52006DC0417

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 20.7.2006

KOM(2006) 417 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevista Euroopan unionin politiikoistaValkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” seuranta:nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden edistämiseksi{SEK(2006) 1006}

1. JOHDANTO

Ratkaiseva vaihe

Nuoria koskevat politiikat ovat erittäin tärkeä osa Euroopan unionin (EU) tavoitteita. Ne kuuluvat kasvua ja työpaikkoja käsittelevän Lissabonin strategian ja kansalaisuutta koskevien politiikkojen välimaastoon; niillä pyritään sekä helpottamaan nuorten siirtymistä työmarkkinoille että kehittämään heidän aktiivista kansalaisuuttaan.

Nuoret eivät ole muuttumaton eivätkä tasainen ryhmä, ja heidän vaatimuksensa ja ilmaisukeinonsa kehittyvät jatkuvasti. Nuorten osuus Euroopan väestöstä on vähenemässä ja siirtyminen aikuisuuteen tapahtuu aikaisempaa myöhemmässä vaiheessa. Nuorten urakehitys on yhä eriytyneempää ja heidän siirtymisensä työmarkkinoille saattaa joskus olla hankalaa. Myös nuorten kiinnostus julkisiin asioihin on vähenemässä, mikä saattaa luoda kansalaisvajeen.

Tämä asiakirjan tarkoituksena on arvioida jäsenvaltioiden laatimaa seurantaa nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevista yhteisistä tavoitteista, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2003 nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti, sekä tehdä parannusehdotuksia. Asiakirjaan on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden laatimat osallistumista ja tiedottamista koskevat kansalliset kertomukset.

Kertomukset ovat osa laajempia Euroopan unionin toteuttamia toimia, joilla pyritään pitämään unioni yhteydessä kansalaisiin, ja ne julkaistaan ratkaisevassa vaiheessa EU:n tulevaisuudesta[1] käytävän keskustelun kannalta.

Eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta antamassaan valkoisessa kirjassa[2] sekä kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua edistävässä K-suunnitelmassaan[3] komissio toisti äskettäin, että on tarpeen antaa kansalaisille - erityisesti nuorille - välineet, joiden avulla he voivat osallistua aktiivisesti päätöksenvalmisteluprosessiin ja kokea Euroopan rakentamisen omaksi asiakseen. Tarpeen vahvistivat sekä korkein poliittinen taho[4] että nuoret, jotka ilmaisivat halunsa osallistua enemmän Euroopan unionin kehittämiseen ja siten kehittää omaa aktiivista unionin kansalaisuuttaan[5]. Nuorten pyrkimystä pitäisi tukea ja heidän osallistumistaan Euroopan asioiden hoitoon vahvistaa jatkossakin, kuten jo komission vuonna 2001 julkaisemassa nuorisopolitiikka koskevassa Valkoisessa kirjassa[6] korostettiin.

Nuorisoalalla on käynnistetty useita aloitteita nuorisopolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan hyväksymisen jälkeen. Kehitys kuvastaa nuoria koskevien politiikkojen kasvavaa merkitystä Euroopassa ja jäsenvaltioissa.

Valkoisen kirjan pohjalta hyväksyttiin vuonna 2002 nuorisoalan eurooppalaiset yhteistyöpuitteet[7], joissa jäsenvaltiot sopivat ensinnäkin nuorten säännönmukaisesta huomioon ottamisesta tietyissä keskeisissä politiikoissa nuorten sosiaalisen osallisuuden ja työelämään integroimisen varmistamiseksi ja toiseksi nuorten aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden edistämisestä.

Eurooppalaisiin yhteistyöpuitteisiin kuuluvan aktiivisen kansalaisuuden edistämisen osalta jäsenvaltiot vahvistivat neljä nuoria koskevaa painopistealaa, jotka ovat osallistuminen, tiedotus, nuorten vapaaehtoistoiminta ja nuorten parempi ymmärtäminen ja tuntemus ja joihin aiotaan soveltaa avointa koordinointimenetelmää. Jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2003 nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevat yhteiset tavoitteet[8] ja sen jälkeen vuonna 2004 nuorten vapaaehtoistoimintaa[9] ja nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskevat yhteiset tavoitteet[10]. Osana nuorisoalan avointa koordinointimenetelmää jäsenvaltiot ovat sitoutuneet raportoimaan painopistealojen täytäntöönpanosta neljän vuoden ajan. Tämä vaihe on nuoria koskeville politiikoille merkityksellinen, sillä tämä tiedonanto koskee ensimmäisiä komissiolle esiteltäviä täytäntöönpanokertomuksia. Näistä ensimmäisistä nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevista kertomuksista saatua kokemusta olisi hyödynnettävä kahta muuta painopistealaa eli nuorten vapaaehtoistoimintaa (vuoden 2006 lopussa) ja nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta koskevissa (vuoden 2008 lopussa) raporteissa. Sitä voidaan hyödyntää myös nuorisoalan eurooppalaisia yhteistyöpuitteita koskevassa yleisessä arvioinnissa vuoden 2009 lopussa.

Nuorisopolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa nuoria koskevien politiikkojen edistämisen toiseksi pilariksi mainittu nuorten huomioon ottaminen tietyissä nuorten osalta keskeisissä politiikoissa sai lisää vahvistusta vuonna 2005, kun hyväksyttiin eurooppalainen nuorisosopimus[11], jossa tarkistettuun Lissabonin strategiaan sisällytetty nuorten integroiminen työelämään ja vapaa-aikaan korostuu erityisesti.

Toimintakehystä täydentää Nuoriso-ohjelma, jonka katsotaan olevan arvokas väline nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden edistämiseksi ja heidän integroimisekseen yhteiskuntaan. Tulevassa nuorisotoimintaohjelmassa näitä tavoitteita vahvistetaan edelleen.

Tilanteen yleinen arviointi

Raporteissaan jäsenvaltiot toteavat yleisesti, että nuorten edun mukaisilla toimilla on vipuvaikutusta yhteiskuntaan kokonaisuudessaan, ja vahvistavat samalla, kuinka tärkeää elinkaariajatteluun perustuva sukupolvien välinen toimintatapa nuorisopolitiikkojen alalla on.

Jäsenvaltiot toteavat, että eurooppalaiset osallistumista ja tiedottamista koskevat painopistealat ovat antaneet virikkeitä kansallisille nuorisopolitiikoille, ja ne ovat jatkossakin olennaisia nuorten aktiivisen kansalaisuuden kehittämiseksi.

Raporteissa huomautetaan kuitenkin, että lisäponnistuksia tarvitaan ja että prosessi tulee onnistumaan sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot jatkavat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kansallisella tasolla alueellisten ja paikallisten viranomaistensa kanssa.

Kestävän politiikan ja osallistuvan demokratian kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret, myös heikommassa asemassa olevat, osallistuvat politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon kaikilla tasoilla. Nuorten ja Euroopan unionin toimielinten välillä valmisteilla olevaa vuoropuhelua olisi tämän vuoksi jatkossakin kehitettävä.

NUORILLE TIEDOTTAMINEN

Tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano

Nuorten tiedonsaanti

Vaikka jäsenvaltiot ovat kehittäneet joukon välineitä nuorille tiedottamiseen, vain 12 jäsenvaltiota on laatinut tiedotusstrategian, jossa otetaan huomioon kaikki nuoria kiinnostavat kysymykset ja joka integroi paikalliset, alueelliset, kansalliset ja koko EU:ta koskevat tasot.

Jäsenvaltiot luokittelevat nuorille suunnatut verkkosivustot tärkeimmiksi tiedon levityskeinoiksi. Kansallinen nuorisoportaali on olemassa tällä hetkellä 19 jäsenvaltiossa. Vuonna 2003 luotu Euroopan nuorisoportaali ja siinä olevat linkit kansallisiin portaaleihin ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Jäsenvaltiot toteavat, että tämä on johtanut ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja vaihtoon nuorille tiedottamisessa.

Jäsenvaltiot osoittavat myös selvästi haluavansa kehittää edelleen käyttäjäkohtaisia tiedotustoimistoja ja ottaa huomioon heikossa asemassa olevat nuoret, joita tiedonjakelukanavat eivät tavoita, erityisesti helpottamalla tietoyhteiskunnan välineiden kuten Internetin saantia.

Sisällön osalta toimet ovat usein keskittyneet esimerkiksi vapaa-aikaan, nuorisojärjestöihin ja vapaaehtoistoimintaan, jolloin osallistumista, koulutusta, työtä ja matkustamista Euroopassa koskeva tieto on jäänyt vähäisemmäksi.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallisesti toimiva sähköinen neuvonta-, tieto- ja tukipalvelu Connexions Direct (CXD) tarjoaa nuorille neuvontaa puhelimitse, tekstiviesteillä ja sähköpostilla sekä ”sähköisten” tukihenkilöiden kautta. Sloveniassa nuorten tiedotus- ja neuvontakeskukset kiinnittävät erityistä huomiota nuoreen romaniväestöön. Kyproksessa ja Espanjassa perustettiin liikkuvia yksiköitä, jotka antavat tietoa maaseudun nuorille.

Tiedon laadukkuus

Useimmat jäsenvaltiot käyttävät nuorten tietopalvelujen tarjoaman tiedon laadun varmistamiseen eurooppalaista nuorisotiedotuksen peruskirjaa.

Verkostumisen katsotaan olevan olennaisen tärkeää myös nuorille tiedottamisen alalla työskentelevän henkilöstön taitojen ja pätevyyden parantamisessa. Eurooppalaiset verkostot EURODESK, ERYICA (Euroopan nuorisotiedotus ja -neuvontajärjestö) ja EYCA (Euroopan nuorisokorttijärjestö) ovat merkittävässä asemassa koulutuksen järjestämisessä jäsenille.

Ranskassa 32:lla kansallisten viranomaisten rahoittamalla nuorten tietopalvelulla on oma koulutusrakenteensa laatustandardien noudattamisen varmistamiseksi. Siellä sovelletaan eurooppalaisen nuorisotiedotuksen peruskirjan lisäksi täydentäviä kansallisia laatustandardeja. Eurooppalaiset nuorisotiedotusverkostot ovat tehneet koosteen laatua koskevista aloitteista.

Nuorten osallistuminen tiedottamiseen

Jäsenvaltiot eivät ole juuri toteuttaneet toimia tämän yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Muutamissa kansallisissa raporteissa kuitenkin todetaan, että nuoria tai nuorisojärjestöjä voidaan kuulla, kun laaditaan tiedotusstrategioita tai valmistellaan tiedotusaineistoa.

Slovakiassa nuorten tiedotuskeskukset tekevät yhteistyötä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, jotka levittävät nuoria koskevaa tietoa kouluissa, yliopistoissa ja muissa paikoissa.

Esiin tulleet vaikeudet

Esiin tulleet ongelmat vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, ja ne voidaan luokitella seuraavasti:

1. Menetelmät: joidenkin jäsenvaltioiden on vaikea määritellä lähtötilanne, johon edistystä verrataan ja indikaattorit, joilla sitä arvioidaan.

2. Koordinointi eri toimijoiden välillä: nuorisoasioista eri tasoilla vastaavien institutionaalisten toimijoiden koordinoinnin parantaminen on haastava tehtävä.

3. Resurssien puute, erityisesti paikallisella tasolla.

Tulevan yhteistyön kohteeksi valitut tärkeimmät aiheet

Yleisesti jäsenvaltiot kannattavat hyväksyttyjen yhteisten tavoitteiden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon jatkamista. Tärkeimpiä haasteita lähitulevaisuudessa ovat laatia yhtenäinen kansallinen tiedotusstrategia, ottaa kansalliset nuorisoneuvostot tiiviimmin mukaan yhteistyöhön, keskittyä enemmän heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja levittää eurooppalaista nuorisotiedotuksen peruskirjaa.

NUORTEN OSALLISTUMINEN DEMOKRAATTISEEN TOIMINTAAN

Osallistumista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano

Raporttien analysointi osoittaa, että kansalliset nuorisopolitiikat ovat lähentyneet toisiaan jonkin verran sen jälkeen, kun nuorten osallistumista edistäviä toimia on ryhdytty toteuttamaan koordinoidummin.

Nuorten osallistumista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano saavutetaan pääasiallisesti seuraavilla keinoilla.

Puitteiden vahvistaminen

Nuorten osallistumiseen sovellettavaa säännöstöä on parannettu. Jotkin jäsenvaltiot ovat antaneet lainsäädäntöä kun taas toiset ovat perustaneet strategisia toimintasuunnitelmia tai sopineet nuorten kuulemista koskevista uusista velvoitteista.

Irlannissa on hyväksytty nuoria koskeva laki, Tšekissä perustettu nuoria koskeva suunnitelma ja Portugalissa nuoria koskeva kansallinen uudistusohjelma, Ruotsissa on annettu lakiehdotus ”Valta päättää” (”The power to decide”), Virossa ja Sloveniassa on laadittu strateginen suunnitelma, Latviassa nuorten poliittinen ohjelma ja Slovakiassa nuorten osallistumista koskeva suunnitelma sekä Italiassa on suunnattu erityisiä varoja nuorisopolitiikkojen tukemiseen.

Osallistumisen ja edustamisen mahdollistavien rakenteiden tukeminen

On toteutettu joukko toimia, joilla pyritään tukemaan osallistumisen mahdollistavia rakenteita ja edistämään vuoropuhelua nuorisoalan kumppaneiden kanssa. Useimmissa jäsenvaltioissa on jo kansalliset nuorisoneuvostot, joilla on myös huomattavasti aikaisempaa enemmän alueellisia ja paikallisia toimipisteitä. Myös muita rakenteita kuten nuorisoparlamentteja ja erityisiä nuorten valiokuntia on kehitetty. Tarvitaan kuitenkaan parempaa paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU:n tason välistä vuorovaikutusta.

Viimeisten kahden vuoden aikana on myös järjestetty nuorten ja päättäjien välillä aikaisempaa enemmän säännöllisiä kuulemisia ja kokouksia. Nämä vuoropuhelufoorumit on joissakin tapauksissa virallistettu kumppanuussopimuksilla.

Jotkin maat ovat nimenneet oikeusasiamiehen tai yhteyshenkilön, jonka tehtävä on hoitaa nuorten asioita niissä ministeriöissä, joilla on nuoriin liittyviä tehtäviä, kun taas toiset maat ovat kehittäneet monialaisempia käytäntöjä, kuten ministeriöiden väliset kokoukset.

Kansalliset raportit osoittavat, että on lisättävä ponnistuksia paikallisella tasolla ja poistettava tiettyjen nuorten ryhmien osallistumista haittaavia esteitä.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuorten järjestelmälliseen ja suunnitelmalliseen kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Tämä koskee avoimen koordinointijärjestelmän ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen piiriin kuuluvien asioiden lisäksi kaikki aloja, joilla nuorten osallistuminen on tärkeää.

Joissakin maissa on nimetty erityisiä nuorten yhteyshenkilöitä kuten Suomessa oikeusasiamies, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallinen nuorten yhteyshenkilö ja Liettuassa kunnissa toimivia nuorten yhteyshenkilöitä.

Toisissa maissa on perustettu elimiä, joilla on neuvoa-antava tehtävä, kuten nuorten valiokunnat tai paikalliset neuvostot Luxemburgissa ja Belgiassa sekä nuorisoparlamentit Kyproksessa ja Maltassa. Nuorten osallistumisen mahdollistavia rakenteita on perustettu Kreikassa ja Espanjassa sekä Saksassa erityisesti heikossa asemassa oleville nuorille ja Puolassa maaseudun nuorille. Itävallassa tuetaan nuorten hankkeita.

Nuorten kiinnostus edustukselliseen demokratiaan on vähentynyt entisestään ja asiaan on kiinnitettävä huomiota kiireellisesti. Vain vähäinen määrä jäsenvaltioita vaikuttaa miettineen vallitsevaa tilannetta.

Nuorten osallistumista vaaleihin pyritään lisäämään seuraavin tavoin:

- Alankomaat : nuorten rinnakkaisäänestys,

- Suomi : äänestäminen paikallisvaaleissa 16 ikävuodesta lähtien,

- Ranska : automaattinen rekisteröinti äänestäjäluetteloon,

- Belgia ja Alankomaat sekä Yhdistynyt kuningaskunta : Internetin käyttö.

Hankkeiden tukeminen

Julkisiin toimiin liittyvät yhteiset periaatteet ovat, että i) päätoimijoita nuorten osallistumista koskevissa hankkeissa ovat nuoret, ii) arvokkainta oppimista on tekemällä oppiminen ja iii) nuoria on rohkaistava osallistumaan kaikilla aloilla, joilla hankkeita toteutetaan.

Monet jäsenvaltiot korostavat erityisesti ponnistuksia heikommassa asemassa oleville nuorille suunnattujen toimien ja hankkeiden käynnistämiseksi. Hankkeiden ja rakenteiden, erityisesti nuorisojärjestöjen, tukeminen on olennaista. Nuoriso-ohjelmalla on tärkeä vipuvaikutus tällä alalla.

Ranskassa perustettiin ohjelma ”Halu toimia” (”Envie d’agir”) tukemaan ja palkitsemaan ensimmäisiä nuorten toteuttamia ja nuorille suunnattuja hankkeita, rahoittamaan innovatiivisia ja luovia hankkeita sekä vapaaehtoisia toimia ja yrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Tanskan valtio on yhteistyössä useiden kuntien ja nuorisojärjestöjen tai kerhojen kanssa perustanut hankkeen ”nuorisopolitiikka Tanskan kunnissa” (”Youth policy in Danish municipalities”), jolla korostetaan tarvetta saada nuoret osallistumaan päätöksentekoon enemmän.

Esiin tulleet vaikeudet

Esiin tulleet ongelmat vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, ja ne voidaan luokitella seuraavasti:

1. Menetelmät: joidenkin jäsenvaltioiden on vaikea määritellä lähtötilanne, johon edistystä verrataan ja indikaattorit, joilla sitä arvioidaan.

2. Suoran tai epäsuoran tuen puuttuminen : julkisten viranomaisten on huomattava, että varojen osoittaminen rakenteisiin ja hankkeisiin ei riitä vaan sen lisäksi on tärkeää varmistaa tuen jatkuvuus antamalla lainsäädäntöä, luomalla kumppanuuksia nuorten kanssa tai kehittämällä yleisiä välineitä kuten osallistumista koskevia suuntaviivoja.

3. Nuorten osallistumisen puuttuminen : nuorilla on luonnollisesti oikeus olla osallistumatta. Voidaan kuitenkin ponnistella enemmän nuorten rohkaisemiseksi osallistumaan erityisesti edustukselliseen demokratiaan. Voitaisiin tutkia mahdollisuutta käyttää samanikäisiä ”lähettiläinä”, jotka kertovat kokemuksistaan. Nuorten osallistumista voitaisiin kannustaa myös korostamalla osallistumisesta saatavaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista etua.

4. Institutionaalisten toimijoiden välinpitämättömyys nuorisopolitiikassa ja muilla aloilla : paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason vuorovaikutusta on parannettava. Nuorten osallistumisen mahdollistavia rakenteita olisi edelleen tuettava ja nuorten kanssa käytävä vuoropuhelu laajennettava ulottumaan useampiin teemoihin. Paikallisviranomaisten aktivoiminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten paikallisen osallistumisen kannustamiseksi.

Tulevan yhteistyön kohteeksi valitut tärkeimmät aiheet

Jäsenvaltiot kannattavat hyväksyttyjen yhteisten tavoitteiden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon jatkamista. Ne vahvistavat, kuinka tärkeää on aktivoida paikallisviranomaiset, perustaa riittävät mekanismit, joiden puitteissa kaikkia nuoria voidaan kuulla useista teemoista laaja-alaisesti, myös käyttämällä tietoyhteiskunnan interaktiiviseen politiikkaan osallistumisen välineitä (esimerkiksi poliittiset blogit) ja edistää nuorten osallistumista vaaleihin, kuten nuorisoasioista vastaavat ministerit ovat jo todenneet [12] , sekä edistää osallistumisen oppimista ja kansalaisuuteen liittyvää koulutusta. Koulujen tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää enemmän kehittämällä kansalaistaitojen opetusta ja käyttämällä paremmin koulujen voimavaroja sellaisten toimien järjestämiseksi, joilla edistetään ”osallistumisen oppimista osallistumalla”.

NUORTEN AKTIIVINEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMISEEN

Parannettu suunnitelmallinen vuoropuhelu nuorten kanssa Euroopan toimintasuunnitelmasta

Tarve saada nuoret osallistumaan aktiivisesti päätöksiä valmisteleviin keskusteluihin ja vuoropuheluun on oleellinen myös Euroopan toimintasuunnitelman kannalta. Komissio ja jäsenvaltiot ovat korostaneet asiaa usein.

Vuonna 2001 annettuun nuorisopolitiikkaa koskevaan valkoiseen kirjaan liittyvä kuulemismenettely, säännölliset tapaamiset nuorisojärjestöjen kanssa, Euroopan nuorisoviikko, kuulemiset Euroopan nuorisoportaalissa ja puheenjohtajavaltion järjestämät nuorten tapahtumat sekä jäsenvaltioissa järjestettävät muut konferenssit, kampanjat, foorumit ja kuulemiset ovat esimerkkejä EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yrityksistä toteuttaa näitä periaatteita käytännössä ja saada nuoret osallistumaan Euroopan unionin kehittämiseen aikaisempaa enemmän.

Komissio katsoo kuitenkin, erityisesti nuorten vaatiessa jatkuvia, luotettavia ja rakentavia tilaisuuksia vuoropuheluun nykyisillä eurooppalaisilla foorumeilla, että nuorten kanssa Eurooppaa koskevista asioista käytävien olemassa olevien vuoropuhelufoorumien pitäisi olla paremmin valmisteltuja ja suunniteltuja eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Olisi hyödynnettävä edellä mainittujen tapahtumien antamia virikkeitä ja äskettäin tehtyjä aloitteita kuten K-suunnitelmaa ja yritettävä vaalia nuorten tunnetta Euroopan kansalaisuudesta tukemalla demokraattista infrastruktuuria, jolla voidaan rakentaa ”inhimillinen silta” ja luoda ”monien kasvojen Eurooppa”.

Parannettua ja suunnitelmallista vuoropuhelua koskevat komission pääsuuntaviivat

Jotta vuoropuhelufoorumit olisivat jatkuvia, luotettavia ja rakentavia, niiden olisi:

- vastattava Euroopan nuorisopolitiikan alan toimintasuunnitelmaa vuoteen 2009 saakka, eli olisi oltava yksi yleinen teema jokaisella puheenjohtajakaudella niin, että alkuvuoden puheenjohtajakaudella keskitytään eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisiin painopistealoihin ja loppuvuoden puheenjohtajakaudella avoimen koordinointimenetelmän painopistealoihin muiden monialaisten painopistealojen lisäksi

ja

- oltava suunnitelmallisia ajallisesti ja paikallisesti: ulotuttava paikalliselta tasolta Euroopan tasolle, jotta voitaisiin vaikuttaa ajoissa ja tehokkaasti EU:n politiikkojen kehitykseen, esimerkiksi ennen puheenjohtajakauden nuoriin liittyviä tapahtumia, Euroopan nuorisoviikkoa, avoimen koordinointijärjestelmän tai Lissabonin strategian täytäntöönpanoa koskevaa raportointia ja ennen sopimusten ratifiointia tai eurooppalaisia vaaleja.

Nuorten kanssa käytäviin keskusteluihin pitäisi ottaa mukaan mahdollisimman paljon eri ryhmiä, jotta niiden legitiimiys taattaisiin. Sen vuoksi heikossa asemassa olevien ja ryhmiin kuulumattomien nuorten osallistumista on rohkaistava. Nuorten kansalaisjärjestöjen ja edustuksellisten elinten perustana pitäisi olla osallisuus ja monimuotoisuus.

Keskusteluilla olisi saatettava yhteen toimijoita, jotka käsittelevät nuoria koskevia kysymyksiä joko suoraan tai epäsuorasti, jotta voitaisiin taata yhtenäinen ja monialainen toimintatapa. Kuntien ja koulujen merkitystä vuoropuhelufoorumien järjestämisessä yhteistyössä nuorisojärjestöjen (erityisesti nuorisoneuvostojen) kanssa olisi kartoitettava.

Nuorisotoimintaohjelmassa ajanjaksoksi 2007–2013 voitaisiin tukea rakenteita, esimerkiksi nuorisoneuvostoja, joilla perustetaan paitsi tällaisia keskustelufoorumeja myös rajat ylittäviä verkostoja nuorille ja rajat ylittäviä korkean tason tapahtumia, joilla edistetään suunnitelmallisen vuoropuhelun näkyvyyttä ja tehokkuutta.

AVOIMEN KOORDINOINTIMENETELMÄN SOVELTAMINEN

Avoimen koordinointimenetelmän onnistuminen riippuu siitä, kuinka tehokkaasti nuoret osallistuvat sen täytäntöönpanoon. Nuoria ja heidän järjestöjään pitäisi kuulla esimerkiksi kansallisia raportteja laadittaessa. Ensimmäiset kertomukset osoittavat, että jäsenvaltiot ovat kuulleet nuoria vaihtelevasti.

Lisäksi jäsenvaltiot ovat korostaneet sitä, kuinka vaikeaa on arvioida edistymistä yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa ja vaihtaa tehokkaasti hyviä käytäntöjä .

Kestävää ja luotettavaa nuorisopolitiikkaa voidaan kehittää edelleen vain hyvän nuorisoalan tuntemuksen pohjalta . Sen vuoksi ”nuorten parempaa ymmärtämistä ja tuntemusta” koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano samanaikaisesti on ensiarvoisen tärkeää.

Näiden odotusten täyttämiseksi ja nuorisoalan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa toteutettujen toimien arvioinnista 24. toukokuutta 2005 tehdyn päätöslauselman[13] seurannan osalta komissio tekee tiettyjä ehdotuksia avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanon ja arviointimekanismien vahvistamiseksi (ks. 6 kohta).

PÄÄTELMÄT

Osallistumista ja tiedottamista koskevien kansallisten raporttien analysointi tapahtuu EU:n kannalta ratkaisevassa vaiheessa, jolloin nuoret haluavat tunnustusta niiden tahojen kumppaneina, jotka tekevät heitä koskevia päätöksiä.

Tämän analyysin perusteella komissio ehdottaa, että osallistumista ja tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden merkityksellisyyttä ja paikkansapitävyyttä vahvistetaan ja että omaksuttuja toimintalinjoja hiukan mukautetaan ja parannetaan seuraavilla tavoilla:

Tiedottamisen osalta:

Parannetaan nuorten pääsyä tietopalveluihin

- Perustetaan erityisesti omalla alueella sijaitsevia tietopalveluja koordinoimalla yhtenäisiä ja kattavia tiedotusstrategioita, joissa otetaan huomioon kaikki nuoria koskevat kysymykset,

- Edistetään tietoyhteiskunnan välineitä ja innovatiivisia toimintamuotoja nuorille tiedottamisessa, myös niitä joilla pyritään edistämään heikossa asemassa olevien nuorten tiedonsaantia.

Tiedon laadukkuus

- Kehitetään edelleen yksittäisiä neuvontapalveluja,

- Käytetään eurooppalaista nuorisotiedotuksen peruskirjaa järjestelmällisesti tiedon laadukkuuden varmistamiseen.

Nuorten osallistuminen tiedottamiseen

- Rohkaistaan nuorten osallistumista julkisten tiedotusstrategioiden laatimiseen ja vahvistetaan nuorisojärjestöjen asemaa nuorille tiedottamisen edistämisessä.

Osallistumisen osalta:

Nuorten osallistuminen kansalaistoimintaan

- Varmistetaan, että nuoria kuullaan suunnitellusti kaikissa heihin liittyvissä kysymyksissä erityisesti vahvistamalla kansallisten nuorisoneuvostojen asemaa kuulemismenettelyssä ja varmistamalla, että kyseiset elimet edustavat myös järjestöihin kuulumattomia nuoria,

- Kehitetään paikallisia osallistumisen mahdollistavia rakenteita (esimerkiksi nuorisoneuvostoja), joiden kautta nuoret voivat osallistua järjestelmällisesti paikallisten päätöksentekoelinten toimintaan ja varmistetaan alueellisten ja paikallisten viranomaisten tuki,

- Analysoidaan tiettyjen nuorisoryhmien osallistumista haittaavat esteet, jotta useammat nuoret voivat osallistua tehokkaasti nuorisojärjestöjen toimintaan ja varmistetaan siten niiden edustuksellisuus,

- Kehitetään osallistumista edistäviä välineitä kuten osallistumismekanismien suuntaviivat[14] tai Internetin interaktiiviset osallistumisfoorumit.

Nuorten aktiivisempi osallistuminen edustukselliseen demokratiaan

- Kehitetään konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että nuoret osallistuvat enemmän edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan, eli edistetään nuorten osallistumista poliittisten puolueiden toimintaan, rohkaistaan nuorten sisällyttämistä vaaliluetteloihin ja parannetaan heidän asemaansa kyseisissä luetteloissa, helpotetaan vuoropuhelua nuorten ja poliittisten johtajien välillä, korostetaan toimintaan osallistuvien nuorten sitoutumista ja rohkaistaan heitä toimimaan ”lähettiläinä” samanikäisten keskuudessa sekä hyödynnetään paremmin tietoyhteiskunnan keinoja äänestämisen helpottamiseksi.

Erilaisten osallistumisen oppimismuotojen tukeminen

- Kehitetään synergiaa koulutusalalla toteuttavien toimien välillä. Euroopan tasolla tämä voidaan saavuttaa tiiviimmällä yhteydellä koulutuksen ja opetuksen avoimiin koordinointimenetelmiin. Kansallisella tasolla tämä voidaan saavuttaa kehittämällä aktiivista kansalaisuutta koskevia aloitteita kouluissa,

- Tunnistetaan paremmin nuorten osallistumisen eri muodot.

Osallistuminen EU:n kehitykseen:

Komissio aikoo tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja nuorisojärjestöjen kanssa tukea kolmen vuoden ajan pysyvää ja suunnitelmallista vuoropuhelua, joka käydään aidon kumppanuuden hengessä . Tähän liittyen komissio ehdottaa seuraavia konkreettisia toimintalinjoja:

Kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla

- Perustetaan suunnitelmallisia vuoropuhelu- ja keskustelufoorumeja, jotka sovitetaan ajallisesti Euroopan poliittiseen toimintasuunnitelmaan ja aloitetaan kronologisesti paikalliselta tasolta sen varmistamiseksi, että nuoret voivat ajoissa ja tehokkaasti saada äänensä kuuluville EU:ta koskevissa keskusteluissa.

Euroopan tasolla

- Sovitaan vuoteen 2009 saakka EU:n tason painopisteteemoista, joita ovat osallisuus ja monimuotoisuus vuonna 2007, kulttuurien välinen vuoropuhelu vuonna 2008 ja nuorisoalan yhteistyön jatkamisen näkymät vuonna 2009. Näistä teemoista olisi keskusteltava avoimen koordinointimenetelmän ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen painopistealojen käsittelyn yhteydessä nykyistä käytäntöä noudattaen ja lisäksi olisi käsiteltävä muita monialaisia painopistetaloja, joista nuorisoalalla on sovittu kuten syrjinnän vastustamista ja terveyttä,

- Komissio kannattaa ajatusta nuorten edustajien, puheenjohtajavaltion, Euroopan parlamentin ja komission välisestä epävirallisesta foorumista, joka kokoontuisi säännöllisesti - erityisesti ennen syksyisin ja keväisin Brysselissä kokoontuvia koulutusta, nuorisoa ja kulttuuria käsitteleviä Eurooppa-neuvostoja – yhtenäisyyden, jatkuvuuden ja edistyksen takaamiseksi nuorisoalan toimintasuunnitelmien osalta puheenjohtajakausien välissä,

- Järjestetään säännöllisesti Euroopan nuorisoviikko, johon osallistuvat komissaarit ja muut EU:n toimielinten edustajat ja jota edeltää kuuleminen Euroopan nuorisoportaalissa aina kun se on mahdollista ja jonka tarkoituksena on tehdä johtopäätöksiä aikaisemmista tapahtumista, yksilöidä tulevaisuuden näkymät ja varmistaa Euroopan nuoriso-ohjelman näkyvyys,

- Järjestetään tapaamisia sellaisten nuorten kanssa, joilla ei yleensä ole yhteyttä Euroopan unionin toimielimiin,

- Järjestetään nuorisoa koskeva Eurobarometri-selvitys (vuoden 2006 lopussa),

- Kehotetaan Euroopan nuorisofoorumia hyödyntämään komission säännöllisesti erityisesti Internetissä käynnistämät nuorisoa koskeviin politiikkoihin liittyvät julkiset kuulemiset parhaimmalla mahdollisella tavalla,

- Hyödynnetään eurooppalaisia tiedotusverkostoja[15] suunnitelmallisessa vuoropuhelussa.

Avoimen koordinointimenetelmän soveltamista nuorisoalaan mukautettuna jatketaan, mutta sitä olisi kehitettävä. Tämän osalta komissio tekee seuraavat ehdotukset:

- Jäsenvaltiot valitsevat vuoden 2006 loppuun mennessä ne osallistumista ja tiedottamista koskevat toimintalinjat, joihin ne haluavat keskittyä ja määrittelevät toimintasuunnitelmat,

- Jäsenvaltiot luovat seurantamekanismit, joissa nuoret ja heidän järjestönsä ovat mukana, ja laativat arviointiraportin vuoden 2008 loppuun mennessä,

- Jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti komission järjestämiin tiedottamista ja osallistumista koskeviin ensimmäisiin vertaisarviointeihin,

- Jäsenvaltiot edistävät yhteisiä tavoitteita kansallisella tasolla alueellisten ja paikallisten viranomaisten, nuorisojärjestöjen ja yleisesti nuorten keskuudessa,

- Komissio kuulee järjestelmällisesti nuoria ja erityisesti Euroopan nuorisofoorumia kaikissa avoimeen koordinointimenetelmään kuuluvissa ehdotuksissa,

- Komissio perustaa työryhmän, joka määrittelee osallistumista ja tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvät indikaattorit.

* * *

Komissio pyytää neuvostoa hyväksymään tiedonannossaan tekemänsä ehdotukset.

[1] Tiedonanto Euroopan kansalaisten toimintasuunnitelmasta (KOM(2006) 211).

[2] KOM(2006) 35 lopullinen, 1.2.2006, Valkoinen kirja eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta – Kansalaiset mukaan keskusteluun Euroopasta.

[3] KOM(2005) 494 lopullinen, 13.10.2005. Tiedonanto pohdinta-ajasta ja K-suunnitelmasta (KOM(2006) 212).

[4] Ks. 15.-16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kiitetään Euroopan komission osallistumista pohdinta-ajan työskentelyyn ja rohkaistaan komissiota jatkamaan ja vahvistamaan ponnistelujaan kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun edistämiseksi.

[5] Joulukuussa 2005 julkaistussa Eurobarometrissa 63 ”NuorisoValtaa!” käsitellään eurooppalaisten nuorten Euroopan unionin kehitystä koskevia huolenaiheita ja odotuksia.

[6] 14441/01 – KOM(2001) 681 lopullinen.

[7] EYVL C 168, 13.7.2002, s. 2.

[8] EUVL C 295, 5.12.2003, s. 6.

[9] Neuvoston asiakirja 13996/04, 15.11.2004 , ei julkaistu.

[10] Neuvoston asiakirja 13997/04, 15.11.2004 , ei julkaistu.

[11] Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien liite I (7619/05).

[12] EUVL C 141, 10.6.2005, s. 3.

[13] EUVL C 141, 10.6.2005, s. 1.

[14] Perustuu Eurooppa-neuvoston osallistumista koskevaan peruskirjaan (EYF).

[15] ERYICA, EURODESK ja EYCA.