52007PC0108

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 16.3.2007

KOM(2007) 108 lopullinen

2007/0042 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

Euratomin hankintakeskukseen sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

(komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT 4

NEUVOSTON ASETUS Euratomin hankintakeskukseen sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 5

I OSASTO - SOVELTAMISALA 6

II OSASTO – BUDJETTIPERIAATTEET 7

1 LUKU: Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaate 7

2 LUKU: Vuotuisperiaate 8

3 LUKU: Tasapainoperiaate 9

4 LUKU: Laskentayksikön periaate 10

5 LUKU: Yleiskatteisuusperiaate 10

6 LUKU: Erittelyperiaate 12

7 LUKU: Moitteettoman varainhoidon periaate 12

8 LUKU: Seurattavuusperiaate 13

III OSASTO – TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE 13

1 LUKU: Talousarvion laatiminen 13

2 LUKU: Talousarvion rakenne ja esitystapa 14

IV OSASTO – TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN 15

1 LUKU: Yleiset säännökset 15

2 LUKU: Taloushallinnon henkilöstö 15

1 jakso: Tehtävien eriyttämisen periaate 15

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjä 16

3 jakso: Tilinpitäjä 17

3 LUKU: Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet 18

1 jakso: Yleiset säännöt 18

2 jakso: Valtuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt 19

3 jakso: Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt 20

4 LUKU: Tulotapahtumat 20

1 jakso: Yleiset säännökset 20

2 jakso: Saamisennuste 20

3 jakso: Saamisten vahvistaminen 20

4 jakso: Perinnän hyväksyminen 21

5 jakso: Perintä 21

6 jakso: Maksuihin sovellettavat erityissäännökset 22

5 LUKU: Menotapahtumat 23

1 jakso: Menoihin sitoutuminen 23

2 jakso: Menojen vahvistaminen 24

3 jakso: Menojen hyväksyminen 24

4 jakso: Menojen maksaminen 25

5 jakso: Menotapahtumia koskevat määräajat 25

6 LUKU: Tietojenkäsittelyjärjestelmät 25

7 LUKU: Sisäinen tarkastaja 26

V OSASTO – JULKISET HANKINNAT 27

VI OSASTO – TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO 27

1 LUKU: Tilinpäätöksen esittäminen 27

2 LUKU: Kirjanpito 29

1 jakso: Yleiset säännökset 29

2 jakso: Liikekirjanpito 30

3 jakso: Talousarviokirjanpito 30

3 LUKU: Omaisuusluettelo 30

VII OSASTO – ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS 31

1 LUKU: Ulkoinen tarkastus 31

2 LUKU: Vastuuvapaus 31

VIII OSASTO – SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 32

PERUSTELUT

Euratomin hankintakeskus, jäljempänä ’hankintakeskus’, on yhteisön elin, jonka vastuulla on ydinaineiden (malmit, raaka-aineet ja erityiset halkeamiskelpoiset aineet) oikeudenmukaisten toimitusten varmistaminen. Hankintakeskuksella on yksinoikeus yhteisön alueelta tai sen ulkopuolelta tulevia kyseisiä aineita koskevien hankintasopimusten tekemiseen (Euratom-sopimuksen 52 artikla).

Hankintakeskus toimii komission valvonnassa (Euratom-sopimuksen 53 artikla). Hankintakeskus on oikeushenkilö, ja sillä on taloudellinen itsemääräämisoikeus (Euratom-sopimuksen 54 artikla). Euratom-sopimuksen 54 artiklassa määrätään, että perussäännössä voidaan hankintakeskuksen toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseksi määrätä maksuja liiketoimista.

Koska olosuhteet ovat muuttuneet, hankintakeskuksen perussääntöä tarkistetaan neuvoston päätöksen mukaisesti. Päätösluonnos toimitetaan tämän asetusluonnoksen liitteenä. Yhteisön lainsäätäjä antoi vuonna 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan uuden varainhoitoasetuksen. Varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti on laadittu hajautettuihin elimiin sovellettava varainhoidon puiteasetus. Näitä kahta asetusta ei voida soveltaa suoraan hankintakeskukseen.

Tilintarkastustuomioistuin on usean vuoden ajan kehottanut antamaan hankintakeskukseen sovellettavan varainhoitoasetuksen, jolla voidaan edistää toimielinten tavoitteena olevan moitteettoman varainhoidon periaatteen saavuttamista. Näin ollen on asianmukaiselta, että ehdotus hankintakeskuksen varainhoitoasetukseksi perustuu puiteasetukseen (EY, Euratom) N:o 2343/2002, koska oikeudellinen ympäristö on yleisesti ottaen samanlainen. Kyseistä mallia on kuitenkin mukautettu, jotta hankintakeskuksen toiminnan erityispiirteet voidaan ottaa huomioon:

1. Koska hankintakeskuksen talousarvio on pieni, budjettivallan käyttäjänä toimii hankintakeskuksen perussäännön mukaisesti komissio; seurattavuuden vuoksi ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi muihin yhteisön elimiin sovellettavan puiteasetuksen kanssa vastuuvapauden myöntäjänä toimii Euroopan parlamentti, jolle neuvosto antaa suosituksen.

2. Hankintakeskus voi sisältyä komission konsolidoituun tilinpäätökseen.

3. Hankintakeskuksen varainhoitoasetuksessa ei edellytetä erillisten soveltamissääntöjen antamista, vaan niiden puuttuessa sovelletaan yleisen varainhoitoasetuksen säännöksiä ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 säännöksiä.

4. Vaikka hankintakeskus ei kuulu yleisen varainhoitoasetuksen 185 artiklassa mainittuihin elimiin, komission sisäisen tarkastuksen toimiala vastaa hankintakeskuksen toiminnan sisäisestä tarkastuksesta.

Hankintakeskuksen perussäännön 8 artiklan 10 kohdan mukaan hankintakeskuksen varainhoitoasetus olisi annettava mainitun asetuksen 185 artiklan mukaisesti.

2007/0042 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

Euratomin hankintakeskukseen sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 183 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon hankintakeskuksen neuvoa-antavan komitean ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnot,

sekä katsoo seuraavaa:

5. Euratomin hankintakeskus, jäljempänä ’hankintakeskus’, joka perustettiin toteuttamaan tiettyjä malmien, raaka-aineiden ja erityisten halkeamiskelpoisten aineiden toimituksiin liittyviä toimia, on oikeushenkilö, ja näin ollen sillä on oma talousarvio, jota on tarkoitus säännellä erityisillä varainhoitoa koskevilla säännöillä.

6. Jotta voidaan varmistaa hankintakeskuksen varainhoitoa koskevien sääntöjen yhdenmukaisuus Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[1] kanssa ja koska hankintakeskus saa rahoitusta yhteisön talousarviosta, olisi asianmukaista, että sen talousarvion toteuttaminen ja valvonta perustuvat mahdollisimman tarkoin neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa mainittujen elinten puitevarainhoitoasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annettuun komission asetukseen (EY, Euratom) N:o 2343/2002,[2] ottaen hankintakeskuksen erityispiirteet huomioon.

7. Olisi vahvistettava uudelleen talousarviota laadittaessa ja toteutettaessa noudatettavat neljä keskeistä budjettiperiaatetta (yhtenäisyys, vuotuisuus, yleiskatteisuus ja erittely) sekä talousarvion totuudenmukaisuuden, tasapainon, laskentayksikön, moitteettoman varainhoidon ja seurattavuuden periaatteet.

8. On tarpeen määritellä tilinpitäjän, sisäisen tarkastajan sekä tulojen ja menojen hyväksyjien toimivaltuudet ja tehtävät. Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat täysin vastuussa kaikista heidän alaisuudessaan suoritetuista tulo- ja menotapahtumista, he ovat niistä tilivelvollisia, ja heihin voidaan tarvittaessa kohdistaa kurinpitomenettely. Komission sisäinen tarkastaja vastaa hankintakeskuksen sisäisestä tarkastuksesta.

9. Talousarvion laatimisen, tilinpäätöksen esittämisen ja vastuuvapauden myöntämisen aikataulu voidaan tarvittaessa mukauttaa vastaamaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännöksiä. Parlamentin olisi myönnettävä vastuuvapaus hankintakeskuksen pääjohtajalle neuvoston suosituksesta.

10. Jokaiseen talousarvion pääluokkaan sisältyy henkilöstötaulukko. Hankintakeskuksen henkilöstö olisi esitettävä erikseen komission henkilöstötaulukon yhteydessä.

11. Hankintakeskuksen olisi voitava toimittaa väärinkäytökset arvioitaviksi elimeen, jonka komissio on perustanut väärinkäytösten arviointia varten, jotta samanlaisia väärinkäytöksiä arvioidaan samalla tavalla.

12. Hankintakeskuksen olisi noudatettava samoja vaatimuksia julkisista hankinnoista kuin toimielinten. Tältä osin olisi viitattava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 asiaan liittyviin säännöksiin.

13. Hankintakeskus voi sille nimettyjä tehtäviä hoitaessaan siirtää tehtäviään ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille ainoastaan silloin, kun se on tarpeen, eikä silloinkaan julkisen palvelun tehtäviä eikä harkintavallan käyttöä edellyttäviä tehtäviä; näin voidaan varmistaa, että hankintakeskus on tilivelvollinen talousarvionsa toteuttamisesta ja toimii sille perustamisen yhteydessä nimettyjen tavoitteiden mukaisesti.

14. Hankintakeskuksen olisi toimitettava rahavirtaennuste yhteisön avustusten suorittamista koskevien pyyntöjen yhteydessä.

15. Hankintakeskuksen perussäännöstä johtuvien sääntövaatimusten vuoksi tilinpäätöksen esittämisessä sovellettavaa menettelyä olisi mukautettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO - SOVELTAMISALA

1 artikla

1. Tässä asetuksessa säädetään hankintakeskuksen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatettavista periaatteista ja perussäännöistä.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan

16. ”budjettivallan käyttäjällä” Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa;

17. ”perussäännöllä” .. päivänä … kuuta 200x tehdyllä neuvoston päätöksellä vahvistettua hankintakeskuksen uutta perussääntöä.

II OSASTO – BUDJETTIPERIAATTEET

2 artikla

Hankintakeskuksen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa määritellyin edellytyksin yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä seurattavuuden periaatteita.

1 LUKU: Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaate

3 artikla

Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan kaikki tarpeellisiksi katsotut hankintakeskuksen tulot ja menot jokaiseksi varainhoitovuodeksi.

4 artikla

Hankintakeskuksen talousarvioon sisältyvät seuraavat erät:

1. omat tulot, joihin kuuluu korkotuloja ja tuotto hankintakeskuksen pääomasta ja pankkisijoituksista sekä palkkiot liiketoimista, kuten perussäännön 10 artiklassa määrätään;

2. budjettivallan käyttäjän määrittämä avustus, joka on osa yhteisöjen yleistä talousarviota;

3. 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti tietyn menoerän rahoittamiseen osoitettavat tulot;

4. hankintakeskuksen hallintomenot.

5. Hankintakeskukselle vahvistetaan erityiset rahoitussäännöt, jotta se voi hankkia talousarvioonsa lainarahoitusta (perussäännön VI artiklan 3 kohdan mukaisesti).

5 artikla

1. Tulon saa tulouttaa ja menon saa suorittaa ainoastaan, jos se on otettu johonkin budjettikohtaan.

2. Talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

3. Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää talousarviossa vahvistetun määrärahan.

4. Hankintakeskuksen omistamista varoista saadut korkotuotot otetaan talousarvioon tuloina.

5. Hankintakeskuksen ottamien lainojen käytöstä annetaan erityiset rahoitussäännöt.

2 LUKU: Vuotuisperiaate

6 artikla

Talousarvioon otetaan määrärahat yhdeksi varainhoitovuodeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

7 artikla

1. Talousarvio koostuu jaksottamattomista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

3. Maksumäärärahat kattavat kuluvan varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten täyttämiseen tarvittavat maksut.

4. Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja. Hallintomenot sopimuksista, joiden kesto ylittää varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

8 artikla

1. Edellä 4 artiklassa tarkoitetut hankintakeskuksen tulot kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina.

2. Hankintakeskuksen tulot otetaan samansuuruisiksi maksumäärärahoiksi.

3. Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä talousarviomäärärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka maksetaan kyseisen varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

4. Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan joulukuun 31 päivään mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

5. Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut saman vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

9 artikla

1. Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruutetaan.

2. Määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä sitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

3. Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitetuista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadut, 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä.

Ensin on käytettävä edelliseltä vuodelta siirretyt, käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat.

10 artikla

Määrärahojen vapauttaminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavan toiminnan osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jonka aikana määrärahat on sidottu, johtaa määrärahojen peruuntumiseen.

11 artikla

Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

3 LUKU: Tasapainoperiaate

12 artikla

1. Talousarvion tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Määrärahat eivät saa ylittää yhteisön avustuksen määrää korotettuna omilla tuloilla ja 4 artiklassa tarkoitetuilla muilla mahdollisilla tuloilla.

3. Hankintakeskukselle maksettuja varoja pidetään sen talousarviota tasapainottavana avustuksena, joka katsotaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 81 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuksi ennakkomaksuksi.

13 artikla

1. Jos 76 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutumalaskelma on ylijäämäinen, ylijäämä palautetaan komissiolle varainhoitovuoden aikana maksetun yhteisön avustuksen määrään asti.

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon, jäljempänä ’yleinen talousarvio’, otetun yhteisön avustuksen ja hankintakeskukselle tosiasiallisesti maksetun avustuksen välisen erotuksen määrä peruutetaan.

2. Jos 76 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutumalaskelma on alijäämäinen, alijäämä kirjataan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon.

3. Tulot tai maksumäärärahat otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn aikana soveltamalla oikaisukirjelmämenettelyä ja talousarvion toteuttamisen aikana laatimalla lisätalousarvio.

4 LUKU: Laskentayksikön periaate

14 artikla

Talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

Tilinpitäjällä on kuitenkin rahavirran hallinnoinnin niin edellyttäessä valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa.

15 artikla

1. Jos hankintakeskuksen talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa vahvistettu, sovelletaan jäljempänä esitettyjä sääntöjä tehtäessä sellaisiin menoihin liittyviä maksusitoumuksia ja suoritettaessa maksuja sellaisista menoista, joiden ottaminen tiettyyn budjettikohtaan olisi ollut mahdollista viimeksi asianmukaisesti vahvistettua talousarviota toteuttaessa.

2. Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Maksaminen voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista.

Tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion määrärahoja ei saa ylittää.

3. Jos hankintakeskuksen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät, komissio voi pääjohtajan pyynnöstä yhdellä kertaa antaa luvan käyttää sekä maksusitoumusten tekemiseen että suoritettaviin maksuihin kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa tai useampia väliaikaisia kahdestoistaosia niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 1 ja 2 kohdan säännösten mukaisesti.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä jaeta osiin.

5 LUKU: Yleiskatteisuusperiaate

16 artikla

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahat, jollei 17 artiklasta muuta johdu. Tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan, jollei 19 artiklasta muuta johdu.

17 artikla

1. Seuraavat tulot osoitetaan tietyn menoerän rahoittamiseen:

18. määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot lahjoituksista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset;

19. jäsenvaltioiden ylimääräiset pääomamerkinnät, jos kyseiset varat on myönnetty tai tarkoitettu hankintakeskuksen erityisiä toimia tai menoja varten, edellyttäen, että neuvosto päättää asiasta.

2. Kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen tulojen on katettava kaikki kyseiseen toimeen tai käyttötarkoitukseen liittyvät välittömät tai välilliset menot.

3. Talousarviossa on 1 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

18 artikla

1. Pääjohtaja voi ottaa vastaan erilaisia hankintakeskuksen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

2. Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja, on pyydettävä etukäteen komission lupa, ja komission on tehtävä päätöksensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos komissio ei tee päätöstä tässä määräajassa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

19 artikla

1. Seuraavat määrät voidaan vähentää maksupyynnöistä, laskuista tai muista maksuselvityksistä, jotka voidaan hyväksyä maksettavaksi nettomääräisinä:

20. sopimuspuolille määrätyt sakot, mukaan lukien julkisia hankintoja koskevat sopimukset;

21. aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut, jotka voidaan tehdä vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista samanluonteisista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena kuin liikaa suoritettu määrä.

Laskuista ja muista maksuvaatimuksista tehtyjä vähennyksiä, hyvityksiä ja alennuksia ei kirjata hankintakeskuksen tuloiksi.

2. Hankintakeskukselle toimitettujen tuotteiden tai palvelujen verollinen hinta otetaan talousarvioon verottomana, kun niihin sisältyy veroa, jonka

22. jäsenvaltiot palauttavat yhteisöille Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti; tai

23. jäsenvaltiot tai kolmannet maat palauttavat yhteisöille asiaan sovellettavien muiden sopimusten perusteella.

Kansalliset verot, jotka hankintakeskus mahdollisesti maksaa väliaikaisesti ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kirjataan väliaikaistilille siihen asti kunnes kyseinen jäsenvaltio palauttaa ne.

3. Mahdollinen alijäämä otetaan talousarvioon menona.

4. Talousarvion toteuttamisen aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden yli- tai alijäämään.

6 LUKU: Erittelyperiaate

20 artikla

Kaikki määrärahat sidotaan osastoittain ja luvuittain järjestettyihin käyttötarkoituksiin; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

21 artikla

1. Pääjohtaja voi tehdä määrärahasiirtoja saman luvun momentilta toiselle. Hänen on viipymättä ilmoitettava niistä komissiolle.

2. Pääjohtajan tekemä määrärahasiirto osastosta toiseen tai luvusta toiseen voi olla enintään 10 prosenttia varainhoitovuoden määrärahoista. Jos pääjohtaja haluaa ylittää kyseisen rajan, hän voi tehdä komissiolle esityksiä määrärahojen siirtämisestä osastosta toiseen tai saman osaston luvusta toiseen. Jos komissio ei hyväksy määrärahasiirtoja, sen on ilmoitettava vastustava kantansa kuukauden kuluessa; jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

3. Tämän artiklan mukaisesti tehtyihin määrärahasiirtoesityksiin ja määrärahasiirtoihin on liitettävä asianmukaiset yksityiskohtaiset perustelut, joista käy ilmi määrärahojen toteutuminen ja joihin sisältyy ennakkoarvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun sekä niiden budjettikohtien osalta, joihin määrärahoja siirretään, että niiden budjettikohtien osalta, joista määrärahoja siirretään.

22 artikla

1. Määrärahoja voidaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä "pro memoria" (p.m.).

2. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavia määrärahoja voidaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

7 LUKU: Moitteettoman varainhoidon periaate

23 artikla

1. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita hankintakeskus käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

3. Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

4. Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

8 LUKU: Seurattavuusperiaate

24 artikla

Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan hankintakeskuksen Internet-sivustossa sellaisina kuin ne on lopullisesti hyväksytty.

III OSASTO – TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 LUKU: Talousarvion laatiminen

25 artikla

1. Pääjohtaja laatii alustavan talousarvion hankintakeskuksen perussäännön mukaisesti.

2. Saatuaan neuvoa-antavan komitean lausunnon hankintakeskuksen pääjohtaja lähettää komissiolle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä arvion hankintakeskuksen tuloista ja menoista sekä työohjelman.

3. Arvioon on sisällytettävä henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä hankintakeskuksessa.[3]

4. Komissio ottaa hankintakeskuksen ennakkoarvion huomioon osana yleisen talousarvion hyväksymismenettelyä määrittääkseen hankintakeskukselle tarkoitetun avustuksen suuruuden sekä hankintakeskukselle tarpeelliseksi katsomansa henkilömäärän.

5. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy hankintakeskuksen henkilöstötaulukon ja siihen myöhemmin tehtävät muutokset.

6. Komissio hyväksyy talousarvion ja henkilöstötaulukon, kun yleinen talousarvio, jossa vahvistetaan avustuksen määrä ja henkilöstötaulukko, on hyväksytty; talousarviota ja henkilöstötaulukkoa muutetaan tarvittaessa.

26 artikla

Kaikki talousarvioon, henkilöstötaulukko mukaan luettuna, tehtävät muutokset esitetään lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio.

2 LUKU: Talousarvion rakenne ja esitystapa

27 artikla

Talousarvioon sisältyy tulo- ja menotaulukko.

28 artikla

Talousarvion

1) tulotaulukossa esitetään

24. hankintakeskuksen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana;

25. edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n - 2 tulot;

26. asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

2) menotaulukossa esitetään

27. maksusitoumusmäärärahat kyseiselle varainhoitovuodelle;

28. edellisen varainhoitovuoden maksusitoumusmäärärahat ja varainhoitovuoden n - 2 aikana sidotut menot;

29. asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

29 artikla

Edellä 25 artiklassa tarkoitetussa henkilöstötaulukossa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä.

Henkilöstötaulukko muodostaa ehdottoman ylärajan nimityksille hankintakeskuksessa; sellaista nimitystä ei voida tehdä, joka johtaisi tämän rajan ylittymiseen.

IV OSASTO – TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU: Yleiset säännökset

30 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa pääjohtaja. Pääjohtaja toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja hankintakeskuksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti, omalla vastuullaan, alaisuudessaan olevissa yksiköissä ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa.

31 artikla

Pääjohtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen alaisuuteen kuuluville hankintakeskuksen palveluksessa oleville henkilöille. Valtuutetut henkilöt voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

32 artikla

1. Tämän osaston 2 luvussa tarkoitettu taloushallinnon toimija ei saa ryhtyä sellaisiin talousarvion toteuttamista koskeviin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita hänen omien etujensa ja hankintakeskuksen etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen toimijan on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2. Eturistiriita vallitsee silloin, jos jonkun talousarvion toteuttamisesta vastaavan toimijan tai sisäisen tarkastajan tehtävien puolueeton hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla yhteinen etu.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on asianomaisen toimihenkilön lähin esimies. Jos asianomainen toimihenkilö on pääjohtaja, toimivaltainen viranomainen on komissio.

33 artikla

Sikäli kuin on tarpeen, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

2 LUKU: Taloushallinnon henkilöstö

1 jakso: Tehtävien eriyttämisen periaate

34 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät on eriytettävä, eikä niitä voida yhdistää keskenään.

2 jakso: Tulojen ja menojen hyväksyjä

35 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on toteuttaa tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

2. Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

3. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten antaminen ja veloitusilmoitusten lähettäminen. Tulojen perintään voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

4. Hankintakeskuksen tulojen ja menojen hyväksyjänä toimivan pääjohtajan on perustettava organisaatiorakenne sekä hankintakeskuksen tehtävien hoitamiseen soveltuvat johtoa ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt. Niiden on oltava kohtuullisen yhdenmukaiset komission sisäisen valvonnan standardien kanssa, ottaen huomioon toimintaympäristöön liittyvät vähäiset riskit ja hankintakeskuksen rahoittamien toimien luonne.

5. Ennen kuin liiketoimi hyväksytään, muut virkamiehet kuin liiketoimen aloittanut virkamies tarkistavat toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen on pidettävä erillään.

6. Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona talousarvion toteuttamisesta on päätetty myöntää vastuuvapaus.

36 artikla

1. Edellä 35 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu toimen aloittaminen käsittää kaikki 30 ja 31 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamat valmistelevat toimet, jotka liittyvät talousarvion toteuttamistoimien hyväksymiseen.

2. Edellä 35 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu toimen tarkastaminen etukäteen käsittää kaikki toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän etukäteen suorittamat tarkastukset, joiden tarkoituksena on toimen toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien selvittäminen.

3. Jokaisen toimen osalta tehdään ainakin yksi ennakkotarkastus. Ennakkotarkastuksen tavoitteena on varmistaa erityisesti, että

30. meno on säännönmukainen ja yhdenmukainen sovellettavien säännösten kanssa;

31. edellä 23 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tarkastuksista vastaavat virkamiehet tai muut toimihenkilöt eivät voi olla 1 kohdassa tarkoitettuja toimen aloittamiseen liittyviä tehtäviä hoitavia henkilöitä eivätkä näiden alaisia.

5. Taloudellisia toimia valvovalla henkilöllä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys ja hänen on noudatettava johtosääntöä, joka perustuu komission yksiköilleen vahvistamiin sääntöihin.

37 artikla

Pääjohtaja laatii komissiolle tulojen ja menojen hyväksyjänä suorittamistaan tehtävistä vuosittain toimintakertomuksen, jäljempänä ’tulojen ja menojen hyväksyjän toimintakertomus’, joka sisältää taloutta ja toiminnan johtamista koskevat tiedot.

Toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko hänen toimillaan saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä kyseisiin toimiin liittyy, miten hänen käyttöönsä asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä toimii. Jäljempänä 66 artiklassa tarkoitettu sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

38 artikla

Jos liiketoimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva toimihenkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on laiton, sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti pääjohtajalle ja, jos tämä ei puutu asiaan kohtuullisen määräajan kuluessa, 43 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille.

39 artikla

Jos kyseessä on 31 artiklan mukainen talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen, valtuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovelletaan 35 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa soveltuvin osin.

3 jakso: Tilinpitäjä

40 artikla

1. Komissio nimeää tilinpitäjän, joka on Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen alainen ja jolla on hankintakeskuksessa seuraavat tehtävät:

32. maksujen asianmukainen suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

33. tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen VII osaston mukaisesti;

34. kirjanpito VII osaston mukaisesti;

35. kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien soveltaminen VII osaston mukaisesti sekä tililuettelon soveltaminen komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen mukaisesti;

36. kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

37. kassanhallinta.

2. Tilinpitäjä saa tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tämän luotettaviksi vahvistamat tiedot, jotka tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva hankintakeskuksen varoista ja talousarvion toteuttamisesta.

3. Tilinpitäjällä on yksinomainen toimivalta hoitaa raha- tai muita varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

4. Tilinpitäjä voi sen ollessa välttämätöntä tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin tehtäviään henkilöstösääntöjen alaisille henkilöille, jotka toimivat hänen alaisuudessaan.

5. Valtuutetuille henkilöille siirretyt tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet määritellään valtuutusasiakirjassa.

3 LUKU: Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet

1 jakso: Yleiset säännöt

41 artikla

1. Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia.

2. Komissio voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Komissio nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

42 artikla

1. Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka tulojen ja menojen hyväksyjälle sekä 41 artiklassa tarkoitetulle henkilöstölle saattaa langeta asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään ja tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 ja 44 artiklan soveltamista. Yhteisön etua haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta saatetaan voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen käsiteltäväksi.

2 jakso: Valtuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

43 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti. Virkamiestä voidaan näin ollen vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöille aiheutunut vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä.

Samoin menetellään myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä tekee vakavan virheen eikä laadi saamista vahvistavaa asiakirjaa tai ei anna perintämääräystä taikka antaa sen perusteetta myöhässä, tai laiminlyö maksumääräyksen antamisen tai antaa sen myöhässä, minkä johdosta hankintakeskus voi joutua vastaamaan kolmannen osapuolen nostamaan vahingonkorvauskanteeseen.

2. Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa varten kirjallisen perustellun toimeksiannon, valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pantava päätös täytäntöön, mutta samalla tämä vapautuu vastuustaan; hänen on toteutettava toimeksianto paitsi jos se on rikoslain tai asiaan sovellettavien turvallisuussääntöjen vastainen.

3. Valtuutuksen antanut tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa sisäisten johto- ja valvontajärjestelmien tehokkuudesta ja valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

4. Elimellä, jonka komissio on perustanut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti selvittämään taloudellisia väärinkäytöksiä ja niiden vaikutuksia, on hankintakeskuksen osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta.

Pääjohtaja päättää kyseisen väärinkäytöksiä tutkivan elimen lausunnon perusteella, aloitetaanko kurinpitomenettely tai menettely asianomaisten saattamiseksi taloudelliseen vastuuseen. Jos väärinkäytöksiä tutkiva elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja komission sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia. Jos kyseisen elimen lausunnossa esitetään pääjohtajaan kohdistuvia syytöksiä, elin toimittaa sen sisäiselle tarkastajalle ja komissiolle.

5. Jokaista henkilöstöön kuuluvaa voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain hankintakeskuksen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin henkilöstösäännöissä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

3 jakso: Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

44 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti erityisesti, jos

1. hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai jos hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

2. hän muuttaa pankki- tai postisiirtotilejä ilmoittamatta siitä ensin tulojen ja menojen hyväksyjälle;

3. hän perii varoja tai suorittaa maksuja perintä- tai maksumääräyksien vastaisesti;

4. hän laiminlyö tulojen kantamisen.

4 LUKU: Tulotapahtumat

1 jakso: Yleiset säännökset

45 artikla

Hankintakeskus esittää komissiolle yhteisön avustuksen tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt komission kanssa sovittujen edellytysten ja määräaikojen mukaisesti ja liittää niihin rahavirtaa koskevan ennusteen.

46 artikla

Komission hankintakeskukselle avustuksena maksamat varat tuottavat korkoa yleisen talousarvion hyväksi.

2 jakso: Saamisennuste

47 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii etukäteen saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä ja tilanteesta, josta aiheutuu hankintakeskukselle saamisia tai joka muuttaa hankintakeskuksen saamisia.

3 jakso: Saamisten vahvistaminen

48 artikla

1. Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä

38. varmistaa, että velallisella on velkaa;

39. määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

40. tarkastaa, että velka on riidaton.

2. Saaminen, joka on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt, on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä, ja siihen on liitettävä velalliselle lähetetty veloitusilmoitus. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii ja toimittaa molemmat asiakirjat.

3. Saamiset, joista ei ole saatu suoritusta veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, tuottavat korkoa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien sääntöjen ja sopimusten soveltamista.

4. Tietyt juoksevat tulot voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa alustavasti.

Alustava vahvistus käsittää useita yksittäisiä perittäviä määriä, joita ei siis tarvitse vahvistaa kutakin erikseen.

Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä muutokset alustaviin vahvistuksiin ennen varainhoitovuoden päättymistä, jotta ne vastaisivat tosiasiallisesti vahvistettuja saamisia.

4 jakso: Perinnän hyväksyminen

49 artikla

Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä vahvistamansa saaminen.

5 jakso: Perintä

50 artikla

1. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

2. Tilinpitäjä suorittaa perinnän toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti vahvistamien saamisten perintää koskevien määräysten perusteella. Hän huolehtii siitä, että hankintakeskuksen tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että hankintakeskuksen oikeudet turvataan.

3. Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukaista ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaista.

Vahvistetun saamisen perinnästä luopumisesta on tehtävä tulojen ja menojen hyväksyjän päätös, joka on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä ei voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa.

Luopumispäätöksessä mainitaan perinnän varmistamiseksi toteutetut toimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

4. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on peruutettava vahvistettu saaminen, jos käy ilmi, että oikeudellisissa seikoissa tai muissa tosiseikoissa on virhe, jonka vuoksi saamista ei ole vahvistettu oikein. Peruuttaminen on tehtävä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä, joka on perusteltava asianmukaisesti.

5. Jos saamisen määrää on muutettava tosiseikoissa esiin tulleen virheen vuoksi, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa vahvistetun saamisen määrää ylös- tai alaspäin, mutta korjaus ei saa johtaa hankintakeskuksen saamisen menettämiseen. Muuttaminen tehdään toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava asianmukaisesti.

51 artikla

Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

52 artikla

1. Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa, ilmoitettuaan asiasta velalliselle, viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäteitse.

2. Jos saamisten periminen kuittaamalla on oikeudellisesti mahdollista, tilinpitäjä ottaa huomioon saamisia periessään velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset hankintakeskukselta.

53 artikla

Tilinpitäjä voi yhdessä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen asianmukaisesti perustellusta kirjallisesta pyynnöstä ja seuraavien kahden edellytyksen täyttyessä:

1. velallinen sitoutuu maksamaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöissä säädettyä korkoa koko myönnettävältä lisäajalta alkuperäisestä eräpäivästä alkaen;

2. velallinen antaa hankintakeskuksen etujen turvaamiseksi vakuuden, joka kattaa sekä velan pääoman että sen korot.

6 jakso: Maksuihin sovellettavat erityissäännökset

54 artikla

Pääjohtaja hyväksyy maksuja koskevat erityissäännökset.

5 LUKU: Menotapahtumat

55 artikla

Kaikista menoista tehdään sitoumus, jonka jälkeen meno vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

1 jakso: Menoihin sitoutuminen

56 artikla

1. Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

2. Oikeudellinen sitoumus on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu talousarviosta suoritettava meno.

Talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöissä.

3. Talousarviositoumus on yksittäinen, jos menon edunsaaja ja määrä on määritelty.

4. Talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

5. Talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia edunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

Alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön joko yhdellä tai useammalla yksittäisellä oikeudellisella sitoumuksella, joiden myötä syntyy oikeus saada vastaisuudessa maksuja, tai henkilöstöhallintomenoihin liittyvissä poikkeustapauksissa suorittamalla maksut suoraan.

57 artikla

1. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

2. Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

3. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin talousarviositoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua toteuttamista koskevan määräajan päättymisestä, peruuntuvat 10 artiklan mukaisesti.

58 artikla

Talousarviositoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että

1. meno on otettu oikeaan budjettikohtaan;

2. määrärahat ovat käytettävissä;

3. meno on sovellettavien säännösten, erityisesti hankintakeskuksen perussäännön ja sääntöjen sekä niiden nojalla annettujen säännösten mukainen;

4. moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

2 jakso: Menojen vahvistaminen

59 artikla

Menojen vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä

1. tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

2. tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi;

3. määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja sen määrän.

60 artikla

1. Vahvistettuihin menoihin on liitettävä pätevät tositteet, joista käy ilmi, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu tai työt suoritettu, tai jotka osoittavat muuten, että maksu on aiheellinen.

2. Menojen vahvistuspäätös tehdään toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla ”hyväksytään maksettavaksi” -merkinnällä.

3. Muussa kuin atk-järjestelmässä merkintä ”hyväksytään maksettavaksi” tehdään leimalla, joka sisältää toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen. Atk-järjestelmässä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee merkinnän ”hyväksytään maksettavaksi” omalla salasanallaan.

3 jakso: Menojen hyväksyminen

61 artikla

1. Menojen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa maksumääräyksellä tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistamansa meno.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen ja toimittaa sen tilinpitäjälle. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää tositteet 35 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3. Tilinpitäjälle toimitettavaan maksumääräykseen liitetään tarvittaessa vahvistus siitä, että tavara on merkitty 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

4 jakso: Menojen maksaminen

62 artikla

1. Jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 49 artiklassa tarkoitetun perussäädöksen säännösten tai sopimuksen määräysten mukainen, maksu suoritetaan yhdellä seuraavista tavoista:

41. maksetaan koko erääntynyt määrä;

42. maksetaan

43. ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään;

44. yksi tai useampi välimaksu;

45. loput erääntyneestä määrästä.

Ennakkomaksut vähennetään kokonaan tai osittain välimaksuista.

Kaikki ennakkomaksut ja välimaksut vähennetään loppumaksusta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

63 artikla

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

5 jakso: Menotapahtumia koskevat määräajat

64 artikla

Menot on vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissääntöjen ja niissä vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

6 LUKU: Tietojenkäsittelyjärjestelmät

65 artikla

Jos tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

7 LUKU: Sisäinen tarkastaja

66 artikla

1. Hankintakeskus järjestää sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Komission sisäinen tarkastaja käyttää hankintakeskukseen nähden samoja valtuuksia kuin komission yksiköihin.

67 artikla

1. Sisäinen tarkastaja neuvoo hankintakeskusta riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja johto- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen moitteetonta varainhoitoa.

Hänen tehtävänään on

46. arvioida sisäisten johtojärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

47. arvioida talousarvion toteuttamistoimiin sovellettavien sisäisen valvonnan järjestelmien asianmukaisuutta ja laatua.

2. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat hankintakeskuksen kaikki toiminnot ja yksiköt. Hänen on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

3. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan komissiolle ja pääjohtajalle. Nämä varmistavat puolestaan, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan.

4. Sisäinen tarkastaja toimittaa hankintakeskukselle vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan muun muassa tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut toimet. Vuosikertomuksessa ilmoitetaan lisäksi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetun erityisen elimen havaitsemat järjestelmiin liittyvät ongelmat.

5. Pääjohtaja laatii vuosittain toimintakertomuksen, joka toimitetaan hyväksyttäväksi komissiolle ja jossa on yhteenveto sisäisen tarkastajan tekemistä tarkastuksista, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista.

68 artikla

Vastuu, joka sisäisellä tarkastajalla on hoitaessaan virkatehtäviään, määritetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 87 artiklan mukaisesti.

V OSASTO – JULKISET HANKINNAT

69 artikla

Julkisiin hankintoihin sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja sen soveltamissääntöjen asianmukaisia säännöksiä.

VI OSASTO – TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO

1 LUKU: Tilinpäätöksen esittäminen

70 artikla

Hankintakeskuksen tilinpäätökseen sisältyvät

a) hankintakeskuksen tilinpäätösasiakirjat;

b) selvitys hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta.

Hankintakeskuksen tilinpäätöksen liitteissä on oltava selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

71 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea ja riittävä kuva.

a) tilinpäätöksen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, ja rahavirrasta;

b) talousarvion toteuttamisselvitysten osalta talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

72 artikla

Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöissä täsmennettyjä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, joita ovat

a) toimintojen jatkuvuus;

b) varovaisuus;

c) kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus;

d) tietojen vertailtavuus;

e) olennaisuus;

f) bruttoperiaate;

g) sisältöpainotteisuus;

h) suoriteperusteinen kirjanpito.

73 artikla

1. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti tilinpäätöksessä otetaan huomioon varainhoitovuoden tulot ja menot niiden maksupäivästä riippumatta.

2. Varojen ja velkojen arvo määritetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 132 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

74 artikla

1. Tilinpäätös laaditaan euroina ja se sisältää

48. taseen ja tuloslaskelman, joista käyvät ilmi varat, velat ja taloudellinen asema sekä kuluneen varainhoitovuoden taloudellinen tulos edellisen vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetussa neuvoston direktiivissä vahvistettua rakennetta noudattaen ja hankintakeskuksen toimintojen erityispiirteet huomioon ottaen;

49. rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

50. selvityksen oman pääoman muutoksista, joka osoittaa yksityiskohtaisesti pääomatilien erissä varainhoitovuoden kuluessa tapahtuneet lisäykset ja vähennykset.

2. Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätösasiakirjoissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat hankintakeskuksen toimintojen kannalta olennaisia.

75 artikla

Talousarvion toteuttamisselvitys laaditaan euroina. Siihen kuuluu

51. talousarvion toteutumalaskelma, johon kootaan kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina ja joka laaditaan noudattaen samaa rakennetta kuin talousarviossa;

52. talousarvion toteutumalaskelman liite, jossa täydennetään ja tulkitaan laskelmassa esitettyjä tietoja.

76 artikla

Tillinpitäjä toimittaa hankintakeskuksen alustavan tilinpäätöksen ja tämän asetuksen 71 artiklassa tarkoitetun selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta

1. komission tilinpitäjälle viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä, jotta tämä voi konsolidoida alustavat tilinpäätökset, kuten asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklassa säädetään;

2. tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

77 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa hankintakeskuksen alustavasta tilinpäätöksestä.

2. Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset hankintakeskuksen alustavasta tilinpäätöksestä pääjohtaja laatii omalla vastuullaan hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen hankintakeskuksen neuvoa-antavalle komitealle, joka antaa lausunnon tilinpäätöksestä.

3. Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja neuvoa-antavan komitean lausunnon viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

4. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan hankintakeskuksen Internet-sivustossa.

5. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin yhteydessä viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

2 LUKU: Kirjanpito

1 jakso: Yleiset säännökset

78 artikla

1. Hankintakeskuksen kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

2. Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Kirjanpito laaditaan kalenterivuosittain ja euromääräisenä.

3. Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat numerotiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4. Edellä 2 ja 3 kohdasta huolimatta tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa.

79 artikla

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 133 artiklan mukaisesti komission tilinpitäjä vahvistaa kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät sekä tililuettelon, joita hankintakeskuksen on noudatettava.

2 jakso: Liikekirjanpito

80 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat hankintakeskuksen taloudelliseen asemaan, rahoitustilanteeseen, varoihin ja velkoihin.

81 artikla

1. Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2. Kirjausten, myös niiden oikaisujen, on oltava yhteydessä tositteisiin.

3. Kirjanpitojärjestelmästä on kyettävä selvittämään kaikkien kirjausten kirjausketju.

82 artikla

Hankintakeskuksen tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja lopullisen tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassasta- tai kassaanmaksuja.

3 jakso: Talousarviokirjanpito

83 artikla

1. Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki tämän asetuksen IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

3 LUKU: Omaisuusluettelo

84 artikla

1. Hankintakeskus pitää kaikista yhteisöjen aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusvaroista komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaisia omaisuusluetteloja, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Hankintakeskuksen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

2. Irtaimen omaisuuden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

VII OSASTO – ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU: Ulkoinen tarkastus

85 artikla

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa hankintakeskuksen tilit Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti.

86 artikla

1. Hankintakeskuksen on toimitettava lopullisesti vahvistettu talousarvionsa tilintarkastustuomioistuimelle. Hankintakeskuksen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 24 artiklan soveltamiseksi tehdyt päätökset ja toteutetut toimet.

2. Tilintarkastustuomioistuimelle on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien nimeämisestä sekä 31 ja 40 artiklan nojalla siirretyistä valtuutuksista.

87 artikla

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 139–144 artiklan mukaisesti.

2 LUKU: Vastuuvapaus

88 artikla

1. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta hankintakeskuksen pääjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

2. Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa pääjohtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3. Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, pääjohtaja pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet poistaakseen tämän päätöksen tiellä olevat esteet tai helpottaakseen niiden poistamista.

89 artikla

1. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee hankintakeskuksen kaikkien tulojen ja menojen tilejä sekä niiden saldoa ja taseessa esitettyjä hankintakeskuksen varoja ja velkoja.

2. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen hankintakeskuksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat hankintakeskuksen pääjohtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

90 artikla

1. Pääjohtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten mukaisesti.

2. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten perusteella. Pääjohtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä toisinnon komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

VIII OSASTO – SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

91 artikla

Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla on oikeus saada kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioista.

92 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[…]

[1] EYVL 248, 16.9.2002, s. 1.

[2] EYVL 357, 31.12.2002, s. 72.

[3] Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 30 artiklan mukaisesti hankintakeskuksen henkilöstö esitetään erikseen komission henkilöstötaulukon yhteydessä.