52007DC0568

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 3.10.2007

KOM(2007) 568 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä

{KOM(2007) 569 lopullinen}{SEK(2007) 1265}{SEK(2007) 1267}

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 3

1. YHTENÄINEN JA INTEGROITU VIESTINTÄ 4

2. KANSALAISTEN OSALLISTUMISEN LISÄÄMINEN 6

2.1 Paikallistason toiminta 7

2.2 Aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistäminen 9

3. EUROOPPALAISEN JULKISUUDEN KEHITTÄMINEN 10

3.1 Poliittiset näkökohdat 10

3.2 Media- ja tietopalvelut 11

3. 3 Yleisen mielipiteen selvittäminen 13

4. KUMPPANUUTEEN PERUSTUVAN TOIMINTATAVAN TEHOSTAMINEN 14

4.1 Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa 14

4.2 Yhteistyö EU:n toimielinten kanssa 15

4.3 Toimielintenvälinen sopimus viestinnästä 16

5. PÄÄTELMÄT 16

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä

JOHDANTO

Rooman sopimuksesta on kulunut viisikymmentä vuotta, ja Euroopan unioni muuttuu ja uudistuu jatkuvasti voidakseen vastata haasteisiin, joita ovat muun muassa globalisaatio, energiatehokkuus ja -omavaraisuus, liikkuvuus, kilpailukyky, muuttoliike, turvallisuus ja ilmastonmuutos, ja voidakseen hyödyntää haasteiden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Nykyinen unioni on entistä laajempi ja monimuotoisempi, ja se käsittelee entistä monimutkaisempia kysymyksiä, joissa EU:n tuoma lisäarvo on merkittävä mutta siitä tiedottaminen ei ole helppoa.

Uusi toimintaympäristö vaatii työskentelytavan hienosäätöä. Työskentelyssä on tukeuduttava vahvasti eurooppalaisen yhteiskunnan eri toimijoiden väliseen kumppanuuteen, jotta saadaan aikaan eurooppalaisten kannalta merkittäviä tuloksia, joista keskustellaan riittävästi eurooppalaisten kanssa. Eurooppalaisilla on selvästikin se vakaa käsitys, että yhteiskuntamme voivat ratkaista nykyiset haasteet ainoastaan koko unionin tasoisin toimin. Näin ollen unionin tarkoituksen ja painopisteiden muuttuminen on nykyisin varsin yhteensopiva kansalaisten odotusten kanssa.

Nyt on entistäkin tärkeämpää ulottaa Euroopan unionia koskeva keskustelu toimielinten ulkopuolelle, kansalaisten pariin. Kesäkuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että on ratkaisevan tärkeää tehostaa viestintää Euroopan kansalaisten kanssa tarjoten heille täydellistä ja kattavaa tietoa Euroopan unionista ja käyden heidän kanssaan jatkuvaa vuoropuhelua.[1] Tämä on erityisen olennaista uudistetun sopimuksen ratifiointiprosessin aikana sekä vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien kannalta.

Kyseessä on komission, kaikkien EU:n toimielinten ja elinten sekä jäsenvaltioiden yhteinen haaste. Asianmukaisesti suunniteltu, riittäviin resursseihin tukeutuva ja demokraattisesti toteutettu viestintäpolitiikka on keskeinen tekijä kaikissa EU:n politiikoissa. Viestintäpolitiikan on oltava kansalaisläheistä, ja sen on katettava koko unionin alue ja ulotuttava unionin nykyisten rajojen ulkopuolelle, unionin jäsenyyttä tavoitteleviin maihin sekä kaikkiin muihin maailman maihin.

Komissio on jo vahvistanut kolme aloitetta, jotka painottuvat kuuntelemiseen, viestintään ja paikallistason toimintaan. Toimintasuunnitelman[2] myötä käynnistettiin mittava sisäinen uudistamishanke, jonka kohteena on viestintäresurssien käyttö komissiossa. K-suunnitelmassa[3] luotiin pitkän aikavälin kehys, jonka avulla halutaan laajentaa kansalaiskeskustelua, jottei se rajoittuisi nykyiseen Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Viimeksi tehty aloite on eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta annettu valkoinen kirja[4]. Siinä painotetaan kaksisuuntaista viestintää, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti, ja ehdotetaan siirtymistä Bryssel-keskeisestä paikallistason toimintatapaan.

Edellä mainituista aloitteista saatujen tulosten[5] perusteella tässä tiedonannossa lujitetaan nykyisiä toimia ja esitetään konkreettisia ehdotuksia, joiden pohjalta on määrä parantaa Euroopan unionin viestintäpolitiikkaa kunnioittaen eri toimielinten riippumattomuutta. Päätavoitteena on lisätä EU:n eri toimielinten ja jäsenvaltioiden toteuttamien toimien välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa, jotta kansalaiset saisivat entistä paremmin tietoa ja ymmärtäisivät entistä paremmin, miten EU:n politiikka vaikuttaa unionissa, jäsenvaltioissa ja paikallisesti. Viestintäpolitiikassa halutaan ottaa huomioon kansalaisten ongelmallisina pitämät näkökohdat. Kansalaisten mielestä EU:ta koskeva tieto on epäjärjestelmällistä, hajanaista ja vaikeaselkoista. EU:ta koskevia asioita katsotaan useimmiten kansallisesta näkökulmasta, ja vain harvoin niitä esitetään useita maita käsittävässä yhteydessä, vaikka on osoittautunut, että monet kansalaisten kohtaamat käytännön haasteet voidaan ratkaista ainoastaan unionin tasolla. Lisäksi kansalaiset eivät tunne kovin hyvin Euroopan unionia, sen toimielimiä ja toimintalinjoja. Tilannetta olisi ensin korjattava jäsenvaltioissa niiden vastuulla olevien koulutusjärjestelmien avulla. Tilanteeseen olisi etsittävä ratkaisua myös demokraattisilla foorumeilla, kuten kansallisissa ja Euroopan tason poliittisissa puolueissa. Niiden tehtävänä on välittää eriäviä mielipiteitä, jotta EU-aiheinen julkinen keskustelu olisi vilkasta ja jäsenneltyä.

Komissio puolestaan lujittaa viestintäänsä toimittamalla informaatiota ja keskustelemalla kansalaisten kanssa kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa yhteyksissä. Tällä tavoin se edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta ja tukee eurooppalaisen julkisuuden kehittämistä. Komission katsoo myös, että EU-asioista viestiminen on kaikkien EU:n päätöksentekoon osallistuvien toimijoiden velvollisuus. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, komissio ottaa kaikilta osin huomioon institutionaaliset toimivaltuutensa ja aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n muiden toimielinten kanssa, minkä lisäksi se kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä osallistumaan toimintaan viestinnän vuotuisilla painopistealoilla. Komissio ehdottaa kumppanuuden tueksi toimielinten välistä sopimusta, jonka avulla on tarkoitus jäsentää EU:n viestintäprosessia ja saada kaikki sidosryhmät mukaan toimintaan esitetyn yhtenäisen ja joustavan institutionaalisen kehyksen rajoissa. Institutionaalisen kehyksen ansiosta on mahdollista kehittää yhteinen vuotuinen toimintasuunnitelma valittujen EU:n viestintäpainopisteiden pohjalta.

1. YHTENÄINEN JA INTEGROITU VIESTINTÄ

Komission viestintätoiminnan tarkoituksena on synnyttää ja edistää tietojenvaihtoa, keskustelua ja tietämystä unionin toimielinten, suuren yleisön, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sekä erityisryhmien kesken unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla . Jokaisessa viestintätilanteessa olisi ehdottomasti otettava huomioon, että luodaan yhteys kansalaisiin ja edistetään avoimuutta. Viestintätoimiin olisi sen vuoksi panostettava aikaa sekä asianmukainen osuus käytettävissä olevista resursseista.

Monet komission osastot toteuttavat viestintätoimia audiovisuaalisten viestinten, Internetin, lehdistön, julkaisujen, tapahtumien ja tiedotustoimipisteiden avulla. Jotta viestinnän vaikutukset olisivat mahdollisimman hyvät, viestintätoimet on yhtenäistettävä tehokkaasti ja kaikki saatavilla olevat resurssit on asetettava käyttöön johdonmukaisesti.

Tiedotuspalveluilla on jatkossakin keskeinen asema komission viestintäpolitiikassa. Yksikön pääasiallisena tehtävänä on toimittaa komission uutisia lehdistölle ja audiovisuaalisille viestimille Brysseliin ja muualle sekä vastata tiedotusvälineiden tiedusteluihin. Lisäksi komissio vahvisti hiljattain sisäisen viestintä- ja henkilöstön sitouttamisstrategian[6], jossa tähdätään siihen, että entistä suurempi osa komission henkilöstöön kuuluvista olisi yhteydessä suureen yleisöön ja tiedotusvälineisiin. Strategia sisältää henkilöstölle tiedottamisen, ja strategian mukaan on myös tarkoitus kouluttaa tiedottajaryhmä, jossa on komission yksiköiden työntekijöitä. Komission johtaville virkamiehille olisi strategian mukaan annettava koulutus ja valtuudet, jotta he voivat tiedottaa EU:n lainsäädännöstä, ottaa osaa julkisiin keskusteluihin ja osallistua merkittävällä tavalla mediasuhteiden hoitoon, mikä täydentäisi ja maksimoisi komissaarien viestintätoimien vaikutuksia.

Komissio työskentelee jatkossakin eri tiedonlevittäjien kanssa ja tukee niitä, kun ne tarjoavat kansalaisille tietoa kentällä. Monet meneillään olevat toimet lisäävät jo merkittävällä tavalla viestintäpolitiikan vaikuttavuutta. Niitä ovat muun muassa toimet, joilla edistetään avoimuutta (”Euroopan avoimuusaloite”)[7], tuodaan EU:ta lähemmäksi kansalaisia (”Euroopan kansalaisten toimintasuunnitelma: EU:n tuloksenteko”)[8], sekä tuetaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta (”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelma)[9] ja eurooppalaista kulttuuria (”kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskeva Euroopan toimintasuunnitelma”)[10].

EU:n toiminnan näkyvyydessä on vielä parantamisen varaa kaikilla tasoilla, ja toiminnan hyötyjä olisi myös tuotava entistä enemmän esiin kansalaisten keskuudessa. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, kun EU:n toiminnasta eri politiikanaloilla tiedotetaan. Alue-, koheesio- ja ympäristöpolitiikan samoin kuin maaseudun kehittämispolitiikan alan hallintoviranomaisille on asetettu viestintää koskevat vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioilla on muun muassa oikeudellinen velvollisuus toimittaa ohjelmaa koskevia tietoja mahdollisille edunsaajille sekä suurelle yleisölle.[11] Oikeudellisten velvollisuuksien puuttuessakin komissio pyrkii kuitenkin varmistamaan, että viestintävaatimus sisältyy kaikkiin aloitteisiin ja ohjelmiin.

EU:n ulkopuolisissa maissa toteutettavassa komission viestinnässä pyritään vahvistamaan EU:n kuvaa globaalina toimijana ja luomaan hyvät suhteet proaktiivisen diplomatian keinoin, mikä auttaa komissiota saavuttamaan ulkopoliittiset tavoitteensa. Lähtökohtana on ulkoisista toimista vastaavien osastojen välinen yhteinen strategia, jonka avulla yhtenäistetään toimintaa ja lisätään synergiaa eri politiikanaloja koskevassa viestinnässä sekä parannetaan toimien näkyvyyttä. Useimmissa tapauksissa komission edustustot osallistuvat aktiivisesti tällaiseen viestintään. Komissio toimittaa toimielinten tiedotusyhteistyöryhmän käsiteltäväksi asiakirjan EU:n viestinnästä kolmansissa maissa.

Tämän vuoden vuotuisessa toimintastrategiassa määritettiin ensimmäistä kertaa komission monivuotisten strategisten tavoitteiden perusteella ne keskeiset aloitteet, joilla on huomattavia viestintävaikutuksia. Vastaavaa käytäntöä noudatetaan myös tulevissa vuotuisissa toimintastrategioissa. Valitut viestinnän painopisteet sisällytetään sen jälkeen komission lainsäädäntöohjelmaan.[12] Monialaisia kansalaiskeskeisiä kysymyksiä käsiteltäessä komissio aikoo koordinoida kaikkien asiaankuuluvien yksiköiden viestintätoimia paremmin. Tätä varten se perustaa erityisiä projektiryhmiä[13], jotka laativat viestintäsuunnitelman ja määrittävät siinä välineet, resurssit ja arviointimenetelmät[14]. Tammikuussa 2007 annettu energiaa ja ilmastonmuutosta käsitellyt paketti oli ensimmäisiä tapauksia, joissa pyrittiin soveltamaan tämän tyyppistä integroitua viestintätapaa. Saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus hienosäätää työskentelymenetelmää ja soveltaa sitä mahdollisuuksien mukaan.

Tähän tiedonantoon kuuluvat ehdotukset voidaan toteuttaa nykyisen monivuotisen rahoitussuunnitelman[15] rajoissa. Resurssit ovat kuitenkin vähäiset, ja siksi on saatava aikaan huomattavia tehokkuusetuja ja lisää synergiavaikutuksia suuntaamalla kyseiset resurssit EU-viestintään ja ottamalla viestintätoiminta huomioon vuotuisissa hallintosuunnitelmissa.

2. KANSALAISTEN OSALLISTUMISEN LISÄÄMINEN

Keskimäärin yli kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että on tärkeää saada tietoja Euroopan unionia koskevista kysymyksistä. Seitsemän kymmenestä eurooppalaisesta haluaa lisää tietoa oikeuksistaan Euroopan kansalaisina. Noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisista katsoo, että saatavilla oleva EU-aiheinen tieto on hyödyllistä ja kiinnostavaa, mutta lähes yhtä moni pitää tiedotusta riittämättömänä.[16] Yleisesti halutaan entistä avoimempaa keskustelua, jossa kansalaiset tuovat esiin näkemyksiään vaikuttaakseen päätöksentekoon EU:n tasolla.

Viimeaikaisten Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio kehittää tarkoituksenmukaisia rakenteita, välineitä ja valmiuksia, jotta se voi täyttää riittävää tiedottamista koskevan velvollisuutensa ja jotta kansalaiset saadaan mukaan vuoropuheluun ja keskusteluun. Ensimmäiset kuusi K-suunnitelmaan kuuluvaa kansainvälistä kansalaisyhteiskuntahanketta käynnistettiin vuonna 2006. Vuonna 2007 on tukivuorossa toinen hankeryhmä. Sen hankkeet painottuvat paikallistason toimintaan, ja pääasiallisina kohderyhminä ovat nuoret ja naiset. Tulevien kuukausien aikana komissio arvioi K-suunnitelman tulokset ja esittää ehdotuksia, joilla on tarkoitus laajentaa demokraattista keskustelua kaikkialla Euroopassa. Arviointi tehdään samaan aikaan, kun uudistettu sopimus on ratifioitavana jäsenvaltioissa ja kun valmistaudutaan Euroopan parlamentin vaaleihin. Kansalaisyhteiskuntahankkeiden kolmas ryhmä käynnistetään viimeistään vuosina 2008–2009. Siinä tuetaan muun muassa aloitteita, joiden tavoitteena on lisätä seuraavien Euroopan parlamentin vaalien äänestysvilkkautta.

Uudistetun K-suunnitelman puitteissa pyritään myös saamaan viestintään mukaan lukuisia Euroopan unionin kehittämiseen osallistuvia kumppaneita, kuten kansalais- ja ammattijärjestöjä, sekä yhä useampia sellaisia yrityksiä, jotka haluavat tietoa unionista, sen politiikasta, ohjelmista ja prosesseista. Järjestöillä ja yrityksillä on joissakin tapauksissa varsin paljon viestintäalan resursseja ja taitotietoa. Komissio pyrkii luomaan niiden kanssa kumppanuuksia, joissa on tavoitteena tiedottaa suurta yleisöä kiinnostavista aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja muukalaisvihan torjunnasta.

Monikielisyys on tässä yhteydessä erittäin tärkeä näkökohta. Viime vuosina komissio on kaksinkertaistanut viestinnässä käyttämiensä kielten määrän. Komissio on myös perustanut edustustoihin käännöstoimen paikallistoimistojen verkoston. Resursseja on vähän, ja siksi joudutaan väistämättä tekemään kompromisseja julkaistun informaation määrän lisäämisen ja kohderyhmän laajentamisen välillä. Tämä edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa.

2.1. Paikallistason toiminta

Toimintasuunnitelman ja K-suunnitelman toteuttamisesta kertyneet kokemukset ovat osoittaneet, että alueellinen ja paikallinen tiedottaminen on olennaista, kun halutaan saada kansalaiset osallistumaan EU:ta koskevaan keskusteluun. On toteutettu pilottihanke, jossa on osoitettu lisää henkilöstöä yhteentoista komission edustustoon jäsenvaltioissa sekä edustustojen neljään aluetoimistoon. Hankkeen ansiosta on saatu aikaan merkittävä laadullinen ja määrällinen muutos siihen toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää EU-aiheista keskustelua jäsenvaltioiden poliittisessa kulttuurissa.[17] Komissio pitää tärkeänä, että kertyneitä myönteisiä kokemuksia hyödynnetään. Se aikoo tarkastella hankkeen vakiinnuttamista ja laajentamista ottaen huomioon, millaiset tulokset saadaan meneillään olevasta arvioinnista, jonka kohteena ovat kaikki nykyiset viestintätoimet.

Sen lisäksi, että toimintaa on tehostettu pilottihankkeeseen kuuluvissa edustustoissa, on myös toteutettu toimia yli 400:ssa Europe Direct -tiedotustoimipisteessä. Tiedotustoimipisteet levittävät EU-aiheista tietoa paikallisesti ja alueellisesti, myös maaseudulla. Komissio avaa uusia Europe Direct -tiedotustoimipisteitä Bulgariaan ja Romaniaan vuodesta 2008 alkaen. Ensi vuonna komissio käynnistää myös ehdotuspyynnön, jonka kohteena on koko verkoston uudistaminen EU:n 27 jäsenvaltiossa. Uudistamisen ansiosta maantieteellinen peitto paranee ja tiedotustoimipisteet voivat jakaa tietoa viestintäpainopisteistä sekä muista kansalaisille tärkeistä kysymyksistä.

Komissiolla on myös varsin monia tiedotus- ja neuvontaverkostoja, jotka toimivat eri politiikanaloilla. Tällaisia verkostoja ovat muun muassa Eures, ERA-MORE (Euroopan liikkuvuuskeskusten verkosto)[18], SOLVIT (sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko)[19], euroneuvontakeskusten verkosto ja innovaatiokeskukset[20]. Nämä keskukset ovat ainutlaatuisia yhteyspisteitä ja tiedonlevittäjiä, ja niillä on useita paikallisia ja alueellisia toimijoita (työmarkkinaosapuolten järjestöjä, yliopistoja, yrityksiä, työnvälityspalveluja, kauppakamareita, kieli- ja koulutuskeskuksia). Komissio tarkastelee, voidaanko keskusten toimintaa koordinoida tiiviimmin. Tiiviimpi koordinointi parantaisi komission viestintävalmiuksia. Ulkoisen viestinnän verkosto tutkii, onko verkostojen välistä synergiaa mahdollista lisätä etenkin viestinnän painopistealoilla. On perustettu yksiköiden välinen työryhmä, joka tarkastelee, miten eri komission verkostot voisivat tehdä yhteistyötä yhtenäismarkkinoiden tukipalveluna.

Suureen yleisöön ja kansalaisyhteiskuntaan suuntautuvien viestintätoimiensa ohella edustustot tehostavat toimintaansa, jossa ne järjestävät komissaarien vierailuja alueille[21] ja tukevat toimia, joissa alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden toimittajille tarjotaan informaatiota sekä nykyaikaisen teknologian että perinteisten menetelmien avulla. Muiden EU:n elinten, kuten erillisvirastojen, osallistuminen toimintaan on konkreettinen esimerkki kansalaisia hyödyttävistä EU:n aloitteista. Edustustoilla ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistoilla on yhteisiä hankkeita, joissa ne pyrkivät tiivistämään yhteyksiään. Useimmissa tapauksissa ne sijaitsevat saman katon alla Eurooppataloissa. Tämän ansiosta ne saavat lisää näkyvyyttä ja voivat toteuttaa enemmän yhteisiä hankkeita, kuitenkin toimien omina erillisinä yksikköinään.

Vuosina 2007–2008 alkaa Euroopan parlamentin kanssa toteutettava yhteinen pilottihanke, joka käynnistyy Eurooppataloissa Tallinnassa, Dublinissa ja Madridissa. Tavoitteena on luoda niihin eurooppalainen julkinen tila, jossa järjestetään monenlaista EU-aiheista toimintaa. Näiden eurooppalaisten julkisten tilojen pilottivaiheessa on määrä houkutella uusia kohderyhmiä ja luoda uusi visuaalinen imago – joka on myös suunnattu varsinkin nuorille. Eurooppalaisten julkisten tilojen on tarkoitus olla kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, poliittisten toimijoiden ja tiedotusvälineiden ”kohtaamispaikka”, jossa järjestetään näyttelyitä, filmiesityksiä, kokouksia, käyntejä, keskusteluja, keskustelufoorumeja ja luentotilaisuuksia, joiden pääasiallisia aiheita ovat kansalaisyhteiskunta, politiikka, koulutus, yliopistolaitos, pohdintaryhmät ja kulttuurielämä. Niistä on konkreettista hyötyä toteutettaessa ”kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa”. EUNIC-verkostoon (Euroopan unionin kansalliset kulttuuri-instituutit) solmitaan yhteyksiä, jotta edistettäisiin aktiivisesti EU:n toimielinten tukemia kulttuurialan ohjelmia ja muita aloitteita. Samalla tehdään yhteistyötä alueellisten ja paikallisten verkostojen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden kanssa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman paljon yleisöä kaupungeissa ja maaseudulla. Eurooppalaiset julkiset tilat tarjoavat esimerkiksi konferenssikeskuksen, tiedotustoimiston sekä näyttely- ja lukutilojen tyyppisiä uusia tiloja. Jotkin näistä tiloista voivat jo olla olemassa, mutta tilojen avoimuus sekä toimintatapa, jossa houkutellaan uusia toimijoita osallistumaan toimintaan komission ja parlamentin kanssa, synnyttävät uuden ympäristön.

Viinialan uudistusta käsitelleestä viestintähankkeesta saatujen hyvien kokemusten perusteella voitaisiin toimia niin, että politiikanalan asiantuntijat esittelevät EU:n poliittiset aloitteet intressitahoille ja suurelle yleisölle aloitteiden hyväksymispäivänä yhtäaikaisesti Brysselissä ja jäsenvaltioissa sen mukaan, onko edustustoissa ja politiikanalasta vastaavalla osastolla käytettävissä resursseja.

2.2. Aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistäminen

Valkoisesta kirjasta järjestetyssä kuulemismenettelyssä kävi ilmi, että kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on vahva halu olla entistä tiiviimmin mukana unionin yhdentymiskehityksessä. Komissio tukee jo nyt aktiivista Euroopan kansalaisuutta ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmassa sekä perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevassa erityisohjelmassa[22]. Niiden avulla kansalaisia kannustetaan osallistumaan entistä vilkkaammin demokratian toteuttamiseen EU:ssa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään myös nuorisotoimintaohjelmassa (Youth in Action) ja Kulttuuri-ohjelmassa, joissa tuetaan kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja vaihtoa.

Aktiivista kansalaisuutta edistävät valistus- ja koulutustoimet kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Euroopan kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet sisältyvät koulujen opetusohjelmaan alle puolessa EU:n jäsenvaltioista ja Euroopan yhdentymisen historia kahdessakymmenessä jäsenvaltiossa[23]. Lisäarvoa voidaan saada koordinoimalla parhaiden käytänteiden vaihtamista EU:n tasolla. Kaikkien toimijoiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa EU:n suositusta. Suosituksen pohjalta jäsenvaltiot voivat edistää sosiaalisia ja kansalaistaitoja, jotka ovat välttämättömiä onnistumisen tekijöitä jokaiselle tietoyhteiskunnassa toimivalle. Suositukseen kuuluu myös vieraiden kielten opiskelu, joka auttaa merkittävällä tavalla hankkimaan kulttuurien välisiä taitoja. Ne puolestaan ovat tärkeä osa aktiivista Euroopan kansalaisuutta. Vuonna 2007 järjestettävässä julkisessa kuulemisessa kartoitetaan, missä kouluopetukseen liittyvissä kysymyksissä jäsenvaltioita voitaisiin tukea EU:n tason yhteisillä toimilla. Komissio aikoo hyödyntää tästä kuulemisesta saatavia tuloksia. Kartoituksessa tarkastellaan muun muassa, miten kouluissa voidaan parhaiten tarjota oppilaille avaintaidot ja miten kouluyhteisöt voivat osaltaan valmistaa nuoria vastuullisiksi kansalaisiksi EU:n perusarvojen mukaisesti.

Elinikäisen oppimisen ohjelmassa tuetaan sellaisia hankkeita, jotka ovat tärkeitä aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävien yleissivistävien ja ammatillisten koulutustoimien sekä kansalaistaitojen edistämisen kannalta. Komissio edistää tällä alalla myös parhaiten käytänteiden vaihtamista opettajien välillä. Komissio antaa tukea sellaisten EU-aiheisten tietopakettien laadintaan, joissa on linkkejä asianomaisiin julkaisuihin, joita voi ladata Europa-sivustolta. Tietopaketit on tarkoitettu koulujen ja opettajien käyttöön.

Komissio haluaa ottaa käyttöön entistä kohdennetumpia vierailuja koululaisille ja opiskelijoille, ja se tutkii niiden toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi komission edustustot ja Europe Direct -tiedotustoimipisteet kutsuvat eri yhteiskuntaryhmiä edustavia ryhmiä (myös opiskelijoita) seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin, joita pidetään edustustojen ja toimipisteiden tiloissa ja joissa käytetään olemassa olevaa tiedotusmateriaalia. Noin 400 saksalaista EU:n virkamiestä vieraili entisissä kouluissaan Saksan puheenjohtajakauden aikana vuonna 2007. Vierailut onnistuivat erittäin hyvin. Ne herättivät keskustelua kouluissa ja saivat näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä. Komissio aikoo jatkaa vastaavia vierailuja tulevien puheenjohtajakausien aikana. Komission tarkoituksena on myös jatkaa kouluissa Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta järjestettävää tapahtumaa. Tapahtuma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten, Euroopan parlamentin jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.[24]

Komissio edistää ohjelmiensa ja toimintalinjojensa avulla suhteita kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja niiden kansainvälisiin verkostoihin. Tätä toimintaa tukee kansalaisyhteiskuntasuhteita käsittelevä sisäinen verkosto, jossa vaihdetaan hyviä toimintatapoja, pohditaan yhteisiä ongelmia ja kehitetään yhtenäinen toimintamuoto kansalaisyhteiskuntasuhteista vastaavien komission yksiköiden välille. Komissio aikoo myös lisätä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumismahdollisuuksia nimeämällä niille tarkoitetun yhteyspisteen kuhunkin komission osastoon.

3. EUROOPPALAISEN JULKISUUDEN KEHITTÄMINEN

Monet eurooppalaisten arkeen huomattavasti vaikuttavat päätökset tehdään unionin tasolla. EU:n merkitys voidaan osoittaa parhaiten eurooppalaisille, kun toteutetaan kansalaisten odotusten mukaista politiikkaa – olipa kyseessä sisämarkkinat, ilmastonmuutos, kestävä liikenne, kauppa, energiapolitiikka tai muuttoliike – laajojen kuulemisten pohjalta. Politiikanaloja koskevan viestinnän on ulotuttava kansallisten rajojen yli. Siinä on käytettävä rajatylittäviä viestintäkanavia, jotka edistävät keskustelua ja vuoropuhelua kaikille tärkeistä yhteisistä ja ajankohtaisista EU-kysymyksistä.

EU:ta koskeva keskustelu syvenee ja laajenee vain siinä tapauksessa, että EU saa aikaan tuloksia toteuttamansa politiikan alalla. Eurooppalaisissa tuotteissa käytettyjen kemikaalien turvallisuuden varmistaminen, palvelumarkkinoiden avaaminen, rajojen yli suoritettavien maksujen helpottaminen, kuluttajien oikeuksien parantaminen, lentokuljetusten turvallisuuden lisääminen, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun edistäminen, maaseudun ja ympäristön suojelu, sopiminen yhtenäisestä ilmasto- ja energiapolitiikasta, maiden välinen poliisiyhteistyö sekä ulkomailla soitettujen matkapuhelujen hintojen alentaminen ovat esimerkkejä kysymyksistä, joista on tehty päätökset EU:n tasolla ja joista on usein käyty kiivasta keskustelua. Tällaista keskustelua on edistettävä. Keskustelu on mahdollista vain siinä tapauksessa, että päätöksentekoprosessia pidetään asianmukaisena ja päätöksenteon katsotaan tuovan lisäarvoa eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöprosessiin.

3.1. Poliittiset näkökohdat

Euroopan parlamentin vaalien äänestysvilkkaus ja se, missä määrin unionin politiikkaa käytetään vaalikampanjoiden aseena, ovat yhdessä osoitus siitä, miten haasteellista eurooppalaisen julkisuuden luominen on. Kansallisilla ja Euroopan tason poliittisilla puolueilla sekä vaaleissa valituilla, eri poliittisiin ryhmiin kuuluvilla edustajilla on erityisen hyvät mahdollisuudet tuoda unionia koskevia aiheita kansalliseen keskusteluun ja saada aikaan julkista keskustelua kaikkialla Euroopassa. Poliittisten puolueiden välinen keskustelu on luonteeltaan väittelyä ja usein kärjistynyttä, ja juuri siksi se herättää kiinnostusta ja saa hakemaan lisää tietoa keskusteltavista asioista. Viime vuosina on ollut useita hyvin näkyviä esimerkkejä siitä, miten puoluepoliittiset eroavuudet sekä vaalikampanjoiden erot ovat herättäneet yleisön mielenkiinnon EU:n politiikkaa koskeviin kysymyksiin.[25]

Komissio on sitoutunut tukemaan toimia, joiden tavoitteena on lisätä seuraavien Euroopan parlamentin vaalien äänestysvilkkautta. Seuraavaksi toteutettavat K-suunnitelman kansalaisyhteiskuntahankkeet edesauttavat osittain tätä pyrkimystä. Komissio antoi lisäksi kesäkuussa 2007 Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan nykyisen asetuksen muuttamiseen tähtäävän ehdotuksen[26]. Ehdotetun asetuksen mukaan on mahdollista perustaa eurooppalaisia poliittisia säätiöitä. Aloite lisää myös osaltaan tietoon perustuvaa ja aitoa keskustelua EU:ta koskevista asioista, ja siitä on hyötyä myös eurooppalaisen julkisuuden kehittämiselle.

Suhteissa kansallisiin parlamentteihin komission tavoitteena on mahdollisimman suuri viestintäpotentiaali. Euroopan parlamentin ehdotuksen perusteella komissio luo parhaillaan kokeiluluonteisia tietoverkkoja: Tarkoituksena on ottaa käyttöön Internet-keskustelufoorumeja, joihin osallistuu Euroopan parlamentin jäseniä, kansallisten parlamenttien jäseniä, toimittajia ja mielipidejohtajia. Lisäksi on määrä järjestää kokouksia kaikkialla EU:ssa. Kyseisistä tietoverkoista on huomattavasti apua, kun kansallisissa parlamenteissa käynnistetään EU-aiheisia keskusteluja. Tietoverkkojen avulla on myös mahdollista edistää kansallisten parlamenttien jäsenten välistä keskustelua EU:ta koskevista aiheista ja tukea kansallisten parlamenttien omia sähköiseen tiedonvaihtoon tarkoitettuja järjestelmiä.

3.2. Media- ja tietopalvelut

Komissio esittää ennen tämän vuoden loppua konkreettisia ehdotuksia siitä, miten voidaan entistä paremmin vastata uusien viestintäteknologioiden asettamiin haasteisiin.[27] Audiovisuaaliset viestimet ovat edelleen ensisijaisia EU:ta koskevien tietojen lähteitä. Televisiossa ja radiossa esitetään EU:ta koskevia asioita uutislähetyksissä sekä keskusteluohjelmissa silloin, kun ollaan tekemässä päätöksiä tärkeistä EU:n toimintalinjoista. EU:n toimintalinjoja käsittelevien tiedotuskampanjoiden yhteydessä televisiossa ja radiossa lähetetään lisäksi tietoiskuja. Selvitykset[28] kuitenkin osoittavat – ja kaksi kolmasosaa eurooppalaisista katsoo edelleen – että kansallisten tiedotusvälineiden tarjoama EU-tiedotus on riittämätöntä.

Komission on määrä edistää osaltaan EU-aiheiden entistä laajempaa ja pitkäjänteisempää käsittelyä nykyisillä audiovisuaalisilla kanavilla ja tukea lähetystoiminnan harjoittajien verkostoitumista. Valkoisesta kirjasta järjestetyssä kuulemisessa kannatettiin vahvasti sitä, että komissio tarjoaa EU-aiheista audiovisuaalista tietoa, valistusta ja viihdettä osana julkisen palvelun tehtäviä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tällaisia toimia toteutettaessa on taattava lähetystoiminnan harjoittajien toimituksellinen riippumattomuus.

Nykyisin noudatetaan toimintalinjaa, jossa radio- ja televisio-ohjelmille annetaan osarahoitusta. Toimintalinjan ansiosta kymmenet audiovisuaaliset kanavat ovat kehittäneet EU-aiheisia ohjelmia. Jotta vaikuttavuus olisi parempi, komissio aikoo tarjota monivuotisia sopimuksia lähetystoiminnan harjoittajien muodostamille verkostoille kaikkialla Euroopassa. Tarkoitus on, että verkostot tuottavat ja lähettävät EU-aiheisia ohjelmia riippumattomasti, omien toimituksellisten standardiensa mukaisesti sekä noudattaen yhteisiä ohjelmaformaatteja. Sopimuksiin kuuluu sitova toimituksellinen kappale, jossa taataan lähetystoiminnan harjoittajien toimituksellinen vapaus.

Europe by Satellite on EU-aiheita käsittelevä komission audiovisuaalinen palvelu. Se tukee ja helpottaa myös osaltaan edellä selostettuja julkisen palvelun tehtäviä. Europe by Satellite -palvelun lähetysajan kysyntä on saavuttanut kyllästymispisteen: suorat lähetykset tapahtumista, kuten Euroopan parlamentin täysistunnoista ja komiteoiden kokouksista, ja toimittajille ja lehdistötilaisuuksiin tarkoitetut editoimattomat uutispaketit kilpailevat keskenään lähetysajasta. Komissio aikoo sen vuoksi ehdottaa muille EU:n toimielimille, että Europe by Satellite -palvelun kapasiteetti kaksinkertaistetaan, jotta lähetyksissä voidaan käsitellä entistä useampia EU:n toimia.

Internet on tärkein väline tekstin, äänen ja kuvan yhdistämiseen. Se on myös tärkein väline, jolla on mahdollista saada palautetta käyttäjiltä ja järjestää käyttäjien välistä keskustelua. Se on jo pääasiallinen kanava maiden rajat ylittävissä keskusteluissa. Europa-sivusto kuuluu maailman suurimpiin web-sivustoihin. Sitä on määrä uudistaa ja kehittää interaktiivisemmaksi, ja lisäksi sen navigointi- ja hakutoimintoja on määrä parantaa[29]. Verkkosisällöstä tehdään selkeämpää ja helpompaa käyttää. Toisaalta on määrä lisätä kuvien, videoiden ja äänitallenteiden tarjontaa. Europa on siis jatkossakin tärkeä EU-aiheisen tiedon lähde, ja se täydentää jäsenvaltioiden hallintojen sivustoja. Europa-sivuston kehittämistä koskevat ehdotukset tehdään vuonna 2007 suoritetun kyselytutkimuksen tulosten pohjalta.

EU:n on lisättävä verkkonäkyvyyttään myös Europa-sivuston ulkopuolella. Komissio haluaa kannustaa toimijoita kehittämään verkkoja, joissa on mukana sellaisia kansalaisyhteiskunnan sekä yksityisen ja julkisen sektorin sivustoja, jotka edistävät yhteyksiä eurooppalaisiin ja eurooppalaisten kesken. Tarkoitus on tukea sellaisia sivustoja, joissa korostetaan EU:ta koskevia asioita ja herätetään keskustelua EU:n toimintalinjoista. Komission olisi myös itse osallistuttava enemmän haastatteluihin sekä muilla sivustoilla käytäviin keskusteluihin. Kaikkia näitä uusia suunnitelmia tarkastellaan yksityiskohtaisesti Internet- ja audiovisuaalistrategiaa käsittelevissä asiakirjoissa, jotka komissio esittää ennen vuoden 2007 loppua (Internet) ja vuoden 2008 alussa (audiovisuaaliala).

Paperijulkaisuilla on jatkossakin oma osuutensa EU:n viestintätoiminnassa. Internetin painoarvon lisääntymisestä huolimatta paperijulkaisujen kysyntä on kasvanut. Siksi on tärkeää kehittää uusimpaan viestintäteknologiaan soveltuvat periaatteet monikanavajulkaisemiselle, jossa yhdistetään paperijulkaisuja, web-julkaisuja sekä audiovisuaalisessa muodossa olevia julkaisuja.[30]

3.3. Yleisen mielipiteen selvittäminen

Mielipidemittaukset ovat tärkeitä, kun kuunnellaan, mitä eurooppalaiset ajattelevat EU:sta ja mitä he odottavat siltä. Eurobarometri-selvitysten avulla on mahdollista analysoida yleisön odotuksia eri politiikanaloilla, arvioida politiikan vaikutuksia ja kartoittaa yleisiä huolenaiheita ja näkemyksiä, jotta politiikan suunnittelua ja viestintää voidaan parantaa.

Valkoisesta kirjasta järjestetyn kuulemisen perusteella komissio ottaa käyttöön uusia menetelmiä Eurobarometri-selvityksissä[31], jotta sillä olisi entistä paremmat valmiudet kuunnella yleisöä ja reagoida yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena on käyttää kyselytutkimuksia entistä strategisemmin tietyissä päätöksenteon vaiheissa, kuten politiikan kehittämisessä, vaikutusten arvioinnissa sekä viestintätoimien suunnittelussa ja arvioinnissa.

Toimintaa on tarkoitus parantaa konkreettisesti esimerkiksi käyttämällä entistä enemmän kvalitatiivisia tutkimusvälineitä, muun muassa joidenkin K-suunnitelmaan kuuluvien hankkeiden innovatiivisia menetelmiä, ja yhdistämällä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyysejä, jotta yleisön odotuksista saadaan kattavampi kuva. Viestinnän vaikutusten mittaamiseen käytetään entistä useammin kohdennettuja yleisen mielipiteen tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulosten analysointia parannetaan lisäämällä reaktionopeutta, painottamalla tulosten varsinaista käyttöä entistä enemmän ja tarkastelemalla myös alueellisia ja paikallisia tuloksia. Kohdennettuihin kysymyksiin vastaamiseksi on tarkoitus käyttää entistä yleisemmin erillisiä tarpeen mukaan tehtäviä jälkianalyysejä käytettävissä olevista tiedoista. Tulokset levitetään entistä nopeammin ja laajemmin. On määrä perustaa yleisen mielipiteen tutkimuksen kansallisten asiantuntijoiden neuvoa-antava verkosto, jossa voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä, kehittää synergiaetuja ja antaa neuvoja menetelmiä koskevissa kysymyksissä.

Europe Direct[32] on kansalaisille tarkoitettu maksuton tietopalvelu. Se vastaa kysymyksiin kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Europe Direct -palvelun toimintaa edistetään, sillä se on tärkein tiedonhakupaikka kansalaisille, jotka tarvitsevat tietoa EU:sta. Lisäksi kehitetään valmiuksia antaa palautetta kysymyksistä, joita on esitetty komission osastoille ja muille EU:n toimielimille.

Kuuleminen on tarpeellinen ja hyödyllinen tapa testata ehdotusten käytännön toimivuutta. On kuitenkin muistettava, että kuulemisen on oltava riittävän laajaa ja aktiivista, jotta sen vaikuttavuus olisi hyvä. Konsultointiprosessiin sovellettavien vähimmäisvaatimusten[33] vahvistamisen jälkeen komissio on kuullut intressitahoja ja EU:n kansalaisia monista poliittisista aloitteista. Internet-kuulemisen vakiosivusto ”Sinun äänesi Euroopassa” ( europa.eu/yourvoice ) selkeyttää osaltaan kuulemisprosessia ja kannustaa soveltamaan asetettuja vaatimuksia johdonmukaisesti komission osastoilla. Viime aikoina on vakiintunut käytännöksi, että edustustot edistävät kuulemismenettelyjä jäsenvaltioissa. Käytäntöä on tarkoitus tehostaa, jotta palautteenanto vilkastuisi ja jotta saataisiin entistä moninaisempia ja kattavampia näkemyksiä ja kiinnostuksenilmauksia kansallisilta, alueellisilta ja paikallisilta sidosryhmiltä politiikan suunnittelun alkuvaiheessa. Edustustot järjestävät esimerkiksi yhteyksiä ja kokouksia sidosryhmien kanssa varhaisessa vaiheessa, jotta nämä osallistuisivat entistä aktiivisemmin viestinnän painopisteitä koskeviin varsinaisiin kuulemisiin.

4. KUMPPANUUTEEN PERUSTUVAN TOIMINTATAVAN TEHOSTAMINEN

EU:n toimielimet, elimet ja jäsenvaltiot sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset kaikkialla Euroopassa viestivät EU:n toimintalinjoja koskevista asioista eri tavoin ja eri määrin. Kaikilla EU:n tason päätöksentekoon suoraan osallistuvilla tahoilla on velvollisuus viestiä ja antaa selvityksiä. Niiden kaikkien on säilytettävä riippumattomuutensa ja toimivaltuutensa viestiäkseen omalla tavallaan, mutta ne voivat myös huomattavasti lisätä yhteistyötään ja toimia kumppaneina EU:ta koskevan keskustelun edistämiseksi. Yhteisiä viestintätoimia tukevat tähänastiset hankkeet ovat olleet tapauskohtaisia ja niitä on ollut vähän. Hankkeissa on käynyt ilmi, että on tarpeen sopia yhteisistä aiheista ja tehdä yhteistyötä entistä tehokkaammin. Valkoisesta kirjasta järjestetty kuuleminen osoitti, että EU-viestinnässä olisi tehtävä entistä enemmän yhteistyötä EU:n toimielinten ja elinten ja jäsenvaltioiden välillä. Komission tavoitteena onkin lisätä toimielintenvälisen sopimuksen avulla kaikilla tasoilla kumppanuuksia yhteisesti valittujen EU:n viestintäpainopisteiden pohjalta.

4.1. Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

Jäsenvaltioiden hallituksilla on vastuu EU:n politiikan suunnan määräämisestä neuvostossa. Ne vastaavat myös tehtäviensä ja toimintalinjojensa tiedottamisesta kansalaisille. Tutkimustulosten mukaan kansalaiset odottavat, että heidän maansa hallitus tiedottaa heille EU:n toiminnasta ja sen vaikutuksista kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista ottaa mieluummin yhteyden kansallisiin yksikköihin asioissa, joista on päätetty EU:n tasolla.

Komissio voi kuitenkin tukea merkittävällä tavalla kaikkia halukkaita jäsenvaltioita. Komissio ehdottaa, että suhteita jäsenvaltioihin lujitetaan järjestämällä säännöllisesti kokouksia kunkin jäsenvaltion viestintäjohtajien kanssa. Kokousten tavoitteena on määrittää tärkeimmät viestintäpainopisteet, varmistaa viestintätoiminnan seuranta ja vaihtaa tietoja viestintätoimista.[34] Lisäksi komission aikomuksena on solmia hallinnointikumppanuuksia halukkaiden jäsenvaltioiden kanssa. Tällainen kumppanuus on räätälöity tapa ohjata komission, parlamentin ja jäsenvaltion välistä yhteistyötä. Toimintatavasta on jo saatu hyviä tuloksia Saksassa, ja Unkarin ja Slovenian kanssa on sovittu hallinnointikumppanuudesta. Parhaillaan neuvotellaan monien muiden jäsenvaltioiden[35] kanssa niiden esittämien virallisten pyyntöjen pohjalta. Hallinnointikumppanuuksia voitaisiin hyödyntää valittuja viestintäpainopisteitä käsittelevissä yhteisissä toimissa valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Valittuja viestintäpainopisteitä käsitteleviä viestintätoimia voidaan hallinnointikumppanuuksien ansiosta koordinoida entistä paremmin käyttämällä yhteisiä viestintäsuunnitelmia[36]. Komissio, Euroopan parlamentti ja ne kyseisten jäsenvaltioiden viranomaiset, joilla on valtuudet käsitellä viestintäkysymyksiä, laativat viestintäsuunnitelmat yhteisesti neuvotellen. Yhteiseen viestintäsuunnitelmaan kuuluvat viestintätoimet ovat siis poliittisesti kattavia, ja niiden avulla varmistetaan erilaisten näkökantojen esiin tuominen EU-aiheisessa keskustelussa. Tällaisen yhteistyön avulla voidaan mukauttaa viestintää paikallisiin olosuhteisiin ja kytkeä viestintä kansalliseen poliittiseen asialistaan (kuten vaalit, suuret tapahtumat jäsenvaltioissa ja erityisteemat). Hallinnointikumppanuuden toteutuksesta vastaavat komissio ja kyseisen jäsenvaltion viranomaiset yhdessä. Komissio huolehtii rahoituksesta, ja jäsenvaltio osoittaa henkilöresurssit ja infrastruktuurin.[37]

Hyvä esimerkki tällaisesta toimintamallista on nykyinen hallinnointikumppanuus Saksan liittohallituksen kanssa. Sitä pidetään arvokkaana toimintamuotona, jonka avulla voidaan toteuttaa jäsenvaltion ja EU:n toimielinten yhteisiä suunnitelmia. Vuodesta 2005 alkaen on toteutettu yli kymmenen suurta aloitetta, ja niissä on käynyt ilmi, miten tuloksellista tällainen tiivis yhteistyö voi olla.[38]

Alueellisten ja paikallisten viranomaisten toiminta – joka voi olla yksittäisten viranomaisten hoitamaa tai yhdistysten järjestämää – voi olla ensiarvoisen tärkeää, kun edistetään EU-aiheista viestintää. Viestintää on mukautettava niin, että pystytään osoittamaan EU:n päätösten ja politiikan paikallinen merkitys[39]. Komissio varmistaa yhteistyössä alueiden komitean kanssa, että kyseisillä viranomaisilla on käytettävissään asianmukaiset tiedot ja että otetaan käyttöön asianmukaiset järjestelyt, joilla kootaan viranomaisten ideat ja ehdotukset EU-aiheisen viestinnän parantamiseksi paikallis- ja aluetasolla. Alueellinen ja paikallinen toiminta voitaisiin myös ottaa huomioon hallinnointikumppanuuksissa samalla tavoin kuin strategisiin kumppanuuksiin perustuvat tähänastiset toimet (erillinen, täydentävä hankerahoitus). Edustustot, Europe Direct -tiedotustoimipisteet ja EU:n erillisvirastot[40] toteuttavat tämän alan toimia, minkä lisäksi komissio tiivistää yhteyksiä niihin alue- ja paikallisviranomaisia edustaviin Brysselissä sijaitseviin toimistoihin, jotka haluavat osallistua yhteistyöhön. Toimistoja on yhteensä 250.

4.2. Yhteistyö EU:n toimielinten kanssa

Toimielinten tiedotusyhteistyöryhmä on olemassa oleva poliittinen foorumi, jolla voidaan sopia EU:n viestintästrategiasta ja valita yhteiset viestintäpainopisteet EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille. Euroopan parlamentti, komissio ja puheenjohtajavaltio hoitavat yhdessä ryhmän puheenjohtajuutta. Ryhmän poliittista asemaa ja legitimiteettiä on kuitenkin vahvistettava ja laajennettava niin, että ryhmä voi antaa EU:n viestintäpainopisteitä koskevia neuvoja tarpeeksi varhain, jotta ehditään kartoittamaan synergiaetuja EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden viestintäohjelmien välillä. Ryhmän tekemiä päätöksiä olisi seurattava kattavasti ja johdonmukaisesti sekä poliittisella että hallinnon tasolla. Neuvoston tiedotustyöryhmä huolehtii viestintäprosessin seurannasta puheenjohtajavaltion tuella.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea osallistuvat toimielinten tiedotusyhteistyöryhmään tarkkailijoina. Niiden kanssa tehtävää yhteistyötä ollaan myös lujittamassa tekemällä tiedotuspolitiikkaa koskevia lisäyksiä nykyisiin yhteistyöpöytäkirjoihin. Lisäyksissä painotetaan komission ja molempien komiteoiden poliittista tahtoa perustaa pitkän aikavälin kumppanuus ja kehittää yhteistyössä eurooppalaisille suunnattua hajautettua tiedotusta ja viestintää. Yhteistyön lähtökohtana ovat selvästi määritellyt viestintäpainopisteet, joiden toteutus hoidetaan hajautetusti alueellisella ja paikallisella tasolla.

4.3. Toimielintenvälinen sopimus viestinnästä

Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimielintenvälistä sopimusta. Sopimus on tarkoituksenmukainen institutionaalinen kehys EU:n viestintätoimintaa koskevan yhteistyön parantamiseksi ja siinä kunnioitetaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta. Kaikkia muita EU:n toimielimiä ja elimiä pyydetään tukemaan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tässä tehtävässä. Toimielintenvälisen sopimuksen tavoite on lähentää kaiken kaikkiaan näkemyksiä Euroopan unionin viestinnän painopisteistä, määrittää, mitä lisäarvoa EU:n lähestymistapa tuo ensisijaisissa viestintäkysymyksissä, saada aikaan synergiaetuja kunkin toimielimen käyttämien resurssien osalta, toteuttaa painopisteisiin liittyviä toimia ja kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön. Sopimus ei estä EU:n toimielimiä toteuttamasta omia erillisiä viestintätoimia, jotka määräytyvät toimielimen tehtävien mukaan ja ovat suunnattuja toimielimen sidosryhmille.

Komissio toteaa, että kullakin jäsenvaltiolla on merkittävä rooli, kun EU:ta koskevista asioista tiedotetaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla EU:n virallisilla kielillä. Toimielintenvälisessä sopimuksessa vahvistetaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus, jonka mukaan ne vastaavat EU-asioita koskevasta tiedottamisesta kansalaisille ja viestinnästä kansalaisten kanssa. Tällaisen poliittisen sopimuksen avulla painotetaan EU-viestinnän tärkeimpien periaatteiden ja oikeuksien noudattamista, määritetään kumppaneiden kesken sovellettavat yhteistyötä koskevat säännöt sekä varmistetaan asianmukainen seuranta ja poliittinen vastuu. Osallisuus, moniarvoisuus ja osallistuminen ovat periaatteita, joiden on oltava lähtökohtana kaikissa EU:ta koskevissa tiedotustoimissa. Toimielintenvälisen sopimuksen avulla varmistetaan sellaisen yhteisen vuotuisen toimintasuunnitelman laadinta, jossa määritetään EU:n viestintäpainopisteet. Komissio laatii suunnitelman vuotuisen toimintastrategian viestintäpainopisteistä käytävien keskustelujen pohjalta ja esittää sen muille EU:n toimielimille sekä neuvoa-antaville elimille.

5. PÄÄTELMÄT

Komissio käyttää kaikkia resurssejaan toteuttaakseen tehokkaita ja yhtenäisiä viestintätoimia.

Komissio ehdottaa erityisesti seuraavia toimia:

- Tehdään toimielintenvälinen sopimus, jonka puitteissa voidaan parantaa yhteistyötä EU:n viestintätoiminnassa ja jossa kunnioitetaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta.

- Solmitaan jäsenvaltioiden kanssa vapaaehtoisia hallinnointikumppanuuksia, jotka ovat tärkein toimintamuoto, kun toteutetaan yhteisiä viestintäaloitteita.

- Kehitetään eurooppalaisten julkisten tilojen verkosto edustustoihin.

- Määritetään, missä kouluopetukseen liittyvissä kysymyksissä jäsenvaltioita voitaisiin tukea EU:n tason yhteisillä toimilla.

- Kehitetään Eurobarometri-selvityksiä.

- Toteutetaan kokeiluluonteisia tietoverkkoja, joiden tarkoituksena on parantaa viestintää Euroopan tason ja kansallisten poliitikkojen välillä ja muiden mielipidejohtajien kanssa.

Tulevien kuukausien aikana komissio toteuttaa seuraavat toimet:

- Vahvistetaan uusi Internetstrategia. Sen tarkoituksena on tukea sellaisia EU-aiheisiin keskittyviä kansalaisyhteiskunnan verkkoja sekä yksityisen ja julkisen sektorin sivustoja, jotka edistävät yhteyksiä eurooppalaisiin tai eurooppalaisten kesken.

- Vahvistetaan uusi audiovisuaalistrategia. Sen avulla on tarkoitus tukea lähetystoiminnan harjoittajien muodostamia verkostoja kaikkialla Euroopassa, kun nämä tuottavat ja lähettävät EU-aiheisia ohjelmia.

- Annetaan jatkotiedonanto K-suunnitelmasta ja käynnistetään uudet K-suunnitelmaan kuuluvat kansalaisyhteiskuntahankkeet. Päätavoitteena on tukea uudistetun sopimuksen ratifiointiprosessia ja lisätä äänestysvilkkautta vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa.

- Tarkastellaan, onko viimeaikaista edustustojen toiminnan onnistunutta lujittamista mahdollista laajentaa ja vakiinnuttaa.

Selvitys vaikutuksista talousarvioon

TOIMINTALOHKO: OSASTO 16 – VIESTINTÄ TOIMINNOT: KAIKKI TOIMINTALOHKOON KUULUVAT TOIMINNOT |

TIEDONANTO KUMPPANUUTEEN PERUSTUVASTA EU-VIESTINNÄSTÄ |

1. BUDJETTIKOHDAT (ATE 2008)

1.1 Toimintamäärärahat

16 02 02 Multimediatoimet

16 02 03 Tiedotusvälineille suunnattu tiedotus

16 02 04 Radiolähetys- ja televisiostudioiden käyttö ja audiovisuaaliset varusteet

16 03 01 Tiedotustoimipisteet

16 03 02 Paikalliset toimet

16 03 04 Keskeisimpiä aiheita koskevat erityistoimet, Princen osuus

16 03 06 Kokeiluluonteisia tietoverkkoja koskeva pilottihanke

16 04 01 Yleisen mielipiteen seuranta

16 04 02 Verkkotiedotus- ja -viestintävälineet

16 04 03 Kohdennetut painetut julkaisut

1.2 Toimintamäärärahoihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat

16 01 04 01 Viestintätoimet — Hallintomenot

2. OIKEUSPERUSTA

Tehtävät, jotka perustuvat Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1), 49 artiklan 6 kohdassa säädettyyn komission institutionaaliseen toimivaltaan.

3. BUDJETTITIEDOT

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoituskehyksen otsake |

16 01 04 01 Viestintätoimet — Hallintomenot | Ei-pakoll. | EI-JM | EI | EI | EI | nro [3b] |

16 02 04 Radiolähetys- ja televisiostudioiden käyttö ja audiovisuaaliset varusteet | Ei-pakoll. | JM | EI | EI | EI | nro [5] |

16 02 02 – 16 04 03 (lukuun ottamatta 16 02 04) Viestinnän pääosaston toimintamäärärahat | Ei-pakoll. | JM | EI | EI | EI | nro [3b] |

4. PÄÄTAVOITTEEN JA -TUOTOKSEN MUKAAN JAOTELLUT ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Mitä tulee tämän tiedonannon vaikutuksiin resursseihin nähden, ne pysyvät monivuotisen rahoitussuunnitelman rajoissa (rahoitussuunnitelma on vahvistettu asiakirjassa SEK(2007) 500).

3.1 Yhteenveto taloudellisista resursseista

Ks. liitteessä oleva taulukko 1.

3.2 Yksityiskohtaiset arviot pääasiallisten toimien rahoitusvaikutuksista

Ks. liitteessä oleva taulukko 2.

5. HALLINTOMENOT – TARVE

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jaossa myönnetystä osuudesta.

Komissio antoi joulukuussa 2006 alustavan myönteisen arvioinnin, minkä vuoksi oheisessa taulukossa on ”pilottiedustustot”-rivi. Myönteisten kokemusten perusteella komissio aikoo tarkastella, millaisia tuloksia saadaan meneillään olevasta arvioinnista, jonka kohteena ovat kaikki nykyiset viestintätoimet. Tarkastelukohteina ovat muun muassa pilottiedustustojen tuoma lisäarvo sekä pilottihankkeen mahdollinen laajentaminen. Päätökset tulevina vuosina toteutettavasta laajentamisesta tehdään vasta tämän tarkastelun jälkeen.

Annex

Table 1

Otsake | TALOUSARVIO 2007 | ATE 2008 | Rahoitussuunnitelma |

| | | | | | |€ | | | | | |2009 |2010 |2011 |2012 |2013 | | | | | | | | | | | | | Viestinnän toimintalohkon hallintomenot |3.865 |3.600 |3.987 |4.065 |4.145 |4.225 |4.306 | | | | | | | | | | | | |Viestintätoimet — Hallintomenot |3.865 |3.600 |3.987 |4.065 |4.145 |4.225 |4.306 | | | | | | | | | | | | | Viestintä- ja tiedotusvälineet |27.720 |30.882 |32.380 |32.881 |33.390 |33.902 |34.420 | | | | | | | | | | | | |Multimediatoimet |18.750 |20.700 |21.380 |21.800 |22.227 |22.657 |23.091 | | |Tiedotusvälineille suunnattu tiedotus |3.370 |3.970 |4.100 |4.181 |4.263 |4.345 |4.429 | | |Radiolähetys- ja televisiostudioiden käyttö ja audiovisuaaliset varusteet (otsake 5) |5.600 |6.212 |6.900 |6.900 |6.900 |6.900 |6.900 | | | | | | | | | | | | | Paikallistason viestintä |39.514 |38.530 |39.555 |40.314 |41.085 |41.859 |42.642 | | | | | | | | | | | | |Tiedotustoimipisteet |16.753 |15.300 |15.802 |16.113 |16.429 |16.746 |17.067 | | |Paikalliset toimet |8.393 |10.400 |10.502 |10.689 |10.879 |11.070 |11.263 | | |Keskeisimpiä aiheita koskevat erityistoimet, Princen osuus |7.868 |12.830 |13.251 |13.512 |13.777 |14.043 |14.312 | | |EuroGlobe |1.500 | | | | | | | | |Kokeiluluonteisia tietoverkkoja koskeva pilottihanke |5.000 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Analyysi- ja viestintävälineet |21.830 |21.830 |21.546 |21.990 |22.441 |22.894 |23.352 | | | | | | | | | | | | |Yleisen mielipiteen seuranta |5.600 |5.800 |5.990 |6.108 |6.228 |6.348 |6.470 | | |Verkkotiedotus- ja -viestintävälineet |10.180 |10.880 |11.237 |11.458 |11.683 |11.909 |12.137 | | |Kohdennetut painetut julkaisut |6.050 |5.150 |4.319 |4.424 |4.530 |4.637 |4.745 | | | | | | | | | | | | | Viestintä (otsake 3b) |87.328 |88.630 |90.568 |92.350 |94.161 |95.980 |97.820 | | |

Annex

Table 2 (page 1 / 2)

[pic]

Table 2 (page 2 / 2)

[pic]

[1] SI(2007) 500.

[2] SEK(2005) 985.

[3] KOM(2005) 494.

[4] KOM(2006) 35.

[5] SEK(2007) 1265.

[6] SEK(2007) 912.

[7] KOM(2006) 194.

[8] KOM(2006) 211.

[9] Päätös N:o 1904/2006/EY (EUVL L 378, 27.12.2006).

[10] KOM(2007) 242.

[11] Esimerkiksi rakennerahastojen täytäntöönpanoa käsittelevässä 8. joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1828/2006 sekä maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahastoa) koskevassa 20. syyskuuta 2005 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 hallintoviranomaisille asetetaan vuosiksi 2007–2013 seuraavat viestintää koskevat vähimmäisvaatimukset: tuensaajien luettelon julkaiseminen, tiedotuskylttien asentaminen meneillään olevien hankkeiden toteutuspaikalle, ohjelmien käynnistymistä käsittelevät kansalliset ja alueelliset tapahtumat tai jäsenvaltioissa ja alueilla järjestettävät vuotuiset tiedotustapahtumat. Komission edustustot voivat osallistua toimintaan levittämällä tietoa mahdollisille tuensaajille.

[12] Joistakin painopisteistä keskustellaan toimielinten tiedotusyhteistyöryhmässä, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia yhteisiin toimiin (ks. kohta 4.2).

[13] Hyvä esimerkki tällaisesta toimintatavasta on viinialan uudistusta käsittelevä kampanja.

[14] Viestinnän pääosasto osoittaa henkilöresursseja ja määrärahoja viestinnän painopisteitä varten ja pyytää komission edustustoja toimimaan samoin, kun ne laativat vuotuisia hallintosuunnitelmiaan.

[15] Rahoitussuunnitelma on vahvistettu asiakirjassa SEK(2007) 500.

[16] Kaikki tässä tiedonannossa esitetyt mielipidekyselyjen tulokset ovat peräisin valkoista kirjaa käsittelevästä Flash Eurobarometri -selvityksestä nro 189a: EU Communication and the Citizens. Kenttätyö tehtiin syyskuussa 2006.

[17] Pilottihankkeeseen kuuluvat edustustot järjestivät vuonna 2006 yli 830 seminaaria ja 4 000 lehdistötiedotetta ja -tilaisuutta ja avustivat yli 370:ssä komissaarien vierailussa.

[18] EURES — Euroopan työnvälitysverkosto; ERA-MORE — Euroopan liikkuvuuskeskusten verkosto.

[19] SOLVIT on Internet-pohjainen ongelmanratkaisuverkko, jossa EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ratkoakseen tuomioistuimen ulkopuolella ongelmia, jotka johtuvat siitä, että viranomaiset eivät ole soveltaneet oikein sisämarkkinalainsäädäntöä.

[20] Nykyisten euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten tehtävät siirtyvät vuonna 2008 uudelle yrityksiä ja innovointia tukevalle verkostolle. Siihen kuuluu noin 600 neuvontakeskusta, jotka kattavat EU-27:n alueen lähes kokonaan.

[21] Pääasiallisena – mutta ei ainoana – lähtökohtana ovat komissaarien onnistuneet vierailut puheenjohtajavaltion eri alueille, kun järjestetään komission ja puheenjohtajavaltion perinteisiä kokouksia puheenjohtajakauden alussa.

[22] Neuvoston päätös 16505/06, 27. maaliskuuta 2007.

[23] ”Citizenship Education at School in Europe”, Euroopan koulutusalan tietoverkko (Eurydice), 2005.

[24] Vuonna 2007 yhteensä 75 ”lähettilästä” vieraili kouluissa 44 alueella 18 jäsenvaltiossa. Näiden keskustelutilaisuuksien aihe oli ulkoinen yhteistyöpolitiikka, ja niihin osallistui 97 000 oppilasta. Maatalouden pääosasto on käynnistänyt samantyyppisen ”Green Team” -hankkeen. Siihen kuuluu 80 ”lähettilästä”. Tarkoituksena on vastata yleisön kysymyksiin ja selostaa yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyviä näkökohtia.

[25] Tällaisia esimerkkejä ovat perustuslaki, laajentuminen ja taloutta koskevat ehdotukset, kuten palveludirektiivi.

[26] KOM(2007) 364.

[27] Tässä jaksossa esitetyt ehdotukset perustuvat Helsingissä 4.–5. joulukuuta 2006 järjestetyn ”Europe in Vision” -sidosryhmäkonferenssin suosituksiin.

[28] ”L’information relative à l’Europe et la télévision, Etude qualitative auprès de téléspectateurs dans les 27 Etats-Membres de l’Union Européenne” (Eurooppa ja televisio, Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa toteutettu telelevisionkatsojia koskeva kvalitatiivinen tutkimus), Euroopan komissio, huhtikuu 2007.

[29] Tietotekniikan pääosasto on toteuttanut selvityksen, jonka pohjalta on tarkoitus esittää suosituksia komission tiedonhakustrategiaa varten.

[30] Päävastuu verkko- ja muista julkaisuista on julkaisutoimistolla. Sen hallintoa ohjaa toimielinten välinen hallintokomitea. Julkaisutoimisto hoitaa EU Bookshop -palvelua. Se on keskitetty palvelupiste, jonka kautta kansalaiset voivat hankkia kaikkia EU:n julkaisuja.

[31] Menetelmien uudistamista ehdotettiin Madridissa 27. lokakuuta 2006 pidetyssä sidosryhmien konferenssissa, jonka aiheena oli ”Understanding European public opinion”.

[32] Toimipaikka on Brysselissä.

[33] KOM(2002) 704.

[34] Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten nykyistä verkostoa (EU-Infonet) kehitetään, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin.

[35] Belgia, Italia, Itävalta, Latvia, Portugali, Puola ja Ranska.

[36] Jäsenvaltioille voidaan tarjota myös vaihtoehtoisia kumppanuusmalleja komission kanssa tehtävää yhteistyötä varten (ks. KOM(2004) 196).

[37] Hallinnointikumppanuuksien käyttöönotto ei estä jatkossakaan luomasta muuntyyppisiä komission ja jäsenvaltioiden viestintäkumppanuuksia, kuten strategisia kumppanuuksia ja tapauskohtaisia sopimuksia. Ne ovat varsin joustavia järjestelyjä, ja niiden merkityksestä on saatu näyttöä eri aloilla, esimerkiksi euron käyttöönottoa koskevassa viestinnässä.

[38] Hallinnointikumppanuuden pohjalta Saksassa toteutettiin useita onnistuneita hankkeita, joista tässä mainittakoon vain kaksi: valtakunnallinen ”Europa wird 50 – 50 Städte feiern” -tiedotuskampanja sekä ”Fortbildungsseminare für Redakteure von Hochschulmagazinen” -hanke, jonka aiheena oli EU-asioista tiedottaminen korkeakoulujen lehdissä.

[39] Pohjanmeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan toiminnasta on saatu kokemuksia Skotlannissa, missä kalastuspolitiikan piiriin kuuluvia väestöryhmiä kuullaan suoraan. Vastaavanlaisia kokemuksia on saatu muistakin alueellisista neuvoa-antavista toimikunnista, jotka toimivat yhteisen kalastuspolitiikan alalla. Kertyneet kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat kiinnostuneita aiheista, jotka vaikuttavat välittömästi heidän elämäänsä.

[40] Esimerkiksi EU:n laajuinen yrityksiä tukeva verkosto aloittaa toiminnan vuoden 2008 alussa.