52006SC1196

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 26.9.2006

SEK(2006) 1196 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

julkisen talouden tilanteesta Unkarissa

johon sisältyyKomission suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta vuosiksi 2005–2009 ja Komission suositus: NEUVOSTON SUOSITUS UNKARILLE julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi

PERUSTELUT

Tässä tiedonannossa tarkastellaan Unkarin julkisen talouden tilannetta maan 1. syyskuuta 2006 esittämän tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version ja käynnissä olevan liiallista alijäämää koskevan menettelyn perusteella. Se sisältää kaksi asiakirjaa eli komission suosituksen Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautettua versiota koskevaksi neuvoston lausunnoksi ja komission suosituksen liiallisen alijäämän korjaamista koskevaksi 104 artiklan 7 kohdan mukaiseksi neuvoston suositukseksi.

TAUSTAA

Heinäkuun 1. päivänä 1998 voimaan tulleen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, johon pyrkimällä luodaan entistä paremmat edellytykset hintavakaudelle sekä vahvalle ja kestävälle kasvulle, jolla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Sopimusta on muutettu kerran, vuonna 2005. Muuttamisen yhteydessä todettiin, että sopimuksesta on ollut hyötyä kurinalaisen budjettipolitiikan varmistamisessa. Muutoksilla pyritäänkin lähinnä lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Vakaus- ja kasvusopimuksessa on kaksi osiota. Ennaltaehkäisevä osio vahvistetaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1], jossa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelmat, minkä jälkeen niiden on toimitettava tarkistetut ohjelmat vuosittain (jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan, toimittavat (tarkistetut) vakausohjelmat, ja jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa, toimittavat (tarkistetut) lähentymisohjelmat). Asetuksen mukaisesti neuvosto antaa kustakin ohjelmasta lausunnon komission suosituksen perusteella talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan ja ottaa huomioon käytännesäännöt[2], yhteisesti sovitut menetelmät, joita käytetään potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arvioinnissa, sekä talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja komission yksiköiden talousennusteet. Korjaavasta osiosta säädetään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97[3], jolla pannaan täytäntöön perustamissopimuksen 104 artikla.

Unkarin viranomaiset toimittivat toukokuussa 2004 ensimmäisen lähentymisohjelmansa. Asetuksen mukaisesti neuvosto antoi 5. heinäkuuta 2004 ohjelmasta lausunnon ja hyväksyi Unkarin viranomaisten ohjelmassa vuoteen 2008 saakka määrittämän alijäämän sopeutusuran. Neuvosto teki 5. heinäkuuta 2004 myös päätöksen, jonka mukaan Unkarilla oli liiallinen alijäämä, ja suositteli 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti tilanteen korjaamista vuoteen 2008 mennessä samaa sopeutusuraa noudattaen. Neuvosto teki tammikuussa 2005 perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia. Koska liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kahta viimeistä vaihetta – jotka kuuluvat perustamissopimuksen 104 artiklan 9 ja 11 kohdan soveltamisalaan – ei sovelleta euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin, kuten Unkariin, neuvosto antoi 8. maaliskuuta 2005 perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen uuden suosituksen. Siinä todettiin jälleen, että liiallinen alijäämä on korjattava vuoteen 2008 mennessä noudattaen joulukuussa 2004 esitettyyn Unkarin tarkistettuun lähentymisohjelmaan sisältyvää sopeutusuraa, joka oli hyväksytty maaliskuussa 2005 annetussa neuvoston lausunnossa. Neuvosto totesi 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti 8. marraskuuta 2005, että toimet, joita Unkari oli toteuttanut neuvoston maaliskuussa 2005 antaman suosituksen mukaisesti, olivat osoittautumassa tehottomiksi. Se otti erityisesti huomioon merkittävän poikkeaman maaliskuussa 2005 annetussa neuvoston suosituksessa tarkoitetulta sopeutusuralta, sillä alijäämätavoitteena oli ollut 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, ja vuoden 2006 alijäämätavoitteeksi oli jopa tarkistettu 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (alijäämien laskennassa ei ollut otettu huomioon toisen pilarin eläkejärjestelmiä).[4]

Unkarin viranomaiset esittivät 1. joulukuuta 2005 tarkistetun lähentymisohjelman. Se sisälsi tarkistetun, ohjelmakauden loppuun painottuvan sopeutusuran, jossa säilytettiin vuosi 2008 tavoitevuonna liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Neuvosto hyväksyi 24. tammikuuta 2006 tarkistusta koskevan lausunnon, jossa se katsoi, että ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden vakauttaminen perustui hyvin huomattavaan menojen leikkaamiseen (7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), minkä toteuttamista ei tuettu konkreettisilla toimenpiteillä. Neuvosto kehotti Unkaria ”esittämään mahdollisimman pian ja viimeistään 1. syyskuuta 2006 tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, jossa esitetään konkreettisia ja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka kaikilta osiltaan noudattavat keskipitkän aikavälin sopeutusuraa”.[5]

NEUVOSTON LAUSUNTO TARKISTETUN LÄHENTYMISOHJELMAN MUKAUTETUSTA VERSIOSTA

1. Unkari toimitti tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, jäljempänä ’ohjelma’, neuvostolle ja komissiolle 1. syyskuuta 2006. Ohjelma kattaa vuodet 2005–2009, mutta siinä viitataan myös vuosiin 2010 ja 2011. Ohjelma noudattaa pääpiirteissään uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja tiedonantovaatimuksia.[6]

2. Laajan 1990-luvun puolivälissä hyväksytyn talousuudistuspaketin myötä ja vakaan talouspolitiikan ja tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten ansiosta Unkarin talouden kasvuluvut vakiintuivat suhteellisen korkealle tasolle ja inflaatio hidastui. Koska vuodesta 2001 lähtien ja varsinkin viime vuosina julkiset menot ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti ja julkisen sektorin palkankorotukset ovat olleet avokätisiä, julkisen talouden alijäämä on ollut huomattavasti yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen neljän viime vuoden aikana. Alkuperäisistä alijäämätavoitteista on poikettu siis huomattavasti. Lisäksi loppuvuoden arvioita on korotettu huomattavasti jälkikäteen lähes kaikkien julkista taloutta koskevien ilmoitusten osalta. Toukokuun 2004 lähentymisohjelman alijäämätavoitteet olivat 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 4,1 prosenttia vuonna 2005 ja 3,6 prosenttia vuonna 2006, mutta toteutunut alijäämä oli 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 ja 7,5 prosenttia vuonna 2005. Lisäksi hallitus odottaa alijäämän olevan noin 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, mikä on ylivoimaisesti korkein alijäämäluku EU:ssa (kaikkiin numerotietoihin sisältyy eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite). Huomattavana syynä julkisen talouden tavoitteista lipsumiseen oli liian optimistinen julkisen talouden suunnittelu, huomattavat menojen ylitykset, veronkevennykset ja riittävien rakenteellisten sopeutustoimien yleinen puuttuminen. Tämä hyvin kasvuhakuinen finanssipolitiikka on vahingoittanut huomattavasti finanssipolitiikan uskottavuutta ja aiheuttanut talouteen yhä enemmän painetta. Erityisesti se on osaltaan ollut vaikuttamassa vakavan ulkoisen epätasapainon syntymiseen ja ulkomaisen kokonaisvelan huomattavaan kasvuun (alle 20 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2001 lähes 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005) sekä huomattavasti suurempiin korkoeroihin kuin muissa hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa.

3. Tarkistetussa ohjelmassa kokonaistuotannon kasvun ennustetaan supistuvan tulevina vuosina 4,1 prosentista vuonna 2006 2,2 prosenttiin vuonna 2007 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2008. Tämä johtuu ohjelmassa vahvistettujen julkisen talouden sopeutustoimien kiristävästä vaikutuksesta. Osaa sopeutustoimista on sovellettu jo heinäkuusta 2006. Kasvun odotetaan palaavan sopeutustoimia edeltävälle tasolle vuoteen 2009 mennessä. Tällainen kehitys heijastuu myös viitteellisessä suhdannekehityksessä, joka osoittaa negatiivista tuotantokuilua vuosiksi 2007 ja 2008 sekä tuotannon paluuta potentiaaliselle tasolleen vuoteen 2009 mennessä. Nykyisin saatavilla olevien tietojen perusteella ja asettamatta rajoituksia komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteelle makrotalouden skenaario vaikuttaa suurelta osin realistiselta. Arviot kasvusta vuonna 2009 ja työllisyyden kehittymistä varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina ovat kuitenkin hieman optimistisia. Työllisyyteen ei arvioiden mukaan näyttäisi vaikuttavan kasvun hidastuminen ja julkisen sektorin työpaikkojen suunniteltu vähentäminen. Ohjelmassa ennakoitu ulkoisen tasapainon huomattava paraneminen vaikuttaa realistiselta, kun huomioon otetaan julkisen talouden sopeutustoimien suorat ja välilliset vaikutukset. Varsinkin vaihtotaseen alijäämän arvioidaan supistuvan lähes 8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 alle 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Inflaation odotetaan kiihtyvän 6,2 prosenttiin vuonna 2007, kun se on 3,5 prosenttia vuonna 2006, ja hidastuvan sen jälkeen 3 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Ennustettua kehitystä selittävät arvonlisäveron korotus (jonka parlamentti hyväksyi 10. heinäkuuta 2006) ja hintatukien alennukset (jotka hyväksyttiin ministerin asetuksella 30. kesäkuuta) sekä muut ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet, jotka luovat inflaatiopaineita kasvattamalla tuotannontekijäkustannuksia (esimerkiksi henkilökohtaisen tuloveron ja sosiaaliturvamaksujen korotukset). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että inflaatio on arvioitu hieman liian hitaaksi koko ohjelmakauden osalta.

4. Unkarin viranomaiset ovat virallisesti luopuneet vuodesta 2010 euron käyttöönoton tavoitevuonna mutta eivät ole vielä ilmoittaneet uutta ajankohtaa. Unkarin rahapolitiikassa yhdistyvät edelleen tavoiteinflaatio ja valuuttakurssin vaihteluväli. Helmikuusta 2006 lähtien forintti on heikentynyt huomattavasti euroon nähden, lähes 10 prosenttia, tilanteessa, jossa vähentynyt riskinottohalu vaikuttaa kehittyvien talouksien markkinoihin yleisesti ottaen ja sijoittajat ovat huolestuneita Unkarin julkisen talouden tilanteesta. Velkakirjojen tuottoerot suhteessa euroalueeseen kasvoivat kesällä noin 350 peruspisteeseen. Osittain tämä johtui siitä, että sijoittajat ovat huolestuneita julkisen talouden suunnitellun sopeutuksen laajuudesta ja toteutettavuudesta. Rahapolitiikka reagoi inflaation kiihtymisen riskiin ja rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisaan kehitykseen korottamalla peruskorkoa 125 peruspisteellä 7,25 prosenttiin kolmessa vaiheessa vuoden 2006 kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Valuutta on vakaantunut elokuun alun jälkeen. Ohjelman korkoennusteet vaikuttavat varsin alhaisilta, varsinkin kun otetaan huomioon inflaation nopeutumisen riski ennusteeseen verrattuna.

5. Sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämätoteutumaksi oli (keväällä 2006) ilmoitettu 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, Unkarin viranomaiset ilmoittivat huhtikuun 2006 parlamenttivaalien jälkeen, että vuoden 2006 alijäämää tarkistettaisiin huomattavasti ylöspäin, ja alijäämä saattaisi olla ilman korjaavia toimenpiteitä 11,6 prosenttia suhteessa BKT:hen[7]. Alijäämätavoitteeksi oli asetettu 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2006 talousarviolaissa ja joulukuussa 2005 tarkistetussa lähentymisohjelmassa, ja sen ylittyminen aiheutui lähes kokonaan menojen ylityksistä (noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ylitykset tapahtuivat lähinnä valtionhallinnon julkisen talouden instituutioiden toiminta- ja palkkakustannuksissa, eläkemaksuissa ja terveydenhoitomenoissa. Myös paikallishallinnon investoinnit osoittautuivat odotettua suuremmiksi vaalien vuoksi. Ylityksestä noin 1 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen voidaan selittää yhtäältä sillä, että eräs moottoritieinvestointi, joka alun perin oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella, laskettiinkin julkiseen talouteen kuuluvaksi (1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja toisaalta sillä, että rahoitusleasingsopimuksella ostettiin sotilasilma-aluksia (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Näitä kustannuksia ei alun perin ollut otettu huomioon virallisessa alijäämätavoitteessa.

6. Yhä pahenevan alijäämäkierteen uhatessa uusi hallitus – joka on ollut virassa kesäkuusta lähtien huhtikuussa 2006 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen – luopui kesäkuussa viisivuotisen veronkevennysohjelmansa loppuosasta, joka olisi vielä supistanut tuloja noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä[8], ja hyväksyi korjaavan julkisen talouden paketin. Parlamentti on jo hyväksynyt joitakin korjaavia toimenpiteitä, muun muassa kaikki tulopuolen toimenpiteet. Hallitus odottaa, että veronkorotukset yhdessä joidenkin heti tehtävien terveydenhoitomenojen, kaasunhintatukien ja julkishallinnon menojen leikkausten sekä talousarvion yleisvarauksen (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) täydellisen poiston kanssa, supistavat vuoden 2006 alijäämäylitystä 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin voitaisiin saavuttaa uusi alijäämätavoite – 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen – joka on kuitenkin edelleen hyvin korkea. Näillä toimenpiteillä odotetaan myös olevan huomattavia vaikutuksia tulevina vuosina.

7. Syyskuussa 2006 esitetyn tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2009 mennessä. Tähän päästäisiin, jos alijäämää supistetaan jyrkästi ja etupainotteisesti 6,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen kolmen vuoden aikana huomattavan korkeasta alkuasetelmasta eli 10,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Perusjäämän pitäisi parantua samalla ajanjaksolla suunnilleen saman verran. Ohjelmassa todetaan, että alijäämätavoite eli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ylittää edelleen perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin raja-arvon, mutta siinä otaksutaan, että harkitessaan Unkarin osalta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamista neuvosto ja komissio ottaisivat huomioon osan eläkeuudistuksen nettokustannuksista tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti.[9] Lähes puolet alijäämän supistumisesta tapahtuisi jo vuonna 2007. Nimellistä alijäämää on tarkoitus supistaa lisäämällä tuloja suhteessa BKT:hen 3 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen 3,9 prosenttiyksiköllä ohjelmakaudella. Tulopuolella on jo hyväksytty kaikki tulojen lisäykset, jotka tukevat tulojen ennustettua kasvua suhteessa BKT:hen. Edellä mainittujen, jo hyväksyttyjen menoleikkausten lisäksi Unkarin viranomaiset aikovat päästä tavoitteisiin budjettikuria parantamalla (aiempaa avoimempi kirjanpito, monivuotisten menokattojen käyttöönotto ja menojen hallintaa koskeva sääntö). Nämä suunnitelmat on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarviolakiin, jossa niitä selitetään yksityiskohtaisesti. Talousarviolaki esitellään parlamentille lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi ohjelmassa ilmoitetaan laajoista rakenneuudistuksista, joiden tavoitteena on varmistaa alijäämätavoitteiden saavuttaminen varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina (esimerkiksi terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönotto, hintatukijärjestelmän uudistaminen ja valtionhallinnon keventäminen).

8. Niiden laskelmien mukaan, joita komission yksiköiden ovat tehneet ohjelman tietojen perusteella ja yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti, rakenteellinen alijäämä (eli suhdannetasoitettu alijäämä ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä), jonka arvioidaan heikentyneen noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, supistuisi 9 ¾ prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 3 ¼ prosenttiin vuonna 2009, eli ohjelmakauden vuotuinen parannus olisi keskimäärin noin 2 ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa asetetaan vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetuksi julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi rakenteellinen alijäämä, joka on 0,5–1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tätä tavoitetta ei ole tarkoitus saavuttaa ohjelmakauden aikana. Keskipitkän aikavälin tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä esitetyllä tasolla ja heijastaa riittävästi potentiaalisen tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä sekä velkasuhdetta. Tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta ohjelmakaudella.

9. Julkisen talouden toteutumassa on havaittavissa joitakin positiivisia tekijöitä. Suuri osa alijäämää vuonna 2006 ja 2007 supistavista toimenpiteistä on jo hyväksytty tai ne on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Lisäksi hallitus on viime kuukausina tehnyt suunniteltujen rakenneuudistusten alkuvaiheita koskevia päätöksiä. Unkarin viranomaiset ovat myös päättäneet parantaa talousarviomenettelyä ottamalla käyttöön menojen hallintaa koskevan säännön vuodesta 2007 alkaen ja laatimalla julkisen talouden instituutioiden monivuotisen menosuunnitelman. Viranomaiset ovat myös ohjelmassa sitoutuneet esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen julkisen talouden kehittymisestä ja ilmoittamaan korjaavista toimista, jos tavoitteista lipsutaan. Merkittäviä riskejä on kuitenkin nähtävissä. Edelleenkin on hieman epävarmaa, saadaanko menojen suunniteltu jäädyttäminen vuosina 2007 ja 2008 toteutettua tehokkaasti ja pystytäänkö hillitsemään menojen kasvua niillä aloilla, joita menojen jäädyttäminen ei koske. Suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen ohjelmakauden loppuvuosina voi lisäksi liittyä huomattavia riskejä. Vaikka makrotalouden skenaariosta tulopuolelle aiheutuvat riskit vaikuttavat kaiken kaikkiaan olevan suurin piirtein tasapainossa, ohjelmakauden loppuvuosien ja varsinkin vuoden 2009 tuloennusteet ovat melko optimistisia ja liittyvät samalla melko optimistisiin työllisyysennusteisiin. Sen lisäksi, että menojen hallinta on jatkuvasti ollut heikkoa eikä esitetä tarkkoja tietoja siitä, kuinka menojen hallintaan päästäisiin tulevaisuudessa, talousarviomenettelyn heikko institutionaalinen valvonta altistaa julkisen talouden sille, että tavoitteista voidaan lipsua huomattavasti. Alijäämän suunniteltu supistaminen riippuu näin ollen tiukasta pitäytymisestä suunniteltuihin rakenneuudistuksiin ja menojen hallinnasta ohjelmakauden ensimmäisistä vuosista alkaen. Ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että julkisten liikenneyhtiöiden vuoden 2002 lopusta kerryttämä velka, joka on lähes 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen vastattavaksi (koska näin on säännöllisesti tapahtunut aikaisemminkin). Tällä olisi väliaikainen vaikutus alijäämään. Julkisen talouden toteutuma voi kaiken kaikkiaan olla ohjelmassa ennustettua heikompi sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina.

10. Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella hallituksen on tiukasti pitäydyttävä julkisen talouden tavoitteissa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua suunnitellulla ja kestävällä tavalla vuoteen 2009 mennessä. Tämä riippuu kaikkien ohjelmassa vuosiksi 2006–2009 ilmoitettujen toimenpiteiden tehokkaasta toteuttamisesta sekä siitä, että oikea-aikaisesti tehdään päätökset rakenneuudistuksista ja niiden täytäntöönpanosta ja menot saadaan pidettyä hallinnassa.

11. Ohjelman ennusteiden mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa vuonna 2006 huomattavasti, eli se on 68,5 prosenttia (verrattuna 62,3 prosenttiin vuonna 2005). Tämän jälkeen velkasuhde kasvaa edelleen 71,3 prosenttiin vuonna 2007 ja 72,3 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen velan suhteessa BKT:hen odotetaan alkavan supistua vasta vuonna 2009, jolloin se olisi 70,4 prosenttia. Ohjelman dynamiikka eroaa jyrkästi edellisestä tarkistuksesta, jossa ennakoitiin julkisen velan määrän olevan (jos eläkerasitus otetaan huomioon) 61–63 prosenttia suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden. Tarkistukseen ei ole sisällytetty merkittäviä toimia (kuten yksityistäminen tai toisen velan siirtämisen itselle), joilla olisi huomattava vaikutus velkaan. Suunniteltu velkaura voi vaarantua lähinnä edellä mainittujen, odotettua suurempaan alijäämään liittyvien riskien vuoksi, ja myös sen vuoksi, että hallitus saattaa joutua vastaamaan julkisten liikenneyritysten veloista. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde ei vaikuta supistuvan riittävästi kohti viitearvoa.

12. Unkarin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä[10]. Hyvin heikko julkisen talouden rahoitusasema yhdistettynä suhteellisen korkeaan ja yhä kasvavaan velkasuhteeseen on huomattava riski julkisen talouden kestävyydelle jopa ennen kuin huomioon otetaan väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Unkarissa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen huomattava kasvu suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi riskien vähentämiseksi julkista taloutta on tarpeen vakauttaa huomattavasti keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja julkisen talouden rahoitusasemaa on tämän jälkeen edelleen parannettava.

13. Vaikka Unkarin julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuonna 2005 ja erityisesti vuonna 2006, mikä on haitannut suunnitellun sopeutusuran mukaista liiallisen alijäämän korjaamista, ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet – jos ne täsmennetään ja toteutetaan täydellisesti – vastaavat pääosin yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja.[11] Erityisesti Unkari suunnittelee tehokkaiden toimien toteuttamista liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja uudistusten toteuttamista budjettikurin tiukentamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden pitäisi myös omalta osaltaan auttaa korjaamaan huomattavaa vaihtotaseen alijäämää. Niitä on kuitenkin tuettava rakenneuudistuksilla julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

14. Koska Unkarin on tarkoitus esittää vuoden 2006 lokakuun puoliväliin mennessä kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukainen täytäntöönpanokertomus, Unkarin hallitus aikoo tarkistaa huomattavasti vuoden 2005 lokakuun kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyviä uudistussuunnitelmia, jotta ne vastaavat hallituksen uutta strategiaa. Vuoden 2005 lokakuun kansallisessa uudistusohjelmassa tuotiin esille seuraavat julkiseen talouteen merkittävästi vaikuttavat haasteet: a) julkisen talouden alijäämän supistaminen, b) infrastruktuurin kehittäminen ja c) aktiiviväestön osuuden ja työllisyysasteen nostaminen sekä inhimillisen pääoman kasvattaminen. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetään suunnitelmia ja toimenpiteitä julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien rakenteiden uudistamiseksi. Erityisesti ohjelmassa suunnitellaan toimenpiteiden toteuttamista vuoteen 2007 mennessä julkishallinnon koon supistamiseksi ja julkishallinnon tehostamiseksi hyödyntämällä mittakaavaetuja. Lisäksi suunnitellaan tukien tarveharkintaa, lääkekorvausten uudistamista, farmaseuttisten tuotteiden kaupan osittaista vapauttamista ja terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönottoa. Vuoteen 2007 mennessä parlamentille on myös tarkoitus esittää ehdotukset lakimuutoksista, joiden tavoitteena on: nostaa eläkeikää ja vähentää varhaiseläkkeelle jäämistä parantamalla kannustimia ja uudistamalla työkyvyttömyyseläkejärjestelmää, muuttaa terveydenhoitopalvelut yksinomaan vakuutuspohjaisiksi, järkiperäistää terveydenhoitopalveluiden tarjontaa ja käyttöä sekä uudistaa julkisen koulutuksen rakenteita. Näitä suunnitelmia on vielä selkeytettävä. Ohjelmassa kaavaillaan suunnitelmien täydentämistä julkisen talouden järjestelmään tehtävillä parannuksilla.

Edellä esitetyn arvion perusteella Unkarin julkisen talouden tilanne ja erityisesti vuodeksi 2006 odotettu korkea alijäämä antavat aihetta vakavaan huoleen. Sen vuoksi on pidettävä tervetulleena, että syyskuussa 2006 esitetyssä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa Unkarin viranomaiset asettavat etusijalle liiallisen alijäämän supistamisen huomattavan etupainottamisen turvin ja sitoutuvat esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen asiassa tapahtuvasta edistymisestä ja toimista, joita on toteutettu sopeutusuran noudattamiseksi. Vaikka merkittäviä toimia on toteutettu lisätulojen turvaamiseksi ja menojen leikkaamiseksi, jotta vuoden 2007 uusi alijäämätavoite pystyttäisiin saavuttamaan, ja on ilmoitettu sopeutusuraa tukevista suunnitelmista menojen hallinnan parantamiseksi ja rakenneuudistusten tekemiseksi, sopeutusuran noudattamiseen liittyy edelleen riskejä sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina. Alijäämän supistaminen suunnitellulla tavalla riippuu sen vuoksi kaavailtujen rakenneuudistusten tinkimättömästä toteuttamisesta, menojen hallinnasta ohjelman ensimmäisistä vuosista alkaen sekä julkisen talouden institutionaalisen rakenteen vahvistamisesta Unkarissa. Unkarin hallituksen olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä mahdollisimman hyviin tuloksiin kaikkien näiden tekijöiden osalta.

NEUVOSTON SUOSITUKSET JULKISEN TALOUDEN LIIALLISEN ALIJÄÄMÄN KORJAAMISEKSI (104 ARTIKLAN 7 KOHTA)

Edellisessä jaksossa esitetty analyysi pohjustaa suositusta, joka annetaan julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamiseksi.

Alun perin liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettiin määräajaksi vuosi 2008, mikä perustui siihen, että Unkarin osalta katsottiin olevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[12] 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja ”erityisiä seikkoja”, jotka tekevät perustelluksi alijäämän korjaamisen keskipitkällä aikavälillä erityisesti, kun otetaan huomioon alijäämän suuruus ja taloudessa edelleen käynnissä oleva rakennemuutos.

Vaikka alijäämä oli alun perin tarkoitus korjata keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2008 päättyvällä ajanjaksolla, tätä määräaikaa ei enää voida pitää realistisena, kun otetaan huomioon, että viime aikoina julkisen talouden tavoitteista on Unkarissa poikettu huomattavasti, ja nämä poikkeamat ovat vahingoittaneet huomattavasti finanssipolitiikan uskottavuutta ja aiheuttaneet talouteen yhä enemmän painetta. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetyssä uudessa keskipitkän aikavälin kehyksessä vahvistetaan vuosi 2009 määräajaksi alijäämän korjaamiseksi. Koska tavoitteet ovat viime aikoina jääneet täyttymättä, tämä uusi määräaika, joka merkitsee rakenteellisen alijäämän huomattavaa eli yli 6 prosentin suuruista korjausta kolmen vuoden aikana, vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta.

Tämän vuoksi vaikuttaisi tarpeelliselta, että Unkarin hallitus: i) rajoittaa julkisen talouden rahoitusaseman huononemista vuonna 2006 varmistamalla hyväksyttyjen ja ilmoitettujen korjaavien toimenpiteiden tiukan toteuttamisen ja osoittamalla mahdolliset satunnaiset tulot alijäämän korjaamiseen. Tämän seurauksena nimellinen alijämä olisi vuonna 2006 enintään 10 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka olisi silti edelleen poikkeuksellisen korkea luku; ii) toteuttaa tinkimättä tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen rakenteellisen alijäämän etupainotteisen, kestävän ja huomattavan korjauksen toteuttamalla erittäin huomattavia toimia vuonna 2007 ja jatkuvia merkittäviä sopeutustoimia tämän jälkeen siihen saakka, kun liiallinen alijäämä saadaan korjattua siinä mittakaavassa, jota tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta annetussa neuvoston lausunnossa tarkoitetaan; on valmiina toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2009 mennessä, ja iii) sisällyttää riittävää varausta koskevat säännökset tuleviin talousarviolakeihin, jottei tavoitteista lipsuttaisi edes ennakoimattomissa tapauksissa. Vaikka ohjelmaan sisältyy joitakin potentiaalisia, ohjelmakauden aikana suuruusluokaltaan kasvavia turvapuskureita, jää nähtäväksi, kuinka tehokkaasti suunnitelmat saadaan muutettua konkreettisiksi toimenpiteiksi ja täytäntöönpantua. Samanaikaisesti julkisen talouden velkasuhde on saatava vakaaseen laskusuuntaan lähentymisohjelmassa vahvistettua alijäämän monivuotista supistusuraa noudattaen ja mieluiten ennen vuotta 2009.

Julkisen talouden sopeutukselle on luotava laaja rakenneuudistusten strategia, johon sisältyy julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien uudistus tavoitteena menojen hillitseminen ja vähentäminen ohjelmakauden loppuun saakka ja vielä sen jälkeenkin. Lisäksi alijäämän korjaamista olisi tuettava päättäväisillä toimenpiteillä, joilla parannetaan talousarvion valvontaa, otetaan käyttöön julkista taloutta koskevia sääntöjä ja vahvistetaan talousarviomenettelyn institutionaalista kehystä. Hallituksen odotetaan esittävän kahdesti vuodessa kertomuksen strategian täytäntöönpanosta ja julkista taloutta koskevien tavoitteiden noudattamisesta niiden sitoumusten mukaisesti, jotka se on antanut syyskuussa 2006 esitetyssä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa. Ensimmäinen kertomus olisi esitettävä 1. huhtikuuta 2007 mennessä.

LIITE

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |

BKT:n määrä (muutos, %) | LO syyskuu 2006 | 4,1 | 4,1 | 2,2 | 2,6 | 4,1 |

LO joulukuu 2005 | 4,2 | 4,3 | 4,1 | 4,1 | – |

LO joulukuu 2004 | 4,0 | 4,2 | 4,3 | 4,6 | – |

YKHI-inflaatio (%) | LO syyskuu 2006 | 3,6 | 3,5 | 6,2 | 3,3 | 3,0 |

LO marraskuu 2005 | 3,5 | 2,1 | 3,0 | 2,4 | – |

LO joulukuu 2004 | 4,5 | 4,0 | 3,5 | 3,0 | – |

Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) | LO syyskuu 20061,4 | 0,3 | 0,8 | -0,3 | -0,9 | 0,0 |

LO joulukuu 20051 | -1,0 | -0,5 | -0,1 | 0,4 | – |

LO joulukuu 20041 | -1,0 | -0,8 | -0,4 | 0,2 | – |

Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO syyskuu 2006 | -7,5 | -10,1 | -6,8 | -4,3 | -3,2 |

LO joulukuu 2005 | -7,4 | -6,1 | -4,7 | -3,4 | – |

LO joulukuu 2004 | -4,7 | -4,1 | -3,4 | -2,8 | – |

Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) | LO syyskuu 2006 | -3,4 | -6,3 | -2,4 | -0,2 | 0,8 |

LO joulukuu 2005 | -3,8 | -2,9 | -1,7 | -0,7 | – |

LO joulukuu 2004 | -0,9 | -0,7 | -0,3 | 0,1 | – |

Suhdannetasoitettu rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO syyskuu 2006 | -7,6 | -10,5 | -6,7 | -3,9 | -3,2 |

LO joulukuu 2005 | – | – | – | – | – |

LO joulukuu 2004 | – | – | – | – | – |

Rakenteellinen rahoitusasema2 (% suhteessa BKT:hen) | LO syyskuu 20063 | -7,6 | -9,7 | -5,8 | -3,6 | -3,2 |

LO joulukuu 2005 | – | – | – | – | – |

LO joulukuu 2004 | – | – | – | – | – |

Julkisen velan bruttomäärä (% suhteessa BKT:hen) | LO syyskuu 2006 | 62,3 | 68,5 | 71,3 | 72,3 | 70,4 |

LO joulukuu 2005 | 61,5 | 63,0 | 63,2 | 62,3 | – |

LO joulukuu 2004 | 58,6 | 56,8 | 54,9 | 53,2 | – |

Huom.: 1 Ohjelmassa esitettyihin tietoihin perustuvat komission yksiköiden laskelmat. 2 (Edellisessä kohdassa tarkoitettu) suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. 3 Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet on otettu ohjelmasta: 0 % suhteessa BKT:hen vuonna 2005, 0,8 % vuonna 2006, 0,9 % vuonna 2007 ja 0,3 % vuonna 2008 (kaikki alijäämää lisääviä). Komission yksikköjen arviot kertaluonteisista toimenpiteistä vastaavat pääosiltaan ohjelman numerotietoja, paitsi vuoden 2005 osalta (0,4 % suhteessa BKT:hen, alijäämää supistavia) ja vuoden 2006 osalta (0,3 % suhteessa BKT:hen, alijäämää lisääviä). 4 Perustuu arvioihin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 3,6 % vuosina 2005 ja 2006, 3,3 % vuonna 2007 ja 3,2 % vuosina 2008 ja 2009. Lähde: Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden laskelmat. |

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta vuosiksi 2005–2009

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[13] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Unkarin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2005—2008 24 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston lausunnon,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

1. Neuvosto tutki [10 päivänä lokakuuta 2006] Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, joka kattaa vuodet 2005–2009.

2. Laajan 1990-luvun puolivälissä hyväksytyn talousuudistuspaketin myötä ja vakaan talouspolitiikan ja tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten ansiosta Unkarin talouden kasvuluvut vakiintuivat suhteellisen korkealle tasolle ja inflaatio hidastui. Koska vuodesta 2001 lähtien ja varsinkin viime vuosina julkiset menot ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti ja julkisen sektorin palkankorotukset ovat olleet avokätisiä, julkisen talouden vuotuinen alijäämä on ollut huomattavasti yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alkuperäisistä alijäämätavoitteista on poikettu siis huomattavasti. Lisäksi loppuvuoden lukuja on korotettu huomattavasti jälkikäteen lähes kaikkien julkista taloutta koskevien ilmoitusten osalta. Toukokuun 2004 lähentymisohjelman alijäämätavoitteet olivat 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 4,1 prosenttia vuonna 2005 ja 3,6 prosenttia vuonna 2006, mutta toteutunut alijäämä oli 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 ja 7,5 prosenttia vuonna 2005. Lisäksi hallitus odottaa alijäämän olevan noin 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen tänä vuonna, mikä on ylivoimaisesti korkein alijäämäluku EU:ssa (kaikkiin numerotietoihin sisältyy eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite). Huomattavana syynä julkisen talouden tavoitteista lipsumiseen oli liian optimistinen julkisen talouden suunnittelu, huomattavat menojen ylitykset, veronkevennykset ja riittävien rakenteellisten sopeutustoimien puuttuminen. Tämä hyvin kasvuhakuinen finanssipolitiikka on vahingoittanut huomattavasti finanssipolitiikan uskottavuutta ja aiheuttanut talouteen yhä enemmän painetta. Erityisesti se on osaltaan ollut vaikuttamassa vakavan ulkoisen epätasapainon syntymiseen ja ulkomaanvelan kokonaismäärän huomattavaan kasvuun (alle 20 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2001 lähes 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005) sekä huomattavasti suurempiin korkoeroihin kuin muissa hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa.

3. Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Unkarilla oli liiallinen alijäämä, ja antoi 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2008 mennessä. Kyseinen vuosi oli Unkarin viranomaisten toukokuun 2004 lähentymisohjelmassa asettama tavoitevuosi. Neuvosto teki tammikuussa 2005 104 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Unkari ei ollut toteuttanut neuvoston suositusten mukaisia toimia, ja antoi 8 päivänä maaliskuuta 2005 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti uudet suositukset, joissa jälleen todettiin, että liiallinen alijäämä oli korjattava vuoteen 2008 mennessä noudattaen sitä sopeutusuraa, joka sisältyi Unkarin lähentymisohjelman joulukuun 2004 tarkistukseen ja jonka neuvosto oli hyväksynyt maaliskuussa 2005 antamassaan lausunnossa. Neuvosto totesi 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti 8 päivänä marraskuuta 2005, että toimet, joita Unkari oli toteuttanut neuvoston maaliskuussa 2005 antaman suosituksen mukaisesti, olivat osoittautumassa tehottomiksi. Se otti erityisesti huomioon huomattavan poikkeaman edellä mainitussa neuvoston suosituksessa (joka koski lähentymisohjelman joulukuun 2004 tarkistusta) tarkoitetusta sopeutusurasta, sillä alijäämätavoite oli ollut 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 (alijäämien laskennassa ei ollut otettu huomioon toisen pilarin eläkejärjestelmistä aiheutuvaa rasitetta).

4. Unkarin viranomaiset esittivät 1 päivänä joulukuuta 2005 tarkistetun lähentymisohjelman komissiolle ja neuvostolle. Se sisälsi uuden sopeutusuran, jossa säilytettiin vuosi 2008 tavoitevuonna liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Neuvosto antoi 24 päivänä tammikuuta 2006 vuoden 2005 tarkistusta koskevan lausunnon, jossa se katsoi, että ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden vakauttaminen perustui hyvin huomattavaan menojen leikkaamiseen (7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), minkä toteuttamista ei tuettu konkreettisilla toimenpiteillä. Sen vuoksi neuvosto kehotti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 jakson 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti Unkaria esittämään mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2006 tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, jossa esitetään konkreettisia ja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka kaikilta osiltaan noudattavat keskipitkän aikavälin sopeutusuraa.

5. Sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämätoteutumaksi oli (keväällä 2006) ilmoitettu 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, Unkarin viranomaiset ilmoittivat huhtikuun 2006 parlamenttivaalien jälkeen, että vuoden 2006 alijäämää tarkistettaisiin huomattavasti ylöspäin, ja alijäämä saattaisi olla ilman korjaavia toimenpiteitä 11,6 prosenttia suhteessa BKT:hen[14]. Alijäämätavoitteeksi oli asetettu 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen talousarviolaissa ja joulukuussa 2005 tarkistetussa lähentymisohjelmassa, ja sen ylittyminen aiheutui lähes kokonaan menojen ylityksistä (noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ylitykset tapahtuivat lähinnä valtionhallinnon julkisen talouden instituutioiden toiminta- ja palkkakustannuksissa, eläkemaksuissa ja terveydenhoitomenoissa. Myös paikallishallinnon investoinnit osoittautuivat odotettua suuremmiksi vaalien vuoksi. Ylityksestä noin 1 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen voitiin selittää yhtäältä sillä, että eräs moottoritieinvestointi, jonka alun perin oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella, laskettiinkin julkiseen talouteen kuuluvaksi[15] (1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja toisaalta sillä, että rahoitusleasingsopimuksella ostettiin sotilasilma-aluksia (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Näitä kustannuksia ei alun perin ollut otettu huomioon virallisessa alijäämätavoitteessa.

6. Yhä pahenevan alijäämäkierteen uhatessa hallitus – joka oli nimitetty uudelleen huhtikuussa 2006 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen – luopui kesäkuussa viisivuotisen veronkevennysohjelmansa loppuosasta, joka olisi vielä supistanut tuloja noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä, ja hyväksyi korjaavan julkisen talouden paketin. Parlamentti on jo hyväksynyt joitakin korjaavia toimenpiteitä, muun muassa kaikki tulopuolen toimenpiteet. Hallitus odottaa, että veronkorotukset yhdessä joidenkin heti tehtävien terveydenhoitomenojen, kaasunhintatukien ja julkishallinnon menojen leikkausten sekä talousarvion yleisvarauksen (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) täydellisen poiston kanssa, supistavat vuoden 2006 alijäämäylitystä 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin voitaisiin saavuttaa uusi alijäämätavoite eli 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näillä toimenpiteillä odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia tulevina vuosina.

7. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautettu versio, jäljempänä ’ohjelma’, joka toimitettiin vastauksena neuvoston tammikuussa 2006 esittämään pyyntöön, noudattaa pääpiirteissään uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja tiedonantovaatimuksia.[16]

8. Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu tulevina vuosina 4,1 prosentista vuonna 2006 2,2 prosenttiin vuonna 2007 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2008. Tämä johtuu ohjelmassa vahvistettujen julkisen talouden sopeutustoimien kiristävästä vaikutuksesta. Osaa sopeutustoimista on sovellettu jo heinäkuusta 2006. Kasvun odotetaan palaavan sopeutustoimia edeltävälle tasolle vuoteen 2009 mennessä. Tällainen kehitys heijastuu myös viitteellisessä suhdannekehityksessä, joka osoittaa negatiivista tuotantokuilua vuosiksi 2007 ja 2008 sekä tuotannon paluuta potentiaaliselle tasolleen vuoteen 2009 mennessä. Nykyisin saatavilla olevien tietojen perusteella ja asettamatta rajoituksia komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteelle makrotalouden skenaario vaikuttaa suurelta osin realistiselta. Arviot kasvusta vuonna 2009 ja työllisyyden kehittymisestä varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina ovat kuitenkin hieman optimistisia. Työllisyyteen ei arvioiden mukaan näyttäisi vaikuttavan kasvun hidastuminen ja julkisen sektorin työpaikkojen suunniteltu vähentäminen. Ohjelmassa ennakoitu ulkoisen tasapainon huomattava paraneminen vaikuttaa realistiselta, kun huomioon otetaan julkisen talouden sopeutustoimien suorat ja välilliset vaikutukset. Varsinkin vaihtotaseen alijäämän arvioidaan supistuvan lähes 8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 alle 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Inflaation odotetaan kiihtyvän 6,2 prosenttiin vuonna 2007, kun se on 3,5 prosenttia vuonna 2006, ja hidastuvan sen jälkeen 3 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Ennustettua uraa voidaan selittää arvonlisäveron korotuksella ja hintatukien alennuksilla, joista päätettiin kesällä 2006, sekä muilla ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä, joiden odotetaan luovan inflaatiopaineita kasvattamalla tuotannontekijäkustannuksia (esimerkiksi henkilökohtaisen tuloveron ja sosiaaliturvamaksujen korotukset). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että inflaatio on arvioitu hieman liian hitaaksi koko ohjelmakauden osalta.

9. Ohjelman mukaan liiallinen alijäämä korjataan vuoteen 2009 mennessä. Tähän päästäisiin, jos alijäämää supistetaan jyrkästi ja etupainotteisesti 6,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen kolmen vuoden aikana huomattavan korkeasta alkuasetelmasta eli 10,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Perusjäämän pitäisi parantua samalla ajanjaksolla suunnilleen saman verran. Ohjelmassa todetaan, että alijäämätavoite eli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ylittää edelleen perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin raja-arvon, mutta siinä otaksutaan, että harkitessaan Unkarin osalta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamista neuvosto ja komissio ottaisivat huomioon osan eläkeuudistuksen nettokustannuksista tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti.[17] Lähes puolet alijäämän supistumisesta tapahtuisi jo vuonna 2007. Nimellistä alijäämää on tarkoitus supistaa lisäämällä tuloja suhteessa BKT:hen 3 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen 3,9 prosenttiyksiköllä ohjelmakaudella. Tulopuolella on jo hyväksytty kaikki tulojen lisäykset, jotka tukevat tulojen ennustettua kasvua suhteessa BKT:hen. Edellä mainittujen jo hyväksyttyjen menoleikkausten lisäksi Unkarin viranomaiset aikovat päästä tavoitteisiinsa ottamalla käyttöön tiukat monivuotiset menokatot useimmille menoerille sekä tiukentaa talousarviomenojen valvontaa. Nämä suunnitelmat on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarviolakiin, jossa niitä selitetään yksityiskohtaisesti. Talousarviolaki esitellään parlamentille lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi ohjelmassa ilmoitetaan laajoista rakenneuudistuksista, joiden tavoitteena on varmistaa alijäämätavoitteiden saavuttaminen varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina (esimerkiksi terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönotto, hintatukijärjestelmän uudistaminen ja valtionhallinnon keventäminen).

10. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun ja ohjelman numerotietoihin perustuvan rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan ohjelmakauden aikana keskimäärin yli 2 ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa eli vuoden 2006 noin 9 ¾ prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen noin 3 ¼ prosenttiin vuonna 2009. Ohjelmassa asetetaan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5–1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, mutta sitä ei ole tarkoitus saavuttaa ohjelmakauden aikana. Keskipitkän aikavälin tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä esitetyllä tasolla ja heijastaa riittävästi potentiaalisen tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä sekä velkasuhdetta.

11. Julkisen talouden toteutumassa on havaittavissa joitakin positiivisia tekijöitä. Suuri osa alijäämää vuonna 2006 ja 2007 supistavista toimenpiteistä on jo hyväksytty tai ne on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Lisäksi hallitus on viime kuukausina tehnyt suunniteltujen rakenneuudistusten alkuvaiheita koskevia päätöksiä. Lisäksi Unkarin viranomaiset ovat päättäneet parantaa talousarviomenettelyä aiempaa avoimemmalla kirjanpidolla ja ottamalla käyttöön menojen hallintaa koskevan säännön vuodesta 2007 alkaen sekä laatimalla julkisen talouden instituutioiden monivuotisen menosuunnitelman. Viranomaiset ovat myös ohjelmassa sitoutuneet esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen julkisen talouden kehittymisestä ja ilmoittamaan korjaavista toimista, jos tavoitteista lipsutaan. Merkittäviä riskejä on kuitenkin nähtävissä. Edelleenkin on hieman epävarmaa, saadaanko menojen suunniteltu jäädyttäminen vuosina 2007 ja 2008 toteutettua tehokkaasti ja pystytäänkö hillitsemään menojen kasvua niillä aloilla, joita menojen jäädyttäminen ei koske. Suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen ohjelmakauden loppuvuosina voi lisäksi liittyä huomattavia riskejä. Vaikka makrotalouden skenaariosta tulopuolelle aiheutuvat riskit vaikuttavat kaiken kaikkiaan olevan suurin piirtein tasapainossa, ohjelmakauden loppuvuosien ja varsinkin vuoden 2009 tuloennusteet ovat melko optimistisia ja liittyvät samalla melko optimistisiin työllisyysennusteisiin. Sen lisäksi, että menojen hallinta on jatkuvasti ollut heikkoa eikä esitetä tarkkoja tietoja siitä, kuinka menojen hallintaan päästäisiin tulevaisuudessa, talousarviomenettelyn heikko institutionaalinen valvonta altistaa julkisen talouden sille, että tavoitteista voidaan lipsua huomattavasti. Alijäämän suunniteltu supistaminen riippuu näin ollen tiukasta pitäytymisestä suunniteltuihin rakenneuudistuksiin ja menojen hallinnasta ohjelmakauden ensimmäisistä vuosista alkaen. Ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että julkisten liikenneyhtiöiden vuoden 2002 lopusta kerryttämä velka, joka on lähes 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen vastattavaksi (koska näin on säännöllisesti tapahtunut aikaisemminkin). Tällä olisi väliaikainen vaikutus alijäämään. Julkisen talouden toteutuma voi kaiken kaikkiaan olla ohjelmassa ennustettua heikompi sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina.

12. Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella hallituksen on tiukasti pitäydyttävä julkisen talouden tavoitteissa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua kestävällä tavalla vuoteen 2009 mennessä. Tämä riippuu kaikkien ohjelmassa vuosiksi 2006–2009 ilmoitettujen toimenpiteiden tehokkaasta toteuttamisesta, rakenneuudistusten tarkemmasta määrittelystä ja täytäntöönpanosta ja menojen pitämisestä hallinnassa.

13. Ohjelman ennusteiden mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa vuonna 2006 huomattavasti, eli se on 68,5 prosenttia (verrattuna 62,3 prosenttiin vuonna 2005) ja ylittää näin ollen perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan velkasuhteen nousevan vielä 71,3 prosenttiin vuonna 2007 ja 72,3 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen velan suhteessa BKT:hen odotetaan alkavan supistua vuonna 2009, jolloin se olisi 70,4 prosenttia. Suunniteltu velkaura voi vaarantua lähinnä sen vuoksi, että perusjäämä voi osoittautua odotettua alijäämäisemmäksi. Tähän voi myös olla syynä julkisten liikenneyritysten velkojen mahdollinen siirtäminen hallituksen vastattavaksi. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde ei supistu riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakaudella.

14. Unkarin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Hyvin heikko julkisen talouden rahoitusasema yhdistettynä suhteellisen korkeaan ja yhä kasvavaan velkasuhteeseen on huomattava riski julkisen talouden kestävyydelle jopa ennen kuin huomioon otetaan väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Unkarissa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen huomattava kasvu suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi riskien vähentämiseksi julkista taloutta on tarpeen vakauttaa huomattavasti keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen parannettava tämän jälkeen. Lisäksi on puututtava eläkemenojen huomattavaan kasvuun.

15. Vaikka Unkarin julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuonna 2006, mikä on haitannut suunnitellun sopeutusuran mukaista liiallisen alijäämän korjaamista, ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet – jos ne tarkennetaan ja toteutetaan täydellisesti – vastaavat pääosin yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja.[18] Erityisesti Unkari suunnittelee tehokkaiden toimien toteuttamista liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja uudistusten toteuttamista budjettikurin tiukentamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden pitäisi myös omalta osaltaan auttaa korjaamaan huomattavaa vaihtotaseen alijäämää. Niitä on kuitenkin tuettava rakenneuudistuksilla julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

16. Koska Unkarin on tarkoitus esittää vuoden 2006 lokakuun puoliväliin mennessä kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukainen täytäntöönpanokertomus, Unkarin hallitus aikoo tarkistaa huomattavasti vuoden 2005 lokakuun kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyviä uudistussuunnitelmia, jotta ne vastaavat hallituksen uutta strategiaa. Vuoden 2005 lokakuun kansallisessa uudistusohjelmassa tuotiin esille seuraavat julkiseen talouteen merkittävästi vaikuttavat haasteet: a) julkisen talouden alijäämän supistaminen, b) infrastruktuurin kehittäminen ja c) aktiiviväestön osuuden ja työllisyysasteen nostaminen sekä inhimillisen pääoman kasvattaminen. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetään suunnitelmia ja toimenpiteitä julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien rakenteiden uudistamiseksi. Erityisesti ohjelmassa suunnitellaan toimenpiteiden toteuttamista vuoteen 2007 mennessä julkishallinnon koon supistamiseksi ja julkishallinnon tehostamiseksi hyödyntämällä mittakaavaetuja. Lisäksi suunnitellaan tukien tarveharkintaa, lääkekorvausten uudistamista, farmaseuttisten tuotteiden kaupan osittaista vapauttamista ja terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönottoa. Vuoteen 2007 mennessä parlamentille on myös tarkoitus esittää ehdotukset lakimuutoksista, joiden tavoitteena on: nostaa eläkeikää ja vähentää varhaiseläkkeelle jäämistä parantamalla kannustimia ja uudistamalla työkyvyttömyyseläkejärjestelmää, muuttaa terveydenhoitopalvelut yksinomaan vakuutuspohjaisiksi, järkiperäistää terveydenhoitopalveluiden tarjontaa ja käyttöä sekä uudistaa julkisen koulutuksen rakenteita. Näitä suunnitelmia on vielä selkeytettävä. Ohjelmassa kaavaillaan suunnitelmien täydentämistä julkisen talouden järjestelmään tehtävillä parannuksilla.

Edellä esitetyn arvion perusteella on todettava, että vuodeksi 2006 odotettu Unkarin julkisen talouden korkea alijäämä antaa aihetta vakavaan huoleen. Sen vuoksi on pidettävä tervetulleena, että syyskuussa 2006 esitetyssä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa Unkarin viranomaiset asettavat etusijalle liiallisen alijäämän supistamisen huomattavan etupainottamisen turvin ja sitoutuvat esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen asiassa tapahtuvasta edistymisestä ja toimista, joita on toteutettu sopeutusuran noudattamiseksi. Vaikka merkittäviä toimia on toteutettu lisätulojen turvaamiseksi ja menojen leikkaamiseksi, jotta vuoden 2007 uusi alijäämätavoite pystyttäisiin saavuttamaan, ja on ilmoitettu sopeutusuraa tukevista suunnitelmista menojen hallinnan parantamiseksi ja rakenneuudistusten tekemiseksi, sopeutusuran noudattamiseen liittyy edelleen riskejä sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina. Alijäämän supistaminen suunnitellulla tavalla riippuu kaavailtujen rakenneuudistusten tinkimättömästä toteuttamisesta, menojen hallinnasta ohjelman ensimmäisistä vuosista alkaen sekä julkisen talouden institutionaalisen rakenteen vahvistamisesta Unkarissa. Neuvosto kehottaa Unkarin hallitusta pyrkimään mahdollisimman hyviin tuloksiin kaikkien näiden tekijöiden osalta.

Samanaikaisesti neuvosto hyväksyy Unkarille osoitetun, perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, joka koskee julkisen talouden huomattavan epätasapainon korjaamista.

Suositus:

NEUVOSTON SUOSITUS UNKARILLE

julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

17. Perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä.

18. Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

19. Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004 perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Unkarilla on liiallinen alijäämä.

20. Päätettyään, että Unkarilla on liiallinen alijäämä, neuvosto suositteli perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan sekä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[19] 3 artiklan mukaisesti, että Unkarin viranomaiset toteuttavat keskipitkällä aikavälillä toimenpiteitä saattaakseen maan julkisen talouden alijäämän vuoteen 2008 mennessä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla sen mukaisesti, mitä Unkarin toukokuussa 2004 toimittamasta lähentymisohjelmasta 5 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa neuvoston lausunnossa todetaan alijäämän supistamisesta. Neuvosto suositti erityisesti, että Unkarin viranomaiset toteuttavat 5 päivään marraskuuta 2004 mennessä toimenpiteet, joiden avulla vuoden 2005 alijäämätavoite on tarkoitus saavuttaa.

21. Neuvosto päätti 18 päivänä tammikuuta 2005 perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan nojalla ja komission suosituksesta, että Unkari ei ollut toteuttanut neuvoston 5 päivänä heinäkuuta 2004 antaman suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia, erityisesti koska oli odotettavissa, että vuoden 2005 alijäämätavoitteesta jäätäisiin selvästi.

22. Unkari liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004. Unkariin sovelletaan perustamissopimuksen 122 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, jonka mukaan maan on vältettävä liiallisia alijäämiä, mutta siihen ei kuitenkaan sovelleta perustamissopimuksen 104 artiklan 9 ja 11 kohtaa. Unkarille voidaan ainoastaan osoittaa lisäsuosituksia 104 artiklan 7 kohdan nojalla.

23. Neuvosto hyväksyi 8 päivänä maaliskuuta 2005 komission suosituksesta 104 artiklan 7 kohdan nojalla uuden suosituksen, jonka mukaan Unkarin viranomaisten on toteutettava keskipitkän aikavälin toimia supistaakseen alijäämän alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä uskottavalla ja kestävällä tavalla. Neuvosto päätti 8 päivänä marraskuuta 2005 toistamiseen 104 artiklan 8 kohdan nojalla komission suosituksesta, että Unkarin toteuttamat toimet olivat osoittautumassa tehottomiksi. Neuvosto otti erityisesti huomioon, että alijäämätavoitteista, jotka olivat 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 (ilman vuoden 1998 eläkeuudistuksesta aiheutuvaa rasitetta) [20], jäätäisiin selvästi ja että veronhuojennusten toteuttaminen vuodesta 2006 alkaen oli vastoin neuvoston suositusta.

24. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaan perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa suosituksessa on todettava, että kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tehokkaita toimia viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ja liiallisen alijäämän korjaaminen olisi saatettava päätökseen sen toteamista seuraavana vuonna, paitsi jos on olemassa asiaan vaikuttavia erityisiä seikkoja. Poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa jäsenvaltiolle voidaan antaa lupa korjata liiallinen alijäämä keskipitkällä aikavälillä. Tällaisia erityisiä seikkoja – eli alijäämän suuruus ja talouden parhaillaan käynnissä oleva rakennemuutos – katsottiin olevan olemassa, kun liiallisia alijäämiä koskeva menettely aloitettiin Unkarin osalta, ja sen vuoksi alijäämän korjaamiselle annettiin aikaa vuoteen 2008 saakka Unkarin toukokuun 2004 lähentymisohjelmassaan vahvistaman strategian mukaisesti.

25. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautettu versio, jonka Unkari toimitti 1 päivänä syyskuuta 2006 vastauksena joulukuun 2005 tarkistetusta lähentymisohjelmasta tammikuussa 2006 annetussa neuvoston lausunnossa esitettyyn pyyntöön, tarjoaa tarkistetun kehyksen liiallisen alijäämän korjaamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tarkistetun ohjelman mukautetussa versiossa tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2009 mennessä eli vuotta myöhemmin kuin mihin edellisissä ohjelmissa pyrittiin. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa vahvistetaan julkisen talouden alijäämälle seuraavat vuotuiset tavoitteet: 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, 6,8 prosenttia vuonna 2007, 4,3 prosenttia vuonna 2008 ja 3,2 prosenttia vuonna 2009. Nämä numerotiedot sisältävät eläkeuudistuksesta aiheutuvan rasitteen eli lähentymisohjelman joulukuun 2004 ja joulukuun 2005 tarkistuksissa noudatettua käytäntöä ei enää jatketa. Unkarin viranomaiset on näin ollen päättäneet, etteivät ne enää hyödynnä eläkejärjestelmien alakohtaista luokittelua koskevaa, Eurostatin 23 päivänä syyskuuta 2004 myöntämää siirtymäkautta, joka päättyy joka tapauksessa 1 päivänä huhtikuuta 2007. Nimellistä alijäämää on tarkoitus supistaa lisäämällä tuloja suhteessa BKT:hen 3 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen 3,9 prosenttiyksiköllä ohjelmakaudella. Rakenteellinen rahoitusasema (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä lukuun ottamatta) heikkeni arvioiden mukaan noin 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2006, mutta sen odotetaan kohenevan noin 6 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2006–2009. Suunnitelmien mukaan noin puolet tästä huomattavasta parannuksesta tapahtuu vuonna 2007. Sen jälkeen kun liiallinen alijäämä on odotusten mukaisesti saatu korjattua, sopeutuksen odotetaan jatkuvan kohti julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitetta, joksi vahvistetaan ½–1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Velkasuhde kasvanee 72,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä eli huomattavasti yli perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon ja alkaa suunnitelmien mukaan laskea vasta vuonna 2009.

26. Vuoden 2006 syyskuussa esitetystä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta [10 päivänä lokakuuta 2006] antamassaan lausunnossa neuvosto tarkastelee Unkarin viranomaisten suunnitelmia alijäämän supistamiseksi, muun muassa rakenneuudistusohjelmaa. Vuonna 2006 on toteutettu merkittäviä ensimmäisiä toimia lisätulojen saamiseksi ja menojen leikkaamiseksi, jotta vuoden 2007 alijäämätavoite voitaisiin saavuttaa. Lisäksi on ilmoitettu suunnitelmista budjettikurin tiukentamiseksi (aiempaa avoimempi kirjanpito, monivuotisten menokattojen käyttöönotto ja menojen hallintaa koskeva sääntö) ja rakenneuudistusten tekemiseksi. Riskejä on edelleen sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelman loppuvuosina. Erityisesti on edelleenkin huomattavan epävarmaa, saadaanko menojen suunniteltu jäädyttäminen toteutettua tehokkaasti ja pystytäänkö menojen kasvua yleisemmin hillitsemään. Lisäksi julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen ohjelman loppuvuosina saattaa olla vaarassa suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta, kun otetaan huomioon talousarviomenettelyn heikko institutionaalinen kehys, se seikka, että ilmoitettuja julkista taloutta koskevia sääntöjä ei ole vielä kokonaisuudessaan täsmennetty, ja toistuva huomattava lipsuminen julkisen talouden tavoitteista. Unkarin julkisen talouden kestävyyteen katsotaan liittyvän huomattavia riskejä, mikä edellyttää julkisen talouden huomattavaa vakauttamista keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja julkisen talouden rahoitusaseman parantamista edelleen tämän jälkeen. Lausunnossa otetaan myös huomioon Unkarin viranomaisten sitoumus esittää kahdesti vuodessa komissiolle ja neuvostolle kertomus julkisen talouden kehittymisestä ja ilmoittaa korjaavista toimista, jos tavoitteista lipsutaan.

27. Julkista taloutta vakauttavien toimenpiteiden pitäisi yleisesti ottaen varmistaa julkisen talouden rahoitusaseman kestävä vahvistuminen, minkä lisäksi niillä olisi pyrittävä parantamaan julkisen talouden laatua ja lisäämään talouden kasvupotentiaalia. Unkarin liiallisen alijäämän korjaamiselle on luotava laaja rakenneuudistusten strategia, johon sisältyy julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien uudistus sekä talousarvion valvontaa parantavia toimenpiteitä.

28. Vaikka alijäämä oli alun perin tarkoitus korjata keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2008 päättyvällä ajanjaksolla, tätä määräaikaa ei enää voida pitää realistisena, kun otetaan huomioon, että viime aikoina julkisen talouden tavoitteista on Unkarissa poikettu huomattavasti neuvoston suosituksen vastaisesti, ja nämä poikkeamat ovat johtaneet julkisen talouden alijäämän huomattavaan kasvuun. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetyssä uudessa keskipitkän aikavälin kehyksessä vahvistetaan vuosi 2009 määräajaksi alijäämän korjaamiseksi. Koska tavoitteet ovat viime aikoina jääneet täyttymättä, tämä uusi määräaika, joka merkitsee rakenteellisen alijäämän huomattavaa eli yli 6 prosentin suuruista korjausta kolmen vuoden aikana, vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta.

29. Tämän vuoksi Unkarin hallituksen olisi i) rajoitettava julkisen talouden rahoitusaseman huononemista vuonna 2006 varmistamalla hyväksyttyjen ja ilmoitettujen korjaavien toimenpiteiden tiukan toteuttamisen ja osoittamalla mahdolliset satunnaiset tulot alijäämän korjaamiseen. Tämän seurauksena nimellinen alijäämä olisi vuonna 2006 enintään 10 prosenttia suhteessa BKT:hen, joka olisi silti edelleen poikkeuksellisen korkea luku; ii) toteutettava tinkimättä tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen rakenteellisen alijäämän etupainotteisen, kestävän ja huomattavan korjauksen toteuttamalla erittäin huomattavia toimia vuonna 2007 ja jatkuvia merkittäviä sopeutustoimia tämän jälkeen siihen saakka, kun liiallinen alijäämä saadaan korjattua siinä mittakaavassa, jota tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta annetussa neuvoston lausunnossa tarkoitetaan; oltava valmiina toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2009 mennessä, ja iii) sisällytettävä riittävää varausta koskevat säännökset tuleviin talousarviolakeihin, jottei tavoitteista lipsuttaisi edes ennakoimattomissa tapauksissa. Samanaikaisesti julkisen talouden velkasuhde on saatava vakaaseen laskusuuntaan lähentymisohjelmassa vahvistettua alijäämän monivuotista supistusuraa noudattaen ja mieluiten ennen vuotta 2009.

30. Liiallisen alijäämän suunniteltu korjaaminen vuoteen 2009 mennessä edellyttää, että hallitus pitäytyy tiukasti julkisen talouden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä riippuu kaikkien ohjelmassa vuosiksi 2006–2009 ilmoitettujen toimenpiteiden tehokkaasta toteuttamisesta sekä siitä, että oikea-aikaisesti tehdään päätökset rakenneuudistuksista ja niiden täytäntöönpanosta ja menot saadaan pidettyä hallinnassa.

31. Komissio ja neuvosto seuraavat asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan nojalla ja Unkarin viranomaisten ilmoittamien säännöllisten kertomusten perusteella toimia, jotka Unkarin viranomaiset toteuttavat tämän suosituksen mukaisesti,

SUOSITTELEE:

32. Unkarin viranomaisten olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2009 mennessä.

33. Unkarin viranomaisten olisi supistettava alijäämää uskottavalla ja kestävällä tavalla noudattaen alijäämän monivuotista supistusuraa 1 päivänä syyskuuta 2006 esitetystä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta [10 päivänä lokakuuta 2006] annetun neuvoston lausunnon mukaisesti. Tätä varten Unkarin viranomaisten olisi erityisesti:

34. rajoitettava julkisen talouden rahoitusaseman huononemista vuonna 2006 varmistamalla hyväksyttyjen ja ilmoitettujen korjaavien toimenpiteiden tiukan toteuttamisen ja osoittamalla mahdolliset satunnaiset tulot alijäämän korjaamiseen;

35. toteutettava tinkimättä tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen rakenteellisen alijäämän etupainotteisen, kestävän ja huomattavan korjaamisen mukautetun ohjelman ja siitä annetun neuvoston lausunnon mukaisesti; oltava valmiina toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2009 mennessä;

36. hyväksyttävä ja täytäntöönpantava nopeasti julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien suunnitellut uudistukset menojen hillitsemiseksi ja vähentämiseksi ohjelmakauden loppuun saakka ja sen jälkeen, jotta julkinen talous kohenee kestävällä tavalla.

37. Neuvosto asettaa määräajaksi [10 päivän huhtikuuta 2007], johon mennessä Unkarin viranomaisten on toteutettava tehokkaita toimia vuosien 2006 ja 2007 alijäämätavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitellut menoja alentavat toimenpiteet olisi erityisesti sisällytettävä vuoden 2007 talousarviolakiin ja toteutettava oikea-aikaisesti, jotta varmistetaan tiukka pitäytyminen alijäämän suunnitellussa huomattavassa supistamisessa vuonna 2007. Lisäksi talousarviolakiin olisi sisällytettävä riittävää varausta koskevat säännökset, jottei tavoitteista lipsuttaisi edes ennakoimattomissa tapauksissa.

38. Unkarin viranomaisten olisi varmistettava, että julkisen talouden velkasuhde saatetaan vakaaseen laskusuuntaan lähentymisohjelmassa vahvistettua alijäämän monivuotista supistusuraa noudattaen ja mieluiten ennen vuotta 2009.

39. Unkarin viranomaisten olisi kehitettävä talousarvion valvontaa parantamalla julkista taloutta koskevia sääntöjä erityisesti tarkentamalla suunniteltu menojen hallintaa koskeva sääntö ja suunnitellut menokatot ja panemalla ne täytäntöön sekä tiukentamalla institutionaalista kehystä.

Lisäksi neuvosto kehottaa Unkarin viranomaisia varmistamaan, että julkisen talouden vakauttaminen kohti sen keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaa ½–1 prosentin rakenteellista alijämää suhteessa BKT:hen jatkuu kestävällä tavalla liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen.

Neuvosto pitää tervetulleena Unkarin viranomaisten 1 päivänä syyskuuta 2006 esittämässä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa antamaa sitoumusta esittää komissiolle ja neuvostolle kuuden kuukauden välein kertomus siitä, miten tämän suosituksen noudattamisessa on edistytty. Ensimmäinen kertomus odotetaan esitettävän 1 päivään huhtikuuta 2007 mennessä.

Tämä suositus on osoitettu Unkarin tasavallalle.

Annettu Luxemburgissa [10 päivänä lokakuuta 2006].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EYVL 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Kaikki asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, ovat saatavilla Internetissä osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.

[2] ”Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet”, hyväksytty Ecofin-neuvostossa 11.10.2005.

[3] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1056/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 5).

[4] Alijäämätavoitteisiin ei sisältynyt vuoden 1998 eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite, sillä joulukuussa 2004 Unkarin viranomaiset päättivät hyödyntää Eurostatin 23. syyskuuta 2004 tekemää päätöstä, joka mahdollistaa toisen pilarin eläkejärjestelmien luokittelun julkiseen talouteen kuuluviksi 1. huhtikuuta 2007 annettavaan ilmoitukseen saakka kestävän siirtymäkauden ajan. Kun otetaan huomioon kaikkein viimeaikaisimmat arviot eläkeuudistuksen vaikutuksesta, alkuperäiset alijäämätavoitteet, eläkeuudistus mukaan luettuna, olisivat olleet 5 ja 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

[5] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 jakson 9 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

[6] Ohjelmassa esitetään kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot. Osa vapaaehtoisista tiedoista puuttuu. Lähinnä ne koskevat julkisen talouden toimintokohtaisia menoja, julkisen velan kehitystä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

[7] Sen jälkeen kun vuoden 2004 tarkistettu lähentymisohjelma oli esitetty joulukuussa 2004, Unkarin viranomaiset päättivät ilmoittaa julkisen talouden tavoitteet ja tilastot ilman eläkeuudistuksesta aiheutuvia kustannuksia. Tätä käytäntöä ei ole enää jatkettu tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa. Näin ollen Unkari on päättänyt, ettei se enää hyödynnä eläkejärjestelmien alakohtaista luokittelua koskevaa, Eurostatin 23. syyskuuta 2004 myöntämää siirtymäkautta, joka päättyy joka tapauksessa 1. huhtikuuta 2007. Eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite mukaan luettuna julkisen talouden alijäämä olisi ollut 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja vuoden 2006 tavoite olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

[8] Parlamentti hyväksyi viisivuotisen veronkevennysstrategian 7. marraskuuta 2005, ja sen ensimmäisiä vaiheita (ennen kaikkea 5 prosenttiyksikön huojennus korkeammassa alv-prosentissa) alettiin soveltaa 1. tammikuuta 2006. Tämän seurauksena tuloja menetettiin noin 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006.

[9] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1056/2005 1 artiklan 7 kohdassa todetaan, että jos julkisen talouden alijäämä ”…on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason”, neuvoston ja komission olisi tarkasteltava täysin rahastoivan pilarin sisältävästä eläkeuudistuksesta aiheutuvia nettokustannuksia asteittain. Vuonna 2009 tämä vastaisi Unkarin osalta 20 prosenttia eläkeuudistuksen nettokustannuksista eli arviolta 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

[10] Yksityiskohtaisia tietoja pitkän aikavälin kestävyydestä on komission yksiköiden tekemässä ohjelman teknisessä arvioinnissa (http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm).

[11] Talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisällytettiin yhdennettyihin suuntaviivoihin heinäkuussa 2005 osana tiukennettua Lissabonin strategiaa (EUVL L 205 6.8.2005)

[12] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1056/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 5).

[13] EYVL 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, ovat saatavilla Internetissä osoitteessa:http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[14] Unkari on päättänyt, ettei se enää hyödynnä eläkejärjestelmien alakohtaista luokittelua koskevaa, Eurostatin 23 päivänä syyskuuta 2004 myöntämää siirtymäkautta, joka päättyy joka tapauksessa 1 päivänä huhtikuuta 2007. Eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite mukaan luettuna julkisen talouden alijäämä olisi ollut 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja vuoden 2006 tavoite olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

[15] Alun perin tämä investointi oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella.

[16] Ohjelmassa esitetään kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot. Osa vapaaehtoisista tiedoista puuttuu. Lähinnä ne koskevat julkisen talouden toimintokohtaisia menoja, julkisen velan kehitystä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

[17] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1056/2005 1 artiklan 7 kohdassa todetaan, että jos julkisen talouden alijäämä ”…on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason”, neuvoston ja komission olisi tarkasteltava täysin rahastoivan pilarin sisältävästä eläkeuudistuksesta aiheutuvia nettokustannuksia asteittain. Vuonna 2009 tämä vastaisi Unkarin osalta 20 prosenttia eläkeuudistuksen nettokustannuksista eli arviolta 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

[18] Talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisällytettiin yhdennettyihin suuntaviivoihin heinäkuussa 2005 osana Lissabonin tiukennettua strategiaa (EUVL L 205 6.8.2005)

[19] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1056/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 5).

[20] Alijäämätavoitteisiin ei sisältynyt vuoden 1998 eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite, sillä joulukuussa 2004 Unkarin viranomaiset päättivät hyödyntää Eurostatin 23 päivänä syyskuuta 2004 tekemää päätöstä, joka mahdollistaa toisen pilarin eläkejärjestelmien luokittelun julkiseen talouteen kuuluviksi maaliskuun 2007 ilmoitukseen saakka kestävän siirtymäkauden ajan. Kun otetaan huomioon kaikkein viimeaikaisimmat arviot eläkeuudistuksen vaikutuksesta, alijäämätavoitteet, eläkeuudistus mukaan luettuna, olisivat olleet 5 ja 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.