy eläkeoikeuksia, ja lisäksi niihin seikkoihin, joiden mukaan kyseisiä oikeuksia sovelletaan henkilön vaihdettua työpaikkaa. Muutetussa ehdotuksessa tarkastellaan lisäksi työntekijöiden oikeutta saada tietoa siitä, miten liikkuvuus vaikuttaa heidän lisäeläkeoikeuksiensa kertymiseen ja säilyttämiseen. |

KOMISSION KANTA EUROOPAN PARLAMENTIN TEKEMIIN TARKISTUKSIIN |

Kesäkuun 20. päivänä 2007 Euroopan parlamentti hyväksyi 34 tarkistusta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta. Komissio katsoo, että suuri osa Euroopan parlamentin tarkistuksista voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan, periaatteessa tai osittain, sillä ne säilyttävät ehdotuksen tavoitteet ja poliittisen toteutettavuuden sekä parantavat useassa tapauksessa alkuperäistä ehdotusta. Euroopan parlamentin tarkistusten keskeinen piirre on direktiivin painotuksen siirtäminen vapaakirjaoikeuksien kertymiseen ja säilyttämiseen oikeuksien siirtämistä koskevien sääntöjen sijasta. Euroopan parlamentin mukaan pakollisen siirtomahdollisuuden käyttöönotto rasittaisi liikaa joitain lisäeläkejärjestelmiä ja aiheuttaisi lisäksi huomattavia teknisiä vaikeuksia. Komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöksen ja asiantuntijoiden neuvoston työryhmässä esittämät näkemykset, ja se tunnustaa kyseisen prioriteettien muutoksen ja hyväksyy 6 artiklan poistamisen (siirrettävyyttä koskevat säännökset). Näin ollen komissio ehdottaa direktiivin nimen muuttamista, ja se hyväksyy osittain sanamuodon, jota Euroopan neuvosto käytti viittauksessaan direktiiviluonnokseen kesäkuussa 2007. Muutetulle ehdotukselle on annettu seuraava nimi: ”Ehdotus direktiiviksi vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden liikkuvuuden lisäämiseksi parantamalla lisäeläkeoikeuksien kertymistä ja säilyttämistä”. Näin ollen komissio hyväksyy kokonaisuudessaan tai osittain seuraavat Euroopan parlamentin tarkistukset: 3.1 Soveltamisala ja muut yleissäännökset (1–3 artikla) Tavoite: Tarkistukset 1 ja 18 koskevat direktiivin tavoitetta siten, että tarkistuksella 1 poistetaan viittaus ilmaisuun ”siirrettävyys” johdanto-osan 5 kappaleessa; tämä kuvastaa siirrettävyyttä koskevan 6 artiklan poistamista. Tarkistuksella korvataan myös ilmaisu ”yhdenmukaistaminen” ilmaisulla ”vähimmäisvaatimukset” yhdenmukaisesti 4 ja 5 artiklan muutosten kanssa. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen kokonaisuudessaan. Tarkistuksella 18 korvataan 1 artiklan ilmaisu ”työntekijöiden” ilmaisulla ”henkilöiden” ja laajennetaan direktiivin tavoitetta. Komissio ei voi hyväksyä tätä tarkistusta, sillä direktiivi koskee sellaisten lisäeläkejärjestelmien esteiden poistamista, jotka vaikuttavat työntekijöiden liikkuvuuden vapauteen tai liikkuvuuteen. Yhteisö ei voi vaatia jäsenvaltioita sitoutumaan ”lisäeläkkeen kertymiseen hyvissä ajoin”. Komissio on ottanut huomioon neuvostossa käsitellyt tekniset muutokset ja tehnyt vastaavasti vähäisiä muutoksia 1 artiklan sanamuotoon. Tarkistuksessa 2 ehdotetaan uutta johdanto-osan kappaletta, jossa korostetaan sitä, ettei direktiivillä saa heikentää lisäeläkettä koskevien säännösten elinkelpoisuutta ja että työntekijöiden ja järjestelmien piirissä olevien eläkkeensaajien oikeudet olisi turvattava kokonaisuudessaan. Siinä korostetaan myös työmarkkinaosapuolten tärkeää asemaa lisäeläkejärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen kokonaisuudessaan (muutetun ehdotuksen johdanto-osan 5 a kappale). Tarkistuksessa 3 ehdotetaan uutta johdanto-osan kappaletta (muutetussa ehdotuksessa 5 b), jossa korostetaan sitä, ettei direktiivissä velvoiteta jäsenvaltioita, joissa ei ole lisäeläkejärjestelmiä, antamaan säädöksiä tällaisten järjestelmien perustamisesta. Komissio hyväksyy kyseisen tarkistuksen periaatteessa ja selventää sen sanamuotoa osittain neuvoston asiantuntijoiden työryhmissä tekemän teknisen työn perusteella siten, että samalla kun jäsenvaltiot ovat velvollisia saattamaan direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä, niillä säilyy velvollisuus niiden omien eläkejärjestelmien organisoimisesta. Soveltamisala: Tarkistus 5 koskee uutta johdanto-osan kappaletta (muutetussa ehdotuksessa 5 c), jolla selvennetään direktiivin soveltamisalaa, ja komissio hyväksyy sen kokonaisuudessaan. Tarkistuksia 6, 7, 8 ja 19 olisi tarkasteltava yhdessä niiden 2 artiklaa koskevien muutosten ja vastaavien johdanto-osan kappaleiden osalta. Tarkistuksessa 6 ehdotetaan säädettäväksi uusi johdanto-osan kappale (muutetussa ehdotuksessa 5 d), jossa selvennetään direktiivin soveltamisalaa koskevaa poikkeusta sellaisten järjestelmien osalta, jotka eivät ota uusia jäseniä. Komissio hyväksyy sen, että kyseinen rajoitus on kompromissi, jonka voidaan katsoa olevan oikeasuhtainen toimenpide joidenkin lisäeläkejärjestelmien elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Näin ollen komissio hyväksyy tarkistuksen kokonaisuudessaan lisäämällä siihen suljettujen järjestelmien ala-järjestelmiä koskevan teknisen selvennyksen sen varmistamiseksi, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätetään ainoastaan ne lisäeläkejärjestelmien osat, jotka eivät ota uusia jäseniä. Tarkistus 7 on tekninen selvennys, ja siinä ehdotetaan säädettäväksi uusi johdanto-osan kappale (muutetussa ehdotuksessa 5 e), jossa selvennetään sitä, ettei direktiivillä ole vaikutuksia tervehdyttämistoimenpiteisiin tai likvidaatiomenettelyihin; komissio hyväksyy tarkistuksen osittain, ja se poistaa viittauksen direktiivin 2003/41/EY 16 artiklan 2 kohtaan, jolla ei ole asiaa selventävää merkitystä. Tarkistus 19 koskee kokonaisuudessaan 2 artiklaa, ja se voidaan hyväksyä periaatteessa ottaen huomioon ne tekniset selvennykset, joita asiantuntijat esittivät neuvoston työryhmissä. Tarkistus 8 koskee uutta johdanto-osan kappaletta (muutetussa ehdotuksessa 5 f), jossa selvennetään sitä, ettei direktiiviä sovelleta maksukyvyttömyystakuujärjestelmiin, korvausjärjestelmiin tai kansallisiin vararahastoihin; komissio hyväksyy tarkistuksen kokonaisuudessaan. Määritelmät: Tarkistus 20 sisältää teknisiä muutoksia 3 artiklan määritelmiin. Komissio hyväksyy muutokset 3 artiklan a kohtaan kokonaisuudessaan, ja samoin se hyväksyy uuden määritelmän 3 artiklan d a alakohdassa ’suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevasta odotusajasta’. 3 artiklan b alakohtaa koskeva tarkistus hyväksytään lukuun ottamatta ilmaisun ’ammatillisia’ poistamista, jonka komissio katsoo heikentävän määritelmän selkeyttä. 3 artiklan c alakohtaa koskeva tarkistus hyväksytään osittain, ja kyseiseen alakohtaan sisällytetään sanamuotoa koskevia muutoksia, joilla selvennetään, että edellytykset, jotka ’järjestelmän aktiivisen jäsenen’ on mahdollisesti täytettävä, koskevat 4 artiklan mukaisia ehtoja oikeuksien saavuttamiselle. 3 artiklan d kohtaa koskeva tarkistus hyväksytään siten, että sen sanamuotoon tehdään vähäisiä muutoksia. 3 artiklan f alakohtaa koskeva tarkistus hyväksytään periaatteessa, ja kyseisessä alakohdassa käytetään sanamuotoa, jonka asiantuntijat hyväksyivät neuvoston työryhmissä. 3 artiklan h alakohtaa koskevaa muutosta, jolla korvataan ilmaisu ’lykätyn etuuden saaja’ ilmaisulla ’vapaakirjan saanut henkilö’, ei hyväksytä, koska komissio katsoo alkuperäisen ilmaisun olevan selvempi. Komissio hyväksyy kuitenkin periaatteessa muut tekniset muutokset 3 artiklan h alakohdassa, ja siinä käytetään osittain neuvostossa esitettyä sanamuotoa. 3 artiklan i alakohdan muutokset hyväksytään lukuun ottamatta ilmaisua ’vapaakirjan saanut henkilö’. 3 artiklan j alakohdan muutos sisältää uuden käsitteen ’vapaakirjaoikeuksien arvo’ ja ilmaisun ’siirto’ poistamisen. Komissio hyväksyy kyseisen uuden määritelmän perusteen ja katsoo, että ’vapaakirjaoikeuksien arvo’ on täsmällisempi; näin ollen komissio sisällyttää sen muutettuun ehdotukseensa. Seurauksena direktiivin uudelleen muotoilusta ja sen muuttamisesta kokonaisuutena komissio poistaa 3 artiklan e ja g alakohdan, eivätkä kyseiset määritelmät eivät ole enää tarpeellisia. Tarkistus 4 koskee uutta johdanto-osan kappaletta (muutetussa ehdotuksessa 5 g) ja selventää ilmaisua ’lisäeläkejärjestelmä’. Komissio hyväksyy tämän uuden johdanto-osan kappaleen periaatteessa ja nojautuu teknisen sanamuodon parantamiseksi asiantuntijoiden neuvostossa tekemään työhön. Lisäksi komissio yksinkertaistaa niiden edellytysten kuvausta, joiden nojalla yksilölliset eläkejärjestelyt olisi katsottava lisäeläkejärjestelmiksi tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla. Komissio katsoo, ettei eläkejärjestelmien luokittelu ole aina selkeää erityisesti yksilöllisten eläkejärjestelyjen osalta. Sen vuoksi kyseisessä johdanto-osan kappaleessa selvennetään, että direktiiviä olisi sovellettava työsuhteeseen perustuviin eläkejärjestelyihin. Komissio on ehdottanut myös uutta johdanto-osan kappaletta (muutetussa ehdotuksessa 5 h), jolla selvennetään sitä, ettei erityisiä vähäisiä maksuja, jotka maksetaan uran päättyessä ja jotka vain työnantaja rahoittaa, pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuina lisäeläkkeinä. 3.2 Oikeuksien saavuttamista koskevat ehdot (4 artikla) Tarkistuksessa 22 käsitellään komission alkuperäistä ehdotusta eläkeoikeuksien saavuttamisesta. Parlamentin lähestymistavassa on löydetty oikeuksien saavuttamista koskevien vähimmäisedellytysten osalta erilainen tasapaino kuin komission lähestymistavassa, sillä tarkistus noudattaa periaatetta, joka koskee joissakin lisäeläkejärjestelmissä havaittujen liikkuvuuden esteiden vähentämistä. Tarkistuksen keskeisenä ajatuksena on korvata 4 artiklan b alakohdan viittaukset eläkeoikeuksien saavuttamiseksi vaadittavaan vähimmäisikään uudella muotoilulla, jossa yhdistetään suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevan enimmäisodotusajan käsite ja järjestelmän aktiivisen jäsenen ikä. Näin ollen tarkistuksessa ehdotetaan säädettäväksi suojattujen oikeuksien saavuttamista koskeva odotusaika, joka saa olla enintään viisi vuotta (jos sen kesto on määritelty) sellaisen järjestelmän aktiivisen jäsenen osalta, joka on alle 25-vuotias; tarkistuksen mukaan odotusta koskevia ehtoja ei voitaisi asettaa niiden järjestelmään kuuluvien henkiöiden osalta, jotka ovat täyttäneet 25 vuotta. Komissio katsoo, että tarkistuksella pyritään ottamaan huomioon, että nuorten työntekijöiden liikkuvuus on yleisesti ottaen suurempaa kuin 25 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ja ettei eläkeoikeuksien karttuminen alle 25-vuotiaille työntekijöille ole yhtä tärkeää kuin heitä vanhempien työntekijöiden osalta. Näin ollen komissio hyväksyy kompromissina ehdotuksen sallia tarvittaessa suojattujen oikeuksien saavuttamista koskeva odotusaika, joka saa olla enintään viisi vuotta alle 25-vuotiaiden osalta. Sen vaatimuksen osalta, ettei odotusta koskevia ehtoja voitaisi asettaa niille järjestelmään kuuluville henkilöille, jotka ovat täyttäneet 25 vuotta, komissio hyväksyy sen huomioon ottamisen, että joillekin lisäeläkejärjestelmille voi aiheutua huomattavia hallinnollisia ja teknisiä vaikeuksia, jollei lyhyttä suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevaa odotusaikaa sallita; komissio kannattaa myös periaatetta työntekijöiden eläkeoikeuksien suojaamisesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä koskee erityisesti järjestelmiä, joissa kansallinen lainsäädäntö ei salli pakollisen työskentelykauden edellyttämistä eläkejärjestelmään liittymisen ehtona. Komissio ei voi hyväksyä varsinaista ehdotusta siitä, ettei odotusta koskevia ehtoja voitaisi asettaa niiden henkiöiden osalta, jotka ovat täyttäneet 25 vuotta, ja se ehdottaa sen sijaan, että jos suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi edellytetään vaadittavaa odotusaikaa, se ei saa ylittää yhtä vuotta. Tämä muodostaa oikeasuhtaisen lähestymistavan, jolla vähennetään liikkuvuuden esteitä ja jossa otetaan huomioon se, ettei lisäeläkejärjestelmille aseteta kohtuuttomia rasitteita. Näin ollen komissio on muotoillut tältä pohjalta 4 artiklan c alakohdan uudelleen ja selventänyt, että suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevaa yhden vuoden odotusaikaa sovelletaan 25 vuotta täyttäneisiin järjestelmän aktiivisiin jäseniin riippumatta siitä, missä iässä oikeuksien karttuminen on alkanut. Euroopan parlamentin ehdottama 4 artiklan uudelleen muotoilu, jossa yhdistetään ikää ja suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevaa odotusaikaa koskevat määritelmät, aiheuttaa epävarmuutta siitä, voidaanko vähimmäisikää oikeuksien karttumiseksi yhä soveltaa alle 25-vuotiaisiin. Komission muutettua ehdotusta edelleen siten, että suojattujen oikeuksien saavuttamista koskeva yhden vuoden enimmäisodotusaika sallitaan (25 vuotta täyttäneiden osalta), kyseinen seikka täsmentyy. Sen vuoksi komissio hylkää selkeyden vuoksi ehdotuksen poistaa 4 artiklan b alakohta, jossa säädetään seuraavaa: ’jos eläkeoikeuksien hankkimiseksi vaaditaan vähimmäisikä, se ei ole yli 21 vuotta’, ja se tekee sen sijaan vähäisiä muutoksia sanamuotoon. Lisäksi komissio tekee teknisiä muutoksia alkuperäiseen 4 artiklan c alakohtaan ja siirtää sen 4 artiklan a alakohtaan 4 artiklan yleisen rakenteen ja johdonmukaisuuden parantamiseksi. Tarkistuksessa 43 uudistetaan alkuperäistä 4 artiklan a alakohdan (muutetun ehdotuksen 4 artiklan d alakohdan) sanamuotoa ja laajennetaan sen soveltamisalaa sekä selvennetään, miten ennen suojattujen oikeuksien karttumista suoritettuja maksuja kohdellaan. Komissio hyväksyy kyseiset muutokset kokonaisuudessaan lukuun ottamatta vähäisiä sanamuotoa koskevia muutoksia. Lisäksi se hyväksyy periaatteessa vastaavaan uuden johdanto-osan kappaleen, jota on ehdotettu tarkistuksessa 11. Tämä on muutettu johdanto-osan 6 a kappaleeksi neuvoston asiantuntijoiden työryhmissä esittämien kannanottojen perusteella, ja siinä selvennetään tapoja, joilla vapaakirjautumattomia oikeuksia ja lähteviä työntekijöitä käsitellään. Tarkistuksessa 24 korostetaan sitä asemaa, joka työmarkkinaosapuolilla voi olla työehtosopimusten perusteella 4 artiklan a–d alakohdan säännösten mukaisesti. Komissio hyväksyy periaatteessa kyseiset ehdotukset ja sisällyttää ne uuteen 4 artiklan e alakohtaan tekemällä niiden sanamuotoon muutoksia, joita käsiteltiin neuvostossa ja joiden perusteella ne ovat oikeudellisesti selkeämpiä. Tarkistus 9 koskee yleistä johdanto-osan kappaletta koko 4 artiklan osalta, ja kyseisellä johdanto-osan kappaleella korvataan osittain alkuperäinen johdanto-osan 6 kappale, joka on poistettu tarkistuksella 10. Siinä säädetään, että koska lisäeläkkeiden merkitys eläkkeensaajien ansioissa kasvaa, on tarpeen parantaa eläkeoikeuksien hankkimisen, säilyttämisen ja siirtämisen edellytyksiä. Komissio hyväksyy tarkistuksen kokonaisuudessaan johdanto-osan 5 i kappaleeksi, ja se lisää siihen viittauksen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja ammatillisen liikkuvuuden esteiden vähentämiseen; viittauksella varmistetaan direktiivin tavoitteiden johdonmukaisuus. Teknisenä lisäselvennyksenä komissio ehdottaa uutta johdanto-osan 5 j kappaletta, jolla pyritään välttämään käsitteen ’suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevat vaatimukset’ aiheuttamaa epätietoisuutta, koska kyseisen käsitteen voidaan joissakin jäsenvaltioissa tulkita viittaavaan eläkeoikeuden hankkimisehtoihin. 3.3 Vapaakirjaoikeuksien säilyttäminen ja siirrettävyys (5 ja 6 artikla) Vapaakirjaoikeuksien säilyttäminen: Tarkistus 12 koskee uutta johdanto-osan 6 b kappaletta, jossa korostetaan lähtevän työntekijän oikeutta jättää suojatut eläkeoikeutensa vapaakirjaoikeuksina siihen järjestelmään, jossa ne ovat karttuneet. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen periaatteessa, mutta se muuttaa kyseisen kappaleen sanamuotoa neuvoston käsittelyn perusteella erityisesti niiden tiettyjen tilanteiden osalta, joissa liikkuvuutta paljon harjoittavat työntekijät voivat siirtää, erityisesti maksuperusteisissa järjestelmissä, oikeutensa toiseen lisäeläkejärjestelmään, joka täyttää 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Tarkistuksella 13 uudistetaan johdanto-osan 7 kappale yhdenmukaisesti vapaakirjaoikeuksien laskemis- ja säilyttämistapaa koskevan yleisperiaatteen kanssa ja korostetaan tarvetta tarkastella järjestelmän erityisluonnetta ja niiden järjestelmän jäsenten oikeuksia, jotka eivät ole lähteviä työntekijöitä. Komissio hyväksyy tarkistuksen periaatteessa ja nojautuu asiantuntijoiden neuvostossa tekemään tekniseen työhön sen uudelleen muotoilussa. Kappaleessa viitataan nyt eläkeoikeuksien arvon laskemiseksi ’kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön’ eikä ’vakuutusmatemaattisiin standardeihin’, jotta vältetään sekaannukset direktiivin 2003/41/EY[1] rajat ylittävien säännösten kanssa. Asiantuntijoiden neuvoston työryhmissä tekemän työn perusteella kappaleeseen sisältyy myös viittaus perusteltuihin hallintokustannuksiin, jotka voidaan ottaa huomioon, jos vapaakirjaoikeuksia mukautetaan. Komissio katsoo, että tämä on oikeasuhtainen ja tarpeellinen lisäys. Tarkistuksessa 14 selvennetään johdanto-osan 8 kappaletta lähtevän työntekijän vähäisten suojattujen eläkeoikeuksien maksamisen osalta. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen periaatteessa ja selventää maksettavan pääoman laskemista. Tarkistuksella 25 uudistetaan 5 artiklaa siten, että ehdotetaan säädettäväksi uusi 5 artiklan 1 kohta, jonka mukaan lähtevät työntekijät voivat 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti säilyttää vapaakirjaoikeutensa siinä järjestelmässä, jossa kyseiset oikeudet ovat karttuneet. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen periaatteessa ja tekee sen sanamuotoon muutoksia osittain neuvostossa käytyjen teknisten neuvottelujen perusteella. Selvyyden vuoksi komissio tarkentaa sanamuotoa siten, että tarvittaessa kyseisten vapaakirjaoikeuksien arvo olisi laskettava sen ajankohdan mukaan, jolloin työntekijä poistuu järjestelmästä. Kyseinen arvo toimii viitearvona vapaakirjaoikeuksien käsittelyssä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkistuksella 25 lisätään myös merkittävä tarkennus 5 artiklan 1 kohtaan, ja se sisältää erityisesti nimenomaisen viittauksen niihin perusteisiin, joiden mukaan ’oikeudenmukainen mukauttaminen’ (josta tarkistuksessa käytetään ilmaisua ’oikeudenmukainen kohtelu’) olisi katsottava oikeudenmukaiseksi. Tähän sisältyy osittain myös alkuperäisen johdanto-osan 7 kappaleen tekstiä. Tarkistuksessa ehdotetaan myös, että vapaakirjaoikeuksia olisi suojeltava työnantajan maksukyvyttömyydeltä. Komissio ei voi hyväksyä tätä maksukyvyttömyydeltä annettavan suojan sisällyttämistä direktiiviin, koska siihen sovelletaan EU:n lainsäädännön osalta jo neuvoston direktiivin 80/987/ETY[2] 8 artiklaa. Komissio hyväksyy muut muutokset periaatteessa, ja kyseisessä kohdassa käytetään asiantuntijoiden neuvoston työryhmissä esittämää sanamuotoa. Vaikka komissio hyväksyy periaatteen 5 artiklan 1 kohdan säännösten tarkentamisesta, se katsoo, ettei ehdotetun tarkistuksen rakenne täytä kokonaisuudessaan ’oikeudenmukaisen kohtelun’ määritelmän selventämistä koskevaa tavoitetta. Näin ollen muutetussa ehdotuksessa uudistetaan ja selvennetään 5 artiklan 1 kohtaa sisällyttämällä siihen kaksi vapaakirjaoikeuksien kohtelua koskevaa yleistä ja erityistä tapaa (kehitys on yhdenmukaista järjestelmän aktiivisten jäsenten oikeuksien ja maksettavien eläke-etuuksien kanssa) yhdessä artiklan alussa olevan oikeudenmukaisen kohtelun käsitteen kanssa. Muut perusteet, joiden nojalla kohtelu on oikeudenmukaista, on lueteltu tämän jälkeen tarkistuksessa 25 ehdotetulla tavalla. Näiden muutosten täydentämiseksi selkeyden osalta komissio ehdottaa uutta johdanto-osan 7 a kappaletta, jonka mukaan direktiivissä ei aseteta velvollisuutta vahvistaa vapaakirjaoikeuksille edullisempia ehtoja kuin järjestelmän aktiivisten jäsenten oikeuksille. Lisäksi komissio ehdottaa neuvoston työryhmissä esitettyjen asiantuntijoiden mielipiteiden perusteella 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan selventämistä vielä siten, että jäsenvaltioiden sallitaan asettaa suhteelliset rajat silloin, kun vapaakirjaoikeuksien arvoa mukautetaan inflaatioasteen tai palkkatason mukaisesti. Komissio katsoo tämän olevan järkevä kompromissi, jolla suojataan lisäeläkettä koskevien säännösten elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä. Näiden muutosten seurauksena 9 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanosäännös on tarpeeton, ja se poistetaan. Tarkistuksessa 25 ehdotetaan muutoksia myös 5 artiklan 2 kohdan sanamuotoon sen osalta, että eläkejärjestelmät voivat maksaa oikeuksia edustavan pääoman, jollei karttuneiden oikeuksien arvo ylitä kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua erityistä ylärajaa. Komissio hyväksyy kyseiset muutokset kokonaisuudessaan lukuun ottamatta vähäisiä sanamuotoa koskevia muutoksia. Lisäksi komissio hyväksyy periaatteessa ehdotuksen 5 artiklan 3 kohdasta, jossa säädetään nimenomaisesti siitä asemasta, joka työmarkkinaosapuolilla voi olla työehtosopimusten perusteella 5 artiklan säännösten mukaisesti. Siirrettävyys: Tarkistukset 15, 16 ja 17 koskevat 5 artiklaan tehtyjä muutoksia ja 6 artiklan poistamista, ja niissä korostetaan sitä, ettei direktiivin tarkoituksena ole rajoittaa eläkeoikeuksien siirtoja. Kyseisissä johdanto-osan kappaleissa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan parantamaan siirtämisen edellytyksiä. Komissio hyväksyy tarkistukset 15 ja 17, joilla poistetaan johdanto-osan 9 ja 10 kappale, ja lisäksi se hyväksyy tekemällä sanamuotoon vähäisiä muutoksia tarkistuksen 16 (muutetussa ehdotuksessa uusi johdanto-osan 9 a kappale), jonka mukaan siirtoja olisi edistettävä erityisesti uusissa lisäeläkejärjestelmissä. Tarkistuksessa 26 ehdotetaan eläkeoikeuksien siirrettävyyttä koskevan 6 artiklan poistamista. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen kokonaisuudessaan, mutta se pitää valitettavana sitä, ettei muutettuun ehdotukseen sisälly säännöksiä siitä, miten eläkeoikeuksien siirrot olisi toteutettava. Komissio toteaa, että tässä vaiheessa 6 artikla olisi poistettava siirrettävyyttä koskevien yleisten säännösten hyväksymiseen liittyvien teknisten vaikeuksien ja joidenkin lisäeläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten vuoksi. 3.4 Tiedottaminen ja oikeuksien tason säilyttäminen (6 ja 7 artikla) Tiedottaminen: Tarkistus 27 koskee työntekijöille, järjestelmän aktiivisille jäsenille ja lähteville työntekijöille annettavia tietoja 7 artiklan 1 kohdan (muutetun ehdotuksen 6 artiklan 1 kohdan) mukaisesti. Tarkistuksessa ehdotetaan, että järjestelmän aktiivisilla jäsenillä on oikeus pyytää tietoja, jotka koskevat heidän lisäeläkeoikeuksiaan, jos heidän työsuhteensa päättyy. Komissio hyväksyy tarkistuksen tämän osan kokonaisuudessaan. 7 artiklan 2 ja 3 kohtaa (muutetun ehdotuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohtaa) koskevat muutokset hyväksytään kokonaisuudessaan tai periaatteessa, ja niiden osalta käytetään neuvostossa esitettyä teknistä sanamuotoa. Komissio ei hyväksy ehdotusta tietojen toimittamistapaa koskevan 7 artiklan 4 kohdan poistamisesta ja kyseisen kohdan sijoittamisesta 7 artiklan 2 kohtaan, koska se katsoo artiklan alkuperäisen rakenteen olevan selkeämpi. Kyseisen 7 artiklan 4 kohdan (muutetun ehdotuksen 6 artiklan 4 kohdan) sanamuoto on kuitenkin laadittu neuvostossa käytyjen teknisten neuvottelujen perusteella. Näiden muutosten seurauksena komissio ehdottaa hallinnolliseksi takeeksi säännöksen lisäämistä johdanto-osan 11 kappaleeseen sen selventämiseksi, ettei tietoja tarvitse ilmoittaa useammin kuin kerran vuodessa. Oikeuksien tason säilyttäminen: Tarkistuksessa 28 selvennetään oikeuksien tason säilyttämistä koskevaa artiklaa korvaamalla ilmaisu ’siirrettävyys’ ilmaisulla ’eläkeoikeuksien suojaaminen ja säilyttäminen’; tämä kuvastaa siirrettävyyttä koskevien säännösten poistamista direktiivistä. Tarkistus hyväksytään kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lähteviä työntekijöitä koskevaa artiklan viimeisen rivin viittausta, jonka katsotaan olevan tarpeeton. Lisäksi komissio on selkeyttänyt artiklaa sen osalta, että oikeuksien säilyttäminen koskee lähteviä työntekijöitä ja oikeuksien suojaaminen työntekijöitä yleisemmin. 3.5 Täytäntöönpano ja kertomuksen laatiminen (8 ja 9 artikla) Täytäntöönpano: Tarkistuksissa 29 ja 42 ehdotetaan, että jäsenvaltiot voivat saada direktiivin täytäntöönpanon osalta 60 kuukauden lisäajan pannakseen täytäntöön 4 ja 5 artiklan. Komissio hyväksyy tämän ehdotuksen ja sanamuotoa koskevat vähäiset ja oikeasuhtaiset muutokset, joilla pyritään löytämään tasapaino vapaan liikkuvuuden ja ammatillisen liikkuvuuden esteiden vähentämisen ja lisäeläkettä koskevien säännösten elinkelpoisuuden turvaamisen välillä. Komissio on myös muuttanut täytäntöönpanoa koskevaa päivämäärää, millä viitataan tämänhetkiseen tilanteeseen. Tarkistuksella 30 poistetaan 9 artiklan 3 kohta, ja komissio hyväksyy sen, koska kyseinen säännös on käynyt tarpeettomaksi siirrettävyyttä koskevien säännösten poistamisen vuoksi. Kertomuksen laatiminen: Tarkistuksessa 31 täsmennetään, että 10 artiklan (muutetun ehdotuksen 9 artiklan) mukaiseen viisivuotiskertomukseen olisi sisällyttävä myös arvio siitä, mikä on ’työnantajan valmius’ tarjota lisäeläkkeitä tämän direktiivin täytäntöönpanon jälkeen. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen periaatteessa, mutta se ehdottaa kyseisen kertomusta koskevan seikan sisällyttämistä uuteen johdanto-osan 15 a kappaleeseen. Lisäksi komissio tekee teknisiä muutoksia sanamuotoon ja korvaa ilmauksen ’valmius’ viittauksella ’lisäeläkejärjestelmien kehitykseen’. Komissio katsoo, että valmiutta on hankala arvioida. Tarkistuksessa 32 ehdotetaan 10 artiklaan (muutetun ehdotuksen 9 artiklaan) uutta säännöstä, jonka mukaan ensimmäisen kertomuksen on sisällettävä arviointi siitä, miten eläkeoikeuksien siirto vaikuttaa lisäeläkeoikeuksia koskevaan työnantajan vastuuseen. Komissio hyväksyy tämän lisäsäännöksen periaatteessa, ja se sisällyttää sen myös johdanto-osan 15 a kappaleeseen säädöksen selkeyden vuoksi. Tarkistuksissa 52 ja 33 ehdotetaan 10 artiklan 2 kohdan poistamista ja sen korvaamista uudella kohdalla (10 artiklan 2 a kohta). Tämän uuden kohdan mukaan komissio laatii viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta kertomuksen, jossa käsitellään erityisesti eläkeoikeuksien siirtämisehtoja. Kertomuksen perustella komission olisi esitettävä tarpeellisia ehdotuksia liikkuvuuden esteiden vähentämiseksi edelleen. Komissio on myös selventänyt säännöksen sanamuotoa siten, että ehdotuksia direktiivin muuttamisesta tarkastellaan ainoastaan silloin, kun tilanne edellyttää lisäsäännösten antamista. |

PÄÄTELMÄ |

Ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan komissio muuttaa ehdotustaan seuraavasti. |

2005/0214 (COD)

Muutettu eEhdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden liikkuvuuden lisäämiseksi parantamalla lisäeläkeoikeuksien kertymistä ja säilyttämistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 94 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,[3]

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[4]

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,[5]

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi yhteisön perusvapauksista; perustamissopimuksen 42 artiklassa määrätään, että neuvosto toteuttaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi.

(2) Työntekijöiden sosiaalinen suojelu eläkkeiden alalla on taattu lakisääteisissä sosiaaliturvaeläkejärjestelmissä; näitä täydentävät työsopimukseen liittyvät täydentävät sosiaaliturvajärjestelmät, jotka ovat lisääntymässä jäsenvaltioissa.

(3) Neuvostolla on laaja harkintavalta valita asianmukaisimmat keinot perustamissopimuksen 42 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71[6] ja asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21 päivänä maaliskuuta 1972 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 574/72[7] säädettyä koordinointijärjestelmää eikä etenkään kausien yhteenlaskemista koskevia sääntöjä sovelleta lisäeläkejärjestelmiin, lukuun ottamatta järjestelmiä, jotka kuuluvat termin ’lakisääteinen’ piiriin, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 1 artiklan j kohdan ensimmäisessä alakohdassa tai joista jäsenvaltio on antanut tiedoksi tätä koskevan julistuksen kyseisen artiklan nojalla. Lisäeläkejärjestelmiin pitäisi näin ollen soveltaa eritystoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityisluonne ja -piirteet samoin kuin järjestelmien monimuotoisuus jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä asema, joka työmarkkinaosapuolilla on järjestelmien täytäntöönpanossa.

(4) Yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/49/EY[8] on ensimmäinen lisäeläkeoikeuksia koskeva erityistoimenpide, jonka tarkoituksena oli antaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(5) Myös perustamissopimuksen 94 artiklaa on sovellettava, kun otetaan huomioon, että lisäeläkejärjestelmiä säätelevän jäsenvaltioiden lainsäädännön erot ovat sellaisia, että ne haittaavat sekä työntekijöiden oikeutta harjoittaa vapaata liikkuvuutta että sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta siis voitaisiin parantaa yhteisön ja saman jäsenvaltion sisällä liikkuvien työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyttä oikeuksia, on tarpeen varmistaa tietyt vähimmäisvaatimukset tiettyjä eläkeoikeuksien kertymiseen liittyviä ehtoja lähtevän työntekijän suojattujen eläkeoikeuksien suojaamisen ja säilyttämisen osalta työsuhteeseen liittyvissä lisäeläkejärjestelmissä on yhdenmukaistettava sekä vapaakirjaoikeuksien säilyttämistä ja hankittujen oikeuksien siirtämistä koskevia sääntöjä lähennettävä toisiinsa .

(5 a) Lisäksi on otettava huomioon lisäeläkejärjestelmien luonne ja erityispiirteet samoin kuin niiden eroavaisuudet jäsenvaltioissa ja niiden välillä. Uusien järjestelmien perustaminen, nykyisten järjestelmien elinkelpoisuus sekä nykyisten eläkejärjestelmien jäsenten odotukset ja oikeudet olisi turvattava riittävällä tavalla. Tässä direktiivissä olisi erityisesti otettava huomioon myös työmarkkinaosapuolten asema lisäeläkejärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

(5 b) Tällä direktiivillä ei kyseenalaisteta jäsenvaltioiden oikeutta järjestää omia eläkejärjestelmiään. Jäsenvaltioilla säilyy täysi vastuu tällaisten järjestelmien järjestämisestä, eikä niitä sen vuoksi velvoiteta ottamaan käyttöön lisäeläkejärjestelmien perustamista edellyttävää lainsäädäntöä niiden saattaessa tätä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(5 c) Tämä direktiivi koskee kaikkia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustettuja palkattujen työntekijöiden lisäeläkejärjestelmiä, joilla on tarkoitus huolehtia lisäeläkkeestä ja joita ovat esimerkiksi ryhmävakuutussopimukset taikka yhdellä tai useammalla alalla hyväksytyt jakojärjestelmät, rahastoivat järjestelmät tai yritysten kirjanpidossa varauksina olevat eläkelupaukset, taikka kaikkia kollektiivisia tai muita vastaavia järjestelyjä.

(5 d) Jos päätös järjestelmän sulkemisesta ennen tämän direktiivin voimaantuloa on jo tehty eikä järjestelmään sen vuoksi enää oteta uusia jäseniä, uusien sääntöjen käyttöönotto voisi merkitä järjestelmälle perusteetonta rasitetta. Näin ollen direktiiviä ei pitäisi soveltaa kyseisiin järjestelmiin tai tällaisten järjestelmien alajärjestelmiin.

(5 e) Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa tervehdyttämistoimenpiteitä ja likvidaatiomenettelyjä koskevaa kansallista lainsäädäntöä eikä myöskään vaikuttaa siihen, riippumatta siitä, perustuvatko kyseiset menettelyt maksukyvyttömyyteen vai ei tai ovatko ne vapaaehtoisia vai pakollisia. Se ei myöskään koske kansallista lainsäädäntöä, joka on annettu direktiivin 2001/17/EY[9] soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden kaltaisista tervehdyttämistoimenpiteistä.

(5 f) Tämän direktiivin ei pitäisi koskea takuujärjestelmiä tai korvausjärjestelmiä, jotka eivät ole työsuhteeseen liittyviä lisäeläkejärjestelmiä ja joiden tarkoituksena on turvata työntekijän eläkeoikeudet työnantajan tai järjestelmän maksukyvyttömyystilanteessa. Tämän direktiivin ei myöskään pitäisi koskea kansallisia vararahastoja.

(5 g) Tätä direktiiviä sovelletaan vain sellaisiin työsuhteesta johtuviin lisäeläkejärjestelmiin, jotka perustuvat eläkeiän saavuttamiseen tai muiden järjestelmässä tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen edellytysten täyttymiseen. Tätä direktiiviä ei sovelleta muihin yksilöllisiin eläkejärjestelyihin kuin työsuhteeseen perustuviin järjestelyihin. Tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään työkyvyttömyys- ja jälkeenjääneiden etuuksiin.

(5 h) Kertaluonteista maksua, jota ei pidetä merkittävänä tulona, joka ei liity eläkkeen hankkimistarkoitukseen myönnettäviin maksuihin, joka maksetaan suoraan tai epäsuorasti uran päättyessä ja jonka vain työnantaja rahoittaa, ei olisi pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuna lisäeläkkeenä.

(5 i) Koska lisäeläkkeiden merkitys ikääntyneiden henkilöiden kohtuullisen elintason varmistamisessa kasvaa jatkuvasti kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen parantaa oikeuksien hankkimisen, säilyttämisen ja hankittujen oikeuksien siirtämisen edellytyksiä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja ammatillisen liikkuvuuden esteiden vähentämiseksi EU:ssa.

(5 j) Suojaamisvaatimuksia ei pitäisi verrata muihin eläkeoikeuden hankkimisehtoihin, joita on asetettu maksujakson osalta kansallisen lainsäädännön tai tiettyjen lisäeläkejärjestelmien (erityisesti maksuperäisten järjestelmien) sääntöjen mukaisesti.

(6) Jotta voitaisiin taata, että lisäeläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot eivät rajoita työntekijöiden oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa, on vahvistettava oikeuksien hankkimisehtoja koskevat rajat, jotta työntekijä, joka harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen tai muuttaa jäsenvaltioiden sisällä, saa työuransa lopussa riittävän tasoisen eläkkeen.

(6 a) Jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on kertynyt suojattuja eläkeoikeuksia ja jos järjestelmä tai työnantaja vastaa sijoitusriskistä (erityisesti etuusperusteisessa järjestelmässä), järjestelmän olisi aina palautettava lähtevän työntekijän maksamat maksut. Jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on kertynyt suojattuja eläkeoikeuksia ja jos lähtevä työntekijä vastaa sijoitusriskistä (erityisesti maksuperusteisissa järjestelmissä), järjestelmän olisi palautettava kyseisistä maksuista johtuvien sijoitusten arvo. Arvo voi olla suurempi tai pienempi kuin lähtevän työntekijän maksamat maksut. Jos arvo on negatiivinen, palautettavaa ei ole.

(6 b) Lähtevän työntekijän olisi voitava jättää suojatut eläkeoikeutensa vapaakirjaoikeuksina siihen lisäeläkejärjestelmään, jossa kyseiset oikeudet ovat karttuneet. Vapaakirjaoikeuksien suojaamista voidaan pitää vastaavana turvana, jos erityisesti maksuperusteisissa järjestelmissä lähtevälle työntekijälle tarjotaan mahdollisuus siirtää suojatut eläkeoikeutensa tai niiden arvo lisäeläkejärjestelmään, joka täyttää 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

(7) Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti On olisi myös valvottava, että vapaakirjaoikeudet tai tällaisten oikeuksien arvo säilytetään mukautetaan oikeudenmukaisesti, jottei lähtevälle työntekijälle aiheudu haittaa. Tämä tavoite voitaisiin toteuttaa soveltamalla vapaakirjaoikeuksiin mukautusta eri vertailutekijöiden perusteella; näitä ovat esimerkiksi inflaatio, palkkataso tai maksettavana olevat eläke-etuudet taikka lisäeläkejärjestelmän aktiivisten jäsenten tuottoaste. Oikeuksien arvo sillä hetkellä, kun työntekijä jättää järjestelmän, olisi vahvistettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Vapaakirjaoikeuksien arvoa mukautettaessa olisi kiinnitettävä huomiota järjestelmän erityisluonteeseen, lykätyn etuuden saajan etuihin ja eläkejärjestelmän muiden jäsenten ja eläkkeensaajien etuihin. Vapaakirjaoikeuksien arvoa mukautettaessa voidaan ottaa huomioon myös perustellut hallintokustannukset.

(7 a) Tässä direktiivissä ei aseteta velvollisuutta vahvistaa vapaakirjaoikeuksille edullisempia ehtoja kuin järjestelmän aktiivisten jäsenten oikeuksille.

( 8 ) Jos lähtevän työntekijän suojatut eläkeoikeudet tai niiden arvo ei ylitä kyseisen jäsenvaltion vahvistamaa alarajaa ja J j otta vältettäisiin liialliset hallintokustannukset, jotka johtuvat arvoltaan vähäisten mutta monilukuisten vapaakirjaoikeuksien hoitamisesta, olisi annettava järjestelmille voidaan antaa mahdollisuus olla säilyttämättä hankittuja kyseisiä suojattuja oikeuksia ja joko siirtää ne niiden arvo tai maksaa niitä vastaava pääoma, joka edustaa hankittuja oikeuksia, jos niiden arvo ei ylitä kyseisen jäsenvaltion vahvistamaa ylärajaa. Tarvittaessa siirtoarvo tai pääomamaksu vahvistetaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(9) On taattava työpaikkaa vaihtavalle työntekijälle mahdollisuus valita, säilyttääkö hän hankitut eläkeoikeudet alkuperäisessä lisäeläkejärjestelmässä vai siirtääkö hän niitä vastaavan pääoman toiseen lisäeläkejärjestelmään, joka voi sijaita myös toisessa jäsenvaltiossa.

(9 a) Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole säätää suojattujen eläkeoikeuksien siirroista, mutta ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä asteittain ja mahdollisuuksien mukaan edistämään suojattujen eläkeoikeuksien siirtoja erityisesti uusien lisäeläkejärjestelmien perustamisen yhteydessä.

( 10 ) Lisäeläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyteen liittyvistä syistä jäsenvaltioilla on periaatteessa mahdollisuus vapauttaa ei-rahastoivat järjestelmät siitä velvoitteesta, että niiden on annettava työntekijöiden siirtää hankitut oikeudet. Sen varmistamiseksi, että taataan yhdenvertainen kohtelu rahastoiviin järjestelmiin ja ei-rahastoiviin järjestelmiin kuuluvien työntekijöiden välillä, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä asteittain parantamaan oikeuksien siirrettävyyttä ei-rahastoivista järjestelmistä.

(11) Rajoittamatta sitä, mitä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY[10] säädetään, lisäeläkejärjestelmien hallinnosta vastaavien henkilöiden järjestelmän aktiivisille jäsenille ja työntekijöille, jotka harjoittavat tai aikovat harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, on tiedotettava asianmukaisesti varsinkin työnteon lopettamisen vaikutuksista näiden työntekijöiden lisäeläkeoikeuksiin. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaisia tietoja ei tarvitse toimittaa useammin kuin kerran vuodessa.

( 12 ) Täydentävien sosiaaliturva eläke järjestelmien moninaisuuden vuoksi yhteisön on määriteltävä vain tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa yleisellä tasolla, ja näin ollen direktiivi on asianmukainen oikeudellinen väline.

( 13 ) Tavoitetta, joka on työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja ammatillista liikkuvuutta koskevan oikeuden harjoittamista ja sisämarkkinoiden toimintaa estävien tekijöiden vähentäminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä – lisäeläkkeitä käsittelevän komitean (eläkefoorumin) avustuksella tehdyn vaikutustenarvioinnin perusteella – ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

( 14 ) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, ja siten jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa edullisempia säännöksiä. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei voida käyttää perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseksi.

( 15 ) Koska on tarpeen ottaa huomioon tämän direktiivin vaikutukset etenkin lisäeläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyteen, jäsenvaltiot voivat saada lisäaikaa sellaisten säännösten asteittaiseen täytäntöönpanoon, joilla voi olla tällaisia vaikutuksia.

(15 a) Viisivuotiskertomuksissa on tarkasteltava lisäeläkettä koskevien säännösten viimeaikaista kehitystä. Ensimmäisen kertomuksen on sisällettävä myös arviointi vastuusta, joka työnantajalla on kansallisen lainsäädännön mukaan niiden työntekijöiden lähtevistä eläkeoikeuksista, jotka siirtävät oikeutensa toiseen eläkejärjestelmään. Arvioinnissa on myös tarkasteltava mahdollisuuksia varmistaa oikeudellisen vastuun päättyminen silloin, kun siirrot on toteutettu.

( 16 ) Lisäeläkejärjestelmiä koskevien kansallisten säännösten mukaisesti jäsenvaltiot voivat antaa direktiivin täytäntöönpanon työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvien säännösten osalta työmarkkinaosapuolten tehtäväksi näiden yhteisestä pyynnöstä edellyttäen, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen milloin tahansa varmistaa tässä direktiivissä asetettujen tulosten saavuttamisen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoite

Tällä direktiivillä pyritään helpottamaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja saman jäsenvaltion sisällä tapahtuvaa ammatillista liikkuvuutta koskevien oikeuksien harjoittamista vähentämällä tiettyjen työsuhteeseen liittyviä lisäeläkejärjestelmiä sääntelevien koskevien sääntöjen luomia esteitä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan lisäeläkejärjestelmiin lukuun ottamatta asetuksen (ETY) N:o 1408/71[11] soveltamisalaan kuuluvia järjestelmiä.

2. Tätä direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta:

a) lisäeläkejärjestelmiin, jotka ovat tämän direktiivin voimaantuloajankohtana lakanneet ottamasta uusia aktiivisia jäseniä ja pysyvät suljettuina uusilta jäseniltä

b) lisäeläkejärjestelmiin, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joihin liittyy kansallisella lainsäädännöllä perustettujen hallinnollisten elinten taikka oikeusviranomaisten toimenpide ja joilla on tarkoitus säilyttää tai palauttaa ennalleen järjestelmien taloudellinen tilanne, likvidaatiomenettelyt mukaan luettuina. Tämä poissulkeminen ei jatku toimenpiteen päättymisen jälkeen

c) maksukyvyttömyystakuujärjestelmiin, korvausjärjestelmiin ja kansallisiin vararahastoihin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a) ’lisäeläkkeellä’ vanhuuseläkkeitä eläkettä , josta on säädetty kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustetun lisäeläkejärjestelmän säännöissä sääntöjen niin edellyttäessä, työkyvyttömyys- ja jälkeenelävien etuuksia, joilla on tarkoitus täydentää tai korvata lakisääteisiin sosiaaliturvajärjestelmiin perustuvat vastaavat etuudet

b) ’lisäeläkejärjestelmällä’ kaikkia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustettuja ja työsuhteeseen liittyviä ammatillisia vanhuus eläkejärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi ryhmävakuutussopimukset taikka yhdellä tai useammalla alalla hyväksytyt jakojärjestelmät, rahastoivat järjestelmät tai yritysten kirjanpidossa varauksina olevat eläkesitoumukset, taikka kaikkia kollektiivisia tai muita vastaavia järjestelyjä, joilla on tarkoitus huolehtia palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkkeestä

c) ’järjestelmään kuuluvalla henkilöllä aktiivisella jäsenellä ’ henkilöitä työntekijöitä , joille ammatin harjoittaminen senhetkinen työsuhde antaa tai voi antaa suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevien edellytysten täyttymisen jälkeen oikeuden lisäeläkkeeseen lisäeläkejärjestelmää koskevien säännösten mukaisesti

d) ’ suojatuilla eläkeoikeuksilla’ kaikkia etuuksia, joihin järjestelmään kuuluva henkilö ja muut oikeuksien haltijat ovat oikeutettuja kaikenlaista oikeutta lisäeläkkeeseen, joka saadaan, kun lisäeläkejärjestelmän sääntöjen ja tarvittaessa kansallisen lainsäädännön perusteella mukaiset mahdolliset suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevat edellytykset täyttyvät

d a) ’suojattujen oikeuksien saavuttamista koskevalla odotusajalla’ järjestelmän aktiivisen jäsenyyden kautta, joka joko kansallisessa lainsäädännössä tai lisäeläkejärjestelmän säännöissä vaaditaan lisäeläkeoikeuden saamiseksi

e) ’työsuhteen päättämisellä’ päätöstä lopettaa työsuhde

f) ’lähtevällä työntekijällä’ järjestelmän aktiivista jäsentä, jonka voimassa oleva työntekijää, joka lopettaa ennen eläkekelpoisuuden saavuttamista työsuhteen työsuhde , jossa hän on kerryttänyt eläkeoikeuksia tai olisi voinut hankkia nämä oikeudet jäämällä työsuhteeseen päättyy muista syistä kuin siitä, että hän tulee oikeutetuksi lisäeläkkeeseen

g) ’siirrettävyydellä’ työntekijän mahdollisuutta hankkia ja säilyttää eläkeoikeudet harjoittaessaan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen tai ammatilliseen liikkuvuuteen

h) ’lykätyn etuuden saajalla’ järjestelmään aiemmin kuulunutta henkilöä, jolla on eläkeoikeudet, jotka säilyvät vapaakirjaoikeuksina henkilöä, jolla on suojattuja eläkeoikeuksia lisäeläkejärjestelmässä, mutta joka ei ole enää kyseisen järjestelmän aktiivinen jäsen eikä saa vielä lisäeläkettä tuosta järjestelmästä kunnes lisäeläkkeen saamista koskevat edellytykset täyttyvät

i ) ’vapaakirjaoikeuksilla’ suojattuja eläkeoikeuksia, jotka säilyvät järjestelmässä, jossa ne ovat karttuneet lykätyn etuuden saaja lle on ne hankkinut; edunsaaja saa eläkettä tästä lisäeläkejärjestelmästä, kun saamista koskevat edellytykset täyttyvät

j ) ’siirrolla vapaakirjaoikeuksien arvolla’ kansallisten käytäntöjen ja tapojen mukaisesti laskettua eläkeoikeuksien käypää arvoa lisäeläkejärjestelmästä maksettavaa pääomaa, joka edustaa järjestelmässä hankittujen eläkeoikeuksien kokonaismäärää tai osaa niistä; pääoma voidaan siirtää uuteen lisäeläkejärjestelmään tai toiseen rahoituslaitokseen, joka tarjoaa eläkeoikeuksia.

4 artikla

Eläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraavien seikkojen varmistamiseksi:

a) jos eläkeoikeuksia ei ole vielä hankittu työsuhteen päättymishetkellä, lähtevän työntekijän maksamat tai hänen puolestaan maksetut kaikki eläkemaksut joko korvataan hänelle tai siirretään järjestelmän aktiivinen jäsenyys edellyttää tietynpituista työskentelykautta, edellytettävän kauden pituus saa olla enintään vuosi

b) jos eläkeoikeuksien hankkimiseksi vaaditaan vähimmäisikä, se ei ole yli järjestelmän aktiiviselta jäseneltä edellytetään vähimmäisikää suojattujen oikeuksien kartuttamiseksi, se saa olla enintään 21 vuotta

c) työntekijä voi liittyä lisäeläkejärjestelmään enintään vuoden työskentelykauden jälkeen tai tarvittaessa viimeistään silloin, kun hän saavuttaa vaaditun vähimmäisiän jos suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi edellytetään vaadittavaa odotusaikaa, se ei saa missään tilanteessa ylittää yhtä vuotta niiden järjestelmän aktiivisten jäsenten osalta, jotka ovat yli 25-vuotiaita. Niiden järjestelmän aktiivisten jäsenten osalta, jotka ovat tätä nuorempia, suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi vaadittava odotusaika saa olla enintään viisi vuotta

d) työntekijä saa eläkeoikeudet enintään kahden vuoden jäsenyyskauden jälkeen jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on karttunut suojattuja eläkeoikeuksia, lisäeläkejärjestelmän on palautettava lähtevän työntekijän maksamat maksut tai maksut, jotka on maksettu työntekijän puolesta kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai muiden sopimusten mukaisesti, ja jos lähtevä työntekijä vastaa sijoitusriskistä, maksuista johtuvien sijoitusten arvo

e) jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus sallia työmarkkinaosapuolten vahvistaa työehtosopimuksessa erilaisia määräyksiä edellyttäen, että näillä määräyksillä annetaan vähintään vastaava turva työntekijöiden ja järjestelmän aktiivisten jäsenien oikeuksille.

5 artikla

Vapaakirjaoikeuksien säilyttäminen

-1. Jollei 2 ja 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lähtevien työntekijöiden suojatut eläkeoikeudet voivat säilyä siinä lisäeläkejärjestelmässä, jossa kyseiset oikeudet ovat karttuneet. Kyseisten oikeuksien alkuperäinen arvo on laskettava 1 kohdan soveltamiseksi sen ajankohdan mukaan, jolloin työntekijän nykyinen työsuhde päättyy.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vapaakirjaoikeudet mukautetaan oikeudenmukaisesti, jottei lähtevälle työntekijälle aiheudu haittaa. vapaakirjaoikeuksia tai niiden arvoa käsitellään yhdenmukaisesti järjestelmän aktiivisen jäsenen oikeuksien arvon, maksettavien eläke-etuuksien kehityksen tai muun oikeudenmukaiseksi katsottavan kohtelun kanssa; kohtelu on oikeudenmukaista erityisesti silloin, kun

a) eläkeoikeudet lisäeläkejärjestelmässä vahvistetaan nimellismääränä; tai

b) lykätyn etuuden saaja saa jatkuvasti eläkejärjestelmän mukaista korkoa tai lisäeläkejärjestelmän varojen tuottoasteen mukaista tuottoa; tai

c) vapaakirjaoikeuksien arvoa mukautetaan inflaatioasteen tai palkkatason mukaisesti; tähän voidaan soveltaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tai työmarkkinaosapuolten sopimaa suhteellista rajaa.

2. Jäsenvaltiot voivat antaa lisäeläkejärjestelmille luvan, että niiden ei tarvitse säilyttää lähtevän työntekijän suojattuja hankittuja oikeuksia vaan ne voivat siirtää tai maksaa suojattuja eläkeoikeuksia hankittuja oikeuksia edustavan pääoman lähtevälle työntekijälle, jos suojattujen eläkeoikeuksien arvo ei elleivät hankitut oikeudet ylitä kyseisen jäsenvaltion vahvistamaa ylärajaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle sovellettavasta ylärajasta.

3. Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus sallia työmarkkinaosapuolten vahvistaa työehtosopimuksessa erilaisia määräyksiä edellyttäen, että näillä määräyksillä annetaan vähintään vastaava turva lähtevien työntekijöiden ja lykätyn etuuden saajien oikeuksille.

6 artikla

Siirrettävyys

1. Ellei pääoman maksua tehdä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos lähtevä työntekijä ei kuulu samaan lisäeläkejärjestelmään uudessa työpaikassaan, hän saa pyynnöstä viimeistään 18 kuukautta työsuhteen lopettamisen jälkeen siirrettyä kaikki hankkimansa eläkeoikeudet jäsenvaltion sisällä tai toiseen jäsenvaltioon.

2. Jäsenvaltioiden on kansallisten käytäntöjensä mukaisesti varmistettava, että jos vakuutusmatemaattiset ja korkoprosentteihin liittyvät oletukset määrittävät siirron kohteena olevien oikeuksien arvon, tästä ei saa aiheutua haittaa lähtevälle työntekijälle.

3. Siirron vastaanottava lisäeläkejärjestelmä ei saa soveltaa siirrettyihin oikeuksiin hankkimista koskevia ehtoja, ja sen on säilytettävä oikeudet vähintään samassa määrin kuin vapaakirjaoikeudet 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Jos siirrosta peritään hallinnollisia maksuja, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne eivät ole kohtuuttomia lähtevän työntekijän järjestelmään kuulumisen kestoon nähden.

76 artikla

Tiedottaminen

1. Rajoittamatta sitä, mitä direktiivin 2003/41/EY 11 artiklassa säädetään ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten velvoitteista, jotka koskevat järjestelmän jäsenille ja edunsaajille annettavia tietoja, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että eläkejärjestelmän aktiiviset jäsenet voivat pyynnöstä saada tietoja siitä, lisäeläkejärjestelmän hallinnosta vastaavat tahot tiedottavat työntekijöille, miten työsuhteen lopettaminen vaikuttaa vaikuttaisi työntekijöiden lisäeläkeoikeuksiin 2 kohdan mukaisesti .

2. Riittävät t T iedot on toimitettava kohtuullisessa määräajassa niitä pyytäneelle pyytäneille työntekijälle järjestelmän aktiivisille jäsenille erityisesti seuraavista seikoista:

a) lisäeläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot ja niiden soveltamisen vaikutukset, jos työsuhde päättyy

b) odottavat eläke-etuudet, jos työsuhde päättyy jäsenten suojattujen oikeuksien arvo tai oikeuksia koskeva arvio, joka on tehty korkeintaan 12 kuukautta ennen pyyntöä; ja

c) vapaakirjaoikeuksien säilyttämistä tulevaa käsittelyä koskevat ehdot.

d) hankittujen oikeuksien siirtoa koskevat ehdot.

3. Pyynnön esittänyt lykätyn etuuden saaja saa lisäeläkejärjestelmän hallinnosta vastaavilta tahoilta tietoja vapaakirjaoikeuksistaan ja muutoksista lisäeläkejärjestelmää koskeviin sääntöihin. Tiedot on toimitettava niitä pyytäville lykätyn etuuden saajille seuraavista seikoista:

a) jäsenten vapaakirjaoikeuksien arvo tai oikeuksia koskeva arvio, joka on tehty korkeintaan 12 kuukautta ennen pyyntöä; ja

b) vapaakirjaoikeuksien käsittelyä koskevat ehdot.

4. Tässä artiklassa tarkoitetut t T iedot on toimitettava selkeinä ja kohtuullisessa ajassa kirjallisina ja selkeällä tavalla.

8 7 artikla

Vähimmäisvaatimukset – oikeuksien tason säilyttäminen

1. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa lähtevän työntekijän lisäeläkeoikeuksien suojaamiseen ja säilyttämiseen siirrettävyyteen liittyviä edullisempia säännöksiä kuin tässä direktiivissä annetut.

2. Tämän direktiivin täytäntöönpano a ei ole saa missään tapauksessa peruste käyttää perusteena heikentää jäsenvaltioissa voimassa olevaa lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden suojaamisen ja säilyttämisen tasoa.

9 8 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008 […(2 vuotta tämän direktiivin antamisen jälkeen)] , tai jäsenvaltioiden on varmistettava jäsenvaltiot voivat antaa , että työmarkkinaosapuolet ottavat sopimuksin käyttöön tarvittavat toimenpiteet viimeistään kyseisenä päivänä. tämän direktiivin täytäntöönpanon työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvien säännösten osalta työmarkkinaosapuolten tehtäväksi näiden yhteisestä pyynnöstä. Kyseisessä tapauksessa j J äsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet ovat viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008 ottaneet sopimuksin käyttöön tarvittavat toimenpiteet edellyttäen, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla ne voivat milloin tahansa varmistaa tässä direktiivissä asetettujen tulosten saavuttamisen. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada 60 kuukauden lisäajan 1 päivästä heinäkuuta 2008 […(2 vuotta tämän direktiivin antamisen jälkeen)] lähtien pannakseen täytäntöön 4 ja 5 artikla ssa n d alakohdassa tarkoitetun tavoitteen. Niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat soveltaa tätä lisäaikaa, on ilmoitettava siitä komissiolle ja esitettävä kyseiset säännökset ja järjestelmät sekä erityinen syy, joka on perusteena lisäajalle.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja ottaen huomioon asianmukaisesti perustellut erityisedellytykset, jotka liittyvät lisäeläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyteen, jäsenvaltiot voivat vapauttaa jakoperusteella toimivat järjestelmät, avustuskassat (Saksassa toimivat ”Unterstützungskassen”) ja yritykset, jotka tekevät kirjanpitoon varauksia työntekijöilleen maksettavia eläkkeitä varten, 6 artiklan 1 kohdan soveltamisesta. Niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat soveltaa tätä mahdollisuutta, on ilmoitettava siitä välittömästi komissiolle ja esitettävä kyseiset järjestelmät sekä erityinen syy, joka on perusteena poikkeukselle, samoin kuin annetut tai suunnitellut toimenpiteet, joilla on tarkoitus parantaa oikeuksien siirrettävyyttä kyseisistä järjestelmistä.

4 . Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 5 artiklan säännösten täytäntöön panemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

10 9 artikla

Kertomus

1. Komissio laatii joka viides vuosi 1 päivästä heinäkuuta 2008 […(2 vuotta tämän direktiivin antamisen jälkeen)] lähtien jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2. Komissio laatii viimeistään kymmenen vuotta 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen Ensimmäisessä kertomuksessa on tarkastellaan tämän direktiivin soveltamista, ja siihen on sisällytettävä erityiskertomu s, ksen 9 artiklan 3 kohdan soveltamisesta. Kertomuksen perusteella komissio esittää tarvittaessa ehdotuksen, johon sisältyvät kaikki tähän direktiiviin tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta taataan rahastoiviin järjestelmiin sekä 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin kuuluvien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu hankittujen oikeuksien siirrettävyyden kannalta. jossa käsitellään työntekijöiden lisäeläkeoikeuksista muodostuvan pääoman siirtämisehtoja. Kertomuksen perusteella komissio tarkastelee tarvittaessa vaihtoehtoisia ehdotuksia tämän direktiivin tai tarvittaessa muiden välineiden muuttamisesta vähentääkseen edelleen työntekijöiden liikkuvuuden esteitä, joita tietyt lisäeläkejärjestelyjä koskevat säännökset aiheuttavat.

1110 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

1211 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…] […]

[1] Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annettu direktiivi 2003/41/EY.

[2] Työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 80/987/ETY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/74/EY.

[3] EUVL C [...], [...], s. [...].

[4] EUVL C [...], [...], s. [...].

[5] EUVL C [...], [...], s. [...].

[6] EYVL L 149, 5.7.1971, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 631/2004 (EUVL L 100, 6.4.2004, s. 1).

[7] EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 77/2005 (EUVL L 16, 20.1.2005, s. 3), kumotaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 tullessa voimaan.

[8] EYVL L 209, 25.7.1998, s. 46.

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/17/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, vakuutusyritysten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta (EYVL L 110, 20.4.2001, s. 28).

[10] EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10.

[11] Kumotaan ja korvataan asetuksen (EY) N:o 883/2004 tullessa voimaan.