52006SC0780

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.06.2006

SEK(2006) 780

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA liitteeksi komission tiedonantoon ”Kohti kestävää viinialaa Euroopassa”

{KOM(2006) 319}

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA liitteeksi komission tiedonantoon ”Kohti kestävää viinialaa Euroopassa”

HUOMAUTUS:

Sivujen lukumäärälle asetetun rajoituksen vuoksi tässä tiivistelmässä esitetään vain vaikutusten arvioinnin tärkeimmät päätelmät. Koko vaikutusten arviointi on saatavilla ainoastaan englannin kielellä.

TOIMINTAVAIHTOEHDOT

Vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin viinin yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) uudistukselle neljää eri vaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1: Nykytilanteen säilyttäminen muutamin mukautuksin

Vaihtoehto 2: YMJ:n perusteellinen uudistus

Vaihtoehto 3: Uudistus YMP:n uudistusmallin mukaisesti

Vaihtoehto 4: Viinimarkkinoiden sääntelyn purkaminen

Toimintavaihtoehdoista esitetään yhteenveto taulukossa 1.

Taulukko 1: Toimintavaihtoehtojen kuvaus

Tuotantokyky | Markkinatoimenpiteet | Sääntelytoimenpiteet |

Vaihtoehto 3: Uudistus YMP:n uudistus-mallin mukaisesti | Jatketaan joitakin vuosia | Poistetaan | Määrärahat siirretään tilatukijärjestelmän tukioikeuksiin | Toimivalta komissiolle, yhteys OIV:n menetelmiin, erityiset vientimenettelyt, tuodun rypäleen puristemehun käyttökielto | Yksinkertaistetaan, tehdään yhdenmukaisiksi WTO:n, TRIPS-sopimuksen ja SAN/SMM-järjestelmän kanssa, viinien luokittelujärjestelmää tarkistetaan | Toimivalta komissiolle, yksi sääntelykehys kaikille viineille, lisää joustavuutta |

Vaihtoehto 4: Viinimarkkinoiden sääntelyn purkaminen | Poistetaan | Poistetaan | Poistetaan tai siirretään toiseen pilariin | Poistetaan tai siirretään toiseen pilariin | OIV:n säännöt vain sääntelykehyksenä | Integroidaan kokonaan SAN/SMM-järjestelmään | Integroidaan kokonaan horisontaaliseen elintarvikkeiden päällysmerkintädirektiiviin |

Vaikutusten analyysi

Taloudelliset vaikutukset

Markkinatasapaino

EU-27:n keskipitkän aikavälin näkymien perusteella (ks. liite 1) nykyisen viinijärjestelmän säilyttäminen (vaihtoehto 1) lisäisi hieman mukautettunakin ylijäämiä eli vaikuttaisi kestämättömältä.

Kaikissa muissa toimintavaihtoehdoissa viinintuotanto saataisiin markkinatoimenpiteiden lakkauttamisen ansiosta markkinasuuntautuneemmaksi eli saavutettaisiin pitkän aikavälin tasapaino.

Vaihtoehdot 2, 3 ja 4 vaikuttaisivat kuitenkin eri tavalla markkinatasapainoon lyhyellä aikavälillä .

Vaihtoehto 2 mahdollistaisi viinin ylijäämän poistamisen kaikkein kitkattomimmin ja nopeimmin , koska se vauhdittaisi tuotantokyvyn vähenemistä (raivausohjelma) ja tukisi alan rakennemuutosta. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 taas rakennetoimenpiteiden puuttuminen vaikeuttaisi markkinatasapainoon pääsyä . Tämä toisi suuria vaikeuksia alalle, joka on monien vuosien ajan luottanut markkinainterventioiden kaltaisiin perinteisiin välineisiin ja jonka nyt täytyisi ottaa kokonaan vastuu muuttuneeseen markkinatilanteeseen sopeutumisesta.

Hinnat ja tulot

Jos tilanne säilytettäisiin ennallaan , lisääntyvät ylijäämät loisivat yhä enemmän paineita käyttää interventiotoimenpiteitä ja turvautua EU:n talousarvioon. Tulisi olemaan yhä vaikeampi poistaa viinivarastot tehokkaasti markkinoiden hallintavälineiden avulla. Toistuvat kriisit johtaisivat hintojen laskuun ja sitä myötä tilojen tulojen laskuun .

Kaikki muut vaihtoehdot johtaisivat pitkällä aikavälillä tyydyttävään hinta- ja tulotasoon , mikä olisi suoraa seurausta markkinatasapainon saavuttamisesta.

Riippumatta kuitenkin siitä, mikä toimintavaihtoehto valitaan, viinintuottajat joutuvat yleisesti ottaen kärsimään hintojen ja tulojen laskusta lyhyellä aikavälillä , sillä markkinatilanteen vakauttaminen edellyttää merkittävää rakennemuutosta.

Neljän toimintavaihtoehdon arvioimiseksi toteutettiin kaksivaiheinen simulaatio:

1. Viininhinnat ekstrapoloitiin pöytäviinien hintojen ja viinin kokonaisvarastojen välisen tilastollisen suhteen perusteella;

2. ennustetun hintojenlaskun vaikutus tuloihin simuloitiin maatalouden kirjanpidon tietoverkon (FADN) tietojen ja seitsemän sellaisen ”mallitilan” perusteella, jotka edustavat merkittävintä pöytäviinintuottajatyyppiä ja sijaitsevat viidellä suurimmalla viiniä tuottavalla EU:n alueella.

Simulaation tulokset (ks. liitteet 2 ja 3) osoittavat, että eniten hintoihin ja tuloihin vaikuttaisivat nykytilanteen säilyttäminen ennallaan ja sääntelyn täydellinen purkaminen .

Vaihtoehdon 2 vaikutukset tuloihin lyhyellä aikavälillä olisivat hieman kevyemmät, joskin varsin merkittävät , ja tulot vakautuisivat nopeasti ajan mittaan.

Vaihtoehto 3 olisi yleensä viinintuottajille houkuttelevin vaihtoehto hyvin lyhyellä aikavälillä , koska tuotannosta irrotetut tuet alussa vähintäänkin korvaisivat viininhinnan laskun. Markkinatasapainon hidas palautuminen ja jyrkästi alaspäin suuntautunut hintakehitys voisivat kuitenkin murentaa tuloja keskipitkällä aikavälillä .

Kilpailukyky

EU:n viinialalla on tätä nykyä eräitä haittatekijöitä kilpailijoihin verrattuna:

- pienemmät tuotantorakenteet , korkeammat tuotantokustannukset ja liian pienet määrät suhteessa suurten vähittäismyyjien tarvitsemiin määriin,

- vähemmän dynaaminen markkinointistrategia,

- suuremmat lainsäädännölliset rajoitukset.

Tässä suhteessa vaihtoehto 1 ei parantaisi tilannetta nykyisten ongelmien suhteen.

Vaihtoehdot 2, 3 ja 4 ratkaisisivat jossain määrin ongelmat , koska:

- markkinasuuntautuneisuus paranisi,

- viininvalmistusmenetelmiin ja merkintäsääntöihin tulisi enemmän joustavuutta,

- lainsäädännöllisiä rajoituksia olisi vähemmän.

Erityisesti uusien viljelmien istutuskiellon poistaminen olisi hyödyksi kilpailukyvylle , koska tehokkaimmat tuottajat voisivat optimoida tilansa koon ja toimia sopivimmassa tuotantomittakaavassa.

Jos sukroosin käyttö väkevöimisessä kiellettäisiin, se vaikuttaisi negatiivisesti asianomaisen tuotannon kilpailukykyyn , koska tuotantokustannukset nousisivat 15–25 %[1].

Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset maaseutualueilla

Vaihtoehdossa 1 viinialan markkinatilanteen heikkeneminen lisäisi taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia viininviljelyalueiden maaseutualueilla .

Vaihtoehto 2 vakauttaisi markkinatasapainon kitkattomasti ja näin viinintuotanto muuttuisi taloudellisesti kestäväksi, mikä vaikuttaisi positiivisesti maaseutualueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kokonaisuutena. Kansallisiin määrärahoihin myönnetyt varat ja maaseudun kehittämispolitiikan vahvistaminen helpottaisivat alan rakenneuudistusta ja lieventäisivät viinintuotannon vähentymisen vaikutuksia.

Koska vaihtoehdoissa 3 ja 4 ei ole erityisiä rakennetoimenpiteitä, jotka liittyisivät markkinoiden hallintovälineiden poistamiseen ja joilla autettaisiin viinialan rakenneuudistusta, viinintuotantoalueiden koheesiolle aiheutuisi merkittäviä riskejä . Radikaaleimmat vaikutukset saisi aikaan vaihtoehto 4 .

Ympäristövaikutukset

Viinintuotannosta aiheutuu ympäristölle monia paineita:

- vaikutukset maaperään (eroosio, tiivistyminen, orgaanisen aineksen häviäminen)

- kasvinsuojeluaineiden tehokäyttö (erityisesti sienitautien torjunta-aineet)

- viininvalmistuksen sivutuotteiden hävittäminen

- keinokastelun lisääntyminen eräillä alueilla

- liiallinen erikoistuminen

- hallitsemattomasta raivauksesta aiheutuvat riskit.

Nykytilanteen säilyttäminen tarkoittaisi, että kaikki ympäristöpaineet jatkuisivat edelleen.

Vaihtoehtoa 2 sovellettaessa ei olisi helppoa taata ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista koko viininviljelyalalla , koska viinitilat eivät välttämättä saisi suoria tukia, joita leikattaisiin, ellei täydentäviä ehtoja noudatettaisi. Kaikkien tukitoimenpiteiden (myös sellaisten, joille voidaan myöntää varoja kansallisista ja maaseudun kehittämisen määrärahoista) saamisen edellytykseksi voitaisiin kuitenkin asettaa täydentäviin ehtoihin liittyvien velvollisuuksien noudattaminen. Raivausjärjestelmän tehostamisella voisi olla positiivinen kokonaisvaikutus ympäristön kannalta, sillä se vähentää monokulttuuria. Se saattaisi kuitenkin johtaa myös ympäristöriskeihin, jos viljely lopetetaan maa-aloilla tai se korvataan voimaperäisemmällä viljelyllä.

Vaihtoehdon 3 valtti on se, että ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia jouduttaisiin automaattisesti noudattamaan täydentävien ehtojen myötä .

Vaihtoehdossa 4 ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen olisi vaikea saada aikaiseksi , koska viininviljelijöille ei myönnettäisi tukea viinin yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa.

Kaikkien tislaustoimenpiteiden poistaminen (vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4) voi vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, jos kaikki viininvalmistuksen sivutuotteet hävitetään ympäristöä säästävällä tavalla.

Vaikutus kauppaan ja WTO:n sääntöjen noudattamiseen

WTO:hon liittyvät tärkeimmät kysymykset ovat viinialalla seuraavat:

- sisäinen tuki :suuri osa viinin yhteisen markkinajärjestelyn vuotuisista menoista luokitellaan oranssiin laatikkoon eli kauppaa eniten vääristäviin tukiin

- laatupolitiikka/maantieteelliset merkinnät: nykyinen laatua koskeva sääntelykehys ei anna EU:n maantieteellisille merkinnöille optimaalista suojaa kansainvälisellä tasolla WTO:n TRIPS-sopimuksen puitteissa

- päällysmerkintöjä koskevat säännökset: EU:n ulkopuoliset maat pitävät EU:n sääntöjä syrjivinä.

Vaihtoehto 1 : Juuri mitään nykyisen viinijärjestelmän WTO:hon liittyviä ongelmia ei ratkaistaisi, joten monet yhteisen markkinajärjestelyn säännökset saattaisivat joutua vastatoimien kohteeksi tulevaisuudessa .

Kaikki muut vaihtoehdot ovat täysin WTO:n sääntöjen mukaiset , vaikkakin vaihtoehtoon 2 kuuluvien kansallisten määrärahojen lukeutuminen vihreään laatikkoon olisi tarkastettava tukikelpoisten toimenpiteiden konkreettisen soveltamisen perusteella.

Vaikutukset viinin laatuun sekä kuluttajien terveyteen ja suojeluun

Viinin laatu

Vaihtoehto 1 ei vaikuttaisi viinin laatuun.

Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 markkinatoimenpiteiden poistamisen myötä lisääntynyt markkinasuuntautuneisuus hyödyttänee laadukkaampien viinien segmenttiä .

Kansanterveys ja kuluttajansuoja

Nykyisessä viinin yhteisessä markkinajärjestelyssä viinin tislaus alkoholijuomiksi vaikuttaa negatiivisesti kansanterveyteen, sillä sen avulla tuetaan viinin muuttamista alkoholipitoisemmaksi juomaksi. Koska viinistä voidaan näin tislata alkoholijuomia alhaisemmin kustannuksin, se lisää väkevien alkoholijuomien kulutusta, mikä taas on ristiriidassa terveyspyrkimysten kanssa.

Vaihtoehdossa 1 tällaiseen tislaukseen myönnettävät tuet säilytetään tai niitä alennetaan vain osittain, joten ristiriita kansanterveyspolitiikan kanssa olisi edelleen olemassa .

Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 tällaiseen tislaukseen myönnettävien tukien poistaminen ja yleisemmin tavoite ylijäämien vähentämiseen tuotannon markkinasuuntautuneisuutta parantamalla vaikuttanevat positiivisesti kansanterveyteen . Viiniylijäämä voitaisiin nopeimmin poistaa vaihtoehtoa 2 soveltamalla.

Lisäksi järjestelmän avoimuus voisi kuluttajien näkökulmasta katsottuna parantua , jos ehdotettu laatupolitiikan, maantieteellisten merkintöjen järjestelmän sekä päällysmerkintäsääntöjen yksinkertaistaminen toteutettaisiin ja pantaisiin täytäntöön vaihtoehtoon 2 kuuluvia tiedotuskampanjoita.

Vaikutus hallinnoinnin tehokkuuteen

Hallinnon tehokkuutta voidaan lisätä yksinkertaistamalla sääntelykehystä. Näin helpotettaisiin järjestelmän ja valvonnan täytäntöönpanoa, jolloin myös petosten riski ja julkisten varojen väärinkäyttöriski vähenisivät ja hallinto- ja tilastoseurantakustannukset pienenisivät. Tehokkuutta lisäisi myös korkeampi toissijaisuusaste , jolloin jäsenvaltioiden tasolla voitaisiin vastata erityistarpeisiin.

Vaihtoehto 1 ei yleisesti ottaen parantaisi hallinnon tehokkuutta , ja viinialalle myönnettäviin talousarviomäärärahoihin kohdistuisi lisääntyvää painetta.

Lopuilla kolmella vaihtoehdolla olisi positiiviset vaikutukset , vaikkakin eri laajuudessa.

Vaihtoehto 2 : huomattavaa yksinkertaistumista eräiden monimutkaisten toimenpiteiden (istutusoikeudet, tislaukset, viinin yksityinen varastointi ja alkoholin julkinen varastointi) lakkauttamisen – joissakin tapauksissa sovellettaisiin siirtymäaikaa – ansiosta. Toissijaisuuden soveltamisaste nousisi , kun käyttöön otettaisiin kansalliset määrärahat, jäsenvaltiot saisivat valita vaihtoehtoisten toimenpiteiden välillä ja maaseudun kehittämisen määrärahoja lisättäisiin viininviljelyalueilla.

Vaihtoehto 3 : sääntely yksinkertaistuisi enemmän, kun käyttöön otettava tilatukijärjestelmä ja viljelykasvikohtaisten toimenpiteiden lakkauttaminen mahdollistaisi järjestelmän yksinkertaistamisen. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti joustavuutta voitaisiin lisätä, eli jäsenvaltiot voisivat panna tilatukijärjestelmän täytäntöön omalla tavallaan.

Vaihtoehto 4 : lainsäädäntö yksinkertaistuisi radikaalisti ja määrärahatarpeet vähenisivät, vaikkakin sosio-ekonomiset vaikutukset aiheuttaisivat etenkin liittyvien jäsenvaltioiden osalta talousarvioriskejä pitkällä aikavälillä.

Toimintavaihtoehtojen vertailu

Taulukossa 2 esitetään yhteenveto eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksista.

Taulukko 2: Toimintavaihtoehtojen vaikutusten kuvaus

VAIKUTUKSET | Vaihtoehto 1: Parannettu nykytilanne | Vaihtoehto 2: YMJ:n perusteellinen uudistus | Vaihtoehto 3: Uudistus YMP:n uudistusmallin mukaisesti | Vaihtoehto 4: Sääntelyn purkaminen |

Markkinatasapaino | Ylijäämä lisääntyy | Tasapaino saavutetaan kitkattomimmin | Ylijäämä lisääntyy lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä | Ylijäämä lisääntyy lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä |

Markkinatasapaino saavutetaan pitkällä aikavälillä | Markkinatasapaino saavutetaan pitkällä aikavälillä |

Hinnat | Laskevat jyrkästi järjestelmän kestämättömyyden vuoksi | Laskevat lyhyellä aikavälillä | Laskevat jyrkästi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä | Laskevat hyvin jyrkästi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä |

Palautuvat, kun tasapaino saavutettu | Palautuvat, kun tasapaino saavutettu | Palautuvat, kun tasapaino saavutettu |

Maataloustulot | Laskevat asteittain järjestelmän kestämättömyyden vuoksi | Laskevat lyhyellä aikavälillä | Laskevat keskipitkällä aikavälillä | Laskevat hyvin jyrkästi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä |

Palautuvat, kun tasapaino saavutettu | Palautuvat, kun tasapaino saavutettu Ei turvaverkkomekanismia | Palautuvat, kun tasapaino saavutettu Ei turvaverkkomekanismia |

Kilpailukyky | Ei parane | Paranee nopeasti, kun taloudellinen kestävyys ja paremmat sääntelytoimenpiteet mahdollistavat joustavuuden ja innovaatiot | Paranee pitkällä aikavälillä, kun taloudellinen kestävyys ja paremmat sääntelytoimenpiteet mahdollistavat joustavuuden ja innovaatiot | Paranee huomattavasti pitkällä aikavälillä, kun taloudellinen kestävyys, valinnanvapaus viljelysten suhteen ja paremmat sääntelytoimenpiteet mahdollistavat joustavuuden ja innovaatiot |

Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset maaseutualueilla | Tilanne pahenee asteittain järjestelmän kestämättömyyden vuoksi | Tilanne paranee, sillä taloudellinen kestävyys saavutetaan juohevasti | Riskejä, jotka johtuvat suurista rakenneuudistustarpeista | Huomattavia riskejä, jotka johtuvat suurista rakenneuudistustarpeista ja tuotannon mahdollisesta siirtymisestä alueiden välillä |

Ympäristö | Ei parannusta | Ei helppoa ratkaisua täydentävien ehtojen soveltamiseksi kaikilla viininviljelyalueilla Siirtämällä määrärahoja maaseudun kehittämiseen voidaan edistää ympäristöystävällisempiä toimenpiteitä | Yleisiä täydentäviä ehtoja voidaan soveltaa suoraan | Täydentävien ehtojen soveltaminen hyvin vaikeaa Ei määrärahoja ympäristöystävällisempien toimenpiteiden edistämiseksi |

WTO-sääntöjen mukainen kauppa | Jotkin toimenpiteet voivat joutua vastatoimien kohteeksi | Useimmat ongelmat tulevat ratkaistuiksi | Useimmat ongelmat tulevat ratkaistuiksi | Useimmat ongelmat tulevat ratkaistuiksi |

Viinin laatu | Neutraali | Paranee, kun markkinasuuntautuneisuus lisääntyy | Paranee, kun markkinasuuntautuneisuus lisääntyy | Paranee, kun markkinasuuntautuneisuus lisääntyy |

Terveys / kuluttajat | Ei parannusta | Epätoivottu tuki, joka myönnetään viinin tislaukseen alkoholijuomiksi, poistuu Merkintäsäännöt avoimemmat ja kuluttajasuuntautuneemmat | Epätoivottu tuki, joka myönnetään viinin tislaukseen alkoholijuomiksi, poistuu Merkintäsäännöt avoimemmat ja kuluttajasuuntautuneemmat | Epätoivottu tuki, joka myönnetään viinin tislaukseen alkoholijuomiksi, poistuu Merkintäsäännöt avoimemmat ja kuluttajasuuntautuneemmat |

Talousarvio | Paine lisääntyy | Neutraali | Neutraali | Säästömahdollisuus |

Toissijaisuusperiaate | Ei parannusta | Enemmän joustavuutta, kun käytössä kansalliset määrärahat ja enemmän varoja maaseudun kehittämiseen | Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanon joustavuus | Mahdollisesti enemmän joustavuutta, kun siirto maaseudun kehittämiseen |

Yksinkertaistuminen, sovellettavuus, valvottavuus | Ei parannusta | Hieman yksinkertaistumista | Paljon yksinkertaistumista, mutta toiminnallisia vaikeuksia tilatukijärjestelmän soveltamisessa viinialalla | Useimmat ongelmat tulevat ratkaistuiksi |

Liite 1: Keskipitkän aikavälin ennusteet EU-27:n viinialalla vuosina 2010-2011

[pic]

Liite 2: Vaikutukset hintoihin

Regressioanalyysi pöytäviinin keskimääräisten vuotuisten hintojen ja viinivarastoiden välillä Vaihtoehto 1: Nykytilanteen säilyttäminen ennallaan

[pic]

Vaihtoehto 2: YMJ:n perusteellinen uudistus

[pic]

Vaihtoehto 3: Uudistus YMP:n uudistusmallin mukaisesti

[pic]

Vaihtoehto 4: Sääntelyn täydellinen purkaminen

[pic]

Liite 3: Vaikutukset maataloustuloihin

Yhteenveto tuloksista, jotka on saatu soveltamalla mallitila-lähestymistapaa pöytäviinejä tuottaviin viinitiloihin joillakin EU:n alueilla – Lähde: Maatalouden pääosasto – FADN

Tilan nettoarvonlisäyksen variaatio prosentteina vuosityöyksikköä kohden ilmaistuna (FNVA/AWU)

[pic]

FNVA/AWU toisena vuonna uudistuksen jälkeen

[pic]

[pic]

[1] Lähde: The enrichment of wine in the European Community, Wageningen University, EUR report 13239, 1991.

+

säilytetään liikapuristuskielto

+

sukroosin käyttökielto

+

säilytetään liikapuristuskielto

+

sukroosin käyttökielto

+

nykytilanne sukroosin käytön osalta